maaviesti Lehmän viestejä kannattaa tulkita Pienellä investoinnilla lisää maitolitroja Makua mausteista - ytyä yrteistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Lehmän viestejä kannattaa tulkita Pienellä investoinnilla lisää maitolitroja Makua mausteista - ytyä yrteistä"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 1/2008 Lehmän viestejä kannattaa tulkita Pienellä investoinnilla lisää maitolitroja Makua mausteista - ytyä yrteistä

2 AGRIMARKET KONEKESKUKSEN VALTUUTETUT HUOLTOYRITTÄJÄT MAATALOUSKONEHUOLTO RISTO UUTINEN OY - korjaamo muhoksella + huoltoauto puh Traktorit, puimurit KONEHUOLTO MIKA JAAKOLA - korjaamo limingassa + huoltoauto puh Traktorit, puimurit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant -pienkuormaimet HEINIKOSKEN ASENNUS- JA HUOLTOAPU - korjaamo kuivaniemellä + 2kpl huoltoautoja puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant- pienkuormaimet T:MI JANNE SIMONTAIVAL - korjaamo sodankylässä puh Ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet LAKKAPÄÄN KONE JA AUTO OY - korjaamo pellossa + huoltoauto puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet TRAKTORIHUOLTO HEIKKI LUUKINEN - korjaamo limingassa + huoltoauto puh Sampo - puimurit, työkoneet KONEHUOLTO PEKKA ERVASTI - korjaamo rovaniemellä ja kuusamossa + huoltoauto puh Traktorit, työkoneet, ympäristökoneet, Avant-pienkuormaimet ISOKÄÄNTÄ KY huoltoauto puh Ympäristökoneet, Avant - pienkuormaimet LUMIJOENTIE 8, OULU maaviesti 1/2008

3 Kevättä kohti Maassa on kaikki hyvin. Aurinko nousee koko valtakunnan alueella. Tämä ihme koettiin taas Utsjoella, ainakin teoriassa, kun kaamos loppui 17. tammikuuta. Käytännössä aurinko ei pilviverhon takaa näyttäytynyt. Edellisen kerran aurinko nousi 26. marraskuuta. Päivä pitenee nopeasti, ja toukokuun puolivälistä heinäkuun lopulle aurinko paistaa Utsjoella yhtäjaksoisesti. Pohjoisen kevään ja kesän valoisuus ihmetyttää ja kiinnostaa. Se on pysyvää ja säilyy, vaikka ilmasto muuttuisi. Valoisuus on Lapin ja pohjoisen Suomen erityispiirre, jota kannattaa hyödyntää tuotannossa ja tuotteiden markkinoinnissa. Se on myös alueen matkailuvaltti. Keväthangille tuntuu olevan taas tunkua - hyvä niin. Tarvitaan myönteisiä signaaleja, jotka vahvistavat elinkeinotoimintaa ja kehittämisuskoa. Maatiloilla talvikausi on paperitöiden ja suunnittelun aikaa. Veroilmoitukset tulee jättää helmikuun aikana. Tärkeää on varata aikaa tilinpäätöstietojen analysointiin: missä onnistuttiin ja missä on parantamisen varaa. Verotiedoista johdetut tulosanalyysit ja tuotosseurannan tiedot ovat hyviä välineitä toiminnan kehittämiseen. ProAgrian neuvojat voivat hyödyntää vertailutietoina erilaisten tietopankkien aineistoa. Yrityksien on hyvä tehdä aika ajoin pitemmän aikavälin suunnittelua. Yrityksen jatkuva kehittäminen on varmin tae turvata yrittäjäperheen toimeentulo ja toiminnan jatkuvuus. Matti Ylimommo johtaja ProAgria Lappi Jokainen on luova, kun käärii hihat ja alkaa tehdä töitä S I S Ä L T Ö Maailma lehmän silmin Lehmähavaintoja-ryhmät ovat aloittaneet toimintansa. Koulutus on tarkoitettu kaikille, joita lehmien hyvinvointi kiinnostaa. Työkaluja arjen hallintaan Toimintajärjestelmäkoulutuksen käyneet viljelijät päivittivät jälleen tietojaan Laatuklubissa. Hyvinvointia ja hyvää maitoa Eija ja Jouni Seppälän maitotila Pudasjärven Pärjänsuolla satsaa ja luottaa maidontuotantoon. Täysi hyöty EU-tuista! ProAgrian EU-tukineuvojat auttavat viljelijöitä saamaan parhaan mahdollisen hyödyn EU-tuista. Makua mausteista, ytyä yrteistä Maa- ja kotitalousnaisten elintarvikekampanjan aiheena ovat suola, yrtit ja mausteet. Mausteet kuuluvat arkeen ja juhlaan. Uutta verta osakaskuntiin Liian monen osakaskunnan hallinto ukkoutuu, eikä hoitokuntaan ole tungosta. taiteilija, yrittäjä Mato Valtonen, Laatuklubi, Rokualla maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä- Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Taitto Mari Lähteenmaa, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , sirpa. Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka KS Paino Oy Painos kpl Ilmestymisajat 11.2., 14.4., 22.9., Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Ella Karttimo. 1/2008 maaviesti 3

4 ajassa 180 VUOTTA neuvontaa Pohjois-Suomessa ProAgria Oulun ja sen edeltäjien perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 180 vuotta. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset on toiminut osana maaseutukeskusta 75 vuotta. Neuvonnan ydinajatus alkuvuosista saakka on ollut maaseudun aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen talouden, toiminnan ja tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen. ProAgria Oulun juuret juontavat Oulun Läänin Huoneen Hallituksen Seuraan, jonka viralliset syntysanat lausuttiin Nimi muuttui pian Oulun läänin Talousseuraksi. Uusi seura merkitsi eroa valistusja neuvontatyötä koko maassa tehneestä Suomen Talousseurasta. Se hyväksyi kuitenkin Pohjois-Suomen hankkeen lähes varauksetta, sillä pitkät välimatkat ja huono tieverkosto olivat vaikeuttaneet neuvontatyötä.. ProAgria Oulun yhteydessä toimivan Oulun maa- ja kotitalousnaisten toiminta sai alkunsa vuonna 1926 talousseuran yhteyteen perustetusta kotitalousvaliokunnasta. Valtakunnallisesti emännät järjestäytyivät vuonna 1933, jolloin maaseudun naisten ammattitaitoa ja henkistä hyvinvointia parantamaan perustettiin Maatalousnaisten järjestö. Kalastuksen neuvonta alkoi vuonna 1907, jolloin talousseuraan perustettiin kalatalousvaliokunta. Tätä nykyä ProAgria Oulun kalatalousneuvonnasta vastaa sen yhteydessä toimiva Oulun Kalatalouskeskus. Oulun läänin Talousseuran tehtäviä jatkaneen Oulun Maatalouskeskuksen perustava kokous pidettiin Oulussa vuonna Maatila alettiin ymmärtää taloudelliseen tulokseen pyrkivänä yrityksenä. Taloussuunnittelu ja tilan taloudellinen kokonaistulos nousivat neuvontatyön lähtökohdiksi. Vuodesta 1992 lähtien toiminta jatkui Oulun Maaseutukeskuksen nimellä. Vuoden 2002 alusta lähtien ProAgria Oulu on ollut Maaseutukeskusten Liiton jäsenjärjestönä mukana valtakunnallisessa ProAgria-yhtymässä. ProAgria Lappi uusiin tiloihin ProAgria Lappi toimii alkaen uudessa osoitteessa Eteläranta 55, Rovaniemi. Toimitilat sijaitsevat MTT:n talossa Viirinkankaalla. Oiva Nissiselle professorin arvo Tasavallan Presidentti on myöntänyt MTT Lapin eläkkeellä olevalle johtajalle FT Oiva Nissiselle professorin nimen ja arvon. Hän on toiminut pitkään myös ProAgria Lapin hallituksen puheenjohtajana. Kuvassa Helena ja Oiva Nissinen sekä MTT:n ylijohtaja Erkki Kemppainen Rovaniemellä pidetyssä tilaisuudessa. Agronet uudisti Keskustelukanavan Maatalouden ammattilaisten oma saitti, Agronetin Keskustelukanava, uusiutui loppusyksyllä. Palvelussa on monia uusia toimintoja, jotka helpottavat viesteihin kommentointia ja kiinnostavien keskusteluketjujen seuraamista. Noin viidennes maatilayrittäjistä käyttää internetin ammatillisia keskustelukanavia. Nuoret viljelijät ja isot kotieläintilat ovat keskimääräistä aktiivisempia nettikeskustelijoita. Koneet ja laitteet sekä maidonja lihantuotanto ovat puhuttaneet vilkkaimmin Agronetin käyttäjiä. Kanavalla jaetaan kokemuksia ja kartoitetaan muiden näkemyksiä koneista tai teknisistä ratkaisuista, joiden hankinta on itsellä harkinnassa. Vapaa sana -osiossa keskustellaan kaikesta maatalouteen ja maaseutuun liittyvästä. Kantaa otetaan politiikkaan, hintojen kehitykseen, tukiratkaisuihin ja muihin päivän ilmiöihin - puolesta ja vastaan. Agronet on maatilayrittäjän tietopalveluja kokoava verkkoportaali, jota tuottavat yhteistyössä ProAgria Maaseutukeskukset ja Maaseutukeskusten Liitto, ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy, MTT, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Viestilehdet Oy ja Agropolis Oy. Reitti Keskustelukanavalle: 4 maaviesti 1/2008

5 AJASSA ROBOTTI VAI EI? Kainuulaisista viljelijöistä koostuva robottiryhmä aloitti toimintansa vuoden 2006 syksyllä. Ryhmään kuuluu parikymmentä tilaa, joilla on tai joille on tulossa robotti. Osa vielä miettii, laittaako robotti lypsämään tulevaisuudessa vai ei. Ryhmän tarkoituksena on jakaa tietoa ja kokemuksia viljelijöiden kesken. Ryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Päivät rakentuvat vaihtelevan teeman ympärille ja yleensä mukana on myös aiheen alustaja. Kokoonnuttu on muun muassa utareterveyden, ruokinnan ja automaattilypsytutkimuksen äärelle. Mukana on ollut yleensä 8-10 ryhmän jäsentä. Viimeksi ryhmä kokoontui tammikuussa Marjo ja Harri Peltolan automaattilypsynavetassa Puolangan Suolijärvellä. Harri Peltolan (vasemmalla) kokemukset automaattilypsystä kiinnostivat muita robottiryhmän jäseniä. Kokoontuminen tilalla ja asioiden näkeminen käytännössä houkutteli mukaan yli 20 osallistujaa. Ajatuksia vaihdettiin robotin omistavien ja sitä suunnittelevien tilojen kesken. Seuraava kokoontuminen on 12. maaliskuuta Kajaanissa, jolloin teemana ovat automaattilypsykarjan jalostus ja eläinvalinnat ennen robottia ja hankinnan jälkeen. Jos olet kiinnostunut robottiryhmän toiminnasta, ota yhteyttä! Lisätiedot: ProAgria Kainuu, maitotilakehittäjä Minna Tanner, puh , ProAgria Oulu, Tiina Karlström, puh , MENESTYVÄ MAATILA keskittyy olennaiseen Maidontuotannon merkitystä, kannattavuutta ja tulevaisuutta pohdittiin tammikuisessa Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaarissa Rokualla. ProAgria Kainuun johtaja Pentti Meriläinen esitteli neuvonnan tulevaisuuden linjauksia. Menestyvä maatila ja maaseutuyritys parantaa tehokkuuttaan keskittymällä ja mitoittamalla työmäärän siten, että sille saadaan riittävä korvaus. Yksi menestystekijä on yrityksen johtaminen suunnitelmallisesti ja määriteltyjen avainlukujen avulla. Jaksaminen ja vapaa-aika ovat keskeinen osa johtamista. Myös toisilta tiloilta ja yrityksiltä oppiminen on tärkeää. Investointien lähtökohtana tulee olla kannattavuuden parantaminen. Ympäristön huomioinen nousee yhdeksi tulevaisuuden haasteeksi. Maitotilan kilpailukyvyn tämänhetkisinä jarruina Pentti Meriläinen piti epämääräistä tai puuttuvaa visiota ja strategiaa. Tilakokonaisuuden kehittämiseltä puuttuu usein myös suunta. Tilat keräävät tietoa, mutta eivät välttämättä osaa sitä hyödyntää. MAIDONTUOTTAJAN toimintaympäristöä vuonna 2020 visioinut Pentti Meriläinen totesi, että koko maan maitomäärä pysyy suunnilleen nykytasolla. Yrittäjien, työntekijöiden ja tuotantopääomien liikkuvuus lisääntyy, ja kansainvälinen kilpailu maitomarkkinoilla kovenee. Myös meijerin ohjaus on nykyistä tiukempaa. Maitokiintiöt ovat jääneet historiaan: kilpailukyky on ruuvattava ohi naapurimaiden tason. Viljelijät ja maaseutuyrittäjät osallistuvat tulevaisuudessa nykyistä enemmän neuvontapalvelujen kehittämiseen. Yrittäjän johtamistaidoilla on entistä suurempi merkitys. Tiimimäinen toimintatapa sekä keskusten ja neuvojien verkostoituminen vahvistavat neuvonnan osaamista. Tehokkuutta työhön tuovat kehittyvät sähköiset ja mobiilit palvelut, Pentti Meriläinen sanoi. 1/2008 maaviesti 5

6 MAITO Kuvat: Ella Karttimo Sanna (toinen vasemmalta) ja Juha Haapajoen parsinavetassa Raahen Arkkukarissa lehmähavaintojen mielenkiintoiseen maailmaan perehtyivät muun muassa ProAgria Oulun Virpi Huotari, Erika Jylhä-Pekkala ja Paula Vilppola. Taito tulkita eläimiä parantaa myös kannattavuutta LEHMÄHAVAINTOJA! Lehmät antavat kaiken aikaa hyödyllistä tietoa terveydestään, hyvinvoinnistaan, ravitsemustilastaan ja tuotoksestaan. Maitotilayrittäjän haasteena on oppia tulkitsemaan ja hyödyntämään näitä merkkejä. Kun osaa tarttua ajoissa ongelmiin, voi ehkäistä tauteja, parantaa hyvinvointia ja optimoida tuotantoa - lisätä tilan kannattavuutta. Kahdeksan ProAgrian neuvojaa eri puolilta maata on kouluttautunut ja saanut oikeuden pitää hollantilaisen konseptin mukaisia Lehmähavaintoja -harjoituksia viljelijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Pohjois-Suomessa sertifioituja lehmähavaintojen kouluttajia ovat ProAgria Oulun kotieläinagrologi Tiina Karlström ja maitotilaneuvoja Tarja Paatero. Tämän päivän karjanhoitajalla on paljon töitä. Hän joutuu omaksumaan jatkuvasti uutta tietoa lehmien hoidosta, ruokinnasta ja tuotantoympäristöstä. Kun tietoa on paljon, joskus on vaikeaa nähdä metsää puilta. Loppujen lopuksi maidontuotannossa kyse on lehmästä. Terve ja hyvinvoiva lehmä tuottaa hyvin, mikä on kannattavan maidontuotannon perusta, Tiina Karlström sanoo. Karjanomistajan kannattaakin kysyä itseltään kolme kysymystä: mitä näen, mistä se johtuu ja mitä se merkitsee? Lehmiä tarkkailtaessa on syytä välttää suoria johtopäätöksiä. Kun oppii lukemaan ja ymmärtämään niiden antamia merkkejä, voi edetä etsimään syitä ja lopulta ratkaisuja ongelmien hoitamiseksi. LEHMÄHAVAINTOJA-ryhmät ovat aloittaneet toimintansa. Koulutukset on tarkoitettu maidontuottajille, maitotilaneuvojille, rakennusneuvojille ja eläinlääkäreille eli kaikille, joille lehmien hyvinvointi on tärkeä asia. Koulutuksen aikana opitaan tunnistamaan ja ymmärtämään lehmän ja karjan ruumiinkieltä. Lehmä ei osaa valehdella, vaan se kertoo totuuden olotilastaan. Haasteena on arvioida omaa karjanhoitoaan lehmien havainnoinnin perusteella sekä oppia tunnistamaan tuotantotappioita aiheuttavat ja eläimille epämukavuutta aiheuttavat sairaudet jo varhain, Tarja Paatero pohtii. Merkkien tunnistaminen alkaa tarkkailulla avoimin mielin ja ilman ennakkokäsityksiä. Lehmähavaintoja-kirjan lukeminen ennen koulutusta lisää teoreettisen taustan tuntemusta. Ymmärrystä lisää myös jatkuva kysymysten kysyminen ja vastausten etsiminen. Ryhmässä keskustellen ja pohtien oppii parhaiten, Tiina Karlström lisää. HAVAINNOINTIEN kohteeksi pyritään valitsemaan keskimääräistä suurempi karja, jossa eläinten hoito on sopivalla tasolla. Tilan yrittäjät hyötyvät tilaisuudesta, sillä he kuulevat ryhmältä pohdiskeluun johtavia kysymyksiä ja saavat samalla rahanarvoisia vinkkejä, Tiina Karlström sanoo. Koulutukset sisältävät lyhyen teoreettisen johdannon, jonka jälkeen osallistujat perehtyvät navettaan ja käyvät läpi harjoituksiin kuuluvan kysymyslistan. Harjoitukset etenevät yleisvaikutelmasta yksittäiseen lehmään. Kokonaisuuteen menee neljä tuntia aikaa: tunti teoriaa sisällä, kaksi tuntia navetassa ja lopuksi tunti keskusteluun ja johtopäätöksiin sisällä. Loppuyhteenvedossa kirjataan karjassa havaitut hyvät asiat ja parantamisalueet korjaamisehdotuksineen. Päivän päätteeksi kootaan yhteen myös uudet asiat, joita osallistujat päivästä oppivat. Tehokkain ja aktiivisin työskentely tapahtuu lehmän maailmassa maaten. Makaamisen etuina utareen verenkierto lisääntyy 30 prosenttia, sorkat lepäävät ja kuivuvat. Kaiken tämän hyötynä jokainen maattu lisätunti antaa kilon enemmän maitoa. 6 maaviesti 1/2008 Lehmähavaintojen harjoittelun apuna on koulutukseen kuuluva kysymyslista, jota etualalla käy läpi Tiina Karlström. Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus nälästä, janosta ja aliravitsemuksesta. 2. Vapaus epämukavuudesta. 3. Vapaus kivusta, vammoista ja taudeista. 4. Vapaus käyttäytyä normaalisti. 5. Vapaus pelosta ja huolesta. Lähde: J. Webster, 1999

7 Tarja Paatero ProAgria Oulun maitotilaneuvojat ovat harjoitelleet lehmähavaintoja oman alueen parsinavetoissa ja pihatoissa. Tarja Paatero (oikealla) johdatteli aiheeseen eteläisen alueen neuvojia. Neuvojat vasemmalta Pirkko Kalaoja, Maire Pikkarainen, Irma Härö, Sirpa Luttinen ja Tuukka Laitila, selin Satu Huovinen ja Vuokko Lukinmaa. LEHMÄHAVAINTOJA - koulutusta lehmän hyvinvoinnista kiinnostuneille! Mikä on eläimen hyvän terveyden resepti? Reseptiin tarvitaan hyvin suunniteltu, tasapainoinen ruokinta ja asiantunteva hoito. Kumpaakin kustannustehokkuuden verran. Meiltä saat käyttöösi asiantuntijoidemme osaamisen ruokinnansuunnittelusta, pitkäjänteisestä eläinten hyvinvoinnin kehittämisestä, edelläkävijän työvälineet toteutukseen sekä kumppanin pohtimaan tuloksen parantamisen mahdollisuuksia. Ota yhteyttä jo tänään! tai Kuva Plugi Oy Opi tarkkailemaan arkipäivän havaintoja (AHA), aieliikkeitä, riskieläimiä jne. Hyvänä työvälineenä ovat harjoituksissa käytettävät kysymyslistat ja rento työskentely mukavassa ryhmässä. Ryhmäkoko on enintään 10 henkeä. Uusia ryhmiä muodostetaan koko ajan ilmoittautumisten mukaan. Koulutuksen hinta on koko maassa 110 e + alv. Lehmähavaintoja-harjoitukset ProAgria Oulun alueella Lehmähavainto-harjoituksia järjestetään kiinnostuksen mukaan. Ota yhteyttä Tarja Paateroon (eteläinen alue) tai Tiina Karlströmiin (pohjoinen alue) ja ilmoittaudu mukaan! Ryhmät aloitetaan, kun sopiva määrä osanottajia on koossa. Voit ilmoittaa navettasi myös havainnointikohteeksi tai kerätä itse kokoon havainnointiryhmän kavereistasi. Lisätietoa uusista ryhmistä osoitteessa > Ajankohtaista. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Tarja Paatero, puh , Tiina Karlström, puh , Lehmähavaintoja-harjoitukset ProAgria Kainuun alueella ti Mirka ja Jyrki Nykäsen automaattilypsynavetta, Sotkamon Rimpilänniemi ti Päivi ja Pekka Maaningan pihatto, Vaalan Pelso ke Soili ja Lauri Mularin parsinavetta, Suomussalmen Korpela Koulutukset kestävät noin klo Kouluttajana toimii Tiina Karlström ProAgria Oulusta. Ilmoittautumiset omalle neuvojalle tai Minna Tannerille, puh , Harjoituskonseptin copyright: CowSignals Vetvice, Alankomaat, ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia Ylivoimaa vuosikymmenten ajan AIV-säilötyllä rehulla on jo vuosikymmenet tuotettu laadukkaita maitotuotteita. Artturi Ilmari Virtanen kehitti AIV:ksi nimetyn säilörehumenetelmän vuosikymmenet sitten ja edelleen AIV jatkaa menes tystään. AIV:n kiistaton ylivoima tuli jälleen esiin uusimmassa Artturi säilörehukilpailussa: laatutestissä parhaista 15:sta rehusta 13 oli säilötty AIV:n avulla. Kokeile sinäkin rehunsäilönnän valttikorttia AIV Ässää AIV Ässä soveltuu kaikkien esikuivattujen nurmirehujen säilöntään, eri kuiva-ainepitoisuuksissa. 1/2008 maaviesti 7

8 maito SATATONNARIT 2007 Kainuun karjakerho 1. Haka A, om. Hannu ja Nina Tolonen, Sotkamo 2. Jolla AAA, om. Seppo ja Anu Kinnunen, Kuhmo 3. Juttu A, om. Timo ja Marjatta Korhonen, Sotkamo 4. Juttu F, om. Timo Komulainen, Sotkamo 5. Jutta A, om. Tuija Heikkinen, Hyrynsalmi 6. Kaisa B3, om. Hannu Määttä, Kuhmo 7. Jyty F, om. Eini ja Eero Pulkkinen, Kuhmo Lapin karjakerho 1. Juolukka F, om. Heikki ja Kaarina Tapio, Salla 2. Jinina FFF, om. Esko Oikarainen ja Marjo Friman, Ranua 3. Ihme F, om. Mikko ja Sanna Takala, Sodankylä 4. Isabella A, om. Simo ja Soili Mattanen, Sodankylä 5. Iines R1, om. Heikki Lehtiniemi, Posio 6. Katinka FFF, om. Markku Sarajärvi, Posio 7. Jaffa A, om. Pasi ja Taina Karasti, Posio 8. Ilo A, om. Mikko ja Irma Ylitalo, Kittilä 9. Jännä F, om. Tarja ja Vesa Stenudd, Tornio 10. Muusa AAA, om. Jukka-Pekka Köngäs, Tervola 11. Lounatuuli FFF, om. Tellervo ja Tapani Paloniemi, Posio 12. Kaisla A, om. Arja ja Urpo Sääskilahti, Ranua 13. Lumikki R2RR, om. Arja ja Urpo Sääskilahti, Ranua Eetla on Pohjois-Suomen ainoa 150-TONNARI Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho 1. Kanttura R2, om. Suvi ja Tarmo Väisänen, Utajärvi 2. Hento A, om. Leea ja Markku Pikkarainen, Kestilä 3. Kipakka R2, om. Pekka Mustonen, Siikajoki 4. Juono A, om. Alpo ja Riitta Kantoniemi, Pudasjärvi 5. Juutas A, om. Anu ja Jari Ahlholm, Kärsämäki 6. Jouhi B1, om. Antti ja Lea Myllykoski, Haapavesi 7. Iira A, om. Markku ja Hilkka Leiviskä, Pyhäntä 8. Annansilmä A, om. Mikko ja Jaana Niskanen, Pyhäjärvi 9. Helmi A, om. Tommi ja Katri Keskikallio, Yli-Ii 10. Ira AAA, om. Päivi ja Reijo Ukura, Siikajoki 11. Etu A, om. Sirkka ja Raimo Tihinen, Muhos 12. Jouhi B1, om. Lea ja Antti Myllykoski, Haapavesi 13. Justiina R2, om. Aila ja Pertti Jauhiainen, Haapavesi 14. Melina AAA, om. Kaija, Seppo ja Antti Vähäsöyrinki, Nivala 15. Larissa FFF, om. Anu ja Jari Ahlholm, Kärsämäki 16. Juutas A, om. Anu ja Jari Ahlholm, Kärsämäki 17. Justiina B3, om. Satu ja Jarmo Lamminaho, Haapajärvi 18. Kaunotar AAA, om. Marja ja Pentti Niemiaho, Kärsämäki 19. Kaunokki A, om. Yarja ja Ari Mäenpää, Kärsämäki 20. Iita A, om. Heikki Rintala, Haapajärvi 21. Lillan R3, om. Kyllikki ja Jorma Anttila, Rantsila 22. Joule B3, om. Marika ja Jouko Helenius, Pulkkila 23. Kasperi B1, om. Pirkko ja Jorma Kangas, Nivala 24. Kili F, Hannu ja Pekka Pudas, Siikajoki Aprillipäivänä 2007 ylitti Eetlalehmä Raahen Lasinkankaalla harvinaisen kilon tuotoksen yhdeksäntenä suomalaisena lehmänä ja kolmantena holsteinfriisiläislehmänä kautta aikojen. Se on ensimmäinen 150-tonnari koko Pohjois-Suomessa. Eetlan omistaa Jukka ja Matti Pekkala Maatalousyhtymä. Pekkalan tilaa ja karjaa hoitavat Jukka Pekkala ja Erika Jylhä-Pekkala sekä Matti ja Sari Pekkala perheineen. Eetla syntyi Pattijoellan Kopsan kylällä Esko ja Vappu Mattilan navetassa syyskuussa Pekkalaan Eetla ostettiin kerran poikineena vuonna 1995 yhdessä Alma-ayrshirelehmän kanssa. Almakin on juhlinut kilon rajapyykkiä, joten Mattilan kasvatit ovat olleet 8 maaviesti 1/2008 todella kestäviä. Eetlan parhaat päivätuotokset ovat olleet noin 60 kiloa. Paras tuotosvuosi oli kahdeksannen poikimisen jälkeen, jolloin se lypsi yli kiloa. Eetla on poikinut 13 kertaa kolme lehmävasikkaa ja kymmenen sonnia. Viime kesänä, lähes 15- vuotiaana, Eetla poiki isokokoiset sonnikaksoset. Kaikki Eetlan lehmävasikat ja niiden tyttäret on nimetty Abban kappaleiden mukaan. Navetassa käyskentelevät muun muassa Pekkalan Dancing Queen, Waterloo ja Voulez-Vous. Raameiltaan kookas ja avara Eetla on aikalaisiinsa verrattuna erittäin lypsytyyppinen lehmä. Hyvän kestävyyden perustekijä ovat muun mu- Eetla on kolmen lehmävasikan ja kymmenen sonnin emä. assa olleet hyväasentoiset ja kuivat jalat. Utarerakenne on ollut kohtalainen. Hyvä keskiside on kannatellut sen lypsyetäisyydellä maasta, mutta utareliivejäkin on tarvittu varsinkin alkulypsykaudella. Eetla on ollut sopeutuvainen ja hyväluonteinen lehmä. Se on vaihtanut navettaa myös Pekkalassa, kun se siirtyi 10 vuotta sitten parsinavetasta uuteen pihattoon. Navetan vaihdokset voivat olla lehmille vaikeita, mutta tämä rautarouva sopeutui uusiin oloihin hyvin. Raahen Lasinkankaalla sijaitsevalla Pekkalan maitotilalla on ay- ja hfrlehmiä noin 50, ja kaikki syntyvät vasikat kasvatetaan tilalla itse. Karjan keskituotos on yli kiloa.

9 1/2008 maaviesti 9

10 maito, LIHA Laatuklubin teemoina johtaminen ja arjen hallinta TIINA KARLSTRÖM ProAgrian laatu- ja toimintajärjestelmäkoulutuksen käyneet viljelijät Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta kokoontuivat jälleen päivittämään tietojaan Laatuklubiseminaariin, joka pidettiin loka-marraskuun vaihteessa Utajärvellä Rokuan Kuntokeskuksessa. Seitsemännen kerran järjestetylle Laatuklubille osallistui noin 100 viljelijää. Kuvat: Tarja Paatero Päivien avauspuheessaan Pro- Agria Pohjois-Savon johtaja Viljo Pakarinen totesi, että hän näyttää olevan ainoa, jolla on kravatti kaulassa. Viljo toi avauksessaan esiin ProAgrian terveiset Laatuklubi-toiminnalle. Haluamme kulkea rinta rinnan kehittäjien kanssa, itsekin koko ajan kehittyen. Kravatti löystyi Viljonkin kaulasta, kun päivän julkkisesiintyjä Mato Valtonen pääsi vauhtiin puheenvuorossaan, joka ei tainnut jättää ketään kylmäksi. Eero Pisilä Pohjoisen Kantaperuna Oy:stä pohdiskeli luovuuden merkitystä tulevaisuuteen tähtäävän maatilan vahvuutena. Luovuus on kykyä nähdä asioita uusista näkökulmista. Se on myös lapsellista uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja intoa sen aikaansaamiseen. Eero Pisilä kysyi, menevätkö päivät kiireen kelkassa, jolloin luovuuteen ei jää resursseja. Hän herätteli ajattelemaan oikeaa ongelmanratkaisua. Jos meillä on oikea ongelma, meillä on myös jollain tasolla tiedossa keino, jolla se ratkaistaan. Jos jälkimmäinen osa puuttuu, on kyseessä valittaminen ja se ei yleensä johda yhtään minnekään. JOHTAJUUDEN vaativaa roolia valotti ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari. Johtaminen on kokonaisuuden hallintaa yrityksessä. Se koostuu strategisen muutoksen, talouden, asiakkuuden, henkilöstön, laadun, osaamisen ja itsensä johtamisesta. Maatilan kilpailukyky syntyy tämän johtamiskokonaisuuden hallinnasta. Hyvin johdetussa toimintajärjestelmäyrityksessä kaikki tietävät, missä tilanteessa ollaan ja minne yritys on menossa. Kaikki myös tiedostavat eri asioiden vaikutukset toisiinsa ja osaavat perustella miksi tekevät sen mitä tekevät. Juhani Savolainen Tapiolasta nosti esiin riskien hallinnan näkökulmaa. Miten teidän yrityksessänne käy, jos nykytilan ja tavoitteen väliin tulee tulipalo? Maatalouden suurpalovahingot ovat viime vuosina kasvaneet huomattavasti. OMAN tapansa johtaa yritystä kertoi maitotilayrittäjä Jukka Koskinen Keski-Pohjanmaalta. Tila on vajaan 100 lehmän yksikkö. Oman perheen lisäksi navetassa työskentelee yksi palkattu työntekijä. Tilan liikevaihto on euroa ja kahdeksan viime vuoden aikana on investoitu 1,1 miljoonaa euroa. Tukien osuus liikevaihdosta on 25 prosenttia, joten päähuomio kiinnitetään maidontuotantoon. Koskisen tilan tavoitteena on tuotantokustannusten alentaminen. Pohdinnan ja laskennan kohteina on ollut muun muassa kysymys siitä, Miten parantaa tehokkuutta tai maitotilan tulosta 20 prosenttia? Miten hallitaan maatilan riskejä? Ryhmätöiden aiheita pohdittiin ideariihissä. kuinka alas maidon hinta voi laskea, että tila pystyy vielä toimimaan. Vaikka tietoa tilalle haetaan joka paikasta silmät ja korvat avoimina, lähtee yrityksen kehittäminen kuitenkin omasta perhepiiristä. Toiminnastaan tila on palkittu Vuoden Maatila kilpailun kunniamaininnalla vuonna RYHMÄTÖITÄ pohjustivat Henna Mero ja Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta. Pohdittavaksi tuli mielenkiintoisia aiheita: - Tavoitteena parantaa maitotilan tehokkuuta 20 % - miten se tehdään pellolla ja navetassa? - Maitotilan toiminta laajenee 20 lehmästä 40:een - mitä se tarkoittaa 35 peltohehtarilla? - Maitotilan toiminta laajenee kahden-kolmen vuoden sisällä 30: sta 60:een lehmään, robottinavetta aperuokinnalla valmistuu syksyllä mitä se tarkoittaa navetassa? - Maitotila lopettaa kahden- kolmen vuoden sisällä ja tilasta tulee verkoston jäsen: hiehojen kasvatusta Nilsiässä tai Ylivieskassa - miten se tehdään? - Mitä ovat maatilan riskit ja miten otetaan hallintaan nykyisellään jatkuva toiminta? Yhteenvedot esitettiin koko klubiporukalle, mistä seurasi vilkas ja rakentava keskustelu. Laatujohtaja Pirjo Jokipii valotti, mitä tarkoittaa arjen hallinta osana yrityksen kilpailukykyä. Kolmen seminaaripäivän ohjelma sisälsi sekä ammattiasiaa että virkistystä. Asioita lähestyttiin luovuuden, prosessien johtamisen ja kilpailukyvyn näkökulmista. 10 maaviesti 1/2008 Jos teemme niin kuin olemme aina tehneet, saamme sitä, mitä olemme aina saaneet, Niko Visuri sanoi. Toisella on aikaa vain viisi minuuttia, toisella vielä viisi, ajan hallinnasta puhunut Eija Keränen tiivisti.

11 Rohkeilla ideoilla syntyy menestystarinoita ELL A KARTTIMO Laatuklubilaisia kiinnosti Mato Valtosen kirjoittama kirja IT-alalla vietetyistä vuosista ja konkurssista sen jälkeen. Työmaailma kehittyy uuden ja odottamattoman kautta. Luovuus on ainoa tie kehitykseen. Ilman uudistumista jäädään poteroihin makaamaan ja taistelu on hetkessä ohi. Rohkeilla ratkaisuilla ja ideoilla saavutetaan menestystarinoita, sanoo Mato Valtonen Sleepy Sleepers ja Leningrad Cowboys -yhtyeiden exkeulahahmo, yrittäjä, taiteilija ja kirjailija. Ella Karttimo Hänen mielestään luova ratkaisu, luova hulluus tai luova tauko merkitsevät irrottelua, joka antaa arkeen voimaa ja ideoita. Olen hyödyntänyt hulluutta omassa elämässäni, ja Sliippareilta sitä odotettiinkin. Yhteistyö puna-armeijan kuoron kanssa ja 50 keikkaa ympäri maapallon ovat yksi osoitus siitä, että kaikki on mahdollista, Mato Valtonen sanoo. Tai Hyrynsalmi, rannaton suo ja suopotkupallo, joka houkuttelee joka vuosi mukaan joukkueita eri puolilta maapalloa. Jos saa kainuulaisen suon toimimaan noin, saa aikaan mitä vain! Jokainen on luova, kun käärii hihat ja alkaa tehdä töitä. Luovuus toimii samalla tavalla, olipa kyse musiikista ja taiteista tai teknologiasta Kyse on selviytymisestä ja ongelman ratkaisusta. Siihen perus- tuu kykymme tehdä asioita uudella tavalla. Luovuuden eri tasoja pohtinut Mato Valtonen totesi yhdeksi luovuuden ilmentymäksi briljantin ihmisen, joka on poikkeuksellisen fiksu, mutta ei jätä jälkiä, jotka kertoisivat tästä erinomaisuudesta. Hän ei vaivaudu koskaan miettimään, voisiko asiat tehdä toisin, eikä ota riskejä tai kokeile jotakin uutta. Henkilökohtaisesti luova ihminen kokee asiat omalla persoonallisella tavallaan, mutta ei kommunikoi kokemuksistaan muiden kanssa. Hän on patalaiska, eikä viitsi jakaa asioita muiden kanssa. Varauksettomasti luova ihminen sen sijaan synnyttää uutta ja pysyvää, jonka arvon myös muut tunnustavat. Lahjakkuus ja luovuus ovat Mato Valtosen mielestä saman asian ilmentymiä. Niihin sisältyy ylpeys ja nöyryys, ahkeruus ja laiskuus. Ollaan pää pilvissä, mutta jalat maassa. Jokaisessa meissä on luovuutta, mutta miten se saadaan kaivettua esille? Laatuklubissa luovuudesta puhuneelle Start Now valmentajalle luovuus ja kehitys merkitsevää samaa asiaa. Kiire on yksi niitä jarruttavista tekijöistä. Tässä hässäkässä metsä jää usein näkemättä puilta, kun ei ehdi vilkuilla sivuille, vaan vauhdista tulee itseisarvo. Vanha kansa sanoo viisaasti, että ihminen, jolla on kiire, on sairas. Mato Valtosen mielestä kiire ja stressi ovat tehneet keskustelunaiheista pinnallisia ja heppoisia. On helppoa pohtia Idolseja tai puhua säästä kuin raaputtaa pinnallisuuden pintaa ja kysyä kanssaihmiseltä, mitä tälle oikeasti kuuluu. Kannamme harteillamme myös tietotulvaa ja kuljemme etukenossa, mitä kohta tapahtuu. Meihin tungetaan informaatiota niin, ettei mitään rajaa. Suomalainen näkee päivittäin markkinointiviestiä tv:stä, radiosta, lehdistä ja internetistä. Mahdoton-sana pitäisi poistaa sanakirjasta. Ihmisen perusluonteeseen kuuluu vastustaa muutosta, puolustaa tuttua ja turvallista, sillä muutos ravistelee mukavuudenhalua ja merkitsee usein lisää töitä Näin ei voi enää ajatella tai muuten naapuri ajaa ohi ja työpaikat menevät Kiinaan. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista ilmapiiriä, joka sallii luovuuden ja rohkaisee työyhteisön jäseniä tuomaan rohkeasti esille omia ajatuksiaan. Tehdään asiat vähän fiksummin ja parempia tuloksia kuin aiemmin. Olla ihminen on olla luova. Mato Valtonen pitää luovuutta ihmisen olemusta ilmentävänä ominaisuutena, jonka estämistä tai tukahduttamista voi sanoa rikkomuksena ihmisyyttä vastaan. Yllättävän moni suomalainen potee huonoa itsetuntoa. Joudumme imemään jo äidinmaidossa luovuusjarruja: se katajan kapsahtaa, joka kuuseen kurkottaa tai kell onni on, se onnen kätkeköön. 1/2008 maaviesti 11

12 LIHA TUOTANTOSTRATEGIAA ei kannata painaa villaisella SIKANEUVONTAA Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Pohjanmaan sikatilojen asiantuntijapalveluista vastaa nyt ProAgria Etelä-Pohjanmaa. ProAgria Oulun sikatalousneuvontaa hoitanut kotieläinagrologi Antero Mykkänen on jäänyt eläkkeelle, mutta tekee siirtymävaiheessa töitä ProAgria Etelä-Pohjanmaalle sikatalousneuvoja Juha Peltokankaan kumppanina. Lisätiedot: ProAgria Etelä-Pohjanmaa, sikatilaneuvoja Antero Mykkänen, puh , proagria.fi; sikatalousneuvoja Juha Peltokangas, puh , juha. Lampaanlihan kysyntä on kasvanut viime vuosina. Lampaita kasvatetaan yhä suuremmissa, jopa satojen uuhien yksiköissä. Samaan aikaan myös lampaankasvatusta harrastavien määrä on lisääntynyt. Uuteen Lampaankasvattajan käsikirjaan on koottu lammastalousyrittäjälle ja harrastajalle keskeisimmät tiedot liiketaloudesta ja lampaiden ruokinnasta ja hoidosta. Lampaankasvattajan käsikirja opastaa lammastilan toiminnan suunnittelussa ja hallinnassa sekä antaa ohjeita ja mittareita parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi. Opas perehdyttää erilaisiin tuotantotapoihin, eri tuotteiden markkinatilanteeseen ja lammastalouden kannattavuuteen. Kirjasta löytyvät lisäksi perustiedot lampaiden jalostuksesta, ruokinnasta, lampoloista ja ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta. Lampaankasvatusta koskevia viranomaisvaatimuksia, kuten eläinten merkintä ja rekisteröinti, on myös koottu oppaaseen. Lampaankasvattajan käsikirja on tarkoitettu sekä toimintaansa kehittävälle että tuotannon aloittamista suunnittelevalle lammastalousyrittäjälle. Opas soveltuu myös muutamaa lammasta kasvattavalle harrastajalle. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja MTT:n Tieto tuottamaan sarjassa ilmestyneen nelivärikuvitetun oppaan koko on B5 ja laajuus 96 sivua. Oppaan päätoimittaja on ProAgria Pirkanmaan lammastilaneuvoja Maarit Äärilä. Oppaan voi tilata kustantajalta ProAgria Maaseutukeskusten Liitosta, puh tai Oppaan hinta on kustantajalta tilattaessa 26 e, sis. alv 8 %. Hintaan lisätään lähetys- ja postimaksu. Lisätietoja ja tilaukset myös osoitteesta: Opas on saatavana lisäksi e-kirjana, jolloin myyntihinta on 33 e, sis. alv 22 %. Lisätietoja ja tilaukset: -> E-kirjakauppa. Maakunnan oma lihatalo palvelee uusittu kuljetuslogistiikka uusittu vasikkapalvelu nopea keräily tuottajapalautukset Soitellaan! Ostoyhteyshenkilöt palvelevat: Oulun lääni: Juha Lindholm Gsm Kainuu: Veijo Juntunen Gsm Lapin lääni: Hannu Lonnakko Gsm Teurastamo: Matti Heikkilä (016) Hankintapäällikkö Pentti Kuusela (016) , Gsm , Veljekset Rönkä Oy Mahlatie 7, Kemi Puh. (016) , fax. (016) ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Savo-Karjalan Liha Oy, Kuopion hankintakeskus, maaviesti 1/2008

13 LIHA VERKOSTOYHTEISTYÖLLÄ kannattavuutta Lapin lammastalouteen ANNE NÄRHIL Ä Lappilaisen lammastalouden kehittämishankkeissa on menneen EU-ohjelmakauden aikana kehitetty Meri- Lapin Karitsan tuotanto- ja palveluketjun toimintamallia yhteistyössä alueen lammastilojen, lihatalon ja loppukäyttäjien kanssa. Erikoistuotteena Meri- Lapin Karitsa monipuolistaa lappilaista ruokatarjontaa niin ravintoloissa kuin kotikeittiöissäkin. Teurasruhojen keskipainon kehitys Hyvin alkanut kehittämistyö vaatii pitkäjänteisyyttä, jotta luotujen toimintatapojen käyttöönottoa voidaan laajentaa ja vakiinnuttaa. Menestyvä Lammastila -hankkeessa jatkettiin koko tuotanto- ja palveluverkoston yhteistyön kehittämistä. Lampureiden ammattitaitoa tukevan 15 päivän koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli ammattimainen, laadullinen ja kustannustehokas lammastuotanto. Tilakohtainen suunnitelmallinen kehittäminen ja toiminnan jatkuva seuranta varmistavat laadukkaan lopputuotteen. Karitsat teurastaa ja jalostaa kemiläinen Veljekset Rönkä Oy. Lihatalo tekee tiivistä yhteistyötä lammastilojen kanssa sekä panostaa tuotekehitykseen ja markkinointiin alle 10 kg kg 13-15,5 kg kg yli 26,5 kg Kehittämistyön tuloksena alhaisten teuraspainojen määrä on vähentynyt ja kilon tavoitepainomäärä kasvanut huomattavasti. UUSIEN lammastilojen määrä on lisääntynyt Lapissa viime vuosina. Vasta-alkavien yritysten toiminnan saaminen kannattavalle ja terveelle pohjalle jo suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa on keskeisiä asioita lammastalouden kehittämisessä. Hankkeessa tehdyn Minustako lampuri - aloittamisoppaan tavoitteena on helpottaa alkuvaiheessa olevia toimijoita huomioimaan lammastalouden harjoittamiseen liittyviä asioita, kuten erilaiset luvat ja viranomaisilmoitukset sekä tuotannon harjoittamiseen liittyvät asiakokonaisuudet. Opas löytyy hankkeen kotisivuilta. Elintarvikelain edellyttämä kotieläintuottajan omavalvonnan kuvaus- laki tuli voimaan Tiloilla tulee olla omavalvonnankuvaus ja tarvittava kirjanpito kirjattuna tämän vuoden alusta lähtien. HANKELAMPUREISTA koostuvassa työryhmässä työstettiin lammastiloille toimiva omavalvontakuvaus sisältöineen. ProAgrian hallinnoima kuvaus on hyödynnettävissä kaikilla lammastiloilla. Kuvaus on hankkeen kotisivuilla, ja sitä voi kysellä lammasneuvojilta. Hankeaikana tehtyjen opintomatkojen kohteet valittiin lammastilojen tarpeiden mukaan. Valtakunnallisiin lammasseminaareihin osallistuneet lampurit saivat ajankohtaista ja päivitettyä tietoa muun muassa lammasrekisteröinnistä. Erityisesti hyviksi koettiin tutustumiskäynnit tilakohteisiin kotimaassa ja Ruotsissa. Tutustumiskohteiksi valitut lampolat erilaisine tila- ja ruokintaratkaisuineen toimivat malleina lampureiden omissa rakennuksissa ja mahdollisissa tulevaisuuden investoinneissa. Tilakohtainen kehittäminen ja lammastalouden kannattavuuden parantaminen oli hanketoiminnan tavoitteena. Lammastilan kokonaisvaltainen kannattavuuden tarkastelu yhdessä asiantuntijan kanssa edistää tilan yritysmäistä toimintatapaa. Vuoden 2007 ajan toiminutta Menestyvä lammastila hanketta rahoittivat EMOTR, Lapin TE-keskuksen maaseutuosasto, kunnat sekä 23 hankkeeseen osallistunutta lammastilaa ja aloittavaa lampuria. Lisätiedot: Anne Närhilä, puh , Rajapartnerit hakevat lisäresursseja RAJASEUDUN KEHITYSTYÖHÖN Partnerihankkeen tavoitteena on koota rajaseutujen kehitystyöstä kiinnostuneita tahoja yhteiseen toimintaan Suomen ja naapurimaiden raja-alueilla. Hanketta toteuttaa Rajaseutuliitto Wihurin Rahaston tuella. Hankevastaavana toimii Tapani Karjalainen ProAgria Kainuusta. Tammikuun aikana on pidetty palaverit Suomen, Ruotsin ja Norjan raja-alueiden yhteistyötahojen kanssa toiminnan suuntaviivoista. Norjan Finnmarkenin ja Pohjois-Suomen yhteistyöhankkeisiin liittyvässä palaverissa olivat mukana toiminnanjohtaja Tarmo Salo Rajaseutuliitosta, yritysneuvoja Åse Vøllestad ja johtaja Øystein Ballari Finnmarkista sekä EU-koordinaattori Ari Saarela ProAgria Lapista. 1/2008 maaviesti 13

14 kasvi typen mittausta tulossa jälleen keväällä ProAgria Oulu järjesti viime keväänä liukoisen typen mittaustilaisuuksia eri puolilla maakuntaa. Tilaisuuksia on luvassa jälleen toukokuussa eri puolilla maakuntaa kevään etenemisen mukaan. Liukoisen typen määrä on mitattava peltomaasta ennen kevätlannoitusta. Mittauksen avulla selvitetään maanäytteestä nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. Näytteitä on otettava mittausta edellyttävältä kasvulohkolta vähintään yksi viittä hehtaaria kohti. Analyysillä tutkittavien kasvulohkojen tule edustaa 30 prosenttia maatilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta. Puutarhatiloilla on tehtävä vuosittainen analyysi jokaiselta kasvulohkolta ennen kevät- ja lisälannoitusta. Liukoisen typen määrä on selvitettävä ensisijaisesti niiltä kasvulohkoilta, joille on levitetty edellisenä syksynä lantaa tai esikasvina on ollut nurmi- tai viherkesanto tai palkokasvi, joka on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Typen mittaus auttaa selvittämään maan kasvukuntoa esimerkiksi sellaisilta lohkoilta, joilta edellisenä vuonna saatiin lannoituspanostukseen nähden huono sato. Jos sato joltakin lohkolta on jäänyt korjaamatta, typen mittauksella voidaan tutkia, paljonko typpeä on jäänyt peltoon. Karjanlantaa käyttävällä tilalla voidaan tarkistaa, kuinka paljon lannoitusmäärää voidaan laskea ja säästää lannoitekuluissa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, luomuvastaava Olli Valtonen, puh , Liukoisen typen mittauksesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua mukaan osoitteessa www. proagria.fi/oulu - kaavake etusivulla. Risto Jokela ProAgria Oulun luomuvastaava Olli Valtonen tutkimassa maanäytteiden nitraatti- ja ammoniumtyppimääriä. RETU BOR kovan talven voittaja! 14 maaviesti 1/2008 Talvituho% 98%* 81%* 8 % RETU BOR *Koran ja Seinen tulokset ovat vuodelta 2006 Kora Seine MTT:n viralliset lajikekokeet, Sotkamon koepaikka Lisää tietoa: Myynti alan liikkeet sekä RETU BOR -ruokonadan jalostaja: Ruukki Puh. (08) , (02) Huom. keväällä 2008 Retu BOR on myynnissä vain siemenseoksissa. Puutarhaneuvontaa puh Askarruttaako pensaiden kevätleikkaus, siemenien kylvö, lannoitus tai kasvinsuojelukysymykset? Mielessä liikkuviin kysymyksiin saa helposti vastauksen, kun soittaa Kainuun maa- ja kotitalousnaisten puutarhaneuvonnan palvelupuhelimeen ja numeroon Neuvonnasta vastaa käytännössä puutarha-agronomi Heli Pirinen. Puutarhaneuvonnan palvelupuhelimeen voi soittaa maanantaista perjantaihin kello Puhelun hinta on 0,98 euroa minuutilta + palvelumaksu.

15 SUORAAN MAAHANTUOJALTA TALVIEHDOLLA PUITAVA HERNE seoskasvustoihin valkuaistäydennykseksi puhdaskasvustoihin + niittorehuihin Tutustu tuotteisiimme i Olavi Mikko OSTAMME LUOMUVILJAA JA TEEMME LUOMU- VILJELYSOPIMUKSIA kaurasta, rukiista, vehnästä ja ohrasta Helsingin Mylly Oy, vaihde Puurtajankatu 34, Järvenpää Jorma Mäkinen puh. (09) , LUOMUKAURAN vastaanotto ja ennakkonäytteet: Liisanlehto, PL 17, Vaasa Maria Erkkilä, puh. (06) , SOPIMUSASIOISSA ole hyvä ja ota yhteyttä: Heikki Saarinen, puh. (09) , /2008 maaviesti 15

16 maito Pienillä investoinneilla ja harkituilla hankinnoilla HYVINVOINTIA JA HYVÄÄ MAITOA Eija ja Jouni Seppälä kehittävät Pudasjärven Pärjänsuolla sijaitsevaa maitotilaansa harkitusti ja kestäviin ratkaisuihin luottaen. Edessä oleva parsinavetan laajennus takaa sen, että tila säilyy elinkelpoisena ja työt sujuvat asianmukaisissa tiloissa. Ella Karttimo Lapion tilalla valmistaudutaan tulevana kesänä rakennustöihin. Suunnitelmissa on parsinavetan laajennus. Olisimme joka tapauksessa joutuneet tekemään navettaremontin, koska lantatilat ovat käyneet pieniksi ja rehunkäsittelylle tarvitaan lisätilaa. Myös katto olisi vaatinut korjausta, Seppälät kertovat. He ostivat Lapion tilan neljä vuotta sitten. Sitä ennen olivat ehtineet asua ja työskennellä Etelä-Suomessa - karjantarkkailijaksi kouluttautunut Eija muun muassa karjanhoitajana ja Jouni tilanhoitajana. Vuonna 1995 he muuttivat samoihin tehtäviin Pudasjärven maatalousoppilaitokselle. Tilan ostohetkellä Jouni työskenteli DeLavalin huoltoteknikkona. Olimme jo pitkään miettineet oman tilan ostamista. Kun Jounin työ oli jatkuvaa matkantekoa ympäri maata ja itseäni rasitti työn ja perheen yhteensovittaminen, päätös Ella Karttimo Jouni Seppälä on hankkinut Lapion tilan maitohuoneen säiliön ja lypsylaitteiston käytettyinä. Kun tuotanto-olot ovat kunnossa, pienelläkin karjamäärällä voi päästä hyviin tuloksiin, Eija ja Jouni Seppälä sanovat. Latvan tilan ostamisesta oli koko perheen yhteinen päätös, Eija Seppälä kertoo. Seppälöiden alkuvaiheen ajatuksena oli, että Jouni kävisi edelleen töissä tilan ulkopuolelle ja Eija vastaisi seitsenlapsista perheestä ja karjasta. Jo puolen vuoden kuluessa selvisi, että tässä riittää kummallekin töitä. Uuden tilan mukana tuli hyvä 12 lehmän karja, 10 hehtaaria omaa peltoa ja kahdeksan hehtaaria vuokramaata. Heti ensimmäisenä vuonna Latvan tilalle raivattiin 16 hehtaaria uutta peltoa. TÄLLÄ HETKELLÄ navetassa on18 lypsävää ja nuorta karjaa. Lähdimme liikkeelle karjasta, jonka jalostusarvo oli hyvä, niinpä olemme kasvattaneet kaikki lehmät omalla tilalla, Eija Seppälä kertoo. Ensi syksynä valmistuvaksi suunniteltu laajennus tuo parsinavettaan 10 uutta lehmäpaikkaa ja lisätilaa nuorkarjalle. DeLavalin huoltoteknikkona työskennelleen Jouni Seppälän osaaminen on päässyt omalla tilalla oikeuksiinsa. Olemme hankkineet käytettyjä laitteita ja koneita, jotka sopivat näihin tiloihin. Jos itsellä on korjaustaitoa, käytetyn hankinta kyllä kannattaa. Kun laittaa sanan kiertämään ja seuraa myyntipalstoja, muutaman vuoden ikäisiä ja hyväkuntoisia laitteita saa todella edullisesti - parhaimmillaan hintaa jää kymmenesosaan uudesta, Jouni Seppälä tietää. Lapion tilan navettaan on käytettynä hankittu niin lypsylaitteet, lantaraappa kuin automaattinen rehunjakovaunukin. Väkirehuautomaatti odottaa asennusta vaille valmiina. Myös ilmastointilaitteet ovat tulossa käytettyinä toimintansa lopettaneelta maatilalta. Laskelmien jälkeen Seppälät ovat päätyneet siihen, että navettaa laajennetaan ilman investointitukia, jotka edellyttäisivät kalliimpaa rakentamista ja uusien laitteiden hankintaa. Oman työn ja kierrätyksen ansiosta syntyy suuria kustannussäästöjä. KESKITUOTOS Latvan tilalla on tällä hetkellä kiloa, mikä on nuorelle karjalle hyvä saavutus. Eija Seppälä ei haikaile huipputuotosten perään. Eläimestä ei oteta joka pisaraa irti, vaan tärkeintä on, että lehmien kunto ja terveys pysyvät hyvinä. Ikänsä lehmien kanssa työtä tehneenä hän pitää eläinten hyvinvointia sydämenasiana. Navetassa makaa ja märehtii tyytyväisyyttä huokuva karja. RP-koneet Ky Putaalantie UTAJÄRVI Puh. (08) Fax. (08) Jaakko Laitinen GSM SOPIMUS- TUOTANTOON! Puh / Antti Sarvela 16 maaviesti 1/2008

17 RAKENNUS Ari Hyvärinen Parsimattojen lisäksi käytämme paljon kuiviketta, että eläimillä on pehmeä alusta, jossa maata. Tilan ympärillä on riittävästi laitumia, niinpä lehmät laiduntavat kesäaikaan niin paljon kuin mahdollista. Kun seuraa ja puhuttelee eläimiä, huomaa helposti mahdolliset ongelmat, jolloin niihin voi tarttua heti. Ehkä tästä syystä eläinlääkärikulumme ovat olleet pienet. Ruokinnan perustana on oman tilan säilörehu, jonka tekoon ja laatuun satsataan. Rehua on eläimille tarjolla niin runsaasti kuin ne jaksavat syödä. Tarpeen mukaan säilörehua täydennetään ostoväkirehulla. Maidontuotannon tukena ovat maitotilaneuvonnan suunnittelun ja seurannan työkalut. Myös ProAgrian talousneuvonnan palvelut verotuksesta ja EU-tukineuvonnasta tulosanalyyseihin ovat käytössä. Vertailemme ja pohdimme vaihtoehtoja. Jos asiat alkavat edetä liian nopeasti, käytämme välillä jarruja, Seppälät naurahtavat. Pohjoissuomalaiset tuotantorakentajat saavat nyt yhdellä soitolla kumppanikseen asiantuntijatiimin, jossa yhdistyy maatalousrakentamisen monipuolinen osaaminen. ARI HYVÄRINEN ProAgrian ja Suomen Salaojakeskuksen tukitiimi palvelee INVESTOIVAA TILAA YHDEKSÄN hehtaarin raivion valmistuttua Lapion tilan peltoala on kasvanut 34 hehtaariin, jonka lisäksi on liki yhtä paljon vuokramaata. Täällä ei ole maasta puutetta, sillä lähiympäristössä on hehtaaria metsittyneitä peltoja, Jouni Seppälä lisää. Lapion tilan ympärille on raivattu 40 peltohehtaaria. Kaikki pellot sijaitsevat enintään viiden kilometrin etäisyydellä tilasta. Vaikka lähiseudun 86 asutustilasta on toiminnassa enää kaksi, elämä Pärjänsuolla ei Seppälöitä pelota. Ehkä on ollut hyväksi, että on nähnyt elämää muuallakin. Täällä on vähintään yhtä hyvät elämisen mahdollisuudet kuin suurissa keskuksissa. Haluamme pitää tämän tilan siinä kunnossa, että on hyvät lähtökohdat, jos joku lapsista halua jatkaa työltämme. Elämä ei tunnu raatamiselta, vaan tästä työstä nauttii, Eija Seppälä lisää. Pohjois-Suomen ProAgria Maaseutukeskukset tarjoavat yhdessä omistamansa Suomen Salaojakeskus Oy:n kanssa maatalouden rakennussuunnittelun palvelukokonaisuutta investoiville tiloille. Tavoitteena on onnistunut rakennushanke, jossa on huomioitu tilan lähtökohdat. ProAgrian asiantuntijat tuottavat tarvittavat suunnitelmat tilan investoinnin perustaksi. ProAgria tarjoaa taloussuunnittelun elinkeinosuunnitelmineen sekä neuvontaa koko kehittyvän tilan ja tuotannon suunnitteluun. Käytössä ovat nykyaikaiset työkalut viljely- ja taloussuunnitte- luun sekä muun muassa rehustuksen suunnitteluun ja budjetointiin ja työmäärän laskentaan. Asiantuntemusta löytyy myös keskusteluihin ja vaihtoehtojen vertailuihin koskien eläinten hankintaa, ruokinnan ja hoidon käytännön töitä sekä kilpailukykyisen kotieläintilan johtamista. Investoivan tilan tukitiimi vastaa ajankohtaiseen ongelmaan: rakennushankkeet ovat yhä laajempia, mutta tieto ja osaajat ovat monen mutkan ja yhteydenoton takana. SUOMEN Salaojakeskus Oy tuottaa tarvittavat tekniset suunnitelmat tilan investoinnista. Suunnittelutarjontaan kuuluvat muun muassa: - maapohjatutkimukset ja maastomallit - kuivatus- ja salaojasuunnittelu - massansiirtosuunnittelu - rakennus- ja pääsuunnittelu - rakennesuunnittelu - LVIS-suunnittelu - kilpailuttaminen, rakennuttaminen ja valvonta Palvelukokonaisuus toteutetaan läheisessä yhteistyössä asiakkaan muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kumppaneina palvelukokonaisuudessa ovat muun muassa TE-keskus, Valio, Arla-Ingman, Faba Jalostus, arkkitehtitoimisto Arkadi Oy, Sähkötoimisto Matti Löf, vakuutusyhtiöt ja pankit. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Sari Isotalus, puh , ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh , ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, puh , Suomen Salaojakeskus Oy, Ari Hyvärinen, puh , Belarus - varaosat - renkaat - laitteet Traktoreiden ja puimureiden uudet ja käytetyt varaosat Monipuolinen varaosatalo NURMIJÄRVI, Hyvämäentie 123 Puh , GSM /2008 maaviesti 17

18 yrit ys Teemavuosi vauhdittaa työterveyshuoltoon liittymistä Tällä hetkellä 40 prosenttia koko maan maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyshuollon asiakkaiksi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella liittymisprosentti on 42 ja Lapissa 49. Työ ja hyvinvointi maaseudulla teemavuosi kannustaa viljelijöitä vaalimaan omaa työterveyttään ja -turvallisuuttaan. Ella Karttimo Hyvän käytännön mukaiset työterveyshuollon terveystarkastukset seuraavat maatalousyrittäjän fyysistä ja psyykkistä työkykyä kahden vuoden välein. Mahdollisuus sairaanhoitosopimukseen turvaa riittävän tiheän terveyden seurannan. Varhainen puuttuminen mahdollisiin terveysongelmiin helpottaa kuntoutustarpeen havaitsemista ja vähentää merkittävästi työkyvyttömyysriskiä. Työterveyshuollon tilakäynnit ovat avainasemassa, kun ennalta ehkäistään työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja ammattitauteja. Maataloustyön kuormittavuus näkyy erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyytenä, ProAgria Kainuun talousneuvoja Esa Huttunen sanoo. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovatkin maatalousyrittäjällä yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi maatalousyrittäjille sattuu muita ammattiryhmiä enemmän vakavia, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia. TYÖTERVEYSHUOLLON tilakäynnillä haetaan yhdessä keskustellen ratkaisuja siihen, kuinka viljelijä voisi tehdä työtään henkisesti ja fyysisesti keveämmin. Tilakäynnille osallistuvat työterveyshoitaja maatalouden asiantuntija nostavat esiin näkökulmia, jotka parantavat työoloja ja samalla ehkäisevät työn aiheuttamia sairauksia. Työterveyshuollon tilakäynnillä haetaan parannuskeinoja, jotka lisäävät työturvallisuutta ja ennalta ehkäisevät sairauksia. Kyse on usein pienistä arkipäivän asioista, jotka eivät maksa mitään, mutta unohtuvat helposti, Esa Huttunen sanoo. Työterveyshuollon asiakkaina on sekä laajentavia, nykyisellään jatkavia että pikku hiljaa lopettelevia tiloja. Tilat tarvitsevat ulkopuolista näkökulmaa ja kumppania pohtimaan, millaisilla parannuksilla jokapäiväistä työtä voisi keventää. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Esa Huttunen, puh ; ProAgria Lappi, Timo Ohinmaa, puh ; ProAgria Oulu, Heikki Ollikainen, puh maaviesti 1/2008

19 Ostetaan traktoreita! Ford -malleista 5000, 5600, 6600, 6700, 7000, 7600 Lisäksi ostetaan hyväkuntoisia länsimaisia traktoreita, vm Teho hevosvoimaa, ajotuntimäärä alle 4000h. Maksu käteisellä. Lunastamme myös loppuvelan. Yhteydenotot: Pauli Ojanen p y r i t y s Kestävät, toimivat ja helppohoitoiset puu- ja puualumiini-ikkunat mittatilaustyönä Sinun toivomustesi mukaisesti Avoinna ma-pe 8-17 la 9-13 Keskustie KAUHAJOKI puh fax TEHDAS: Kantolan Teollisuusalue KUHMO Puh. (08) Fax (08) MYYNTIKONTTORI: Rovakatu ROVANIEMI Puh , Fax OSTETAAN Romuautoja sekä muuta metalliromua Nouto ja käteismaksu P Romu-ukko 1/2008 maaviesti 19

20 ta lo u s ProAgrian EU-tukineuvonta ProAgrian neuvojat auttavat viljelijää saamaan parhaan mahdollisen hyödyn EU-tuista. Ota yhteyttä! ProAgria Kainuu Vesa Hyvönen, Kainuun luomutilat Eila Niskanen, Sotkamo Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat Minna Tanner, kaikki Kainuun kunnat Matti Väisänen, Vaala, Vuolijoki ProAgria Lappi Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski Ari Alamikkotervo, Rovaniemi, Tervola Tuula Iinatti, Ranua, Rovaniemi Pekka Kummala, Posio Kari Kähkölä, Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio, Utsjoki Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Enni Ovaskainen, Kemijärvi, Salla Martti Suokas, Tornio, Keminmaa, Simo Armi Uljua, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Satu Huovinen, Nivala Kaisu Härmä, Liminka, Lumijoki, Siikajoki, Rantsila Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi,Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Vihanti, Siikajoki Sirkku Kaijala, Taivalkoski, Pudasjärvi Markku Kalaoja, Nivala Elvi Kehusmaa, Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi TILIPALVELUJA eteläisellä alueella ProAgria Oulu on tehostanut kirjanpitopalvelujaan Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa. Sekä Nivalan että Oulaisten toimistoissa on maanantaiaamuisin kello 9-12 päivystys, jolloin asiakkaat voivat tuoda kirjanpitoaineistojaan. Muina aikoina kannattaa ottaa yhteyttä alueen talousneuvojaan tai tallentajiin ja sopia tapaamisaika. Kun maatilojen koko kasvaa, reaaliaikaisen taloustiedon merkitys korostuu. Osa tiloista on siirtynyt arvonlisäverotuksessaan kuukausimenettelyyn, joka myös velvoittaa ajantasaiseen kirjanpitoon. Kuittien tallentamisella ja tiliöinnillä kuukausittain yritys tietää, miten sen talous kehittyy sekä voi tehdä tarkempia tulosennusteita tai välitilinpäätöksiä. Nivalan toimisto NITEK, Pajatie 5, Nivala talousneuvoja Markku Kalaoja, puh tallennukset Pirkko Kalaoja, puh Oulaisten toimisto Kehäkatu 4, Oulainen talousneuvoja Sari Isotalus, puh talousneuvoja Heikki Ollikainen, puh tallennukset Vuokko Lukinmaa, puh Haapajärvi, Pyhäjärvi talousneuvoja Erkki Ryynänen, puh tallennukset Heli Alatalo, puh Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Minna Kärenlampi, Muhos, Utajärvi Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto Tuukka Laitila, Haapavesi, Nivala Vuokko Lukinmaa, Oulainen, Vihanti Kyllikki Lumijärvi, EU-tukivastaava, ProAgria Oulun alue Martti Määttä, Kuusamo Päivi Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä, Rantsila Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Tarja Paatero, Haapavesi Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Vihanti, Ylivieska Maire Pikkarainen, Kestilä Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi Marketta Sarja (lammastilat) Jousi Sassali, Raahe, Siikajoki Sanna Suomela, Kiiminki, Ylikiiminki, Oulu, Yli-Ii, Pudasjärvi, Muhos Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhäjoki, Ylivieska Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen (luomutilat) Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Ylikiiminki Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Rantsila Kirsti Voho (puutarhatilat) VUODEN MAATILALLA asiat ovat hallinnassa Vuosittain järjestettävä Vuoden Maatila -kilpailu kannustaa kehittämään kilpailukykyä ja toiminnan laatua. Kilpailun kautta nousee esille suomalaisten maatilojen hyviä käytäntöjä ja kilpailukykyisiä toimintatapoja. Vuoden Maatila -kilpailun arviointiperusteena on maatilan kilpailukykykriteeristö. Maatila saa kattavan analyysin yrityksensä kilpailukyvystä, vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämiskohteista. Kehittämissuunnitelma antaa etappeja jatkuvalle kehittämiselle. Kilpailussa saa tietoa myös alan parhaista käytännöistä. Kilpailun pääpalkintona on opintomatka voittajan haluamaan kohteeseen. Se voi olla maailman parhaimpiin kuuluva maatila, voittajaa kiinnostavat messut tai muu tapahtuma.. Voittajan lisäksi kilpailun tuomaristo voi antaa kunniamaininnan enintään kolmelle maatilalle. Ilmoittautuminen Vuoden Maatila 2008 kilpailuun päättyy 31. toukokuuta. Kilpailuun osallistuminen on maksutonta. Vuoden Maatila -kilpailun järjestämisestä vastaavat ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ja Innovation Networks Oy, jotka nimeävät kilpailulle ohjausryhmän ja tuomariston. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 20 maaviesti 1/2008

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005 Liite 1/ 5 maakuntavaltuusto 17.1.2005 MAAKUNTAHALLITUS III (MYR) Varsinainen jäsen maakunta Timo Säkkinen pj. Kainuun liitto, Kauppakatu

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 Governor 2008-09 Juhani Alatalo / Kuusamo Koulutus Turjantie 10, 93600 Kuusamo GSM 0400 328 085 E-mail: juhani.alatalo@elisanet.fi Governor-elect Virpi Honkala / Raahe Kirurgia

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014

Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Oulu, 42 edustajaa Oulun OP:n uusi edustajisto 2010 2014 Nämä 79 valittua edustavat sinua. Antero Aakko insinööri, myyntijohtaja Allu Alatalo 48 vuotta myynti- ja markkinointipäällikkö Kyösti Asikainen

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

10:10:38 1 Kokouksen avaus. 10:17:32 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 1.12.2014 10:18:48. Nimenhuuto(valtuusto)

10:10:38 1 Kokouksen avaus. 10:17:32 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 1.12.2014 10:18:48. Nimenhuuto(valtuusto) 10:10:38 1 Kokouksen avaus 10:17:32 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 1.12.2014 10:18:48 Nimenhuuto(valtuusto) Nimenhuuto;;Etukäteen ilmoitettu; paina 1;;Ilmoittautumaton; paina

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. 1. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Palveluhakemisto 2010

Palveluhakemisto 2010 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Palveluhakemisto 2010 Menestyksen mahdollisuuksia 2 Menestyksen mahdollisuuksia Energian käyttäminen, säästäminen ja tuottaminen ovat

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 32617 16751 49368 Nuoret 1 Ville Lappi Pielavesi 9665 4858 14523 2 Janne Lappi Pielavesi 8830 3843 12673 3 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 4050 9942 4 Elina Luokkanen Taivalkoski 4424 2402 6826 5 Tuomas

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria Mikä ProAgria on? ProAgria on Neuvontajärjestö, joka palvelee maatalouden ammattilaisia ja maaseutuyrittäjiä.

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Kuhmolainen Maraton 2015

Kuhmolainen Maraton 2015 Kuhmolainen Maraton 2015 T U L O K S E T Kilpailun sarjat: MYLM; NYLM; M40M; N40M; M50M; M60M; MP; NP; M40P; N40P; M50P; N50P; M60P; N60P; M10; N10; MYLM Miehet Maraton 42.2 km 1. Daniel Kannapinn Selbstläufer

Lisätiedot

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset 1(5) SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut 11.8.2013 Nokia Tulokset Rullaluistelu 300m, miehet 1)Tommi Lahti If Femman 50,7 1) Jukka Korpi Kristiinan Urheilijat 31,2 1) Urmas Leirost Lahden

Lisätiedot

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr Esityslista 1/2016 1 (5) KIRJALLINEN KOKOUSMENETTELY (n työjärjestys 19) Vastausaika tulee vireille, kun jäsenet saavat kokousaineiston sähköpostitse. Jäsenillä on viisi (5) työpäivää aikaa reagoida (11.

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81 Lapin Mestaruuspilkki 13.3.2010 Kemijärvi / Kaisanlahti Tulokset: Nuoret alle 12v. 1. Heidi Harju 780 g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 287 3. Riikka Kumpula 250 Sodankylän Perhokalastajat 4. Jonna Harju

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa 14.2.2015. SIJA M12 3km TULOS

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa 14.2.2015. SIJA M12 3km TULOS SIJA M12 3km TULOS 1. 4 Konsta Korhonen 40129190 Kainuun Hiihtoseura 0:09:13 2. 6 Tommi Huusko 40082728 Ristijärven Pyry 0:09:15 3. 8 Tuukka Tolkkinen 40231813 Sotkamon Jymy 0:09:17 4. 5 Topias Törmäkanga

Lisätiedot

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa 14.2.2015

Kainuun piirinmestaruushiihdot, maakuntahiihto ja hopeasomman aluekilpailu Kajaanissa 14.2.2015 M12 11:00:00 3 Eetu Vimpari 40145859 Kajaanin Hiihtäjät 11:00:00 4 Konsta Korhonen 40129190 Kainuun Hiihtoseura 11:00:00 5 Topias Törmäkanga 40114888 Sotkamon Jymy 11:00:00 6 Tommi Huusko 40082728 Ristijärven

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen Palveluhakemisto 2015 Asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus ProAgria Oulun alue ja toimipisteet

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Sm-hirvenhiihdon esikisat ja Psm-kilpailut

Sm-hirvenhiihdon esikisat ja Psm-kilpailut Sm-hirvenhiihdon esikisat ja Psm-kilpailut Kuusamo, 08.02.2014 Yksilökilpailut M Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Kari Tapani 226 OSA/La 251 (40:19) 284 (-7m/-1m) 582 (97) 1117 2. Lampela

Lisätiedot

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot

Henkilöstötyöryhmä. Muistio 3 8.10.2009

Henkilöstötyöryhmä. Muistio 3 8.10.2009 Oulun seudun kuuden (6) kunnan kuntajakoselvitys 1(7) Henkilöstötyöryhmä Muistio 3 8.10.2009 Aika 8.10..2009 klo 9.00-11.00 Paikka Muhos, Koivu ja Tähti Osallistujat Jarmo Raappana, Jyty, Muhos, pj Kaisu

Lisätiedot

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 4.6.2010 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain

Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain Kainuun Yleisurheilu 2014 Henkilökohtaiset tilastotulokset seuroittain MIEHET Kajaanin Kipinä: Henri Väyrynen KajKi 1991 : 10,92 +1,5 Kajaani 27.7. Pituus: 7,74 +1,3 Lappeenranta 4.6. 7,53 +0,8 Lahti 15.6.

Lisätiedot

työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raivio Tuula 050 396 2966 johdon sihteeri, henkilöstöasiat

työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raivio Tuula 050 396 2966 johdon sihteeri, henkilöstöasiat KESKI-PIRKANMAAN TE- TOIMISTO Asiakaspalvelu klo 9-15.45 poikkeuksena Ikaalisten yhteispalvelupiste, asiakaspalvelu klo 10-12 ja 13-15. HUOM! ks. lounastuntien sulkuajat toimipaikoittain! Virkailijoiden

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008 Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008 100m 18 Ville Kortelainen LapLu 11.25 +1.4 Kajaani 19 Arttu Hirvonen LapLu 11.31 +1.3 19.6. Pudasjärvi Timo Törmänen LapLu 11.52 +0.8 19.6. Pudasjärvi 11.43 Tornio 15

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009

Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009 1(5) Oulun seudun kuuden (6) kunnan kuntajakoselvitys Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009 Aika 20.8.2009 klo 9.30 11.00 Paikka Aleksinkulma, Oulu Osallistujat Kaisu Jokela, Jyty, Haukipudas Maritta

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala Yleinen 1. Saviahde Vesa PHA 2. Hyvärinen Niklas RS 3. Heikkilä Sami K-64 3. Holmberg Krister RS 5. Heikkilä Tomi-Pekka K-64 6. Jetsonen Markku KAMS 7. Koskela Tarmo BSPA 8. Holmberg Henrik RS 9. Suoknuuti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

Ole lahja maailmalle. Rotary Internationaalin Presidentti 2015-2016 K.R.Ravindran

Ole lahja maailmalle. Rotary Internationaalin Presidentti 2015-2016 K.R.Ravindran Ole lahja maailmalle Rotary Internationaalin Presidentti 2015-2016 K.R.Ravindran Pre-PETS / Post-PETS käsiteltyjä asioita: Vuosikello: mitä presidentin, sihteerin ja rahastonhoitajan pitää tehdä tiettyinä

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto)

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto) TE-palvelut uudistuvat 1.1.2013 alkaen Lapin työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Koko maassa tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa: Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 21.-22.1.1961, Sodankylä ja Tainionkoski 1. Tom Rutqvist Kouvolan Painijat 2. Veli Haarala Ylivieskan Kuula 3. Taisto Aikio Lapin Veikot 1. Väinö Rantala Lapuan Virkiä

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu KARTUKE-tutkimushankkeen maakunnallisia asiantuntijoita tutkimuskunnista ja -kuntayhtymistä Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu Reino Väisänen

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista:

Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista: Kunnanhallitus 186 04.08.2014 Etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa 2288/44.441/2010 KHALL 186 Kunnanhallitukselle on tullut julkiselta kaupanvahvistajalta ilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista: Kiinteistö:

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

10:02:15 14 Kokouksen avaus. 10:03:08 15 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 30.11.2015 10:03:57. Nimenhuuto(valtuusto)

10:02:15 14 Kokouksen avaus. 10:03:08 15 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 30.11.2015 10:03:57. Nimenhuuto(valtuusto) 10:02:15 14 Kokouksen avaus 10:03:08 15 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 30.11.2015 10:03:57 Nimenhuuto(valtuusto) Nimenhuuto;;Etukäteen ilmoitettu; paina 1;;Ilmoittautumaton; paina

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot