NANO pinnoituksesta apua teollisuuden haasteisiin. Uusi kaivosalan laboranttikoulutus

Transkriptio

1 Analyysi 50. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2013 NANO- pinnoituksesta apua teollisuuden haasteisiin sivu ANALYYSI-LEHTI VUOSIKERTA 45 Suomen Laboratorioalan Liitto VUOTTA Uusi kaivosalan laboranttikoulutus alkoi Kemissä sivu 10

2 FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi UUDEN SUKUPOLVEN LÄMPÖKAAPIT Kaikki asetukset kolmella yksinkertaisella toiminnolla Touch, Turn & Go LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi I fennolab@fennomedical.fi I fennolab.fi 2

3 Analyysi Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, Aura GSM Talous Ilmoitukset Markkinointi Julkaisija Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku puh. koti (02) , puh. työ (02) Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto puh. työ (02) GSM Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, Espoo puh. työ GSM jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, Aura jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Painatus Offset Ulonen Oy puh ISSN Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, Turku toini.turtiainen@dekra.com puh Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2013 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle ANALYYSI-LEHTI VUOSIKERTA Painotuote Kannen kuva: Picosun Oy Kannen kuvassa: Täysiautomaattinen ja monikäyttöinen PICOSUN TM PICOPLATFORM TM ALD -pinnoitusyksikköjen klusteri SISÄLLYSLUETTELO Analyysi 2/2013 Syksyn koulutustarjontaa Toisenlaista kemiaa Päätoimittajalta... 5 Autoklaaviturvallisuus laboratorioissa... 6 Uusi kaivosalan koulutus alkoi Kemissä Palkitut opinnäytetyöt Puheenjohtajalta Nanopinta valtaa maailmaa Espoosta käsin Onnistunut yhdistyminen Yhdistykset toimivat: Kokkausilta Porvoossa Suomen paras laboratorio mutta kuinka kävikään Liiton luentopäivät Laajavuoressa Sudoku Tapahtumien ABC Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistyksen 50-vuotisjuhlat Edellisen sudokun ratkaisu Yhdistykset ja toimihenkilöt Palvelukortti

4 Paikkakunniksi on suunniteltu Kemi ja Kuopio sekä Salo tai Turku. Ensimmäisen koulutuspäivän (Kemi) ajankohtana on lokakuu, muiden päivien ajankohdat ovat vielä avoinna. Koulutuspäivä tarjoaa ajankohtaista laboratorioalan koulutusta ja alan uusinta tietoa sisältäviä aiheita. Aiheina mm. Näytteenotto ja esikäsittely Mikroaaltotekniikka (Mikroaaltoliuotus); esim. laite, sen toiminta ja näytteenkäsittely Atomiabsorptiotekniikka alkuaineanalytiikassa Alkuaineanalyysi XRF-analysaattorilla Suodatuspapereiden valinta erilaisille näytteille, mikä vaikuttaa suodatusominaisuuksiin? Potentiaali- ja ph-mittaus maanäytteistä Kiinnostuitko? Tarvitsisitko koulutusta jostakin muusta aiheesta? Tarkemmat ajankohdat ja aiheet liiton nettisivuilla sekä seuraavassa Analyysilehdessä. Lisätietoja ja toiveita koulutuksen aiheista: Margit Häkli, Tervetuloa koulutukseen! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Syksyn koulutustarjontaa: Suomen Laboratorioalan Liitto järjestää kaivosteollisuudelle yhden päivän koulutusta kolmella eri paikkakunnalla syksyn 2013 ja ensi kevään aikana. Toisenlaista kemiaa Toisenlaista Sanna Tomukorpi 4

5 Koulutukset muuttuvat taas, kuka pysyy perässä? On taas se aika vuodesta, kun alallemme valmistuu joukko tulevia laboratorioalan ammattilaisia. Se mistä oppilaita valmistuu tulevaisuudessa ja mikä on heidän tutkintonimikkeensä, on vielä monelle koululle arvoitus. Olemme esitelleet edellisissä lehdissä eri laboratorioalan koulutuksia, joista valitettavasti suuri osa on taas muutoksen kourissa. Ammattikorkeakouluissa lopetetaan analyytikkokoulutuksia ja myös insinööripuolelle suunnitellaan muutoksia. Laboranttipuolelta on jo lopetettu ylioppilaslinjat ja muitakin muutoksia on tulossa. Muutos koskee koko kemianalan koulutuskenttää. Kaupungit säästävät, joten myös kouluilta haetaan säästöjä. Huolestuneena kuuntelin Kemianalan neuvottelukunnan kokouksessa, että suunnitelmissa on lopettaa alueemme prosessiteollisuuden perustutkinnon nuorisopuoli. Ryhmäkoko on alasta johtuen pieni ja opetusvälineisiin kuluu enemmän rahaa kuin keskimäärin toisen asteen koulutukseen. Myös muualta Suomesta on kantautunut huhuja, että samanlaista nuorisopuolen lopettamista suunnitellaan myös laboranttilinjoille. Toki koulutukseemme kuluu enemmän rahaa, vaadittavien laitteiden, välineiden ja reagenssien takia. Laboratorioalan koulutus on lisäksi vaativaa mm. matematiikan, kemian, fysiikan ja laitevaatimusten takia. Suurimmilla osalla työpaikoista ovat myös kielitaitovaatimukset kasvaneet. Tämä on kuitenkin alallemme ominaista; muuhun teollisuuteen verrattuna kemianalan työpaikat vaativat usein korkeaa koulutustasoa. Ja aina kun puhutaan säästöistä, herää kysymys kärsiikö myös opetuksen laatu? Yksi lopetuskriteeri oli myös ensisijaisten hakijoiden vähäinen määrä. Meidän kaikkien tulisikin tehdä kemianalasta houkuttelevampi. Huonoista ajoista huolimatta ala on noussut Suomen suurimmaksi vientialaksi metsäteollisuudenkin ohi. Heitänkin palloa alamme työpaikoille. Lehdessä esitelty Kemin koulutus on hyvä esimerkki tietyn alan täsmäkoulutuksesta. Tätä voisi hyödyntää muuallakin Suomessa, jokaisen alueen omalla teollisuuden erikoisalalla. Erikoistumisen avulla työpaikat saisivat valmiimpia tekijöitä. Erikoistumista kaivattaisiin alallemme ja siihen onkin suunnitteilla uutta aikuiskoulutusta, josta kerromme lisää seuraavassa lehdessä. Valmistuvilla on haasteena löytää alan työpaikka. Meillä liitossa, kouluilla ja työnantajilla on haasteena kemianalan koulutuksen jatkuvuus ja sen laadukkaana pysyminen. n Lämmintä ja stressitöntä kesää kaikille! Eläimet eivät osaa kantaa murhetta eilisestä eikä tulevasta. Otetaan siis mallia niistä ja eletään tässä hetkessä! Jaana Vainio Päätoimittajalta 5

6 Autoklaaviturvallisuus Tarkasteltaessa höyryautoklaaveihin liittyviä turvallisuusasioita kokonaisuutena, huomioitavaksi tulee paljon muutakin kuin paineastiaturvallisuus. Käytännön kokemus on osoittanut olevan puutteita mm. paineastiamääräysten tuntemuksessa, omaan laitteistoon liittyvissä tiedoissa sekä huoltojen ja paineastiatarkastusten suorittamisessa. Määräykset ja luokitukset Autoklaaveille ei ole olemassa pelkkään tilavuuteen liittyvää rajaa, jonka ylittyminen velvoittaisi rekisteröimään painelaitteen, vaan tilavuuden lisäksi rekisteröintiin vaikuttaa suurin sallittu käyttöpaine. Autoklaavi on rekisteröitävä painelaite, mikäli PS x V > 200 bar x L. Eli mikäli kammion tilavuuden ja suurimman sallitun käyttöpaineen tulo on yli 200 bar x litraa. Suuri osa laboratorioissa käytettävistä autoklaaveista ovat sellaisia, ettei niiden käyttö edellytä paineastiarekisteröintiä. Jos tilavuuden ja suurimman sallitun käyttöpaineen tulo ylittää 1000 bar x litraa, täytyy painelaitteen omistajan tai haltijan laatia sijoitussuunnitelma. Suurin sallittu käyttöpaine on se paine, jossa autoklaavin varoventtiili avautuu. Kammion tilavuus on merkitty autoklaavin tyyppikilpeen, jossa voi olla myös paineeseen liittyviä tietoja. Oikea tapa varmistaa suurin sallittu käyttöpaine, on tarkastaa avautumispaine suoraan varoventtiilistä. Esim. 1. Autoklaavin kammion koko on 95-litraa ja suurin sallittu käyttöpaine on 2,0 bar. 95 L x 2,0 bar = 190,0 bar x L, joten laite ei ole rekisteröitävä painelaite. Esim. 2. Autoklaavin kammion koko on 65-litraa ja suurin sallittu käyttöpaine on 4,0 bar. 65 L x 4,0 bar = 260,0 bar x L, joten laite on rekisteröitävä painelaite. Suomessa yhä käytössä olevassa vanhassa autoklaavikannassa on rekisteröintiin liittyviä puutteita. Monet tällaisen autoklaavin aikanaan hankkineet eivät tiedä, että rekisteröinti on suoritettava myös autoklaaveille, jotka ovat otettu käyttöön ennen kauppa- ja teollisuusministeriön painelaiteturvallisuuspäätöksen 953/1999 voimaan tuloa. Alle rekisteröintirajan jäävien pienten autoklaavien kohdalla on erityisen tärkeää, että turvallisuuteen vaikuttavista autoklaavin osista, kuten kannen lukitusmekanismi, sen mahdollinen turvatekniikka, ylikuumenemissuoja jne. huolehditaan määräaikaishuoltojen yhteydessä, koska viranomaistarkastuksia laitteille ei suoriteta. PAINELAITELAKI 869/1999 Lain 3 : painelaite on rakennettava ja sijoitettava ja sitä hoidettava, käytettävä ja tarkastettava niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Lain 8 : Painelaite, joka voi aiheuttaa merkittävää vaaraa, on rekisteröitävä siten kuin ministeriön päätöksessä säädetään. Painelaitteelle on tehtävä määrätyin aikavälein tarkastus (määräaikaistarkastus) sekä tarvittaessa muutostarkastus sen varmistamiseksi, että painelaite ei asianmukaisesti käytettynä vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Vanhojen autoklaavien turvallisuuspuutteet Vanhoihin autoklaaveihin liittyy useita puutteita ja riskejä. Vanhimmat Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat laboratorioautoklaavit ovat noin 40 vuotta vanhoja. Niistä puuttuu monia tänä 6

7 laboratorioissa Autoklaavissa on turvallisuuden ja ergonomian kannalta tärkeät ominaisuudet: lämpötila- ja painesidonnainen kannen turvalukitus, tuoteanturi, poistoilmansuodatusjärjestelmä, tukipaineavusteinen jäähdytysjärjestelmä ja korinosturi päivänä itsestään selvänä pidettäviä turvallisuusratkaisuja, kuten kannen turvalukitus. Monet vanhat autoklaavit eivät ole enää alkuperäisen omistajan tai haltijan hallussa ja niiden käyttäjät ovat vaihtuneet monta kertaa. Käyttökoulutus on usein toisten käyttäjien antamaa perimätietoa eikä laitteet perusteellisesti tuntevan ja koulutetun tahon antamaa. Lisäksi vanhojen autoklaavien huolto saatetaan paineastialain vastaisesti laiminlyödä vetoamalla laitteen ikään, vaikka juuri vanhassa laitteessa todennäköisimmin ilmenee käytöstä ja kulumisesta johtuvia puutteita. Kannen tiivisteen kuntoa tulee seurata päivittäin, sillä tiivisteen rikkoutuessa kesken ajon, pääsee kammiossa oleva höyry purkautumaan kerralla ympäröivään tilaan aiheuttaen vaaratilanteen. Vanhoissa autoklaaveissa olemme havainneet ainakin seuraavia turvallisuuteen liittyviä puutteita: kannen sulkumekanismit ovat kuluneet ja niissä on välystä kannesta puuttuu lämpötila- ja painesidonnainen turvalukitus nesteitä steriloitaessa puuttuu tuoteanturi, jolta saatu lämpötilatieto vaikuttaa kannen avautumiseen jumiutuneita varoventtiileitä jumiutuneita turvalukituksia infektiovaara käyttäjille ja ympäristölle jätteitä hävitettäessä palovammavaara ajon aikana kosketeltavien tulikuumien pintojen takia haurastuneita ja kovettuneita kannen tiivisteitä puutteellinen laitteiden tuntemus huoltojen laiminlyönti Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla >> 7

8 Kuumien nesteiden ja jätteen käsittely Nesteiden sterilointi on laboratorioautoklaavien yleisimpiä käyttötarkoituksia. Käyttäjäturvallisuuden kannalta nesteiden käsittelyyn liittyy kannen turvalukitus, lämpötilan mittaustapa, ohjelman loppulämpötila ja astioiden kaasutiiviys. Jos autoklaavissa ei ole tuotteeseen sijoitettavaa lämpötila-anturia ja siihen liittyvää kannen turvalukitusta, on kuormaan mahdollista päästä käsiksi ohjelman jälkeen nesteiden ollessa yhä kiehuvia. Vaikka autoklaavissa olisi nämä turvavarusteet, voi sama tilanne syntyä väärän ohjelmavalinnan seurauksena, koska välineohjelmissa on usein korkeampi loppulämpötila. Yleinen suositus nesteohjelmille on, ettei yli 80 C tuotteisiin saa päästä käsiksi. Autoklaavia lastatessa täytyy huomioida kuorma, ja asettaa tuoteanturi suurimman kuormassa olevan nestetilavuuden mukaiseen simulaatiomassaan, jossa huomioitu myös astian materiaali, tuotteen viskositeetti, astian kaasutiiviys ym. Kaasutiiviisti suljetuissa astioissa steriloitaessa voi olla tarpeen luoda erikoisprosessi sterilointi- ja jäähdytysvaiheen osalta. Tällainen erikoisprosessi ei onnistu millä tahansa autoklaavilla. Käyttäjäturvallisuuden kannalta oleellista on myös referenssiastian kaasutiiviys, jotta ohjelma päättyy vasta tuotteiden jäähdyttyä riittävästi. Mikäli autoklaavin tuoteanturi on sijoitettu avoimeen referenssiastiaan ja tuotteet ovat vastaavissa kaasutiiviisti suljetuissa astioissa, voi ohjelman päättyessä 80 C:ssa olla kaasutiiviisti suljetuissa astioissa vielä reilusti painetta ja nesteen lämpötila yli 110 C. Tuoteanturi on oleellinen myös tuoteturvallisuuden näkökulmasta. Ilman sitä tietoa prosessiajat perustuvat ainoastaan arvailuihin tai yritys-erehdys periaatteella määriteltyihin arvioihin. Tuoteanturin puuttuessa tilanne on helposti sellainen, että steriloitava tuote on ainoastaan hetken tai ei ollenkaan niissä olosuhteissa, jotka näkyvät laitteen ohjauspaneelissa (lämpötila ja aika). Tuoteanturin puuttuessa ulospäin näkyy kammiosta mitatut olosuhteet, jotka voivat poiketa merkittävästi tuotteen lämpötilakäyttäytymisestä johtaen steriiliyden kannalta epävarmaan lopputulokseen. Infektiivistä jätettä hävitettäessä korostuu erityisesti vaatimukset autoklaavia kohtaan, jotta käyttäjiä ja ympäristöä ei vaaranneta. Suomen laboratorioautoklaavikannasta arviolta alle 1 % on sellaisia, joissa on poistoilmansuodatusjärjestelmä. Jos kysymyksessä ei ole erityinen jätteen hävitykseen tarkoitettu silppuriautoklaavi, edellyttää jätekuorman luotettava de-aktivointi pulssivakuumivarustusta riittävän ilmanpoiston varmistamiseksi. Käyttäjät voidaan suojata ainoastaan kammiosta poistettavan kaasumaisen aineksen suodatusjärjestelmällä, joka jättää lämmitysvaiheessa kertyvän lauhteen autoklaavin rakenteeseen myöhemmin ohjelman aikana tapahtuvaa nestesterilointia varten. Ergonomia ja työturvallisuus Välinehuoltotyön työturvallisuuteen voidaan vaikuttaa monin tavoin. Pöydälle sijoitettavien laitteiden korkeus tulisi mitoittaa käyttäjien ja lastattavan tavaran kannalta oikealle korkeudelle. Lisäksi sivusta täytettäviin laitteisiin voi saada liukutelineitä, jotka saadaan siirrettyä kokonaan erilliseen lastausvaunuun, jolloin kuumia tuotteita ei tarvitse käsitellä yksitellen. Pystyautoklaaveihin on saatavana korinostureita, jolloin kuormaa purettaessa palovammariski pienenee oleellisesti. Korinosturin käyttö poistaa myös toistuvan, syvältäkin tapahtuvan ja painavan kuorman nostotarpeen. Jatkuva korien käsin nostaminen on aiheuttanut selkäsäryistä johtuvia toistuvia sairauspoissaoloja. Pystyautoklaavin kori voi painaa kuormattuna 25 kg. n Antti Mykkänen Labo Line Oy Kirjoittajan autoklaavitausta: perehtynyt laboratorioautoklaaveihin ja Suomessa vallitsevaan tilanteeseen 15 vuoden ajan, toiminut autoklaavien huoltoedustajana 8 vuotta, kokemusta markkinoinnista, myynnistä ja koulutustehtävistä 9 vuoden ajalta, prosessien kontrollointiin ja validointiin liittyvistä tehtävistä 10 vuoden ajalta, tehnyt insinöörityön autoklaaveista, rakentanut autoklaaveja sekä toiminut valmistajan pyynnöstä ulkomaan komennuksella päivitystehtävissä. 8

9 Välinehuolto ajanmukaiseksi laitteet ja osaaminen! SyStec Autoklaavit SyStec Elatusainekeittimet SyStec Maljanvalulaitteet Smeg Pesukoneet gke Indikaattorit pesu- ja sterilointiprosesseille FinnSonic Ultraäänipesurit Ääriolosuhteiden asiantuntija Labo Line oy Karjalankatu 2, Helsinki

10 Uusi kaivosalan laboranttikoulutus alkoi Kemissä Ammattiopisto Lappiassa Kemin Kivikankaalla alkoi tammikuussa uusi aikuiskoulutus, jossa opiskelijat suorittavat laboratorioalan perustutkinnon ja suuntautuvat opinnoissaan kaivosalan laboratoriotehtäviin. Koulutus on ainutlaatuinen ja se järjestetään ensimmäistä kertaa Lapissa. Idea koulutuksesta syntyi Sotkamon työvoimatoimistossa. Kainuun ja Lapin alueella ennakoidaan kasvavaa kysyntää ja tarvetta kouluttaa laboratorioalan osaajia kaivosteollisuuteen. Ammattiopisto Lappia on ainoa alan koulutuksen järjestäjä Lapin läänissä ja Lappia järjestää laboratorioalan perustutkintokoulutusta myös nuorille, joten oppilaitos sopi mainiosti myös aikuiskoulutuksen järjestäjäksi. Aikuisryhmässä on yhteensä kymmenen opiskelijaa, jotka ovat kotoisin Sotkamosta, Kajaanista, Rovaniemeltä ja Sodankylästä. Vaikka alan yritykset eivät olleet koulutuksen aloittamisessa mukana, koulutuksen uskotaan vastaavan hyvin Lapin ja Kainuun alueen nykyisiin ja tuleviin kaivosten työllistymistarpeisiin. Opiskelua aidossa oppimisympäristössä sekä verkossa Työvoimakoulutuksena järjestettävä laborantin perustutkinto kestää noin 1,5 vuotta. Opinnot päättyvät toukokuussa Koulutukseen kuuluu yhdeksän lähiopetusjaksoa sekä työssäoppimista. Opiskelu tapahtuu osin myös verkossa esimerkiksi moodle-oppimisympäristössä. Tutkintoon sisältyy esimerkiksi laboratorion perustöitä, mittauksia ja laiteanalytiikkaa, orgaanista ja kromatografista analytiikkaa ja bioanalytiikkaa. Valinnaisiin opintoihin kuuluu teollisuuden prosessit, ympäristöanalytiikka ja laiteanalyysien sovellukset. Ryhmän opettaja Esa Myllyneva on tyytyväinen aloitukseen. Opiskelijat ovat motivoituneita ja osallistuneet lähiopetuksen tunneille aktiivisesti. Opiskelijoilla on käytössä oma laboratorio. Puitteet ja tilat ovat kunnossa. Laitteet soveltuvat myös moniin kaivosanalyyseihin, Myllyneva kehuu. Kaikilla opiskelijoilla on opiskeluajan käytössä kannettavat tietokoneet. Jokaiselle päivitetään aika ajoin henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Osaaminen osoitetaan työtä tekemällä aidoissa työelämän tehtävissä. Kaikki kymmenen opiskelijaa ovat jo saaneet ensimmäisen neljän kuukauden harjoittelupaikan, Myllyneva kertoo ylpeänä. Seitsemän sai harjoittelupaikan kaivosnäytteitä tutkivista laboratorioista ja kolme bio- tai ympäristöpuolen laboratoriosta. Jo- 10

11 Teksti: Jenni Ranta (Muokannut Jaana Vainio) Kuva: Ammattiopisto Lappia Aikuisopiskelijat Petteri Kurttio ja Mira Korhonen ovat tyytyväisiä uuteen kaivosalan laboranttikoulutukseen, joka kestää 1,5 vuotta. kaiselle opiskelijalle pyritään saamaan kokemusta kaivosalan laboratoriosta toisen harjoittelujakson yhteydessä, Koulutus ei ole kuitenkaan sidottu pelkästään kaivosalan laboratorioihin, joten myös bio- ja ympäristöpuolen laboratoriot on koettu tärkeäksi osaamisalueeksi, Opiskelijat kehittävät osaamistaan Oululainen Mira Korhonen ja Rovaniemeläinen Petteri Kurttio tekevät parityönä laskelmia. He ovat aidosti kiinnostuneita laboratorioalasta ja haluavat tulevaisuudessa alan töitä. Syy koulutukseen hakeutumiseen on molemmille opiskelijoille selvä. Tarkoitus on työllistyä valmistumisen jälkeen. Mira Korhonen on työskennellyt teollisuudessa aikaisemminkin. Teollinen laboratorioala kiinnostaa ja kaivosalalle työllistyminen on yksi hyvä vaihtoehto, Mira Korhonen kertoo. Elämäntilanne oli sopiva ja ala kiinnostaa. Haluan kehittää osaamistani edelleen. Opiskelu on ollut mielenkiintoista. Olemme opiskelleet kemian perustietoja, laskutoimituksia, kaavamuodostuksia ja laboratorioalan perustaitoja, listaa Petteri Kurttio. Opiskelijoiden mielestä laboratoriossa työskentely on ollut kaikkein parasta. Opiskelu on vastannut hyvin odotuksia ja laitteisto sekä työkalut ovat asianmukaiset. Kaikki on vielä uutta opiskelijoillekin. Mira Korhosen unelma-ammatti olisi kaivosalan laboratoriossa, jossa voi itse ottaa näytteitä ja analysoida niitä. Koulutuksen jälkeen ovet ovat avoinna. Mahdollisuuksia on paljon, voi vaikka lähteä töihin ulkomaille, Petteri Kurttio ehdottaa. Lisätietoja: Lehtori Esa Myllyneva, puh Toimipaikkapäällikkö Pentti Koskela, puh

12 Palkitut opinnäytetyöt Metropolia Ammattikorkeakoulun laboratorioalan koulutusohjelmasta valmistunut opiskelija Tiina Kolehmainen voitti Finntesting-yhdistyksen tunnustus- ja kannustuspalkinnon. Kannustuspalkinto jaetaan vuosittain testaus- tai laboratorioalan ansiokkaille opinnäytetyön tekijöille. Palkinto luovutetaan kansainvälisen Eurachem2013-seminaarin yhteydessä Mittatekniikan keskuksessa Espoossa. Kolehmaisen elintarvikemikrobiologian alaan kuuluva opinnäytetyö Koagulaasipositiivisten stafylokokkien pitoisuusmääritysmenetelmän validointi on tehty Valio Oy:n tutkimus ja tuotekehitys -osaston Mikrobiologinen laatu -laboratoriossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli ottaa Valio Oy:n käyttöön vaihtoehtoinen menetelmä, jonka avulla saataisiin tehtyä koagulaasipositiivisten stafylokokkien pitoisuusmääritykset nopeammin ja vähemmällä työajalla verrattaessa käytössä olevaan ISO : referenssimenetelmään. Samalla arvioitiin saataisiinko kasvatusalustaa vaihtamalla aikaiseksi kustannussäästöjä. Opinnäytetyön ohjaajina toimivat laboratoriopäällikkö Anu Surakka ja tutkija Anna Holm Valio Oy:stä sekä lehtori Jarmo Palm Metropo- Liitto ja Analyysilehti onnittelevat kaikkia laboratorioalalle valmistuneita. Onnea valitsemallanne uralla ja nähdään koulutusten ja muiden tapahtuminen parissa! lia Ammattikorkeakoulusta. Finntesting-yhdistys: Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa Thesis-opinnäytetyökilpailussa laboratorioala sai palkinnon Riitta Mäkelän (laboratorioanalyytikko AMK), opinnäytetyöstä Keinotekoisten makeutusaineiden määritys ympäristönäytteistä SPE-UPLC-MS/MS-tekniikalla, ohjaajat Huhtala Sami, Perkola Noora ja Ruismäki Mia. Vuosittain järjestettävän Thesis-kilpailun tarkoituksena on kehittää opinnäytetöiden laatua ja vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa. Lisäksi tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulututkintojen tunnettuutta ja tuoda esille tutkintojen erityispiirteitä, kuten työelämäläheisyyttä. Molemmat opinnäytetyöt ovat luettavissa ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkistosta: Tiina Kolehmainen toimii nykyisin Valiolla laatuasiantuntijana Jyväskylän meijerissä. (Kuva: Metropolia Ammattikorkeakoulu) Suomen Laboratoriolan liitto onnittelee lämpimästi molempia hienosta suorituksesta! 12

13 Ennakoidaan tulevaa... Pian on liittokokouksen aika, johon yhdistysten ja liiton toimihenkilöiden on huolella valmistauduttava. Vastuu liiton tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta on meillä kaikilla. Tulevaisuutta onkin ajateltu ja rakennettu kouluttamalla yhdistysten puheenjohtajia ja toimihenkilöitä. Tarkoituksena on ollut jakaa tietoa liiton toiminnasta ja tehtävistä. Lisäksi jokainen on voinut kehittää ja kouluttautua omalla tehtäväalueellaan. Toivottavasti koulutusten myötä syntyy uskallusta ja luottamusta ottaa vastaan uusia tehtäviä ja haasteita liitossa sekä yhdistyksissä. Liitossa on kevennetty organisaatiota ja tehtäviä on yhdistetty tai poistettu. Syynä on ollut tehtävien päällekkäisyydet sekä säästöt. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että jokaisella liittohallitukseen kuuluvalla henkilöllä on lisäksi jokin tehtävä hoidettavanaan. Näin ollen kaikkien on jatkossakin sitouduttava tehtävien hoitoon, jotta tehtävät jakaantuvat kaikille mahdollisimman tasaisesti. Pyydänkin teitä keskustelemaan avoimesti ja rehellisesti yhdistyksissänne ennen liittokokousta. On tärkeää saada sellaiset henkilöt toimintaan mukaan, jotka ovat halukkaita kehittämään, oppimaan uusia asioita sekä edistämään yhdistysten ja liiton toimintaa. Vastuu liiton tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta on meillä kaikilla. Haasteita ja tavoitteita riittää, jotta pysymme liittona mukana kaikissa uudistuksissa. Verkostoituminen eri tahojen kanssa on hyvin tärkeä asia, jotta voimme vaikuttaa ja saada tietoa. Jälleen nousevat esille tutut kysymykset: Onko laboratorioalan koulutus yhtä laadukasta kuin ennen? Miten suunnitellut koulu-uudistukset vaikuttavat valmistuvien ammattitaitoon? Mitä koulutusten sisällöt ovat tulevaisuudessa; näytöt, oppisopimuskoulutukset ym. Luotetaan tulevaisuuteen ja tehdään jatkossakin yhdessä tätä arvokasta vapaaehtoistyötä ammattikuntamme hyväksi. Niin kuin olemme tehneet jo 45 vuotta. n Keväisin terveisin Puheenjohtaja Jaana Jaana Nousiainen Puheenjohtajalta Tulevallakin kaudella osa pitkään toiminnassa olleista henkilöistä haluavat nyt jättäytyä pois liiton tehtävistä. Hienoa on ollut myös kuulla, että osa aktiiveista haluaa mielellään olla mukana, mutta eri tehtävissä ja saada näin ollen uusia haasteita. Tämä on ollut yksi koulutuksen tavoite. Tietenkin liiton puheenjohtajana toivon, että uusia ja entisiä helmiä saadaan mukaan tähän tiimityöhön. 13

14 Nanopinta Pikkukuva yllä: Kuva reaktorin sisältä, keskellä reaktiokammio, ympärillä lämmitysvastukset Iso kuva taustalla: Picosunin suurin ALD-reaktori PICOSUN TM P-1000, jossa voidaan pinnoittaa jopa 450 mm:n kiekkoja, lasilevyjä sekä suuria määriä 3D-komponentteja. 14

15 Teksti: Koostanut Picosun Oyn materiaaleista Jaana Vainio Kuvat: Picosun Oy Atomikerroskasvatus (Atomic Layer Deposition = ALD) on menetelmä, jonka avulla luodaan ohuimmillaan yhden nanometrin (nm) paksuisia ohutkalvoja. Ihmisen hiuksen paksuus on noin nm. Ohutkalvoja löytyy nykyään kaikkialta ympäriltämme, muun muassa mikrotietokoneiden prosessoreista ja muistipiireistä, CD- ja DVD-soittimien puolijohdelasereista ja silmälasien pinnoista. Nykyaikaisia tietokoneita ei olisi olemassa ilman ohutkalvoja. Uusi, käänteentekevä jatkuvatoiminen ALD-teknologiamme on halutuin lisä tuotevalikoimaamme johtavana ALD-teknologian toimittajana, kertoo Picosunin toimitusjohtaja Juhana Kostamo. Picosunille on tärkeää jatkuva kehittyminen. Näin pystymme toteuttamaan parhaiten asiakkaidemme moninaiset toiveet laitteistoille. Tämän vuoksi olemme mukana monissa EU- ja Tekes rahoitteisissa projekteissa, sekä teemme myös omaa tuotekehitystä. Tarve jatkuvatoimiselle ALD-prosessoinnille juontaa juurensa mm. joustavan, painetun elektroniikan, OLED-valaistuksen, kolmannen sukupolven ohutkalvoaurinkokennojen, korkean energianvarastointitiheyden ohutkalvoparistojen, älykkäiden tekstiilien, orgaanisten antureiden, orgaanisten/kierrätettävien pakkausmateriaalien ja joustavien näyttöjen parista. Painetun elektroniikan markkinoiden on ennustettu kasvavan nelinkertaiseksi pelkästään viiden seuraavan vuoden aikana, ja yli 20- kertaiseksi seuraavan 15 vuoden aikana. Painetun elektroniikan vaativin haaste on löytää joustava, luotettava ja kustannustehokas kalvaltaa maailmaa Espoosta käsin Picosun Oy on Suomesta käsin maailmanlaajuisesti toimiva huippuluokan ALD-laitteistojen valmistaja. Yrityksessä kiteytyy lähes neljän vuosikymmenen uraauurtava kokemus ALD-reaktoreiden suunnittelussa ja valmistuksessa, ulottuen aina teknologian keksimiseen asti 1970-luvun alussa. vomateriaali, millä voidaan suojata herkät komponentit kosteudelta, hapelta ja epäpuhtauksilta, komponenttien eliniän pidentämiseksi, ja ALD-oksidit, esim. alumiini- ja titaanioksidi, ovat osoittautuneet erinomaisiksi materiaaleiksi tässä tarkoituksessa. Painettu elektroniikka onkin siten eräs lupaavimmista ALD-teknologian lähitulevaisuuden markkina-alueista. Picosun Oy osallistui myös EU-rahoitteiseen aurinkokennojen tehon nostamiseen tähtäävään projektiin. Projektin tavoitteena oli parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta. ROD-SOL -nimellä tunnettu kolmivuotinen projekti pyrki luomaan uusia, entistä kustannustehokkaampia nanomateriaaleja aurinkokennoihin. Projektin tähtäimessä oli optimoida nanokokoisten piitankojen kasvatus edullisiin materiaaleihin kuten lasipintoihin tai ultraohuisiin synteettisiin foliopintoihin. Piitangot vangitsisivat radikaalisti suuremman osan auringonvalosta kuin mihin nykyisillä aurinkokennorakenteilla on päästy, kertoo Juhana Kostamo. Koko maailman sähköenergiatarpeen tyydyttäminen aurinkoenergialla edellyttäisi nykyratkaisuin aurinkokennokenttää, jonka kunkin sivun pituus olisi noin 380 kilometriä. Pinta-alaltaan se vastaisi puolta Suomen pinta-alasta. Projektin onnistumisen avulla on mahdollista parantaa aurinkoenergian hyötysuhdetta ainakin puolella nykyisestä, vakuuttaa Kostamo. Tarve uusien, ja uusiutuvia lähteitä käyttä- >> 15

16 >> vien energiaratkaisujen löytämiseksi on päivänselvä. Ohutkalvojen valmistamiseen on kehitetty suuri joukko erilaisia menetelmiä. ADL-menetelmän etuja muihin menetelmiin verrattuna ovat sen täydellinen, molekyylitasolle ulottuva aukottomuus sekä kasvatusmenetelmän kyky päällystää nanomittakaavan kolmiulotteisia pintoja. ALD-menetelmässä kalvon kasvu tapahtuu yksittäisten kyllästettyjen pintareaktioiden kautta. Tekniikalla voidaan kasvattaa hyvin monenlaisia metallioksidi, -nitridi tai sulfidi pintoja ja jopa puhtaita metallikalvoja. Alumiinioksidi on tunnetuin ALD-kalvomateriaali. Kontrolloiduissa olosuhteissa ALDmenetelmällä kasvatettu alumiinioksidi muodostaa hyvin tasaisen ja yhtenäisen kalvon, kalvolla on tästä johtuen erinomaiset tiiveysominaisuudet. Alumiinioksidikalvon kasvatus on tunnettu ja suhteellisen suoraviivainen tapahtuma. Oheisessa kuvassa on kuvattu alumiinioksidikasvatuksen aikana tapahtuvat pintareaktiot, kun kalvo kasvatetaan piikiekon päälle. Alumiinioksidia kasvatetaan useimmiten käyttäen kahta kaasumaiseen muotoon saatettua lähtöainetta; trimetyylialumiinia (TMA) ja vettä. Normaalissa huoneilmassa vesihöyryä adsorpoituu useimpiin pintoihin muodostaen pintaan hydroksyyliryhmiä. Piikiekon päälle vesihöyry muodostaa Si-O-H (s) ryhmiä. Kun piikiekko asetetaan alipaineistettuun ALD-reaktiokammioon ja substraatin pinta altistetaan ensimmäiselle lähtöaineelle (TMA), reagoi kaasumainen TMA piikiekon Si-O-Hryhmien kanssa reaktion 1 mukaisesti. Metaania muodostuu samanaikaisesti reaktion sivutuotteena. Al(CH 3 ) 3 (g) + Si-O-H (s) > Si-O-Al(CH 3 ) 2 (s) + CH 4 (g) (1) Reaktio jatkuu kunnes pinta on kokonaan passivoitu ryhmillä Si-O-Al(CH 3 ) 2 (s). TMA ei reagoi itsensä kanssa, joka johtaa siihen, että reaktio päättyy yhden kerroksen muodostuttua. Kasvatus jatkuu altistamalla pinta toiselle kaasumaiselle lähdeaineelle (vesi). Vesi reagoi metyyliryhmien (CH 3 ) kanssa muodostaen O-Al siltoja ja OH- ryhmiä reaktion 2 mukaisesti. Jälleen metaania muodostuu samanaikaisesti reaktion sivutuotteena. 2 H 2 O (g) + Si-O-Al(CH 3 ) 2 (s) > Si-O-Al(OH) 2 (s) + 2 CH 4 (g) (2) Ylimääräinen lähtöaine 2 ei reagoi OH -ryhmien kanssa, joten reaktio terminoituu yhteen atomikerrokseen ja näin yksi ALD sykli on saatu päätökseen. Näiden kahden kuvatun puolireaktion avulla ALD-sykli voidaan kuvata oheisella reaktioyhtälöllä (3): 3 Al(CH 3 ) 3 (g) + 2 H 2 O (g) > Al 2 O 3 (s) + 6 CH 4 (g) (3) ALD-tutkimuksen keskeisenä haasteena on löytää sopivia haihtuvia lähtöainemolekyylejä. Esimerkiksi maa-alkalimetallien Ca, Sr ja Ba haihtuvien yhdisteiden kemia on vaativaa muille metalleille usein soveltuvat halidiyhdisteet tai alkok- SEM-kuvasta (vasen) ja sen suurennoksesta (oikea kuva) näkyy NFC (nanoselluloosakuitu), joka on päällystetty 25 nm paksuisella Al 2 O 3 kerroksella. Kuten kuvasta näkyy, nanoselluloosakuidut ovat todella tasaisesti päällystyneet. 16

17 sidikompleksit eivät toimi - ja vaatii molekyylien räätälöintiä ALD-käyttöä varten. Metallit täytyy ympäröidä sopivilla ligandeilla kuten esimerkiksi erilaisilla substituoiduilla syklopentadieenirenkailla riittävän haihtuvuuden saavuttamiseksi. Haihtuvuuden lisäksi lähtöainemolekyylin on oltava sekä stabiili että reaktiivinen, mitkä ovat vaikeasti yhteen sovitettavia ominaisuuksia. Stabii lisuudella tarkoitetaan sitä, ettei molekyyli saa hajota itsestään (kasvua häiritsevällä nopeudella) kalvon valmistuslämpötilassa. Lähtöaineen pitää kuitenkin pystyä reagoimaan mahdollisimman nopeasti pinnassa olevien ryhmien kanssa, usein mielellään niin että täysi pinnan kyllästyminen saavutetaan nopeasti. Vaikean muotoisille kappaleille tai esim. huokoisille materiaaleille joissa on suuri pinnoitettava pinta-ala voidaan toki käyttää pidempiä pulssiaikoja, mutta sykliaikojen pidentyessä lähtöaineen stabiilisuusvaatimukset vastaavasti kovenevat. Uusien sopivien lähtöainemolekyylien löytäminen mahdollistaa uuden tyyppisten ALD-prosessien kehittämisen ja tuo näin tullessaan menetelmälle uusia potentiaalisia sovelluskohteita. n Picosun kehittää ja valmistaa ALD -reaktoreita mikro- ja nanoteknologian sovelluksiin. Picosunilla on maailmanlaajuinen myynti- ja huoltoverkko. Suomessa on maailman pisimmät perinteet ALD - reaktoreitten valmistuksessa. Tekniikan tohtori Tuomo Suntola kehitti ALD -menetelmän vuonna Nykyään hän toimii Picosun Oy:n hallituksen jäsenenä. Picosunin pääkonttori sijaitsee Espoon Otaniemessä, tuotanto Kirkkonummella, Pohjois-Amerikan tytäryhtiö Picosun USA Detroitissa, Michiganissa, ja Aasian tytäryhtiö Picosun Asia Singaporessa. PICOSUN -ALD-järjestelmät ovat tänä päivänä tuotanto-, tuotekehitys- ja tutkimuskäytössä useissa maailmanluokan teollisuusyrityksissä ja eturivin tutkimuslaitoksissa ympäri maailmaa. Täysiautomaattinen ja monikäyttöinen PICOSUN TM PICOPLATFORM TM ALD -pinnoitusyksikköjen klusteri 17

18 Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ja Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry Onnistunut yhdistyminen On jo vierähtänyt vuosi siitä kun yhdistyimme Oulun yhdistyksen kanssa yhdeksi ja samaksi yhdistykseksi ja nimeksi otimme Pohjois- Suomen Laboratorioalan yhdistys ry:n. Olemme nyt Suomen kolmanneksi suurin yhdistys ja meillä on tosi laajalta alueelta ihmisiä jäseninä niin maantieteellisesti kuin ammatillisestikin. Maantieteellisesti katamme lähes puoli Suomea. Ammatillisesti meillä on mukana todella paljon eri alojen osaajia mm. yliopistopuolelta, kaivostoiminnasta vesipuolelta, kemianteollisuudesta ja paperiteollisuudesta muutamia vain mainitaksemme. Myös johtokunnassamme on ihmisiä eri puolelta Pohjois-Suomea, Oulusta, Rovaniemeltä ja Kemistä. Mitä hyvää ja positiivista yhdistyminen on tuonut mukanaan? On ollut kiva tutustua uusiin ihmisiin johtokunnan työn mukana ja oppia uusilta ihmisiltä erilaisia työskentelytapoja. On ollut myös mukava huomata, että järjestäessämme toimintaa olemme saaneet innostettua myös jäseniä mukaan. Toivottavasti kuitenkin saadaan vielä paljon enemmänkin porukkaa tapahtumiin ja koulutuksiin. Yhdistymisen jälkeen olemme järjestäneet viime keväänä jäsenillan Oulussa, lokakuussa vietimme pikkujoulut ja tämän vuoden alussa järjestimme yhdistysten perustajajäsenille ja entisille aktiivijäsenille tapaamisen Kemissä. Mielellämme ottaisimme vastaan myös jäseniltä vinkkejä ja toiveita järjestettävien tapahtumien teemoista tai tutustumiskäynneistä ym. Koulutusten järjestäminen monipuolistuu ja helpottuu kun on erilaisia osaajia monelta eri paikkakunnalta ja eri aloilta. Samalla erilaiset verkostot lisääntyvät kaikilta osin. On myös hyväksi, että voidaan välillä siirtää johtokunnan/puheenjohtajan painopistettä toiselle paikkakunnalle kiinnostuksen ja innostuksen mukaan. Ja tietysti eri paikkakunnalla voi käydä tutustumassa vaikkapa paikalliseen ilta- ja yöelämään samalla kun osallistuu järjestämiimme jäsentapahtumiin ;) Jotain negatiivista? Yhdistymisen varjopuolena on tietenkin pidentyneet kokousmatkat, mutta ei niistäkään ole tullut ylivoimaista hankaluutta. Kimppakyydillä olemme aina menneet Oulun ja Kemin puoleenväliin pitämään kokousta, sitten on kahviteltu ja käyty asiat läpi. Nettikokoustenkin mahdollisuutta ollaan kehittelemässä. Onneksi kuitenkin sähköpostilla ja puhelimitse yhteydenpito on helppoa, kätevää ja vaivatonta. Ja lopuksi Ja lopuksi vielä kannustava sananen niille, joiden yhdistys on lopettanut/liittynyt toiseen yhdistykseen ja ovat miettineet kannattaako jatkaa jäsenyyttä enää muutosten jälkeen. Kyllä kannattaa, sillä olemalla toiminnassa mukana pysyy ammatillisesti ajan tasalla, tapaa vanhoja ja varsinkin uusia laboratorioalan ihmisiä, sosiaalinen ja ammatillinen verkosto sekä vireys säilyy ja kasvaa. Muutos ei ole aina negatiivinen asia, vaan joskus sillä saattaa olla piristävä ja uutta voimaa ja virikkeitä antava vaikutus. n PSLabin johtokunta toivottaa kaikille oikein hyvää, onnellista ja innostavaa vuotta 2013! 18

19 Teksti: Merja Heimala Kuvat: Kai Stöör, menu-kuva Jukka Heimala Kokkausilta Porvoossa Yhdistykset toimivat Porvoossa on ollut viimekuukausina ravintoloiden juhlaa. Ravintola Sinne arvostettiin viidellä tähdellä valtakunnan päälehdessä. Ravintoloita on perustettu ja vanhoja ravintoloita uudistettu. Niinpä mekin Porvoon Laboratorioalan yhdistyksenä päätimme kokeilla kokkauskurssien suosiota ja järjestää jäsenillemme mahdollisuuden päästä kokemaan kulinaristisia nautintoja itse valmistamiensa ruokien parissa. Juhlistimme Naistenpäivän iltaa kokoontumalla Lounasravintola Trafikin tiloihin Veckjärventielle tehdäksemme pääsiäismenun. Opettajaksemme olimme saaneet Helsinkiläisen ravintolan keittiöpäällikön Oscar Ahosen. Alussa tunnelma oli hiukan jännittynyt. Kaikkihan me ruokamme laitamme ja kukin tyylillämme. Uskallusta hypätä uudelle osaamisalueelle tulijoilla kuitenkin riitti. Oscar jakoi meidät joukkueisiin. Hetken päästä olimme jo innokkaina työn touhussa. Oli alkuruoka-, pääruoka- ja jälkiruokatiimit. Saimme maistaa ja tutustua vähemmän käyttämiimme mausteisiin, salaatteihin, työtapoihin. Vinkkejä tuli kalan kypsentämiseen, lampaan lihan maustamiseen. Oscar-opettaja oli suunnitellut meille sopivan vaativan menun, jossa kaikilla osallistujilla riitti puuhaa ja jokaiselle tuli jotakin uutta ja ehkä jotakin kokeilemisen arvoista omaan kotikeittiöönkin. Kylmä alkuruoka salli meille aikaa opetella myös annoksen esille laittoa. Jokainen sai tehdä oman annoksen ja annokset arvioitiin humoristisella kilpailumielellä. Kokatessa aika vierähti nopeasti. Päästessämme nauttimaan yhteisen pöydän ääreen aikaansaadusta ateriasta totesimme onnistuneemme. Maut sattuivat hyvin yhteen. Lounasravintolan omistajapariskunta Annamari ja Sakari säästivät meidät lopputiskaukselta. Pääsimme koteihimme onnistumisen ilon saattelemina ja suunnitelmilla toteuttaa vastaavanlainen ilta uudestaan. Suuret kiitokset Oscarille, Annamarille, Sakarille ja meille illan kokkaajille. Nähdään patojen äärellä joskus toistekin! n 19

20 Suomen paras laboratorio mutta Viimeisiä laitteita puretaan. Etsimme lehdessä 1/2013 Suomen parasta laboratoriota. Monissa laboratorioissa painitaan joka päivä isojen ongelmien parissa; jatkuva kiire, pula työntekijöistä, ammattitaidoton esimies, liian vähän analyysilaiteita, riittämätön perehdytys, huono työilmapiiri... Nämä ovat asioita, jotka heikentävät työilmapiiriä, työn sujuvuutta sekä mahdollisesti myös analyysien laatua. Olimmekin iloisia, kun saimme viestin pienestä toimivasta laboratoriosta Raaseporissa. Laborantti Hanna Ekholm kuvaili ylpeänä laboratoriota näin: Mielestäni Suomen paras laboratorio on ehdotomasti Raaseporin Vesi- ja Elintarvikelaboratorio! Laboratorio sijaitsee Raaseporin kaupungissa Tammisaaren keskustassa. Laboratorio on pienen kaksikielisen kaupungin omistama yksikkö. Laboratoriomme analysoi kunnallisia ja yksityisiä talousvesiä, uimavesiä, yritysten elintarvikenäytteitä sekä eläinlääkärin kliinisiä näytteitä. Laboratorio on ollut olemassa jo 70-luvulta asti ja vaikkakin vastoinkäymisiä on ollut ja on edelleen, toimii tämä sisukas pieni laboratorio edelleen täysillä voimin. Töissä täällä on Mikrobiologi/Laboratoriopäällikkö, laboratorioanalyytikko, osa-aikainen kanslisti sekä kaksi laboranttia. Olen itse laborantti-opiskelija Espoon 20