RAPORTTI. Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI. Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam"

Transkriptio

1 RAPORTTI Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam

2 Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. MOWIN hanke ja sen tavoitteet Tämä raportti tiivistää eurooppalaisen MOWIN hankkeen tulokset. MOWIN eli Mapping Mobility Windows in European higher education. Examples from selected countries hankkeen tavoitteena oli tutkia ja tarkentaa ilmiötä nimeltä mobility window eli integroituja liikkuvuusjaksoja. Mobility window termille ei ole vakiintunutta suomennosta. Suora käännös, liikkuvuusikkuna, ei ole yleisessä käytössä. Kyse on kansainvälisen liikkuvuuden jaksoista, jotka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa. Jatkossa käsitteeseen viitataan termillä integroitu liikkuvuusjakso. MOWIN hankkeen tavoitteena oli määritellä mobility window käsite luoda typologia erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen erittelyyn selvittää, miten integroituja liikkuvuusjaksoja on toteutettu eri Euroopan maissa ja minkälaisia kokemuksia korkeakouluilla niistä on. Hanke sisälsi kaksi vaihetta. Ensimmäisessä rakennettiin määritelmä ja typologia ensisijassa kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen pohjalta. Toisessa, empiirisessä osiossa haettiin käytännön kokemuksia ja kartoitettiin integroituja liikkuvuusjärjestelyjä viiden Euroopan maan (Saksa, Alankomaat, Suomi, Italia, Romania) korkeakouluissa. Tässä haastateltiin korkeakoulujen henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kaksivuotinen hanke sai rahoitusta EU:n Lifelong Learning ohjelman Erasmus Multilateral Projects toiminnosta. Sitä koordinoi Academic Cooperation Association (ACA) Belgiasta ja projektissa työskentelivät myös Deutsches Zentrum für Hochschul und Wissenschaftsforschung (DZHW) Saksasta sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Suomesta. Hankkeen loppuraportti julkaistiin loppuvuodesta 2013 ACA:n julkaisusarjassa 1. Mobility Window mikä se on? Mobility window termiä on käytetty 2000 luvun puolivälistä lähtien eurooppalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa sekä EU:n rahoittamissa hankkeissa. Käsite on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi eikä sen sisällöstä vallitse yksimielisyyttä. MOWIN hanke pyrki osaltaan selkeyttämään tilannetta esittämällä seuraavan määritelmän: 1 Ferencz, Hauschildt and Garam (eds.): Mobility Windows. From Concept to Practice. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens Medien GmbH

3 Mobility window on opiskelijan kansainväliselle liikkuvuudelle varattu ajanjakso, joka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opetussuunnitelmaan integrointi edellyttää kahden kriteerin täyttymistä. 1. Liikkuvuusjakso on eksplisiittinen osa opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opiskelija pystyy tunnistamaan liikkuvuusjakson osaksi koulutusohjelmaansa katsomalla näitä dokumentteja. Dokumentit kertovat, missä vaiheessa opintoja ja kuinka pitkäksi aikaa ulkomaille täytyy tai voi lähteä. 2. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvun mahdollisuudet ja käytännöt ovat avoimet ja etukäteen määritellyt. Opiskelija tietää ennen ulkomaille lähtöä, mitä ja kuinka paljon opintoja hänen tulee ulkomailla suorittaa ja mitä hän saa sisällytettyä tutkintoonsa. Integroitu liikkuvuusjakso edellyttää fyysistä liikkumista maasta toiseen; virtuaalista liikkuvuutta ei siihen lasketa. Kyse on järjestelyistä, joissa korkeakoulu helpottaa opiskelijan kansainvälistä liikkuvuutta ja ottaa osan järjestelyvastuusta. Liikkuvuusjakson integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa tekee siitä jotain enemmän kuin vaikkapa minimivaatimukset täyttävä Erasmus vaihtojakso. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö myös eri ohjelmien rahoittamat liikkuvuusjaksot voisi olla integroituja liikkuvuusjaksoja. Eri tyyppiset integroidut liikkuvuusjaksot Hankkeessa identifioitiin kaksi kriteeriä, jotka ovat keskeisiä erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen tunnistamiselle. 1. Mikä on liikkuvuusjakson status koulutusohjelmassa eli onko kyseessä opiskelijalle pakollinen vai vapaaehtoinen liikkuvuusjakso. 2. Kuinka pitkälle korkeakoulu tai koulutusohjelma on määritellyt liikkuvuusjakson sisällön. Toisessa ääripäässä ovat liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on täysin tai hyvin pitkälle valmiiksi määritelty, ja toisessa jaksot joiden sisältö on vain hyvin löyhästi määritelty. Käytännössä korkeakoulut antavat myös löyhästi määritellyissä tapauksissa jotain reunaehtoja sille, mitä ulkomailla suorittavien opintojen tulee sisältää. 2

4 Ristiintaulukoimalla nämä kriteerit saadaan neljä erityyppistä integroitua liikkuvuusjaksoa. Opiskelijalle pakolliset liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on löyhästi määritelty. Ulkomaanjaksolle lähteminen on pakollinen osa koulutusohjelmaa, mutta opiskelijalla on mahdollisuus valita jaksolle erilaisia sisältöjä korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on löyhästi etukäteen määritelty. Kaikkein joustavin liikkuvuusjakso tyyppi. Opiskelija voi valita sekä sen, lähteekö ulkomaille opetussuunnitelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti, että erilaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolleen korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle pakolliset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Tämä on kaikkein vahvimmin integroitu tyyppi, jossa opiskelijan valinnanvapaus on vähäisin. Opiskelija suorittaa ulkomailla korkeakoulun valmiiksi suunnitteleman paketin. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Korkeakoulu tai koulutusohjelma tarjoaa opiskelijalle valmiiksi suunnitellun paketin, jonka opiskelija voi halutessaan ulkomailla suorittaa. Kahden edellä esitetyn kriteerin lisäksi integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös esimerkiksi sisällön (opintoja, harjoittelua) ja partnereiden lukumäärän suhteen (paljon valinnanvaraa kohteissa, vain yksi kohdeorganisaatio). Integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös keston suhteen: periaatteessa jakson kesto voi vaihdella muutamasta päivästä yli lukuvuoteen. Tämän hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin vain vähintään 3 kuukauden tai 15 opintopisteen mittaisia liikkuvuusjaksoja. Hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin 32 koulutusohjelmaa, joissa oli yhteensä 42 integroitua liikkuvuusjaksoa. Yhdessä koulutusohjelmassa voi siis olla useampikin liikkuvuusjakso. Esimerkiksi kaksivuotiseen maisteriohjelmaan voi sisältyä ensimmäisen vuoden kevätkaudella pakollinen opiskelujakso partnerikorkeakoulussa ja toisen vuoden kevätkaudella vapaavalintainen harjoittelujakso ulkomailla. Empiirisessä tarkastelussa oli mukana kaikkia liikkuvuusjakson tyyppejä. Vähäisen kattavuuden vuoksi tuloksista ei voi päätellä eri tyyppien yleisyyttä korkeakouluissa. Tässä aineistossa oli kuitenkin hieman enemmän opiskelijalle vapaavalintaisia jaksoja kuin pakollisia. Myös erityyppiset koulutusohjelmat voivat sisältää integroituja liikkuvuusjaksoja. Oma ryhmänsä ovat kansainväliset yhteis tai kaksoistutkinto ohjelmat, jotka sisältävät automaattisesti yhden tai useamman tutkintoon integroidun liikkuvuusjakson. Opiskelija suorittaa tällöin opintoja useassa korkeakoulussa ennalta rakennetun suunnitelman mukaisesti ja saa opintojen päätteeksi todistuksen useammasta korkeakoulusta. 3

5 Miksi korkeakouluissa perustetaan integroituja liikkuvuusjaksoja? Eurooppalaisessa keskustelussa integroituja liikkuvuusjaksoja kannatetaan, koska niiden uskotaan lisäävän opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta parantamalla ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua ja vähentämällä opintojen pitkittymistä. Viiden maan korkeakouluissa tehtyjen haastattelujen mukaan korkeakouluilla ja koulutusohjelmilla on liikkuvuuden lisäämisen lisäksi monia muitakin syitä lähteä kehittämään integroituja liikkuvuusjaksoja. Integroidut liikkuvuusjaksot palvelevat monia tarkoituksia eikä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen ole aina edes se tärkein. Oppilaitoksen tai koulutusohjelman kehittämiseen tähtäävät motiivit: Yhteistyön tiivistäminen partnereiden kanssa. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö on tarkkaan määritelty, edellyttää sen suunnittelu tiivistä yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa ja tutkintoohjelmien sisältöjen vertailua. Koulutusohjelman laadun parantaminen. Rakentamalla yhteisiä integroituja liikkuvuusjaksoja, koulutusohjelmat pääsevät samalla vertaamaan sisältöjä ja parantamaan omaa laatuaan. Kansainvälisyyden lisääminen. Integroidut liikkuvuusjaksot ja opiskelijaliikkuvuus on yksi kansainvälisen korkeakoulun elementti, joka tukee myös muuta kuten henkilökunnan kansainvälistymistä,. Koulutusalan kansainvälinen luonne. Joissakin tapauksissa kansainvälistyminen ja kansainvälinen liikkuvuus nähdään luonnollisena ja erottamattomana osana koulutusohjelmaa ja alaa. Tämä motiivi tuotiin esille usein kaupallisen alan ohjelmissa. Opiskelijoihin liittyvät motiivit: Laajempien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Integroitujen liikkuvuusjakson avulla opiskelija saa monipuolisemman kurssivalikoiman kun myös partnerioppilaitosten tarjonta on käytössä. Opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Liikkuvuusjakson uskotaan tuottavan työelämässä tarvittavia taitoja ja edistävän opiskelijan työllistymistä jatkossa. Politiikan toimeenpanoon liittyvät motiivit: Korkeakoulun strategian tai kansallisen/eurooppalaisen politiikan toimeenpaneminen. Integroitu liikkuvuusjakso tukee laajempia tavoitteita, joita on asetettu korkeakoulussa, kansallisesti tai Euroopan laajuisesti. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen. Osa haastateltavista toi esille myös sen, että integroiduilla järjestelyillä halutaan lisätä liikkuvuusmääriä tai tasapainottaa lähteviä ja saapuvia opiskelijavirtoja. 4

6 Integroidun liikkuvuusjakson käytännön rakentaminen: partnerin valinta, liikkuvuusvirrat ja opiskelijavalinta, tiedotus ja rahoitus Suuressa osassa tutkittuja koulutusohjelmia aloite integroidulle liikkuvuusjaksolle oli tullut alhaalta eli innostuneelta akateemisen henkilökunnan edustajalta. Toisaalta ylhäältä korkeakoulun johdosta oli myös saatu tukea. Kumpikin on tärkeää integroidun liikkuvuusjakson toteutumiselle. Ilman innostuneita ruohonjuuritason toimijoita liikkuvuusjakso ei juurru koulutusohjelman käytäntöön ja ilman laajempaa tukea se jää yksittäisten henkilöiden innostuksen varaan. Usein integroituja liikkuvuusjaksoja rakennetaan tuttujen ja hyväksi havaittujen kumppaneiden kanssa, varsinkin jos sisältö suunnitellaan tarkkaan. Mutta tarkasteltavien joukossa oli myös tapauksia, joissa liikkuvuusjaksoa kehitettiin ilman tiettyä kumppania. Tällöin partnerioppilaitoksen etsiminen ja valinta nousee keskeiseksi tehtäväksi. Valintakriteerinä käytetään mm. partnerioppilaitoksen opetussuunnitelmaa, tutkimuksen ja opetuksen tasoa, maantieteellistä aluetta sekä opetuksessa käytettyä kieltä. Integroituja liikkuvuusjaksoja rakentaessa tulee koulutusohjelman suunnitella myös se, miten opiskelijat liikkuvat. Osa integroiduista liikkuvuusjaksoista keskittyy lähettämään omia opiskelijoita ulkomaille, osassa huomioidaan sekä lähtevät että tulevat opiskelijat. Osa vaihtaa opiskelijoita yhden partnerioppilaitoksen kanssa, osa liikuttaa opiskelijoita usean oppilaitoksen kesken. Vaikka koulutusohjelmat ja korkeakoulut ovat yleensä tarkkoja opiskelijavirtojen vastavuoroisuudesta, voi osa partnerikorkeakouluista silti olla muita halutumpia. Opiskelijoiden kiinnostukseen vaikuttaa monia tekijöitä, kuten korkeakoulun maine, sijaintimaa tai kaupunki, opetustarjonta ja opetuskieli, eivätkä ne aina mene yksiin korkeakoulun suunnitelmien kanssa. Opiskelijat integroidulle liikkuvuusjaksolle valitaan joko koulutusohjelmaan pyrkiessä tai myöhemmässä vaiheessa opintoja. Ensin mainittua käytetään opintoihin pakollisena kuuluvassa liikkuvuusjaksossa. Opintoihin vapaavalintaisena kuuluvalle liikkuvuusjaksolle lähtijät valitaan myöhemmin. Valintakriteereinä korkeakoulut käyttävät kielitaitoa, opintojen etenemistä ja opintomenestystä sekä mahdollisesti erilaisia testejä, haastattelua, motivaatiokirjettä, projektisuunnitelmaa ja CV:tä. Integroidut liikkuvuusjaksot eroavat toisistaan myös siinä, että osa on hyvin selektiivisiä, jolloin vain pieni määrä opiskelijoita pääsee niihin, ja osa taas on avoinna kaikille tai suurelle määrälle opiskelijoita. Tarkastelu viiden maan korkeakouluissa osoitti, että integroituja liikkuvuusjaksoja ei markkinoida itsenäisinä vaan osana koulutusohjelmaa. Tiedotuskanavatkin ovat siten samat kuin ohjelmasta tiedotettaessa. Poikkeuksen muodostavat luonnollisesti ne liikkuvuusjaksot, jotka ovat yhteisiä ja avoimia monelle koulutusohjelmalle. Yleisimmät tiedottamisen kanavat ovat erilaiset online väylät (ohjelman wwwsivut, opiskelijaportaalit, sähköpostilistat jne.), painotuotteet (esittelylehtiset jne.) sekä kasvokkain 5

7 kommunikointi (info tilaisuudet, yksilötapaamiset jne.). Lisäksi koulutusohjelmat käyttävät ulkomaanjaksolla jo olleita opiskelijoita markkinoinnissa. Henkilökunta koki, että integroitu liikkuvuusjakso tekee koulutusohjelmasta houkuttelevan opiskelijoiden silmissä. Tämä ei saa kaikilta osin tukea opiskelijoilta. Pakollisen liikkuvuusjakson sisältävissä koulutusohjelmissa opiskelevat pitivät kansainvälistä liikkuvuutta kiinnostavana osana koulutusohjelmaa, mutta vapaehtoisista liikkuvuusjaksoista opiskelijat eivät olleet aina edes tietoisia ennen opiskelun alkua. Integroitujen liikkuvuusjaksojen ideana on tehdä ulkomaille lähdöstä opiskelijalle selkeämpää ja helpompaa. Osassa koulutusohjelmia kuitenkin koettiin, että opiskelijoiden houkutteleminen vapaavalintaiselle integroidulle liikkuvuusjaksolle on haastavaa. Taloudellista tukea integroidut liikkuvuusjaksot vaativat erityisesti alun suunnitteluvaiheessa sekä siinä vaiheessa, kun opiskelijat lähtevät ulkomaille ja tarvitsevat matka apurahoja. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö rakennetaan yhdessä partnerikoulujen kanssa, vaatii suunnittelu runsaasti työpanosta ja tapaamisia. Korkeakouluissa integroitujen liikkuvuusjaksojen valmistelua tuetaan yleensä enemmän epäsuorasti esimerkiksi järjestämällä vastuuhenkilön työaikaa kuin suoralla rahoituksella. Moni korkeakoulu tukee opiskelijoiden matkustuskustannuksia käyttämällä olemassa olevia liikkuvuusohjelmia, kuten Erasmusohjelmaa. Liikkuvuusjakson integrointi opetusohjelmaan Koulutusohjelmat suunnittelevat integroituja liikkuvuusjaksoja enemmän opintojen loppupuolelle kuin alkuun; Bachelor tutkintoon johtavissa ohjelmissa tyypillisesti kolmannelle vuodelle, maisteriohjelmissa toiselle. Opiskelijoiden uskotaan olevan tällöin kypsempiä lähtemään ja paremmin sisällä opinnoissaan. Korkeakoulut myös opettavat mielellään alan perusteet itse. Tyypillisimmin integroidut liikkuvuusjaksot kestivät yhden lukukauden. Integroidun liikkuvuusjakson ajankohta on yhteydessä sisältöön, sillä opiskelijoiden on tarkoitus oppia erilaisia asioita opintojen eri vaiheissa. Koska suurin osa integroiduista liikkuvuusjaksoista on sijoitettu opintojen loppupuolelle, ovat erikoistumisopinnot tyypillisin jakson sisältö. Erikoistumisopintojen suorittaminen liikkuvuusjaksolla mahdollistaa myös eri maissa olevien korkeakoulujen erilaisten kurssi ja osaamisprofiilien hyväksikäytön. Toisaalta korkeakoulut raportoivat muunkinlaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolle: mm. perusopintoja, pakollisia kursseja, aineopintoja, vapaavalintaisia kursseja, sivuaineopinnot tai kulttuuri ja kieliopintoja. Variaatio on siis suuri. Osa haastateltavista totesi myös, että liikkuvuusjakso voidaan integroida eri kohtiin tutkintoa. Koulutusohjelmissa käytetään kahta eri tapaa varmistamaan liikkuvuusjakson aikana suoritettujen opintojen hyväksiluku osaksi tutkintoa. Toinen on se, että koulutusohjelma suunnittelee liikkuvuusjakson 6

8 sisällön etukäteen partnerioppilaitosten kanssa, jotka sitoutuvat järjestämään kokonaisuuden. Tällöin on etukäteen tiedossa, mitä opintoja opiskelija voi missäkin korkeakoulussa suorittaa. Tässä mallissa integroidun liikkuvuusjakson suunnittelu on koulutusohjelmalle usein raskasta, mutta kun opintokokonaisuudet ovat käynnissä, on niiden hyväksiluku kotitutkintoon melko automaattista. Osapuolet tietävät etukäteen, mitä kursseja opiskelija voi eri korkeakouluissa ulkomailla suorittaa. Toinen tapa on käytössä integroiduissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä koulutusohjelma ei ole ainakaan kovin tiukkaan etukäteen suunnitellut. Lähettävä oppilaitos tai koulutusohjelma määrittelee reunaehdot sille, minkä tyyppisiä ja kuinka paljon kursseja ulkomailla tulee suorittaa. Lähettävä oppilaitos, opiskelija ja vastaanottava oppilaitos sopivat etukäteen (learning agreement) ulkomailla suoritettavista opinnoista ja tekevät opiskelijalle opinto ohjelman liikkuvuusjakson ajaksi. Hyväksiluku tapahtuu tämän suunnitelman perusteella. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, on opiskelija yhteydessä kotikorkeakouluun ja sopii niistä. Tässä mallissa opintosuunnitelman tekeminen ulkomaanjaksolle ja se miten opintojen hyväksilukeminen tapahtuu, ovat lähellä tavallista opiskelijavaihtoa kuten Erasmus liikkuvuutta. Opintosuunnitelma ja hyväksiluku tehdään periaatteessa tapaus kerrallaan, mikä voi viedä aikaa. Oppilaitoksissa on kuitenkin luotu käytäntöjä, joiden avulla prosessia saa automatisoitua ja suuriakin määriä opiskelijoita lähetettyä ulkomaille. Tätä mallia käyttävissä koulutusohjelmissa korostettiin opiskelijan valinnanvapautta opintojensa suunnittelussa: opintomenestys edellyttää opiskelijan kiinnostusta kursseja kohtaan ja opintojen suunnittelu on myös väline reflektoida omaa opintopolkua. Kummassakin mallissa ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluku koettiin yleensä ongelmattomaksi. Yleisimmät ongelmat liittyivät tapauksiin, joissa opiskelija ei pystynyt suorittamaan kaikkea sovittua. Erilaiset opetussuunnitelmat ja sen rakenteet saattavat vaikeuttaa opintojen vertailtavuutta. Ensimmäisessä mallissa koulutusohjelma kohtaa tämän liikkuvuusjakson sisältöä suunnitellessa, jälkimmäisessä ulkomailla tehtyjä opintoja hyväksilukiessa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen käytännön organisointi Integroitujen liikkuvuusjaksojen keskeisiin ajatuksiin kuuluu se, että osa ulkomaanjakson järjestely ja suunnitteluvastuusta siirtyy opiskelijalta korkeakoululle. Silti ulkomaanjakson organisointi vaatii kolmen tahon ponnisteluja: lähettävän korkeakoulun, vastaanottavan korkeakoulun ja liikkuvan opiskelijan. Järjestämisvastuut vaihtelevat suuresti liikkuvuusjaksoittain. Liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottaminen on lähettävän korkeakoulun keskeinen velvollisuus. Usein tämä on kansainvälisten asioiden toimiston ja/tai ohjelmakoordinaattorin vastuulla. Vastuu ulkomailla suoritettavien opintojen suunnittelusta vaihtelee liikkuvuusjakson tyypin mukaan. Osa liikkuvuusjaksoista, joiden sisältö on etukäteen suunniteltu, on hyvinkin valmiita paketteja. Mikäli sisällössä on valinnanvaraa, on opiskelijalla enemmän vapautta mutta myös vastuuta suunnitella opintonsa. Opiskelijan vastuulla on 7

9 ennen kaikkea hakea ajoissa liikkuvuusjaksolle ja/tai kohdekorkeakouluun. Lisäksi opiskelijan vastuulla on aina matkojen ja majoituksen järjestäminen. Liikkuvuusjakson käytännön organisointiin liittyvistä haasteista haastateltavat tuovat eniten esille akateemisia ongelmia (erilaiset opetus ja opiskelutyylit), vieraaseen maahan lähtemiseen liittyviä ongelmia (uuteen kulttuuriin ja kieleen sopeutuminen), käytännön järjestelyihin liittyviä ongelmia (yleensä asunnon löytäminen) sekä opiskelijan henkilökohtaisia ongelmia (esim. koti ikävä, kumppanin jääminen kotimaahan). Opiskelijoiden näkökulmasta suurin yksittäinen ongelma oli sopivan asunnon järjestäminen. Ulkomaille lähtö aiheuttaa opiskelijalle lisäkustannuksia oli kyse sitten integroidusta liikkuvuusjaksosta tai tavallisesta vaihto opiskelusta. Haastatelluissa korkeakouluissa koettiin, että toimiakseen liikkuvuusjaksot edellyttävät apurahoja, joilla ylimääräiset kustannukset korvataan opiskelijalle. Tyypillisesti rahoitus näihin saadaan EU:n ohjelmista kuten Erasmuksesta, kansallisista apurahoista tai lainoista, oppilaitoksen omista apurahoista ja yksityisistä lainoista tai apurahoista. Rahoitus Euroopan sisällä tapahtuvalle liikkuvuudelle järjestetään käytännössä usein Erasmus ohjelman kautta, mutta alueen ulkopuolelle vaaditaan korkeakouluilta muita rahoituslähteitä. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimivuus ja jatkuvuus osana tutkinto ohjelmaa on siis ainakin jossain määrin riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Hyöty integroiduista liikkuvuusjaksoista Integroitujen liikkuvuusjaksojen yleisyyttä eurooppalaisissa korkeakouluissa on vaikea arvioida eikä se ollut tämän selvityksen tarkoitus. Suomessa erityisesti monessa ammattikorkeakoulussa suunnitellaan tutkintoohjelmaan pakollisena kuuluvaa kansainvälistä liikkuvuusjaksoa. Myös yliopistosektorilla on nähtävissä, että lukujärjestystä järjestetään siten, että sinne vapautuisi luonteva paikka kansainväliselle liikkuvuusjaksolle. Samoin on vaikea arvioida, kuinka laajasti opiskelijat osallistuvat integroituihin liikkuvuusjaksoihin. Suomen osalta näyttää siltä, että opintoihin pakollisena kuuluvissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä ei ole kovin tarkkaan etukäteen määritelty, liikkuu paljon opiskelijoita. Sen sijaan liikkuvuusjaksoille, joiden sisältö on etukäteen tarkkaan suunniteltu, osallistuu usein vain rajallinen määrä opiskelijoita. Vaikka integroitujen liikkuvuusikkunoiden suunnittelu ja rakentaminen voi olla työlästä, koetaan ne korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa pääsääntöisesti hyödyllisiksi välineiksi. Niiden koetaan vahvistavan ja syventävän yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa sekä lisäävän yleisesti ottaen koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälisyyttä esimerkiksi vahvistamalla opetushenkilökunnankin liikkuvuutta. Opetussuunnitelmien vertailu partnerikorkeakoulujen kanssa lisää tietoisuutta oman opetussuunnitelman vahvuuksista ja heikkouksista sekä parantaa koulutuksen laatua. Lisäksi niiden katsottiin kasvattavan koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälistä tunnettuutta sekä toimivan joskus tarpeellisena 8

10 moottorina opetussuunnitelman uudistamistyölle. Vain pieni osa haastatelluista koki, että integroitu liikkuvuusjakso oli perustettu ensisijaisesti opiskelijaliikkuvuuden lisäämiseksi; niiden koetaan palvelevan korkeakoulua monella muullakin tavalla. Suurimman hyödyn koettiin kuitenkin tulevan opiskelijoille, joiden tietä ulkomaille integroidut liikkuvuusjaksot tasoittavat. Korkeakouluissa koetaan vahvasti, että integroidut liikkuvuusjaksot lisäävät ja monipuolistavat opetustarjontaa sekä vahvistavat opintojen laatua ja relevanssia työelämän kannalta. Integroituihin liikkuvuusjaksoihin osallistuvat opiskelijat olivat hyödyistä samaa mieltä. Tosin harva heistä koki olleensa ulkomailla erityisellä integroidulla liikkuvuusjaksolla. Opiskelijat pitivät ulkomailla opiskelua henkilökohtaisesti kasvattavana kokemuksena. Sen uskottiin edesauttavan työllistymistä ja parantavan työmarkkinakelpoisuutta. Muina hyötyinä mainittiin kielitaidon paraneminen ja verkottuminen kansainvälisesti. Hyödyt olivat pitkälti samat kuin millä hyvänsä vaihto opiskelujaksolla: opiskelijan näkökulmasta ei ole olennaista, onko kyseessä opetussuunnitelmaan integroitu vai tavallinen liikkuvuusjakso. Opiskelijalle integroitu liikkuvuusjakso näkyy parhaimmillaan selkeänä ja luontevana paikkana ulkomaille lähtemiseen ja helpottaa käytännön järjestelyjen sujumista. Suosituksia Tutkimusryhmän jäsenet kutsuvat korkeakoulutuksen parissa työskentelevät keskustelemaan integroiduista liikkuvuusjaksoista ja niiden määritelmästä, jotta käsitteelle saadaan luotua yhteinen ymmärrys. Korkeakouluja kannustetaan kehittämään selkeitä käytäntöjä, joilla ne tukevat integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittämistä koulutusohjelmissa. Jotta opetussuunnitelmia saadaan muokattua siten, että niihin nivoutuu kansainvälinen liikkuvuusjakso,, tulee ajatusta integroidusta liikkuvuusjaksosta viedä aktiivisesti myös foorumeille, joissa tehdään opetussuunnitelman kehittämistyötä. Korkeakouluja kannustetaan ottamaan opiskelijaliikkuvuus ja integroidut liikkuvuusjaksot osana opiskelijaliikkuvuuden kehittämistä mukaan kansainvälistymisstrategioihinsa. Korkeakoulujen tulee systemaattisesti tarjota opiskelijoille monipuolinen valikoima erilaisia kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja integroitujen liikkuvuusjaksojen tulisi olla osa tätä valikoimaa. Korkeakoulujen, kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin tulee varmistaa integroitujen liikkuvuusjaksojen pysyvyys. Integroidut liikkuvuusjaksot edellyttävät pysyviä partnerisuhteita sekä vaativat raha ja henkilöresursseja korkeakouluissa. Nämä tulee turvata. Integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittäminen opetusohjelmiin ei saa viedä huomiota pois tavallisesta opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija oma aloitteisemmin suorittaa osan opintojaan ulkomailla. Kumpaakin on kehitettävä, jotta mahdollisimman moni opiskelija löytäisi itselleen sopivan tavan saada kansainvälistä opiskelukokemusta. 9

11 Vinkkejä koulutusohjelmille integroidun liikkuvuusjakson rakentamiseen ja toimeenpanoon Integroidun liikkuvuusjakson suunnittelussa Määrittele tavoitteet integroidulle liikkuvuusjaksolle selkeästi. Identifioi paras malli kumppanuudelle (monenkeskinen, kahden välinen). Valitse partneri, joka on riittävän samanlainen ja joka on valmis sitoutumaan. Varmista että integroidun liikkuvuusjakson käynnistämiselle ja toimeenpanolle löytyy riittävästi resursseja (oppilaitoksen tuki, ajankäyttö, rahalliset resurssit). Tunnista kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja liikkuvuusjakson rahoitukselle. Suunnittele integroitu liikkuvuusjakso huolellisesti osaksi opetusohjelmaa: missä vaiheessa opiskelijat lähtevät, kuinka pitkäksi aikaa ja mitä suorittavat ulkomailla. Päätä liikkuvuusjakson status (pakollinen vai vapaaehtoinen osa opintoja) sekä päätä kuinka tarkkaan sisältö suunnitellaan opiskelijan puolesta. Selkeytä systeemi, jolla ulkomailla suoritetut opinnot saadaan hyväksiluettua, valmistaudu ratkomaan epäselviä ongelmatapauksia (esim. opiskelija ei saa suoritettua sovittua, ulkomailla suoritettuja opintoja vaikea verrata). Toimi yhteistyössä opintotoimiston tai muun vastaavan opintojen hyväksilukua tekevän tahon kanssa. Keskustele liikkuvuusjaksosta toisten ohjelmakoordinaattoreiden, kv toimiston henkilökunnan sekä johdon kanssa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimeenpanossa Muista tiedottaa opiskelijoille hyvissä ajoin liikkuvuusjaksojen hyödyistä, kustannuksista sekä mahdollisuuksista. Selkeytä tärkeät päivämäärät ja opiskelijan vastuut. Lupaa vain se minkä voi toteuttaa. Auta opiskelijoita hankkimaan rahoitusta liikkuvuusjaksolleen. Kerää palautetta liikkuvuusjaksolta. Tutustu palautteeseen ja kehitä toimintaa sen avulla. Kerää systemaattisesti tietoa partnereista ja heidän opetustarjonnastaan. 10

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue 23.9.2013 Turun yliopiston päärakennus, Luentosali II Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen poliittinen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Seinäjoen ammattikorkeakoulu

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Seinäjoen ammattikorkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 8.10.2013 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Paula Pietilä, Turun yliopisto Sini Piippo, CIMO Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto Kv-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 klo 8:30-10:00 Kansainvälisen opiskelijavaihdon

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014

Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014 Lyhyt johdanto korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen Korkeakoulujen kv. kevätpäivät Tampere Tulokaskoulutus 12.5.2014 Esityksen rakenne Mikä ohjaa korkeakoulujen kansainvälistymistä Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus+ -infotilaisuudet Ammatillinen koulutus KA1 ja KA2 KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals 1 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala TTY 13.5.2014 Taustaa Miksi vaihtoon? Minne? Mitä opiskelemaan? Miten

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Erasmus+ -ohjelman linjaukset Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön

Lisätiedot

ERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

ERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ ERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Webinaari liikkuvuushanketta suunnittelevalle Ideasta projektiksi osa I 24.11.2015 Erasmus+ ohjelman päätoiminnot (Key Actions)

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia

Lisätiedot

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180

Lisätiedot

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut

Lisätiedot

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin Vaihda maisemaa! -tapahtuma 22.1.2105 ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE KO102 Marita Puikkonen 22.1.2015 Vaihda maisemaa! ERASMUS+ Haluaisitko lähteä opiskelemaan

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ulkomaan vaihto-opinnot

Ulkomaan vaihto-opinnot Info 20.4.2017 Ulkomaan vaihto-opinnot LUT School of Business and Management Kauppatieteiden koulutusohjelma Kaija Huotari Opintojen ohjaaja Vaihto-opinnot kauppatieteiden koulutusohjelmassa Suosittelemme

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki Kansainvälisyysstrategiatyökalut 2017 Liikkuvuus ja hankkeet (opiskelija, henkilökunta, sisään,

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina 8.2.2011 8.2.2011 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien 2012 2015 sekä 2015 2018 välillä PERUS- JA AINEOPINNOT Perus- ja aineopintojen suurin muutos on se, että jaksot Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. = Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. 1. Vaihto-opiskelu Lähtö aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Pakollinen kansainvälinen liikkuvuusjakso osana kandidaatintutkintoa

Pakollinen kansainvälinen liikkuvuusjakso osana kandidaatintutkintoa Kansainvälisyys osana korkeakoulututkintoja Pedaforum 2014 Pakollinen kansainvälinen liikkuvuusjakso osana kandidaatintutkintoa - Hankenin kokemuksia Linda Gerkman, opintopäällikkö Hanken, Svenska handelshögskolan

Lisätiedot

Hakupaperit (hakulomake, hakemuskirje, CV) Terveydenhoitajalla käynti (todistus koordinaattorille) Varaa aika tapaamiseen kvkoordinaattorin

Hakupaperit (hakulomake, hakemuskirje, CV) Terveydenhoitajalla käynti (todistus koordinaattorille) Varaa aika tapaamiseen kvkoordinaattorin 2 VALMISTELUIDEN ALOITUS Hakupaperit (hakulomake, hakemuskirje, CV) Terveydenhoitajalla käynti (todistus koordinaattorille) Varaa aika tapaamiseen kvkoordinaattorin kanssa sähköpostitse 3 KIELI- JA KULTTUURIVALMENNUS

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10. Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia

Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa Selvityksen tuloksia Selvityksen taustaa Tekijä haettiin tarjouspyynnöllä: Vaasan yliopiston Levón-instituutti Menetelmänä teemahaastattelut

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Erasmus+ ja osaamisen kehittäminen. Sari Turunen-Zwinger Vastaava asiantuntija

Erasmus+ ja osaamisen kehittäminen. Sari Turunen-Zwinger Vastaava asiantuntija Erasmus+ ja osaamisen kehittäminen Sari Turunen-Zwinger Vastaava asiantuntija Eurooppalaisen Erasmus+ ohjelman tavoitteita Parantaa osallistujien avaintaitoja ja osaamista jota tarvitaan erityisesti työelämässä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta VAIHTO-INFO Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi:

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa 1 1.11.2016 CIMO Lähtökohtia Onko kyseessä yhden koulutuksen järjestäjän hanke vai kotimaisen

Lisätiedot

Erasmus+ peruskirjan monitorointi Eurooppalaisen liikkuvuuden loppuraporttien laatuarviointi. Anne Siltala CIMO

Erasmus+ peruskirjan monitorointi Eurooppalaisen liikkuvuuden loppuraporttien laatuarviointi. Anne Siltala CIMO Erasmus+ peruskirjan monitorointi Eurooppalaisen liikkuvuuden loppuraporttien laatuarviointi Anne Siltala CIMO 17.3.2016 Esityksen sisältö Erasmus+ peruskirja perusasiat ja EPS:n päivittäminen Erasmus+

Lisätiedot

Kv-liikkuvuuden kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallintaa. Kv-kevätpäivät 2011, Kuopio EI VIELÄ LOPULLINEN

Kv-liikkuvuuden kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallintaa. Kv-kevätpäivät 2011, Kuopio EI VIELÄ LOPULLINEN Kv-liikkuvuuden kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallintaa Kv-kevätpäivät 2011, Kuopio EI VIELÄ LOPULLINEN 9.5.2011 1 Pääkohdat Kv-asiain hallinto vs. opintohallinto Mikä yhdistää? Tilanne tänään Mitä

Lisätiedot

KA107 GLOBAALI LIIKKUVUUS VÄLIRAPORTOINTI JA LISÄAPURAHOJEN HAKU VUODEN 2016 HANKKEILLE. Webinaari Heidi Reese Opetushallitus

KA107 GLOBAALI LIIKKUVUUS VÄLIRAPORTOINTI JA LISÄAPURAHOJEN HAKU VUODEN 2016 HANKKEILLE. Webinaari Heidi Reese Opetushallitus KA107 GLOBAALI LIIKKUVUUS VÄLIRAPORTOINTI JA LISÄAPURAHOJEN HAKU VUODEN 2016 HANKKEILLE Webinaari 18.5.2017 Heidi Reese Opetushallitus Väliraportoinnin aikataulu Väliraportti jätetään: 15.6.2017 mennessä

Lisätiedot

Lausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä.

Lausunto Työryhmä ehdotti, että tulevaisuudessa kokeiden tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lausunto 10.08.2017 Asia: OKM 38/040/2016 Gaudeamus igitur ylioppilastutkinnon kehittäminen 1.1 Työryhmä ehdotti, että tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot