PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Luovasti leikkien, luonnossa liikkuen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Luovasti leikkien, luonnossa liikkuen"

Transkriptio

1 PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Luovasti leikkien, luonnossa liikkuen

2 SISÄLLYS 1. LUKIJALLE MEIDÄN TALO LAPSIRYHMÄT JA HENKILÖKUNTA YHTEISTYÖKUMPPANIT PÄIVÄKODIN SIJAINTI JA TILAT ILOISTA ARKEA AAMUSTA ILTAPÄIVÄÄN TALOMME TAVAT YHDESSÄ HYVÄ TULEE HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS YHTEISTYÖSSÄ VANHEMPIEN KANSSA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI LAPSEN VASU VARHAINEN TUKI LAPSI SAA OLLA LAPSI LEIKKI ON YKKÖNEN ILO LIIKKUA TUTKIJAN TUNTOSARVET TAIDE ANTAA SIIVET ESKARISSA EROON KIUSAAMISESTA NÄIN HAVAITSEMME KIUSAAMISEN NÄIN OHJAAMME LAPSIA SOPIMAAN RIITOJAAN; PELI SEIS! -SÄÄNTÖ NÄIN KASVATTAJA TOIMII HAVAITTUAAN KIUSAAMISTA TAI RIITAA NÄIN TUEMME LASTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJA JA ITSETUNTOA VARHAISKASVATUSTYÖN KEHITTÄMINEN; IDEOISTA ARVIOINTIIN HAVAINNOIMME JA DOKUMENTOIMME SUUNNITTELEMME ARVIOIMME TIEDOTTAMINEN TIEDONKULKU VANHEMPIEN KANSSA TIEDONKULKU TYÖTIIMEISSÄ TIEDONKULKU PÄIVÄKODIN SISÄLLÄ KEHITTÄMISEN HAASTEET PÄIVÄKOTIMME VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖ VASUTYÖN ALKUTAIVAL YHDESSÄ POHDISKELLEN ETEENPÄIN PÄIVITÄMME VASUA... 18

3 1. LUKIJALLE Kädessäsi on Pappilanvuoren päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma (jatkossa: päiväkodin vasu), jonka tarkoituksena on avata ikkuna päiväkotimme arkeen. Kuvaamme Sinulle, kuinka käytännössä toimimme, jotta varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat valtakunnalliset ja kunnalliset suunnitelmat ja perusteet toteutuvat myös meidän päiväkodissamme(*). Suuret kiitokset Teille, isät ja äidit, kun jaksoitte tutustua työn alla olleeseen päiväkodin vasuun. Teiltä saatu palaute on ollut arvokasta, ihanan rehellistä ja osuvaa. Kiitos siitä! Valitsimme mahdollisimman tiiviin esitystavan, jonka tarkoitus on helpottaa ja nopeuttaa lukemista. Sisällön käytännönläheisyys tukee myös kasvatustyömme suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Osa kirjatuista asioista on jo tutuiksi tulleita käytäntöjä, osa vasta tavoitteita. Toivomme, että päiväkotimme vasun sisällön painotuksissa näkyvät yhteiset arvomme ja tärkeinä pitämämme asiat eli leikki, luonnossa liikkuminen, yhdessä tekemisen ilo ja toisen kunnioittaminen. Haluamme, että lapsi saa olla turvallisesti lapsi ja kasvattaja on läsnä ja kuuntelee. Päiväkodin vasu elää yhteisen kasvatustyömme mukana. Se ei voi koskaan olla lopullisesti valmis, vaan aina sopivasti kesken. Se on nyt luettavissa myös sähköisenä Pappilanvuoren päiväkodin nettisivuilta (www.jyväskylä.fi/sosiaalipalvelut/päivähoito/päiväkodit/palokka- Puuppola). Antoisia lukuhetkiä! Jyväskylässä, Pappilanvuoren päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmatyöryhmä: Pirjo Aarniluoma, lastentarhanopettaja Tuula Dahlblom, päivähoitoalueen johtaja Sari Salmelin, lastentarhanopettaja Sirpa Tuhkala, lastentarhanopettaja (* Lisätietoja) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Stakes oppaita 56 Jyväskylän esiopetussuunnitelma Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma 2010

4 2. MEIDÄN TALO Saimme aloittaa toiminnan uudessa ja kauniissa Pappilanvuoren päiväkodissa Kaikki oli valmista aloittamiselle. Sopivasti myös keskeneräistä, jotta jokainen voi tuoda tuulahduksen omaa persoonallisuuttaan, tietojaan ja taitojaan ja kokea näin osallisuutta yhteisen talomme valmistumisesta. Olimme jo juhlistaneet samalla tontilla sijainneen Palokan päiväkodin 25-vuotista toimintaa keväällä 2003 ennen kuin tiloista jouduttiin seuraavana vuonna luopumaan. Uuden päiväkodin nimeksi vaihdettiin Pappilanvuoren päiväkoti, sijaitseehan päiväkoti Palokassa Pappilanvuoren alueella. 2.1 Lapsiryhmät ja henkilökunta Päiväkodissa on viisi lapsiryhmää. Pienempien lasten pääty on metsän puolella. Siellä olevat kaksi lapsiryhmää on nimetty perhosten mukaan Kultasiiviksi ja Pikku Apolloiksi. Isompien päädyssä lapsiryhmät on nimetty lintujen mukaan Pajulinnuiksi, Sirreiksi ja Hempoiksi. Yhteensä Pappilanvuoren päiväkodissa on lapsia n. 95 ja kasvatushenkilöstöä n. 16. Kultasiivet on alle 3-vuotiaiden lasten ryhmä Henkilöstö: 1 lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa Pikku-Apollojen ryhmässä on paikkoja vakituisille hoitolapsille sekä perhepäivähoidon varahoitolapsille. Henkilöstö: 1 lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa ja perhepäivähoidon varahenkilö 50% Hempot on yli 3-vuotiaiden lasten ryhmä. Henkilöstö: 2 lastentarhanopettajaa ja 1 lastenhoitaja Pajulinnut on yli 3 vuotiaiden lasten ryhmä Henkilöstö: 2 lastentarhanopettajaa ja 1 lastenhoitaja Sirrit on yli 3 vuotiaiden lasten ryhmä Henkilöstö: 2 lastentarhanopettajaa ja 1 lastenhoitaja Esiopetusta toteutetaan yli 3- vuotiaiden ryhmissä tarpeen mukaan.

5 2.2 Yhteistyökumppanit Pappilanvuoren päiväkodin alueeseen kuuluu myös Ritoniityn päiväkoti, Ritoniemen päiväkoti sekä perhepäivähoitajia. Alueen esimies, päiväkodinjohtaja, työskentelee pääasiassa Pappilanvuoren päiväkodissa, mutta on säännöllisesti myös Ritoniityn ja Ritoniemen päiväkodeissa. Alueellamme on vakituinen sairausvarahenkilö, joka toimii henkilöstön sijaisena ensisijaisesti äkillisten sairaslomien aikana. Päiväkodissa on myös alan opiskelijoita, työhön tutustujia ja tukityöllistettyjä henkilöitä. Tarpeen mukaan lapsiryhmissä työskentelee erityisavustaja. Pappilanvuoren päiväkodin ruokapalvelusta vastaa Kylän Kattaus. Siivouksesta ja kiinteistön huollosta vastaa Total Oy. Kiinteistön omistaa Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu. Lasten, vanhempien ja henkilöstön tukena toimii kiertävä erityislastentarhanopettaja, lastenpsykologit, lastenneuvolan terveydenhoitajat, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, neuvolan perhetyöntekijät ja sosiaalityöntekijät. Myös Mobileen olemme tarvittaessa yhteydessä. Alueeseemme kuuluvat perhepäivähoitajat työskentelevät yleensä päiväkodissa silloin, kun hoitolapsia on vähän tai ei ollenkaan. He osallistuvat hoitolasten kanssa myös päiväkodeissa järjestettäviin tapahtumiin, lauluhetkille, retkille, konsertteihin ja juhliin. Perhepäivähoitajat hoitolapsineen kokoontuvat Ritoniityn päiväkodissa säännöllisesti myös keskenään. Päiväkodinjohtajan kanssa on säännöllisin väliajoin työiltoja. Johtaja käy myös hoitajien kotona ja on mukana palvelusopimus- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. Teemme yhteistyötä myös koulun, kirjaston ja Jyväskylän seurakunnan kanssa. 2.3 Päiväkodin sijainti ja tilat Parempaa paikkaa päiväkodille on vaikea löytää; Touruvuoren metsä luontoineen, latuineen ja lenkkipolkuineen aivan vieressä, toisella puolella urheilukenttä, joka jäädytetään luistelua varten talveksi. Alue on rauhallista omakotialuetta, jossa ei ole liikaa liikennettä. Kulkuyhteydet päiväkotiin ovat silti hyvät ja Palokan alueen palvelut ovat vieressä. Pappilanvuoren päiväkodissa luonto ja liikunta ovat itsestään selvät painotusalueet. Sukset ja luistimet eivät jouda täällä nurkkaan, vaan ne ovat aktiivisessa käytössä. Tämän lisäksi päiväkodissa painottuu leikki. Pappilanvuoren päiväkodissa huomaa, että talo on lapsia varten. Tilat ovat erinomaiset ja henkilökunta on ammattitaitoista. Lapsille luodaan mahdollisuuksia toimia lasten tavoin: aktiivisina ja osallistuvina, omia valintojaan tekevinä, leikkivinä ja luovina. Päiväkodissa on jokaisella lapsiryhmällä oma kotitila, jossa on lepohuone, leikkihuone, pienryhmähuone, eteisaula, WC:t ja kuraeteinen. Osa lapsiryhmistä käy syömässä aamupalan, lounaan ja välipalan talon keskellä olevassa ruokailutilassa. Tilassa ruokailee 2 3 ryhmää vuorottelemalla. Sali on vuoropäivinä lapsiryhmien käytössä liikunta- ja leikkitilana. Salissa järjestämme myös koko talon yhteiset tilaisuudet. Salin yhteydessä on liukuovella erotettava erillinen verstas, jossa on höyläpenkki. Henkilökunnan taukotila sekä päiväkodinjohtajan toimisto ovat salin ja ruokailutilan vieressä. Päiväkodin piha jakautuu kahteen aidalla erotettuun osaan: pienempien ja isompien lasten pihaan. Pihalla lapsien leikkejä valvoo oman ryhmän työntekijöiden lisäksi myös naapuriryhmän työntekijät työvuoroista riippuen.

6 2.4 Iloista arkea aamusta iltapäivään Pappilanvuoren päiväkoti on auki normaalisti maanantaista perjantaihin klo Poikkeavat aukioloajat ovat tarvittaessa mahdollisia päiväkodinjohtajan kanssa neuvotellen. Ennen klo 7.00 hoitoon tulevat lapset tuodaan Pikku-Apolloihin. Ovi on lukossa, mutta sisään pääsee oven vieressä olevaa ovikelloa soittamalla. Klo 7.00 avaamme normaalitilanteessa kaikkien lapsiryhmien ovet (poikkeuksista ilmoitamme ovitiedotteilla). Iltapäivisin yhdistämme lapsiryhmiä tarpeen mukaan. Toistuvat arjen tilanteet, kuten ruokailut, pukeutumiset ja päivälepo, ovat merkittävä osa lapsen päivää. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus toteutuu parhaiten juuri näissä päivittäisissä arjen tilanteissa, kun kasvattajat tiedostavat niiden merkityksen. Siihen kuuluu olennaisesti lapsen kohtaaminen yksilönä. Suunnittelemme jokaisen lapsiryhmän toiminnan sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin lasten yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita. Päiväkotiin saapuminen ja sieltä lähteminen ovat tärkeitä kohtaamistilanteita. Aamulla kasvattaja tervehtii lasta ja vanhempaa. Jos ryhmän tilanne sen sallii, kasvattaja voi tulla eteiseen ja vaihtaa muutaman sanan perheen kanssa, mutta hän antaa heidän suorittaa rauhassa aamutoimet ja hyvästelyt. Vanhempi saattaa lapsen aina kasvattajan luo. Samoin hakutilanteissa sanomme toisillemme Heipat. Näin opetamme lapsille myös hyviä tapoja ja varmistamme samalla, että hakija on huomattu. Ruokaillessa vaalimme kiireettömyyttä ja kauniita pöytätapoja. Pesemme kädet ennen ruokailua. Isommat lapset voivat ottaa itse ruokansa, kun heidän taitonsa ovat karttuneet. Vähintään yksi kasvattaja syö lasten seurassa ja keskustelee lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Kannustamme myönteisillä tavoilla lapsia maistamaan ruokaansa, mutta emme pakota. Isoimmat lapset vievät itse ruokailun lopuksi ruokailuvälineensä kärryyn ja tyhjentävät lautaselle jääneen ruoan biojäteastiaan. Osa ryhmistä (2-3) syö ruokailuhuoneessa. Ryhmät saapuvat syömään porrastetusti ja pienissä ryhmissä, jos mahdollista. Autamme lapsia linjastolla. Isojen päädyn ruokarauha alkaa lasten kanssa sovitusta merkistä. Ryhmän kasvattajat ruokailevat lasten kanssa. Lasten allergiatiedot ovat näkyvillä ruokailulinjaston kohdalla. Tieto lapsen allergioista tulee antaa päivähoitoon joko lääkärintodistuksella tai neuvolassa täytettävällä lomakkeella. Kokeilut rajoitteiden purkamisesta tehdään aina kotona. Päivälepoaikaan huomioimme lasten yksilölliset unentarpeet. Tavoitteenamme on tarjota kaikille lapsille hyvät päiväunet ja turvallinen rentoutumishetki esim. satua kuunnellen. Kasvattaja kohtaa jokaisen levolle saapuvan lapsen erikseen, peittelee hänet ja toivottaa kauniit unet. Lapsi voi tuoda päiväkotiin unilelun. Kannustamme vanhempia keskustelemaan lapsensa ryhmän kasvattajien kanssa heti, kun he huomaavat päiväuniasioissa jotain mietityttävää. Uloslähtö- ja sisälletulotilanteissa porrastamme, jotta pystymme huomioimaan lapset paremmin ja tilanne säilyy rauhallisena. Kasvattaja ilmoittaa aina lapsille, kuka voi tulla esim. pukemaan ja kuka jää vielä leikkimään. Huolehdimme, että kaikki käyvät ensin vessassa. Ohjaamme lapsia käsienpesemisessä. Kasvattaja huomioi lapset yksilöllisesti samalla, kun laittaa hihan rukkasen alle tai antaa lapsille pukemispaikkoja: Hän voi kehua hyvin onnistuneesta villasukanlaitosta tai kysellä mitä kaveriasioihin kuuluu. Varaamme riittävästi aikaa näihin tilanteisiin.

7 2.5 Talomme tavat Päivähoidon puolelta olemme kirjanneet muutamia tärkeitä toiveita vanhemmille. Ne koskevat ennen kaikkea niitä asioita, jotka varmistavat sujuvan arjen päivähoidossa: Tieto lapsen poissaolosta tai poikkeavasta hoitoajasta on meille tärkeä. Ilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä ryhmän omaan puhelimeen (huom! matkapuhelinnumeroon). Viestit luetaan aina, mutta vain kysymyksiin vastataan. Mikäli molemmat tai toinen vanhemmista on kotona, lapsen hoitoajan toivomme olevan korkeintaan klo Mikäli pidempi hoitoaika on tarpeellinen, siitä sovitaan päiväkodin johtajan kanssa erikseen. Huolehdimme yhdessä vanhempien kanssa, että lapsi kerää lelunsa ennen kotiinlähtöä. Juhlimme myös päiväkodissa lasten syntymäpäiviä, mutta emme herkuttele karkeilla tai muilla tarjoiluilla. Päiväkodin portin avaa aina aikuinen älä opeta lasta avaamaan porttia. Saatathan lapsen aina kasvattajan luo. Myös hakutilanteessa on tärkeää kohdata ja vaihtaa muutama sana lapsen päivästä. Voimme luovuttaa lapsen vain vanhemmille tai muille palvelusopimuksessa sovituille aikuisille. Jos joku muu hakee lapsen, pyydämme ilmoittamaan siitä etukäteen mieluiten kirjallisesti. Lääkärin määräämästä lääkehoidon toteuttamisesta teemme vanhempien kanssa kirjallisen sopimuksen. Muita lääkkeitä emme saa antaa. Tieto lapsen allergioista tulee antaa päivähoitoon joko lääkärintodistuksella tai neuvolassa täytettävällä lomakkeella. Vähälaktoosisesta ruokavaliosta riittää pelkkä ilmoitus. Kokeilut rajoitteiden purkamisesta tehdään kotona. Jyväskylän kaupunki on vakuuttanut päivähoidossa olevat lapset tapaturmien varalta vakuutusyhtiö Pohjolassa. Vanhemmat huolehtivat lapsen käsienpesusta heti päiväkotiin tultaessa. Lapsella tulee olla sisätossut tai kengät päiväkodissa. 3. YHDESSÄ HYVÄ TULEE 3.1 Hyvä päivähoidon aloitus Lapsen arki kotona ja päivähoidossa on yhdessä kasvamista ja yhdessä kasvattamista. Kodin ja päiväkodin arkea pyritään limittämään mahdollisimman sujuvaksi. Lapsen vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta keskustelevat yhteisistä arvoista ja tavoitteista sekä ennen päivähoidon aloitusta että sen kuluessa. Sopimuksia ja havaintoja kirjataan ylös aloituskeskustelussa, palvelusopimusta tehtäessä ja varhaiskasvatussuunnitelma tapaamisessa. Lapsen vanhemmat ovat saaneet tiedon lapsen valitsemisesta päivähoitoon päiväkodin johtajalta. Sen jälkeen he ottavat yhteyttä päiväkotiin ja vahvistavat ottavansa paikan vastaan. Tässä yhteydessä vanhempien kanssa sovitaan aloituskeskustelun ajankohdasta. Aloituskeskustelu tapahtuu kotona tai päiväkodissa. Sen tarkoituksena on kuunnella lapsen ja perheen toiveita päivähoidon suhteen sekä sopia tavoista, joilla helpotamme lapsen siirtymistä päivähoitoon. Aloituskeskustelu pyritään käymään ennen kuin lapsi jää ensimmäistä kertaa päiväkotiin ja sen yhteydessä sovitaan tutustumiskäynneistä. Aloituskeskustelu on osa lapsen vasua.

8 Vieraillessaan päiväkodissa perhe tutustuu päiväkodin tiloihin ja kasvattajiin ja silloin on mahdollisuus keskustella päivähoitopaikan käytännöistä. Uuteen päivähoitopaikkaan voi totutella vähitellen ennen varsinaisen hoidon alkamista. Aluksi vanhemmat voivat olla mukana tai jättää lapsen hetkeksi päiväkotiin. Maksullinen päivähoito alkaa, kun lapsi jää yksin tutustumaan. Lapsen oloa päivähoitopaikassa voi helpottaa valokuvilla tai tutuilla esineillä. Päivähoidon alettua arjen yhteiset tapaamishetket ovat tärkeitä. Niissä vaihdetaan kuulumisia siitä, miten hoito on lähtenyt käyntiin ja miten jatkossa toimitaan. 3.2 Yhteistyössä vanhempien kanssa Yhteistyö vanhempien kanssa on työmme tärkein perusta. Huolellinen tutustuminen päivähoitoa aloitettaessa, päivittäiset keskustelut ja muut yhteiset tapaamiset tuovat sen tuttuuden, luottamuksen ja mutkattoman tiedon kulun, joka heijastuu myös lapsen kokemukseen päivähoidosta. Arvostamme vanhempien antamaa suoraa palautetta päiväkodin henkilöstölle ja päiväkodin johtajalle. Siten voimme entisestään kehittää päivähoitopalveluamme. Järjestämme perheille toiminnallisia ja yhteisöllisyyttä tukevia tapaamisia. Syksyllä järjestämme tiedottavan ja vanhempien osallisuutta tukevan vanhempainillan. Kerromme myös Eroon kiusaamisesta ohjelmasta. Kerromme lasta koskevista havainnoistamme vanhemmille rehellisesti ja perheitä kunnioittaen. Kerromme syksyllä vanhemmille 4v.- ja 5v.- kaavakkeista. 3.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu Lapsen hyvinvointi on yhteinen tehtävä lapsen perheen kanssa. Hyvinvoinnin takaamiseksi jokaiselle lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen vasu auttaa päiväkodin kasvattajia tuntemaan lasta paremmin ja löytämään yksilöllisiä tapoja ohjata lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen tarinaa kirjataan vasuun. Lapsen vasun avulla vanhempi osallistuu lapsensa varhaiskasvatukseen. Lapsen vasuun kirjataan lapselle tärkeitä kokemuksia ja mielenkiinnon kohteita sekä hänelle asetettuja yksilöllisiä tavoitteita, toimintatapoja ja mahdollisia tukitoimia. Yhteinen tavoite voi olla vaikkapa tutista luopuminen tai tutustuminen uusiin kavereihin. Lapsi osallistuu myös suunnitelman laadintaan mahdollisuuksien mukaan. Vasun pohjalta asetetaan tavoitteet kasvattajien toiminnalle. Lapsen vasu tehdään, kun lapsi on ollut jonkun aikaa päivähoidossa ja häneen on ehditty tutustua. Vasua tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja voimassa olevien ohjeiden mukaan. 3.4 Varhainen tuki Lapsen vahvuudet ja kehityksen myönteiset puolet ovat lapsen yksilöllisen huomioimisen perusta. Kasvattajat havainnoivat lapsia ja heidän kehitysvaiheitaan. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa ja kehityksessä ilmenee huolenaiheita, keskustelemme niistä ja niiden ratkaisumahdollisuuksista lapsen vanhempien kanssa. Sovimme, miten henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan lapsen arjessa. Varhainen tuki on osa lapsen vasua. Yhteistyössä voivat olla mukana erityislastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päivähoidon puheterapeutti, lasten- ja koulupsykologi, neuvola, sairaala, toimintaterapeutti, fysioterapeutti tai moniammatillinen tiimi.

9 Päiväkodissamme on käytössä suunnitelma varhaisen tuen toimintatavoista lomake. Siihen kirjataan toimintatavat, joita ryhmässä on käytössä. Tämän lomakkeen avulla kiertävä erityislastentarhanopettaja kartoittaa lasten tarpeita yhdessä lapsiryhmän henkilökunnan kanssa. Yhdessä etsimme sopivia toimintamuotoja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi kuvakortit päivän toiminnoista auttavat lapsia hahmottamaan päivän kulkua. Pienryhmätoiminta, vuorovaikutusleikit ja yksilöllinen ohjaus arjen tilanteissa ovat myös usein käytettyjä menetelmiä. Esiopetuksessa on käytössä tuen jaottelu yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Tuen tarpeesta tehdään pedagoginen selvitys ja lapselle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). 4. LAPSI SAA OLLA LAPSI 4.1 Leikki on ykkönen Valitsimme toimintamme painopistealueeksi leikin, koska huomasimme, että pidimme leikkiä usein itsestäänselvyytenä emmekä huomioineet sitä riittävästi toiminnansuunnittelussa, - havainnoinnissa, emmekä arvioinnissa. Leikki on kuitenkin lapsen tärkein toimimisen tapa vielä esiopetusiässäkin. Annamme lasten leikkiä leikkinsä loppuun. Jos leikki on pakko lopettaa, kerromme siitä lapsille hyvissä ajoin ja neuvomme keksimään leikille lopetuksen. Käytämme erilaisia tapoja konkretisoida jäljellä olevaa leikkiaikaa (Merkki kellotaulussa, Ehditte ottaa vielä yhdet löylyt....). Leikkejä saa jatkaa ja säilyttää purkamatta, jos suinkin mahdollista. Kasvattaja sopii asiasta leikkijöiden kanssa. Etsimme yhdessä ne paikat, jotka eivät jää esimerkiksi kaappisänkyjen alle. Teemapäivät: Ideoimme lasten kanssa erilaisia leikkipäiviä: Nurinkurin-päivä, Hattupäivä, Korvatunturilla-päivä... Yhdessä leikkimällä opimme näkemään toisemme paremmin! Tavoitteenamme on, että kasvattajat osallistuvat lasten leikkeihin riittävän usein. Mitä nuorempi lapsi on tai mitä enemmän hän tarvitsee tukea leikkitilanteissa, sitä tiiviimmin kasvattaja on mukana. Lelupäivä on joka kuukauden 1. perjantai. Lelupäivä on tarkoitettu sellaisia leikkejä varten, jotka eivät onnistu päiväkodin leluilla tai joiden merkityksellisyys kasvaa oman lelun myötä. Lelupäivillä tuemme lasten kaverisuhteita, omista tavaroista huolehtimisen taitoa, suunnittelu ja neuvottelutaitoja ja vastuuntuntoa. 5-6v. lelupäivän suunnitelma: Mitä haluaisit leikkiä?, Minkä lelun tuot kotoa leikkiin?, Kenen kanssa haluaisit leikkiä?, Missä?, Mitä tavaroita tarvitsette omien lelujen lisäksi (majakankaat, palikat, narut...)? Suunnitelma kirjataan ja laitetaan edellisenä päivänä vanhempien nähtäville. Ryhmien viikko-ohjelmat tehdään niin väljiksi, että lapsille jää mahdollisuus valita itse leikkinsä ja jatkaa sitä useana päivänä. Väljyys mahdollistaa myös sen, että kasvattajat pystyvät tarttumaan lapsilta tuleviin ideoihin. Kuukausikirjeissä kerromme vanhemmille tarkemmin, mitä olemme tehneet ja mitkä asiat ovat puhututtaneet lapsia. Tuemme lasten omaehtoista leikkiä säilyttämällä leluja tietyillä paikoilla, lasten ulottuvilla. Osa leluista on varastossa, josta ne kasvattaja pyydettäessä antaa. Lapset valitsevat leikkikaverinsa. Jos kasvattaja valitsee lapsen puolesta, hänellä pitää olla kasvatuksellinen tai jokin muu lapsen edun mukainen syy (leikkirauhan luominen, mahdollisuus oppia uusia taitoja, uusien kaverisuhteiden syntyminen...)

10 Ryhmillä on käytössään erilaisia toimintatauluja, joiden kuvien avulla lapset jäsentävät toimintaansa ja suunnittelevat puuhiaan. Rakennamme leikkiympäristöä houkuttelevaksi ja vastaamaan lasten tarpeita. Rakentajina ovat niin lapset kuin kasvattajatkin. Luomme leikkirauhaa porrastamalla ulkoilua, toimimalla pienryhmissä, käyttämällä tilanjakajia, sopimalla leikkipaikat sekä kasvattajien läsnäololla ja ohjauksella. Käytämme draamaa taidemuotona ja opetusmenetelmänä. Se sisältää paljon ohjattuaja luovaa leikkiä. Dokumentoimme lasten leikkejä seuraavasti: Meidän talon leikit ilmoitustaulu, lyhyet viestit nimilistaan muistutukseksi iltavuorolaiselle. Tavoitteenamme on lisätä pitkäkestoisen leikin määrää. Toinen tavoitteemme on kehittää leikin havainnointia ja dokumentointia (Esim. leikkipäiväkirjat, kirjalliset leikkikuvaukset, valokuvaus, leikkihaastattelut...) Lasten mietteitä leikistä ja kavereista: Se on tärkeetä, kun saa leikkiä myös sitä mitä ite haluaa. Pikkulegoilla on kiva leikkiä täällä ja kotona. No, ku se majaleikki oli Angelinan kaa kiva. No, ku on se semmonen tukka no sähkönen! Mää tykkään leikkiä Lotan kaa eläinlääkäriä, ku välillä vaihtuu mun vuokki ja Lotan mahasta kuuluu jotain jännää. 4.2 Ilo liikkua Periaatteenamme on, että kasvattajat poistavat esteitä lasten liikkumiselta, kuitenkin siten, että turvallisuus ja leikkirauha säilyvät. Huomioimme toiminnan suunnittelussa lasten liikkumisen tarpeen; Emme suosi turhaa istumista tai paikallaan oloa. Ryhmät pääsevät liikkumaan (pienryhmissä) päiväkodin saliin kerran viikossa. Hyödynnämme myös iltapäivät. Annamme lapselle mahdollisuuden liikkua arjen askareissaan taitojensa ja voimiensa mukaan; hakee itse työskentelyvälineensä, siivoaa jälkensä, kantaa oman reppunsa, kantaa omat suksensa ja luistimensa, osallistuu juhlien ja tilojen järjestelyyn kantamalla tuoleja ym., kiipeää itse tuolille ja saa kiivetä penkille, saa työskennellä myös seisten pöydän ääressä... Päiväkodin liikunnan vuosisuunnitelma (erillinen vihreä liite) sisältää keinoja, joilla lisäämme lasten omaehtoista liikkumista päivän aikana sisällä ja ulkona. Huomioimme liikkumisen myös suunnitellessamme päiväkodin tapahtumia. Hiihto- ja luisteluaikana ryhmät varaavat liikunnalle riittävästi aikaa muulta toiminnalta. Kasvattajat keskustelevat tarvittaessa vanhempien kanssa sopivien ja toimivien välineiden merkityksestä. Viemme ladulle ja jäälle ne lapset, joiden välineet ovat kunnossa. Kasvattaja nauttii lasten kanssa liikkumisen ilosta. Kannustamme ja kehumme lasta jo pelkästä yrittämisestä. Tarjoamme kilpailutilanteita niille lapsille, jotka nauttivat kisailusta. Keskustelemme lasten kanssa liikunnan aiheuttamista tuntemuksista liikunnan lomassa: Hengästyttääkö?, Onko hiki?, Tunnustellaan sykettä, Miltä pohkeissa tuntuu?, Mistä pidit?/et pitänyt? Vauhtivarvas Tavoitteenamme on, että lapsi saa valita päivittäin jonkin liikuntatavan, jota voi tehdä oman ryhmän tiloissa (twisti, ruutuhyppely, häntäpallo, paini...)

11 4.3 Tutkijan tuntosarvet Lasten luontainen, ihmettelevä ja tutkiva elämänasenne pulppuaa aiheita, joihin kasvattaja voi tarttua yhdessä lasten kanssa. Osa niistä jää yhden lapsen ja kasvattajan väliseksi pohdinnaksi, osa saa koko ryhmän innostumaan ja tutkimaan. Tartumme lasten ihmettelyihin ja pohdintoihin pysähtymällä kuuntelemaan. Keskustelemme lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Heittäydymme avoimeksi ihmettelylle arkisissakin tilanteissa ja annamme aikaa lapselle; Ei tule vettä, pieni poika ihmettelee kädet lavuaarissa, hanan alla. Yhdessä kasvattajan kanssa asiaa tutkittuaan poika keksii, että hanasta nostamalla saa päiväkodissa vettä! Suosimme ohjaavia opetustapoja. Lapsi saa pohtia eri vaihtoehtoja joko itse tai kavereiden kanssa. Aina ei ole yhtä oikeaa vastausta. Muistamme esittää lapsille kysymyksen: Miten sitä voisi tutkia? ja annamme heidän toteuttaa ideoitaan. Vaihtelemme ryhmissä välineitä, joita lapset saavat käyttää omissa tutkimuksissaan (luupit, magneetit, erilaiset tilavuusmitat, karttapallo, eläin- ym. tietokirjat...) Teemme retkiä lähimetsään. 4.4 Taide antaa siivet Taiteen avulla voimme kokea ja ilmaista kaikkea sitä, mitä muuten emme pysty. Sen avulla ymmärrämme syvemmin kokemaamme ja näkemäämme, sillä taide valjastaa meille siivet. Lapset saavat halutessaan joka päivä piirtää, maalata, askarrella, muovailla, katsella/kuunnella kirjoja ja kuunnella musiikkia. Tarvittavat välineet ovat lasten saatavilla (Kultasiiville välineet annetaan). Tarjoamme lapsille mahdollisuuden tutustua eri taiteen tekemisen tekniikoihin ja materiaaleihin päiväkotivuosiensa aikana. Lasten työt ovat lasten näköisiä. Kasvattajat eivät esivalmistele töitä pilalle. Ihastelemme lasten kanssa ympäriltä löytyvää kauneutta ja lapsen silmään osuvia yksityiskohtia: Kato, söpö herne!, huudahti 5-vuotias poika matkallaan biojäteastialle tyhjentämään yli- itäneitä ja haisevia herneitä. Päiväkodissamme vierailee vähintään kerran vuodessa ulkopuolinen taiteilija (nukketeatteria, orkesteri...). Luemme lorupussista runoja ja loruja. Esimerkiksi syntymäpäiväkortteihin kirjoitamme myös runon, jonka luemme juhlassa. Kaikki lapset kokoontuvat laulamaan yhdessä päiväkodin saliin joka kuukauden viimeisenä perjantaina. Välillä saamme nauttia myös talon oman henkilökunnan esityksistä. Kulttuuriaitta tarjoaa monipuolisia taide-elämyksiä ja taidepajoja, joita tilaamme pääasiassa esiopetusikäisille kerran vuodessa. Teemme lasten kanssa myös konserttiretkiä. Tavoitteenamme on löytää päiväkodin tiloille parhaiten palvelevat käyttötavat ja lisätä viihtyvyyttä esimerkiksi pehmentävillä tekstiileillä, akustiikkalevyillä ja kohdevalaisimilla.

12 4.5 Eskarissa Päiväkotimme esiopetus pohjautuu suoraan Jyväskylän esiopetussuunnitelmaan (http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/esiopetus). Käytännössä jokainen lukukausi muotoutuu omannäköisekseen lapsiryhmän tarpeiden ja esiopettajien ammatillisten vahvuuksien mukaan. Osa esiopetuksesta tapahtuu ns. sekaryhmissä, joissa on myös nuorempia lapsia, osa taas pelkkien esiopetusikäisten pienryhmissä. Erityisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta on ryhmän hyvä vuorovaikutus, turvallinen ilmapiiri sekä kasvattajien hyvä lapsituntemus. Lapsi saa olla lapsi myös eskarissa. Kasvattajat suunnittelevat toiminnan sellaiseksi, että se edistää lasten yksilöllisten tavoitteiden toteutumista ja antaa lapsille mahdollisuuden oppia yhdessä, heille ominaisilla tavoilla eli leikkien, liikkuen, tutkien ja taiteen avulla. Käytämme harkiten valmiita tehtäväkirjoja, sillä hyödynnämme mahdollisuuksia oppia arjessa; Esimerkiksi metsästämme kirjaimia kävellessämme jumpalle. Lapsihavainnoinnin työkaluna käytämme Jyväskylän kaupungin Eskarin arki materiaalia. Tuntemalla lasten vahvuudet ja tuen tarpeet, kasvattajat pystyvät tukemaan lapsen kouluvalmiuksien kehittymistä yhdessä vanhempien kanssa. Päiväkodissamme on käytössä Eroon kiusaamisesta -ohjelma, joka on osa myös esiopetusta. Päivittäiset kokoontumiset: Opettelemme kuuntelemaan ja keskustelemaan, jaamme kuulumisia. Leikimme kielellisiä -, matemaattisia - ja sosiaalisia taitoja kehittäviä leikkejä. Laulamme ja soitamme. Suunnittelemme tulevaa, arvioimme menneitä ja ratkomme ongelmia. Esikoululaiset kirjoittavat kotiin muistilappuja, esimerkiksi lähestyvästä luistelupäivästä. Käymme Jokelan koulun salissa jumpalla kerran viikossa. Syömme päiväkodin ruokailuhuoneessa. Esiopetusvuoden aikana teemme yhteistyötä tulevien alkuopettajien kanssa. 5. EROON KIUSAAMISESTA 5.1 Näin havaitsemme kiusaamisen Päiväkodissamme syntyy päivittäin tilanteita, joissa lapsi voi kokea, että kaveri kiusaa. Useimmiten kyseessä ei ole tahallinen kiusaaminen vaan esimerkiksi taidottomuus liittyä leikkiin tai sopia leikin säännöistä. Olipa kiusaaminen millaista tahansa, meidän kasvattajien ja vanhempien velvollisuus on puuttua siihen. Pappilanvuoren päiväkodin Eroon kiusaamisesta -ohjelma koostuu tavoista, joilla havaitsemme kiusaamisen ja toimimme sen havaittuamme, sekä ohjaamme lapsia sopimaan riitansa ja tuemme lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa leikissä. Toimimme samojen periaatteiden mukaisesti koko päiväkodissa, mutta huomioimme lasten iät ja vuorovaikutustaidot. Mitä pienempi lapsi tai suurempi tuen tarve, sitä enemmän kasvattaja antaa mallia ja ohjaa kädestä pitäen, jotta lapsi onnistuisi luomaan hyviä kaverisuhteita ja selviämään kiusaamistilanteista. Lasten väliset vuorovaikutustilanteet voivat olla hyvin hienosyisiä, jolloin riitojen ja kiusaamisen havaitseminen vaatii kasvattajilta tarkkuutta ja aktiivisuutta. Kasvattaja on läsnä, lähellä lasta joko osallistumalla leikkeihin tai havainnoimalla sitä. Kasvattaja kysyy lapsilta aktiivisesti, miten kavereiden kanssa ovat leikit sujuneet (kesken leikin/toiminnan, ennen päivälepoa tai kokoontumishetkillä...)

13 Vanhemmat kertovat aina lapsensa oman ryhmän aikuisille, jos he epäilevät tai havaitsevat kiusaamista. He kuuntelevat kotona lapsensa huolen ja kertovat lapselle, että asia selvitetään päiväkodissa. Vanhemmat myös vahvistavat kotona lapsen vuorovaikutustaitoja kertaamalla lapsen kanssa, miten Peli seis! sääntö toimii. 5.2 Näin ohjaamme lapsia sopimaan riitojaan; Peli seis! -sääntö Sano heti Peli seis!, kun huomaat, että teille on tullut/tulossa riita. Jos olet itse käyttäytynyt huonosti, pyydä anteeksi. Jos kaveri on käyttäytynyt huonosti, kerro mistä sinä et pidä. Kysy, mitä asiaa kaverilla on. Sano selkeästi EI!, jos kaverin teot tuntuvat sinusta pahoilta. Keksikää yhdessä, miten leikkiä pitäisi muuttaa, että se tuntuisi molemmista mukavalta. Hae aikuinen apuun, jos sinusta tuntuu, että et yksin selviä TAI sinun tekee mieli esim. lyödä. 5.3 Näin kasvattaja toimii havaittuaan kiusaamista tai riitaa Kasvattaja kuuntelee tilanteessa molempia osapuolia. auttaa lapsia nimeämään tunteensa. aukaisee tilanteen; mitkä teot ja tunteet johtivat riitaan. ohjaa lapsia tekemään sovinnon (joka voi olla muukin kuin anteeksipyyntö). siirtyy sivummalle tarkkailemaan sovinnontekoa. tarkistaa hetken kuluttua, miten sopu löytyi ja mitkä ovat tunnelmat. Jos lapset eivät ole löytäneet sopua, kasvattaja liittyy avuksi. kertoo tilanteesta lapsen ryhmän kasvattajille, jotka päättävät, milloin ja miten asiasta kerrotaan vanhemmille. valvoo ja seuraa tilannetta pidemmällä aikavälillä; Loppuiko kiusaaminen? ottaa kiusaamistilanteen käsiteltäväksi koko päiväkodin palaverissa. 5.4 Näin tuemme lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa Opetamme, kuinka pääsee mukaan leikkiin: Seuraa sivusta, Mitä te ootte?, Pääseekö peliin?, Mikä mää voisin olla?, Mitä tää tekis?, Sopisko teille?, jne. Opetamme keinoja, joilla saa hyvän leikin: Lelujen jakaminen, vaihtaminen ja vuorottelu, ehdottaminen, joustaminen sekä Peli seis! sääntö. Opetamme lapsille, että itkevää kaveria ei jätetä yksin, vaan häntä lohdutetaan. Opetamme lapsille, miten he toimivat, jos näkevät jotakuta kiusattavan: Mene kiusatun puolelle ja sano Peli seis!, hae aikuinen apuun, jos et yksin selviä. Lapset tuntevat päiväkodin säännöt (piha- ja ryhmäsäännöt) ja tietävät, mitä niiden rikkomisesta seuraa. Lapset myös osallistuvat sääntöjen laatimiseen taitojensa mukaan. Kasvattaja osallistuu lasten leikkeihin ja samalla ohjaa vuorovaikutustaitoja. Käytämme draaman keinoja tilanteiden harjoittelussa ja niihin eläytymisessä: Tönäiset vahingossa kaveria, joka alkaa itkeä. Mitä teet?, Olet kateellinen kaverin hienosta autotiestä ja sinun tekee mieli rikkoa se. Mitä teet?, Haluatte molemmat olla pomoja. Mitä teette? Käytämme itsetuntoa vahvistavia leikkejä ohjatuilla leikkituokioilla.

14 Kehumme kuuluvasti kaunista ja epäitsekästä käytöstä (kiitokset, anteeksi, jakaminen, vuorottelu, vaihtaminen, joustaminen, ehdottaminen..) Erityisesti huomioimme ne lapset, joilla on ollut vaikeuksia leikkitilanteissa. Opettelemme (lapset, kasvattajat ja vanhemmat) hillitsemään raivomme. Laskemme mielessämme 1-10:een ja annamme pahimman puuskan mennä ohi. Kasvattajat käyttäytyvät itse hyvien vuorovaikutustapojen mukaisesti ja luovat turvallisen ilmapiirin. Opettelemme lasten kanssa kuuntelemaan toisiamme ja puhumaan omalla vuorolla. Kokoontumisella lapset pyytävät puheenvuoroa näyttämällä peukkua. Näin sekä kasvattajat että lapset pyytävät puheenvuoroa kesken leikin huiskeen tai aikuisten keskustelun: Menen viereen ja koputan käsivarteen, odotan, että minua katsotaan silmiin ja vasta sitten kerron asiani. Opetamme lapsille, miksi pyydämme anteeksi ja miksi annamme anteeksi: Se, joka katuu pahoja tekojaan, pyytää anteeksi. Se, joka haluaa päästä eroon kaverin pahan teon aiheuttamasta tunteesta, antaa anteeksi. (Eivät ole riippuvaisia toisistaan.) Riita on sovittu lopullisesti vasta sitten, kun anteeksi pyytäminen ja antaminen on tavalla tai toisella hoidettu. Annamme lapsen leikkiä sellaista leikkiä, joka on hänelle merkityksellinen ja osoitamme olevamme kiinnostuneita hänen leikistään: Teemme kysymyksiä, ihastelemme, valokuvaamme(?), onnittelemme hyvästä leikistä... Toimimme aamupäivisin mahdollisimman paljon pienryhmissä. Tavoitteenamme on ideoida konkreettisia keinoja, joilla lapset voivat ilmaista tunteitaan esim. kuvien avulla (Tunnekompassi, kiukkumittari ) 6. VARHAISKASVATUSTYÖN KEHITTÄMINEN; IDEOISTA ARVI- OINTIIN Pappilanvuoren päiväkodissa panostamme työn laatuun työtä havainnoimalla, dokumentoimalla, arvioimalla ja suunnittelemalla. Tätä työtä tehdään yhdessä lapsen, lapsen vanhempien, päiväkodin henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 6.1 Havainnoimme ja dokumentoimme Lapsen, lapsiryhmän ja kasvattajan toiminnan havainnointi on suunnittelun perusta. Havainnoimalla tiedostamme esille nousevat tarpeet ja kehittämisen kohteet sekä jo hyvin toimivat asiat. Havainnointi tapahtuu: lapsen leikkiä ja päivän kulkua seuraamalla. lapsiryhmän toimintaa seuraamalla. kasvattajien toimintaa seuraamalla. Havainnointitapoja ovat: lapsen ja lapsiryhmän leikissä mukana oleminen lapsen ja lapsiryhmän leikin seuraaminen sivusta lapsen ja hänen kehitysvaiheiden seuraaminen valokuvaaminen ja videointi vanhempien luvalla kirjaaminen lasten keskinäisten keskustelujen kuunteleminen varhaisen tuen lomake

15 Havaintoja kootaan ja käytetään: vanhempien ja kasvattajien päivittäisessä vuorovaikutuksessa vasu-keskusteluissa tiimipalavereissa päivittäisessä keskustelussa viikko- ja kuukausipalavereissa päiväkodin toiminnan suunnittelussa 6.2 Suunnittelemme Suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet, päiväkodin toimiva arki ja tieto lapsen yksilöllisestä kehityksestä. Suunnittelua toteutetaan: aloituskeskustelussa lapsen vasu-keskustelussa henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa päivittäisissä keskusteluissa vanhempien kanssa viikko- ja kuukausipalavereissa päiväkodin yhteisellä viestiviholla tiimin omalla viestiviholla työilloissa ja suunnittelupäivillä kehityskeskusteluissa lapsiryhmien ja henkilökunnan ilmoitustauluilla vanhempaintoimikunnan työllä 6.3 Arvioimme Arviointi on tärkeää laadun varmistamiseksi. Sen avulla seuraamme toteutuneiden käytäntöjen toimivuutta ja jatkamme suunnittelua. Arviointia toteutetaan: lasten kanssa: kyselemällä, kuuntelemalla ja kirjaamalla lasten ajatuksia, tuntemuksia, mietteitä ja ideoita lapsen vasukeskusteluissa asiakaskyselyillä, joka liittyy SPB- hankkeeseen (Suoriteperusteinen budjetointi) henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa tiimipalavereissa, Miten meillä menee lomake viikko- ja kuukausipalavereissa työilloissa ja suunnittelupäivillä kehityskeskusteluissa

16 5. TIEDOTTAMINEN 7.1 Tiedonkulku vanhempien kanssa Vanhempien viestit ja toiveet kirjataan ryhmän viestivihkoon, jota säilytetään työpöydällä, kannet suljettuina. Ryhmien ilmoitustaululla on selkeästi esillä ryhmän kasvattajien valokuvat, nimet, ammattinimikkeet, työvuorot ja pienryhmän nimi. Perheille kerrottavat viestit merkataan lapsilistaan iltavuorolaista varten ja lisäksi viestivihkoon. Kohtaamme vanhemmat päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Aamuisin kasvattaja kirjaa muistiin vanhempien terveiset ja välittää ne lasta hoitaville kasvattajille. Iltapäivisin kasvattaja kertoo lapsen kuulumiset vanhemmille. Apuna ovat aamuvuorolaisen viestit lapsilistassa. Kuukausikirjeet: Lähetämme vanhemmille sähköpostilla kirjeen noin joka kuukausi. Kerromme siinä ryhmän kuulumisista, ajankohtaisista tapahtumista ja päivämääristä. Yksi kirje laitetaan ryhmän ilmoitustaululle, sekä lapsen lokerikon pyykkipoikaan niille vanhemmille, joilla ei ole sähköpostiosoitetta. Järjestämme syksyllä tiedottavan ja vanhempien osallisuutta tukevan vanhempainillan, jossa esittelemme päiväkodin Eroon kiusaamisesta -ohjelman. Tavoitteenamme on keksiä toimivia tapoja kertoa vanhemmille lapsensa päivästä. Esimerkiksi jokaiselle lapselle kuvataan vuorollaan oma diaesitys Minun päiväni, joka näytetään tykillä iltapäivällä, kun vanhempi tulee hakemaan tai teemme lapsihaastatteluja. 7.2 Tiedonkulku työtiimeissä Kirjaamme ryhmän viestivihkoon vanhempien terveiset/lasten menot sekä kasvattajien lapsihavainnot, toiminnan suunnittelut, menot ja työvuorot. Yksityiskohtaisia lapsiviestejä varten ryhmillä on erikseen vihot, joita säilytetään laatikossa. Aamu- ja välivuorossa työskennellyt kasvattaja huolehtii siitä, että iltavuorolainen tietää tärkeimmät lasten kuulumiset. Apuna viestivihko, kertominen ja viesti lapsilistassa. Tiimipalaveri on kerran viikossa. Vakioasioiden lista: seuraavan viikon menot, työvuoromuutokset, toiminnansuunnittelu (lasten leikki- ja toimintaideoihin vastaaminen), havainnot lasten kehityksestä ja tarpeista (miten vastataan niihin), palaute ja kk-kirjeen sisältö. Jokaisen kasvattajan velvollisuus on tuoda tiimipalaveriin tärkeäksi pitämänsä asiat. Mitä meille kuuluu? -arviointilomake joka kuukauden ensimmäisessä tiimipalaverissa. Tavoitteenamme on kehittää tapoja, joilla kasvattajat kokoavat lasten leikki- ja toimintaideat tiimipalaveriin käsiteltäviksi. 7.3 Tiedonkulku päiväkodin sisällä Päiväkodin viestivihkoon kirjataan tiedotettavat, lyhyet asiat. Jokaisella on lukemisvelvollisuus. Henkilökunnan menot ja poissaolot merkitään Menot- kalenteriin (hyllyn päädyssä). Käsitellään talon palaverissa. Talon palaveri on maanantaisin klo Siihen osallistuu 1/ryhmän työntekijät koko palaverin ajan ja johtaja/varajohtaja. Puheenjohtajuus ja sihteerin tehtävät kiertävät. Muistio kirjataan palaverivihkoon, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa. Jokaisella on lukemisvelvollisuus. Esityslista kootaan edellisen viikon aikana magneettitaululla olevaan listaan. Lisäksi vakioasioina: kuluva ja ensi viikko, sattuneet vahingot ja läheltä piti tilanteet, hankinnat ja korjaukset, palaute, leikin toteutuminen ja suoritusperusteinen budjetointi.

17 Puhumme asiat sen henkilön kanssa, jota asia koskee. Hyvää puhumme myös selän takana. Jokainen lukee sähköpostinsa vähintään kerran viikossa. Työilloissa järjestämme sisäistä koulutusta, koulutusten purkua, tuemme työhyvinvointia ja työstämme päiväkodin vasua. 8. KEHITTÄMISEN HAASTEET Keväällä 2011 päivittäessämme päiväkotimme vasua nostimme esiin viisi kehittämisen haastetta :ryhmävasut, parityöskentely ja pienryhmätoiminta, leikin havainnointi ja dokumentointi, ympäristöohjelma sekä koulutussuunnitelma. Tavoitteenamme on koota lasten vasujen pohjalta ryhmävasu, joka sisältää helppokäyttöisiä työkaluja edesauttamaan ja tukemaan toimintasuunnitelman rakentumista ja toteuttamista arjessa. Pappilanvuoren päiväkodin henkilökunta on kypsytellyt parin ensimmäisen toimintakauden aikana ajatusta parityöskentelymallin käyttöönottamisesta. Parityöskentelyssä kasvattajat toimivat työtiiminä pareittain. Kullakin kasvattajalla on ryhmässään 4-8 lasta lasten iästä riippuen. Työparina kaksi aikuista vastaa kahdeksasta alle 3-vuotiaasta tai noin neljästätoista yli 3-vuotiaasta lapsesta. Parityöskentely toteutetaan pienryhmätoimintana, jota ohjaavat ns. omat aikuiset aamupäivisin. Pienryhmiin jakamisen perusteena voi olla ikä, kiinnostuksen kohteet, erilaiset tavoitteet, turvallisuus, lasten kaverisuhteet, pysyvät hoitajasuhteet, erilaiset teemat ja taidot. Aloitamme parityöskentelyn syksyllä 2011 yhdistämällä Pajulintujen ja Sirrien ryhmät kolmeksi pienryhmäksi. Tavoitteenamme on, että jokainen tiimi etsii itselleen sopivan leikin havainnointi ja dokumentointitavan. Havainnot kohdistuvat mm: lapsen vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin lapsen kaverisuhteisiin millaisia leikkejä leikkii, miten vie leikkiä eteenpäin miten sovittelee ja ratkoo ongelmia tunteiden ilmaisuun keskittymiskykyyn lapsen tarinoihin, juttuihin ja pohdiskeluihin kehon hahmottamiseen ja hallintaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa Tarkoituksenamme on ylläpitää ja kehittää ympäristöohjelmaa, jossa toteutuvat mm. seuraavat asiat : Toimintamme on kestävän kehityksen mukaista. Teemme hankinnat koko taloa ajatellen Jyväskylän kaupungin sopimushankintapaikoista. Kierrätämme maitopurkit, paperijätteen sekä käytämme askartelussa kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Saliruokailu vähentää biojätteen määrää. Käymme luontoretkillä, luonto ja luonnon kunnioittaminen sisältönä toiminnassa. Käytämme täytettäviä mustekasetteja. Vähennämme paperijätettä käyttämällä sähköpostia, ottamalla kaksipuoliset kopiot, kopioiden pienempi koko. Minimoimme sähkön - ja vedenkulutuksen. Osallistumme siivoustalkoisiin.

18 Anssu-peikko vierailee päiväkodissa esiopetusryhmissä. Talossamme on ympäristövastaava. Ammattitaitomme kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi osallistumme koulutuksiin, jotka suuntautuvat päiväkotimme painopistealueisiin. Henkilöstömme on käynyt ensiapu- ja turvallisuuskoulutuksen. Tavoitteenamme on laatia päiväkodille koulutussuunnitelma, jonka vastuussa on esimies. 9. PÄIVÄKOTIMME VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖ 9.1 Vasutyön alkutaival Yksikkömme vasun työstäminen alkoi kesällä Tuolloin päiväkotimme työntekijät ensitapaamisessaan kirjasivat arvoja ja muita työhön liittyviä tärkeitä asioita. Kolmihenkinen vasutyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä Pappilanvuoren päiväkodin henkilökunnan arvot : lapsi ja perhe työmme ydinasia, lapsen ominaisia tapoja toimia kunnioitetaan toisen ihmisen kunnioittaminen luottamus ja avoimuus vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys levollisuus työn ilo ja rehti huumori kestävän kehityksen mukainen toiminta 9.2 Yhdessä pohdiskellen eteenpäin Yksikkömme työilloissa vasua kehiteltiin yhdessä eteenpäin. Lisäksi syksyn vanhempainillassa perheet toivat esiin omia arvojaan ja toiveitaan. Toiveet kohdistuivat henkilökuntaan, toimintaan, yhteistyöhön sekä lapsen viihtyvyyteen. Saadun materiaalin pohjalta vasu - työryhmä jatkoi työtään kokoontuen keväällä ja syksyllä. Perheiden esille tuomia asioita olivat: syli, turvallisuus ja pysyvyys tehokas esiopetus liikunta, leikki ja ulkoilu luonnon huomioiminen sosiaalisuus sekä yksilöllisyyden huomioiminen uusien asioiden kokeileminen, virikkeet ja kädentaidot tiedonkulku sekä keskustelut tätien kanssa päivittäin reilu peli, liika kiire pois, turvallisuus, aikuisen aikaa, aikuisen läsnäolo, kiusaamiseen puuttuminen 9.3 Päivitämme vasua Vasun todentumista arjessa arvioidaan ja siihen tehdään tarpeellisia muutoksia, jotta se on ajantasainen. Yksikössä vasuprosessi on jatkuvaa. Pappilanvuoren päiväkodin vasun päivittämissuunnitelma toteutetaan suunnittelupäivänä Tavoitteenamme on laatia arviointi- ja päivityssuunnitelma, josta esimies vastaa.

19 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Mallikylän päiväkoti Nollakatu 0 40XXX Jyväskylä

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Luovasti leikkien, luonnossa liikkuen

PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Luovasti leikkien, luonnossa liikkuen PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Luovasti leikkien, luonnossa liikkuen SISÄLLYS 1 LUKIJALLE... 3 2 MEIDÄN TALO... 4 2.1 LAPSIRYHMÄT JA HENKILÖKUNTA... 4 2.2 YHTEISTYÖKUMPPANIT... 5

Lisätiedot

PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Pappilanvuoren päiväkoti Koppelonpolku 2 40270 Jyväskylä SISÄLLYS 1. LUKIJALLE... 3 2. MEIDÄN TALO... 4 2.1 LAPSIRYHMÄT JA HENKILÖKUNTA...

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014 Tiina Eränummi, Soraset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset : 3-6-vuotiaiden ryhmä

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA Ryhmäperhepäiväkoti Pajunkissa Pajulantie 9 as 3 51420 Harjumaa P.044-7944973 PAJUNKISSA Pajunkissa sijaitsee Harjumaassa haja-asutusalueella. Toimimme rivitaloasunnossa.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Noona Parkkonen, Soraset Sanna Pippuri, Kiviset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset

Lisätiedot

TERVETULOA PÄIVÄKOTI KAJUUTTAAN

TERVETULOA PÄIVÄKOTI KAJUUTTAAN TERVETULOA PÄIVÄKOTI KAJUUTTAAN TOIMINTA-AJATUS: KASVATAMME LAPSIA TURVALLISESSA JA KANNUSTAVASSA ILMAPIIRISSÄ. PÄIVÄKOTIEMME LEIKKI- JA OPPIMISYMPÄRISTÖT TUKEVAT LAPSEN OMATOIMISUUTTA JA AKTIIVISUUTTA.

Lisätiedot

RITONIITYN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA

RITONIITYN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA RITONIITYN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA www.jyvaskyla.fi 2 SISÄLLYS 1. LUKIJALLE 3 2. MEIDÄN TALO..3 2.1. Lapsiryhmät ja henkilökunta.3 2.2. Aukioloajat ja yhteystiedot...3 3. LAPSI ON TÄRKEIN...4

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Tuupikkalantie 5 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3487 Meritähdet p. 044 778 5937 keittiö sähköposti: merihalikko.paivakoti@salo.fi

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Nisulan päiväkoti Eeronkatu 40720 Jyväskylä 1. Kuvaus Nisulan päiväkodista Päiväkoti sijaitsee Eeronkadulla, Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkoti sijaitsee Tampereen kaupungin itäisellä alueella hyvien bussiyhteyksien varrella (bussit 6, 29, 27). Päiväkoti sijaitsee kerrostalon alimmaisessa

Lisätiedot

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo Te r vetuloa Palometsän päiväkotiin! Palometsän päiväkoti Sahrankatu 3 24100 Salo T u l e m u k a a n Tervetuloa Palometsän päiväkotiin niin tutut kuin uudetkin perheet! Palometsän päiväkodissa on viisi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Tasanteen päiväkotiin! Tasanteen päiväkodissa on 120 1-5-vuotiasta lasta ja 22 kasvattajaa. Esiopetus siirtyy koululle syksyllä 2014. Tasanteella

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Ryhmis Merituuli Tuupikkalantie 5 Tuupikkalantie 5 as 1 25210 Vartsala 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3488 p. 044 778 3487 Meritähdet

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Nahkatehtaan päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUKSEMME: lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa lapsen näkemykset on otettava huomioon kaikki lapset ovat tasa arvoisia

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Rakokiven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 1 Sisällys Päiväkotimme 2 Toiminta-ajatuksemme 3 Oppimisympäristömme 3 Varhaiskasvatustyömme arvot 5 Lasten arvot 5 Vanhempien arvot 5 Henkilökunnan arvot

Lisätiedot

RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Röykän päiväkoti Kangastie 1, 05100 Röykkä Esiopetusikäisiä lapsia on 29. Esiopetusta toteutetaan Metsäläisten, Tiitiäisten ja Maahisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011

Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Yleistä Päiväkotimme sijaitsee Nurmijärvellä Klaukkalan keskustassa aivan Natura luonnonsuojelusuon vieressä. Vuonna 1996 avatussa talossamme toimii kolme

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 1 Syrjälän päiväkoti Päiväkotimme on valmistunut 1987 ja sijaitsee Syrjälän koulun yhteydessä Klaukkalan eteläisellä päivähoitoalueella. Talossamme

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TERVETULOA VANJÄRVEN PÄIVÄKOTIIN

TERVETULOA VANJÄRVEN PÄIVÄKOTIIN TERVETULOA VANJÄRVEN PÄIVÄKOTIIN Kuvat on piirtänyt Inkeri 6-v Minä kirjoitan sinulle runon, ihan pienen ja yksinkertaisen, niin että kaiken ymmärrät. Sinä minulle hymyn säteilet, sen suloisen, niin suloisen,

Lisätiedot

HUVIKUMMUN PÄIVÄKOTI SALMENTIE 9 63300 ALAVUS

HUVIKUMMUN PÄIVÄKOTI SALMENTIE 9 63300 ALAVUS HUVIKUMMUN PÄIVÄKOTI SALMENTIE 9 63300 ALAVUS PUH. 0400-346976 TOSSAVAISET: 1-5 -vuotiaat lapset PITKÄTOSSUT : 6 -vuotiaat esikoululaiset HENKILÖKUNTA TOSSAVAISET: KIVIMÄKI TARJA SAVOLAINEN TIINA RAJALA

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, enintään neljän kokopäiväisen ja yhden osapäiväisen hoitolapsen turvallisessa pienryhmässä.

Lisätiedot