Lohjan aseman seudun kyläsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohjan aseman seudun kyläsuunnitelma"

Transkriptio

1 Lohjan aseman seudun kyläsuunnitelma

2 SISÄLLYS Johdanto 2 Lohjan asemanseudun historiaa 2 Toiminta ja palvelut 6 Tiedottamisen kanavat: 8 Ympäristö 8 Vesi- ja jätevesihuolto 12 Kaavoitustilanne 12 Alue taajamaosayleiskaavassa 12 Lohjan aseman alueen SWOT-analyysi 14 Heikkoudet 14 Vahvuudet 14 Mahdollisuudet 15 Uhat 15 Ehdotuksia 16 Lohjan Aseman seudun kyläsuunnitelma 2014 Aseman seudun asukasyhdistys ry Koonnut: Aseman seudun kyläsuunnittelutyöryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy

3 Johdanto Lohjan Aseman seudun kyläsuunnitelmaa päätettiin lähteä toteuttamaan keväällä Yhdistys on perustettu vasta keväällä 2013 ja yhdistyksen hallitus piti kyläsuunnitelmaa ja siihen liittyvää kyläkyselyä hyvänä tapana kerätä alueen asukkaiden ideoita ja ajatuksia yhteen. Suunnitelman avulla on hyvä suunnitella ja kehittää yhdistyksen toimintaa eteenpäin. Kyläsuunnitelmatyö aloitettiin kevättalvella pidetyssä ideointi-illassa Mäntynummen Yhtenäiskoulun tiloissa. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä asukasta ja ideoita saatiin paljon kasaan. Samalla koottiin kyläsuunnittelutoimikunta, johon hallituksen lisäksi tuli kaksi muuta alueen asukasta. Kyläsuunnittelutoimikunta työsti kyläkyselyn, johon asukkailla oli aikaa vastata touko-kesäkuussa. Kysely oli yhdistyksen nettisivuilla ja paperiversioita sai muutamasta alueen yrityksestä. Kyselyjä jaettiin myös Kevätkivat-tapahtumassa. Vastauksia tuli kohtuullinen määrä, mutta ne olivatkin sitten täynnä asiaa. Kyselyn perusteella huolenaiheiksi nousivat mm. liikenneturvallisuus, yleinen siisteys, harjuluonnon ja Kyläsuunnitelmaa varten koottiin tietoa mm. alueen asukasmääristä ja kaavoituksesta sekä tilattiin katsaus alueen historiaan historioitsija Torsti Saloselta. Kyläsuunnitelma antaa meille katsauksen alueeseen tällä hetkellä ja toimii aktiivisesti käytettynä työvälineenä alueen kehittämisessä. Lohjan asemanseudun historiaa Kylän synty Esihistorian varhaisempina kausina Lohjan nykyisen rautatieaseman ympäristö oli metsäistä metsästysaluetta, jota harjun länsipuolella Lohjanjärven rannoilla asunut väestö käytti. Vesistön puuttuminen sekä maaperä eivät houkutelleet alueelle pysyvää asutusta ennen kuin rautakaudella ajanlaskun alun jälkeen, jolloin sinne syntyi kylä nimeltä Ventelä. Nimi saattaa viitata Itämeren etelärannalla asuneeseen slaavilaisperäiseen vendien kauppakansaan, jonka jäsenet kävivät myös Suomen etelärannikolla rautakauden loppupuolella. Koska tärkein vanha kauppatie Hämeeseen kulki Lohjanvesistön ja Lohjanharjun reittiä, on mahdollista, että joku vendiläisistä olisi asettunut asumaan reitin varrelle ja antanut nimensä kylälle. Nimi saattaa myös tulla kylän varhaisen asukkaan nimestä. Ventelän kylässä oli vuonna 1540 neljä maatilaa, joiden pienet pellot olivat nykyisen Asemanpellon alueella. Niittyä oli myös runsaasti varsinkin Munkkaanojan laakson ympäristön kosteilla alueilla. Kaskiviljelyä harjoitettiin peltoja ympäröivissä metsissä ainakin 1700-luvulle saakka. Tiloista kaksi yhdistettiin 1500-luvun lopulla, ja siitä tuli ratsutila eli rustholli. Se tarkoitti, että tilalla oli varaa varustaa ratsumies armeijaan, jonka vastineeksi se sai verohelpotuksia. Vuodesta 1681 lähtien tätä kylän suurinta tilaa kutsuttiin Nummelaksi. Kaksi muuta tilaa olivat nimeltään Alitalo ja Ylitalo. virkistysalueiden säilyttäminen ja huoli palveluiden siirtymisestä mäen päälle Lempolan ostoskeskukseen. Positiivisia asioita oli mm. asutuksen kehittyminen maltillisesti vuosikymmenien saatossa ja tätä kautta jatkuva tasainen muuttoliike, lähikoulut, alueen rauhallisuus, uusi kahvila asemarakennuksessa ja asukasyhdistyksen toiminta. Laakspohjan kartanon alaisuuteen Harjun toiselle puolelle perustettiin vuonna 1556 Laakspohjan kuninkaankartano, joka vuodesta 1563 lähtien oli aatelisten omistuksessa. Ventelän kohtaloksi koitui kartanon pyrkimykset kasvattaa maaomaisuuttaan. Jo 1500-luvun lopulla kartanon isännät esiintyvät maanomistajina Ventelässä, ensimmäisen kerran Johan Boose vuodesta 1571 lähtien. Hänen vävynsä eversti Claes Slang omisti Laakspohjan lisäksi myös kaksi Ventelän taloista. Hänen tyttärensä Anna Slangin mies ratsumestari Henrik Sabelstierna lunasti loputkin Ventelän maista vuonna Ratsumestarin kuoleman jälkeen 2

4 leski Anna menetti Laakspohjan ja muutti vuonna 1681 Nummelan rustholliin Ventelään. Anna Slangin kuoltua Ventelän tilat osti hänen sukulaisensa majoitusmestari Carl von Lindelöf. Hänen kuoltuaan vuonna 1705 Laakspohjan omistaja kenraalitar Johanna Welling lunasti Ventelän, joka oli jälleen kartanon alainen. Kun Wellingit myivät Laakspohjan vuonna 1728 Ventelä jäi heille ja kylän viimeinen itsenäisyys kesti vuoteen 1761, jolloin kartanon uudet omistajat Armfeltit ostivat Ventelänkin. Siitä lähtien Ventelän tilat kuuluivat Laakspohjan kartanolle ja omistajat asuivat harjun toisella puolella. Nummelan, Alitalon ja Ylitalon tilojen toiminnasta vastasivat tilanvuokraajat eli lampuodit, jotka maksoivat viljelyoikeudestaan kartanolle luvulla Ventelän kyläkin hävisi asiakirjoista, kun se liitettiin hallinnollisesti osaksi Laakspohjaa. Nummelan rakennukset olivat olemassa aina 1900-luvun alkukymmenille saakka. Niissä asui kartanon työväkeä ja suuressa navetassa oli osa kartanon karjasta. Nummelan tilakeskus sijaitsi nykyisen radan itäpuolella Ratapihantien ja Urheilijantien risteyksen paikkeilla luvulla. Tämä tie johti Lohjan kirkolta Ventelän kautta Vihtiin, Lopelle, Janakkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tie ei kuitenkaan merkinnyt kylälle muuta kuin kauttakulkijoita sekä helppoa kulkemista niin rannikon kuin sisämaan suuntaankin. Varsinaisen muutoksen toi Hyvinkää Hanko rautatie valmistuttuaan vuonna Radan rakennutti yksityinen venäläinen yhtiö, joka suunnitteli Hangosta Pietarin ulkosatamaa. Hanke ei kuitenkaan kannattanut ja jo vuonna 1875 rautatie ostettiin osaksi valtionrautateitä. Lohjan kirkonkylää sekä Nummen ja Siuntion suuntaa palvellut rautatieasema sijoitettiin Ventelään, josta oli tieyhteys Nummen suuntaan. Oikotie asemalta harjun yli Nummentielle valmistui 1870-luvun lopulla. Rautatien myötä rakennettiin asema sekä asuinrakennuksia rautatieläisille. Lisäksi tarvittiin kestikievari, josta sai kyydin Lohjan kirkolle tai Nummen ja Siuntion suuntaan. Nummelan rusthollin maalle alkoi syntyä uutta asutusta, joka palveli sekä rautatietä että maanteitse matkaavia. Asema vilkastui, kun vuonna 1907 Hjalmar Linder rakennutti sinne kapearaiteisen sähkörautatien Lohjan kirkonkylän Rautatie tulee Ventelä oli sijainnut tärkeän yhteyden varrella jo vuosisatojen ajan. Esihistorialliselle hämäläisten kauppareitille oli syntynyt tieyhteys viimeistään Pitkäniemeen valmistuneelta selluloosatehtaaltaan. Tehdasta varten rakennettiin kookas varastorakennus, joka on edelleen jäljellä Plastexin tehtaan ja rautatien välisellä alueella toimittuaan vuosikymmenien ajan Osuuskauppa Seudun käytössä. Sähkörautatie kuljetti myös matkustajia. 3

5 Kapearaiteinen rautatie korvattiin 1927 harjun poikki kaivetulla satamaradalla. Samaan aikaan rakennettiin uusi, edelleen jäljellä oleva asemarakennus ja alkuperäinen asematalo siirrettiin pari sataa metriä etelään sekä muutettiin asunnoiksi. Nekin ovat siinä muodossaan yhä jäljellä Venteläntien ja rautatien välissä. Ratapihaa laajennettiin ja sen pohjoispuolelle rakennettiin kaksi uutta rautatiehenkilökunnan asuintaloa sekä punatiilinen veturitalli. Aseman seutu teollistui Rautatieaseman ympäristöön syntyi Suomen itsenäistymisen jälkeen pääasiassa Lohjan seudun maataloustuottajien omistamaa teollisuutta. Laakspohjan kartanolla oli ollut alueella saha jo 1800-luvun lopulla ja kartano oli mukana myös käynnistämässä Lohjan maidonmyyntiosuuskunnan meijeriä vuonna Meijeriosuuskunnan nimeksi tuli myöhemmin Tuotekunta ja Etelän Maitokunta. Nykyinen Bonne-Juomat Oy:n omistuksessa oleva meijerirakennus valmistui vuonna Maidon jalostaminen siellä päättyi vuonna Tuotekunnalla oli ratapihan vierellä myös mylly. Vuonna 1919 perustettiin teurastamo, jonka laitokset rakennettiin vaiheittain radan itäpuolelle. Länsi-Uudenmaan Osuusteurastamon nimellä se toimi vuoteen 1967 saakka ja valmisti myös erilaisia lihajalosteita. Teurastamolla, meijerillä ja myllyllä oli yhteinen johto. Pitkäaikaisena toimitusjohtajana, eräänlaisena aseman patruunana oli 1930-luvulta 1960-luvulle kauppaneuvos Eino Karrakoski, ( ) joka asui entisestä Talluddin torpasta laajennetussa talossaan meijerin ja teurastamon välissä. Vaalea puutalo on yhä jäljellä ratapihan alikäytävän vieressä. Tuotantolaitokset toivat rautatieaseman ympäristöön uusia asukkaita ja asutus levisi radan yläpuolelta myös sen alapuolelle. Jo1920-luvun lopulla Lohjalla puhuttiinkin leikillisesti Ventelän kaupungista. Osuustoiminnallisten yritysten rinnalle tuli yksityistä teollisuutta, kun vuonna 1943 muovitehdas Plastex Oy muutti Helsingistä Lohjalle. Sen naapurissa toimi 1940-luvun lopusta 1980-luvulle Paavolaisten perheen puusepäntehdas Rakentajain Puusepät / Omarakenne Oy, joka teki muun muassa valmistaloja. Teurastamon toiminnan loputtua sen tiloissa on toiminut monenlaista yritystoimintaa, kauimmin Rohto Oy:n lääketehdas luvulla. Asukkaat tarvitsevat palveluja Rautatieasemaa vastapäätä varta vasten rakennetussa talossa avattiin vuoden 1876 alussa kestikievari, josta tarjoilun lisäksi saatiin kyyti Lohjan kirkolle sekä Nummen ja Siuntion suuntaan. Kievarista tuli tärkeä kokoontumispaikka, jossa muun muassa pidettiin säätyvaltiopäivien aikana kihlakunnan talonpoikien valtiopäiväedustajan valitsijakokouksia. Kievari toimi 1920-luvun alkuun saakka, jolloin taksit sekä linja-autoliikenne veivät siltä kyydin tarvitsijat. Vuonna 1926 perustettu SOK:lainen Osuuskauppa Seutu osti talon sivumyymälälleen ja 1950-luvun lopulla tontille rakennettiin osuuskaupan uusi myymälä. Ensimmäiset yksityiskaupat avattiin 1920-luvun alussa ja vuonna 1926 alueelle tuli myös ensimmäinen osuuskauppa, kun OTK:lainen Lohjan Osuuskauppa, sittemmin Osuusliike Keko osti yksityisen kauppiaan talon Immulan tienhaarasta. Liikepaikka oli kuitenkin hieman syrjässä ja vuonna 1938 Keko hankki kauppatalon rautatieasemaa vastapäätä kilpailevan osuuskaupan vierestä. Myymälä siirtyi uusiin tiloihin ja toimi siellä 1990-luvulle saakka. Vanha kauppapaikka annettiin osuusliikkeen maatalousosastolle ja 1956 sinne rakennettiin viljavarasto myllyineen ja kuivaamoineen. Pitkäaikaisin yksityiskauppa oli kauppalalaisen kauppias Sundmanin sivuliike, joka avattiin rautatieasemaa vastapäätä 1930-luvun alussa. Keskolaisen K-kaupan liikerakennusta laajennettiin 1950-luvulla ja vuonna 1986 kauppa muutti upiuuteen Ventelän liikekeskukseen. Erikoisliikkeitäkin rautatieaseman ympäristössä toimi, kuten Lohjan Kirjakaupan sivuliike vuosina Ensimmäisen pankkikonttorinsa alue sai, kun vuonna 1924 Immulaan perustettu osuuskassa muutti rautatieaseman naapurustoon entiseen Laakspohjan metsänvartijan taloon. Osuuskassa rakensi taajaman ensimmäisen kivisen liiketalon vuonna 1950 ja myös posti muutti sen tiloihin. Osuuspankiksi muuttunut rahalaitos toimi 1960-luvulla laajennetussa talossa 2000-luvulle saakka. Lohjan säästöpankki avasi sivukonttorin rautatieasemaa vastapäätä vuonna 1959 ja vuonna 1976 se muutti Ventelän VPK:n uuteen paloasemarakennukseen. 4

6 Kunta parantaa palvelujaan Ennen 1920-luvun loppua alueen lapset kävivät kansakoulunsa Immulassa, mutta väkiluvun kasvun ja oppivelvollisuuden myötä koulu tuli ahtaaksi. Uutta koulua suunniteltiin Veijolaan, mutta kasvavan taajaman asukkaiden painostuksesta Veijolan koulu päätettiin rakentaa Asemanpellon alalaitaan, jossa se vihittiin käyttöönsä vuonna Koulun nimeksi tuli Aseman kansakoulu.sodan jälkeen Asemanpelto sekä Lempola otettiin omakotirakentamiseen, siirtoväkeä asutettiin ja suuret ikäluokat lähestyivät kouluikää. Näistä syistä koulua laajennettiin 1950-luvulla. Toisen kerran koulua laajennettiin vuonna Oppikoulun alue sai vuonna 1964, kun yksityiselle Lohjan Yhteiskoululle valmistui harjulle uusi koulutalo. Keskikoululuokat käsittänyt koulu siirtyi Lohjan kunnalle peruskoulu-uudistuksessa vuonna 1976 ja siitä tuli Mäntynummen yläaste. Kaksi vuotta myöhemmin koululle valmistui lisärakennus ja vanhaan taloon perustettiin ala-aste, joka myöhemmin toimi Linderin koulun nimellä. Uuden laajennuksen myötä koulut yhdistettiin Mäntynummen yhtenäiskouluksi vuonna Oman kirjastonsa asemanseutu sai, kun uudella kansakoululla avattiin piirikirjasto vuonna Se muutti uusiin tiloihin vuonna 1966, kun Mäntynummeen valmistui sille varta vasten suunniteltu uusi kirjastotila. Mäntynummen sivukirjasto ehti toimia siellä vuoteen 2013, jolloin se siirtyi Mäntynummen yhtenäiskoulun entiseen liikuntasaliin saneerattuun uuteen toimitilaan. Samassa vuonna 1966 rakennetussa ja sittemmin laajennetussa rakennuksessa alueelle saatiin toimitilat myös kunnanlääkärille sittemmin terveyskeskukselle ja kunnaneläinlääkärille. Mäntynummesta tuli alueen yhteiskunnallisten palvelujen sijoituspaikka, kun 1970-luvulla sinne rakennettiin myös päiväkoti ja seurakuntatalo. Kunnallistekniikka taajaman alueelle saatiin 1960-luvun puolivälissä. Sen merkiksi harjulle nousi 32 metriä korkea vesitorni kahviloineen ja näköalatasanteineen vuonna Jätevesien puhdistus käynnistyi vuonna 1974, kun Munkkaanojan varrelle rakennettu puhdistamo aloitti toimintansa. Rautatie taantuu, maantiet kehittyvät Rautatieliikenne synnytti Ventelän taajaman. Sen huippuaikaa kesti 1920-luvulta 1960-luvulle. Parhaimmillaan rautatiet työllistivät alueella yli 30 henkilöä ja asemapäällikkö oli tärkeä virkamies. Teiden ja autojen kehittymisen myötä matkustajat ja tavarat alkoivat siirtyä teräspyöriltä kumirenkaille ja vuonna 1983 matkustajaliikenne lakkautettiin. Lipunmyynti lopetettiin vuonna 1999 ja vuonna 2013 asemarakennus myytiin yksityisomistukseen. Kappaletavaran kuljetus on loppunut ja muu tavaraliikenne rajoittuu lähinnä puutavaran lastaukseen. Maantieliikenteessä tapahtui merkittävä muutos 1960-luvun alussa, kun harjulle rakennettiin uusi kantatie, joka vei läpikulkuliikenteen vanhalta rautatieaseman vierellä sijaitsevalta tieltä. Ratapihan yli vienyt vaarallinen tasoristeys poistui 1990-luvulla alikulkusillan valmistuttua. Siuntioon vievälle liikenteelle oli jo edellisellä vuosikymmenellä rakennettu uusi tie Asemanpellon eteläpuolelle. Moottoritien rakentamisen yhteydessä vuonna 2005 vanha tie uudistettiin taajamatieksi pysäköintitaskuineen ja puuistutuksineen. Harjulle tullut moottoritieliittymä synnytti sinne 2010-luvun alussa uuden liikekeskuksen, joka on hiljentänyt perinteiset kauppapaikat rautatieaseman ympäristössä. Liikekeskuksen paikalla oli 1920-luvun lopulta lähtien toiminut ampumarata, joka alkujaan kuului Pohjois-Lohjan suojeluskunnalle, ja 1980-luvun lopusta lähtien siellä sijaitsi autokatsastuskonttori. Asutuksen laajeneminen Vielä 1930-luvun lopulla asemanseudun asutus sijaitsi nauhamaisesti rautatien molemmilla puolilla. Joitakin taloja oli ratapihan ylikäytävältä Siuntioon vievän tien varressa sekä Immulan tien risteyksessä. Sodan jälkeen alkoi järjestelmällinen asuttaminen, kun Asemanpeltoa alettiin tontittaa. Alueen rakentaminen jatkui 1980-luvulle saakka sekä sen jälkeenkin yksittäisten talojen osalta. Kokonaan uusi asutusalue rakennettiin Mäntynummelle 1960-luvulla. Alueen ensimmäinen kerrostalo valmistui vuonna Samana vuonna valmistui myös rautatieaseman lähiympäristön ainoa asuinkerrostalo, jonka Lohjan Osuuskassa rakennutti pankkitalonsa taakse. Muilta osin alueen rakennukset ovat pientaloja sekä 1970-luvulta lähtien rakennettuja rivitaloja. 5

7 Asukasmäärä ja sen kehityspiirteitä 2000-luvulla Asemanseudulla Seuraavassa tarkastellaan asukasmääriä Asemanpellon, Asemanrinteen, Munkkaan (Suitiantien yläpuoli), Mäntynummen ja Ventelän osalta. Aluerajaukset eivät ole aivan samat kuin minä alueina pidetään Aseman Seutua ja sen eri osia, mutta tässä vertailussa käytössä olleilla tilastoilla nämä alueet ovat helpoimmat käsitellä. Vuoden 2000 laskennassa koko Asemanseudulla oli 2280 asukasta. Vuoteen 2012 väkimäärä oli noussut melko tasaisesti 2388:aan asukkaaseen. Vuonna 2010 asukasmäärä oli ylimmillään Ikäjakauma on kaikilla alueilla samankaltainen. Eniten on työikäistä väestöä, vuotiaita, joista keski-ikäisten vuotiaiden osuus on suurin. Sekä Mäntynummen että Asemanpellon alueilla vuotiaiden määrät ovat lähes yhtä korkeat kuin vuotiaiden, mikä näkyy alueen peruskoulujen ja päiväkotien käyttöasteissa sekä toivottavasti myös näiden palvelujen säilymisessä. Nuoremman työväestön pientä osuutta verrattuna sekä kouluikäisten että keski-ikäisten osuuksiin selittänee normaali muuttoliike opiskelun ja työn perässä toisille alueille. Yli 65-vuotiaita eli eläkeikäisiä asuu kaikilla alueilla vähiten. Huomattavaa on kuitenkin, että heidän määränsä on noussut jatkuvasti. Vuonna 2000 eläkeläisiä oli Asemanseudulla 199, ja 2012 laskennassa jo 320. Palveluasuntojen valmistuminen Mäntynummelle 2010-luvulla lienee yhtenä syynä Mäntynummen alueen eläkeläisväestön määrän lähes kaksinkertaistumiseen vuodesta 2000 vuoteen Asukasmääriltään Aseman seudun suurimmat alueet ovat Mäntynummi ja Asemanpelto. Asemanpellon väkimäärä on kasvanut 2000-luvulla tasaisesti > Mäntynummen asukasmäärä on sen sijaan laskenut 932 asukkaasta 876 asukkaaseen vuosina Kokonaisuudessaan Asemanseutu on muuttovoittoaluetta, mikä on nähtävä alueen kehittämisvalttina kaikilla sektoreilla. Terveen monipuolinen ikäjakauma takaa jatkuvan käytön kaikille jo olemassa oleville palveluille, niin julkisille kuin yksityisillekin, samoin joukkoliikenteelle. Aseman alue on rakentunut rautatien ja sen lähellä olleen ja yhä olevan teollisuuden ympärille. Uudempia palvelualueita ovat Lempolan ostoskeskus ja Mäntynummen terveysaseman ja neuvolan vieressä olevat Petäjäkoti ja Ventelän hoivakoti, mitkä myös työllistävät alueen asukkaita. Sekä harjun että Munkkaan metsäalueiden läheisyys tuovat asumismuodosta riippumatta viihtyisyyttä ja luonnonläheisyyttä koko Asemanseudulle. Toiminta ja palvelut Palveluluettelo/yritysluettelo Alueella on paljon yritystoimintaa ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Alla on listattuna toimijoita, joilla on liiketilat Asemalla, Mäntynummella tai Lempolan kauppapuistossa. Tulevaisuudessa toivomme että alueella säilyvät kaikki kunnalliset palvelut, joita nyt on kattavasti. Myös Venteläntielle kaivataan päivittäistavarakauppapalvelua. Teollisuus ja palvelut: Plastex Bonnejuomat Lohjan Aseman Pizza-Kebab Wanha vaunu Veli Kebab Pizza Kahvila Resiina Mäntynummen Ruokasali Leipomo Virtanen Woodstop Lohjan Suoramyynti Kampaamo Soile Loman Hiuspiste Aseman parturiliike Anja Penttinen Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Ventelän VPK Mäntynummen Siwa Akix autonpesu Kukkakauppa Sinikello 6

8 Kukkakauppa Muotikukka Bilto Oy Tarvikekolmio Oy Roskn Roll Oy (jätekeskus) Tmi Herkkukonditoria leipä Lohja Lohjan Lihashuolto Mäntynummen hammaspaikka Kiddex Oy Pets Award (eläinlääkäri) Kauneus ja hyvinvointi Matilda (ekokosmetologi Niina Järvi) Asemakirkko Fleetman Oy/ MP-Huolto Pensomark Oy AD-Autokorjaamo Autopiste Arvola Oy Pesula Justiina Lohjan Hitsauspalvelu Oy Garmin Suomi Oy Finnobau Oy Tiliasema Helmi Lohjan Keskuskirpputori Lohjan Peltityöt Oy NGlass Oy Ulvison Oy Finstec Oy Affix Aseman Kuntopiste Sportline Sisu-katsastus Lempolan Kauppapuisto: Kodin Tavaratalo R-Kioski Motonet Musti ja Mirri K-Market Lempola Hesburger Apteekki S-Market Lempola Tokmanni 7

9 Starkki Autokauppa Lohjan Autola rakentaa uutta autotaloa Lehmijärven A-katsatus Veikkolan Perinnejuusto Ky Toimintaa ja toimijoita Asemapellon jalkapallokenttä Koulujen liikuntasalit Koulujen vanhempainyhdistykset Lohjan asemanseudun asukasyhdistys Lohjan A-kilta Ry Julkiset palvelut: Mäntynummen terveysasema Mäntynummen neuvola Mäntynummen hammashoitola Petäjäkoti (vanhukset) Mäntynummen Mäntynummen päiväkoti Päiväkoti Oravainen Asemanpellon koulu Mäntynummen yhtenäiskoulu Nuorisokahvila Kolo Mäntynummen kirjasto Mäntynummen eläinlääkärimäntynummen Seurakuntatalo (perhekerho ja päiväkerho 3v -> ) Avoin päiväkoti Pirtti Ventelän VPK Lohjan muovityöt Oy Attendo Vntelän Hoivakoti (Mummola) Autopeltikorjaamo Tamminen Tiedottamisen kanavat: Paikallislehti Länsi-Uusimaa Ilmaisjakelulehdet Ykköslohja Iltalohja ja Suurlohja (järjestöpalstat) Mäntynummella ilmoitustaulu, Asemalle suunnitteilla myös ilmoitustaulu. Lohjan kaupungin nettisivut Asemanseudun asukasyhdistyksen nettisivut Sähköposti Tedotteet postilaatikoihin Tienvarsi-ilmoitukset Facebook Ympäristö Maisema ja luonto Lohjanharju hallitsee Aseman seudun maisemaa. Harju on asukkaille tärkeä ulkoilualue. Mäntynummen pururadalta Nälköönlammelle asti ulottuva harjun osa on taajamaosayleiskaavan mukaan pääosin lähivirkistysaluetta. Siellä on hyvät lenkkipolut ja talvisin hiihtolatu Muijalan hiihtokeskukseen Alue on myös hyvää marjastus- ja sienestysmaastoa hienoine näköaloineen. Aseman vesitorni on alueen kauas näkyvä maamerkki. Alue kuuluu Natura 2000-verkostoon ja lsiäksi siellä on kolme pienempää luonnonsuojelualuetta. Harjun etelärinteessä on kaksi toiminnassa olevaa soranottopaikkaa. Niitä ei saa laajentaa nykyisestä eikä uusia avata. Etelässä Munkkaantien takaa alkaa metsäalue, joka jatkuu Munkkaan jätekeskukseen ja idässä Immu- 8

10 lan suuntaan. Asemanpellon koulun kohdalta nousee vanha kaatopaikantie ylös mäelle, josta näköala yli Asemanpellon. Tieltä haarautuu polkuja ja metsäautotie itään. Kuusimetsässä on korkeita kallioita, joista kaksi on suojeltuja. Metsässä liikkuu myös hirviä ja peuroja. Tämä Asemanpellon ainoa yhtenäinen metsäalue on tärkeää säilyttää kokonaan lähivirkistysalueena ja suojapuskurina Munkkaan jätekeskukseen päin. Se toimii myös viherkäytävänä Immulaan ja Lieviöön muuten vilkasliikenteisten teiden rajaamalta alueelta. Nyt Munkkaantien pohjoispuolella oleva mäenrinne on taajamaosayleiskaavassa merkitty erillispientalojen asuntoalueeeksi. Munkkaanoja, (oik. puro) virtaa Munkkaantien ali Asemanpellon koulun takaa. Matonpesupaikan kohdalta se alittaa Munkkaantien ja virtaa etelään, jossa se yhtyy Siuntionjokeen. Munkkaanojan uoma on merkitty luonnonsuojelualueeksi taajamaosayleiskaavassa. Radan eteläpuolella Rautatieaseman kohdalla on pieni Säterinpuisto, jossa kasvaa vanhoja vaahteroita ja jalavia. päässä ovat entinen SOK:n mylly, Plastexin tehdas, osuusmeijeri (nykyisin mehutehdas) ja entinen OTK:n mylly. Vanha aseman keskustan alue on hiljentynyt kun päivittäistavarakaupat ovat siirtyneet ensin Ventelän liikekeskukseen ja sieltä ylös harjulle Lempolan uuteen liikekeskukseen. Tiet ja liikenne Venteläntie ja sen jatke Mäntynummentie on Aseman pääväylä. Sen kautta kulkee Lohjan ja Helsingin välinen bussiliikenne. Tiellä kulkee vilkas työmatkaliikenne, vaikka siellä pätee 40km/h nopeusrajoitus. Ylinopeudet ovat tavallisia. Venteläntien-Suitiantien risteys on vaarallinen, huonosta näkyvyydestä johtuen. Onnettomuuksia on sattunut usein. Rakennukset Rata jakaa Lohjan Aseman seudun kahteen erilaiseen osaan. Radan eteläpuolella Suitiantien ja Munkkaantien välissä oleva Asemanpelto on melko tiheään rakennettua pientaloaluetta. Munkkaantien varrella on myös rivitaloja. Vanhimmat talot ovat jo yli 70-vuotiaita ja uusia valmistuu edelleen vuonna Aluetta on rakennettu maltillisesti pitkän ajan kuluessa. Eri ikäiset ja tyyliset talot tekevät maisemasta vaihtelevan. Radan vieressä Kankurinkadun päässä on vanha teurastamorakennus ja veturitalli. Radan pohjoispuolella rakennukset ovat sijoittuneet nauhamaisesti harjun rinteen ja radan väliin Venteläntien alusta Mäntynummen kerrostaloalueeseen asti. Pientalot ja vanhan keskustan liikerakennukset ovat lähes kaikki yli 50-vuotiaita. 80-luvun jälkeen on rakennettu enimmäkseen rivija paritaloja, joiden lisäksi alueella on myös yksi kerrostalo. Lohjan aseman seudun keskuksena on Lohjan Rautatiasema ja makasiini sekä vanha Ventelän asema. Ne on suojeltu kulttuurihistoriallisesti merkittävinä rakennettuina ympäristöinä. Muita vanhoja rakennuksia Venteläntien alku Lohjanharjuntiellä 1125 (eli entinen Hyvinkää- Hanko tie ) nopeusrajoitus on 60km/h. Lempolan kahden kiertoliittymän kautta alueelta on yhteydet Turku-Helsinki moottoritielle, Saukkolantielle ja Lohjalle/Hankoon. Suitiantie (116) kulkee Siuntioon ja sillä kulkee paljon raskasta liikennettä ja työmatkaliikennettä. Tie on etuajo-oikeutettu Venteläntien risteyksessä. Nopeusrajoitus on 50 km/h. Ylinopeudet ovat silläkin tavallisia. Siuntioon kulkee yksi edestakainen bussivuoro vain koulupäivisin. Hanko-Hyvinkää radalla kulkee tavaraliikennettä ja joskus museojunakuljetuksia. Jos Länsirata (Espoo- Vihti-Lohja) toteutetaan, se tulisi kulkemaan nykyisellä radalla. Alueella on melko kattava kevyen liikenteen verkosto: Lohjanharjuntien suuntainen, jatkuu Nummelaan 9

11 Selite Lohjan kaavat <kaikki muut arvot> LAJI Vireillä Maanalainen asemakaava Asemakaava Osayleiskaava Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava muutos Rantaosayleiskaava 10

12 LOHJAN KAUPUNKI TAAJAMAOSAYLEISKAAVA TAAJAMAOSAYLEISKAAVA KÄSITTÄÄ LOHJAN KAUPUNGIN ASEMAKAAVOITETUT JA ASEMAKAAVOITETTAVIKSI TARKOITETUT TAAJAMA-ALUEET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYSALUEET JA MAASEUTUMAISET LIEVEALUEET. YHDYSKUNTARAKENNE PERUSTUU NAUHATAAJAMARAKENTEESEEN, TIIVISTYVÄÄN KEVYEN LIIKENTEEN MITTAKAAVAISEEN KAUPUNKIKESKUSTAAN JA ALAKESKUKSIIN, JOUKKOLIIKENNEVYÖHYKKEISIIN JA SAAVUTETTAVAAN VIHERALUEVERKOSTOON.OSAYLEISKAAVARATKAISU MAHDOLLISTAA NS. LÄNSIRADAN (ESPOO-VIHTI-LOHJA) HENKILÖLIIKENTEEN. ALUEVARAUKSETON MITOITETTU 1,5 % VUOTUISELLE VÄESTÖNKASVULLE VUOTEEN 2035 SAAKKA. OSAYLEISKAAVA ON TARKOITUS HYVÄKSYÄ OIKEUSVAIKUTTEISENA YLEISKAAVANA. OSAYLEISKAAVAAN LIITTYY / PÄIVÄTTY KAAVASELOSTUS. KAAVAMERKINNÄT JA- MÄÄRÄYKSET KEHITTÄMISTAVOITEMERKINNÄT 1 YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENEMISALUE Alueen yksityiskohtaisempi kaavoitus aloitetaan aikaisintaan, kun valtion sitova päätös Espoo - Salo -oikoradan tai aseman toteuttamisesta on tehty. Alueelle on tarkoitus sijoittaa monipuolinen rautatieasemaan tukeutuva taajamanosa. Ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua alueen maankäyttö on ratkaistava maakuntakaavoituksessa. 2 YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENEMISALUE Alueen maankäyttö selvitetään erillisellä yksityiskohtaisemmalla osayleiskaavalla. Alueella on tarkoitus selvittää kaupunkikeskustaa täydentävän asumisen sijoittamista. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon mahdollisista ympäristöhäiriöistä kuten melusta, pölystä ja tärinästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen sekä alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. ESA TIE- TAI KATUYHTEYSTARVE Yhteys toteutetaan siinä tapauksessa, että Espoo - Salo -oikoradan asema toteutetaan. TIE- TAI KATUYHTEYSTARVE 11

13 Lohjanharjuntie Saukkolantie - Lempola Venteläntie - Mäntynummentie - Lohjanharjuntie Asemanmäki - Lohjanharjuntie Venteläntie - Ratakatu Lohjan keskusta Venteläntie Nummentie - Lohjan keskusta Venteläntie Moisionpelto Suitiantie - Takasenkatu Immulantie - Perttilä Kyröniityntie - Suitiantie Vesi- ja jätevesihuolto Alue kuuluu kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Harjun rinteessä olevilta vedenottamoilta pohjavesi pumpataan vesitorniin, josta se jaetaan verkostoon. Jätevedet pumpataan Pitkäniemen puhdistamoon, josta ne johdetaan puhdistettuina Lohjanjärveen. Kiinteistöjen jätteiden keräys on sopimusperusteinen. Jätteet kuljetetaaan Munkkaan jätekeskukseen, jossa ne pakataan kontteihin ja ajetaan Vantaan polttolaitokseen. Mäntynummessa ja Lempolan kauppakeskuksessa on ekopisteet kierrätettäviä jätteitä varten. Jätepaperinkeräyspisteet sijaitsevat Anna Slangintiellä ja Kyröniityntien päässä. Kaavoitustilanne Alue taajamaosayleiskaavassa Radan ja Lohjanharjuntien välinen alue Mäntynummen kerrostaloalueeseen saakka on taajamaosayleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C2). Siellä sijaitsee ja voidaan sijoittaa jatkossakin asuntoja, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja ja työpaikkoja. Mäntynummentien kerrostaloalue on kaavassa tiivistä kaupunkimaista (A1) aluetta. Asemanpelto Suitiantien ja Munkkaantien välisssä on kaavassa pientaloaluetta (AP1). Munkkaantien eteläpuolella oleva mäenrinne Asemanpellon koulun kohdalta sekä Munkkaanrinteen ja Suitiantien välinen alue ovat erillispientalojen asuntoaluetta (AO). Mäenrinnettä ei oleasemakaavoitettu. Tästä Munkkaan jätekeskukseen jatkuva alue on kaavassa lähivirkistysaluetta (VL). Jätekeskuksen ympärillä on suojaviheralue (EV). Suitiantien, Munkkaantien ja Asemanpellon Puropuiston välinen alue on kaavassa kaupunkimainen pientalovaltainen asuntoalue (AP2). (Ei asemakaavoitettu). Munkkaantien ja Immulantien välillä oleva alue on kaavassa tarkoitettu pääasiassa kaupunkimaiseksi tiiviiksi asuntoalueeksi (A2).(Suurinta osaa ei asemakaavoitettu). Kaavassa on tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä radan eteläpuolella Kankurintieltä Immulan suuntaan. Myös Munkkaantieltä Asemanpellon koulun kohdalta on merkitty tieyhteystarve Immulantielle uuden pientaloalueen kohdalle.(ei asemakaavassa). Suitiantien kevyen liikenteenväylää on kaavassa jatkettu Munkkaantien risteykseen. Munkkaantien varteen Säterintien risteyksestä Asemanpellon koululle on myös varaus kevyen liikenteen väylälle. Ajantasa-asemakaava Asemanpellon alueelle tulossa: Kyröniityntien varrella Suitiantien ja Rajametsäntien välissä oleva alue on kaavoitettu pientalotonteiksi. Kyröniityntieltä on yhteys uudelle alueelle Puropuistonkujalta ja Purolehdonkujalta, jota ei vielä ole rakennettu valmiiksi. Rajametsäntien varren tontit on jo lähes kaikki rakennettu. Alue on kaavoitettu niin lähelle Suitiantietä, että väliin ei jää enää metsää. Olisi tärkeää jättää Suitiantien varteen leveämpi suojavyöhyke, joka vaimentaisi liikenteen melua ja pölyä. Yleisesti ottaen asutuksen ja vilkasliikenteisten teiden välissä tulisi olla tai siihen istuttaa esimerkiksi puustoa tai pensaita. Kankurintien ja Korpelantien välille on kaavassa tieyhteys. Sieltä tie jatkuisi kaavan mukaan Kalliopuiston takaa ja liittyisi Munkkaantiehen Asemanpellon koulun kohdalta. Tämä jälkimmäinen tielinjaus pilkkoisi luonnontilaisen metsän ja Munkkaanojan uoman. Parempi suunta olisi Kankurintien jatkaminen radan eteläpuolta Immulantielle ja uusien tonttien kaavoitus tien eteläpuolle. Aseman alueelle tulossa: Venteläntiellä olevalle teollisuuskorttelille 65 12

14 (Plastexin tontti) on vireillä kaavamuutos sen muuttamiseksi asuinrakennusten korttelialueeksi. Mäntynummen koulun länsipuolelle kortteliin 76 on rakenteilla rivitaloja. Talojen eteläpuolelle tulee uusi tieyhteys Sähköttäjänmäeltä. Ventelän liikekeskuksen ja Mäntynummen koulun välille on kaavassa merkitty kevyen liikenteen väylä. Tule mukaan toimintaan! Ajankohtaiset uutiset ja yhteystiedot: Lohjan Aseman seudun asukasyhdistys 13

15 Lohjan aseman alueen SWOT-analyysi SWOT-analyysin tarkoituksena on kerätä yhteen tietoa asuinalueen vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista (Strengths, Weaknesses, Threats, Opportunities). Aineisto kerättiin alueen asukkaille avoimessa keskustelutilaisuudessa Mäntynummen koululla Mukaan otettuja ideoita ei ole rajattu, joten osa niistä voi olla varsin lennokkaitakin. Joillain alueen toiminnoilla ja ominaisuuksilla on näkökulmasta riippuen sekä positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia, joten ne on mainittu useassa eri kohdassa analyysia. Palvelut lähellä Vahvuudet Esimerkiksi: Koulut, Päiväkodit ja esikoulu, kaupat, terveyspalvelut, kirjasto ja posti. Lisäksi ravintoloita, liikuntapaikkoja, leikkipusito ja jätepisteet. Asukasyhdistys Monipuolinen ikärakenne, järkevä muuttoliike Infrastruktuuri, liikenne Liikenneyhteydet Kevyenliikenteenväylät Ympäristö Turvallinen asuinympäristö Harju, kaunis luonto Idyllinen vanha asema Palvelut Heikkoudet Ruokakauppa ja päiväkoti sijaitsevat alueen laidalla. Alueen toisessa päädyssä asuvilla on pitkähkö kävelymatka näiden palveluiden läheisyyteen. Ympäristö Kylänraitti näyttää osittain teollisuusalueelta. Venteläntien ympäristö on kehittynyt nykymuotoonsa pitkän ajan kuluessa erilaisten tekijöiden vaikutuksesta (esim. teollisuuden ja asutuksen tarpeet). Jotkut asukkaat kokevat jätteenkäsittelylaitosten aiheuttavan hajuhaittoja. Alueella sijaitsee sekä vanha käytöstä poistunut kaatopaikka, että käytössä oleva moderni jätteenkäsittelylaitos. Jälkimmäinen tarjoaa tarpeellisia palveluita asukkaille (erilaisten jätteiden vastaanotto ja kierrätys). Harjun ja metsien hävittäminen koetaan alueen heikkoudeksi. Hakkuut ja maan muokkaus uhkaavat muun muassa ulkoilumahdollisuuksia sekä luonnon moninaisuutta. Alueella ei ole koirapuistoa eikä sopivaa paikkaa koirien koulutukseen, joten tarkoitukseen joudutaan käyttämään yleisiä ulkoilupaikkoja. Infrastruktuuri, liikenne Tiet ovat huonokuntoisia ja bensiiniasemat siirtyvät kauemmaksi, sillä polttoaineen jakelu joudutaan siirtämään pois pohjavesialueilta. Vesien suojelu on ensiarvoisen tärkeää, mutta asukkaat tarvitsevat myös polttoaineen jakelua. Voitaisiinko näitä palveluita perustaa esimerkiksi Pappilankorven teollisuusalueelle? Mäntynummentiellä ja Venteläntiellä on runsaasti liikennettä ja se on lisääntynyt muun muassa Immulan suunnan muuttuneiden liikenneratkaisujen vuoksi. Lisäksi raskasta liikennettä kulkee asutuksen keskellä. Alueella ei ole yhteistä kylätaloa tai -tilaa ja esimerkiksi asukasyhdistys joutuu käyttämään toiminnassaan koulujen ja alueen ravitsemusliikkeiden tiloja. 14

16 Mahdollisuudet Infrastruktuuri / liikenne Lisää tontteja kaavoitetaan ja asuntoja rakennetaan. Alueelle tulee lisää asukkaita, mikä luo lisäkysyntää palveluille. Liiketiloja on vapaana ja uudelle yritystoiminnalle on käytettävissä useita erilaisia toimitiloja. Joukkoliikenne paranee ja bussiliikennettä voitaisiin lisätä muihinkin suuntiin kuin Venteläntietä myöten esimerkiksi SIuntion suuntaan. Uutta ratalinjaa on suunniteltu jo vuosia ja junayhteyttä pääkaupunkiseudulle toivotaan. Alueelle on rakennettu valokuituverkko, joten tietoliikenneyhteyksiä kehitetään edelleen. Asukkaiden toiminta Paikallisten yhdistysten ja toimijoiden aktivoitumisesta kaupungin suuntaan voi olla apua muidenkin alueiden asukkaille. Myös omaa ympäristöä voisi muokkata viihtyisämmäksi talkoohengessä. Myös yhdistysten välille toivotaan lisää yhteistoimintaa. Ympäristö Alueella on kaunis luonto ja sen välittömässä läheisyydessä on metsäalueita. Alkuperäisen maiseman säilyttäminen on tärkeää ja ulkoilumahdollisuuksia voidaan parantaa nykyisestä. Vesitornin näköalapaikka olisi hyvä ottaa käyttöön. Tornin kunnostus vaatisi kuitenkin remontin, jonka rahoituksesta ei ole tällä hetkellä tietoa. Muita ideoita ovat Venteläntien ympäristön kehittäminen ja säilyttäminen sekä jokitaimenen saamnen nousemaan Munkkaalle. Palvelut Uhat Palveluiden supistuminen / keskittyminen kauemmas Esim. terveyspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin voi tulla muutoksia. Liikenne Teiden kunnossapidon heikkeneminen. Kasvavan liikenteen uhat esim. ylinopeudet taajaman keskellä. Joukkoliikenteen väheneminen Lempolan kauppakeskukseen on heikot reitit kevyelle liikenteelle, mutta parannusta asiaan on kuitenkin suunnitteilla. Ympäristö Jäteaseman hajuhaitat, biomädättämö, vanhan kaatopaikan ympäristöhaitat sekä vanhat maanalaiset öljysäiliöt. Lumenkaatopaikka pohjavesialueella, vedenottamo 200 m päässä, juomavesivarannon saastuminen. Harjun tuhoutuminen, lähimetsien kaato ja kaavoituksen uhat: viheralueiden väheneminen. Rikollisuuden lisääntyminen ja aseman keskustan rapistuminen akselilla veturitalli - aseman keskusta -venteläntie. Epäsiisteys, romujen keräily keskellä asutusaluetta ja viheralueiden sekä istutusten hoitamattomuus. 15

17 Ehdotuksia Ehdotukset alueen parantamiseksi esitettiin keskustelutilaisuudessa maaliskuussa Lisäksi ehdotuksiksi on tässä kirjattu SWOT-analyysiä laadittaessa esiin tulleita asioita.keskustelutilaisuudessa ehdotusten suosiota vertailtiin äänestyksellä. Ehdotusten perässä oleva numero tarkoittaa sen saamaa äänimäärää. 1. Munkkaantielle kevyenliikenteenväylä (20) 2. Kirpputoripäivä / Alueen yhteinen pihakirppispäivä keväällä tai kesällä (18) 3. Muutamia höyryveturimatkoja välillä Hanko - Lohjan asema - Hyvinkää (17) 4. Asukasyhdistyksellä liikuntavuoro Asemanpellon koululla (16) 5. Kokoontumistila (15) 6. Nyyttikestit tai puisto-picnic Säterinpuistossa (15) 7. Lohjan historian luentoja (15) 8. Puutarhakoulutus (esim. omenapuiden leikkaamisesta) (14) 9. Aseman oma puutarhapäivä (12) 10. Erityisaiheiden kerhoja ja kursseja koululaisille, ohjaajina esim. vapaaehtoisia (11) 11. Palvelu, jossa kouluruokailusta yli jäänyt ruoka voitaisiin tarjoilla esim. vanhuksille / työttömille edulliseen hintaan. Tätä on jo kokeiltu eri puolilla Suomea (11) 12. Ohjattua leikki/urheilutoimintaa lapsille / lapsiperheille (11) 13. Alko Lempolaan (10) 14. Katutanssit (10) 15. Lenkki / sauvakävelyporukka (10) 16. Kylän yleinen ilmoitustaulu (10) 17. Ruokapiiri (10) 18. Te toja (yhteiseen asukasyhdistyksen kerhotilaan) (10) 19. Lisää leluja leikkipuistoon (10) 20. Latotanssit kesällä (9) 21. Munkkaantien vaaralliseen mutkaan silta tai muu ratkaisu, joka tekee koulumatkasta turvallisemman (8) 22. Kotiinkuljetus kaupasta (8) 23. Kesäkioski (8) 24. Oman alueen aikapankki (8) 25. Kimppakyytilista (8) 26. Autonkorjaushalli (7) 27. Käsityökerho (6) 28. Kyläsauna (5) 29. Zumba-tunti kesäisin (5) 30. Beach-volley- tai lentopallokenttä (4) 31. Puisto / kokoontumispaikka 32. Lisää kerhoja lapsille 33. Asemarakennukset 34. Matonpesupaikalle mankeli 35. Nuorisopuisto, mielekästä tekemistä nuorisolle 36. Hyötyjätepisteisiin valvontakamerat 37. Muuta tekemistä nuorisolle 38. Asukasyhdistyksen moninaiset tapahtumat 39. Ilmoitustaulu (tulossa) 40. Asemanseudun äijäkerho 16

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018

Lisätiedot

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 HAARJÄRVI 20 Haarjärvi Suojelualueet Liito-oraville tärkeitä pienialaisia metsiä liittymän ympärillä joka ilmansuunnassa.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19 kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?

Lisätiedot

Autotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.

Autotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää. Kartta a toivotaan tässä tunneliin. Autotonta sisäänkäyntiä asemalta Nuuksioon päin voisi kehittää. a toivotaan lähemmäksi moottoritietä. Nyt joudutaan purkamaan paljon asuinrakennuksia sekä rakentamaan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Ak-330 Kemmolan asemakaava

Ak-330 Kemmolan asemakaava Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kuntakeskusten hankkeita - Kiiminki. Kaupunkisuunnitteluseminaari XII Oulun kaupungin kaavoitus / kaavoitusarkkitehti Juho Peltoniemi

Kuntakeskusten hankkeita - Kiiminki. Kaupunkisuunnitteluseminaari XII Oulun kaupungin kaavoitus / kaavoitusarkkitehti Juho Peltoniemi Kaupunkisuunnitteluseminaari XII 17.10.2018 Oulun kaupungin kaavoitus / kaavoitusarkkitehti Juho Peltoniemi Käynnissä olevat kaavahankkeet: neljä asemakaavahanketta ja yksi kaavarunko Asemakaavahankkeista

Lisätiedot

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET

ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET KARVIAN KIRKONKYLÄN KORTTELEITA 82, 83 JA M-ALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (Västilän asuin-alueen asemakaava) ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1 RYHMÄ 1 Tänne uutta asumista Tänne uutta asumista Säilytettävä luonnonmetsä Monitoimipuisto Säilytettävä ympärivuotinen kenttä Ostari uusitaan (nykyinen on ruma, levoton, pelottava) Korotetaan 3-kerroksisia

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki. Tulevaisuuden Hajala Keskusteluilta 7.3.2018 Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki www.salo.fi Tutkimus: muuttajat Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus, eri tutkimukset: Talouskasvun vuosina korostuivat

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE 1(5) Maankäyttöpalvelut 28.4.2017 KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223e Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE ALOITE TAI HAKIJA

Lisätiedot

PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kirkonseudun (19) kunnanosa, tiloja 1:47, 2:13, 3:1 ja 3:11 koskeva asemakaava. Kaava-alueen rajaus on merkitty kartalle

Lisätiedot

Alppikylä. Laukkukuja 6

Alppikylä. Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Tervetuloa aurinkoiseen Alppikylään Alppikylä sijaitsee Tattarisuon teollisuusalueen sekä Puistolan, Heikinlaakson ja Jakomäen asuinalueiden välissä. Sen pinta-ala on reilut 50 hehtaaria.

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan kaupunki Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan yleiskaava 2035 (YK 6) 23.02.2015 Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet 1-21 Liite 1. Keravan voimassa oleva yleiskaavayhdistelmä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 260 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) VÄINÖNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) VÄINÖNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) VÄINÖNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 240 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

PELTOLANTIE 400 OSA, 402 JA 403 OSA ASEMAKAAVA MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Alueen määrittely:

PELTOLANTIE 400 OSA, 402 JA 403 OSA ASEMAKAAVA MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Alueen määrittely: 2 MÄNTSÄLÄ PELTOLANTIE 400 OSA, 402 JA 403 OSA ASEMAKAAVA MUUTOS KAAVATUNNUS 208 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 5. päivänä lokakuuta 2010 päivättyä

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,

Lisätiedot

Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä

Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestivät 2.6. ja 10.6.2015 kaksivaiheisen työpajatilaisuuden Oulunsalon keskustan ja asemakaavoitetun alueen

Lisätiedot

A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet VULE 1

A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet VULE 1 A-3.12 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet VULE 1 Selostus Lähtökohtana suunnitelmalmme oli uuden asuinalueen avulla muodostaa stä eheä kokonaisuus, jossa sairaala-alue yhdistyy joen länsipuoliseen rakennuskantaan.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ

KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ T E E M U VA L KO L E H TO 5.4.2019 1 ELINVOIMAINEN JA EKOLOGINEN NOKIA Nokia on 33 500 asukkaan kaupunki järvien kainalossa Pirkanmaalla. Keskeinen sijaintimme vetovoimaisella

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 MÄNTSÄLÄ ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely:

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut LEMPELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut LEMPELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) LEMPELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 250 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot