AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN OPETTAJAN MATERIAALI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN OPETTAJAN MATERIAALI"

Transkriptio

1 AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN OPETTAJAN MATERIAALI JOHDANTO 3 1. KOKEMÄENJOEN MERKITYS PORILLE 4 2. KAUPUNGIN SYNTYHISTORIA 6 3. PORI LUVUILLA 7 Varhainen asutus 7 Kaupungin ulkonäkö 8 Raatihuone 10 Suurtori 11 Kirkko, hospitaali ja koulu 11 Kaupankäynnistä 14 Asukkaat ja elinkeinot 15 Ruoka 17 Asuminen KAUPUNKI PALAA! , 1606, 1640 ja Isoviha Kuoppakaupunki TEOLLISTUVA PORI 31 Tulitikkutehdas 33 Puuvillatehdas 34 1

2 Konepaja 34 Liikennevälineet 35 Kauppatori ja kauppahalli 36 Poliisi 37 Asuminen 38 Kivipori 41 Porilaiset teollistumisen aikana LAPSET 44 Kova lapsuus 44 Lasten työnteko 46 Leikit KULTTUURIA KAUPUNGISSA: KIRKKO, MUSEO JA TEATTERI VAATETUS PORILAISTA VAPAA-AIKAA 53 Tanssi ja musiikki 53 Urheilu 54 Vapaa-ajan varjopuolia 55 LOPUKSI 56 2

3 JOHDANTO Tämän tekstin tarkoitus on toimia Satakunnan Museon lasten kaupunkisuunnistuksen historiatiedon tietopakettina kaupunkisuunnistuksen aikuisille ohjaajille. Porin historia on rikas ja monivaiheinen, joten kaupungin historiasta on pyritty poimimaan keskeisimpiä tapahtumia. Tiedot on merkitty lähdeviittein. Lähdekirjallisuudesta tietoja voi vielä halutessaan täydentää. Tämä kirjoitus voi toimia historiatiedon johdanto-osana lasten kaupunkisuunnistuksessa sekä myös ylimääräisenä opetusmateriaalina. Tekstissä saattaa olla käsitelty joitakin asioita, jotka voivat olla liian monimutkaisia tai sopimattomia pienimmille suunnistajille. Ohjaajien tulisi täten itse päättää mitä asioita kaupungin historiasta käsitellään ryhmien ikäjakaumasta riippuen. Kaupunkisuunnistuksessa pyritään tutustumaan Porin 450-vuotiseen historiaan kartan, tarinoiden, esimerkkien ja valokuvien avulla. Tarkoituksena on tutustua tavallisen porilaisen elämään viitenä eri vuosisatana, alkaen kaupungin perustamisesta aina 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Suunnistusreitti on suunniteltu siten, että lapset (ja aikuisetkin) saavat kattavan kuvan kaupungin historiasta: kaupungin koosta, tärkeistä tapahtumista, rakennuksista, teollisuudesta, asumisesta ja myös ikävistä tapahtumista, kuten lukuisista paloista. Tässä tekstissä kaupungin paloja on käsitelty omana lukunaan lähinnä sen vuoksi, että Porissa palot ja niiden jälkeiset asemakaavat ovat muokanneet kaupungin kuvaa erittäin suuressa määrin. Sosiologi Max Weber määrittelee kaupungin suljetuksi asutuspaikaksi. Kaupunki on myös kaupankäynnin keskus tai markkinapaikka. Markkinoilla kaupungin asukkaat ja läheisen ympäristön maaseudun väestö myivät ja ostivat tuotteitaan. Markkinoiden olemassaolo perustui usein maaherrojen tai ruhtinaiden myöntämiin lupiin käydä kauppaa. Maaherroja tai ruhtinaita kiinnostivat myytävät tuotteet ja niistä perittävät tulli-, vero- ja muut markkinamaksut, joita saattoi periä. 1 Kauppa = esim. muinaisnorjan kaupa, goottilainen kaupōn, nykyruotsin köpa (ostaa, hankkia jne.) Kaupunki = esim. muinaisnorjan kaupangr eli kauppapaikka, muinaisruotsin köpunger. 1 Weber 1992,

4 Turku = tori. Esim. Karjalassa turg, muinaisruotsin torgh / törgh KOKEMÄENJOEN MERKITYS PORILLE Kokemäenjoki on ollut lähes kahden tuhannen vuoden ajan merkittävä kulkuväylä ja kauppareitti. Jokea kulkien on etsitty uusia riista- ja viljelysmaita. Virran mukana on laskettu turkislasteissa aavalle merelle ja edelleen ulkomaiden kauppapaikoille. Joki on toiminut liikenteen valtaväylänä, mutta myös kulttuurin kehityksen levittäjänä. 3 Yksi joen tarjoamista elinkeinoista oli kaupankäynti ja purjehdus. Tällä kansainvälisellä kanssakäymisellä ja kaupankäynnillä on ollut merkittävä vaikutus Porille ja jokivarren asukkaille. Pori on aina ollut myös merkittävä satamakaupunki. Kaupungin satama, raatihuoneen kohdalla rannassa, oli yksi portti kaupunkiin. 4 Maankohoamisen ja rannan mataloitumisen vuoksi satama siirrettiin Reposaareen vuonna Maankohoaminen johtuu maankuoren palautumisesta kohti alkuperäistä lepotilaansa, jossa se oli ennen kuin jääkautisen mannerjään suunnaton massa painoi sen alas. Maankohoamisen seuraukset näkyvät selvimmin vesistöissä ja meren rannikolla. Rantaviiva siirtyy jatkuvasti merelle päin ja selkeimmin niillä alueilla, joissa maasto on laakeampaa. 6 Kokemäenjoen suussa maa kohoaa keskimäärin n. 7 mm vuodessa. Joen suussa tätä prosessia kiihdyttää lisäksi joen mukanaan kuljettama liete, niin että keskimääräinen rannansiirtyminen pronssikauden alusta nykyaikaan on ollut 10 mm vuodessa. 7 Vientiartikkelit Porista ulkomaille olivat kuivattu ja suolattu kala, turkikset ja myöhemmin terva ja puutavara. 8 Tuontitavaraa olivat suola, tekstiilit, taloustavarat, viinit, olut sekä hedelmät. 9 Ulkomaankauppa käytiin Itämeren hansakaupunkien kanssa. Yhtä tärkeää oli niin kutsuttu Perä-Pohjan kauppa eli purjehtiminen Pohjanmaan satamapaikkoihin Mustasaareen, Pietarsaareen, Kemiin ja Tornioon. 10 Joessa olevia koskia käytettiin vesivoimanlähteenä. Kokemäenjoen koskiin rakennettiin luvun puolivälissä myllyjä. Myllyissä vesivoimalla pyörivillä kivillä voitiin jyvät jauhaa 2 Toivonen 1955, ; Itkonen, Joki, Peltola 1975, Virtanen 1999, Virtanen 1999, Ruuth 1899, Siiriäinen 1984, Salo 1970, Virtanen 1999, Jokipii 1958,

5 jauhoksi. 11 Myöhemmin koskipaikkoihin rakennettiin voimalaitoksia sähköntuotantoa varten. 12 Kalastus on ollut tärkeä joen ja meren elinkeino. Kokemäenjokeen nousi keväisin runsaasti lohta ja syyskesällä siikaa. 13 Merestä kalastettiin silakkaa ja silliä. 14 Kokemäenjoen suistoon nousi 1870 luvun alkuvuosina Reposaareen, Pihlavaan ja Poriin uudet sahat. Sahojen tarvitsemat tukkipuut oli helpointa kuljettaa uittamalla kokonaiset tukit jokea pitkin yläjuoksulta alaspäin. Sahalaitosten johtajat päättivät perustaa uittoyhtiön, joka sai nimekseen Kokemäen Uittoyhdistys. Yhdistys huolehti tukinuitosta joen yläjuoksulta Poriin asti. Tukinuitto suoritettiin heinä-elokuun aikana, ettei uitto häiritsisi kalastusta. 15 Uitto hävisi kaupunkikuvasta vuonna Silloin puun kuljetukset siirtyivät maantielle ja rautatielle. 16 Joen yli kuljettiin aluksi veneillä. Vuonna 1808 rakennettiin lautta, joka kulki jokirantojen väliä. Ponttonisilta avattiin liikenteelle toukokuussa vuonna Silta nimettiin Charlottaksi, koska se avattiin liikenteelle Charlottan päivänä. Talveksi Charlotta nostettiin maihin ja joki ylitettiin jäitä pitkin ja kelirikkoaikana veneillä. Vuonna 1926 valmistui kiinteä Porinsilta. Sillan ylityksestä perittiin siltamaksu vuoteen 1945 asti. Siltavahdin keräämällä maksulla koottiin rahaa sillan kunnossapitoa varten. Liikenne joen pohjoispuolelle lisääntyi tehtaiden rakentamisen ja kaupungin laajenemisen myötä Ruuth 1899, Virtanen 1999, Koivuniemi 2004, Virtanen 1999, Ruuth 1899, Virtanen 1999, Koivuniemi 2004, Ruuth 1899, Sarka, ,

6 2. KAUPUNGIN SYNTYHISTORIA Kesällä 1556 nuori Vaasa-ruhtinas saapui seurueineen Ulvilan seudulle. Hän oli saanut isältään, Kustaa-kuninkaalta, nimityksen Suomen herttuaksi ja oli nyt hallitsijamatkalla ruhtinaskunnassaan. Vasta 18-vuotias herttua vaikuttui seudun erikoisesta luonnosta ja mahtavasta joesta vehreine suistoineen. Kahden vuoden kuluttua hän saapui jälleen Ulvilaan ja kuninkaankartano pursui ylellistä loistoa herttuan hovin vieraillessa siellä. Vaikka Juhanaherttua pyrki Ulvilassa lähinnä lepäämään ja huvittelemaan, niin hän ei silti unohtanut politiikkaa luvulla, jolloin Porin kaupunki perustettiin, Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Kaupungit olivat kruunun, eli valtion, ja myös kirkon vallankäytön välineitä. Hallinnollista valtaa johti kruunu, kirkko ja raati. Kaupungit olivat merkittäviä kauppapaikkoja. Kaupankäynnin keskuspaikka oli tori, joka sijaitsi yleensä kirkon tai raatihuoneen tuntumassa. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa keskeinen kaupunkien perustamisen tavoite oli, että kruunu saisi kerättyä itselleen mahdollisimman suuret verotulot. Kaupunkien piti vähentää myös ulkoisten hyökkäyksien uhkaa. 20 Herttua etsi lähempää aavaa merta sopivaa paikkaa linnalle ja kaupungille. Ulvila ei sopinut linnan rakennuspaikaksi, koska maasto oli liian tasaista. 21 Lisäksi maankohoamisen seurauksena vesiliikenneyhteydet olivat huonontuneet, joten uusi kaupunki tuli perustaa lähemmäs joen suuta. 22 Sopivin paikka löytyi kymmenen kilometrin päästä Pärnäisten (Bärnäs) kylän vieressä sijainneelta hiekkaharjulta. Harjun alapuolella lainehti merenlahti ja Pärnäinen oli vielä saari jokihaarojen ja soistuvien rantojen sokkelossa päivänä maaliskuuta vuonna 1558 antoi Juhana-herttua kaupungin perustuskirjan Porin kaupunkia varten. Siinä sanottiin: Koska olemme hyväksi nähneet että vahva kauppakaupunki olisi meren puolelle rakennettava ja koska emme Ulvilassa löydä mitään linnoitettavaksi soveltuvaa paikkaa, niin olemme valinneet toisen paikan Porin luona. Sentähden olemme suoneet ja myöntäneet, kuten nytkin tässä avonaisessa kirjeessämme suomme ja myönnämme, kaikille niille, jotka haluavat sinne muuttaa ja siellä yllämainitun Porin luona rakentaa ja asua, vapaan kaupankäynnin Ruotsin säädetyn lain mukaan. Samoin suomme ja myönnämme jokaiselle, joka nyt heti sinne muuttaa Ulvilasta, tahi mistä hyvänsä he nyt tahi vastaisuudessa voivat tullakaan, samaisen heidän muuttonsa johdosta, kirjeen antopäivästä lukien 10 vuoden ajaksi, vapauden kaikesta rasituksesta ja kaikista niistä 19 Jokipii 1958, 263, Niukkanen 2004, Jokipii 1958, Niukkanen 2004, Seppälä 2002,

7 ulosteoista, joita heidän tulisi suorittaa, niin että he sillä aikaa saavat kaikin puolin olla vapaina, jollei Ruotsin valtakunta joudu sodan tahi muiden levottomuuksien ahdistamaksi. 24 Kaupungin perustamisen yhteydessä Juhana-herttua rakennutti Pärnäisten harjun itäpuolelle, nykyisen Keski-Porin kirkon kohdalle, kuninkaankartanon. 25 Itse kartano jäi kuitenkin varsinaisen kaupungin ulkopuolelle. 26 Suurin osa kartanon rakennuksista siirrettiin Poriin Ulvilasta. Juhana-herttuan suunnitelmissa oli rakentaa myös linna Pärnäisten harjun huipulle, mutta tämä hanke ei toteutunut. 27 Talonpojat olivat kuljettaneet linnaa varten suuria määriä kiviä eri puolilta Satakuntaa. Osa mäelle kannetuista kivistä käytettiin myöhemmin talojen perustuksiin. Loput jäivät ajelehtimaan sinne. Kuninkaankartanon vieressä olevaa mäkeä kutsuttiin silti Linnamäeksi. Linnasta muistuttaa vielä kaksi kadunnimeä: Isolinnankatu ja Vähälinnankatu. Kuninkaankartanot olivat kruunun omistamia suuria maatiloja. Ne olivat valtion hallinnon keskuspaikkoja ja niihin kerättiin veroja. Lisäksi ne toimivat mallikartanoina talonpojille. Kuninkaankartanot olivat yleensä voudin tai lampuodin hoitamia. Satakunnassa Kokemäen kartano tunnetaan jo 1350-luvun puolivälissä ja Satakunnan kruununvouti asui siellä 1550-luvulle saakka. Tämän jälkeen Kokemäen kartano menetti asemaansa koko maakunnan keskuksena. Hallinto siirtyi aluksi Ulvilaan ja vuonna 1559 Poriin. Porin kuninkaankartanoa ylläpitivät Ulvilan pitäjä, Närpiö, Eura ja Eurajoki. Kuninkaankartanoista käytettiin vaihtelevia nimityksiä: kuninkaankartano (konungsgård), karjakartano (ladugård, avelgård) ja mallikartano (mönstergård) PORI LUVUILLA Varhainen asutus Porin 1500-luvun asutuksen sijoittumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Vuosien kaupunkialueen laajuus ja rakenne ovat vielä tuntemattomia. 29 Kaupunki sijoittui perustamisvaiheessa Raatihuoneenmäelle rajoittuen ilmeisesti joen reunasta nykyisten Itä- ja Länsipuiston väliselle alueelle. 30 Kaupungin korttelirakenteen vanhin kuvaus on Porin 24 Ruuth 1899, Ruuth 1899, Mökkönen 2002, Ruuth 1899, Seppälä 2002, Mökkönen 2002, Virtanen 1999, 60. 7

8 pormestari Hans Hanssonin (tai Hannunpoika) laatima kartta vuodelta 1663, jossa päähuomio on kaupungin ympäröimillä maa-alueilla. Hanssonin kartassa on silloisen kirkon itäpuolella kaksi neljän suorakaiteen muotoista kortteliriviä. Näiden pidempi sivu on pohjois-etelä - suuntainen. Eteläisen rivin yhdestä korttelista oli ilmeisesti lohkaistu tori. Kirkon ja kahden edellä mainitun korttelin eteläpuolella on sijainnut neliömäisten ja lähes samankokoisten korttelien alue, jossa on ollut neljä pohjois-etelä -suunnassa ja seitsemän itä-länsi -suunnassa. 31 Olof Mörtin vuoden 1696 kaupunginmittauskartan mukaan kaupungin alue rajoittui pohjoisessa rantaan, etelässä nykyisen Gallen-Kallelankatuun. Länsi - itä -akselilla tontit rajoittuivat nykyisen Katariinankadun ja Antinkadun välille. Pori on saattanut olla 1500-luvun lopulla suurempi laajuudeltaan. 32 Vanhin asutus on ilmeisesti sijainnut Pärnäisten harjulla eli nykyisellä Raatihuoneenmäellä. 33 Vuonna 1571 kaupunki koki ensimmäisen suuren tulipalonsa. Porissa oli tuolloin 88 taloa, joista 31 tuhoutui. Kaupunki oli vuonna 1574 jaettu neljään kaupunginosaan eli kvartteriin. Pohjoisessa joen rannalla olivat Kirkon neljännes sekä Linnan neljännes sen mäen ympärillä, jolle Juhana-herttua oli aikonut rakentaa linnansa. Etelässä Pärnäisten puolella sijaitsivat Malmin ja Torin neljännekset luvulta on säilynyt kivikellari, joka oli todennäköisesti rakennettu vuoden 1640 tulipalon jälkeen. Kellari löytyi arkeologisissa kaivauksissa ja se sijaitsee Porin Taidemuseon lisärakennuksen sisällä. 35 Muita rakennuksia ei ole säilynyt nykypäiviin, koska talot oli rakennettu puusta ja kaupunki paloi yhdeksän kertaa vuosien välisenä aikana. Tulipalot tuhosivat kaupunkia vaihtelevasti. Kaupungista saattoi palaa vain muutamia taloja tai sitten kaupunki tuhoutui lähes kokonaan. 36 Kaupungin ulkonäkö Suomen lukujen kaupunkien yleisleima oli kylämäinen. Kapeiden kujien varrella oli harmaita ja matalia taloja. Suomen ainoat kivitalot olivat tuolloin Turussa ja Viipurissa. Muissa kaupungeissa kaikki rakennukset olivat puisia, koska tiilet olivat vielä erittäin 31 Mökkönen 2002, Mökkönen 2002, Niukkanen 2000, Jokipii 1958, Niukkanen 2000, Mökkönen 2002,9. 8

9 kalliita. 37 Kaupunkien katuverkoista pyrittiin tekemään suorakulmaisia ja kortteleista säännöllisiä. Käytännössä katujen leveys kuitenkin vaihteli, aukiot ja torit olivat epämääräisiä kenttiä ja korttelit olivat säännöttömän muotoisia. Kadut olivat kiveämättömiä, lähinnä hiekkaa ja soraa. Sateella kadut muuttuivat pohjattomaksi velliksi. Niiden kunnossapito oli tontinhaltijoiden vastuulla, mutta sitä lyötiin laimin. 38 Lantaläjien korjaamisesta kaduilta annettiin toistuvasti käskyjä, kuten myös ulkohuoneiden ja navetoiden rakentamisesta pihan puolelle. Myös porsaiden ja emakkojen päästämisen kaupungille sekä kuoppien kaivamisen torille ja kaduille jouduttiin jatkuvasti kieltämään. 39 Rakennukset oli jokainen sijoittanut tontilleen kuten parhaaksi katsoi. 40 Porissa koko joenranta, laitureita lukuun ottamatta, oli ahdettu täyteen rantapuoteja ja nuottakotia luvun alkupuoli oli Suomen kaupungeissa isovihan jälkeinen jälleenrakennuskausi. Vuosisadan keskivaiheilla rakennustyyli alkoi muuttua. Varakkaimmat porvarit rakensivat kaksikerroksisia taloja torien ja pääkatujen läheisyyteen. Kauppiailla ja virkamiehillä talot rakennettiin nyt karoliinisen pohjakaavan mukaan: sali oli keskipisteenä ja edustus- ja keittiötilat selkeästi erotettuina toisistaan. Pihapiirit rakennettiin edelleen umpinaisiksi kokonaisuuksiksi ja sisäänkäynti taloon sijaitsi pihan puolella. Ulkorakennuksina säilyivät edelleen karjasuojat, tallit ja liiterit. Talot rupesivat saamaan väriä 1700-luvun puolivälistä lähtien, jolloin punamaali yleistyi. Varakkaimmat saattoivat käyttää myös keltaista öljymaalia luvun lopulla Pori on tarjonnut joelta päin katsottuna kummallisen näyn. Vieri viereen sullotut rantamakasiinit näyttivät kauempaa katsottuna suurelta matalaoviselta pystyaidalta. Siellä täällä oli veräjämäisiä aukkoja, joista kaupungin laiturit työntyivät jokeen. Makasiinirivin takana kohosi epämääräinen rykelmä tiiviisti rakennettuja taloja. Matalalla mäellä, nykyisen kirkon paikalla, sijaitsi joukko uudisrakennuksia. Karjarannan puolella kirkon ja koulutalon välissä oli avonaisia paikkoja ja kaalimaita. Kaupunki oli pääasiallisesti hyvin rakennettu. Kivitalotkaan eivät olleet enää tuntemattomia. 43 Kaupungin raatihuone sijaitsi harjulla lähes nykyisellä paikallaan. Raatihuoneen ulkopuolella oli tori, joka käsitti 37 Kiuasmaa 1985, Mäntylä 1985, Jokipii 1958, Niukkanen 2004, Jokipii 1958, Talve 1979, Jokipii 1958, ,

10 noin kolmanneksen nykyisestä puistosta. Kirkon paikka oli karttojen mukaan Satakunnan Museon ja oluttehtaan välissä katualueella. Porin suurimmat kadut olivat tuolloin Kuninkaankatu, Rantakatu (Eteläranta) ja Hämeenkatu. Rantakadulla oli etenkin kesäisin vilkas liikenne, jolloin purettiin ja lastattiin laitureita. Rantakadulla oli viininlaskijallakin oma myymälänsä. 44 Raatihuone Kaupungeissa oli monia julkisia rakennuksia. Tärkein oli tornillinen, yleensä puinen raatihuone, joka sijaitsi päätorin äärellä ja oli samalla kaupungin symboli. 45 Porin raatihuone sijaitsi hallitsevalla paikalla Pärnäisten harjun huipulla ja oli jo tuolloin kaksikerroksinen. Raatihuone oli punaiseksi maalattu puurakennus, jossa oli ilmeisesti myös keltaiset ikkunapielet. Tornissa oli kello kullattuine viisareineen ja numeroineen. Rakennuksen alakerrassa sijaitsi kaupungin kätkö ja kirstu (stadens gömma och kista) eli kaupunginvankila. 46 Raatihuoneen ulkopuolella oli 1600-luvulla kaakinpuu. Tämä oli paalu, johon raipparangaistukseen tuomittu kiinnitettiin. 47 Tuolloin rangaistukset tapahtuivat yleisillä paikoilla pelotukseksi muille. Lievempi rangaistus oli sakko tai jalkapuu. Jalkapuu muodostui kahdesta yhteen liitetystä tukista, joiden reunoihin oli tehty puoliympyrän muotoiset aukot. Sääntöjä rikkoneen jalat asetettiin näihin reikiin. Jalkapuu sijaitsi joko kirkon eteisessä tai oven ulkopuolella, jossa tuomittu sai hävetä koko seurakunnan edessä. Jalkapuuta saattoi saada mm. kiroilusta ja sadattelusta sekä myös silloin, jos ei viettänyt lepopäivää (sunnuntaita). 48 Ensimmäinen raatihuone sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin ja 1700-lukujen raatihuoneet sijaitsivat nykyisen Raatihuoneen puiston pohjoisosassa (n. karhupatsaan kohdalla). 49 Nykyinen raatihuone, kaikkiaan kuudes, on valmistunut vuonna Sen on suunnitellut arkkitehti C. L. Engel. Raatihuoneesta tuhoutui sen puinen torni vuoden 1852 palossa. Nykyinen torni rakennettiin 1890-luvulla. 50 Nykyinen raatihuone rakennettiin lähiympäristöstä louhitusta ja paikalla hakatuista sokkelikivistä, Porissa ja ympäristössä tehdyistä tiilistä, virolaisesta kattolistakivestä, Ruotsista tuodusta rautatavarasta, Öölannin kalkkikivestä ja satakuntalaisesta puusta. Ikkunalasit hankittiin Tuorsniemen lasitehtaalta. Tornikellon koneiston valmisti kelloseppä Johan Yli-Könni Ilmajoella. 44 Jokipii 1958, Niukkanen 2004, Jokipii 1958, Räty 1996, Räty 1996, Mökkönen 2002, Tuomi 1973,

11 Huonekalut tilattiin Pietarista ja Helsingistä, tekstiilejä Hampurista ja istuntosalin peili Tukholmasta. 51 Suurtori Nykyisen Raatihuoneen puiston kohdalla sijaitsi Suurtori. Vuonna 1638 annetun toripakon mukaisesti kaiken kaupankäynnin tuli tapahtua toreilla. Tori toimi lisäksi kaupungin hallinnollisena keskuksena, koska kaupungin tärkeimmän rakennuksen edellytettiin sijaitsevan torin piirissä. Umpikulmainen aukio edusti 1600-luvun torityyppiä. Kuitenkin Porin Suurtori jäi ainoaksi umpikulmaiseksi toriksi, joka toteutettiin vuosisadan aikana. 52 Porin suurtori oli tyypillinen agraarin kauppakaupungin toriaukio. Se oli kaupallinen keskus, jonka piirissä valtaporvarit asuivat luvulla kaupankäynti alkoi hiljalleen siirtyä kauppiaiden talojen yhteydessä olleisiin kauppapuoteihin. 53 Kirkko, hospitaali ja koulu Kirkko, hautausmaa ja pappila sijaitsivat tavallisesti kaupungin reunalla. 54 Porin puiset kirkot sijaitsivat samalla paikalla aina kaupungin perustamisesta vuoden 1852 paloon saakka. Punainen kirkko oli hautausmaan ympäröimä. Vanha hautausmaa oli ahkerasta käytöstä johtuen kohonnut neljä kyynärää katutason yläpuolelle. Kirkon ympärillä oli kirkkokenttä, jossa sijaitsi jo hieman rappeutuneet koulutalo ja köyhäintalo. 55 Porin hospitaalista on ensimmäiset maininnat vuodelta Hospitaali sijaitsi ja luvuilla Danviikissa eli Karjarannassa. Vuosien 1696 ja 1734 kartoissa hospitaali on sijainnut silloisen kirkon länsipuolella, nykyisen olutpanimon piha-alueella. 56 Hospitaalit olivat kirkon perustamia sairaiden ja köyhien hoitolaitoksia. Ne olivat käytännössä eräänlaisia eristyslaitoksia, joihin vaikeasti ja tartuttavasti sairaat, vaivaiset ja mielisairaat teljettiin. 57 Varsinaiset viralliset lääkintäpalvelut olivat vielä 1900-luvun alussakin keskittyneet kaupunkeihin ja niitä saattoivat käyttää vain yhteiskunnan hyväosaiset. Tavallinen rahvas turvautui kansanomaiseen lääkintään. Kansanlääkinnälle oli tyypillistä, että taudin alkuperä pyrittiin selvittämään. Diagnoosia ei nähty yhtä tärkeänä. Taudin syynä nähtiin usein yliluonnollinen maailma: vainajat ja haltijat. Myös pahaa tarkoittavat ihmiset saattoivat lähettää tauteja. Taudit ymmärrettiin eläviksi olennoiksi, joilla oli veljiä ja sisaria. Kansanomaisia parannustapoja olivat 51 Tuomi 1973, Lilius 1996, Lilius 1996, Niukkanen 2004, Jokipii 1958, Mökkönen 2002, Halila 1985,

12 mm. hieronta, kuppaus ja yrttihoidot. Lisäksi käytettiin erilaisia loitsuja ja taikoja. Alun perin oppilääketiedekin perustui yliluonnollisiin käsityksiin. 58 Ennen koululaitosta kirkko valvoi seurakuntalaisten lukutaitoa ja kristinopin tuntemusta kinkereiden ja ehtoolliseen liittyvien kuulustelujen avulla. Lasten opetus oli pääasiallisesti vanhempien vastuulla, mutta kirkko järjesti myös alkeisopetusta lukutaidon ja kristinopin tietojen parantamista varten. 59 Kotona lapselle opetettiin aakkoset ja luettiin katekismusta. Opetuksen ensimmäinen vaihe oli savutettu, kun lapsi oli oppinut jonkin rukouksen. 60 Porissa on ollut koulu kaupungin perustamisesta lähtien. Ensimmäinen maininta koulusta on vuodelta Vuoden 1696 kartassa koulu on merkitty lähelle rantaa, nykyisen oluttehtaan portin kohdalle. Rakennus oli aluksi yksinkertainen koulutupa (skolestufva). Sisustuksena oli ilmeisesti vain muutamia yksinkertaisia penkkejä. Oppilaista suurin osa oli köyhien talonpoikien lapsia. 61 Oppilailla oli tapana pyhäinmiestenpäivänä ja ilmeisesti muinakin juhlapäivinä kierrellä porvarien porttien takana laulamassa, josta he tienasivat hieman rahaa. 62 Koulussa oli aluksi yksi iso huone, johon kaikki luokat sijoitettu. Köyhimmät oppilaat oli velvoitettu moniin koulun palvelustoimiin kuten avaimen kantamiseen, lattian lakaisemiseen ja rangaistusvälineenä käytetyn patukan tekoon. Ennen lomille päästämistä oppilaita vaadittiin käyttäytymään loman aikana siivosti ja hurskaasti sekä kertaaman lukukausilla oppimansa asiat. 63 Koulussa oli ainoastaan yksi opettaja. Vuonna 1640 tämän alkeiskoulun korvasi korkeampi triviaalikoulu (alempi oppikoulu), jossa oli viisi opettajaa. Tärkeimmät oppiaineet olivat uskonto ja latina. Koulun teologinen sävy johtui käytännöllisistä päämääristä: maalaisvanhemmat halusivat pojistaan pappeja. Porin koulu oli tuolloin arvostettu ja oppilaita saapui Pohjanmaalta saakka. 64 Helsingin triviaalikoulussa (varmastikin myös Porissa) koulupäivä oli seuraavanlainen: oppilaiden piti kokoontua jo aamuviideltä. Koulun kello soi kuudelta ja päivä aloitettiin aamurukouksella. Sen jälkeen luettiin kello kahdeksaan, jolloin seurasi tunnin tauko. Yhdeksästä kymmeneen kaikilla luokilla oli uskontoa. Tämän jälkeen pidettiin kahden tunnin tauko kello kahteentoista asti, jolloin oli lauluharjoituksen vuoro. Kello oli 58 Laaksonen 1985, Suntiainen Nurmi 2006, Suntiainen Nurmi 2006, Jokipii 1958, Jokipii 1958, Ruuth 1899, Jokipii 1958,

13 kirjoitusharjoituksia ja käännettiin ruotsista latinaksi ja päinvastoin. Tämän jälkeen oli taas tunnin tauko. Viimeiset kaksi tuntia oli kielioppia ja lukemista. Koulupäivä päättyi kello 17. Taukojen aikana oppilailla oli mahdollisuus käydä kotona syömässä, ansaita rahaa tai tehdä läksyjä. 65 Oppilaiden oli osattava katekismus ja tiettyjä raamatunkappaleita. Suurin osa tuli osata ulkoa. Kielissä opetettiin puhetaitoa ja kielioppia. Mikäli koulussa oli useampi luokka, työskentelivät kaikki silti samassa salissa. Kaikki puuhasivat saman aineen parissa vaikkakin eri tasolla. Salissa kuului jatkuva mumina, koska tuohon aikaan luettiin vielä ääneen. Ensimmäisellä luokalla tärkeimpiä aineita olivat luku- ja kirjoitusharjoitukset, toisella luokalla käännökset ja kielioppi, kolmannella kirjeiden ja pienten kertomusten kirjoittaminen ja neljännellä pidettiin pieniä puheita ja luettiin hieman kreikkaa. Ainakin Helsingissä niille, jotka aikoivat kauppiaiksi tai käsityöläisiksi, oli ensimmäisen luokan jälkeen kirjuriluokka eli laskuluokka. 66 Esim luvulla syyslukukausi päättyi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, ja joululoma kesti Kynttilänpäivään, 2. helmikuuta. Kesäloma puolestaan alkoi juhannuksena 24. kesäkuuta ja päättyi Pärttylinpäivänä 24. elokuuta. 67 Koulun opetuskieli oli ruotsi ja ylemmillä luokilla latina. Oppilaista kuitenkin suurin osa tuli suomenkielisistä perheistä. Opiskelu vieraalla kielellä teetti paljon töitä oppilaille ja opettajille. 68 Sivistyneistön kieli oli ruotsi, kun taas tavallinen kansa puhui suomea. Tuomiokapituli kirjoitti rehtori Kraftmanille vuonna 1748: koska suomalaiset pojat, jotka eivät osanneet lukea sisältä tahi eivät ymmärtäneet yhtään ruotsin sanaa, turhaan kuluttaisivat aikaansa koulussa, ei heitä ensinkään pitäisi sinne laskea. 69 Aluksi ainoastaan pojat pääsivät kouluun. Vasta 1800-luvun alkupuolella perustettiin tyttökouluja, aluksi ruotsinkielinen ja myöhemmin suomenkielinen tyttökoulu. Pyhäkouluja eli sunnuntaikouluja perustettiin käsityöläisoppipoikien ja palvelusväen opettamista varten. Vuonna 1872 perustettiin ensimmäiset kansakoulut. Vuonna 1866 voimaan tullut kansakoululaki erotti koulut kirkon alaisuudesta Lönnqvist 1995, Lönnqvist 1995, Lönnqvist 1995, Ruuth 1899, Ruuth 1899, Suntiainen-Nurmi 2006,

14 Kaupankäynnistä Kaupungin perustamisen aikoihin Porissa asui porvareita, jotka olivat myös kauppiaita, laivan omistajia ja laivureita. 71 Varakkaimmat porvarit purjehtivat Porista kreijari tyyppisillä aluksillaan tavallisesti kaksi kertaa vuodessa hansakaupunkeihin, kuten Danzigiin, Lyypekkiin, Stralsundiin, Rostockiin ja Greifswaldiin sekä myös Riikaan ja Haapsaluun. Näissä kaupungeissa he myivät lastinsa, joka oli tavallisesti voita, vuotia, nahkatavaroita, tervaa ja lohta. Ulkomaalaiset tuotteet, jotka laivojen Poriin palattua purettiin tullisillalle, sisälsivät komeita Englannin ja Görlitzin kankaita, valmiiksi ommeltuja vaatekappaleita, pitsejä, hattuja, vöitä ja erilaisia kukkaroita. Lisäksi tuotiin monenlaisia taloustavaroita kuten Nürnbergin veitsiä, silmäneuloja sekä tietenkin suolaa, joka oli välttämätöntä ruuan säilömiseen. Tuontiherkkuja olivat Reinin, Ranskan ja Espanjan viinit, Braunschweigin mumma-olut, Sunnin olut ja pöytäolut, Saksan omenat sekä Saksan pähkinät. Tämä tavaroiden moninaisuus antoi omituisen, puoliksi keskiaikaisen, puoliksi uudenaikaisen leiman rannan kauppaelämälle. Tullimies kierteli kirjureidensa seuraamana tavaroiden keskellä ja merkitsi tarkasti luetteloihinsa kaikki parselit. Ulkomaiset kauppapalvelijat, etenkin saksalaiset Lyypekistä ja Danzigista, olivat varsin yleinen näky Porissa tuohon aikaan. 72 Vielä 1800-luvullakin kaupunkilaisten kulutustottumukset olivat säätysidonnaisia. Vain säätyläistö ja varakkaimmat porvarit pystyivät hyödyntämään kauppojen valikoimia ja ammattimestarien käsityötuotteita. 73 Kaupungin väkiluku lisääntyi kaupungin perustamisen alkuvuosina tasaisesti ja nopeasti. Vuonna 1564 asukkaita oli noin 400 ja vuonna 1600 kaupungin asukasluku oli n Pori oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki Turun ja Viipurin jälkeen. 74 Porin ensimmäiset vuosikymmenet olivat kaupankäynnin kukoistuskautta. Kaupunki sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1564, eli oikeudet käydä ulkomaankauppaa. 75 Vuonna 1614 kaupungin kaupankäyntioikeuksia alettiin rajoittaa, ja vuoden 1636 kauppaohjesääntö vei Porilta sekä muilta Turun ja Tukholman pohjoispuolisilta kaupungeilta tapulioikeudet. Pori ei saanut harjoittaa ulkomaankauppaa. Suomen ainoat tapulikaupungit olivat Turku, Helsinki ja Viipuri. Samoihin aikoihin myös Porin sisämaan kauppa-alue pieneni huomattavasti ja kaupunki alkoi rapistua. 76 Vuonna 1765 Pori sai tapulioikeutensa takaisin ja kaupunki alkoi jälleen vaurastua. 77 Perä-Pohjan kauppaa oli harjoitettu jo Teljän ajoista saakka. Kuitenkin vuosina 1605 ja 1606 annettujen Oulun ja Vaasan perustamiskirjojen myötä tämä kauppa loppui Porin osalta. Oulun 71 Ruuth 1899, Jokipii 1958, 277, Vainio-Korhonen 1998, Ruuth 1899, 78; Kiuasmaa 1985, Ruuth 1899, Jokipii 1958, , Jokipii 1958,

15 ja Vaasan etuoikeuskirjeet määräsivät, että Pohjois-Pohjanmaa oli Oulun ja Etelä-Pohjanmaa Vaasan kauppa-aluetta. 78 Myös hämäläiskauppa oli tuottanut Porin kaupungille huomattavan lisän, mutta vuosina 1638 ja 1639 Pietari Brahe antoi luvan kaksien markkinoiden pitämisestä Tammerkosken kylässä, joiden kauppaoikeudet annettiin Turun ja Uudenkaupungin porvareille. 79 Vuonna 1622 valtakunnassa säädettiin ns. pikkutulli, jota jouduttiin maksamaan kaikista torille tai markkinoille myytäviksi tuotavista tavaroista. Jotta pikkutulli pystyttiin keräämään, kaupunki oli ympäröitävä aidalla ja sisään pääsi vain kontrolloiduista porteista. 80 Porissa tulliaita rakennettiin vuosina ja aita oli tiettävästi ainoana Suomessa vallihaudan ympäröimä. 81 Hans Hanssonin kartassa tulliaidan rajaama kaupunkialue on ahtaampi kuin Olof Mörtin vuoden 1696 kartassa. Asukkaat ja elinkeinot 1500-luvun ihmisten kanssakäymisen mahdollisuudet olivat vähäisiä johtuen harvasta asutuksesta ja pitkistä välimatkoista. Elämä rakentui näistä syistä lähipiirin varaan. Kaikkea vierasta ja outoa kartettiin ja pidettiin uhkaavana. Tuttu asia, epämiellyttäväkin, oli parempi kuin uusi ja tuntematon. Taikausko oli vielä yleistä. Ihmisten kaikilla teoilla oli elämyksellinen leimansa. Tunnepurkaukset ja tarve pahan ja pelottavan torjumiseen keinolla millä hyvänsä olivat osa yhteisön vaistonvaraista suojelukoneistoa. Tällä haluttiin taata elämän turvallisuus ja vakaa jatkuminen. Tuon ajan ihmisten padot murtuivat helposti. Säätyyn katsomatta henkilö saattoi riehaantua ilossaan yli äyräittensä tai purkaa kiukkuaan elollisiin tai elottomiin luvun ihminen oli mukana kaikessa. Syrjästäkatsojia ei tunnettu. 82 Keskiajalta lähtien kaupunkien tärkeimmät ryhmät olivat kauppiaat, käsityöläiset ja työläiset. Kauppiaat ja käsityöläiset nauttivat porvarioikeuksista ja he tavallaan muodostivat asukkaiden ytimen luvun Porissa porvariväestö oli yhtenäinen, koska kaupungissa ei ollut kuin muutama ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvari. Heitä saattoi olla samanaikaisesti 4-6. Porissa oli lisäksi joitakin säätyläisiä, lähinnä paikallisen papiston ja alemman virkamiehistön edustajia. Säätyläisiä oli kaupungissa korkeintaan henkilöä. Huomattavasti suuremman ryhmän muodostivat palkolliset ja kaupungin suojeluksessa toimivat työmiehet sekä myös paikalla ilman lupaa oleilevat irtolaiset. Kaupunkien sosiaalinen rakenne ei muuttunut luvun aikana. Kaupunkilaisten oloissa saattoi tapahtua muutoksia eri vuosikymmeninä, mutta 78 Jokipii 1958, Jokipii 1958, Vainionpää 1994, Jokipii 1958, 344,

16 näihin vaikuttivat lähinnä taloudelliset tekijät. 83 Naisten ja lasten asema määräytyi useimmiten miesten, isän tai aviopuolison mukaan. 84 Kaupungin ainoat teollisuuslaitokset olivat 1500-luvun lopulla kruunun tiilitarha ja laivaveistämö, eli Porin laivavarvi. Veistämöllä työskenteli erityinen päällysmies sekä noin 60 työntekijää. Käsityöläisammatit kehittyivät Porissa nopeasti luvulla Porissa oli seuraavia käsityöläisammatteja: hakastentekijä, kultaseppä, lasimestari, maalari, muurari, nahkuri, nyörinpunoja, pellavakankuri, pelttari, puuastiantekijä, puuseppä, rakennusmestari, räätäli, satulaseppä, seppä, sorvari, suutari, säämiskäntekijä, tiilenlyöjä ja tynnyrintekijä. Vuosina kaupungissa toimi 12 käsityöläistä ja vuosina jo 44 käsityöläistä. 86 Käsityöläisammatin salaisuudet opittiin työskentelemällä sovittu oppiaika jonkin mestarin verstaassa. Mestari sai ottaa vain sen verran poikia kuin kykeni opettamaan. Vuodesta 1734 oppipoikien tuli olla 14 vuotta täyttäneitä. Oppipoikavaiheen jälkeen seurasi kolmivuotinen kisälliaika (yleensä muussa kaupungissa), jonka jälkeen seurasi mestarinnäytetyö. Opiskeluaika oli keskimäärin n.12 vuotta. 87 Kaupungeissa oli esiteollisella ajalla myös ammattikuntapakosta vapaita käsityöaloja. Monet epävirallisen alan harrastajat saivat näistä aloista lisätienestejä. Laittomasti toimineiden fuskarien tuotantomahdollisuuksista ei ole tietoa, koska veroluettelot eivät kerro heistä mitään. Laittomia lisätienestejä hankkineiden määrä on varmastikin ollut melko huomattava, koska esimerkiksi vuosien valtiopäivillä eräässä puheenvuorossa sanottiin: käsityöläiseltä joutuu ostamaan kelvotonta tavaraa siinä kuin eron saaneelta sotamieheltäkin, mutta usein nämä tekevät parempaa työtä ja halvemmalla. 88 Käsityöläisten määrä vaihteli eri aikoina. Vuonna 1674 kaupungissa ei ollut sille välttämätöntä muuraria, lukuun ottamatta erästä tuhrijaa (kluddare), joka oli ilmeisesti kädentaidoiltaan niin heikko, että häntä kiellettiin työkalujen menettämisen ja laillisten sakkojen uhalla harjoittamasta ammattiaan. Käsityöläisiä kiellettiin muuttamasta maalle, koska porvaristo olisi menettänyt heidän palveluksensa ja kaupunki olisi köyhtynyt Kiuasmaa 1985, Heino 1985, Vilkuna 1996, Jokipii 1958, Heino 1985, Vainio-Korhonen 1998, , Vainio-Korhonen 1998, Jokipii 1958,

17 Kaupungin maistraatti asetti virkaan juomanpanijat ja -polttajat, teurastajat, lihanmyyjät ja leipurit. Juomanpanijoita käskettiin pitää huolta siitä, että kapakoista ei puutu olutta. Kapakoitsijoita (mm. vuonna kpl.) kiellettiin ottamasta panijoilta vastaan olutta ennen kuin se oli tutkittu. Vuonna 1651 kaupungin teurastajan virkaan asetettua Matti Soroita kehotettiin hieman ennen joulua tekemään parhaansa lihan hankkimiseksi pyhiksi. Samana vuonna asetettiin virkaan kaksi leipuria ja kaksi henkilöä, jotka valvoivat leivänostoa. Maistraatti nimitti veronalaisten alojen lisäksi myös majatalojen isännät. Heitä oli tavallisesti kaksi sekä myös 2-3 ajuria, jotka olivat hevosineen ja veneineen isäntien apuna. 90 Palvelusväen määrään vaikuttivat 1600-luvulla sodat, taloudelliset suhdanteet ja elinkeinoelämän rakenne. Porissa 1630-luvulla palvelijoiden määrä henkikirjoitetusta väestä oli 12,5 % ja vuosisadan lopulla 14,1 % luvulla kaupunkien asukkaista oli noin viidesosa palvelusväkeä, joista piikoja oli enemmän kuin renkejä. Piiat olivat työpanokseltaan erittäin merkittävä väestönosa. Monet tulivat kaupunkeihin maaseudulta töihin ja palasivat myöhemmin takaisin maalle. Myös monet kaupunkilaistytöt pestautuivat piioiksi. Joidenkin työsuhde kesti vain noin vuoden, mutta toiset saattoivat palvella koko elämänsä ajan. Kaupungeissa vain joka kolmannessa talossa oli piika. Varakkaimmissa saattoi palvella useampikin. Palveluskuntaan kuuluva ei saanut poistua talosta ilman isännän lupaa. 92 Porissa asui tietenkin myös merimiehiä. Kauppakollegio määräsi vuonna 1778 kaupunkien maistraatit huolehtimaan siitä, että laivurien ja merimiesten vaimot saivat harjoittaa haluamaansa ammattia. Purjehdus oli vielä tuolloin kausiluontoista (sulan veden kausi) ja merimiesten palkat maksettiin kerran kahdessa kuussa. Toinen puoli vuodesta oli elettävä vaimon tuloilla, joita tämä sai esimerkiksi kudonnasta. 93 Ruoka 1600-ja 1700 luvuilla n % Pohjoismaiden väestöstä eli maatalouden tuoton varassa lähellä toimeentulominimiä. Normaaleina ja hyvinä satovuosina väestö sai riittävästi ravintoa, mutta toisinaan lievänkin kadon sattuessa syntyi ongelmia. Ihmisiä ei menehtynyt välttämättä suoranaisesti nälkään, vaan aliravitsemuksen aiheuttamiin kulkutauteihin luvulla ankaria katovuosia oli miltei joka vuosikymmenellä. Katovuosina tärkeä sivuelinkeino oli mm. 90 Jokipii 1958, 367, Nygård 1989, Manninen 1986, Vainio-Korhonen 1998,

18 kalastus. Suomessa tilanne parani merkittävästi vasta 1820-luvulla, jolloin perunanviljely yleistyi ja 1600-lukujen ihmisten elinmahdollisuuksia rajoittivat myös taudit. Elinympäristön hygieenisyyteen kiinnitettiin vain vähän huomiota. Ilmeisesti suurinta tuhoa sai aikaan lavantauti. Katovuosina yleisiä kuolemaan johtaneita tauteja olivat myös lienteria (vaikea ripuli) ja punatauti. 95 Ruokatalous perustui varastointiin ja säilömiseen pitkälle 1800-luvun loppupuolelle saakka. Säilöntämenetelminä käytettiin kuivaamista, savustamista ja suolaamista. Esimerkiksi arvokkaiden suolakalojen, lohen ja siian, säilöntään käytettiin erittäin paljon suolaa. Lohitynnyri painoi 16 leiviskää (136kg) ja siitä oli suolan osuus 6 leiviskää. Siikatynnyriin tarvittiin 5 ja sekalaiseen suolakalaan 2,5 leiviskää suolaa. Porin kuninkaankartanoon ostettiin vuonna tynnyriä suolaa. Suurin osa suolasta kului kalan ja loput lihan ja voin suolaukseen. Lohta ja siikaa myös savustettiin, mutta tämä herkku kuului ainoastaan hovin tai voudin juhla-ateriaan. Vähärasvaisemmille kaloille (ahven, hauki ja särki) oli yleisin säilöntämenetelmä kuivaaminen. Suuremmat kalat halkaistiin ja pienemmät ripustettiin sellaisinaan naruihin tai pihteihin. Kuivaus tapahtui ulkoilmassa tuulessa. 96 Lihan säilömiseen käytettiin myös paljon suolaa. Sianlihaan laitettiin suolamäärä, joka oli 1/3 lihan painosta. Myös naudan- ja lampaanlihaan käytettiin miltei vastaava määrä suolaa. 97 Etikkaa käytettiin runsaasti mausteena esimerkiksi Porin kuninkaankartanossa, koska sillä yritettiin peittää jo ehkä hieman härskiintyneen ruuan maku. 98 Nykyihmisellä voisi olla hankaluuksia tottua vastaaviin suolamääriin, puhumattakaan jo hieman pilaantuneeseen ruokaan ja 1600-luvun mittoja ja painoja: 99 Kippunta = 20 leiviskää = 170kg Leiviskä = 20 naulaa = 8,5kg Naula = 32 luotia = 425g Jalka = 29,7cm Kyynärä = 2 jalkaa = 59,4cm Syli = 3 kyynärää = 178cm Peninkulma (Ruotsin) = 10,69km Peninkulma (Suomen) = n. 5km Tynnyri (viljaa) = 164,9 litraa Tynnyri (tervaa) = 125,6 litraa Vakka = 33 litraa Kannu = 2 tuoppia = 2,6 litraa Punta = n. 5,5 hl Kiihtelys (oravannahkoja) = 40kpl Toltti (lautoja) = 12kpl Tikkuri = 10kpl Asukkaiden ruokatottumukset riippuivat lähinnä asemasta ja varallisuudesta. Päivän perusravintona oli leipä ja olut. Liha, kala ja juurekset olivat särvintä. Esimerkiksi Porin kuninkaankartanossa voudin ja asemiesten pöydässä ruoka oli laadukkaampaa ja monipuolisempaa kuin palvelusväellä. Hoviväellä ruoka oli tietenkin aivan omaa luokkaansa. Palvelusväki sai tyytyä sisäelimiin ja makkaraan, kun taas voudinpöydässä syötiin kuivattua ja suolattua lihaa sekä voita. Olutlaatuja olivat herrainolut, voudinolut, asemiesten ja 94 Muroma 1991, 11-12, 14, Muroma 1991, Seppälä 2002, Talve 1979, Seppälä 2002, Esim. Suomen historia 2-3 (1985). 18

19 käsityöläisten olut sekä arkiolut eli kalja. Palvelusväen pöydässä leipä oli karkeaa arkileipää ja olut oli kaljaa, myös pyhinä. 100 Juhana-herttua ja Kaarina Hannuntytär seurueineen oleskelivat Porin kuninkaankartanossa keväällä 1559 viipyen hieman yli viisi viikkoa. Seurueessa oli varmastikin noin sata henkeä ja sille varattujen herkkujen määrä oli valtava. Viljaa kului leipää ja olutta varten yhteensä 38 puntaa. Voita kului n. 600kg ja munia 1215 kappaletta. Lampaita ja varsinkin karitsoja oli teurastettu runsaasti pitoja varten ja lihaa oli saatavana suolattuna ja tuoreena. Harvinaisempia linturuokiakin syötiin: kanoja, teeriä, pyitä ja kiirunoita. Olipa ruokalistaan kuulunut yksi riikinkukkokin! Kalaruokana oli herrojen herkkua eli suolattua lohta ja savusiikaa. Myös tavallisempaa kuivattua haukea syötiin ja tuoreena nautittiin mateita, haukia, siikaa ja ruutanaa. 101 Tavallinen rahvas oli tottunut yksinkertaisiin makuihin, kun taas herrasväki suosi makuja ja värejä. Kuitenkin tavallinen kansakin maustoi ruokiaan. Ylivoimaisesti yleisin mauste oli suola ja siitä saatettiin kriisiaikoina maksaa kiskurihintoja. Rahvaan keitoksissa makua antoivat luonnonvaraisina kasvavat tai sitten aikoinaan munkkien mukanaan tuomat yrtit, jotka sittemmin olivat villiintyneet. Näitä olivat mm. katajanmarja, mäkimeirami, lutukka, siankärsämö, kumina ja pietaryrtti. Herrasväki halveksi rahvaan yrttejä erottuakseen heistä. 102 Asuminen ja 1600-luvuilla rikkaimmatkin kodit olivat Porissa vaatimattomia. Ainoastaan muutamissa taloissa saattoi yksinkertaisten huonekalujen lisäksi olla kattoverhoja sinisestä ja punaisesta venäläiskankaasta. Nämä ripustettiin karkeille seinille eräänlaiseksi tapetiksi. Sänkyryijyt ja penkkityynyt osoittivat hyvää toimeentuloa. 103 Varakkaimpien asunnot sijaitsivat lähellä hallintokeskusta, eli raatihuonetta ja silloista toria. Taloilla oli Porissa omat erisnimet maalaistalojen tapaan. Näitä olivat esimerkiksi Bondila, Filppula, Flikkala, Haistila, Hakuri (ilm. kirvesmiehen talo), Housula, Karhula, Kattilus, Kellari, Kissala, Kleemola, Konstila, Kurnala, Köyliäinen, Lautila, Mangoinen, Masia, Ojala, Paavola, Paturi (ilm. sepän talo), Pikilä, Porola, Pumpula, Pyttylä, Rantala, Riisilä ja Santala. 104 Tältä ajalta ei ole tietoa mahdollisista kadunnimistä luvulla kadut nimettiin usein jonkun niiden varrella asuvan varakkaan henkilön mukaan. Porissa tällaisia katuja ovat tiettävästi olleet mm. Matti Pietarinpojan katu ja Gottlebenin katu. 105 Sukunimiä käytettiin vielä 1600-luvun Länsi-Suomessa harvoin. Esimerkiksi miestä saatettiin kutsua kahdella tai kolmella lisänimellä. Yleisesti käytettiin ristimänimeä ja isännimeä (esim. Henrik Mattson, Karin Larsdotter). 106 Porissa asui vuonna 1625 mm. kaupunginvänrikki Hannu Antinpoika. Kaupungin pormestareilla, raatimiehillä ja muilla suurmiehilläkään ei ollut sukunimeä. Vuoden 1637 henkikirjassa on mainittu 36 sukunimeä. Ruotsalaisia nimiä olivat mm. Bock, 100 Seppälä 2002, Seppälä 2002, Vilkuna 2006, Jokipii 1958, Jokipii 1958, Ruohonen Mikkonen 1985,

20 Bökare, From, Hypping, Lång, Möller, Prisse ja Skaffars; suomalaisia Hartikka, Hoppoinen, Humalainen, Karhu, Keisari, Pustari, Päiväinen, Rotkus, Sassi ja Torniolainen. Saksalaisia nimiä edustivat Horwandt ja Schultze. 107 Tavallisen porilaisen asunto oli harmaa yksinkertainen savupirtti. Ulko-oven edessä saattoi olla riu uista pystytetty tuulensuoja luvulla rakennuksissa saattoi olla myös salvottu päätyeteinen. 108 Talojen seinärakenteissa saatettiin käyttää työstämätöntä, pyöreää hirttä. 109 Yksinkertaisissa savupirteissä oli vain yksi huone luvulta lähtien yhden huoneen lisäksi saattoi olla myös kamari. Eteisellä ja eteiskamarilla varustettu tupa, jossa sisäänkäynti oli pitkällä sivulla, oli yleinen vähävaraisten asumus sekä maaseudulla että pikkukaupungeissa vielä 1900-luvun alussa luvun lopulla levisi myös symmetrinen paritupa. Tämä renessanssiajan uutuus ilmeisesti välittyi kuninkaankartanoiden, pappiloiden ja sotilasvirkatalojen kautta. Parituvassa oli läpikuljettava eteinen eli porstua.1600-luvulla säätyläiset jakoivat porstuan eteiseksi ja kamariksi. 110 Kuitenkin esimerkiksi Turussa tämä talomalli ei ollut yleisessä käytössä vielä 1600-luvun lopulla. 111 Savupirtillä tarkoitetaan asuntoa, jonka lämmityslaitteena toimi ovi- tai peränurkassa oleva kivinen kiuas. Varhaisimmat kiukaat olivat hormittomia ja sisäänpäin lämpiäviä. Pirtin täytti savu, joka poistui seinissä olevista aukoista. Savujohdolla varustettu takka eli piisi tuli ensimmäiseksi käyttöön linnoissa ja kartanoissa keskiajan lopulla. 112 Rikkaimmat kaupunkilaiset rakennuttivat savupiippuja 1600-luvulta lähtien. Savupirtti ja paritupa olivat talonväen asuinhuoneita. Talvella koko talon väki nukkui pirtissä tai tuvassa tulisijan lämmössä, mutta kesäisin esimerkiksi nuoriso saattoi nukkua mahdollisesti joissakin piharakennuksista (mikäli näitä oli). Talojen sisustus oli tavallisilla kaupunkilaisilla yksinkertainen. Pöytänä toimi pitkä irtolevy, joka asetettiin kahden juurakkojalan päälle. Sisustukseen kuuluivat myös kiinteät seinänvieruspenkit. Tuolit, lukuun ottamatta kolmijalkaisia jakkaroita, olivat erittäin harvinaisia vielä 1600-luvun lopulla. Penkit kuuluivat lähinnä miesten puolelle ja orsien varassa olevat makuulavitsat naisten puolelle. Säilytyshuonekaluna toimi arkku. Kaappeja oli ainoastaan kirkoissa ja säätyläistaloissa. 113 Ihmiset elivät erittäin pimeissä olosuhteissa. Voidaan kuvitella, että tuon ajan savupirtti oli melko synkkä ilmestys, mikäli sisälle astui suoraan auringonpaisteesta. Asukkaiden silmät olivat varmasti tottuneet hämäryyteen ja savuun, mutta olosuhteet vaikuttivat varmasti myös itse näköaistiin. Valoa pirtteihin toi ainoastaan mahdollinen avoliesi ja päreet. Mikäli joillain oli kynttilöitä, oli ne 107 Jokipii 1958, Talve 1979, Kykyri 2003, Talve 1979, Kykyri 2003, Lepistö 1994, Talve 1979,

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

AIKAMATKA KAUPUNKIIN SUUNNISTUS PORIN KAUPUNGIN HISTORIAAN Kaupunkisuunnistuksessa tutustutaan Porin historiaan tarinoiden, esimerkkien ja valokuvien avulla. Oppainamme toimivat 11-12-vuotiaat tavalliset

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille

Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille (OSA 1) Hei ja lämpimästi tervetuloa Turkuun! Teemme kohta pienen kävelykierroksen Turun vanhassa keskustassa. Ilmakin tuntuu suosivan meitä! Aurinko lämmittää mukavasti

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TP Juhlalaavu: Tilannekatsaus

TP Juhlalaavu: Tilannekatsaus TP Juhlalaavu: Tilannekatsaus Jan "Romu"Ruusuvuori 15. marraskuuta 2006 Sisältö 1 Suunnitelmat 1 1.1 Rakennuspaikka ja -lupa...................... 1 1.2 Perustus............................... 2 1.3 Hirsikehikko............................

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA)

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Ari Uronen ja Velijussi Kyllijoki: Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Taustaa: Koulunkäynti 1500-luvun Suomessa oli ankaraa puurtamista. Oppiaineina olivat latinan kielen suullinen ja kirjallinen

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

OULUN VUOSISADAT 1605-2005

OULUN VUOSISADAT 1605-2005 OULUN VUOSISADAT 1605-2005 Toimittaja Reija Satokangas Oulu 2005 Pohjois-Suomen Historiallinen yhdistys Oulun yliopiston historian laitos Sisällysluettelo Jouko Vahtola OULUJOKISUUN KESKUSASEMA ENNEN KAUPUNGIN

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

OSA 3: GEOMETRIAA. Alkupala. Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain.

OSA 3: GEOMETRIAA. Alkupala. Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain. OSA 3: GEOMETRIAA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi Alkupala Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain. G. GEOMETRIAA Hannu ja

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin.

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Savonlinnassa 1987 Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Pentti kertoi, kuinka jo vuosia hän oli unissa käynyt aina samassa

Lisätiedot

Tehnyt 9B Tarkistanut 9A

Tehnyt 9B Tarkistanut 9A Tehnyt 9B Tarkistanut 9A Kuitinmäen koulu Syksy 2006 Avaruusgeometrian soveltavia tehtäviä... 3 1. Päästäänkö uimaan?... 3 2. Mummon kahvipaketti... 3 3. Tiiliseinä... 4 4. SISUSTUSTA... 5 5. Kirkon torni...

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle

Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle Vanhalta Suurtorilta Tuomiokirkolle (OSA 2) Hei, hauska nähdä! Nyt olemme Vanhalla Suurtorilla. Tämä oli vuosisatojen ajan Turun kaupungin, ja jopa ehkä koko Suomen tärkein kauppapaikka. Kaikki tavara,

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset)

Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset) Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

PENTTILÄN SAHAN HISTORIAA

PENTTILÄN SAHAN HISTORIAA PENTTILÄN SAHAN HISTORIAA 1840- luvun alussa Joensuun seudulle muutti kaksi Cederbergin serkusta Pietarsaaren pitäjästä. Ensin he olivat Kuurnan sahalla töissä, josta toinen serkuksista Gustaf Cederberg

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot