RAPORTTI. Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI. Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam"

Transkriptio

1 RAPORTTI Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam

2 Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. MOWIN hanke ja sen tavoitteet Tämä raportti tiivistää eurooppalaisen MOWIN hankkeen tulokset. MOWIN eli Mapping Mobility Windows in European higher education. Examples from selected countries hankkeen tavoitteena oli tutkia ja tarkentaa ilmiötä nimeltä mobility window eli integroituja liikkuvuusjaksoja. Mobility window termille ei ole vakiintunutta suomennosta. Suora käännös, liikkuvuusikkuna, ei ole yleisessä käytössä. Kyse on kansainvälisen liikkuvuuden jaksoista, jotka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa. Jatkossa käsitteeseen viitataan termillä integroitu liikkuvuusjakso. MOWIN hankkeen tavoitteena oli määritellä mobility window käsite luoda typologia erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen erittelyyn selvittää, miten integroituja liikkuvuusjaksoja on toteutettu eri Euroopan maissa ja minkälaisia kokemuksia korkeakouluilla niistä on. Hanke sisälsi kaksi vaihetta. Ensimmäisessä rakennettiin määritelmä ja typologia ensisijassa kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen pohjalta. Toisessa, empiirisessä osiossa haettiin käytännön kokemuksia ja kartoitettiin integroituja liikkuvuusjärjestelyjä viiden Euroopan maan (Saksa, Alankomaat, Suomi, Italia, Romania) korkeakouluissa. Tässä haastateltiin korkeakoulujen henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kaksivuotinen hanke sai rahoitusta EU:n Lifelong Learning ohjelman Erasmus Multilateral Projects toiminnosta. Sitä koordinoi Academic Cooperation Association (ACA) Belgiasta ja projektissa työskentelivät myös Deutsches Zentrum für Hochschul und Wissenschaftsforschung (DZHW) Saksasta sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Suomesta. Hankkeen loppuraportti julkaistiin loppuvuodesta 2013 ACA:n julkaisusarjassa 1. Mobility Window mikä se on? Mobility window termiä on käytetty 2000 luvun puolivälistä lähtien eurooppalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa sekä EU:n rahoittamissa hankkeissa. Käsite on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi eikä sen sisällöstä vallitse yksimielisyyttä. MOWIN hanke pyrki osaltaan selkeyttämään tilannetta esittämällä seuraavan määritelmän: 1 Ferencz, Hauschildt and Garam (eds.): Mobility Windows. From Concept to Practice. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens Medien GmbH

3 Mobility window on opiskelijan kansainväliselle liikkuvuudelle varattu ajanjakso, joka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opetussuunnitelmaan integrointi edellyttää kahden kriteerin täyttymistä. 1. Liikkuvuusjakso on eksplisiittinen osa opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opiskelija pystyy tunnistamaan liikkuvuusjakson osaksi koulutusohjelmaansa katsomalla näitä dokumentteja. Dokumentit kertovat, missä vaiheessa opintoja ja kuinka pitkäksi aikaa ulkomaille täytyy tai voi lähteä. 2. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvun mahdollisuudet ja käytännöt ovat avoimet ja etukäteen määritellyt. Opiskelija tietää ennen ulkomaille lähtöä, mitä ja kuinka paljon opintoja hänen tulee ulkomailla suorittaa ja mitä hän saa sisällytettyä tutkintoonsa. Integroitu liikkuvuusjakso edellyttää fyysistä liikkumista maasta toiseen; virtuaalista liikkuvuutta ei siihen lasketa. Kyse on järjestelyistä, joissa korkeakoulu helpottaa opiskelijan kansainvälistä liikkuvuutta ja ottaa osan järjestelyvastuusta. Liikkuvuusjakson integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa tekee siitä jotain enemmän kuin vaikkapa minimivaatimukset täyttävä Erasmus vaihtojakso. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö myös eri ohjelmien rahoittamat liikkuvuusjaksot voisi olla integroituja liikkuvuusjaksoja. Eri tyyppiset integroidut liikkuvuusjaksot Hankkeessa identifioitiin kaksi kriteeriä, jotka ovat keskeisiä erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen tunnistamiselle. 1. Mikä on liikkuvuusjakson status koulutusohjelmassa eli onko kyseessä opiskelijalle pakollinen vai vapaaehtoinen liikkuvuusjakso. 2. Kuinka pitkälle korkeakoulu tai koulutusohjelma on määritellyt liikkuvuusjakson sisällön. Toisessa ääripäässä ovat liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on täysin tai hyvin pitkälle valmiiksi määritelty, ja toisessa jaksot joiden sisältö on vain hyvin löyhästi määritelty. Käytännössä korkeakoulut antavat myös löyhästi määritellyissä tapauksissa jotain reunaehtoja sille, mitä ulkomailla suorittavien opintojen tulee sisältää. 2

4 Ristiintaulukoimalla nämä kriteerit saadaan neljä erityyppistä integroitua liikkuvuusjaksoa. Opiskelijalle pakolliset liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on löyhästi määritelty. Ulkomaanjaksolle lähteminen on pakollinen osa koulutusohjelmaa, mutta opiskelijalla on mahdollisuus valita jaksolle erilaisia sisältöjä korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on löyhästi etukäteen määritelty. Kaikkein joustavin liikkuvuusjakso tyyppi. Opiskelija voi valita sekä sen, lähteekö ulkomaille opetussuunnitelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti, että erilaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolleen korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle pakolliset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Tämä on kaikkein vahvimmin integroitu tyyppi, jossa opiskelijan valinnanvapaus on vähäisin. Opiskelija suorittaa ulkomailla korkeakoulun valmiiksi suunnitteleman paketin. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Korkeakoulu tai koulutusohjelma tarjoaa opiskelijalle valmiiksi suunnitellun paketin, jonka opiskelija voi halutessaan ulkomailla suorittaa. Kahden edellä esitetyn kriteerin lisäksi integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös esimerkiksi sisällön (opintoja, harjoittelua) ja partnereiden lukumäärän suhteen (paljon valinnanvaraa kohteissa, vain yksi kohdeorganisaatio). Integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös keston suhteen: periaatteessa jakson kesto voi vaihdella muutamasta päivästä yli lukuvuoteen. Tämän hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin vain vähintään 3 kuukauden tai 15 opintopisteen mittaisia liikkuvuusjaksoja. Hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin 32 koulutusohjelmaa, joissa oli yhteensä 42 integroitua liikkuvuusjaksoa. Yhdessä koulutusohjelmassa voi siis olla useampikin liikkuvuusjakso. Esimerkiksi kaksivuotiseen maisteriohjelmaan voi sisältyä ensimmäisen vuoden kevätkaudella pakollinen opiskelujakso partnerikorkeakoulussa ja toisen vuoden kevätkaudella vapaavalintainen harjoittelujakso ulkomailla. Empiirisessä tarkastelussa oli mukana kaikkia liikkuvuusjakson tyyppejä. Vähäisen kattavuuden vuoksi tuloksista ei voi päätellä eri tyyppien yleisyyttä korkeakouluissa. Tässä aineistossa oli kuitenkin hieman enemmän opiskelijalle vapaavalintaisia jaksoja kuin pakollisia. Myös erityyppiset koulutusohjelmat voivat sisältää integroituja liikkuvuusjaksoja. Oma ryhmänsä ovat kansainväliset yhteis tai kaksoistutkinto ohjelmat, jotka sisältävät automaattisesti yhden tai useamman tutkintoon integroidun liikkuvuusjakson. Opiskelija suorittaa tällöin opintoja useassa korkeakoulussa ennalta rakennetun suunnitelman mukaisesti ja saa opintojen päätteeksi todistuksen useammasta korkeakoulusta. 3

5 Miksi korkeakouluissa perustetaan integroituja liikkuvuusjaksoja? Eurooppalaisessa keskustelussa integroituja liikkuvuusjaksoja kannatetaan, koska niiden uskotaan lisäävän opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta parantamalla ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua ja vähentämällä opintojen pitkittymistä. Viiden maan korkeakouluissa tehtyjen haastattelujen mukaan korkeakouluilla ja koulutusohjelmilla on liikkuvuuden lisäämisen lisäksi monia muitakin syitä lähteä kehittämään integroituja liikkuvuusjaksoja. Integroidut liikkuvuusjaksot palvelevat monia tarkoituksia eikä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen ole aina edes se tärkein. Oppilaitoksen tai koulutusohjelman kehittämiseen tähtäävät motiivit: Yhteistyön tiivistäminen partnereiden kanssa. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö on tarkkaan määritelty, edellyttää sen suunnittelu tiivistä yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa ja tutkintoohjelmien sisältöjen vertailua. Koulutusohjelman laadun parantaminen. Rakentamalla yhteisiä integroituja liikkuvuusjaksoja, koulutusohjelmat pääsevät samalla vertaamaan sisältöjä ja parantamaan omaa laatuaan. Kansainvälisyyden lisääminen. Integroidut liikkuvuusjaksot ja opiskelijaliikkuvuus on yksi kansainvälisen korkeakoulun elementti, joka tukee myös muuta kuten henkilökunnan kansainvälistymistä,. Koulutusalan kansainvälinen luonne. Joissakin tapauksissa kansainvälistyminen ja kansainvälinen liikkuvuus nähdään luonnollisena ja erottamattomana osana koulutusohjelmaa ja alaa. Tämä motiivi tuotiin esille usein kaupallisen alan ohjelmissa. Opiskelijoihin liittyvät motiivit: Laajempien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Integroitujen liikkuvuusjakson avulla opiskelija saa monipuolisemman kurssivalikoiman kun myös partnerioppilaitosten tarjonta on käytössä. Opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Liikkuvuusjakson uskotaan tuottavan työelämässä tarvittavia taitoja ja edistävän opiskelijan työllistymistä jatkossa. Politiikan toimeenpanoon liittyvät motiivit: Korkeakoulun strategian tai kansallisen/eurooppalaisen politiikan toimeenpaneminen. Integroitu liikkuvuusjakso tukee laajempia tavoitteita, joita on asetettu korkeakoulussa, kansallisesti tai Euroopan laajuisesti. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen. Osa haastateltavista toi esille myös sen, että integroiduilla järjestelyillä halutaan lisätä liikkuvuusmääriä tai tasapainottaa lähteviä ja saapuvia opiskelijavirtoja. 4

6 Integroidun liikkuvuusjakson käytännön rakentaminen: partnerin valinta, liikkuvuusvirrat ja opiskelijavalinta, tiedotus ja rahoitus Suuressa osassa tutkittuja koulutusohjelmia aloite integroidulle liikkuvuusjaksolle oli tullut alhaalta eli innostuneelta akateemisen henkilökunnan edustajalta. Toisaalta ylhäältä korkeakoulun johdosta oli myös saatu tukea. Kumpikin on tärkeää integroidun liikkuvuusjakson toteutumiselle. Ilman innostuneita ruohonjuuritason toimijoita liikkuvuusjakso ei juurru koulutusohjelman käytäntöön ja ilman laajempaa tukea se jää yksittäisten henkilöiden innostuksen varaan. Usein integroituja liikkuvuusjaksoja rakennetaan tuttujen ja hyväksi havaittujen kumppaneiden kanssa, varsinkin jos sisältö suunnitellaan tarkkaan. Mutta tarkasteltavien joukossa oli myös tapauksia, joissa liikkuvuusjaksoa kehitettiin ilman tiettyä kumppania. Tällöin partnerioppilaitoksen etsiminen ja valinta nousee keskeiseksi tehtäväksi. Valintakriteerinä käytetään mm. partnerioppilaitoksen opetussuunnitelmaa, tutkimuksen ja opetuksen tasoa, maantieteellistä aluetta sekä opetuksessa käytettyä kieltä. Integroituja liikkuvuusjaksoja rakentaessa tulee koulutusohjelman suunnitella myös se, miten opiskelijat liikkuvat. Osa integroiduista liikkuvuusjaksoista keskittyy lähettämään omia opiskelijoita ulkomaille, osassa huomioidaan sekä lähtevät että tulevat opiskelijat. Osa vaihtaa opiskelijoita yhden partnerioppilaitoksen kanssa, osa liikuttaa opiskelijoita usean oppilaitoksen kesken. Vaikka koulutusohjelmat ja korkeakoulut ovat yleensä tarkkoja opiskelijavirtojen vastavuoroisuudesta, voi osa partnerikorkeakouluista silti olla muita halutumpia. Opiskelijoiden kiinnostukseen vaikuttaa monia tekijöitä, kuten korkeakoulun maine, sijaintimaa tai kaupunki, opetustarjonta ja opetuskieli, eivätkä ne aina mene yksiin korkeakoulun suunnitelmien kanssa. Opiskelijat integroidulle liikkuvuusjaksolle valitaan joko koulutusohjelmaan pyrkiessä tai myöhemmässä vaiheessa opintoja. Ensin mainittua käytetään opintoihin pakollisena kuuluvassa liikkuvuusjaksossa. Opintoihin vapaavalintaisena kuuluvalle liikkuvuusjaksolle lähtijät valitaan myöhemmin. Valintakriteereinä korkeakoulut käyttävät kielitaitoa, opintojen etenemistä ja opintomenestystä sekä mahdollisesti erilaisia testejä, haastattelua, motivaatiokirjettä, projektisuunnitelmaa ja CV:tä. Integroidut liikkuvuusjaksot eroavat toisistaan myös siinä, että osa on hyvin selektiivisiä, jolloin vain pieni määrä opiskelijoita pääsee niihin, ja osa taas on avoinna kaikille tai suurelle määrälle opiskelijoita. Tarkastelu viiden maan korkeakouluissa osoitti, että integroituja liikkuvuusjaksoja ei markkinoida itsenäisinä vaan osana koulutusohjelmaa. Tiedotuskanavatkin ovat siten samat kuin ohjelmasta tiedotettaessa. Poikkeuksen muodostavat luonnollisesti ne liikkuvuusjaksot, jotka ovat yhteisiä ja avoimia monelle koulutusohjelmalle. Yleisimmät tiedottamisen kanavat ovat erilaiset online väylät (ohjelman wwwsivut, opiskelijaportaalit, sähköpostilistat jne.), painotuotteet (esittelylehtiset jne.) sekä kasvokkain 5

7 kommunikointi (info tilaisuudet, yksilötapaamiset jne.). Lisäksi koulutusohjelmat käyttävät ulkomaanjaksolla jo olleita opiskelijoita markkinoinnissa. Henkilökunta koki, että integroitu liikkuvuusjakso tekee koulutusohjelmasta houkuttelevan opiskelijoiden silmissä. Tämä ei saa kaikilta osin tukea opiskelijoilta. Pakollisen liikkuvuusjakson sisältävissä koulutusohjelmissa opiskelevat pitivät kansainvälistä liikkuvuutta kiinnostavana osana koulutusohjelmaa, mutta vapaehtoisista liikkuvuusjaksoista opiskelijat eivät olleet aina edes tietoisia ennen opiskelun alkua. Integroitujen liikkuvuusjaksojen ideana on tehdä ulkomaille lähdöstä opiskelijalle selkeämpää ja helpompaa. Osassa koulutusohjelmia kuitenkin koettiin, että opiskelijoiden houkutteleminen vapaavalintaiselle integroidulle liikkuvuusjaksolle on haastavaa. Taloudellista tukea integroidut liikkuvuusjaksot vaativat erityisesti alun suunnitteluvaiheessa sekä siinä vaiheessa, kun opiskelijat lähtevät ulkomaille ja tarvitsevat matka apurahoja. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö rakennetaan yhdessä partnerikoulujen kanssa, vaatii suunnittelu runsaasti työpanosta ja tapaamisia. Korkeakouluissa integroitujen liikkuvuusjaksojen valmistelua tuetaan yleensä enemmän epäsuorasti esimerkiksi järjestämällä vastuuhenkilön työaikaa kuin suoralla rahoituksella. Moni korkeakoulu tukee opiskelijoiden matkustuskustannuksia käyttämällä olemassa olevia liikkuvuusohjelmia, kuten Erasmusohjelmaa. Liikkuvuusjakson integrointi opetusohjelmaan Koulutusohjelmat suunnittelevat integroituja liikkuvuusjaksoja enemmän opintojen loppupuolelle kuin alkuun; Bachelor tutkintoon johtavissa ohjelmissa tyypillisesti kolmannelle vuodelle, maisteriohjelmissa toiselle. Opiskelijoiden uskotaan olevan tällöin kypsempiä lähtemään ja paremmin sisällä opinnoissaan. Korkeakoulut myös opettavat mielellään alan perusteet itse. Tyypillisimmin integroidut liikkuvuusjaksot kestivät yhden lukukauden. Integroidun liikkuvuusjakson ajankohta on yhteydessä sisältöön, sillä opiskelijoiden on tarkoitus oppia erilaisia asioita opintojen eri vaiheissa. Koska suurin osa integroiduista liikkuvuusjaksoista on sijoitettu opintojen loppupuolelle, ovat erikoistumisopinnot tyypillisin jakson sisältö. Erikoistumisopintojen suorittaminen liikkuvuusjaksolla mahdollistaa myös eri maissa olevien korkeakoulujen erilaisten kurssi ja osaamisprofiilien hyväksikäytön. Toisaalta korkeakoulut raportoivat muunkinlaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolle: mm. perusopintoja, pakollisia kursseja, aineopintoja, vapaavalintaisia kursseja, sivuaineopinnot tai kulttuuri ja kieliopintoja. Variaatio on siis suuri. Osa haastateltavista totesi myös, että liikkuvuusjakso voidaan integroida eri kohtiin tutkintoa. Koulutusohjelmissa käytetään kahta eri tapaa varmistamaan liikkuvuusjakson aikana suoritettujen opintojen hyväksiluku osaksi tutkintoa. Toinen on se, että koulutusohjelma suunnittelee liikkuvuusjakson 6

8 sisällön etukäteen partnerioppilaitosten kanssa, jotka sitoutuvat järjestämään kokonaisuuden. Tällöin on etukäteen tiedossa, mitä opintoja opiskelija voi missäkin korkeakoulussa suorittaa. Tässä mallissa integroidun liikkuvuusjakson suunnittelu on koulutusohjelmalle usein raskasta, mutta kun opintokokonaisuudet ovat käynnissä, on niiden hyväksiluku kotitutkintoon melko automaattista. Osapuolet tietävät etukäteen, mitä kursseja opiskelija voi eri korkeakouluissa ulkomailla suorittaa. Toinen tapa on käytössä integroiduissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä koulutusohjelma ei ole ainakaan kovin tiukkaan etukäteen suunnitellut. Lähettävä oppilaitos tai koulutusohjelma määrittelee reunaehdot sille, minkä tyyppisiä ja kuinka paljon kursseja ulkomailla tulee suorittaa. Lähettävä oppilaitos, opiskelija ja vastaanottava oppilaitos sopivat etukäteen (learning agreement) ulkomailla suoritettavista opinnoista ja tekevät opiskelijalle opinto ohjelman liikkuvuusjakson ajaksi. Hyväksiluku tapahtuu tämän suunnitelman perusteella. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, on opiskelija yhteydessä kotikorkeakouluun ja sopii niistä. Tässä mallissa opintosuunnitelman tekeminen ulkomaanjaksolle ja se miten opintojen hyväksilukeminen tapahtuu, ovat lähellä tavallista opiskelijavaihtoa kuten Erasmus liikkuvuutta. Opintosuunnitelma ja hyväksiluku tehdään periaatteessa tapaus kerrallaan, mikä voi viedä aikaa. Oppilaitoksissa on kuitenkin luotu käytäntöjä, joiden avulla prosessia saa automatisoitua ja suuriakin määriä opiskelijoita lähetettyä ulkomaille. Tätä mallia käyttävissä koulutusohjelmissa korostettiin opiskelijan valinnanvapautta opintojensa suunnittelussa: opintomenestys edellyttää opiskelijan kiinnostusta kursseja kohtaan ja opintojen suunnittelu on myös väline reflektoida omaa opintopolkua. Kummassakin mallissa ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluku koettiin yleensä ongelmattomaksi. Yleisimmät ongelmat liittyivät tapauksiin, joissa opiskelija ei pystynyt suorittamaan kaikkea sovittua. Erilaiset opetussuunnitelmat ja sen rakenteet saattavat vaikeuttaa opintojen vertailtavuutta. Ensimmäisessä mallissa koulutusohjelma kohtaa tämän liikkuvuusjakson sisältöä suunnitellessa, jälkimmäisessä ulkomailla tehtyjä opintoja hyväksilukiessa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen käytännön organisointi Integroitujen liikkuvuusjaksojen keskeisiin ajatuksiin kuuluu se, että osa ulkomaanjakson järjestely ja suunnitteluvastuusta siirtyy opiskelijalta korkeakoululle. Silti ulkomaanjakson organisointi vaatii kolmen tahon ponnisteluja: lähettävän korkeakoulun, vastaanottavan korkeakoulun ja liikkuvan opiskelijan. Järjestämisvastuut vaihtelevat suuresti liikkuvuusjaksoittain. Liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottaminen on lähettävän korkeakoulun keskeinen velvollisuus. Usein tämä on kansainvälisten asioiden toimiston ja/tai ohjelmakoordinaattorin vastuulla. Vastuu ulkomailla suoritettavien opintojen suunnittelusta vaihtelee liikkuvuusjakson tyypin mukaan. Osa liikkuvuusjaksoista, joiden sisältö on etukäteen suunniteltu, on hyvinkin valmiita paketteja. Mikäli sisällössä on valinnanvaraa, on opiskelijalla enemmän vapautta mutta myös vastuuta suunnitella opintonsa. Opiskelijan vastuulla on 7

9 ennen kaikkea hakea ajoissa liikkuvuusjaksolle ja/tai kohdekorkeakouluun. Lisäksi opiskelijan vastuulla on aina matkojen ja majoituksen järjestäminen. Liikkuvuusjakson käytännön organisointiin liittyvistä haasteista haastateltavat tuovat eniten esille akateemisia ongelmia (erilaiset opetus ja opiskelutyylit), vieraaseen maahan lähtemiseen liittyviä ongelmia (uuteen kulttuuriin ja kieleen sopeutuminen), käytännön järjestelyihin liittyviä ongelmia (yleensä asunnon löytäminen) sekä opiskelijan henkilökohtaisia ongelmia (esim. koti ikävä, kumppanin jääminen kotimaahan). Opiskelijoiden näkökulmasta suurin yksittäinen ongelma oli sopivan asunnon järjestäminen. Ulkomaille lähtö aiheuttaa opiskelijalle lisäkustannuksia oli kyse sitten integroidusta liikkuvuusjaksosta tai tavallisesta vaihto opiskelusta. Haastatelluissa korkeakouluissa koettiin, että toimiakseen liikkuvuusjaksot edellyttävät apurahoja, joilla ylimääräiset kustannukset korvataan opiskelijalle. Tyypillisesti rahoitus näihin saadaan EU:n ohjelmista kuten Erasmuksesta, kansallisista apurahoista tai lainoista, oppilaitoksen omista apurahoista ja yksityisistä lainoista tai apurahoista. Rahoitus Euroopan sisällä tapahtuvalle liikkuvuudelle järjestetään käytännössä usein Erasmus ohjelman kautta, mutta alueen ulkopuolelle vaaditaan korkeakouluilta muita rahoituslähteitä. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimivuus ja jatkuvuus osana tutkinto ohjelmaa on siis ainakin jossain määrin riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Hyöty integroiduista liikkuvuusjaksoista Integroitujen liikkuvuusjaksojen yleisyyttä eurooppalaisissa korkeakouluissa on vaikea arvioida eikä se ollut tämän selvityksen tarkoitus. Suomessa erityisesti monessa ammattikorkeakoulussa suunnitellaan tutkintoohjelmaan pakollisena kuuluvaa kansainvälistä liikkuvuusjaksoa. Myös yliopistosektorilla on nähtävissä, että lukujärjestystä järjestetään siten, että sinne vapautuisi luonteva paikka kansainväliselle liikkuvuusjaksolle. Samoin on vaikea arvioida, kuinka laajasti opiskelijat osallistuvat integroituihin liikkuvuusjaksoihin. Suomen osalta näyttää siltä, että opintoihin pakollisena kuuluvissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä ei ole kovin tarkkaan etukäteen määritelty, liikkuu paljon opiskelijoita. Sen sijaan liikkuvuusjaksoille, joiden sisältö on etukäteen tarkkaan suunniteltu, osallistuu usein vain rajallinen määrä opiskelijoita. Vaikka integroitujen liikkuvuusikkunoiden suunnittelu ja rakentaminen voi olla työlästä, koetaan ne korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa pääsääntöisesti hyödyllisiksi välineiksi. Niiden koetaan vahvistavan ja syventävän yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa sekä lisäävän yleisesti ottaen koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälisyyttä esimerkiksi vahvistamalla opetushenkilökunnankin liikkuvuutta. Opetussuunnitelmien vertailu partnerikorkeakoulujen kanssa lisää tietoisuutta oman opetussuunnitelman vahvuuksista ja heikkouksista sekä parantaa koulutuksen laatua. Lisäksi niiden katsottiin kasvattavan koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälistä tunnettuutta sekä toimivan joskus tarpeellisena 8

10 moottorina opetussuunnitelman uudistamistyölle. Vain pieni osa haastatelluista koki, että integroitu liikkuvuusjakso oli perustettu ensisijaisesti opiskelijaliikkuvuuden lisäämiseksi; niiden koetaan palvelevan korkeakoulua monella muullakin tavalla. Suurimman hyödyn koettiin kuitenkin tulevan opiskelijoille, joiden tietä ulkomaille integroidut liikkuvuusjaksot tasoittavat. Korkeakouluissa koetaan vahvasti, että integroidut liikkuvuusjaksot lisäävät ja monipuolistavat opetustarjontaa sekä vahvistavat opintojen laatua ja relevanssia työelämän kannalta. Integroituihin liikkuvuusjaksoihin osallistuvat opiskelijat olivat hyödyistä samaa mieltä. Tosin harva heistä koki olleensa ulkomailla erityisellä integroidulla liikkuvuusjaksolla. Opiskelijat pitivät ulkomailla opiskelua henkilökohtaisesti kasvattavana kokemuksena. Sen uskottiin edesauttavan työllistymistä ja parantavan työmarkkinakelpoisuutta. Muina hyötyinä mainittiin kielitaidon paraneminen ja verkottuminen kansainvälisesti. Hyödyt olivat pitkälti samat kuin millä hyvänsä vaihto opiskelujaksolla: opiskelijan näkökulmasta ei ole olennaista, onko kyseessä opetussuunnitelmaan integroitu vai tavallinen liikkuvuusjakso. Opiskelijalle integroitu liikkuvuusjakso näkyy parhaimmillaan selkeänä ja luontevana paikkana ulkomaille lähtemiseen ja helpottaa käytännön järjestelyjen sujumista. Suosituksia Tutkimusryhmän jäsenet kutsuvat korkeakoulutuksen parissa työskentelevät keskustelemaan integroiduista liikkuvuusjaksoista ja niiden määritelmästä, jotta käsitteelle saadaan luotua yhteinen ymmärrys. Korkeakouluja kannustetaan kehittämään selkeitä käytäntöjä, joilla ne tukevat integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittämistä koulutusohjelmissa. Jotta opetussuunnitelmia saadaan muokattua siten, että niihin nivoutuu kansainvälinen liikkuvuusjakso,, tulee ajatusta integroidusta liikkuvuusjaksosta viedä aktiivisesti myös foorumeille, joissa tehdään opetussuunnitelman kehittämistyötä. Korkeakouluja kannustetaan ottamaan opiskelijaliikkuvuus ja integroidut liikkuvuusjaksot osana opiskelijaliikkuvuuden kehittämistä mukaan kansainvälistymisstrategioihinsa. Korkeakoulujen tulee systemaattisesti tarjota opiskelijoille monipuolinen valikoima erilaisia kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja integroitujen liikkuvuusjaksojen tulisi olla osa tätä valikoimaa. Korkeakoulujen, kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin tulee varmistaa integroitujen liikkuvuusjaksojen pysyvyys. Integroidut liikkuvuusjaksot edellyttävät pysyviä partnerisuhteita sekä vaativat raha ja henkilöresursseja korkeakouluissa. Nämä tulee turvata. Integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittäminen opetusohjelmiin ei saa viedä huomiota pois tavallisesta opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija oma aloitteisemmin suorittaa osan opintojaan ulkomailla. Kumpaakin on kehitettävä, jotta mahdollisimman moni opiskelija löytäisi itselleen sopivan tavan saada kansainvälistä opiskelukokemusta. 9

11 Vinkkejä koulutusohjelmille integroidun liikkuvuusjakson rakentamiseen ja toimeenpanoon Integroidun liikkuvuusjakson suunnittelussa Määrittele tavoitteet integroidulle liikkuvuusjaksolle selkeästi. Identifioi paras malli kumppanuudelle (monenkeskinen, kahden välinen). Valitse partneri, joka on riittävän samanlainen ja joka on valmis sitoutumaan. Varmista että integroidun liikkuvuusjakson käynnistämiselle ja toimeenpanolle löytyy riittävästi resursseja (oppilaitoksen tuki, ajankäyttö, rahalliset resurssit). Tunnista kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja liikkuvuusjakson rahoitukselle. Suunnittele integroitu liikkuvuusjakso huolellisesti osaksi opetusohjelmaa: missä vaiheessa opiskelijat lähtevät, kuinka pitkäksi aikaa ja mitä suorittavat ulkomailla. Päätä liikkuvuusjakson status (pakollinen vai vapaaehtoinen osa opintoja) sekä päätä kuinka tarkkaan sisältö suunnitellaan opiskelijan puolesta. Selkeytä systeemi, jolla ulkomailla suoritetut opinnot saadaan hyväksiluettua, valmistaudu ratkomaan epäselviä ongelmatapauksia (esim. opiskelija ei saa suoritettua sovittua, ulkomailla suoritettuja opintoja vaikea verrata). Toimi yhteistyössä opintotoimiston tai muun vastaavan opintojen hyväksilukua tekevän tahon kanssa. Keskustele liikkuvuusjaksosta toisten ohjelmakoordinaattoreiden, kv toimiston henkilökunnan sekä johdon kanssa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimeenpanossa Muista tiedottaa opiskelijoille hyvissä ajoin liikkuvuusjaksojen hyödyistä, kustannuksista sekä mahdollisuuksista. Selkeytä tärkeät päivämäärät ja opiskelijan vastuut. Lupaa vain se minkä voi toteuttaa. Auta opiskelijoita hankkimaan rahoitusta liikkuvuusjaksolleen. Kerää palautetta liikkuvuusjaksolta. Tutustu palautteeseen ja kehitä toimintaa sen avulla. Kerää systemaattisesti tietoa partnereista ja heidän opetustarjonnastaan. 10

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Paula Pietilä, Turun yliopisto Sini Piippo, CIMO Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto Kv-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 klo 8:30-10:00 Kansainvälisen opiskelijavaihdon

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014

Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014 Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014 Esityksen rakenne Mikä ohjaa korkeakoulujen kansainvälistymistä Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin Vaihda maisemaa! -tapahtuma 22.1.2105 ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE KO102 Marita Puikkonen 22.1.2015 Vaihda maisemaa! ERASMUS+ Haluaisitko lähteä opiskelemaan

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala TTY 13.5.2014 Taustaa Miksi vaihtoon? Minne? Mitä opiskelemaan? Miten

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10. Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen

Lisätiedot

Kv-liikkuvuuden kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallintaa. Kv-kevätpäivät 2011, Kuopio EI VIELÄ LOPULLINEN

Kv-liikkuvuuden kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallintaa. Kv-kevätpäivät 2011, Kuopio EI VIELÄ LOPULLINEN Kv-liikkuvuuden kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallintaa Kv-kevätpäivät 2011, Kuopio EI VIELÄ LOPULLINEN 9.5.2011 1 Pääkohdat Kv-asiain hallinto vs. opintohallinto Mikä yhdistää? Tilanne tänään Mitä

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. = Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. 1. Vaihto-opiskelu Lähtö aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Sopimus on moniosainen

Sopimus on moniosainen Sopimusasiat KA1 Liikkuvuus 2015 Sopimus on moniosainen Osa I - Erityisehdot (= Hankesopimus) Osa II - Yleisehdot Liitteet: Liite I: Hankkeen kuvaus - hakemuslomake Liite II: Alustava budjetti Liite III:

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Miksi lähtisin opiskelija-vaihtoon ulkomaille?

Miksi lähtisin opiskelija-vaihtoon ulkomaille? Miksi lähtisin opiskelija-vaihtoon ulkomaille? Kansainvälisten asian toimisto 2 Niin, miksi lähtisin? Työnantajan odotukset ammatilliselle pätevyydelle ovat tänä päivänä erittäin monipuoliset. Menestyvällä

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

ERASMUS Success Story: JAMK:ssa Euroopan laadukkainta henkilöstön liikkuvuutta. Nina Björn/International Services 30.1.2014

ERASMUS Success Story: JAMK:ssa Euroopan laadukkainta henkilöstön liikkuvuutta. Nina Björn/International Services 30.1.2014 ERASMUS Success Story: JAMK:ssa Euroopan laadukkainta henkilöstön liikkuvuutta Nina Björn/International Services 30.1.2014 Miksi kansainvälistä henkilöstöliikkuvuutta Tuo tullessas Uutta osaamista ja ideoita

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Opiskelijat tarvitsevat myös hyvin käytännönläheistä neuvontaa siitä, miten etsiä harjoittelupaikkoja ja miten harjoittelupaikkaa haetaan.

Opiskelijat tarvitsevat myös hyvin käytännönläheistä neuvontaa siitä, miten etsiä harjoittelupaikkoja ja miten harjoittelupaikkaa haetaan. Kooste pienryhmäkeskusteluista: Harjoittelu ulkomailla Miten opiskelijoita ohjataan toiminnan piiriin ja ajoitus Keskusteluissa korostettiin hopsauksen merkitystä. Hopsauksessa tulisi aina keskustella

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Liikkuvuuden lomakkeet

Liikkuvuuden lomakkeet Liikkuvuuden lomakkeet Apurahasopimukset opiskelijoille LA for studies La for traineeships Erasmus student Charter Apurahasopimukset henkilökunnalle Staff Mobility for Teaching mobility agreement Staff

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuuden loppuraportit 2012 2013. 30.1.2014 Anni Kallio ja Katri Mäenpää

Erasmus-liikkuvuuden loppuraportit 2012 2013. 30.1.2014 Anni Kallio ja Katri Mäenpää Erasmus-liikkuvuuden loppuraportit 2012 2013 30.1.2014 Anni Kallio ja Katri Mäenpää Erasmus Liikkuvuustilastoja 2012-13 Liikkuvuus kasvoi 5,3 % SMS 4088 4258 SMP 1184 1238 STA STT 1111 1132 766 902 STT

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Opintopistetiedonkeruu

Opintopistetiedonkeruu @ Opintopistetiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Mistä on kysymys Virran integroiminen Vipusen tietolähteeksi Suorat tiedonkeruut vuoden 2014 tietojen osalta alkaen alkuvuodesta 2015 Panokset kovenivat

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

Erasmus+ Globaali liikkuvuus Sibelius-Akatemia ja Tbilisi State Conservatoire. 00.00.2013 Henkilön Nimi Esityksen nimi

Erasmus+ Globaali liikkuvuus Sibelius-Akatemia ja Tbilisi State Conservatoire. 00.00.2013 Henkilön Nimi Esityksen nimi Erasmus+ Globaali liikkuvuus Sibelius-Akatemia ja Tbilisi State Conservatoire Tuovi Martinsen, Anna Stina Sinisalo 26.10.2015 2 Tbilisi State Conservatoire ja Sibelius-Akatemia 3 Yhteistyökumppanin valinta

Lisätiedot

Ohjeita Europass-liikkuvuustodistuksen käyttöön

Ohjeita Europass-liikkuvuustodistuksen käyttöön OPETUSHALLITUS UTBILD NINGSSTYRELSEN Ohjeita Europass-liikkuvuustodistuksen käyttöön Tässä asiakirjassa esitellään liikkuvuustodistus lyhyesti, sekä annetaan ohjeita sähköisen asiakirjan käyttöön. Muistathan

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

OLS Online Linguistic Support. Kielitestit & kielivalmennus

OLS Online Linguistic Support. Kielitestit & kielivalmennus OLS Online Linguistic Support Kielitestit & kielivalmennus Esityksen sisältö 1) Kielivalmennustyökalujen yleisesittely 2) Korkeakoulujen rooli & työvaiheet 3) OLS -työkalu korkeakouluille Keskustelut/työskentely

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Tulokaskoulutus 9.9.2009 Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Lähtevät vaihto-opiskelijat Yleisneuvonta ja tiedotus oppaat Pähkinä Erasmus-opiskelijan opas www-sivut toimisto

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot