RAPORTTI. Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI. Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam"

Transkriptio

1 RAPORTTI Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön Tuloksia MOWIN-hankkeesta. Irma Garam

2 Integroidut liikkuvuusjaksot osana opintoja käsitteestä käytäntöön. MOWIN hanke ja sen tavoitteet Tämä raportti tiivistää eurooppalaisen MOWIN hankkeen tulokset. MOWIN eli Mapping Mobility Windows in European higher education. Examples from selected countries hankkeen tavoitteena oli tutkia ja tarkentaa ilmiötä nimeltä mobility window eli integroituja liikkuvuusjaksoja. Mobility window termille ei ole vakiintunutta suomennosta. Suora käännös, liikkuvuusikkuna, ei ole yleisessä käytössä. Kyse on kansainvälisen liikkuvuuden jaksoista, jotka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa. Jatkossa käsitteeseen viitataan termillä integroitu liikkuvuusjakso. MOWIN hankkeen tavoitteena oli määritellä mobility window käsite luoda typologia erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen erittelyyn selvittää, miten integroituja liikkuvuusjaksoja on toteutettu eri Euroopan maissa ja minkälaisia kokemuksia korkeakouluilla niistä on. Hanke sisälsi kaksi vaihetta. Ensimmäisessä rakennettiin määritelmä ja typologia ensisijassa kirjallisuuden ja asiantuntijalausuntojen pohjalta. Toisessa, empiirisessä osiossa haettiin käytännön kokemuksia ja kartoitettiin integroituja liikkuvuusjärjestelyjä viiden Euroopan maan (Saksa, Alankomaat, Suomi, Italia, Romania) korkeakouluissa. Tässä haastateltiin korkeakoulujen henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kaksivuotinen hanke sai rahoitusta EU:n Lifelong Learning ohjelman Erasmus Multilateral Projects toiminnosta. Sitä koordinoi Academic Cooperation Association (ACA) Belgiasta ja projektissa työskentelivät myös Deutsches Zentrum für Hochschul und Wissenschaftsforschung (DZHW) Saksasta sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Suomesta. Hankkeen loppuraportti julkaistiin loppuvuodesta 2013 ACA:n julkaisusarjassa 1. Mobility Window mikä se on? Mobility window termiä on käytetty 2000 luvun puolivälistä lähtien eurooppalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa sekä EU:n rahoittamissa hankkeissa. Käsite on kuitenkin jäänyt epämääräiseksi eikä sen sisällöstä vallitse yksimielisyyttä. MOWIN hanke pyrki osaltaan selkeyttämään tilannetta esittämällä seuraavan määritelmän: 1 Ferencz, Hauschildt and Garam (eds.): Mobility Windows. From Concept to Practice. ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens Medien GmbH

3 Mobility window on opiskelijan kansainväliselle liikkuvuudelle varattu ajanjakso, joka on integroitu osaksi opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opetussuunnitelmaan integrointi edellyttää kahden kriteerin täyttymistä. 1. Liikkuvuusjakso on eksplisiittinen osa opetussuunnitelmaa ja ohjelmaa. Opiskelija pystyy tunnistamaan liikkuvuusjakson osaksi koulutusohjelmaansa katsomalla näitä dokumentteja. Dokumentit kertovat, missä vaiheessa opintoja ja kuinka pitkäksi aikaa ulkomaille täytyy tai voi lähteä. 2. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvun mahdollisuudet ja käytännöt ovat avoimet ja etukäteen määritellyt. Opiskelija tietää ennen ulkomaille lähtöä, mitä ja kuinka paljon opintoja hänen tulee ulkomailla suorittaa ja mitä hän saa sisällytettyä tutkintoonsa. Integroitu liikkuvuusjakso edellyttää fyysistä liikkumista maasta toiseen; virtuaalista liikkuvuutta ei siihen lasketa. Kyse on järjestelyistä, joissa korkeakoulu helpottaa opiskelijan kansainvälistä liikkuvuutta ja ottaa osan järjestelyvastuusta. Liikkuvuusjakson integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa tekee siitä jotain enemmän kuin vaikkapa minimivaatimukset täyttävä Erasmus vaihtojakso. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö myös eri ohjelmien rahoittamat liikkuvuusjaksot voisi olla integroituja liikkuvuusjaksoja. Eri tyyppiset integroidut liikkuvuusjaksot Hankkeessa identifioitiin kaksi kriteeriä, jotka ovat keskeisiä erityyppisten integroitujen liikkuvuusjaksojen tunnistamiselle. 1. Mikä on liikkuvuusjakson status koulutusohjelmassa eli onko kyseessä opiskelijalle pakollinen vai vapaaehtoinen liikkuvuusjakso. 2. Kuinka pitkälle korkeakoulu tai koulutusohjelma on määritellyt liikkuvuusjakson sisällön. Toisessa ääripäässä ovat liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on täysin tai hyvin pitkälle valmiiksi määritelty, ja toisessa jaksot joiden sisältö on vain hyvin löyhästi määritelty. Käytännössä korkeakoulut antavat myös löyhästi määritellyissä tapauksissa jotain reunaehtoja sille, mitä ulkomailla suorittavien opintojen tulee sisältää. 2

4 Ristiintaulukoimalla nämä kriteerit saadaan neljä erityyppistä integroitua liikkuvuusjaksoa. Opiskelijalle pakolliset liikkuvuusjaksot, joiden sisältö on löyhästi määritelty. Ulkomaanjaksolle lähteminen on pakollinen osa koulutusohjelmaa, mutta opiskelijalla on mahdollisuus valita jaksolle erilaisia sisältöjä korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on löyhästi etukäteen määritelty. Kaikkein joustavin liikkuvuusjakso tyyppi. Opiskelija voi valita sekä sen, lähteekö ulkomaille opetussuunnitelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti, että erilaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolleen korkeakoulun antamien reunaehtojen puitteissa. Opiskelijalle pakolliset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Tämä on kaikkein vahvimmin integroitu tyyppi, jossa opiskelijan valinnanvapaus on vähäisin. Opiskelija suorittaa ulkomailla korkeakoulun valmiiksi suunnitteleman paketin. Opiskelijalle vapaavalintaiset jaksot, joiden sisältö on korkeakoulun etukäteen määrittelemä. Korkeakoulu tai koulutusohjelma tarjoaa opiskelijalle valmiiksi suunnitellun paketin, jonka opiskelija voi halutessaan ulkomailla suorittaa. Kahden edellä esitetyn kriteerin lisäksi integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös esimerkiksi sisällön (opintoja, harjoittelua) ja partnereiden lukumäärän suhteen (paljon valinnanvaraa kohteissa, vain yksi kohdeorganisaatio). Integroidut liikkuvuusjaksot voivat vaihdella myös keston suhteen: periaatteessa jakson kesto voi vaihdella muutamasta päivästä yli lukuvuoteen. Tämän hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin vain vähintään 3 kuukauden tai 15 opintopisteen mittaisia liikkuvuusjaksoja. Hankkeen empiirisessä osiossa tarkasteltiin 32 koulutusohjelmaa, joissa oli yhteensä 42 integroitua liikkuvuusjaksoa. Yhdessä koulutusohjelmassa voi siis olla useampikin liikkuvuusjakso. Esimerkiksi kaksivuotiseen maisteriohjelmaan voi sisältyä ensimmäisen vuoden kevätkaudella pakollinen opiskelujakso partnerikorkeakoulussa ja toisen vuoden kevätkaudella vapaavalintainen harjoittelujakso ulkomailla. Empiirisessä tarkastelussa oli mukana kaikkia liikkuvuusjakson tyyppejä. Vähäisen kattavuuden vuoksi tuloksista ei voi päätellä eri tyyppien yleisyyttä korkeakouluissa. Tässä aineistossa oli kuitenkin hieman enemmän opiskelijalle vapaavalintaisia jaksoja kuin pakollisia. Myös erityyppiset koulutusohjelmat voivat sisältää integroituja liikkuvuusjaksoja. Oma ryhmänsä ovat kansainväliset yhteis tai kaksoistutkinto ohjelmat, jotka sisältävät automaattisesti yhden tai useamman tutkintoon integroidun liikkuvuusjakson. Opiskelija suorittaa tällöin opintoja useassa korkeakoulussa ennalta rakennetun suunnitelman mukaisesti ja saa opintojen päätteeksi todistuksen useammasta korkeakoulusta. 3

5 Miksi korkeakouluissa perustetaan integroituja liikkuvuusjaksoja? Eurooppalaisessa keskustelussa integroituja liikkuvuusjaksoja kannatetaan, koska niiden uskotaan lisäävän opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta parantamalla ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua ja vähentämällä opintojen pitkittymistä. Viiden maan korkeakouluissa tehtyjen haastattelujen mukaan korkeakouluilla ja koulutusohjelmilla on liikkuvuuden lisäämisen lisäksi monia muitakin syitä lähteä kehittämään integroituja liikkuvuusjaksoja. Integroidut liikkuvuusjaksot palvelevat monia tarkoituksia eikä opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen ole aina edes se tärkein. Oppilaitoksen tai koulutusohjelman kehittämiseen tähtäävät motiivit: Yhteistyön tiivistäminen partnereiden kanssa. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö on tarkkaan määritelty, edellyttää sen suunnittelu tiivistä yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa ja tutkintoohjelmien sisältöjen vertailua. Koulutusohjelman laadun parantaminen. Rakentamalla yhteisiä integroituja liikkuvuusjaksoja, koulutusohjelmat pääsevät samalla vertaamaan sisältöjä ja parantamaan omaa laatuaan. Kansainvälisyyden lisääminen. Integroidut liikkuvuusjaksot ja opiskelijaliikkuvuus on yksi kansainvälisen korkeakoulun elementti, joka tukee myös muuta kuten henkilökunnan kansainvälistymistä,. Koulutusalan kansainvälinen luonne. Joissakin tapauksissa kansainvälistyminen ja kansainvälinen liikkuvuus nähdään luonnollisena ja erottamattomana osana koulutusohjelmaa ja alaa. Tämä motiivi tuotiin esille usein kaupallisen alan ohjelmissa. Opiskelijoihin liittyvät motiivit: Laajempien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen. Integroitujen liikkuvuusjakson avulla opiskelija saa monipuolisemman kurssivalikoiman kun myös partnerioppilaitosten tarjonta on käytössä. Opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Liikkuvuusjakson uskotaan tuottavan työelämässä tarvittavia taitoja ja edistävän opiskelijan työllistymistä jatkossa. Politiikan toimeenpanoon liittyvät motiivit: Korkeakoulun strategian tai kansallisen/eurooppalaisen politiikan toimeenpaneminen. Integroitu liikkuvuusjakso tukee laajempia tavoitteita, joita on asetettu korkeakoulussa, kansallisesti tai Euroopan laajuisesti. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen. Osa haastateltavista toi esille myös sen, että integroiduilla järjestelyillä halutaan lisätä liikkuvuusmääriä tai tasapainottaa lähteviä ja saapuvia opiskelijavirtoja. 4

6 Integroidun liikkuvuusjakson käytännön rakentaminen: partnerin valinta, liikkuvuusvirrat ja opiskelijavalinta, tiedotus ja rahoitus Suuressa osassa tutkittuja koulutusohjelmia aloite integroidulle liikkuvuusjaksolle oli tullut alhaalta eli innostuneelta akateemisen henkilökunnan edustajalta. Toisaalta ylhäältä korkeakoulun johdosta oli myös saatu tukea. Kumpikin on tärkeää integroidun liikkuvuusjakson toteutumiselle. Ilman innostuneita ruohonjuuritason toimijoita liikkuvuusjakso ei juurru koulutusohjelman käytäntöön ja ilman laajempaa tukea se jää yksittäisten henkilöiden innostuksen varaan. Usein integroituja liikkuvuusjaksoja rakennetaan tuttujen ja hyväksi havaittujen kumppaneiden kanssa, varsinkin jos sisältö suunnitellaan tarkkaan. Mutta tarkasteltavien joukossa oli myös tapauksia, joissa liikkuvuusjaksoa kehitettiin ilman tiettyä kumppania. Tällöin partnerioppilaitoksen etsiminen ja valinta nousee keskeiseksi tehtäväksi. Valintakriteerinä käytetään mm. partnerioppilaitoksen opetussuunnitelmaa, tutkimuksen ja opetuksen tasoa, maantieteellistä aluetta sekä opetuksessa käytettyä kieltä. Integroituja liikkuvuusjaksoja rakentaessa tulee koulutusohjelman suunnitella myös se, miten opiskelijat liikkuvat. Osa integroiduista liikkuvuusjaksoista keskittyy lähettämään omia opiskelijoita ulkomaille, osassa huomioidaan sekä lähtevät että tulevat opiskelijat. Osa vaihtaa opiskelijoita yhden partnerioppilaitoksen kanssa, osa liikuttaa opiskelijoita usean oppilaitoksen kesken. Vaikka koulutusohjelmat ja korkeakoulut ovat yleensä tarkkoja opiskelijavirtojen vastavuoroisuudesta, voi osa partnerikorkeakouluista silti olla muita halutumpia. Opiskelijoiden kiinnostukseen vaikuttaa monia tekijöitä, kuten korkeakoulun maine, sijaintimaa tai kaupunki, opetustarjonta ja opetuskieli, eivätkä ne aina mene yksiin korkeakoulun suunnitelmien kanssa. Opiskelijat integroidulle liikkuvuusjaksolle valitaan joko koulutusohjelmaan pyrkiessä tai myöhemmässä vaiheessa opintoja. Ensin mainittua käytetään opintoihin pakollisena kuuluvassa liikkuvuusjaksossa. Opintoihin vapaavalintaisena kuuluvalle liikkuvuusjaksolle lähtijät valitaan myöhemmin. Valintakriteereinä korkeakoulut käyttävät kielitaitoa, opintojen etenemistä ja opintomenestystä sekä mahdollisesti erilaisia testejä, haastattelua, motivaatiokirjettä, projektisuunnitelmaa ja CV:tä. Integroidut liikkuvuusjaksot eroavat toisistaan myös siinä, että osa on hyvin selektiivisiä, jolloin vain pieni määrä opiskelijoita pääsee niihin, ja osa taas on avoinna kaikille tai suurelle määrälle opiskelijoita. Tarkastelu viiden maan korkeakouluissa osoitti, että integroituja liikkuvuusjaksoja ei markkinoida itsenäisinä vaan osana koulutusohjelmaa. Tiedotuskanavatkin ovat siten samat kuin ohjelmasta tiedotettaessa. Poikkeuksen muodostavat luonnollisesti ne liikkuvuusjaksot, jotka ovat yhteisiä ja avoimia monelle koulutusohjelmalle. Yleisimmät tiedottamisen kanavat ovat erilaiset online väylät (ohjelman wwwsivut, opiskelijaportaalit, sähköpostilistat jne.), painotuotteet (esittelylehtiset jne.) sekä kasvokkain 5

7 kommunikointi (info tilaisuudet, yksilötapaamiset jne.). Lisäksi koulutusohjelmat käyttävät ulkomaanjaksolla jo olleita opiskelijoita markkinoinnissa. Henkilökunta koki, että integroitu liikkuvuusjakso tekee koulutusohjelmasta houkuttelevan opiskelijoiden silmissä. Tämä ei saa kaikilta osin tukea opiskelijoilta. Pakollisen liikkuvuusjakson sisältävissä koulutusohjelmissa opiskelevat pitivät kansainvälistä liikkuvuutta kiinnostavana osana koulutusohjelmaa, mutta vapaehtoisista liikkuvuusjaksoista opiskelijat eivät olleet aina edes tietoisia ennen opiskelun alkua. Integroitujen liikkuvuusjaksojen ideana on tehdä ulkomaille lähdöstä opiskelijalle selkeämpää ja helpompaa. Osassa koulutusohjelmia kuitenkin koettiin, että opiskelijoiden houkutteleminen vapaavalintaiselle integroidulle liikkuvuusjaksolle on haastavaa. Taloudellista tukea integroidut liikkuvuusjaksot vaativat erityisesti alun suunnitteluvaiheessa sekä siinä vaiheessa, kun opiskelijat lähtevät ulkomaille ja tarvitsevat matka apurahoja. Varsinkin jos liikkuvuusjakson sisältö rakennetaan yhdessä partnerikoulujen kanssa, vaatii suunnittelu runsaasti työpanosta ja tapaamisia. Korkeakouluissa integroitujen liikkuvuusjaksojen valmistelua tuetaan yleensä enemmän epäsuorasti esimerkiksi järjestämällä vastuuhenkilön työaikaa kuin suoralla rahoituksella. Moni korkeakoulu tukee opiskelijoiden matkustuskustannuksia käyttämällä olemassa olevia liikkuvuusohjelmia, kuten Erasmusohjelmaa. Liikkuvuusjakson integrointi opetusohjelmaan Koulutusohjelmat suunnittelevat integroituja liikkuvuusjaksoja enemmän opintojen loppupuolelle kuin alkuun; Bachelor tutkintoon johtavissa ohjelmissa tyypillisesti kolmannelle vuodelle, maisteriohjelmissa toiselle. Opiskelijoiden uskotaan olevan tällöin kypsempiä lähtemään ja paremmin sisällä opinnoissaan. Korkeakoulut myös opettavat mielellään alan perusteet itse. Tyypillisimmin integroidut liikkuvuusjaksot kestivät yhden lukukauden. Integroidun liikkuvuusjakson ajankohta on yhteydessä sisältöön, sillä opiskelijoiden on tarkoitus oppia erilaisia asioita opintojen eri vaiheissa. Koska suurin osa integroiduista liikkuvuusjaksoista on sijoitettu opintojen loppupuolelle, ovat erikoistumisopinnot tyypillisin jakson sisältö. Erikoistumisopintojen suorittaminen liikkuvuusjaksolla mahdollistaa myös eri maissa olevien korkeakoulujen erilaisten kurssi ja osaamisprofiilien hyväksikäytön. Toisaalta korkeakoulut raportoivat muunkinlaisia sisältöjä liikkuvuusjaksolle: mm. perusopintoja, pakollisia kursseja, aineopintoja, vapaavalintaisia kursseja, sivuaineopinnot tai kulttuuri ja kieliopintoja. Variaatio on siis suuri. Osa haastateltavista totesi myös, että liikkuvuusjakso voidaan integroida eri kohtiin tutkintoa. Koulutusohjelmissa käytetään kahta eri tapaa varmistamaan liikkuvuusjakson aikana suoritettujen opintojen hyväksiluku osaksi tutkintoa. Toinen on se, että koulutusohjelma suunnittelee liikkuvuusjakson 6

8 sisällön etukäteen partnerioppilaitosten kanssa, jotka sitoutuvat järjestämään kokonaisuuden. Tällöin on etukäteen tiedossa, mitä opintoja opiskelija voi missäkin korkeakoulussa suorittaa. Tässä mallissa integroidun liikkuvuusjakson suunnittelu on koulutusohjelmalle usein raskasta, mutta kun opintokokonaisuudet ovat käynnissä, on niiden hyväksiluku kotitutkintoon melko automaattista. Osapuolet tietävät etukäteen, mitä kursseja opiskelija voi eri korkeakouluissa ulkomailla suorittaa. Toinen tapa on käytössä integroiduissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä koulutusohjelma ei ole ainakaan kovin tiukkaan etukäteen suunnitellut. Lähettävä oppilaitos tai koulutusohjelma määrittelee reunaehdot sille, minkä tyyppisiä ja kuinka paljon kursseja ulkomailla tulee suorittaa. Lähettävä oppilaitos, opiskelija ja vastaanottava oppilaitos sopivat etukäteen (learning agreement) ulkomailla suoritettavista opinnoista ja tekevät opiskelijalle opinto ohjelman liikkuvuusjakson ajaksi. Hyväksiluku tapahtuu tämän suunnitelman perusteella. Mikäli ohjelmaan tulee muutoksia, on opiskelija yhteydessä kotikorkeakouluun ja sopii niistä. Tässä mallissa opintosuunnitelman tekeminen ulkomaanjaksolle ja se miten opintojen hyväksilukeminen tapahtuu, ovat lähellä tavallista opiskelijavaihtoa kuten Erasmus liikkuvuutta. Opintosuunnitelma ja hyväksiluku tehdään periaatteessa tapaus kerrallaan, mikä voi viedä aikaa. Oppilaitoksissa on kuitenkin luotu käytäntöjä, joiden avulla prosessia saa automatisoitua ja suuriakin määriä opiskelijoita lähetettyä ulkomaille. Tätä mallia käyttävissä koulutusohjelmissa korostettiin opiskelijan valinnanvapautta opintojensa suunnittelussa: opintomenestys edellyttää opiskelijan kiinnostusta kursseja kohtaan ja opintojen suunnittelu on myös väline reflektoida omaa opintopolkua. Kummassakin mallissa ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluku koettiin yleensä ongelmattomaksi. Yleisimmät ongelmat liittyivät tapauksiin, joissa opiskelija ei pystynyt suorittamaan kaikkea sovittua. Erilaiset opetussuunnitelmat ja sen rakenteet saattavat vaikeuttaa opintojen vertailtavuutta. Ensimmäisessä mallissa koulutusohjelma kohtaa tämän liikkuvuusjakson sisältöä suunnitellessa, jälkimmäisessä ulkomailla tehtyjä opintoja hyväksilukiessa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen käytännön organisointi Integroitujen liikkuvuusjaksojen keskeisiin ajatuksiin kuuluu se, että osa ulkomaanjakson järjestely ja suunnitteluvastuusta siirtyy opiskelijalta korkeakoululle. Silti ulkomaanjakson organisointi vaatii kolmen tahon ponnisteluja: lähettävän korkeakoulun, vastaanottavan korkeakoulun ja liikkuvan opiskelijan. Järjestämisvastuut vaihtelevat suuresti liikkuvuusjaksoittain. Liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottaminen on lähettävän korkeakoulun keskeinen velvollisuus. Usein tämä on kansainvälisten asioiden toimiston ja/tai ohjelmakoordinaattorin vastuulla. Vastuu ulkomailla suoritettavien opintojen suunnittelusta vaihtelee liikkuvuusjakson tyypin mukaan. Osa liikkuvuusjaksoista, joiden sisältö on etukäteen suunniteltu, on hyvinkin valmiita paketteja. Mikäli sisällössä on valinnanvaraa, on opiskelijalla enemmän vapautta mutta myös vastuuta suunnitella opintonsa. Opiskelijan vastuulla on 7

9 ennen kaikkea hakea ajoissa liikkuvuusjaksolle ja/tai kohdekorkeakouluun. Lisäksi opiskelijan vastuulla on aina matkojen ja majoituksen järjestäminen. Liikkuvuusjakson käytännön organisointiin liittyvistä haasteista haastateltavat tuovat eniten esille akateemisia ongelmia (erilaiset opetus ja opiskelutyylit), vieraaseen maahan lähtemiseen liittyviä ongelmia (uuteen kulttuuriin ja kieleen sopeutuminen), käytännön järjestelyihin liittyviä ongelmia (yleensä asunnon löytäminen) sekä opiskelijan henkilökohtaisia ongelmia (esim. koti ikävä, kumppanin jääminen kotimaahan). Opiskelijoiden näkökulmasta suurin yksittäinen ongelma oli sopivan asunnon järjestäminen. Ulkomaille lähtö aiheuttaa opiskelijalle lisäkustannuksia oli kyse sitten integroidusta liikkuvuusjaksosta tai tavallisesta vaihto opiskelusta. Haastatelluissa korkeakouluissa koettiin, että toimiakseen liikkuvuusjaksot edellyttävät apurahoja, joilla ylimääräiset kustannukset korvataan opiskelijalle. Tyypillisesti rahoitus näihin saadaan EU:n ohjelmista kuten Erasmuksesta, kansallisista apurahoista tai lainoista, oppilaitoksen omista apurahoista ja yksityisistä lainoista tai apurahoista. Rahoitus Euroopan sisällä tapahtuvalle liikkuvuudelle järjestetään käytännössä usein Erasmus ohjelman kautta, mutta alueen ulkopuolelle vaaditaan korkeakouluilta muita rahoituslähteitä. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimivuus ja jatkuvuus osana tutkinto ohjelmaa on siis ainakin jossain määrin riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Hyöty integroiduista liikkuvuusjaksoista Integroitujen liikkuvuusjaksojen yleisyyttä eurooppalaisissa korkeakouluissa on vaikea arvioida eikä se ollut tämän selvityksen tarkoitus. Suomessa erityisesti monessa ammattikorkeakoulussa suunnitellaan tutkintoohjelmaan pakollisena kuuluvaa kansainvälistä liikkuvuusjaksoa. Myös yliopistosektorilla on nähtävissä, että lukujärjestystä järjestetään siten, että sinne vapautuisi luonteva paikka kansainväliselle liikkuvuusjaksolle. Samoin on vaikea arvioida, kuinka laajasti opiskelijat osallistuvat integroituihin liikkuvuusjaksoihin. Suomen osalta näyttää siltä, että opintoihin pakollisena kuuluvissa liikkuvuusjaksoissa, joiden sisältöä ei ole kovin tarkkaan etukäteen määritelty, liikkuu paljon opiskelijoita. Sen sijaan liikkuvuusjaksoille, joiden sisältö on etukäteen tarkkaan suunniteltu, osallistuu usein vain rajallinen määrä opiskelijoita. Vaikka integroitujen liikkuvuusikkunoiden suunnittelu ja rakentaminen voi olla työlästä, koetaan ne korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa pääsääntöisesti hyödyllisiksi välineiksi. Niiden koetaan vahvistavan ja syventävän yhteistyötä partnerikorkeakoulujen kanssa sekä lisäävän yleisesti ottaen koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälisyyttä esimerkiksi vahvistamalla opetushenkilökunnankin liikkuvuutta. Opetussuunnitelmien vertailu partnerikorkeakoulujen kanssa lisää tietoisuutta oman opetussuunnitelman vahvuuksista ja heikkouksista sekä parantaa koulutuksen laatua. Lisäksi niiden katsottiin kasvattavan koulutusohjelman ja korkeakoulun kansainvälistä tunnettuutta sekä toimivan joskus tarpeellisena 8

10 moottorina opetussuunnitelman uudistamistyölle. Vain pieni osa haastatelluista koki, että integroitu liikkuvuusjakso oli perustettu ensisijaisesti opiskelijaliikkuvuuden lisäämiseksi; niiden koetaan palvelevan korkeakoulua monella muullakin tavalla. Suurimman hyödyn koettiin kuitenkin tulevan opiskelijoille, joiden tietä ulkomaille integroidut liikkuvuusjaksot tasoittavat. Korkeakouluissa koetaan vahvasti, että integroidut liikkuvuusjaksot lisäävät ja monipuolistavat opetustarjontaa sekä vahvistavat opintojen laatua ja relevanssia työelämän kannalta. Integroituihin liikkuvuusjaksoihin osallistuvat opiskelijat olivat hyödyistä samaa mieltä. Tosin harva heistä koki olleensa ulkomailla erityisellä integroidulla liikkuvuusjaksolla. Opiskelijat pitivät ulkomailla opiskelua henkilökohtaisesti kasvattavana kokemuksena. Sen uskottiin edesauttavan työllistymistä ja parantavan työmarkkinakelpoisuutta. Muina hyötyinä mainittiin kielitaidon paraneminen ja verkottuminen kansainvälisesti. Hyödyt olivat pitkälti samat kuin millä hyvänsä vaihto opiskelujaksolla: opiskelijan näkökulmasta ei ole olennaista, onko kyseessä opetussuunnitelmaan integroitu vai tavallinen liikkuvuusjakso. Opiskelijalle integroitu liikkuvuusjakso näkyy parhaimmillaan selkeänä ja luontevana paikkana ulkomaille lähtemiseen ja helpottaa käytännön järjestelyjen sujumista. Suosituksia Tutkimusryhmän jäsenet kutsuvat korkeakoulutuksen parissa työskentelevät keskustelemaan integroiduista liikkuvuusjaksoista ja niiden määritelmästä, jotta käsitteelle saadaan luotua yhteinen ymmärrys. Korkeakouluja kannustetaan kehittämään selkeitä käytäntöjä, joilla ne tukevat integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittämistä koulutusohjelmissa. Jotta opetussuunnitelmia saadaan muokattua siten, että niihin nivoutuu kansainvälinen liikkuvuusjakso,, tulee ajatusta integroidusta liikkuvuusjaksosta viedä aktiivisesti myös foorumeille, joissa tehdään opetussuunnitelman kehittämistyötä. Korkeakouluja kannustetaan ottamaan opiskelijaliikkuvuus ja integroidut liikkuvuusjaksot osana opiskelijaliikkuvuuden kehittämistä mukaan kansainvälistymisstrategioihinsa. Korkeakoulujen tulee systemaattisesti tarjota opiskelijoille monipuolinen valikoima erilaisia kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja integroitujen liikkuvuusjaksojen tulisi olla osa tätä valikoimaa. Korkeakoulujen, kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin tulee varmistaa integroitujen liikkuvuusjaksojen pysyvyys. Integroidut liikkuvuusjaksot edellyttävät pysyviä partnerisuhteita sekä vaativat raha ja henkilöresursseja korkeakouluissa. Nämä tulee turvata. Integroitujen liikkuvuusjaksojen kehittäminen opetusohjelmiin ei saa viedä huomiota pois tavallisesta opiskelijaliikkuvuudesta, jossa opiskelija oma aloitteisemmin suorittaa osan opintojaan ulkomailla. Kumpaakin on kehitettävä, jotta mahdollisimman moni opiskelija löytäisi itselleen sopivan tavan saada kansainvälistä opiskelukokemusta. 9

11 Vinkkejä koulutusohjelmille integroidun liikkuvuusjakson rakentamiseen ja toimeenpanoon Integroidun liikkuvuusjakson suunnittelussa Määrittele tavoitteet integroidulle liikkuvuusjaksolle selkeästi. Identifioi paras malli kumppanuudelle (monenkeskinen, kahden välinen). Valitse partneri, joka on riittävän samanlainen ja joka on valmis sitoutumaan. Varmista että integroidun liikkuvuusjakson käynnistämiselle ja toimeenpanolle löytyy riittävästi resursseja (oppilaitoksen tuki, ajankäyttö, rahalliset resurssit). Tunnista kestäviä ja pitkäaikaisia ratkaisuja liikkuvuusjakson rahoitukselle. Suunnittele integroitu liikkuvuusjakso huolellisesti osaksi opetusohjelmaa: missä vaiheessa opiskelijat lähtevät, kuinka pitkäksi aikaa ja mitä suorittavat ulkomailla. Päätä liikkuvuusjakson status (pakollinen vai vapaaehtoinen osa opintoja) sekä päätä kuinka tarkkaan sisältö suunnitellaan opiskelijan puolesta. Selkeytä systeemi, jolla ulkomailla suoritetut opinnot saadaan hyväksiluettua, valmistaudu ratkomaan epäselviä ongelmatapauksia (esim. opiskelija ei saa suoritettua sovittua, ulkomailla suoritettuja opintoja vaikea verrata). Toimi yhteistyössä opintotoimiston tai muun vastaavan opintojen hyväksilukua tekevän tahon kanssa. Keskustele liikkuvuusjaksosta toisten ohjelmakoordinaattoreiden, kv toimiston henkilökunnan sekä johdon kanssa. Integroitujen liikkuvuusjaksojen toimeenpanossa Muista tiedottaa opiskelijoille hyvissä ajoin liikkuvuusjaksojen hyödyistä, kustannuksista sekä mahdollisuuksista. Selkeytä tärkeät päivämäärät ja opiskelijan vastuut. Lupaa vain se minkä voi toteuttaa. Auta opiskelijoita hankkimaan rahoitusta liikkuvuusjaksolleen. Kerää palautetta liikkuvuusjaksolta. Tutustu palautteeseen ja kehitä toimintaa sen avulla. Kerää systemaattisesti tietoa partnereista ja heidän opetustarjonnastaan. 10

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on yhteistyössä Esteetön opiskelu

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.-

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus+ -infotilaisuudet Ammatillinen koulutus KA1 ja KA2 KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals 1 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina 8.2.2011 8.2.2011 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta VAIHTO-INFO Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi:

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Pakollinen kansainvälinen liikkuvuusjakso osana kandidaatintutkintoa

Pakollinen kansainvälinen liikkuvuusjakso osana kandidaatintutkintoa Kansainvälisyys osana korkeakoulututkintoja Pedaforum 2014 Pakollinen kansainvälinen liikkuvuusjakso osana kandidaatintutkintoa - Hankenin kokemuksia Linda Gerkman, opintopäällikkö Hanken, Svenska handelshögskolan

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. IP-koordinaattoritapaaminen

Hyvät käytännöt. IP-koordinaattoritapaaminen Hyvät käytännöt IP-koordinaattoritapaaminen 16.10.2012 Harjoitus Kirjaa haasteita/ongelmia intensiivikurssin toteutuksessa/hallinnossa JA hyviä käytäntöjä Yksi ajatus yhdelle paperille Ongelma punaiselle

Lisätiedot

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa 1 1.11.2016 CIMO Lähtökohtia Onko kyseessä yhden koulutuksen järjestäjän hanke vai kotimaisen

Lisätiedot

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa Sopimuskausi 2013-2014 Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa 14.-15.6.2012 VirtuaaliAMK-verkosto Vuosina 2001-2012 kaikki Suomen AMK:t verkoston jäseniä, PoliisiAMKia lukuun ottamatta. Voimassa oleva VirtuaaliAMK-verkostosopimus

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Opiskelijat tarvitsevat myös hyvin käytännönläheistä neuvontaa siitä, miten etsiä harjoittelupaikkoja ja miten harjoittelupaikkaa haetaan.

Opiskelijat tarvitsevat myös hyvin käytännönläheistä neuvontaa siitä, miten etsiä harjoittelupaikkoja ja miten harjoittelupaikkaa haetaan. Kooste pienryhmäkeskusteluista: Harjoittelu ulkomailla Miten opiskelijoita ohjataan toiminnan piiriin ja ajoitus Keskusteluissa korostettiin hopsauksen merkitystä. Hopsauksessa tulisi aina keskustella

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Miksi lähtisin opiskelija-vaihtoon ulkomaille?

Miksi lähtisin opiskelija-vaihtoon ulkomaille? Miksi lähtisin opiskelija-vaihtoon ulkomaille? Kansainvälisten asian toimisto 2 Niin, miksi lähtisin? Työnantajan odotukset ammatilliselle pätevyydelle ovat tänä päivänä erittäin monipuoliset. Menestyvällä

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Erasmus+ peruskirjan monitorointi Eurooppalaisen liikkuvuuden loppuraporttien laatuarviointi. Anne Siltala CIMO

Erasmus+ peruskirjan monitorointi Eurooppalaisen liikkuvuuden loppuraporttien laatuarviointi. Anne Siltala CIMO Erasmus+ peruskirjan monitorointi Eurooppalaisen liikkuvuuden loppuraporttien laatuarviointi Anne Siltala CIMO 17.3.2016 Esityksen sisältö Erasmus+ peruskirja perusasiat ja EPS:n päivittäminen Erasmus+

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op

v OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma v. 201 OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Tulokaskoulutus 9.9.2009 Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Lähtevät vaihto-opiskelijat Yleisneuvonta ja tiedotus oppaat Pähkinä Erasmus-opiskelijan opas www-sivut toimisto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 21.2.2013

HARJOITTELUINFO 21.2.2013 1 HARJOITTELUINFO 21.2.2013 Englantilainen filologia HARJOITTELU YLEISESTI 2 1. Harjoittelupaikka, jonka työnantaja maksaa kokonaan; kannattaa yrittää hakea näitäkin, koska niistä voi löytyä työpaikka

Lisätiedot

KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä. Hakuneuvonta verkossa CIMO

KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä. Hakuneuvonta verkossa CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 24.11.2015 CIMO Lähtökohtia Mikä vanha yhteistyökumppanuus on toiminut hyvin tai ei ole toiminut hyvin? Miksi? Tarvitaanko uusia

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Globaaliliikkuvuuden hallinnointi

Globaaliliikkuvuuden hallinnointi Globaaliliikkuvuuden hallinnointi Sopimukseen liittyviä asioita CIMOn ja korkeakoulujen väliset sopimukset lähetetään kesäkuun puoleenväliin mennessä Sopimusliitteet CIMOn nettisivuilla Sopimuskausi 24kk,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op 29.8.2012 Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala MIKÄ ON TAITOSALKKU? 1/2 Taitosalkku on 6 op:n opintokokonaisuus, joka on osa liiketoimintaosaamisen perusteita

Lisätiedot

Hakukierros Rahoituksen hakeminen KA116

Hakukierros Rahoituksen hakeminen KA116 Hakukierros 2017 Rahoituksen hakeminen KA116 Rahoitus KA116 KA1-budjetista varataan vuosittain tietty kiintiö (komission katto 70 %) Liikkuvuus (KA1), yhteensä noin 5,1 milj. euroa Opiskelijat ja vastavalmistuneet,

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Mobility Tool. Yleisesittely CIMO

Mobility Tool. Yleisesittely CIMO Mobility Tool Yleisesittely 21.8.2013 CIMO 1 Mobility Tool Euroopan komission luoma verkkopohjainen työkalu, jota käytetään: Yhteistyöhön eri toimijoiden välillä: toimeenpanovirasto, kansalliset toimistot,

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Yhdessä työelämän kanssa

Yhdessä työelämän kanssa Yhdessä työelämän kanssa Erasmus+ tavoitteita Parantaa osallistujien avaintaitoja ja osaamista jota tarvitaan erityisesti työelämässä Vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa!

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Talotekniikan insinöörikoulutus tarjoaa sinulle mielenkiintoiset ja monipuoliset työmahdollisuudet sekä hyvät valmiudet ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot