RAPORTTI. Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam
|
|
- Sari Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam
2 Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. MOWIN hanke ja sen tavoitteet Tämä raportti tiivistää eurooppalaisen MOWIN hankkeen tulokset. MOWIN eli Mapping Mobility Windows in European higher education. Examples from selected countries hankkeen tavoitteena oli tutkia ja tarkentaa ilmiötä nimeltä mobility window eli integroituja liikkuvuusjaksoja. Mobility window termille ei ole vakiintunutta suomennosta. Suora käännös, liikkuvuusikkuna, ei ole yleisessä käytössä. Kyse on kansainvälisen liikkuvuuden jaksoista, jotka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa. Jatkossa käsitteeseen viitataan termillä integroitu liikkuvuusjakso. MOWIN hankkeen tavoitteena oli määritellä mobility window käsite luoda typologia erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen erittelyyn selvittää, miten integroituja liikkuvuusjaksoja on toteutettu eri Euroopan maissa ja minkälaisia kokemuksia korkeakouluilla niistä on. Hanke sisälsi kaksi vaihetta. Ensimmäisessä rakennettiin määritelmä ja typologia ensisijassa kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen pohjalta. Toisessa, empiirisessä osiossa haettiin käytännön kokemuksia ja kartoitettiin integroituja liikkuvuusjärjestelyjä viiden Euroopan maan (Saksa, Alankomaat, Suomi, Italia, Romania) korkeakouluissa. Tässä haastateltiin korkeakoulujen henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kaksivuotinen hanke sai rahoitusta EU:n Lifelong Learning ohjelman Erasmus Multilateral Projects toiminnosta. Sitä koordinoi Academic Cooperation Association (ACA) Belgiasta ja projektissa työskentelivät myös Deutsches Zentrum für Hochschul und Wissenschaftsforschung (DZHW) Saksasta sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Suomesta. Hankkeen loppuraportti julkaistiin loppuvuodesta 2013 ACA:n julkaisusarjassa 1. Mobility Window mikä se on? Mobility window termiä on käytetty 2000 luvun puolivälistä lähtien eurooppalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa sekä EU:n rahoittamissa hankkeissa. Käsite on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi eikä sen sisällöstä vallitse yksimielisyyttä. MOWIN hanke pyrki osaltaan selkeyttämään tilannetta esittämällä seuraavan määritelmän: 1 Ferencz, Hauschildt and Garam (eds.): Mobility Windows. From Concept to Practice. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens Medien GmbH
3 Mobility window on opiskelijan kansainväliselle liikkuvuudelle varattu ajanjakso, joka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opetussuunnitelmaan integrointi edellyttää kahden kriteerin täyttymistä. 1. Liikkuvuusjakso on eksplisiittinen osa opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opiskelija pystyy tunnistamaan liikkuvuusjakson osaksi koulutusohjelmaansa katsomalla näitä dokumentteja. Dokumentit kertovat, missä vaiheessa opintoja ja kuinka pitkäksi aikaa ulkomaille täytyy tai voi lähteä. 2. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvun mahdollisuudet ja käytännöt ovat avoimet ja etukäteen määritellyt. Opiskelija tietää ennen ulkomaille lähtöä, mitä ja kuinka paljon opintoja hänen tulee ulkomailla suorittaa ja mitä hän saa sisällytettyä tutkintoonsa. Integroitu liikkuvuusjakso edellyttää fyysistä liikkumista maasta toiseen; virtuaalista liikkuvuutta ei siihen lasketa. Kyse on järjestelyistä, joissa korkeakoulu helpottaa opiskelijan kansainvälistä liikkuvuutta ja ottaa osan järjestelyvastuusta. Liikkuvuusjakson integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa tekee siitä jotain enemmän kuin vaikkapa minimivaatimukset täyttävä Erasmus vaihtojakso. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö myös eri ohjelmien rahoittamat liikkuvuusjaksot voisi olla integroituja liikkuvuusjaksoja. Eri tyyppiset integroidut liikkuvuusjaksot Hankkeessa identifioitiin kaksi kriteeriä, jotka ovat keskeisiä erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen tunnistamiselle. 1. Mikä on liikkuvuusjakson status koulutusohjelmassa eli onko kyseessä opiskelijalle pakollinen vai vapaaehtoinen liikkuvuusjakso. 2. Kuinka pitkälle korkeakoulu tai koulutusohjelma on määritellyt liikkuvuusjakson sisällön. Toisessa ääripäässä ovat liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on täysin tai hyvin pitkälle valmiiksi määritelty, ja toisessa jaksot joiden sisältö on vain hyvin löyhästi määritelty. Käytännössä korkeakoulut antavat myös löyhästi määritellyissä tapauksissa jotain reunaehtoja sille, mitä ulkomailla suorittavien opintojen tulee sisältää. 2
4 Ristiintaulukoimalla nämä kriteerit saadaan neljä erityyppistä integroitua liikkuvuusjaksoa. Opiskelijalle pakolliset liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on löyhästi määritelty. Ulkomaanjaksolle lähteminen on pakollinen osa koulutusohjelmaa, mutta opiskelijalla on mahdollisuus valita jaksolle erilaisia sisältöjä korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on löyhästi etukäteen määritelty. Kaikkein joustavin liikkuvuusjakso tyyppi. Opiskelija voi valita sekä sen, lähteekö ulkomaille opetussuunnitelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti, että erilaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolleen korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle pakolliset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Tämä on kaikkein vahvimmin integroitu tyyppi, jossa opiskelijan valinnanvapaus on vähäisin. Opiskelija suorittaa ulkomailla korkeakoulun valmiiksi suunnitteleman paketin. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Korkeakoulu tai koulutusohjelma tarjoaa opiskelijalle valmiiksi suunnitellun paketin, jonka opiskelija voi halutessaan ulkomailla suorittaa. Kahden edellä esitetyn kriteerin lisäksi integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös esimerkiksi sisällön (opintoja, harjoittelua) ja partnereiden lukumäärän suhteen (paljon valinnanvaraa kohteissa, vain yksi kohdeorganisaatio). Integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös keston suhteen: periaatteessa jakson kesto voi vaihdella muutamasta päivästä yli lukuvuoteen. Tämän hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin vain vähintään 3 kuukauden tai 15 opintopisteen mittaisia liikkuvuusjaksoja. Hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin 32 koulutusohjelmaa, joissa oli yhteensä 42 integroitua liikkuvuusjaksoa. Yhdessä koulutusohjelmassa voi siis olla useampikin liikkuvuusjakso. Esimerkiksi kaksivuotiseen maisteriohjelmaan voi sisältyä ensimmäisen vuoden kevätkaudella pakollinen opiskelujakso partnerikorkeakoulussa ja toisen vuoden kevätkaudella vapaavalintainen harjoittelujakso ulkomailla. Empiirisessä tarkastelussa oli mukana kaikkia liikkuvuusjakson tyyppejä. Vähäisen kattavuuden vuoksi tuloksista ei voi päätellä eri tyyppien yleisyyttä korkeakouluissa. Tässä aineistossa oli kuitenkin hieman enemmän opiskelijalle vapaavalintaisia jaksoja kuin pakollisia. Myös erityyppiset koulutusohjelmat voivat sisältää integroituja liikkuvuusjaksoja. Oma ryhmänsä ovat kansainväliset yhteis tai kaksoistutkinto ohjelmat, jotka sisältävät automaattisesti yhden tai useamman tutkintoon integroidun liikkuvuusjakson. Opiskelija suorittaa tällöin opintoja useassa korkeakoulussa ennalta rakennetun suunnitelman mukaisesti ja saa opintojen päätteeksi todistuksen useammasta korkeakoulusta. 3
5 Miksi korkeakouluissa perustetaan integroituja liikkuvuusjaksoja? Eurooppalaisessa keskustelussa integroituja liikkuvuusjaksoja kannatetaan, koska niiden uskotaan lisäävän opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta parantamalla ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua ja vähentämällä opintojen pitkittymistä. Viiden maan korkeakouluissa tehtyjen haastattelujen mukaan korkeakouluilla ja koulutusohjelmilla on liikkuvuuden lisäämisen lisäksi monia muitakin syitä lähteä kehittämään integroituja liikkuvuusjaksoja. Integroidut liikkuvuusjaksot palvelevat monia tarkoituksia eikä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen ole aina edes se tärkein. Oppilaitoksen tai koulutusohjelman kehittämiseen tähtäävät motiivit: Yhteistyön tiivistäminen partnereiden kanssa. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö on tarkkaan määritelty, edellyttää sen suunnittelu tiivistä yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa ja tutkintoohjelmien sisältöjen vertailua. Koulutusohjelman laadun parantaminen. Rakentamalla yhteisiä integroituja liikkuvuusjaksoja, koulutusohjelmat pääsevät samalla vertaamaan sisältöjä ja parantamaan omaa laatuaan. Kansainvälisyyden lisääminen. Integroidut liikkuvuusjaksot ja opiskelijaliikkuvuus on yksi kansainvälisen korkeakoulun elementti, joka tukee myös muuta kuten henkilökunnan kansainvälistymistä,. Koulutusalan kansainvälinen luonne. Joissakin tapauksissa kansainvälistyminen ja kansainvälinen liikkuvuus nähdään luonnollisena ja erottamattomana osana koulutusohjelmaa ja alaa. Tämä motiivi tuotiin esille usein kaupallisen alan ohjelmissa. Opiskelijoihin liittyvät motiivit: Laajempien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Integroitujen liikkuvuusjakson avulla opiskelija saa monipuolisemman kurssivalikoiman kun myös partnerioppilaitosten tarjonta on käytössä. Opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Liikkuvuusjakson uskotaan tuottavan työelämässä tarvittavia taitoja ja edistävän opiskelijan työllistymistä jatkossa. Politiikan toimeenpanoon liittyvät motiivit: Korkeakoulun strategian tai kansallisen/eurooppalaisen politiikan toimeenpaneminen. Integroitu liikkuvuusjakso tukee laajempia tavoitteita, joita on asetettu korkeakoulussa, kansallisesti tai Euroopan laajuisesti. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen. Osa haastateltavista toi esille myös sen, että integroiduilla järjestelyillä halutaan lisätä liikkuvuusmääriä tai tasapainottaa lähteviä ja saapuvia opiskelijavirtoja. 4
6 Integroidun liikkuvuusjakson käytännön rakentaminen: partnerin valinta, liikkuvuusvirrat ja opiskelijavalinta, tiedotus ja rahoitus Suuressa osassa tutkittuja koulutusohjelmia aloite integroidulle liikkuvuusjaksolle oli tullut alhaalta eli innostuneelta akateemisen henkilökunnan edustajalta. Toisaalta ylhäältä korkeakoulun johdosta oli myös saatu tukea. Kumpikin on tärkeää integroidun liikkuvuusjakson toteutumiselle. Ilman innostuneita ruohonjuuritason toimijoita liikkuvuusjakso ei juurru koulutusohjelman käytäntöön ja ilman laajempaa tukea se jää yksittäisten henkilöiden innostuksen varaan. Usein integroituja liikkuvuusjaksoja rakennetaan tuttujen ja hyväksi havaittujen kumppaneiden kanssa, varsinkin jos sisältö suunnitellaan tarkkaan. Mutta tarkasteltavien joukossa oli myös tapauksia, joissa liikkuvuusjaksoa kehitettiin ilman tiettyä kumppania. Tällöin partnerioppilaitoksen etsiminen ja valinta nousee keskeiseksi tehtäväksi. Valintakriteerinä käytetään mm. partnerioppilaitoksen opetussuunnitelmaa, tutkimuksen ja opetuksen tasoa, maantieteellistä aluetta sekä opetuksessa käytettyä kieltä. Integroituja liikkuvuusjaksoja rakentaessa tulee koulutusohjelman suunnitella myös se, miten opiskelijat liikkuvat. Osa integroiduista liikkuvuusjaksoista keskittyy lähettämään omia opiskelijoita ulkomaille, osassa huomioidaan sekä lähtevät että tulevat opiskelijat. Osa vaihtaa opiskelijoita yhden partnerioppilaitoksen kanssa, osa liikuttaa opiskelijoita usean oppilaitoksen kesken. Vaikka koulutusohjelmat ja korkeakoulut ovat yleensä tarkkoja opiskelijavirtojen vastavuoroisuudesta, voi osa partnerikorkeakouluista silti olla muita halutumpia. Opiskelijoiden kiinnostukseen vaikuttaa monia tekijöitä, kuten korkeakoulun maine, sijaintimaa tai kaupunki, opetustarjonta ja opetuskieli, eivätkä ne aina mene yksiin korkeakoulun suunnitelmien kanssa. Opiskelijat integroidulle liikkuvuusjaksolle valitaan joko koulutusohjelmaan pyrkiessä tai myöhemmässä vaiheessa opintoja. Ensin mainittua käytetään opintoihin pakollisena kuuluvassa liikkuvuusjaksossa. Opintoihin vapaavalintaisena kuuluvalle liikkuvuusjaksolle lähtijät valitaan myöhemmin. Valintakriteereinä korkeakoulut käyttävät kielitaitoa, opintojen etenemistä ja opintomenestystä sekä mahdollisesti erilaisia testejä, haastattelua, motivaatiokirjettä, projektisuunnitelmaa ja CV:tä. Integroidut liikkuvuusjaksot eroavat toisistaan myös siinä, että osa on hyvin selektiivisiä, jolloin vain pieni määrä opiskelijoita pääsee niihin, ja osa taas on avoinna kaikille tai suurelle määrälle opiskelijoita. Tarkastelu viiden maan korkeakouluissa osoitti, että integroituja liikkuvuusjaksoja ei markkinoida itsenäisinä vaan osana koulutusohjelmaa. Tiedotuskanavatkin ovat siten samat kuin ohjelmasta tiedotettaessa. Poikkeuksen muodostavat luonnollisesti ne liikkuvuusjaksot, jotka ovat yhteisiä ja avoimia monelle koulutusohjelmalle. Yleisimmät tiedottamisen kanavat ovat erilaiset online väylät (ohjelman wwwsivut, opiskelijaportaalit, sähköpostilistat jne.), painotuotteet (esittelylehtiset jne.) sekä kasvokkain 5
7 kommunikointi (info tilaisuudet, yksilötapaamiset jne.). Lisäksi koulutusohjelmat käyttävät ulkomaanjaksolla jo olleita opiskelijoita markkinoinnissa. Henkilökunta koki, että integroitu liikkuvuusjakso tekee koulutusohjelmasta houkuttelevan opiskelijoiden silmissä. Tämä ei saa kaikilta osin tukea opiskelijoilta. Pakollisen liikkuvuusjakson sisältävissä koulutusohjelmissa opiskelevat pitivät kansainvälistä liikkuvuutta kiinnostavana osana koulutusohjelmaa, mutta vapaehtoisista liikkuvuusjaksoista opiskelijat eivät olleet aina edes tietoisia ennen opiskelun alkua. Integroitujen liikkuvuusjaksojen ideana on tehdä ulkomaille lähdöstä opiskelijalle selkeämpää ja helpompaa. Osassa koulutusohjelmia kuitenkin koettiin, että opiskelijoiden houkutteleminen vapaavalintaiselle integroidulle liikkuvuusjaksolle on haastavaa. Taloudellista tukea integroidut liikkuvuusjaksot vaativat erityisesti alun suunnitteluvaiheessa sekä siinä vaiheessa, kun opiskelijat lähtevät ulkomaille ja tarvitsevat matka apurahoja. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö rakennetaan yhdessä partnerikoulujen kanssa, vaatii suunnittelu runsaasti työpanosta ja tapaamisia. Korkeakouluissa integroitujen liikkuvuusjaksojen valmistelua tuetaan yleensä enemmän epäsuorasti esimerkiksi järjestämällä vastuuhenkilön työaikaa kuin suoralla rahoituksella. Moni korkeakoulu tukee opiskelijoiden matkustuskustannuksia käyttämällä olemassa olevia liikkuvuusohjelmia, kuten Erasmusohjelmaa. Liikkuvuusjakson integrointi opetusohjelmaan Koulutusohjelmat suunnittelevat integroituja liikkuvuusjaksoja enemmän opintojen loppupuolelle kuin alkuun; Bachelor tutkintoon johtavissa ohjelmissa tyypillisesti kolmannelle vuodelle, maisteriohjelmissa toiselle. Opiskelijoiden uskotaan olevan tällöin kypsempiä lähtemään ja paremmin sisällä opinnoissaan. Korkeakoulut myös opettavat mielellään alan perusteet itse. Tyypillisimmin integroidut liikkuvuusjaksot kestivät yhden lukukauden. Integroidun liikkuvuusjakson ajankohta on yhteydessä sisältöön, sillä opiskelijoiden on tarkoitus oppia erilaisia asioita opintojen eri vaiheissa. Koska suurin osa integroiduista liikkuvuusjaksoista on sijoitettu opintojen loppupuolelle, ovat erikoistumisopinnot tyypillisin jakson sisältö. Erikoistumisopintojen suorittaminen liikkuvuusjaksolla mahdollistaa myös eri maissa olevien korkeakoulujen erilaisten kurssi ja osaamisprofiilien hyväksikäytön. Toisaalta korkeakoulut raportoivat muunkinlaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolle: mm. perusopintoja, pakollisia kursseja, aineopintoja, vapaavalintaisia kursseja, sivuaineopinnot tai kulttuuri ja kieliopintoja. Variaatio on siis suuri. Osa haastateltavista totesi myös, että liikkuvuusjakso voidaan integroida eri kohtiin tutkintoa. Koulutusohjelmissa käytetään kahta eri tapaa varmistamaan liikkuvuusjakson aikana suoritettujen opintojen hyväksiluku osaksi tutkintoa. Toinen on se, että koulutusohjelma suunnittelee liikkuvuusjakson 6
8 sisällön etukäteen partnerioppilaitosten kanssa, jotka sitoutuvat järjestämään kokonaisuuden. Tällöin on etukäteen tiedossa, mitä opintoja opiskelija voi missäkin korkeakoulussa suorittaa. Tässä mallissa integroidun liikkuvuusjakson suunnittelu on koulutusohjelmalle usein raskasta, mutta kun opintokokonaisuudet ovat käynnissä, on niiden hyväksiluku kotitutkintoon melko automaattista. Osapuolet tietävät etukäteen, mitä kursseja opiskelija voi eri korkeakouluissa ulkomailla suorittaa. Toinen tapa on käytössä integroiduissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä koulutusohjelma ei ole ainakaan kovin tiukkaan etukäteen suunnitellut. Lähettävä oppilaitos tai koulutusohjelma määrittelee reunaehdot sille, minkä tyyppisiä ja kuinka paljon kursseja ulkomailla tulee suorittaa. Lähettävä oppilaitos, opiskelija ja vastaanottava oppilaitos sopivat etukäteen (learning agreement) ulkomailla suoritettavista opinnoista ja tekevät opiskelijalle opinto ohjelman liikkuvuusjakson ajaksi. Hyväksiluku tapahtuu tämän suunnitelman perusteella. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, on opiskelija yhteydessä kotikorkeakouluun ja sopii niistä. Tässä mallissa opintosuunnitelman tekeminen ulkomaanjaksolle ja se miten opintojen hyväksilukeminen tapahtuu, ovat lähellä tavallista opiskelijavaihtoa kuten Erasmus liikkuvuutta. Opintosuunnitelma ja hyväksiluku tehdään periaatteessa tapaus kerrallaan, mikä voi viedä aikaa. Oppilaitoksissa on kuitenkin luotu käytäntöjä, joiden avulla prosessia saa automatisoitua ja suuriakin määriä opiskelijoita lähetettyä ulkomaille. Tätä mallia käyttävissä koulutusohjelmissa korostettiin opiskelijan valinnanvapautta opintojensa suunnittelussa: opintomenestys edellyttää opiskelijan kiinnostusta kursseja kohtaan ja opintojen suunnittelu on myös väline reflektoida omaa opintopolkua. Kummassakin mallissa ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluku koettiin yleensä ongelmattomaksi. Yleisimmät ongelmat liittyivät tapauksiin, joissa opiskelija ei pystynyt suorittamaan kaikkea sovittua. Erilaiset opetussuunnitelmat ja sen rakenteet saattavat vaikeuttaa opintojen vertailtavuutta. Ensimmäisessä mallissa koulutusohjelma kohtaa tämän liikkuvuusjakson sisältöä suunnitellessa, jälkimmäisessä ulkomailla tehtyjä opintoja hyväksilukiessa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen käytännön organisointi Integroitujen liikkuvuusjaksojen keskeisiin ajatuksiin kuuluu se, että osa ulkomaanjakson järjestely ja suunnitteluvastuusta siirtyy opiskelijalta korkeakoululle. Silti ulkomaanjakson organisointi vaatii kolmen tahon ponnisteluja: lähettävän korkeakoulun, vastaanottavan korkeakoulun ja liikkuvan opiskelijan. Järjestämisvastuut vaihtelevat suuresti liikkuvuusjaksoittain. Liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottaminen on lähettävän korkeakoulun keskeinen velvollisuus. Usein tämä on kansainvälisten asioiden toimiston ja/tai ohjelmakoordinaattorin vastuulla. Vastuu ulkomailla suoritettavien opintojen suunnittelusta vaihtelee liikkuvuusjakson tyypin mukaan. Osa liikkuvuusjaksoista, joiden sisältö on etukäteen suunniteltu, on hyvinkin valmiita paketteja. Mikäli sisällössä on valinnanvaraa, on opiskelijalla enemmän vapautta mutta myös vastuuta suunnitella opintonsa. Opiskelijan vastuulla on 7
9 ennen kaikkea hakea ajoissa liikkuvuusjaksolle ja/tai kohdekorkeakouluun. Lisäksi opiskelijan vastuulla on aina matkojen ja majoituksen järjestäminen. Liikkuvuusjakson käytännön organisointiin liittyvistä haasteista haastateltavat tuovat eniten esille akateemisia ongelmia (erilaiset opetus ja opiskelutyylit), vieraaseen maahan lähtemiseen liittyviä ongelmia (uuteen kulttuuriin ja kieleen sopeutuminen), käytännön järjestelyihin liittyviä ongelmia (yleensä asunnon löytäminen) sekä opiskelijan henkilökohtaisia ongelmia (esim. koti ikävä, kumppanin jääminen kotimaahan). Opiskelijoiden näkökulmasta suurin yksittäinen ongelma oli sopivan asunnon järjestäminen. Ulkomaille lähtö aiheuttaa opiskelijalle lisäkustannuksia oli kyse sitten integroidusta liikkuvuusjaksosta tai tavallisesta vaihto opiskelusta. Haastatelluissa korkeakouluissa koettiin, että toimiakseen liikkuvuusjaksot edellyttävät apurahoja, joilla ylimääräiset kustannukset korvataan opiskelijalle. Tyypillisesti rahoitus näihin saadaan EU:n ohjelmista kuten Erasmuksesta, kansallisista apurahoista tai lainoista, oppilaitoksen omista apurahoista ja yksityisistä lainoista tai apurahoista. Rahoitus Euroopan sisällä tapahtuvalle liikkuvuudelle järjestetään käytännössä usein Erasmus ohjelman kautta, mutta alueen ulkopuolelle vaaditaan korkeakouluilta muita rahoituslähteitä. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimivuus ja jatkuvuus osana tutkinto ohjelmaa on siis ainakin jossain määrin riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Hyöty integroiduista liikkuvuusjaksoista Integroitujen liikkuvuusjaksojen yleisyyttä eurooppalaisissa korkeakouluissa on vaikea arvioida eikä se ollut tämän selvityksen tarkoitus. Suomessa erityisesti monessa ammattikorkeakoulussa suunnitellaan tutkintoohjelmaan pakollisena kuuluvaa kansainvälistä liikkuvuusjaksoa. Myös yliopistosektorilla on nähtävissä, että lukujärjestystä järjestetään siten, että sinne vapautuisi luonteva paikka kansainväliselle liikkuvuusjaksolle. Samoin on vaikea arvioida, kuinka laajasti opiskelijat osallistuvat integroituihin liikkuvuusjaksoihin. Suomen osalta näyttää siltä, että opintoihin pakollisena kuuluvissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä ei ole kovin tarkkaan etukäteen määritelty, liikkuu paljon opiskelijoita. Sen sijaan liikkuvuusjaksoille, joiden sisältö on etukäteen tarkkaan suunniteltu, osallistuu usein vain rajallinen määrä opiskelijoita. Vaikka integroitujen liikkuvuusikkunoiden suunnittelu ja rakentaminen voi olla työlästä, koetaan ne korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa pääsääntöisesti hyödyllisiksi välineiksi. Niiden koetaan vahvistavan ja syventävän yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa sekä lisäävän yleisesti ottaen koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälisyyttä esimerkiksi vahvistamalla opetushenkilökunnankin liikkuvuutta. Opetussuunnitelmien vertailu partnerikorkeakoulujen kanssa lisää tietoisuutta oman opetussuunnitelman vahvuuksista ja heikkouksista sekä parantaa koulutuksen laatua. Lisäksi niiden katsottiin kasvattavan koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälistä tunnettuutta sekä toimivan joskus tarpeellisena 8
10 moottorina opetussuunnitelman uudistamistyölle. Vain pieni osa haastatelluista koki, että integroitu liikkuvuusjakso oli perustettu ensisijaisesti opiskelijaliikkuvuuden lisäämiseksi; niiden koetaan palvelevan korkeakoulua monella muullakin tavalla. Suurimman hyödyn koettiin kuitenkin tulevan opiskelijoille, joiden tietä ulkomaille integroidut liikkuvuusjaksot tasoittavat. Korkeakouluissa koetaan vahvasti, että integroidut liikkuvuusjaksot lisäävät ja monipuolistavat opetustarjontaa sekä vahvistavat opintojen laatua ja relevanssia työelämän kannalta. Integroituihin liikkuvuusjaksoihin osallistuvat opiskelijat olivat hyödyistä samaa mieltä. Tosin harva heistä koki olleensa ulkomailla erityisellä integroidulla liikkuvuusjaksolla. Opiskelijat pitivät ulkomailla opiskelua henkilökohtaisesti kasvattavana kokemuksena. Sen uskottiin edesauttavan työllistymistä ja parantavan työmarkkinakelpoisuutta. Muina hyötyinä mainittiin kielitaidon paraneminen ja verkottuminen kansainvälisesti. Hyödyt olivat pitkälti samat kuin millä hyvänsä vaihto opiskelujaksolla: opiskelijan näkökulmasta ei ole olennaista, onko kyseessä opetussuunnitelmaan integroitu vai tavallinen liikkuvuusjakso. Opiskelijalle integroitu liikkuvuusjakso näkyy parhaimmillaan selkeänä ja luontevana paikkana ulkomaille lähtemiseen ja helpottaa käytännön järjestelyjen sujumista. Suosituksia Tutkimusryhmän jäsenet kutsuvat korkeakoulutuksen parissa työskentelevät keskustelemaan integroiduista liikkuvuusjaksoista ja niiden määritelmästä, jotta käsitteelle saadaan luotua yhteinen ymmärrys. Korkeakouluja kannustetaan kehittämään selkeitä käytäntöjä, joilla ne tukevat integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittämistä koulutusohjelmissa. Jotta opetussuunnitelmia saadaan muokattua siten, että niihin nivoutuu kansainvälinen liikkuvuusjakso,, tulee ajatusta integroidusta liikkuvuusjaksosta viedä aktiivisesti myös foorumeille, joissa tehdään opetussuunnitelman kehittämistyötä. Korkeakouluja kannustetaan ottamaan opiskelijaliikkuvuus ja integroidut liikkuvuusjaksot osana opiskelijaliikkuvuuden kehittämistä mukaan kansainvälistymisstrategioihinsa. Korkeakoulujen tulee systemaattisesti tarjota opiskelijoille monipuolinen valikoima erilaisia kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja integroitujen liikkuvuusjaksojen tulisi olla osa tätä valikoimaa. Korkeakoulujen, kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin tulee varmistaa integroitujen liikkuvuusjaksojen pysyvyys. Integroidut liikkuvuusjaksot edellyttävät pysyviä partnerisuhteita sekä vaativat raha ja henkilöresursseja korkeakouluissa. Nämä tulee turvata. Integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittäminen opetusohjelmiin ei saa viedä huomiota pois tavallisesta opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija oma aloitteisemmin suorittaa osan opintojaan ulkomailla. Kumpaakin on kehitettävä, jotta mahdollisimman moni opiskelija löytäisi itselleen sopivan tavan saada kansainvälistä opiskelukokemusta. 9
11 Vinkkejä koulutusohjelmille integroidun liikkuvuusjakson rakentamiseen ja toimeenpanoon Integroidun liikkuvuusjakson suunnittelussa Määrittele tavoitteet integroidulle liikkuvuusjaksolle selkeästi. Identifioi paras malli kumppanuudelle (monenkeskinen, kahden välinen). Valitse partneri, joka on riittävän samanlainen ja joka on valmis sitoutumaan. Varmista että integroidun liikkuvuusjakson käynnistämiselle ja toimeenpanolle löytyy riittävästi resursseja (oppilaitoksen tuki, ajankäyttö, rahalliset resurssit). Tunnista kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja liikkuvuusjakson rahoitukselle. Suunnittele integroitu liikkuvuusjakso huolellisesti osaksi opetusohjelmaa: missä vaiheessa opiskelijat lähtevät, kuinka pitkäksi aikaa ja mitä suorittavat ulkomailla. Päätä liikkuvuusjakson status (pakollinen vai vapaaehtoinen osa opintoja) sekä päätä kuinka tarkkaan sisältö suunnitellaan opiskelijan puolesta. Selkeytä systeemi, jolla ulkomailla suoritetut opinnot saadaan hyväksiluettua, valmistaudu ratkomaan epäselviä ongelmatapauksia (esim. opiskelija ei saa suoritettua sovittua, ulkomailla suoritettuja opintoja vaikea verrata). Toimi yhteistyössä opintotoimiston tai muun vastaavan opintojen hyväksilukua tekevän tahon kanssa. Keskustele liikkuvuusjaksosta toisten ohjelmakoordinaattoreiden, kv toimiston henkilökunnan sekä johdon kanssa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimeenpanossa Muista tiedottaa opiskelijoille hyvissä ajoin liikkuvuusjaksojen hyödyistä, kustannuksista sekä mahdollisuuksista. Selkeytä tärkeät päivämäärät ja opiskelijan vastuut. Lupaa vain se minkä voi toteuttaa. Auta opiskelijoita hankkimaan rahoitusta liikkuvuusjaksolleen. Kerää palautetta liikkuvuusjaksolta. Tutustu palautteeseen ja kehitä toimintaa sen avulla. Kerää systemaattisesti tietoa partnereista ja heidän opetustarjonnastaan. 10
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotKAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.
KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden
LisätiedotErasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014
Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning
LisätiedotKansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille
Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II
KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue 23.9.2013 Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen poliittinen
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin
LisätiedotVAIHTOON KTK
VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä
LisätiedotEsteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille
Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto
KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen
LisätiedotKansainvälisty opintojen aikana HAAGA-HELIA. Kansainvälisten asioiden koordinaattori Sonja Valjus
Kansainvälisty opintojen aikana HAAGA-HELIA Kansainvälisten asioiden koordinaattori Sonja Valjus Kansainväliset taidot osana ammattitaitoa Monipuolinen kielitaito Kulttuurienvälinen viestintä Epävarmuudensietokyky
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Seinäjoen ammattikorkeakoulu
KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 8.10.2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen
LisätiedotKansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus
Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Paula Pietilä, Turun yliopisto Sini Piippo, CIMO Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto Kv-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 klo 8:30-10:00 Kansainvälisen opiskelijavaihdon
LisätiedotLearning Café työskentelyn tulokset
Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille
LisätiedotVaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info
Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään
LisätiedotINTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE
LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotMaailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari
Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin
LisätiedotPL 4600, Oulun yliopisto p HOPS
PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:
LisätiedotNordplus Kenneth Lundin
Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotMaailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotKuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala
Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala TTY 13.5.2014 Taustaa Miksi vaihtoon? Minne? Mitä opiskelemaan? Miten
LisätiedotLyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014
Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014 Esityksen rakenne Mikä ohjaa korkeakoulujen kansainvälistymistä Kansainvälisen liikkuvuuden
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals
Erasmus+ -infotilaisuudet Ammatillinen koulutus KA1 ja KA2 KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals 1 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)
LisätiedotErasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita
Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals
KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the
LisätiedotKansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä
Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden
LisätiedotAfrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita
Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet
Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotHOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.
HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180
LisätiedotKahdenvälinen opiskelijavaihto Latinalaiseen Amerikkaan
Kahdenvälinen opiskelijavaihto Latinalaiseen Amerikkaan 2019-2020 Hakuaika päättyy 29.10.2018 klo 23.59 Vaihtoon haetaan Mobility-Online-järjestelmässä Lopullinen hyväksyntä vastaanottavalta yliopistolta
LisätiedotHavaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015
Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotSuomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa
Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
ERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Webinaari liikkuvuushanketta suunnittelevalle Ideasta projektiksi osa I 24.11.2015 Erasmus+ ohjelman päätoiminnot (Key Actions)
LisätiedotInfo Ulkomaan vaihto-opinnot. LUT School of Business and Management Kauppatieteiden koulutusohjelma
Info 18.4.2018 Ulkomaan vaihto-opinnot LUT School of Business and Management Kauppatieteiden koulutusohjelma Kaija Huotari Opintojen ohjaaja, maisteriopiskelijat Kirsti Tiainen Opintojen ohjaaja, kandidaattiopiskelijat
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals
KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the
LisätiedotKansainvälisyys ei aina ole opiskelijavaihtoa
SIS Orientoivat opinnot 3 Kansainvälisyys opinnoissa Kirsi Tuominen 13.11.2015 Kansainvälisyys ei aina ole opiskelijavaihtoa Opiskelijavaihto tunnetuin kansainvälisyyden muoto En tiedä ketään joka valittelisi
LisätiedotERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin
Vaihda maisemaa! -tapahtuma 22.1.2105 ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE KO102 Marita Puikkonen 22.1.2015 Vaihda maisemaa! ERASMUS+ Haluaisitko lähteä opiskelemaan
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotOPS-työ ja kansainvälistyminen
OPS-työ ja kansainvälistyminen Auli Pitkänen / JY:n kansainväliset palvelut JYU. Since 1863. 4.4.2019 1 Kansainvälistyminen ja OPS-työ Linjauksia: OKM & JY Esimerkkejä JYU:n nykyisistä OPS:eista Journalistiikka/viestintä
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle
4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS
KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina
LisätiedotKesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012
Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
Lisätiedot2A/2019 TIETOJA, TAITOJA JA AVARAKATSEISUUTTA. Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia Erasmus+ -ohjelmasta TAUSTAA
2A/2019 TIETOJA, TAITOJA JA AVARAKATSEISUUTTA Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia Erasmus+ -ohjelmasta TAUSTAA Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka tukee yhteistyötä Euroopassa.
LisätiedotErasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet
Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia
LisätiedotInfoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista
Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN
LisätiedotElämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista
Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet
LisätiedotAiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?
Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotUlkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info
Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva
LisätiedotCIMO, Kalastajatorppa WOW!
CIMO, Kalastajatorppa 8.6.2011 WOW! Erityisopetuksen KV-verkostolla ollut useita yhteisiä liikkuvuushankkeita, koordinointivastuuta jaettu opiskelijoiden voimaantumista, kasvua, mahdollisuuksia, integroitumista,
LisätiedotUlkomaan vaihto-opinnot
Info 20.4.2017 Ulkomaan vaihto-opinnot LUT School of Business and Management Kauppatieteiden koulutusohjelma Kaija Huotari Opintojen ohjaaja Vaihto-opinnot kauppatieteiden koulutusohjelmassa Suosittelemme
LisätiedotRajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot
Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotLeonardo Adult Moblity Pool LAMP
Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki Kansainvälisyysstrategiatyökalut 2017 Liikkuvuus ja hankkeet (opiskelija, henkilökunta, sisään,
LisätiedotOpinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.
= Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. 1. Vaihto-opiskelu Lähtö aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.
LisätiedotOsaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla
LisätiedotTuuleta Osaamistasi Euroopassa
www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen
LisätiedotTohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla
Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia
LisätiedotKielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa
Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on
LisätiedotKansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!
Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen
LisätiedotKansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina
Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina 8.2.2011 8.2.2011 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja
LisätiedotErasmus+ Online Linguistic Support
Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,
LisätiedotNäkökulmia Diploma Supplementiin /Päivi Aho
Näkökulmia Diploma Supplementiin 28.08.2018/Päivi Aho Uudistuva DS mitäh!? mitä nyt jo tietojärjestelmässä olevia opiskelijan osaamista kuvaavia tietoja voitaisiin tuoda DS:ään? miten nykyisiä tietojärjestelmiä
LisätiedotKansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua
6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.
LisätiedotOpiskelu ja harjoittelu ulkomailla
Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotEuropassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen
Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This
LisätiedotOpiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012
Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu
LisätiedotVAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta
VAIHTO-INFO Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi:
LisätiedotKokemuksia KA1 hankehallinnosta Sisä-Savon kansalaisopisto Kirsti Häkkinen ja Minna Rönkkö
Kokemuksia KA1 hankehallinnosta 31.8.2018 Sisä-Savon kansalaisopisto Kirsti Häkkinen ja Minna Rönkkö Kokemuksia kahdesta Erasmus-hankkeesta Sisä-Savon kansalaisopiston kv-kuriirit 2015-2016: liikkuvuuksia
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotErasmus-vaihto. Riitta Kataja, lähtevät opiskelijat Henna Rannanpää, saapuvat opiskelijat
Erasmus-vaihto Riitta Kataja, lähtevät opiskelijat Henna Rannanpää, saapuvat opiskelijat Riitta Kataja - koulutussuunnittelija - study.humanities@oulu.fi - huone KE217 (G2-ovi, 2 krs. Opintokatu), puh.
LisätiedotUEF Cross-Border Network
FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen
LisätiedotOpiskelu ja harjoittelu ulkomailla
Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)
LisätiedotVastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä
Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien 2012 2015 sekä 2015 2018 välillä PERUS- JA AINEOPINNOT Perus- ja aineopintojen suurin muutos on se, että jaksot Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia
LisätiedotTAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri
TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman
LisätiedotHakupaperit (hakulomake, hakemuskirje, CV) Terveydenhoitajalla käynti (todistus koordinaattorille) Varaa aika tapaamiseen kvkoordinaattorin
2 VALMISTELUIDEN ALOITUS Hakupaperit (hakulomake, hakemuskirje, CV) Terveydenhoitajalla käynti (todistus koordinaattorille) Varaa aika tapaamiseen kvkoordinaattorin kanssa sähköpostitse 3 KIELI- JA KULTTUURIVALMENNUS
LisätiedotPakollinen kansainvälinen liikkuvuusjakso osana kandidaatintutkintoa
Kansainvälisyys osana korkeakoulututkintoja Pedaforum 2014 Pakollinen kansainvälinen liikkuvuusjakso osana kandidaatintutkintoa - Hankenin kokemuksia Linda Gerkman, opintopäällikkö Hanken, Svenska handelshögskolan
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA
KANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA HOPS-ohjaajien koulutuspäivä 30.8.2018 opiskelu.jyu.fi/vaihtoon JY:n strategiassa kansainvälisyydestä Kansainvälinen kampus tukee opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotJohdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE
Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset
LisätiedotMenestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.
Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen
LisätiedotOPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat
OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen
Lisätiedot