HUS APUVÄLINETOIMINNAN HANKESUUNNITELMA HUS APUVÄLINETOIMINNAN ORGANISOINTI HANKESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUS APUVÄLINETOIMINNAN HANKESUUNNITELMA HUS APUVÄLINETOIMINNAN ORGANISOINTI HANKESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 HUS APUVÄLINETOIMINNAN HANKESUUNNITELMA 1 (19) HUS APUVÄLINETOIMINNAN ORGANISOINTI HANKESUUNNITELMA Tekijä(t) Heikki Voutilainen, Sirpa Palamaa, Veli Ylitalo, Nordic Healthcare Group Oy Suunnitelmaa ovat valmisteluvaiheessa kommentoineet hankkeen ohjausryhmä ja hanketta varten perustettu palvelutyöryhmä Päiväys:

2 Tiivistelmä Apuvälinepalvelujen järjestämisen laajin vastuu on terveyskeskuksilla ja sairaanhoitopiireillä. Muita järjestäjiä ovat sosiaali- ja opetustoimi, Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori, työvoimahallinto sekä työvoima- ja elinkeinokeskus. Kunnallisten apuvälinepalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntö on ns. puitelainsäädäntöä, jossa kuntien velvollisuuksista ei yleensä säädetä täsmällisesti. Puitelainsäädäntö on käytännössä johtanut siihen, että palvelujen järjestämistavoissa ja sisällöissä on suuria eroja kuntien välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (2003) 1 edellytetään sairaanhoitopiireiltä alueellisen suunnitelman laatimista, joka sisältää suunnitelman mm. työn- ja vastuunjaon sopimisesta, yhdenmukaisista käytännöistä ja toimintatapojen yhtenäistämisestä, yhteisistä saatavuusperusteista ja toimintojen keskittämisestä soveltuvin osin. Apuvälinepalveluiden alueellisen suunnitelman laatiminen on lainsäädännöllinen velvoite. Suosituksessa korostetaan, että apuvälinetoiminnan tulee olla käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yhtäläisin perustein tapahtuvaa. Soveltamiskäytäntöjen yhtenäistäminen lisää kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Tässä dokumentissa esitetään suunnitelma hankkeesta, joka tähtää HUS:n ja alueen kuntien yhteisen apuvälinepalveluita tuottavan tai toimijoiden omaa palvelutuotantoa tukevan organisaation tai organisointimallin muodostamiseen. Hankesuunnitelman taustalla on dosentti Timo Pohjolaisen selvitystyö HUS -alueen apuvälinetoiminnan kehittämisestä 2. Pohjolaisen esille nostamien keskeisten kysymysten lisäksi hankesuunnitelmassa on huomioitu valmisteluprojektin aikana esiin tulleita näkökulmia, joita on saatu ohjausryhmän ja palvelutyöryhmän kautta. Tähän dokumenttiin viitataan tekstissä myöhemmin termillä hankesuunnitelma tai suunnitelma. Hankesuunnitelma on laadittu toteutetussa valmisteluprojektissa. Siinä kuvataan, miten varsinainen apuvälinehanke toteutetaan välisenä aikana. Apuvälinehankkeen tuloksena syntyy em. organisaation liiketoimintasuunnitelma, jonka on määrä valmistua mennessä. Liiketoimintasuunnitelma on esitys sairaanhoitopiirille ja kunnille apuvälinetoiminnan järjestämisestä. Tässä dokumentissa apuvälinehankkeeseen viitataan myös termillä hanke. Kuvaukset keskeisistä termeistä on esitetty tiivistelmänkappaleen lopussa. Hankkeen taustalla olevat keskeiset tavoitteet ovat apuvälinetoiminnan kehittäminen, sekä tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin vastaaminen saatavilla oleviin resursseihin nähden mahdollisimman hyvällä toimintamallilla. Se, millainen organisaatio tai organisaatiomalli olisi lopputuloksen kannalta paras, selvitetään hankkeen aikana ja kuvataan liiketoimintasuunnitelmassa. Erityishuomion kohteina apuvälipalveluiden toiminnan suunnittelussa ovat asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen, palveluiden saatavuus, kestävän kehityksen ja toimintaympäristön tekijöiden huomioiminen, eri toimintojen tehostetun koordinoinnin ja mahdollisen keskittämisen kautta saatavat kustannushyödyt, kustannusten hallinta ja läpinäkyvyys, osaamisverkoston luominen/uudelleenorganisointi sekä hankintojen, logistiikan, huollon ja korjaustoiminnan organisointi. Lisäksi uuden yhteisen tietojärjestelmän hankinta on välttämätön edellytys hankkeen onnistumiselle. Hankkeessa tullaan selvittämään, miten apuvälinetoiminnan prosessit voidaan järjestää mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti siten, että ne tukevat sekä apuvälinepalveluiden käyttäjiä että muun palvelutuotannon prosesseja. Keskeisessä roolissa tulee olemaan lähipalveluiden ja keskitettyjen palveluiden välisen työnjaon konkretisointi. Joissain palveluissa keskitetystä koordinoinnista voi olla merkittävää hyötyä, mutta toisaalta apuvälinepalveluiden käyttäjien hyvinvoinnin kannalta asiakkaan olosuhteet tunteva lähipalvelu on avainasemassa. Apuvälinepalveluiden kysyntä tulee muuttumaan merkittävästi mm. väestön ikääntyessä, ja nouseva kysynnän kasvu tulee huomioida arvioitaessa apuvälinepalveluiden roolia ja mitoitusta. Tämä edellyttää demografisia laskelmia, jotka tullaan tekemään hankkeen aikana. Ikääntyneiden määrän lisääntyessä kasvava apuvälinepalveluiden kysyntä on huomioitava myös arvioitaessa ja laskettaessa toiminnan kokonaiskustannuksia. Laskelmat tulee kuitenkin tehdä kaikkien käyttäjäsegmenttien osalta yhtäläisesti. Tämä turvaa sen, ettei mikään osa käyttäjäsegmentti jää toistaan vähemmälle huomiolle eikä ikääntyneiden segmentti ohita 1 Apuvälinepalveluiden Laatusuositus. Sosiaali- Ja Terveysministeriön Oppaita 2003:7. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto. 2 Pohjolainen T. (2008). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti.

3 tärkeydessä muita. Apuvälinepalveluiden kustannusten kasvu pitää tulevaisuudessa suhteuttaa keskeisten käyttäjäsegmenttien määrän kasvuun. Apuvälinepalveluiden tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin sisällytetään usein vain hankinta- ja ylläpitokustannuksia. Suurimmat hyödyt ja kustannukset muodostuvat kuitenkin siitä, miten toiminnalla voidaan vaikuttaa apuvälinepalvelun käyttäjän hyvinvointiin ja itsenäiseen selviytymiseen tai muun palvelutuotannon toimivuuteen ja kustannuksiin. Esimerkkinä vaikutuksista muun palvelutuotannon kustannuksiin on mm. kuntien tavoite laitospaikkojen vähentämiseksi ja kotona asumisen lisäämiseksi, joka lisää apuvälineiden käyttöä merkittävästi. Laskelmat apuvälinetoiminnan suorista kustannuksista, tehostetun yhtenäisen kilpailutuksen vaikutuksesta apuvälineiden hintoihin sekä arvio välillisistä kustannuksista ja välillisistä hyödyistä apuvälineiden käyttäjille ja muulle palvelutuotannolle tehdään hankkeen aikana. Hankkeen yleisenä tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen palvelu-, organisointi- ja organisaatiomalli HUS:n ja alueen kuntien yhteiselle apuvälinetoiminnalle, joka vastaa palvelutarpeita mahdollisimman hyvin huomioiden resurssien saatavuuden ja kysynnän kehittymisen tulevaisuudessa. Keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaistaloudellisesti hyötyä tuottava ja koko hoito- ja kuntoutusketjuun vaikuttava sekä toimijoiden omaa palveluntuotantoa tukeva organisaatio. Apuvälineteknologian kehitys ja siihen liittyvä hintatason nousu on iso haaste. Hankintojen periaatteena ja lähtökohtana tulee olla toiminnallisesti järkevät, ja asiakkaan tarpeita vastaavat kohtuullisin kustannuksin saatavat apuvälineet. Tässä hankesuunnitelmassa ei vielä oteta kantaa siihen, miten apuvälinepalveluiden toiminta ehdotetaan järjestettäväksi, vaan se tullaan kuvaamaan laadittavassa liiketoimintasuunnitelmassa. Hankesuunnitelmassa kuvataan uuden organisaation tavoitteet, liiketoimintasuunnitelman toteutus sisällöllisesti ja rakenteellisesti, sekä toteutuksen aikataulu vaiheittain.

4 Keskeisten termien määrittely: Valmisteluprojekti: Toteutus välisenä aikana. Projektin lopputuloksena on syntynyt hankesuunnitelma.. Hankesuunnitelma: Hankesuunnitelmalla tarkoitetaan tätä dokumenttia, johon viitataan tekstissä myöhemmin termillä hankesuunnitelma tai suunnitelma. Hankesuunnitelma kuvaa varsinaisen apuvälinehankkeen toteutuksen. Apuvälinehanke: Toteutetaan välisenä aikana. Apuvälinehankkeen tuloksena syntyy HUS:n ja alueen kuntien yhteisen apuvälinepalveluita tuottavan tai toimijoiden omaa palvelutuotantoa tukevan organisaation liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma: Liiketoimintasuunnitelma kuvaa sen, miten apuvälinepalveluiden toiminta ehdotetaan järjestettäväksi tulevaisuudessa. Termiä liiketoimintasuunnitelma käytetään toiminnallisen ja taloudellisen organisoinnin kuvaamisesta, eikä sillä tässä yhteydessä viitata mihinkään tiettyyn organisaatio- tai organisointimalliin. Liiketoimintasuunnitelman on määrä valmistua mennessä. Apuvälinepalvelun käyttäjä: Apuvälinepalvelun / apuvälineen käyttäjä, yksityinen kuluttaja Yksikköasiakas: Kaikki HUS -alueella toimivat palveluntuottajat (mm. terveyskeskukset, sairaalat, apuvälinepalvelua hyödyntävät yksiköt ja yritykset).

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Apuvälinehankkeen tavoitteet ja rajaukset Tavoitteet Rajaukset Hankeen toteuttajatahojen välinen yhteistyö Hankkeen toteutus, tehtävät ja niiden aikataulu Hankkeen selvitys-/tehtäväalueet Organisaation toiminnan määritys Toimintaympäristö Tavoitteet Tiedottaminen ja viestintä Toiminnan ja osaamisen kehittäminen Tuotanto ja logistiikka Organisaatio ja henkilöstö Rajapinnat muihin organisaatioihin Operatiivinen toimintasuunnitelma Talous- ja rahoitussuunnitelma Riskien arviointi Aikataulu Riskien arviointi Hankkeen viestintäsuunnitelma...18

6 1 Johdanto Apuvälinepalvelujen järjestämisen laajin vastuu on terveyskeskuksilla ja sairaanhoitopiireillä. Muita järjestäjiä ovat sosiaali- ja opetustoimi, Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori, työvoimahallinto sekä työvoima- ja elinkeinokeskus. Kunnallisten apuvälinepalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntö on ns. puitelainsäädäntöä, jossa kuntien velvollisuuksista ei yleensä säädetä täsmällisesti. Puitelainsäädäntö on käytännössä johtanut siihen, että palvelujen järjestämistavoissa ja sisällöissä on suuria eroja kuntien välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (2003) 3 edellytetään sairaanhoitopiireiltä alueellisen suunnitelman laatimista, joka sisältää suunnitelman mm. työn- ja vastuunjaon sopimisesta, yhdenmukaisista käytännöistä ja toimintatapojen yhtenäistämisestä, yhteisistä saatavuusperusteista ja toimintojen keskittämisestä soveltuvin osin. Apuvälinepalveluiden alueellisen suunnitelman laatiminen on lainsäädännöllinen velvoite. Suosituksessa korostetaan, että apuvälinetoiminnan tulee olla käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yhtäläisin perustein tapahtuvaa. Soveltamiskäytäntöjen yhtenäistäminen lisää kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Apuvälinepalveluiden kysyntä tulee lisääntymään mm. väestön ikääntymisen myötä. Lääketieteen tohtori, dosentti Timo Pohjolaisen tekemän apuvälinepalveluita koskevan selvitystyön mukaan apuvälinetoimintaa koskeviin toiminnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin voidaan vastata nykyistä paremmin luomalla apuvälineen käyttäjäasiakkaiden, HUS:n ja alueen kuntien palvelutarpeita mahdollisimman hyvin vastaava yhteinen apuvälinepalveluita tuottava organisaatio 4. Suunnitelman mukaisessa hankkeessa selvitetään em. keskitetyn organisaatiomallin lisäksi vaihtoehtoisia toiminnan organisointimalleja, kuten yhteisen hankintarenkaan ja osaamisverkoston perustamista. Keskitetyllä mallilla ei lähtökohtaisesti tarkoiteta yhdessä fyysisessä pisteessä toimivaa yksikköä, vaan toiminnan suunnittelun, koordinoinnin ja johtamisen keskittämistä. Alustavat vaihtoehdot eri organisointimalleiksi on esitetty kappaleessa 4. Eri vaihtoehdot toiminnan alueelliseksi palvelurakenne- sekä organisaatiomalliksi selvitetään tarkemmin liiketoimintasuunnitelman laatimisen aikana keväällä Kunnat ja HUS päättävät yhdessä apuvälinetoimintaan liittyvien palveluiden organisoinnista ja vastuunjaosta. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttaminen edellyttää toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden määrittelyä mahdollisimman hyvin, huomioiden kuntien, sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden erilaiset lähtökohdat ja odotukset. Koko HUS -aluetta palvelevan apuvälineorganisaation perustaminen edellyttää yhteisten periaatteiden ja käytäntöjen luomista. Näitä ovat muun muassa samalla tavalla ymmärretyt käsitteet (esim. saatavuusperusteet) ja yhtenäiset toimintamallit (esim. tietojärjestelmät) sekä yhteiset kilpailuttamis-, hankinta- ja rekisteröintijärjestelmät. Muiden asioiden, kuten huolto- ja logistiikkatoimintojen yhtenäistämisaste riippuu tulevasta organisointimallista. Keskitetyssä mallissa selvitetään mahdollisuus myös apuvälineiden omistamisen keskittämiseksi yhdelle organisaatiolle. Omistamisen keskittämisessä on kiinnitettävä erityishuomio välineiden ja palveluiden saatavuuteen myös lähipalveluna. Tämä on huomioitava myös kustannuslaskelmissa. Hankkeessa ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa noudatetaan asiakaslähtöistä suunnitteluperiaatetta, jolloin ensisijainen lähtökohta on apuvälinepalveluiden käyttäjille tarjottava palvelu, jonka pohjalta muodostetaan toiminnan organisointi ja organisaatiomalli. Tämä edellyttää riittävän alueellisen kattavuuden, valikoiman ja palveluiden ajallisen saatavuuden (mm. aukioloajat) turvaamista eri alueilla. Liiketoimintasuunnitelmassa on erittäin tärkeää huomioida myös toiminnan taloudelliset vaikutukset ja tavoitteet, ja arvioida niitä suhteessa tulevaisuuden muutoksiin. Mahdollisia muutoksia ovat esimerkiksi väestön ikääntymisestä johtuva kysynnän kasvu ja apuvälinepalvelujen roolin muutokset. Tällöin myös palveluiden mitoitusta, tarvittavia resursseja, kustannuksia, ja niiden kehitystä voidaan arvioida mahdollisimman hyvin. Apuvälinepalvelut ovat tukitoiminto, ja tästä syystä sen tehokkuutta, taloudellisuutta ja kustannuskehitystä tulee viime kädessä arvioida apuvälineen käyttäjien ja yksikköasiakkaiden näkökulmasta. Suu- 3 Apuvälinepalveluiden Laatusuositus. Sosiaali- Ja Terveysministeriön Oppaita 2003:7. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto. 4 Pohjolainen T. (2008). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti.

7 rimmat hyödyt muodostuvat siitä, miten toiminnalla voidaan vaikuttaa apuvälinepalvelun käyttäjän hyvinvointiin ja itsenäiseen selviytymiseen tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon toimivuuteen ja kustannuksiin. Esimerkkinä vaikutuksista muun palvelutuotannon kustannuksiin on mm. kuntien tavoite laitospaikkojen vähentämiseksi ja kotona asumisen lisäämiseksi, joka lisää apuvälineiden käyttöä merkittävästi. Hyvin organisoiduilla apuvälinepalveluilla voidaan vaikuttaa muiden palveluiden kustannuskehitykseen. Tunnistettuja projektiin liittyviä hyviä käytäntöjä ja/tai menetelmiä sovelletaan liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa. Alla on mainittu muutamia aiempia selvitys- ja yhteistyömalleja, joita hankkeessa hyödynnetään ja joista voidaan ottaa oppia: o Espoon kaupungin apuvälineohje o HUS/KuumApu - Keski-Uudenmaan kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteistyönä suunniteltu apuvälinepalvelutoiminnan keskittäminen yhteiseen apuvälinekeskukseen o Vantaan kaupungin apuvälineohje o HUS/Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ja kuntien välinen apuvälineyhteistyö o Vantaan ja Keravan toteuttama yhteiskilpailutus o Jorvin sairaalan hyödyntämä Espoon kilpailutus o HUS Porvoon sairaanhoitoalueen kuntien ja Porvoon sairaalan yhteistyö sairaanhoito-alueen apuvälintoiminnan yhtenäistämiseksi o HUS:n materiaalikeskuksen yhdessä sairaanhoitopiirin apuvälineasiantuntijoiden kanssa aikaisemmin kilpailuttamat tietyt apuvälineet o HUS Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien Lohjan sairaalan edustajien kanssa laatima apuvälineohje o Muiden sairaanhoitopiirien hyvät käytännöt o Kansainväliset hyvät käytännöt Hyvien käytäntöjen selvitystyö tehdään varsinaisessa hankevaiheessa

8 2 Apuvälinehankkeen tavoitteet ja rajaukset 2.1 Tavoitteet Hankkeen taustalla olevat keskeiset tavoitteet ovat apuvälinetoiminnan kehittäminen, sekä tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin vastaaminen saatavilla oleviin resursseihin nähden mahdollisimman hyvällä toimintamallilla. Se, millainen organisaatio tai organisaatiomalli olisi lopputuloksen kannalta paras, selvitetään hankkeen aikana ja kuvataan hankkeen loppuraportissa eli liiketoimintasuunnitelmassa. Lähtökohtana apuvälipalveluiden toiminnan suunnittelussa ovat asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen, palveluiden saatavuus, ympäristötekijöiden huomioiminen, eri toimintojen tehostetun koordinoinnin ja mahdollisen keskittämisen kautta saatavat kustannushyödyt, kustannusten hallinta ja läpinäkyvyys, osaamisverkoston uudelleenorganisointi sekä logistiikan, huollon ja korjaustoiminnan organisointi. Edellisten seikkojen lisäksi tietojärjestelmien toiminnan tehostaminen on oleellinen ja välttämätön osa kehitystyötä. Pohjolaisen raportista nousee esiin kahdeksan keskeistä aluetta, joihin hankkeessa tulee painottua: 1) Työn- ja vastuunjako 2) Voimavarojen allokointi- ja organisointimahdollisuudet 3) Apuvälineiden hallinta- ja tietojärjestelmät 4) Apuvälinepalveluiden hankinta 5) Apuvälinepalveluiden asiakasohjaus 6) Alueellisen apuvälinekeskuksen ja osaamisverkoston toiminnan mallintaminen 7) Laskutuksen uudelleen järjestelyt 8) Toimintamallista saatavat taloudelliset hyödyt Pohjolaisen tekemän selvityksen pohjalta käynnistettiin valmistelutyö suunnitelman laatimiseksi alueen kuntien yhteisen apuvälinepalvelujärjestelmän organisoinnista. Apuvälinehankkeen käynnistämisen yhteydessä syksyn 2009 alkupuolella laadittiin valmistelutyön toiminta- / projektisuunnitelma, joka perustuu yllä mainittuihin kahdeksaan ehdotukseen apuvälinepalveluiden uudelleenjärjestämisestä HUS:n alueella. Valmistelutyön ja -projektin aikana em. kahdeksan kohdan painopistealueiden pohjalta on laadittu yhdeksän päämäärää ja tavoitetta, jotka on kappaleessa neljä sisällytetty osaksi liiketoimintasuunnitelmaa. Apuvälinetoiminnan kehittämisen yleisinä tavoitteina on: 1. Parantaa ja nopeuttaa asiakkaiden tarvitsemien apuvälinepalveluiden saatavuutta 2. Parantaa ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista sekä kuntalaisille että sidosryhmille 3. Yhdenmukaistaa saatavuusperusteet 4. Vahvistaa apuvälinepalvelualan osaamista (osaamisverkoston perustaminen ja apuvälinetarpeen arvioinnin osaamisen lisääminen) 5. Tehostaa hankintojen, logististen toimintojen ja apuvälineiden huoltoa em. toimintojen uudelleen organisoinnin ja yhteisen tietojärjestelmän kautta. 6. Tietojärjestelmien yhtenäistämien. Tässä tulee huomioida hankkeessa mukana olevien tahojen potilastietojärjestelmät samoin kuin tulevaisuuden terveydenhuollon asiakirja- ja tietohallinnan haasteet Tietojärjestelmien yhtenäistämisen avulla voidaan myös kehittää raportointijärjestelmä, jolla kyetään seuraamaan apuvälineiden käyttöä, talouteen ja henkilöstöresursseihin liittyvää toimintaa sekä työn vaikuttavuutta koko sairaanhoidon palveluketjussa 7. Hallita apuvälinetoiminnasta aiheutuvia kuluja 8. Vaikuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun ja apuvälinepalvelujen käyttäjien palveluketjun parantumiseen ja tehostumiseen

9 9. Parantaa teknologian hyväksikäyttöä (mm. apuvälineteknologia, informaatioteknologia, asuntoteknologia) 2.2 Rajaukset Hankeen tuloksena syntyvässä liiketoimintasuunnitelmassa tehdään yleinen suunnitelma, sekä taloudelliset ja toiminnalliset laskelmat yleisellä tasolla. Koska kuntien prosessit, toimintamallit ja kustannusten kohdennus ja laskentatavat eroavat toisistaan, ei liiketoimintasuunnitelman puitteissa voida tehdä jokaisen kunnan osalta erillistä laskelmaa tämän hetkisistä kustannuksista ja niiden tarkasta jakautumisesta mahdollisissa organisointimalleissa. Tämä edellyttäisi kaikkien kuntien osalta kustannuslaskelmien tekemistä uudelleen saman kaavan mukaisesti, ja siitäkin huolimatta erilaiset käytännöt ja toimintamallit vesittäisivät niiden vertailtavuutta. Edellä mainituista syistä liiketoimintasuunnitelmassa esitetään yleisten laskelmien lisäksi tarkennetun laskentamallin runko perusteluineen, jonka pohjalta kunnat voivat tarkentaa laskelmaa omien periaatteidensa mukaisesti ja arvioida taloudellisuutta omasta näkökulmastaan. Lisäksi hankkeesta rajataan pois yksikkökohtaiset prosessien toimintamallien kuvaukset, koska eri yksiköiden palvelutarpeet ja toimintamallit eroavat merkittävästi toisistaan. Yksiköillä tarkoitetaan kaikkia erillisiä palveluntuottajia joita HUS-alueella on. Tärkeintä on muodostaa selkeä kuvaus toiminnan periaatteista, prosesseista ja organisointimalleihin liittyvistä työn ja vastuunjaoista.

10 3 Hankeen toteuttajatahojen välinen yhteistyö Hankkeen toteuttajina hyödynnetään pääsääntöisesti olemassa olevia verkostoja ja toimijoita. Projektipäällikkö vastaa hankkeen etenemisestä ja raportoi siitä HUS:n johtajaylilääkärille. Valmistelutyötä valvoo ja ohjaa kuntien ja sairaanhoitoalueiden edustajista ja yhteistyötahoista koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmä käsittelee projektin ylimpänä päätöksentekoelimenä esiin tuotavat asiat ja määrittää kantansa tehtyjen esitysten pohjalta ja asettaa projektipäällikön esityksestä tarvittavat työryhmät. Ohjausryhmä pitää omalta puoleltaan yhteyttä kuntien ja omien viite-/taustaryhmiensä apuvälineasioista päättäviin elimiin ja henkilöihin. Ohjausryhmä hyväksyy HUS:n ja kuntien päättäville elimille esitettävän lopullisen hanke-esityksen. Ohjausryhmä kokoontuu erikseen sovittavina ajankohtina kuitenkin vähintään kahden kuukauden välein. Eri ryhmien kokouksista pidettävät muistiot kirjataan hanketta varten perustetuille internet-sivuille. Työtehtävät tarkennetaan työn etenemisen mukaan siten, että nimitettävien työryhmien päällekkäistä työtä vältetään. Ohjausryhmän jäsenet Veli Ylitalo Heikki Voutilainen Sirpa Palamaa Kaija Puustjärvi-Sunabacka Jari Finnilä Pertti Heikkilä Anita Korhonen Kirsi Koljonen Kerstin Frondén Mervi Kaasinen Paula Siltanen Ilpo Salminen Outi Töytäri Kalle Könkkölä Timo Pohjolainen Kimmo Haahkola Jussi Vehkajärvi puheenjohtaja HUS, ylilääkäri, lasten neurologia klinikkaryhmän johtaja sihteeri HUS, apuvälinehankkeen projektipäällikkö asiantuntija HUS, fysioterapian osastonhoitaja HYKS klinikkaylilääkäri, fysiatrian klinikka HYKS - talousjohtaja Helsinki, ylilääkäri Helsingin terveyskeskus, kuntoutusyksikkö Vantaa, kuntoutusylilääkäri Vantaan terveyskeskus Espoo, ylilääkäri Espoon keskuksen terveyspalvelut L-U sairaanhoitoalue fysioterapian osastonhoitaja Lohja - fysioterapian osastonhoitaja Porvoon sairaanhoitoalue fysioterapian osastonhoitaja Nurmijärvi, johtava ylilääkäri Nurmijärven terveyskeskus THL - tutkija Vammaisfoorumi Kynnys ry/helsinki toiminnanjohtaja Orton lääketieteen tohtori, selvitysmies Sitra toimialajohtaja henkilöstön edustaja/pääluottamusmies, HUS Palvelutyöryhmän osallistujaverkostoon kuuluvat ohjausryhmän jäsenten nimeämät HUS:n eri sairaanhoitoalueiden (ESH tai PTH), Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien apuvälineyksiköiden sekä niiden HUS:n keskeisten apuvälineyksiköiden ja apuvälinepalveluja tuottavien erikoisalojen edustajat, joissa apuvälinepalvelut on keskitetty pääasiallisesti erikoissairaanhoitoon, asiakas/palveluiden käyttäjäedustaja sekä henkilöstön edustaja. Tavoitteena on, että työryhmän jäsenillä on kattavasti osaamista ja tietoa koko HUS -alueen apuvälinekäytännöistä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa ja kunnissa. Palvelutyöryhmään kuuluvan henkilön tehtävänä on: 1) Toimia edustamansa alueen yhteyshenkilönä ja tuoda alueensa (kuntien/sairaanhoitoalueen) näkemykset palvelutyöryhmän tiedoksi. 2) Huolehtia osaltaan siitä, että valmistelutyössä huomioidaan paikalliset erityspiirteet ja apuvälinepalveluiden toteuttamiseen vaikuttavat päätökset. 3) Viedä alueelleen valmisteltaviksi ja pohdittavaksi apuvälinehankkeen valmistelutyön aikana annetut tehtävät mm. Valmisteluryhmän työhön liittyvät asiakirjat esim. konsulttityönä tuotetut kartoitukset ja niihin liittyvät kommentit Osaamisverkoston kartoitukseen liittyvään käytännön toimintaan liittyvät toimet Saatavuusperusteet

11 Yhteisistä käytännöistä sopiminen Tällä hetkellä kuntien käytössä on useita erilaisia potilastietojärjestelmiä ja suunnitellulle uudelle apuvälinetietojärjestelmälle asetetaan suuria toiminnallisia vaatimuksia. HUS:n ja alueen kuntien yhteisen järjestelmän hankkiminen koetaan toivottavana ja tämän toteuttamista varten perustetaan asiantuntijaryhmä. Tämä tietojärjestelmätyöryhmä koostuu ohjausryhmän nimeämistä henkilöistä ja se toimii tiiviissä yhteistyössä HUS:n tietotekniikkaliikelaitoksen kanssa. Tietojärjestelmätyöryhmän tehtävänä on: 1) Valmistella HUS:n ja alueen kuntien yhteisen tietojärjestelmän hankinnan toteuttamista 2) Kartoittaa järjestelmän hankintaan liittyvä kysymyksiä ja reunaehtoja (mm. järjestelmän integrointi potilastietojärjestelmiin) Em. ryhmien lisäksi kuntien ja eri alueiden erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluita varten kukin alue perustaa omien alueellisten tarpeiden mukaisesti tarpeelliseksi katsomansa alatyöryhmät (yhteistyöryhmät) tai verkostot. Ryhmien muodostamisesta vastaavat sairaanhoitoalueet huomioiden alueelliset käytännöt ja olemassa olevat ryhmät (mm. olemassa olevat apuvälinetoimintaa käsittelevät työryhmät ja yhteistyöelimet). Mitään uusia ryhmiä ei tarvitse perustaa, jos alueella on olemassa kattavat apuvälinepalvelutoimintaa palvelevat yhteistyöverkostot. Alueellinen apuvälinepalveluverkosto luo pohjan tulevalle osaamisverkostolle..

12 4 Hankkeen toteutus, tehtävät ja niiden aikataulu Apuvälinehanke alkaa ohjausryhmän hyväksyttyä valmisteluprojektin aikana tehdyn hankesuunnitelman. Hankkeen aikana toteutetaan myöhemmin tässä kappaleessa mainittavat tehtävät, joiden pohjalta laaditaan organisaation liiketoimintasuunnitelma. Runkoa voidaan tarvittaessa muokata hankkeen aikana. Liiketoimintasuunnitelma valmistuu mennessä Hankkeen toteutuksen aikana on erityisen tärkeää keskustella kuntien ja sairaanhoitopiirin edustajien kanssa apuvälinepalveluiden toiminnan eri organisointimalleista sekä niiden hyödyistä ja riskeistä, jotta toimijat voivat sitoutua yhteisen mallin kehittämiseen. Kuva 1. Hankkeen vaiheistus. 1) Valmisteluprojekti (toteutus ) Hankesuunnitelmapohjan laatiminen, sen arviointi ja kommentointi Suunnitelman kirjoittaminen lopulliseen muotoon Tuloksena valmis hankesuunnitelma 2) Hankesuunnitelman mukaisen apuvälinehankkeen toteutus (tämän hankesuunnitelman mukainen toteutus) Toiminnan ja organisoinnin suunnittelu ja eri organisointimallien vertailu Taustaselvitysten laatiminen Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Tuloksena liiketoimintasuunnitelma 3) Liiketoimintasuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano HUS:n hallitus hyväksyy liiketoimintasuunnitelman omasta puolestaan Liiketoimintasuunnitelma lähetetään kuntakierrokselle kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi (HUS:n ja alueen kuntien kannanotot mennessä) HUS:n valtuustokäsittelystä ja sen ajankohdasta päätetään HUS:n hallituksessa erikseen kuntien kannanottojen jälkeen. Apuvälinepalvelutoiminnan organisointi ja vaiheittainen käynnistyminen liiketoimintasuunnitelman mukaisesti tapahtuu valtuuston päättämän aikataulun mukaisesti.

13 4.1 Hankkeen selvitys-/tehtäväalueet Hankkeen raportointi tehdään normaalia liiketoimintasuunnitelman muotoa noudattaen. Alla esitetyt selvitys- ja tehtäväalueet on esitetty alustava liiketoimintasuunnitelman rungon mukaisesti. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseksi tullaan hankkeen aikana tekemään useita selvityksiä ja tehtäviä, joiden perusteella alueellinen apuvälinepalvelutoiminta- ja organisaatiomalli tullaan valitsemaan. Hankkeessa selvitettävät asiat on sisällytetty alla lueteltuihin kohtiin, joita voidaan hankkeen aikana tarkentaa ohjausryhmän kokouksissa. Kohdat tullaan käymään läpi lopullisessa liiketoimintasuunnitelmassa Organisaation toiminnan määritys Tässä osiossa määritellään organisaation taustat, toiminnan periaatteet, asiakkaat sekä visio Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutoksista ja väestön ikärakenteen muutoksesta vaikutusten arvio sisällytetään liiketoimintasuunnitelmaan. Hankkeen aikana tehdään mm. demografiset laskelmat kuvaamaan apuvälinepalvelujen käyttöä ja toimintaympäristön muutoksia tulevaisuudessa. Liiketoimintasuunnitelmaan sisällytetään myös ne tulevien vuosien demografiset muutokset, jotka tulee ottaa huomioon toiminnan kustannusten hallinnassa. Lisäksi selvitetään muut toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät kuten teknologinen kehitys ja mahdolliset muutokset apuvälinepalveluiden yksikköasiakkaiden palveluissa (esim. ikääntyneiden kotona asumisen lisääminen lisää apuvälineiden tarvetta.). Toimintaympäristöön vaikuttavat mm myös mm. uusi terveydenhuoltolaki ja palvelusetelien käyttöönotto. Toimintaympäristön kuvauksessa hyödynnetään PEST analyysia, eli kuvataan palvelun poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen ja teknologinen toimintaympäristö. Toimintaympäristö osioon liitetään myös ympäristönäkökulma toiminnan kestävän kehityksen näkökulmasta Tavoitteet Erityishuomion kohteina tässä osiossa ovat asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen, palveluiden saatavuus, ympäristötekijöiden huomioiminen, eri toimintojen tehostetun koordinoinnin ja mahdollisen keskittämisen kautta saatavat kustannushyödyt, kustannusten hallinta ja läpinäkyvyys, osaamisverkoston uudelleenorganisointi sekä logistiikan, kilpailutuksen, huollon ja korjaustoiminnan organisointi. Edellisten seikkojen lisäksi tietojärjestelmien toiminnan tehostaminen on oleellinen ja välttämätön osa kehitystyötä, sillä järjestelmien avulla voidaan vaikuttaa koko palveluprosessin tehostumiseen. Liiketoimintasuunnitelma tulee sisältämään seuraavat tavoitteet yhdistettynä suunnitelmaan siitä, miten ne ovat saavutettavissa: 1) Parantaa ja nopeuttaa asiakkaiden tarvitsemien apuvälinepalveluiden saatavuutta. 2) Parantaa ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista sekä kuntalaisille että sidosryhmille 3) Yhdenmukaistaa saatavuusperusteet 4) Vahvistaa apuvälinepalvelualan osaamista (osaamisverkoston perustaminen ja apuvälinetarpeen arvioinnin osaamisen lisääminen)

14 5) Tehostaa hankintojen, logististen toimintojen ja apuvälineiden huoltoa em. toimintojen uudelleen organisoinnin kautta. 6) Tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Tässä tulee huomioida hankkeessa mukana olevien tahojen potilastietojärjestelmät samoin kuin tulevaisuuden terveydenhuollon asiakirja- ja tietohallinnan haasteet 7) Hallita apuvälinetoiminnasta aiheutuvia kuluja 8) Vaikuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun ja apuvälinepalvelujen käyttäjien palveluketjun parantumiseen ja tehostumiseen 9) Parantaa teknologian hyväksikäyttöä (mm. apuvälineteknologia, informaatioteknologia, asuntoteknologia) Tiedottaminen ja viestintä Sisäinen tiedottaminen ja viestintä: Hankkeen aikana siitä tiedotetaan ja viestitään aktiivisesti ja säännöllisesti. Tavoitteena on, että HUS-organisaatio ja kuntien päättäjät ja toimijat ovat ajantasaisesti tietoisia hankkeesta ja sen etenemisestä. Keinoina ja välineinä käytetään seuraavia kanavia ja menettelyitä: Internet-sivujen hyväksikäyttö Vuorovaikutteinen (kaksisuuntainen) tiedonkulku Palveluverkoston ajan tasalla pitäminen uutiskirjeiden ja tiedotteiden avulla (verkostot ovat elintärkeä osa tiedonkulun varmistamista) Ulkoinen tiedottaminen ja viestintä: Hankkeen onnistuminen vaatii tietoisuuden lisäämistä myös mukana olevia tahoja laajemmin. Erityisesti vammais- ja muut aihealueeseen liittyvät järjestöt ja organisaatiot on hyvä saada tietoiseksi hankkeesta. Jo nyt hanketta kohtaan on osoitettu mielenkiintoa, mistä syystä hankkeen hyvän lopputuloksen kannalta on tärkeätä kuulla näiden tahojen ajatuksia toteutuksen aikana. Keinoina ja välineinä käytetään seuraavia kanavia ja menettelyitä: Internet-sivut ja tieto niiden olemassaolosta Henkilökohtaiset kontaktit Medianäkyvyys ym Toiminnan ja osaamisen kehittäminen Apuvälinepalvelutoiminnan ja koko palveluketjun toiminnan tehostaminen ja kustannusnousun hillitseminen edellyttää jo olemassa olevien prosessien kehittämistä: o apuvälinepalveluprosessien parantaminen osana koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja o erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon selkiyttäminen o ydinprosessien sujuvuuden laaja-alainen tehostaminen o potilaiden hoitoaikojen ja laitospäivien määrän vähentäminen o kotiuttamiseen liittyvien prosessien tehostaminen apuvälinetoiminnan osalta o tuote- ja palveluhinnoittelun periaatteiden luominen o toimivan ja luotettavan laskutusjärjestelmän kehittäminen

15 o apuvälinehenkilöstön osaamisen tason ylläpitäminen ja kehittäminen tutkimuksen ja jatkuvan koulutuksen sekä kouluttautumisen kautta. Apuvälinepalvelun osaamisverkoston perustamisen kautta pyritään rakentamaan todellinen alan palvelun ja osaamisen keskittymä, jossa käytetään järkevällä tavalla ja talouden realiteetit huomioiden saatavilla olevaa tuotevalikoimaa. Palvelutuotannon kehittämisestä vastaa hyvin koulutettu ja ammattinsa osaava henkilökunta. Osaamisverkoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää koko alueen apuvälinehenkilöstön osaamisen tasoa tutkimuksen ja jatkuvan koulutuksen sekä kouluttautumisen kautta. Osaamisverkosto kartoitetaan hankkeen aikana ja sen rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevat palveluverkostot Tuotanto ja logistiikka Hankkeessa tullaan selvittämään yhteisen apuvälineorganisaation toimintaedellytykset sekä, miten apuvälinetoiminnan palveluprosessit voidaan järjestää mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti siten, että ne tukevat sekä apuvälinepalveluiden käyttäjien että muun palvelutuotannon prosesseja. Myös hankintojen ja logististen toimintojen (huolto, korjaus, kuljetus, varastointi, jakelu) tehostaminen on avainkysymys, joka tulee ottaa huomioon liiketoimintasuunnitelman laatimisessa. Tämä edellyttää selvityksiä mm. jakelu- ja huoltoverkoston järjestämisvaihtoehdoista. Logististen toimintojen suunnittelussa tulee huomioida yhteistyö ydinprosessien kanssa. Apuvälinepalveluiden yhteisten hallinta- ja tietojärjestelmien kehittämisessä on tulevaisuuden terveydenhuollon haasteiden lisäksi (mm. asiakirja- ja tietohallinnan haasteet) huomioitava mm. hankintojen kilpailuttamisen, logistiikan, huollon ja varastoinnin tehostaminen. Järjestelmien avulla tulee voida seurata apuvälineiden käyttöä, kaikkea talouteen ja henkilöstöön liittyvää toimintaa sekä työn vaikuttavuutta koko sairaanhoidon palveluketjussa Organisaatio ja henkilöstö Tärkeintä on muodostaa selkeä kuvaus toiminnan periaatteista, prosesseista ja organisointimalleihin liittyvistä työn- ja vastuunjaoista. Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa huomioidaan ainakin alueellisen apuvälinepalvelutoiminnan vaihtoehtoiset toimintamallit selvitysraportissa esitettyjen kolmen eri vaihtoehdon mukaisesti toteutettuina, sekä kuntien ehdotuksissa esille nousseiden muiden vaihtoehtoisten mallien mukaisesti toteutettuna. Lisäksi selvitetään yhteistyömahdollisuuksia ja työnjakoa yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa: 1) HUS:n oma liikelaitos 2) HUS:n ja kuntien yhteisesti omistama liikelaitoskuntayhtymä 3) HUS:n ja kuntien yhteisesti omistama osakeyhtiö. 4) muu vaihtoehtoinen malli: Alueellisten toimijoiden yhteinen hankintarengas ja osaamisverkosto Näistä vaihtoehdoista tullaan suosittelemaan tehtyjen selvitysten perusteella käyttöönotettavaksi toimivinta ratkaisua alueellisen apuvälineorganisaation toimintamalliksi. Tämä edellyttää mm. eri toteutusvaihtoehtojen tuottavuuslukujen tarkastelua. Laskelmat tehdään hankkeen aikana ja niitä käytetään arvioitaessa ja laskettaessa toiminnan kokonaiskustannuksia sekä apuvälinepalveluiden tuottamisesta aiheutuvia suoria ja epäsuoria kustannuksia ja hyötyjä. Arvioitavana ovat myös yleiset ja kuntakohtaiset suunnitelmat, sekä taloudelliset ja toiminnalliset laskelmat yleisellä tasolla. Lisäksi laaditaan tarkennettu laskentamallin runko perusteluineen, jonka pohjalta kunnat voivat tarkentaa laskelmaa omien periaatteidensa mukaisesti ja arvioida taloudellisuutta omasta näkökulmastaan. Henkilöstövoimavarojen uudelleenorganisointimahdollisuudet ja -suunnitelmat sisällytetään apuvälinepalvelutoimintamallin muodostamissuunnitelmiin. Tämä edellyttää mm. päällekkäisten toimintojen

16 kartoittamista ja yhteisten keskitettävien toimintojen mallintamista. Myös yhteistyömahdollisuudet yksityisten toimijoiden ja palveluntarjoajien kanssa on otettava huomioon. Lisäksi tässä osiossa kuvataan osaamisverkosto ja sen toiminta Rajapinnat muihin organisaatioihin Tässä osiossa määritellään ja nimetään apuvälinetoiminnan keskeiset rajapinnat. Liiketoimintasuunnitelmassa kuvataan keskeisimmät rajapintoihin liittyvät yhteiset toiminnot ja niiden merkitys kokonaispalvelulle. Esim. mitkä ovat voimavarat ja yhteydet mm. yliopistosairaalan muuhun tutkimus- ja kehittämistoimintaan (esim. tutkimusrahoitus) Operatiivinen toimintasuunnitelma Tässä osiossa määritellään konkreettiset askeleet apuvälinepalvelutoiminnan käynnistämiselle sekä pohja jatkossa käytettävälle toiminnan vuosikellolle. Konkreettisten askelien määrittelemisen lisäksi toiminnan käynnistämisen tarkka vaiheistus ja tarvittavat toimenpiteet aikataulutetaan ja työn- ja vastuunjaot kirjataan ylös Talous- ja rahoitussuunnitelma Talous- ja rahoitussuunnitelma koskien liiketoimintasuunnitelman valmistumisen jälkeistä aikaa valmistellaan kuluvan kevään aikana. Yksityiskohdat ovat riippuvaisia siitä, minkälaista organisaatiota tullaan rakentamaan, minkälaisella aikataululla on mahdollista edetä ja minkälaisia henkilö- ym. voimavaroja uuden toimintamallin rakentaminen edellyttää Riskien arviointi Hankkeen aikana tehdään valitun toimintamallin osalta laajennettu riskien kartoitus ja arviointi sekä riskienhallintasuunnitelma, jotka sisällytetään liiketoimintasuunnitelmaan. Riskien kartoituksessa otetaan huomioon myös palvelutyöryhmän valmisteluprojektin aikana esittämät hankkeen kannalta keskeisimmät haasteet ja mahdolliset riskit, joita kunnat, yksiköt ja henkilökunta pelkäävät muutoksen tuovan niin asiakkaiden kuin myös toimijoiden ja rahoittajien näkökulmista.

17 5 Aikataulu Hankesuunnitelma on valmiina ohjausryhmää varten mennessä. Valmiin hankesuunnitelman esittely pidetään ohjausryhmälle Ohjausryhmä hyväksyy hankesuunnitelman. Ohjausryhmä seuraa ja ohjeistaa valmistelutyön etenemistä. Koko hankkeen liiketoimintasuunnitelma valmistuu mennessä. HUS:n ja alueen kuntien kannanotot pyydetään mennessä. Apuvälinehankkeen aikataulu: Liiketoimintasuunnitelman laatimista tukevan tahon kilpailuttaminen Liiketoimintasuunnitelman laatimista tukevan tahon valinta Työn- ja vastuunjako hankkeen ajalle Toiminnan ja organisoinnin suunnittelu ja eri organisointimallien vertailu Taustaselvitysten ja laskelmien laatiminen ja analysointi eri toteutusvaihtoehtojen vertailu eri toimijoiden välinen työn ja vastuunjako Organisaatiomallin valinta ja toimeenpanon suunnittelu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Liiketoimintasuunnitelma valmis

18 6 Riskien arviointi Tässä riskien arvioinnissa on selvitetty varsinaiseen hankkeeseen liittyviä riskejä, ei uusiin toimintamalleihin liittyviä riskejä. Apuvälinepalvelutoiminnan organisointiin ja uusiin toimintamalleihin liittyviä riskejä kartoitetaan hankkeen aikana ja toiminnan tarkka ja kattava riskianalyysi sisällytetään lopulliseen liiketoimintasuunnitelmaan. Yksi hankkeen riskeistä on sen suuruus. Mukana on monia toimijoita ja tarvitaan monen tason päätöksiä. Tämän vuoksi mahdollisimman monen alueen kunnan mukanaolo on edellytys hankkeen onnistumiselle. Erityisen suuri riski on usean kunnan poisjäänti tai liian varauksellinen lopullinen kannanotto mukaantuloon. Kattavan yhteistyöverkoston luominen on yksi hankkeen suurista kysymyksistä. Kuntien apuvälinepalveluista päättävien, näitä palveluja tuottavien yksiköiden sekä niissä toimivan henkilöstön edustajien näkökantojen mukaan saaminen on yhtä tärkeää. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että siitä päättävät ymmärtävät hankkeen keskeisen sisällön samalla tavalla. Ymmärtäminen edellyttää hankkeeseen perehtymistä. Onnistuminen edellyttää myös että uutta luodessa ollaan valmiita sovitusti luopumaan vanhoista käytännöistä ja toimintatavoista. Hanketyöhön tarvitaan mukaan yhtä lailla käytännön toimijoita, päättäjiä kuin apuvälinepalveluihin liittyvien prosessien omistajiakin. Hankeen toteutuksen näkökulmasta keskeisiksi riskeiksi arvioidaan mm: Hankkeen eri osapuolten välinen kommunikaatio ja yhteistyö eivät toimi. Yhteisen tahtotilan rakentaminen epäonnistuu eikä työn- ja vastuunjakoa saada sovittua mikä vaikuttaa myös hankkeen aikana tehtäviin päätöksiin. Hankkeen aikataulu venyy. Hankkeen tahot ajavat vain omaa etuaan eivätkä suostu kompromisseihin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Käyttäjälähtöisen näkökulman mukaan tuominen hankkeeseen epäonnistuu Vastuu hankkeen riskien hallinnasta on HUS:lla. Keskeisiä keinoja riskienhallinnassa ovat mm. ajantasainen viestintä, verkostojen toimivuus ja johdon sitoutuminen hankkeeseen ja sen tavoitteisiin. 7 Hankkeen viestintäsuunnitelma Hankkeen aikana tärkeässä roolissa on viestintä eri osallistuja- ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen viestinnästä vastaa HUS. Viestintäsuunnitelmaa tarkennetaan varsinaisen hankkeen alussa, ja tässä esitetään alustava viestintäsuunnitelman sisältö: Viestinnän pelisäännöt ja käytännöt (ohjeistukset) Kohderyhmäkohtaiset toimenpiteet Sisäinen viestintä - Sisäisen viestinnän teemat ja painopistealueet (mm. tiedonkulun parantaminen) ulkoinen viestintä - Medianäkyvyys - Kansalaisten tiedottaminen (yhteiskuntasuhteet) - Muiden kohderyhmien tiedottaminen - Työkaluina tiedotteet, artikkelit, tilaisuudet, kampanjat sekä esitteet - Ulkoisen viestinnän teemat ja painopistealueet Koko organisaatiota koskevat toimenpiteet Erillishankkeet: yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa viestinnän toteuttamiseksi

19 Vastuut Aikataulun suunnittelu Budjetti ja sen seuranta

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset 10.9.2013 Kaija Jokela Apuvälinekeskuksen johtaja, HUS 10/21/2013 1 Esittäjä lyhyesti Kaija Jokela FT, fysiikka Apuvälinekeskuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HELSINGIN JA UUDENMAAN APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HELSINGIN JA UUDENMAAN i Tiivistelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA. Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9.

KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA. Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9. KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9.2012 1 ASIAKASYHTEISTYÖN SÄÄDÖKSET Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun käytännön toteutus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun käytännön toteutus Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun käytännön toteutus 9.12.2016 Soma-esivalmistelun organisaatio (maakuntahallitus 21.11.2016) Neuvottelukunta valmistelutahot,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus

Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus 21.6.2012 Hankesuunnitelma Tavoitteet Tuotokset Rajaukset Riippuvuudet Organisointi Vaiheistus ja aikataulu Kartoitus- ja suunnitteluvaiheen tehtävät Viestinnän periaatteet

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot