Varkauden Nuorten Talo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varkauden Nuorten Talo"

Transkriptio

1 Varkauden Nuorten Talo Selvitys nuorten monipalvelukeskuksen tarpeesta ja toimintamallista Varkaudessa Taina Heino Projektipäällikkö Nuorten Palvelupaikka- hanke Helmikuu 2015

2 Sisällys 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Keskeiset käsitteet Syrjäytyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki nuorten kohdalla Nuorisotakuu ja Nuorisopalvelutakuu osana sosiaalihuoltolain uudistusta Ohjaamo-malli ja muut monialaiset nuorten palvelukokonaisuudet osana nuorisotakuun toimeenpanoa Nuorten palvelupaikan tarve Varkaudessa Nuorten hyvinvointi sekä elinolot Varkaudessa Nuorten ajatuksia ja kehittämisideoita nuorille suunnattujen palvelujen nykytilanteesta Varkaudessa Nuorten kanssa toimivien tahojen näkemykset palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista Nuorten Talo Toiminnan tavoitteet Kehittämisen painopisteet Monialainen palvelukokonaisuus= Nuorten Talo Toimintaa ohjaavat periaatteet Matala kynnys Monialaisuus Nuorten Talon henkilöstö ja hallinto Hallinto Henkilöstö Nuorten Talon tilat Toimintamallit ja työmenetelmät Suunnitelmista totta- Nuorten Talon jatkokehittämissuositukset... 34

3 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Varkauden kaupungin nuorisopalvelut, Varkauden monialainen Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, Savon ammatti- ja aikuisopiston Kunnolla ammattiin hanke sekä Nuorisotakuu-työryhmä ideoivat ja suunnittelivat ESR-rahoitteisen Nuorten palvelupaikka- hankkeen vuoden 2013 loppupuolella. Hankeaika on ollut , ja varsinainen hanketoiminta on tapahtunut ajalla Hankkeen tavoitteena on ollut suunnitella ja luoda Varkauteen nuorille suunnattu palvelukokonaisuus, joka yhdistää monialaisesti erilaiset nuorille suunnatut palvelut, ohjauksen sekä nuorille suunnatun toiminnan. Palvelut pyritään palvelukokonaisuudessa organisoimaan niin, että ne muodostavat nuoren näkökulmasta selkeän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden, niin sanotulla yhden oven periaatteella ja matalalla kynnyksellä toimien. Laajempana tavoitteena Nuorten palvelupaikalla on nuorten yhteiskuntatakuun edistäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Nuorten monipalvelukeskuksen, josta tässä raportissa käytetään työnimeä Nuorten Talo, avulla tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää alueen nuorten ja nuorten aikuisten sekä perheidensä sosiaalista ja taloudellista syrjäytymiskehitystä. Nuorilla tarkoitetaan tässä selvityksessä nuorisolain mukaisesti alle 30-vuotiaita nuoria, eli nuoria ja nuoria aikuisia. Hankkeessa laajempana taustakehyksenä on vuoden 2013 alusta lähtien voimaan tullut nuorisotakuu, jolla pyritään vastaamaan nuorten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymiseen. Varkaudessa on laadittu huhtikuussa 2014 Varkauden nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma, jossa kehittämisehdotuksina on myös painotettu nuorten tarvitsemien ohjauspalvelujen kehittämistä, nivelvaiheissa olevien nuorten palvelujen laajentamista sekä nuorten palvelutarpeen määrittelyn tarkentamista. Nämä kehittämisehdotukset ovat olleet osin pohjana Nuorten palvelupaikan toimintamallinkin suunnittelussa. Ajatuksena nuorten palvelujen yhdistäminen niin toiminnallisesti ja osin hallinnollisestikin sekä fyysisesti saman katon alle ei ole uusi; Varkaudessa on jo luvun alkupuolella suunniteltu nuorille suunnattujen palvelujen yhdistämistä yhteen osoitteeseen. Valtakunnallisesti monialaisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi on valtionhallinnon taholta ja eri ministeriöiden taholta laadittu erilaisia suosituksia ja ohjattu toimintojen kehittämistä pois siilomaisesta, sektoroituneesta ajattelusta, toiminnasta ja johtamisesta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa koskien nuorten syrjäytymisen ehkäisyä (Notkola ym. 2013) kehittämissuosituksissa palvelujen kehittämiseksi todetaan seuraavaa: Kehittämissuositusten ytimenä on, että syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuoret

4 tarvitsevat yhden paikan, matalan kynnyksen nuorten yhteispalvelupisteen. Yhden luukun tai oven toimintamallin ohella suosituksissa kehoitetaan vahvistamaan varhaisen tuen työotetta, ja ottamaan käyttöön tunnistamisen malleja, joiden avulla tunnistetaan jo aikaisempaa aiemmin erityistä tukea tarvitsevia nuoria, sekä tarjoamaan näille henkilökohtainen tuki. Nuorten palvelupaikka-hankkeessa on ollut tavoitteena selvittää raportissa kuvatun kaltaisen nuorten monipalvelukeskuksen tarve Varkaudessa, eri organisaatioiden mahdollisuudet sitoutua palveluiden tuottamiseen sekä näiden pohjalta suunnitella nuorten palvelukeskuksen toimintamalli. Tämän selvitysraportin aiheena ovatkin nuo kolme edellä mainittua teemaa: 1) Nuorten monipalvelukeskuksen tarve Varkaudessa 2) Eri toimijatahojen osallisuus nuorten monipalvelukeskuksen toiminnan toteutukseen 3) Nuorten palvelukeskuksen eli Nuorten Talon toimintamalli ja kehittämisen painopistealueet. Hankesuunnitelmassa on korostettu sitä, että hankkeessa kehitettävät palvelut ja toiminta jäävät pysyväksi osaksi Varkauden kaupungin lapsille ja nuorille suunnattua palvelujärjestelmää. Sen toteutumiseksi kaupungin eri hallintokuntien ja toimijoiden, valtionhallinnon, järjestöjen, seurakunnan sekä kaikkien kolmannen sektorin toimijoiden on tunnistettava ja tunnustettava monialaisen palvelukokonaisuuden tarve ja hyödyt niin nuorille, työntekijöille kuin oman toiminnan kehittämisen näkökulmista. Sektoroituneen, toimialakohtaisen palvelujärjestelmän uudistaminen ei ole hetkessä tehty. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hyvinvoinnin lisäämisen taustalla ovat luonnollisesti huoli palvelujen kustannuskehityksestä ja tuottavuudesta. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja sen lisääminen on kuitenkin itseisarvo, jota pitäisi vaalia jo sinällään. Onnistuakseen muutos vaatii yhteistä näkemystä ja tahtotilaa ajatella, johtaa ja tuottaa nuorille suunnattuja palveluja ja toimintoja monialaisena kokonaisuutena. Samalla se kannustaa kohti ajattelutapojen muutosta, jossa tarkastelemme nykyisiä ajattelu- ja toimintamallejamme avoimesti; miten nykyisellä ja tulevalla toiminnallamme tuotamme hyvinvointia niin yksittäisille nuorille kuin koko kaupungin tasolla kaikille nuorille varkautelaisille?

5 2 Keskeiset käsitteet 2.1 Syrjäytyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytyminen on yleisesti käytetty termi, joka erityisesti 1990-luvulta lähtien on liittynyt myös nuoruudesta käytyyn keskusteluun (Lämsä 2009; Myrskylä 2012). Syrjäytymisen käsite on monitulkintainen ja suhteellinen, ajassa ja paikassa muuntuva käsite. Nykypuheessa syrjäytymisellä tarkoitetaan useimmiten ulkopuolisuutta, jäämistä tai joutumista elämälle merkityksellisten asioiden ulkopuolelle. Syrjäytymiskehitykseen liittyvät määrittelyt ovat usein yksilöllistäviä, jolloin syrjäytymiseen liittyvät kehityskulut sidotaan yksilön tai hänen lähipiirinsä omaan toimintaan ja omiin valintoihin. Yksilöllistävät syrjäytymisen selitysmallit vahvistavat kuvaa syrjäytymisestä yksilön henkilökohtaisena epäonnistumisena, ja syrjäytyminen on tuolloin määritelty irtautumiseksi tavanomaiseksi katsotusta elämästä, toisen luokan kansalaisuudeksi (Lämsä 2009). Syrjäytymiseen käsitteenä on katsottu liittyvän negatiivisen sävyn: syrjäytymisessä on kyse erojen tekemisestä, normien ulkopuolelle jäämisestä ja ulkopuolisuudesta yhteiskunnan keskeisiltä areenoilta. Mikäli syrjäytymistä tarkastellaan tilana, yksilön tai joidenkin ihmisryhmien ominaisuutena, syrjäytymiskäsitteeseen liittyykin leimaava sävy. Syrjäyttämisnäkökulmassa korostetaan puolestaan yhteiskunnallisten rakenteiden ja yhteisötekijöiden merkitystä yksilön ja ryhmien syrjäytymiskehityksessä; yhteiskunnan rakenteet pitävät sisällään elementtejä, jotka lisäävät yksilöiden syrjäytymisriskiä. Nykykeskustelussa nuorten syrjäytymisestä ja erityisesti nuorisotakuuseen liittyy vahva työmarkkinoilta ja koulutusuralta syrjään jäämisen näkökulma. Valtakunnalliset Nuorisobarometrit taas ovat osoittaneet syrjäytymisen nuorten omissa kokemuksissa ja nuorten mieltämänä liittyvän erityisesti syrjäytymiseen sosiaalisista suhteista, yksinäisyyteen ja ulosjäämiseen kaveriporukoista. Syrjäytymisen monet ulottuvuudet korostavatkin syrjäytymistä prosessina, jossa nuori useista, usein yhtäaikaisista eri syistä alkaa pudota pois yhteiskunnan toiminnoista; koulutuksesta, työelämästä, sosiaalisista suhteista kuin hyvinvointipalveluistakin.

6 Syrjäytymisen käsitteen monimuotoisuuden ohella on syrjäytymistä ehkäisevien ja vähentävien toimenpiteiden ja palvelujen vaikuttavuuden osoittaminen ollut hankalaa. Leena Suurpää on toimittanut Nuoria koskeva syrjäytymistieto - koosteen (2009, 30), jossa kuvataan palvelujen vaikuttavuuden osoittamisen vaikeutta seuraavasti: Jos esimerkiksi matalan kynnyksen työpajan nuori saa vuorokausirytminsä kohdalleen, alkaa peseytyä ja tavata ihmisiä, ei se välttämättä näy ainakaan välittömästi tilastoissa. Monet nuorisotutkimukset vahvistavat, että työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten kohdalla sosiaalinen kuntoutuminen on edellytyksenä sille, että muiden, esimerkiksi työllistymiseen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutukset olisivat kestäviä. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen hyville käytännöille yhdistäviä tekijöiksi mainitaan eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportissa (Notkola ym. 2013) seuraavat elementit: nuoria käytännössä palveleva, pysyvä ja tarvittavasti pitkäaikaisesti henkilökohtaista ja yksilöllistä tukea tarjoava työntekijä (ohjaaja, valmentaja, tukihenkilö) nuorta auttava toimiva yhteistyöverkosto (työparityöskentely, tiimi, organisaatioiden välinen työryhmä) sekä palveluiden tarjoaminen nuorta lähellä ja keskitetysti (yhden luukun periaate, saattaen vaihtaminen, jalkautuva työ) 2.2 Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki nuorten kohdalla Varhaisella tuella viitataan sekä lapsen ikään, jolloin tarkoitetaan lapsen varhaisen kehityksen ja perheen hyvinvoinnin tukemista jo ennen lapsen syntymää sekä lapsen varhaisvuosina. Varhaisella tukemisella tarkoitetaan myös sitä, että tukitoimet kasvun ja kehityksen tueksi käynnistyvät mahdollisimman varhain. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen riskitekijöihin sidoksissa oleva näkökulma. Nuoren osalta ennaltaehkäisyllä ja varhaisella tuella tarkoitetaan sitä, että pyritään tunnistamaan nuoren hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä sekä puuttumaan näihin riskeihin tarjoamalla nuorelle lähipiireineen tukea ennen kuin riskit muuttuvat suuriksi ongelmiksi. Riskitekijä voi olla ominaisuus, olosuhde tai tapahtuma, joka tietyissä olosuhteissa lisää häiriön tai ongelman todennäköisyyttä. Nuorten kohdalla riskitekijöinä on tunnistettu pitkälti samoja tekijöitä kuin nuorempienkin lasten ja perheiden hyvinvoinnin osalta.

7 Lasten ja nuorten hyvinvointia suojaavat ja toisaalta uhkaavat tekijät liittyvät lapseen ja nuoreen itseensä, perheeseen ja sen vuorovaikutussuhteisiin, nuoren sosiaaliseen verkostoon sekä viralliseen tuki- ja palvelujärjestelmään. Perheeseen liittyviä suojaavia tai vastaavasti riskitekijöitä voivat olla perheen sisäiset voimavarat tai niiden puute, kuten perheen historia, vanhempien ja lasten persoonallisuus ja lapsi- vanhempisuhde. Samoin perheen ulkoiset voimavarat, kuten perheen sosioekonominen asema vaikuttavat lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Esimerkiksi vanhempien työttömyys tai pienituloisuus aiheuttavat usein hyvin konkreettista materiaalista niukkuutta ja osaltaan saattavat olla lisäämässä syrjäytymisriskiä nuoren elämässä. Tutkimusten mukaan nuorten syrjäytyminen onkin vahvasti yhteydessä perheen huono-osaisuuteen (Notkola ym. 2013, 244). Nuoruuteen kuuluu kuitenkin piirteitä hyvinvoinnin rakentumisen osalta, jotka ovat sille ikäkautena ja elämänvaiheena tyypillisiä. Nuoruus elämänvaiheena sisältää tärkeitä ja samalla joskus myös haasteellisia siirtymävaiheita, kuten itsenäiseen asumiseen siirtyminen ja kotoa lähteminen, perheen perustaminen ja siirtyminen koulutusmuodosta toiseen ja opiskeluelämästä työelämään. Koulutuksen nivelvaiheet ja muut nuoren elämän siirtymävaiheet ovat siis kriittisiä elämänvaiheita, joissa tarjottava tuki on syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tehokasta toimintaa. Elämän siirtymävaiheet ovat myös käännekohtia ja mahdollisuuksia, jolloin kehitys voi saada positiivisen suunnan. Varhaisen tuen rakenteita ja toimintaa tarvitsevat erityisesti esimerkiksi peruskoulua päättämässä olevat vuotiaat nuoret, tai työelämään ja itsenäiseen elämään valmistautuvat nuoret ja nuoret aikuiset. Nuorten ja lasten osalta oppimisvaikeuksilla on todettu merkittävä yhteys nuorten myöhempiin ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen ongelmiin. Oppimisvaikeuksien riittävän laaja ja oikea-aikainen tunnistaminen ja oikeanlaiset tukitoimet ovatkin merkittävä koulutuksesta syrjäytymisen ennaltaehkäisyn muoto. Työllistymisen ja työelämästä syrjäytymisen näkökulmasta riskiä jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle kasvattavat luonnollisestikin puuttuva toisen asteen koulutus, joko opintojen keskeytymisen tai kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jäämisen kautta. Työllisyyden ja opiskelujen ulkopuolelle jäämisen ohella nuoren kehityksen kannalta hyvillä sosiaalisilla suhteilla ja kokemuksella kuulumisesta yhteisöön on suuri merkitys hyvinvoinnin rakentumisessa. Kouluikäisten nuorten kohdalla yksinäisyys on usein ei-toivottua, ja voi liittyä esimerkiksi kiusaamiseen ja nuorten keskinäisiin hierarkioihin (Ollikainen 2012). Riskitekijöiden lisäksi on oleellista tarkastella myös nuoren hyvinvointia vahvistavia ja suojaavia tekijöitä sekä prosesseja, jotka vaikuttavat hyvinvoinnin ja kehitysriskien

8 syntyyn (Linqvist 2008, 12). Tällaisia suojaavia, resursseja luovia tekijöitä ovat esimerkiksi sosiaalinen tuki ja nuoren oma motivaatio, ongelmanratkaisutaidot sekä elämänhallinnan keinot. Resurssien vahvistamisen ja pystyvyyden tukemisen kautta voidaan tukea nuorta ja perheitä jo ennen kuin ongelmia ilmaantuukaan sekä vahvistaa perheiden ja nuorten omaa selviytymiskykyä vaikeissa elämäntilanteissa. 2.3 Nuorisotakuu ja Nuorisopalvelutakuu osana sosiaalihuoltolain uudistusta Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen nuorisotakuun tavoitteena on nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen ja nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen. Nuorisotakuun mukaisesti jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä työ-, työpaja-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, jonka kautta peruskoulun päättäneelle nuorelle koulutuspaikan ammatillisessa oppilaitoksessa, lukiossa, oppisopimuksen kautta, työpajan tai kuntoutuksen kautta. Nuorisotakuun kautta on tavoitteena ensisijaisesti vaikuttaa nuorten työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Nuorisotakuuta valmistellut työryhmä painotti valmistelutyössä nuorisotakuun kohdentamista erityisesti seuraaviin ryhmiin: nuoret, jotka eivät saa perusasteen jälkeen koulutuspaikkaa tai eivät suorita tutkintoa nuoret, jotka työttömänä työnhakijana hakeutuvat TE-toimistojen asiakkaiksi nuoret, joiden ei tiedetä olevan missään aktiivisessa toiminnassa tai jotka tarvitsevat muuta tukea Vuoden 2015 alusta voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki pyrkii osaltaan vahvistamaan erityistä tukea tarvitsevien, myös nuorten asemaa ja heille tarjottavia palveluita sekä vahvistamaan sosiaalityön ja sosiaalihuollon palvelujen saatavuutta. Sosiaalihuoltolakiin on kirjattu niin sanottu nuorisopalvelutakuu eli nuori saa moniammatillista tukea yhden palvelupisteen kautta niin kauan, kun hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin. Takuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus.

9 2.4 Ohjaamo-malli ja muut monialaiset nuorten palvelukokonaisuudet osana nuorisotakuun toimeenpanoa Monialaisten palvelukokonaisuuksien määrä niin nuorille, lapsille kuin lapsiperheille on kasvanut 2000-luvun aikana. Palvelujen yhdistämisen taustalla ovat palveluiden ja palvelujärjestelmän koettu hajanaisuus ja pirstaleisuus, joka tekee niiden saavuttamisen ja hahmottamisen vaikeaksi niin asiakkaalle kuin työntekijöillekin. Asiakkaiden palvelutarpeet ovat myös usein entistä monimuotoisempia ja kompleksisempia, joten tarvitaan rinnakkain työskentelyä ja osaamisen jakamista. Monialaisuus on ollut alusta lähtien nuorisotakuun toteuttamisessa perusperiaate niin nuorille suunnattujen palvelujen suunnittelussa, johtamisessa kuin itse palvelujen toteuttamisessakin. Samaan monialaisuuteen ja palvelujen kokoamiseen laajemmiksi kokonaisuuksiksi Nuorisolain mukaisesti kunnissa toimivat monialaiset nuorten palveluja ohjausverkostot ovat avainasemassa yhteistyön, nuorille suunnattujen palvelujen alueellisen seurannan ja suunnittelun toteutuksessa. Palvelujen toteutuksessa sektorikohtaisten, pirstaloituneiden palvelujen on todettu huonosti vastaavan nuorten moninaisiin palvelutarpeisiin. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjä toimia koskevassa raportissa todetaan nuorten nykyisin joutuvan asioimaan usealla luukulla, koska julkiset palvelut tuotetaan koordinoimattomasti ja hajanaisesti (Notkola ym. 2013, 8). Palvelujen integroimiseksi on nuorille suunnattuja palveluja suositeltu tuotettavaksi monialaisina, integroituina palvelukokonaisuuksina, jotka pohjautuvat elämänkaariajatteluun. Monialaisia, eri palveluntuottajat ja palvelumuodot yhdistäviä palvelukokonaisuuksia on nimetty Ohjaamo-mallin nimellä nuorisotakuun toteuttamisen yhtenä osana. Ohjaamolla tarkoitetaan nuorisotakuun yhteydessä alle 30-vuotiaille suunnattua matalan kynnyksen monialaista palvelua, joka edellyttää nuorten parissa työskentelevien toimijoiden tiivistä monialaista yhteistyötä. Ohjaamo-mallissa ovat mm. kunnat, Työ- ja elinkeinotoimisto, Kela, oppilaitokset, kolmas sektori, yritykset ja muut nuorten parissa työskentelevät toimijat. Ohjaamo- toiminnan rakentumista ja organisoitumista on määritelty esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön taholta seuraavasti: Ohjaamotoiminta pohjautuu eri organisaatioiden tieto-neuvonta-ja ohjauspalvelu-toimijoiden sekä sosiaali-ja terveydenhuoltopalvelutoimijoiden monipuoliseen ja toisia täydentävään osaamiseen sekä hyvään aiempaan yhteistyöhön. Ohjaamotoiminta perustuu luottamukseen ja kumppanuuteen ja luonteeltaan se on uudenlaista yhdessä toteutettua palvelua / toimintaa. Alkuvaiheessa Ohjaamo -toimintaa tarjotaan nuorille ja jatkossa kaikenikäisille. (Leminen 2014).

10 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden lisäksi olennainen osa Ohjaamo-toimintaa ovat sosiaalinen kuntoutus, ryhmätoiminnot ja muut nuorten ohjausta ja elämänhallintaa tukevat toiminnot. Myös nuorten oma osuus toiminnassa korostuu: nuorten on tarkoitus olla aktiivisia toimijoita Ohjaamoissa. Ohjaamoilla voi olla monenlaisia ja -mallisia tapoja tuottaa palveluita paikkakunnan/alueen tarpeista ja verkostoista riippuen. Ohjaamossa on kyse siis kaikille avoimesta, matalan kynnyksen palvelutoiminnasta, joka erotuksena esimerkiksi TYP- toiminnalle ei edellytä asiakkuuden perustaksi työttömyysjaksoa tai muutakaan kriteeriä. Ohjaamo-palvelu perustuu vapaaehtoisuuteen asiakkaan näkökulmasta, ja monialaiseen, sopimukselliseen yhteistyöhön palveluntuottajien ja eri toimijatahojen välillä. Ohjaamojen yhteisinä nimittäjinä ovat siis monialaisuus palvelujen tuottamisessa ja matala kynnys, joka tarkoittaa palvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden lisäämistä. Monialaisia palvelukokonaisuuksia nuorille on viime vuosina kehitetty nuorille ja nuorille aikuisille eri puolilla Suomea. Mallia nuorten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen on haettu muun muassa Tanskasta, jossa laaditaan kuntatasolla nuorisostrategioita, ja niissä keskiössä on tarjota tukea nuorelle koordinoidusti yhdestä yksiköstä (Palola, Hannikainen- Ingman & Karjalainen 2012, 60). Tunnetuimpia monialaisia palveluyksiköitä ja toimintamalleja nuorille ovat Oulussa sijaitseva Byströmin talo, Joensuun avoin ammattiopisto Ohjaamo, Mikkelin Olkkari sekä Vantaan Kipinä. Niissä kaikissa monialaisuus toteutuu niin hallinnoinnin kuin toiminnankin tasoilla. Ne ovat pystyneet vakiinnuttamaan paikkansa alueen palvelujärjestelmässä osana nuorten hyvinvointia tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja, sekä luomaan uudenlaisia palvelukonsepteja nuorille ja heidän perheilleen.

11 3 Nuorten palvelupaikan tarve Varkaudessa 3.1 Nuorten hyvinvointi sekä elinolot Varkaudessa Varkauden kaupungin Hyvinvointikertomuksessa vuosille todetaan, että valtaosa varkautelaisista nuorista voi hyvin. Myönteinen kehitys näkyy hyvinvointikertomuksen mukaan mm. Kouluterveyskyselyssä vuodelta Hyvinvointikertomuksessa nostetaan nuorten työttömyys ja toimeentulo-ongelmat sekä koulutuksen ulkopuolelle jääminen, joihin on tarpeen miettiä monialaisesti ratkaisuja (Varkauden kaupungin hyvinvointikertomus 2013). Varkaudessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 2409 kpl iältään vuotiasta lasta ja nuorta. Ikäkohorteittain tarkasteltuna suurimman ikäluokan muodostivat vuotiaat nuoret. Tulevaisuudessa nuorten ikäluokkien osuus tulee pienenemään väestöennusteen mukaan syntyvyyden laskun myötä. Taulukko 1. Varkauden vuotias väestö vuoden 2013 väestötietojen mukaan (Tilastokeskus 2013). Ikä Lkm vuotta Varkauden kaupungin osalta toisen asteen opiskelupaikkojen määrällinen riittävyys on yleisesti ottaen ollut hyvä. Viime vuosina yhteishaussa on jäänyt vuosittain yksittäisiä nuoria ilman opiskelupaikkaa, mutta lisähakujen kautta nuorille on löytynyt syksyyn mennessä jokin koulutuspaikka. Joitakin toisen asteen koulutuslinjoja on viime vuosina lakkautunut Varkaudesta, ja tulevaisuuden osalta ikäluokkien pienentyessä myös opiskelumahdollisuudet tulevat kapeutumaan. Tämä heijastuu luonnollisesti siihen, että opintojaan aloittavat nuoret valitsevat useinkin muun kuin ensisijaisen kiinnostuksen kohteensa. Lisäksi Itä-Suomessa nuoret muuttavat muuta maata aikaisemmin yksin asumaan osin juuri toisen asteen opintojen välimatkojen vuoksi. Toisen asteen opintoihin kiinnittyminen on ollut Varkaudessa, niin kuin laajemminkin Itä- Suomessa tarkasteltuna, ongelmallisempaa. Erityisesti tämä näyttäisi koskevan Varkaudessa ammatillisia opintoja, joista keskeyttäneiden määrä on ollut kasvusuuntaista 2010-luvulla. Negatiivisista syistä opintonsa keskeyttäneiden määrä oli Savon ammatti- ja

12 aikuiskoulun Varkauden kahden yksikön (ei sisällä lukio-opetusta) vuonna 2013 yhteensä 96 nuorta (aloituspaikkojen määrä 464) ja vuonna 2014 yhteensä 93 (aloituspaikkojen määrä 407) nuorta. Nämä negatiiviset keskeytysluvut eivät koske ainoastaan varkautelaisia opiskelijoita, vaan sisältävät kaikki negatiivisiksi määritellyt keskeytykset. Erityisesti ne nuoret, jotka keskeyttävät opinnot negatiivisista syistä, tai jotka eivät hae apua opintojensa vaikeuksiin, ovat vaarassa joutua syrjään koulutus- ja työuralta ja tarvitsisivat monialaista tukea. Vaikka suoranaisesti Varkauden tilanteeseen tuotettua tietoa toisen asteen keskeyttämisen syistä ei olekaan olemassa, valtakunnalliset tutkimukset (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen- Lampila 2011) kertovat että koulutuksen keskeyttämisen syyt ovat hyvin moninaisia. Niihin liittyy niin yksilötason tekijöitä, kuten eri tekijöistä johtuvia opiskeluvaikeuksia, puutteellisia elämänhallintataitoja ja motivaatiokysymyksiä kuin koulutuksen ja oppilaitoksen sisäisiä tekijöitä. Ohjauksen merkitys koulutukseen kiinnittymisessä ja sitoutumisessa korostuu kaikilla koulutusasteilla, mutta erityisen tärkeää se on toisen asteen ammatillisiin opintoihin hakeutumisvaiheessa sekä opintojen alussa. (emt., ) Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen näkyy luonnollisesti heikompina työllistymismahdollisuuksina sekä riskinä syrjäytymiskehitykseen. Pelkän perusasteen suorittaneita työnhakijoita vuotiaita on Varkaudessa yhteensä 205, kun vastaavasti esimerkiksi asukasluvultaan lähes samankokoisessa kaupungissa, Iisalmessa vastaava luku on 156. Toisen asteen opintojen keskeyttäneet ohjautuvat pääsääntöisesti etsivän nuorisotyön piiriin, joka on tärkeässä asemassa koulutuksesta ja työelämästä ulosjäävien nuorten tavoittamisessa sekä heidän ohjaamisessaan palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyö on aloittanut toimintansa kaupungin toimintana vuoden 2012 alusta OKM: n hanketuella, ja vuonna 2015 etsivässä nuorisotyössä toimii kaksi ja puoli työntekijää. Etsivää nuorisotyötä ei ole toistaiseksi vakinaistettu kaupungin omaksi toiminnaksi, vaikkakin etsivään nuorisotyön tehostaminen on kaupunkistrategiassa yksi päälinjaus. Vuonna 2013 etsivän nuorisotyön piiriin hakeutui tai etsivä nuorisotyö tavoitti yhteensä 103 nuorta. Vuonna 2014 etsivän työn tavoittamien nuorten määrä oli kasvussa, ja tuolloin etsivä työ tavoitti yhteensä 147 nuorta (vahvistamaton tilasto). Etsivän nuorisotyön mukaan nähtävissä on aikaisempaan enemmän se, että nuoret itse sekä nuorten vanhemmat ottavat suoraan yhteyttä nuoresta etsiviin. Varkauden hyvinvointikertomuksen toteama siitä, että valtaosa varkautelaisista nuorista voi hyvin, pitänee varmastikin paikkansa. Yhtälailla kasvavana kuvastuu se joukko nuoria, joka ei voi niin hyvin tai joka voi erittäin huonosti. Polarisaatiokehitys nuorten

13 hyvinvoinnissa on valtakunnallinen ilmiö (Autio, Eräranta & Myllyniemi 2008), ja se näyttäytyy myös Varkaudessa nuorten hyvinvoinnin indikaattoreissa. Yhtenä indikaattorina, jolla nuorten syrjäytymistä tarkastellaan, on toimeentulotuen saajien määrä. Varkaudessa nuorten, vuotiaiden kohdalla toimeentulotukea saaneiden määrät ovat huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa korkeammalla: vuonna 2013 toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä oli Varkaudessa 27,7 % ja koko maassa 14,9 %. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden määrässä suhde oli samankaltainen; Varkauden osalta osuus oli 5,5 % ja koko maassa vastaava luku oli 3,4 %. Toimeentulotuen ollessa viimesijainen perusturva niille henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja muihin etuuksiin, ja saajien määrät kertovat jotakin niiden nuorten määristä, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Nuorten hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin kehityskaaret heijastuvat osaltaan myös palvelujen, ja varsinkin niin sanottujen erityispalvelujen kysyntään. Varkaudessa Lasten ja nuorten keskus Nikula vastaa kaupungin perustason lasten ja nuorten mielenterveystyöstä, koulupsykologisesta työstä sekä perheneuvonnasta. Kokonaisuutena 2010-luvulla sielläkin asiakasmäärät ovat nuorten osalta olleet kasvusuuntaisia. Kasvanut palvelujen tarve on osaltaan heijastunut jonoina palveluihin. Samoin kuntouttavan työtoiminnan osalta asiakasmäärät ovat olleet kasvusuunnassa vuodesta 2013 lähtien. Syrjäytymistä kuvaavien lukujen ja tilastojen kerääminen on osoittautunut vaikeaksi, sillä yksittäistä lukua tai tilastoa josta syrjäytyminen ilmenisi, ei ole. Lapsen ja nuoren syrjäytymisessä on kyse pitkän, asteittaisen ja etenevän prosessin lopputuloksesta eikä tilasta, jota voidaan mitata. Tästä syystä yksittäiset indikaattorit eivät tavoita kokonaisuutta. Kuitenkin niistä välittyy kuva, jonka ammattilaisten näkemykset myös vahvistavat: Varkaudessa on suuri joukko nuoria ja nuoria aikuisia, jotka tarvitsevat vahvaa ja intensiivistä tukea ja että tukea pitäisi pystyä saamaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja huomattavasti helpommin.

14 3.2 Nuorten ajatuksia ja kehittämisideoita nuorille suunnattujen palvelujen nykytilanteesta Varkaudessa Nuorten Palvelupaikka- hankkeessa haastateltiin kesällä ja alkusyksystä 2014 eri-ikäisiä nuoria liittyen heidän näkemyksiinsä nuorille suunnattujen palvelujen nykytilanteesta Varkaudessa. Haastatteluilla kartoitettiin nuorten mielipiteitä siitä, mitkä ominaisuudet palvelujen toteutuksessa tekevät niistä vaikeasti tai vastaavasti helposti lähestyttäviä ja saavutettavia. Nuoret miettivät sitä, mitä he kaipaavat oman elämänsä tueksi ja millainen olisi nuorten mielestä paikka tai palvelu, johon kynnys olisi matala. Samalla nuorilta pyydettiin ideoita siitä, miten he kehittäisivät nuorille suunnattuja palveluja ja toimintoja. Tavoitteena oli nuorten palveluodotusten kartoittaminen mahdollisimman laajasti. Nuoria haastateltiin yksin, pareittain ja ryhmäkeskustelujen kautta, ja heidät tavoitettiin haastateltaviksi nuorille suunnattujen palvelujen kautta (mm. Nuorten Paja, Kotiovi omalla nimellä- hanke) sekä nuorisovaltuusto WANUVA: n kautta. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan eri-ikäistä 53 nuorta hyvin erilaisten elämäntilanteiden keskellä. Osa nuorista opiskeli, osa oli työttömänä, osa erilaisissa työllistämistoimenpiteissä tai töissä. Samoin asumistilanne ja elämäntilanne vaihtelivat haastateltavien osalta suuresti. Haastatteluihin osallistuminen oli nuorille vapaa-ehtoista ja anonyymiä, haastateltavien henkilötietoja ei kysytty. Haastattelut olivat luonteeltaan vapaamuotoisia, enemmän keskustelutyylisiä tilaisuuksia. Nuoret nimesivät asioita tai elämäntilanteita, joihin kokivat tarvitsevansa apua tai joihin ajattelivat nuorten yleisemminkin tarvitsevan apua. Yleisesti lähes kaikki haastatellut nuoret kokivat tarvitsevansa neuvoja ja tukea omien asioidensa hoitamiseen, kuten virastoissa asiointeihin, erilaisten lomakkeiden täyttämiseen ja kokonaisuuden hallintaan. Tuen tarpeet olivat hyvin vaihtelevia; osalle riittävä palvelu tai apu oli konkreettinen neuvonta jossakin kysymyksessä. Osa nuorista taas toi esiin sen, että tarvitsisi tukea monella elämänalueella. Nuoret toivat esiin sen, että on vaikea hakea apua tai hoitaa asioitaan, jos ei edes tiedä palvelujen olemassaolosta tai mistä konkreettisesti hakea apua. Nuorten kaipaama tuki asioiden hoitamiseen oli osin hyvin konkreettista asioimistukea, kuten kulkemiseen liittyvien ongelmien pohdintaa ja niissä avustamista. Osin kyse oli palveluohjauksen tarpeesta; nuoret kaipasivat tietoa siitä, mihin asioihin, mistä ja miten tukea ja apua voi saada. Paljon kyse oli myös rinnalla kulkijan tarpeesta vaikeiksi koetuissa asiointitilanteissa, ja ne liittyivät nuoren omiin kokemuksiin ja tunteisiin liittyen omiin

15 avuntarpeisiin ja osin omiin aikaisempiin palvelukokemuksiin. Nuoret kokivat tarvitsevansa tukea myös moniin arjen perustaitojen lisäämiseen, kuten itsenäisen asumisen mukanaan tuomiin kysymyksiin, ruuanlaittoon, kodin siisteyteen, talouden hallintaan. Mielenterveyden kysymykset, yksinäisyys, työllistyminen ja talousvaikeudet olivat tärkeimpiä aihealueita, joihin nuoret kokivat tarvitsevansa erityisesti apua. Näihin asioihin liittyen nuoret olivat myös kokeneet eniten hankaluuksia avun saamisessa oikea-aikaisesti ja riittävän helposti. Samoin nuoret itse toivat esiin sen, että erityisesti nuorilla aikuisilla on paljon päihteidenkäyttöä ja päihdeongelmia, ja niihin avun hakemisen kynnykset ovat korkeammalla kuin esimerkiksi mielenterveyden asioihin. Talouden hallinnan ja velkaantumisen kysymykset mietityttävät nuoria paljon ja he kokivat tarvitsevansa niihin asioihin enemmän ohjausta, ja jo huomattavasti ennen kuin velkaantumiskierre alkaa. Nuorten näkökulmasta katsottuna byrokraattiseksi ja virastomaiseksi koetut piirteet palveluissa liittyivät esimerkiksi siihen, että palvelun saamiseen liittyi erilaisia ehtoja, asioimiseen tarvittiin paljon kulkemista paikasta toiseen tai että nuoren tarvitsema tuki on hajautettuna hyvin eri paikoissa. Jotkut lomakkeet ja kaavakkeet koettiin vaikeiksi täyttää niiden vaikeaselkoisen kielen vuoksi, samoin joissakin palveluissa asiointia vaikeutti esimerkiksi se, että siihen tarvittiin verkkopankkitunnuksia, joita kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuus saada. Helposti tavoitettavan ohjauksen ja neuvonnan tarve nousi nuorten mielipiteissä esiin yhtenä kehittämisen alueena. Jos olisi sellainen henkilö, jolta voisi kysyä neuvoa helposti, ja se auttais tai ainakin yrittäis auttaa. Hyvän palvelun tunnusmerkkejä olivat nuorten mielestä asioinnin vaivattomuus, se että saa suoran ja ymmärrettävän vastauksen tai palvelua asiaan, jota on hoitamassa ja henkilöstön oikea asennoituminen nuoriin. Nuoret korostivat erityisesti hyvän palvelukokemuksen synnyssä sitä, että henkilökunta kohtaa nuoren tuomitsematta, ilman ennakkoasenteita, rehellisesti ja suorasti. Tasa-arvoisuus ja kokemus oikeudenmukaiseksi koetusta kohtelusta olivat hyvän palvelukokemuksen syntymisessä tärkeitä. Hyvään palveluun liittyy myös nuorten vastauksissa monipuolinen ja monitahoinen asioista sekä palveluista tiedottaminen, se että kerrotaan vaikka kukaan ei kysyisikään. Samoin tärkeinä piirteinä hyvässä palvelukokemuksessa olivat selkeät ohjeet ja perustelut asioille. Työntekijöiden aktiivinen, positiivinen ja motivoiva työskentelyote koettiin nuorten taholta hyvänä; se on hyvä että pitää huolta, kyselee ja kannustaa. Aktiivinen työskentelyote ei kuitenkaan nuorten näkökulmasta tarkoittanut palvelujen tai mielipiteiden tyrkyttämistä vaan erilaisten vaihtoehtojen esittämistä ja yhteistä pohdintaa.

16 Nuorilta kysyttiin myös sitä, miten ja millaisilla menetelmillä (esimerkiksi puhelin, some, chat, kasvokkainen tapaaminen jne.) he toivoisivat yhteydenoton palveluihin tapahtuvan. Samalla nuoret miettivät sitä, miten yhteydenoton kynnys saataisiin mahdollisimman matalaksi. Yksikään yksittäinen yhteydenotto- tai asiointitapa ei noussut muita merkittävämmäksi nuorten vastauksissa; osan mielestä asiointi puhelimitse oli helppoa, osalle taas luontevinta oli kävellä sisään ja hoitaa asioita vuorovaikutuksessa työntekijän kanssa. Internetin kautta nuoret etsivät lähinnä tietoa eri aihepiireistä sekä olemassa olevista palveluista, eivät niinkään kontaktoineet palveluihin sitä kautta. Kehitettävää nuoret löysivät tiedon saavutettavuudesta Varkauden seudulla: nuorten elämää koskettavat asiat ja aihepiirit sekä niihin tarjottavat palvelut esitetään internet-sivuilla useimmiten organisaatiopohjaisesti. Tällöin nuoren pitää tietoa etsiessään jo tietää se, missä organisaatiossa tai palveluyksikössä mihinkin palvelutarpeeseen vastataan. Nuorten näkökulmasta tiedon saatavuutta voisi parantaa esimerkiksi kokoamalla nuorille suunnatut palvelut ja tiedon aihealueittain yhteen tai luomalla nuorille oman alueen palveluista palvelukartta-mallilla toteutetun esittelyn. Palvelujen fyysisiin puitteisiin liittyen nuorilla oli joitakin toiveita. Palvelujen sijainnilla on nuorten näkökulmasta merkitystä; kaupungin keskusta-alue koettiin saavutettavuuden näkökulmasta parhaimpana vaihtoehtona. Virastomaiseksi tai laitosmaiseksi koettu palveluympäristö kuvastui nuorten vastauksissa asioinnin kynnyksiä kasvattavana seikkana. Virastomaisuuteen nuorten vastauksissa liittyivät usein sokkelomaisuus, lukitut ovet, vaikeus tavoittaa työntekijöitä ja jäykäksi koettu ilmapiiri. Nuoret kokivat tarvitsevansa tilaa, jossa voi viettää aikaansa ilman velvoitteita mihinkään. Myös nuorten aikuisten, yli 18-vuotiaiden osalta tarve kokoontua ja mahdollisuudet viettää aikaa muuallakin kuin ravintoloissa välittyi vastauksissa. Nuoret toivoivat, että nuorten tila tai paikka olisi avoin kaikille, ja siihen ei tulisi minkään ryhmän omaa leimaa. Nuorten toiveet palveluiden fyysisiin puitteisiin liittyivät lähinnä siihen, että he voisivat olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa nuorille suunnattuja palveluja ja toimintoja sekä suunnittelemassa nuorten tilojen visuaalista ilmettä. Toteuttamiskelpoisia ideoita ja innostusta suunnitteluun löytyi helposti, ja jo keskusteluissa nuoret aloittivat toiminnan ja tilojen suunnittelun. Kokonaisuutena nuoret toivat vahvasti esiin sen, että heillä on paljon ideoita, mielipiteitä ja myös halua osallistua heille suunnattujen palvelujen, tilojen ja toimintojen suunnitteluun sekä kehittämiseen. Nuorten äänen ja ajatusten kuuleminen ja osallistumisen mahdollisuuksien takaaminen tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä laajemmassa mittakaavassa on olennaista heille suunnattujen palvelujen kehittämisessä. Kuulemisen

17 ohella on merkittävää se, että nuorten viestit ja kokemukset esimerkiksi palvelujen koetuista epäkohdista johtavat konkreettisiin tekoihin asioiden parantamiseksi- pelkkä kuuleminen ei riitä. Toinen pääviesti nuorilta liittyi nuorten kohtaamiseen ja kohtelemiseen palvelujen käyttäjinä ja asiakkaina. Nuoret toivoivat tasapuolista, oikeudenmukaista, leimaamatonta kohtaamista asioidensa hoidossa. Nuorten toiveet tulevat siis pitkälti toteutetuksi osallistamalla heitä mukaan suunnitteluun, kuulemalla heidän mielipiteitään ja erityisesti ottamalla nuorten mielipiteet huomioon toteutettaessa nuorten palvelutarpeita vastaavia palveluja. 3.3 Nuorten kanssa toimivien tahojen näkemykset palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista Nuorten palvelupaikka- hankkeen aikana on haastateltu ja tavattu laajasti nuorten, nuorten aikuisten sekä heidän perheidensä kanssa työskenteleviä tahoja kevään ja kesän 2014 aikana. Haastateltavina on ollut sekä esimiehiä että eri toimialojen ja organisaatioiden henkilöstöä. Lisäksi hankkeen aikana on kehittämistarpeita ja Nuorten Talon toimintoja pohdittu työryhmissä syksyn aikana. Eri tahoilta (esimerkiksi SAKKY, etsivä nuorisotyö, Nuorten Paja, sosiaalityö, TE- toimisto) on saatu lisäksi tilastotietoa asiakasmääristä sekä nuorten tilanteesta, palveluista sekä niissä näyttäytyvistä ongelmista ja vahvuuksista. Yleisesti nuorten kanssa toimivat tahot totesivat, että kokonaisuutena Varkaudessa on melko kattavasti palveluja nuorille ja nuorille aikuisille. Ongelmaksi toimijat kokivat sen, että auttamistoimet jäävät usein pistemäisiksi, yksittäisiksi ja kokonaisnäkemys nuoren tilanteesta puuttuu. Tästä johtuen erityisenkin tuen tarpeessa oleva nuori saattaa jäädä jossain vaiheessa kokonaan ilman tukea- tai vastaavasti hänellä on useita samanaikaisia auttamis- ja tukitoimia ilman niiden keskinäistä koordinaatiota. Palveluihin ohjautumista kuvattiin nykyisellään osittain sattumanvaraisena, jolloin nuori saattaa joko itse hakeutua tai hänet ohjataan epätarkoituksenmukaiseen tai jopa väärään palveluun. Asiakasohjauksen ja yhtenäisen, monialaisen elämäntilanteen ja palvelutarpeen arvioinnin puutteet erityisesti asiakkuuden alkuvaiheessa viivästyttävät osaltaan avun saamista ja luovat nuorelle kokemusta pompottelusta. Melko yhteinen näkemys oli myös siitä, että joihinkin palveluihin on nuoren vaikea hakeutua joko jonojen vuoksi tai siksi, että palveluihin hakeutuminen on vaikeaa esimerkiksi aukioloaikojen tai asiointitavan vuoksi. Nopeampaa apua nuorelle toimijat kaipasivat erityisesti mielenterveysasioissa, joissa nykyisen järjestelmän jonoineen koettiin

18 vastaavan huonosti nuorten avun tarpeisiin. Jonottamisen myötä nuoren avun tarve saattaa kasvaa ja tilanne kriisiytyä jonotusaikana. Usein myös nuoren ilmaisemaan avun tarpeeseen pitäisi pystyä vastaamaan mahdollisimman pian myös motivaation ylläpidon vuoksi- odotusaikana kokemus tuen tarpeesta saattaa heikentyä. Samoin nuorten talousvaikeudet koettiin aihealueeksi, johon olisi saatava huomattavasti nykyistä nopeammin ja aikaisemmin apua. Työllistymiseen ja opintoihin liittyvissä asioissa nähtiin myös tarvetta ohjaukselle, neuvonnalle ja tuelle, jota voi saada omatoimisesti hakemalla ilman lähetettä tai asiakkaana olemista. Vaikka nuorille on nykyisellään suhteellisen kattavasti palveluja tarjolla, toimijaverkostosta esitettiin kuitenkin näkemyksiä siitä, että palvelujärjestelmä keskittyy paljon virastoauttamiseen - tällä termillä eräs haastateltava kuvasi nykytilannetta. Nuorten tilanteeseen koettiin tarvittavan eritasoista tukea ja apua, joka auttaisi nuorta elämänhallinnan ja arjen hallinnan kysymyksissä, jalkautuisi enemmän kotiin ja nuoren avuksi hänen elämänympäristöihinsä. Itsenäiseen asumiseen muuttaminen ja silloin tarvittava asumisen tuki nousi esiin avun tarpeena, johon nykyisellään tukea on saatavissa niukasti. Yleisestikin nuorten tuettu asuminen oli kokonaisuus, johon nähtiin tärkeänä satsata tulevaisuudessa- asumisen ongelmat ja nuorten yksinäisyys nousivat esiin yhtenä ongelmana, joihin haetaan apua eri tahoilta ja joka näyttäytyy laajasti nuorten muuttaessa itsenäiseen asumiseen usein hyvin nuorena. Toimijat jakoivat yhteisen käsityksen siitä, että nykyisellään nuorten ja perheiden tilanteet useinkin ovat jo varsin kriisiytyneitä ennen kuin apua asioihin haetaan. Tällöin joudutaan turvautumaan varsin järeisiin auttamistoimenpiteisiin suoraan. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki nähtiin tärkeinä tehostamisen kohteina tulevaisuudessa- samoin niiden konkretisoiminen toiminnoiksi, palveluiksi, työmenetelmiksi ja toimintamalleiksi. Toimijat toivat esiin sen, että nyt ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta sen sisältö on jäänyt vaikeasti hahmotettavaksi ja epäselväksi. Samalla kuitenkin muistutettiin siitä, että jyrkkää rajaa ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn väliin ei kannata rakentaa; useinkin esimerkiksi korjaavaksi luokiteltu palvelu voi toimia myös ennaltaehkäisevänä. Kuitenkin nuorten ja perheiden avun hakemista jo pieniltäkin tuntuviin pulmiin tai kysymyksiin haluttiin yleisesti helpottaa ja kynnystä madaltaa huomattavasti. Toimijat näkivät monialaisen yhteistyön ja verkostotyön kehittyneen viime aikoina parempaan suuntaan. Siltikin siinä nähtiin paljon parantamista; vaikkakin yhteistyötä tehdään usein yksittäisten nuorten asioiden ympärillä, ylisektorinen yhteistyö ei ole aina systemaattista ja pysyviä yhteistyörakenteita ei koeta olevan riittävästi. Pysyvien yhteistyörakenteiden kautta yhteistyö ylittäisi henkilösidonnaisuuden ja voitaisiin luoda

19 yhteisiä toimintamalleja nykyistä paremmin. Samoin toimijat kokivat, että järjestöjen ja kansalaistoiminnan roolia nuorten tukemisessa pitäisi huomattavasti vahvistaa ja tehdä yhteistyössä asioita. Eri toimijatahot toivat esiin tarpeen kehittää yhteisiä työmenetelmiä, työkäytäntöjä ja toimintamalleja, jotka tukisivat ja tehostaisivat työskentelyä nuoren ja perheiden kanssa ja samalla nuoret saavutettaisiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Toimintamallien ja työmenetelmien kehittämisen kautta nähtiin tärkeänä ottaa käyttöön tutkittuja, ja näyttöön perustuvia intensiiviohjelmia ja menetelmiä, joilla on selkeä rakenne. Viime aikoina on tehostettu esimerkiksi jalkautumista nuoren elinympäristöihin, verkostomaista työskentelytapaa ja jossakin määrin työparityöskentelyä. Joitakin strukturoituja työmenetelmiä on otettu käyttöön eri palveluyksiköissä, mutta yhteisesti käytössä olevat menetelmät ja toimintamallit nykyisellään jäävät puuttumaan. Esimerkkeinä työmenetelmistä, joita toimijat ehdottivat monialaisesti käyttöönotettaviksi, olivat nuorten aggressiivisen ja häiriökäytöksen ehkäisemiseksi kehitetty ART- menetelmä (Aggression Replacement Training) ja BARO-haastattelumenetelmää nuoren tilannearviointiin.

20 4 Nuorten Talo 4.1 Toiminnan tavoitteet Nuorten palvelujen kehittämisessä on kyse palvelujärjestelmän, toimintatapojen ja ajattelun muutoksesta, jossa painotus siirtyy vähitellen korjaavista toimenpiteistä ja palveluista kohti nuorten ja perheidensä vahvistamista heidän omissa elämänympäristöissään. Nykyisellään suuri osa palvelujen volyymistä painottuu korjaavaksi luokiteltuun työhön. Tausta-ajatuksena ja tavoitteena on, että vahvistamalla yksilön, tässä tapauksessa nuoren, hänen perheensä ja laajemminkin koko yhteisön hyvinvointia sekä tukemalla ja puuttumalla varhain voidaan pysäyttää muutoin mahdollisesti toteutuva negatiivinen kierre, joka voi johtaa nuoren ajautumiseen ulos elämän merkityksellisiltä areenoilta. Samalla kehitetään tapoja tuottaa, järjestää ja johtaa palveluja laajempina kokonaisuuksina sekä työn kohteen ja tavoitteen muuttumista yhteiseksi työksi. Olennaista muutoksessa on kunnan tai muun julkisen palvelun käyttäjän aseman muuttuminen ja käyttäjän tarpeiden ymmärtäminen; myös julkisilla varoilla tuotetut hyvinvointipalvelut toimivat hyvin ja tehokkaasti, kun ne vastaavat asiakkaiden eli käyttäjiensä odotuksiin ja palvelutarpeisiin. Muutosten ajureina ovat toisaalta tarpeet auttaa ja tukea kuntalaisia mahdollisimman varhain ja sitä kautta vastata asiakkaiden tarpeisiin. Nuorille suunnattujen palvelujen kehittämistarpeet ovat Varkaudessakin monitahoiset ja monitasoiset. Yhden palvelumuodon tai palvelukonseptin kehittäminen ja toiminnan aloittaminen on vain yksi osa pidempää ja laajempaa kehittämisprosessia. Tässä muutoksessa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen painopistettä muutetaan eri toimenpitein korjaavasta ja reagoivasta kohti ennakoivaa ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää ja vahvistavaa ajattelutapaa ja toimintaympäristöä. Onkin tarpeen tarkastella laajasti nykyistä nuorille suunnattua palvelujärjestelmää ja sen muutostarpeita muutoinkin kuin matalan kynnyksen tieto-, ohjaus-, neuvontapalvelujen osalta. Nuorten tukemisen, vahvistamisen ja varhaisen tuen tarpeet liittyvät työllistymisen ja koulutuksen ohella esimerkiksi asumiseen, terveyteen, vapaa-aikaan kuin sosiaalisiin suhteisiin. Esimerkiksi nuorten osalta asumisen tukemisen eri muotojen ja mahdollisen tukiasumisen kehittämiskysymykset ovat ajankohtaisia osan nuorista muuttaessa joko opintojen takia tai muutoin asumaan itsenäisesti huomattavan nuorina.

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 103 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamisesta HEL 2012-012539 T

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 1 5.3.2015 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Helsingin keskusta Vuonna 2013 uudistuneet

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus ja tukipalvelut Mikkelissä Mikkelin Olkkari Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Olkkari hanke 1.1.2011 31.1.2015 Mikkelin kaupungin nuorten

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Kun olis yks tyyppi, joka kuuntelis ja auttais

Kun olis yks tyyppi, joka kuuntelis ja auttais Omnia Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Nuorten palvelujärjestelmän kartoituksen avulla vauhtia nuorisotakuun toteutukseen Espoossa Kun olis yks tyyppi, joka kuuntelis ja auttais 6.3.2015 /Sirkku Reponen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM

Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Välittämisen koodin prosessikaavio pp.kk.vvvv 2 Palvelutilanne

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA Projektipäällikkö Matti Mäkelä Läpäisyohjelman levittämishanke Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto NUORISOTAKUU NYT -HANKE toteutettu Turun seutukunnassa

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kohtaamo-hanke tukemassa Kaakkois-Suomen Ohjaamohankkeita

Kohtaamo-hanke tukemassa Kaakkois-Suomen Ohjaamohankkeita Kohtaamo-hanke tukemassa Kaakkois-Suomen Ohjaamohankkeita Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT OHJAAMO-MALLIN KULMAKIVET (OKM, STM, TEM) Kohderyhmänä alle 30-vuotiaat nuoret Matalan kynnyksen palvelu

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU Johtava sosiaalityöntekijä Kristiina Aho 11.3.2014 12.3.2014 1 Peruslähtökohtia nuoren hyvinvoinnille jokaisella nuorella on kykyjä olennaista on, mitä nuori voi tehdä

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Ohjaamo toimintamalli. Rovaniemellä. Sanna Mäensivu, projektipäällikkö. sanna.maensivu@rovaniemi.fi

Ohjaamo toimintamalli. Rovaniemellä. Sanna Mäensivu, projektipäällikkö. sanna.maensivu@rovaniemi.fi Ohjaamo toimintamalli Rovaniemellä Sanna Mäensivu, projektipäällikkö sanna.maensivu@rovaniemi.fi 050 464 1672 Ohjaamo toimintamallin tausta ja tarve Tällä hetkellä julkinen sektori tuottaa palveluja koordinoimattomasti.

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot