Poliittinen ohjelma. (Edustajiston hyväksymä )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poliittinen ohjelma. (Edustajiston hyväksymä 15.12.2014)"

Transkriptio

1 Poliittinen ohjelma (Edustajiston hyväksymä )

2 Sisällysluettelo Periaatteet... 3 Opiskelijan arki... 4 Asuminen... 4 Kevyt- ja joukkoliikenne... 4 Toimeentulo... 4 Opiskelijaterveydenhuolto... 5 Hyvinvointi... 5 Liikunta... 5 Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat... 5 Työharjoittelu... 6 HAAGA-HELIAn kirjasto... 7 Opiskeluympäristö ja kampusverkko... 7 SORA -lainsäädäntö... 7 Opintojen ohjaus... 8 Esteettömyys... 8 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI)... 9 Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt... 9 Opiskelijat ja opiskelijakunnan asema... 9 Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK... 9 Korkeakoulujärjestelmä... 9 Hakujärjestelmä ja hakukiintiöt... 9 Ylempi amk-tutkintonimike Kansainvälistyminen Ammattikorkeakouluverkko Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto... 11

3 Periaatteet Avoimuus Päätöksenteon tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Avoin toiminta luo uskottavuutta, tasapainottaa ja aktivoi yhteiskuntaa. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on tärkeää pitkäaikaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos ovat suurimpia koko nykyistä yhteiskuntaa uhkaavia ongelmia. HELGA toimii kierrättämisen, uusiokäytön ja päästöjen pienentämisen puolesta omassa toiminnassaan, sekä kannustaa muita toimijoita ja erityisesti HAAGA-HELIAa toimimaan samoin. HELGA edistää kestävää kehitystä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Maksuton koulutus Korkeasti koulutettu väestö on ensisijainen yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin mahdollistaja. Koulutus nähdään kaikkien oikeutena, eikä opiskelijalle myytävänä tuotteena. Maksuton koulutus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden korkeakoulututkinnon suorittamiseen sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Sekä perus- että jatkokoulutuksen maksuttomuus tukee suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista kasvua. Opiskelijalähtöisyys Opiskelijoiden tarpeiden huomioon ottaminen ja heidän osallistamisensa korkeakoulutuksen puitteiden kehittämiseen tuo korkeakoululle lukuisia etuja. Pääsemällä aidosti vaikuttamaan opiskeluympäristönsä kehittämiseen opiskelijat ovat motivoituneempia osallistumaan ja kehittämään sitä omien kokemustensa perusteella. Opiskelijalähtöisyyttä tulee toteuttaa muun muassa ottamalla opiskelijat mukaan heitä koskevien päätösten suunnittelu- ja tekovaiheessa, mikä tarkoittaa, että opiskelijoita on kuunneltava koulutuksen ja opiskeluympäristön kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä kaikissa koulun toimielimissä ja työryhmissä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina, ja jokaiselle kuuluu samat luovuttamattomat perusoikeudet. HELGA vastustaa kaikenlaista syrjintää, joka perustuu ihonväriin, kotimaahan, sukupuoleen, poliittiseen vakaumukseen, seksuaalisuuteen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään.

4 Opiskelijan arki Asuminen Opiskelija-asuminen on opiskelijoiden pääsääntöinen asumismuoto. Opiskelija-asunnot ovat keskimääräisiä vuokra-asuntoja edullisempia. Sosiaalista asuntotuotantoa sekä tarjontaa ylläpitävät useat eri toimijat, joista HOASilla on suuri vastuu pääkaupunkiseudun opiskelija-asumisesta. Tarjontaa on riittävästi ja monipuolisesti. Pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa tulee lisätä yksiöiden ja kaksioiden rakentamista, sekä asuntojen kokoa määrittelevistä normeista tulee luopua. Toimisto ja teollisuusrakennuksia tulee muuntaa asumiskäyttöön. Opiskelijat asuvat pääasiassa yksiössä ja kaksioissa. Soluasumisesta, jossa saniteettitilat ovat jaettuja, luovutaan. Konttiasumista tulee kokeilla pääkaupunkiseudulla. Konttiasuminen on tilapäinen asumismuoto. Valtion tulee tukea sosiaalista asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla. Opiskelija-asuntoja tulee kaavoittaa lähtökohtaisesti kampusalueiden lähettyville, mutta kuitenkin niin, että opiskelija-asunnot eivät muodosta irrallista keskittymää muusta yhteiskunnasta. Opiskelija-asuntojen tuotantoa tulee lisätä. Opiskelija-asumisen hintatason tulee olla opiskelijoiden varallisuuteen nähden kohtuullisella tasolla. Kevyt- ja joukkoliikenne Kestävän kehityksen arvojen mukaisesti kevyt- ja joukkoliikenne ovat tulevaisuuden liikkumismuotoja yhä useammalle. Opiskelijat ovat monesti vähävaraisia henkilöitä, joille henkilöauto ei ole vaihtoehto. Opiskelijalle toimivat kulkuyhteydet ovat tärkeät, koska monesti päivät koostuvat useaan paikkaan siirtymisestä. Kampukset sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Kunnat vastaavat joukkoliikenteen kilpailukyvystä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on käytössä vähintään 50 % opiskelija-alennus. Porvoon ja Heinolan joukkoliikenteeseen tuodaan pääkaupunkiseutua vastaava alennus. Joukkoliikennettä kehitetään yhtenäisenä kokonaisuutena ilman kuntarajoja. Pyöräteitä ja muita kevyenliikenteen väyliä lisätään osaksi kaupungin liikkumismahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen vyöhykerajoista luovutaan. Opiskelijastatuksella oleville henkilöille on lähtökohtaisesti samat alennukset joukkoliikenteessä. Toimeentulo Opiskeleminen on paitsi yksilön, myös yhteiskunnan etu. Valtio tarjoaa opiskelijalle taloudellista tukea, joka mahdollistaa toimeentulon. Tällöin opiskelija voi keskittyä täysipainoisesti opiskeluun ja valmistua aikataulussa. Kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulla elinkustannusten korkea taso pakottaa monet opiskelijat tekemään töitä varsinaisten opintojensa ohella Opintoraha on elinkustannusindeksiin sidottu.

5 Opintorahan on oltava sellaisella tasolla, että sillä ja opintolainalla tai vähäisellä työskentelyllä tulee taloudellisesti toimeen. Opintotuen tulee olla opintorahapainotteinen Opintotuen vuositulorajoja tulee korottaa ja ne täytyy sitoa elinkustannusindeksiin. Opintotuen asumislisä on nostettavissa kesäkuukausiltakin, ilman opintotuen tukikuukausien kulumista. Kesäopinnoista ei tarvitse tehdä erillistä selvitystä Kelalle etukäteen, vaan opintoja kesän osalta seurataan normaalisti. Opiskelijaterveydenhuolto Korkeakouluopiskelijat ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa terveydenhoitopalveluiden edessä. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat kunnallisen terveydenhuollon varassa, kun taas yliopistoopiskelijat ovat YTHS:n palveluiden piirissä. Tämä koskee myös pääkaupunkiseudun opiskelijoita, joiden terveydenhuollosta kaupungit vastaavat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) määrittämien suositusten raameissa. Valitettavasti pääkaupunkiseudulla näistä suosituksista jäädään radikaalisti jälkeen. Opiskelijaterveydenhuolto on järjestettävä sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestää Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiö (YTHS). Hyvinvointi Tämän päivän opiskelija on huomisen työntekijä. Opiskelijoiden hyvinvointiin panostamalla ennaltaehkäistään opiskelukyvyn heikentymistä sekä parannetaan työelämässä jaksamista. Suositukset löytyvät osoitteesta: pdf HAAGA-HELIA edistää tarpeenmukaisten matalan kynnyksen hyvinvointipalveluiden saatavuutta. Korkeakoululla on tarjolla henkiseen jaksamisen tueksi suositusten mukaiset palvelut, kuten opintopsykologi. Opiskeluilmapiiri on avoin ja luotettava. Liikunta Säännöllinen liikunta edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista sekä ehkäisee syrjäytymistä. Liikunnalla on myös henkistä jaksamista edistävä vaikutus. HAAGA-HELIAn jokaiselle kampukselle tai sen yhteyteen tulee opiskelijaliikuntatarjontaa. Opiskelijaliikuntaa järjestetään HAAGA-HELIAssa korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti. Opiskelijaliikunnan mahdollisuuksien järjestämisestä vastaa opiskelijakunta, ja sitä rahoittaa ammattikorkeakoulu. Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat

6 HELGA kannattaa vahvaa perustutkintoa, sekä erilaisia jatko- ja täydennyskoulutuksia, jotta ihmiset pystyvät hyödyntämään uutta tietoa työssään ja ylläpitämään ammattitaitoaan. Elinikäisen oppimisen tulee olla houkutteleva vaihtoehto yksilölle ja siihen tarjotaan mahdollisuuksia koko työuran ajan. Erilaiset oppimismuodot ottavat huomioon opiskelijoiden erilaiset tavat oppia ja korkeakoulussa niitä tulee olla tarjolla jokaisen opiskelijan tarpeiden mukaisesti. HAAGA-HELIAn ulkopuolella suoritetut opinnot tulee huomioida nykyistä paremmin AHOTtoiminnassa, jotta opiskelijoiden ei tarvitse tuhlata sekä omia että koulun resursseja samojen asioiden uudelleen opiskeluun. Opiskelijakunta HELGA ilmaisee huolensa siitä, että opettajille ei anneta erillisiä aikaresursseja AHOT-käytänteiden toteuttamiseen, mikä hidastaa koko AHOT-toiminnan hyödyntämistä ja kehittämistä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on kiinteä osa ammattikorkeakoulutusta. AHOToinnin tarve arvioidaan yksilöllisesti, opiskelijan ja opettajan kanssa yhdessä. AHOTointiin laaditaan valtakunnalliset ohjeet. AHOToinnilla nopeutetaan tutkintoaikoja. Suorien korvaavuuksien (samanlaisten kurssien) hyväksilukeminen on automaattista. Alueellisesti ei saa olla päällekkäisiä koulutusvastuita. Oppimismuotoja tulee olla tarjolla tarpeen mukaisesti ja ne tulee huomioida koulutusta suunniteltaessa. Opetushenkilökunta osallistuu säännöllisesti työelämäjaksoille, jotta ammattitaito pysyy ajantasaisena. Opintojaksoilla ei ole turhaa päällekkäisyyttä. Opetussisällöt, opetusmateriaalit ja arviointikriteerit ovat yhdenvertaisia samalla kurssilla toteutuksesta riippumatta. Opiskelijoilta kerätään palautetta, jota hyödynnetään opetuksen parantamisessa. Opetuksen vuorovaikutusta kehitetään paremmaksi. Arviointi perustuu täysin osaamisen arviointiin. Kursseista on tarjolla erilaisia opetusmuotoja (verkko, läsnä jne.). Opetuksen laatua seurataan aktiivisesti. Opetuslaitteet ja ohjelmistot pidetään kehityksen mukana, päivittämällä niitä tarpeen vaatiessa. Työelämälähtöisiä projekteja ja kurssisisältöjä lisätään jatkuvasti osaksi opintojaksoja. Vapaasti valittavat opinnot muodostavat 10 % tutkinnon pituudesta. Työharjoittelu Työharjoittelu on pakollinen osa ammattikorkeakoulututkintoa ja sen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan osaamista, antaa yhteyksiä työelämään ja tarjota konkreettista työkokemusta opintojen tueksi. Työharjoittelupaikan tulee olla selkeästi omaa alaa koskettava ja työharjoitteluohjauksen on oltava opiskelijan käytettävissä. Työharjoittelun aikana on tarjottava riittävä perehdytys sekä riittävän haastavia, koulutusta vastaavia tehtäviä. Opiskelijan on perusteltua odottaa kohtuullista korvausta omaa työpanostaan vastaan ja työehtojen tulee olla samat kuin harjoittelupaikan tarjoajan vakituisilla työntekijöillä. Opinnäytetyö tulee olla mahdollista suorittaa työharjoittelussa. Haaga-Helia tai opiskelijakunta ei välitä ilman erityisen painavaa syytä palkattomia työharjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikkailmoituksessa mainitaan tehtävät ja korvaus. Harjoittelupaikoista laaditaan sopimus, josta käy ilmi oppimisvaatimukset.

7 HAAGA-HELIAn kirjasto HAAGA-HELIAn kirjastopalveluita kehitetään, jotta ne voisivat palvella opiskelijoiden tarpeita entistä paremmin. Kirjastopalveluiden rahoitus säilytetään vähintään nykyisellä tasollansa, sillä ne auttavat opiskelijoita monella tavalla kohtuullisen pienellä panoksella. E-kirjastotarjontaa kasvatetaan. Kirjakanta on ajantasaista. Pakolliset opiskelumateriaalit ovat opiskelijoiden saatavilla maksutta. Opiskelijakortti toimii myös kirjastokorttina. Kirjastojen sisällöt ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä kampuksesta riippumatta. Kirjastopalvelut ovat opiskelijalle ilmaisia. Kirjasto voi periä sakkomaksuja. Opiskeluympäristö ja kampusverkko HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun toimipisteiden on oltava kooltaan ja kalustuksen puolesta tarkoituksenmukaisia. Tämä tarkoittaa, että jokaisesta toimipisteessä tulee olla tarjolla riittävät ja yhdenvertaiset puitteet opiskelijoille, henkilökunnalle ja koulutusohjelmien toteutukselle yleensä. Toimipisteissä toimivat koulutusohjelmat on järjestettävä siten, että siellä aloittavat opiskelijat saavat mahdollisuuksien mukaan opiskella samassa toimipisteessä tutkintonsa suorittamisen loppuun asti. Lisäksi tulisi pyrkiä siihen, että esimerkiksi toimipisteiden fyysinen etäisyys ei haittaa eri koulutusohjelmien välisiä yhteiskursseja ja -projekteja. Viihtyisyyttä lisäävät opiskelijoiden omat tilat, joissa he voivat välillä hengähtää rennossa ilmapiirissä. Erityisen tärkeää on, että opiskelijajärjestöillä ja opiskelijatoiminnalla yleisesti on käytössään tarpeeksi tilaa. Opiskelijatoiminta luo kouluun yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä. HELGA näkee, että taloudellisesti haastavina aikoina ensisijainen säästökohde tulisi olla toimitiloissa, ennemmin kuin opetuksen laadussa. Keskittämällä koulutusta, ja tinkimättä liikaa eri koulutusohjelmien välisestä yhteistyöstä, luodaan paremmat puitteet sekä yhteishengen kasvattamiselle että opiskelujen sujuvuudelle. Jokaisella kampuksella on HELGA lounge -tyylinen ratkaisu. Opiskelutilojen aamu- ja ilta-aukioloaikoja pidennetään sekä niistä tiedotetaan nykyistä paremmin. Opiskelijakortti toimii kulunvalvonnan tunnistelätkänä ja opiskelijakortti tilataan kaikille opiskelijoille automaattisesti korkeakoulun toimesta. HAAGA-HELIA tarjoaa opiskelijoille tarvittavat opintoihin vaaditut työvälineohjelmistot ja tietoturvapalvelut. Kampuksilla on tarjolla lukollisia pyöräparkkeja. HAAGA-HELIA vastaa opiskelijatoiminnan tiloista ja välineistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa opiskeluympäristöön. Opiskelijatoiminnalla luodaan yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä kaikkien koulun toimijoiden kanssa. Luokkatilat ovat ergonomisesti kestäviä ja niissä on tarjolla erilaisia ratkaisuja luentojen seuraamiseksi (vrt. istuminen ja seisominen). SORA -lainsäädäntö SORA -lainsäädännöllä tarkoitetaan voimaan tullutta lainsäädännön muutosta, joka koskee ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa opiskelijoihin. Lain tultua voimaan oppilaitokset voivat tietyin edellytyksin esimerkiksi erottaa opiskelijan väliaikaisesti tai peruuttaa opiskeluoikeuden pysyvästi. Lain pääasiallisena tarkoituksena on suojella

8 oppimisympäristöä, ja varmistaa etteivät epäsopivat henkilöt pääse sellaisiin ammatteihin, joissa ollaan tekemisissä esimerkiksi lasten, vanhusten tai vaarallisten asioiden parissa. HELGA kannattaa SORA -lainsäädännön tavoitteita. HELGA haluaa että HAAGA-HELIA tekisi mahdollisimman nopeasti oman ohjeet SORAn soveltamisesta HAAGA-HELIAssa, jotta kaikille olisi selvää miten toimitaan mahdollisen ongelman sattuessa. Koulun täytyy myös toimia tarkasti siten, ettei opiskelijoiden oikeusturva vaarannu. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu laatii HELGAn kanssa yhteistyössä HAAGA-HELIAn sora-käytänteet. Sora-tapauksia HAAGA-HELIAssa seurataan aktiivisesti ja niistä raportoidaan myös opiskelijakunta HELGAlle. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus on keskeisessä asemassa opiskelijoiden opintojen jouduttamisessa ja HELGA näkee riittävän panostuksen tälle toiminnalle olennaisena toimenpiteenä tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi. Opinto-ohjaajille on taattava riittävät aikaresurssit, jotta opiskelijat saavat tarvittavaa apua ja ohjausta opintojensa järjestämisessä. HELGA kannustaa HAAGA-HELIAa etsimään tapoja laajentaa ohjausaikoja ja tarjota sähköisiä ohjauspalveluja. Opinto-ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä. Ohjauksen merkitys korostuu opintojen taitekohdissa, kuten opintojen alussa ja valmistumisen aikaan. Opinto-ohjaus on laadukasta ja siihen varataan riittävästi resursseja, ja opinto-ohjaajat ovat lähtökohtaisesti täysipäiväisiä ohjaajia. Opintojen ohjausta toteutetaan läpi tutkinnon ja siinä korostetaan opintojen taitekohtia (aloitus, harjoittelu, opinnäytetyö, valmistuminen). Opinto-ohjauksen työkaluja kehitetään. Esteettömyys Liikuntarajoitteiset ovat oma erityisryhmänsä, joiden määrä ei ole suuri, mutta joille esteet voivat ratkaisevasti haitata opiskelua. Korkeakouluissa pidetään esteettömyysnäkökohdat mielessä aina kampuksia remontoidessa, rakentaessa tai tiloja muokattaessa. Erityisryhmien opiskelua pitää pyrkiä helpottamaan, jos he erityistä apua tarvitsevat. Tarvittaessa kurssisisältöjä pitää muokata, jos suorittaminen normaalisti olisi opiskelijalle kohtuuttoman vaikeaa. Esteettömyys huomioidaan kaikessa HAAGA-HELIAn toiminnassa. Esteettömyydessä ei puututa pelkästään fyysisiin esteisiin, vaan myös henkiset, psyykkiset ja sosiaaliset esteet otetaan huomioon. HAAGA-HELIAlla on oppimisvaikeuksista tai muista oppimiseen vaikuttavista sairauksista toimintaohjeistukset, joissa määritellään erilaiset suoritustavat ja velvoitteet opetushenkilökunnalle sekä arvioijille.

9 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. TKI- toiminnalla pyritään edistämään tutkimustoimintaa korkeakoulun sisällä ja tarjoamaan alueellisia tarpeita palvelevaa kehitystyötä. Näiden lisäksi toimintaan osallistuvat opiskelijat saavat arvokasta kokemusta TKI- toimintaan osallistumisesta. TKI-hankkeisiin osallistuu opiskelijoita. TKI-hankkeista tiedotetaan opiskelijoita ja muita sidosryhmiä. Rahoitusmallissa huomioidaan opiskelijoiden TKI-toiminta. Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt Opiskelijat ja opiskelijakunnan asema Ammattikorkeakoululaki 42 a määrittelee opiskelijakunnan aseman ammattikorkeakoulun sisällä. HELGAn mielestä lakiin kirjatut tehtävät ja edellytykset on turvattava jatkossakin. On johdonmukaista, että opiskelijakunnan asemaa suhteessa ylioppilaskuntaan yhdenmukaistetaan. Opiskelijakunnan rahoitus turvataan, niin että se ei ole riippuvainen korkeakoulusta. Opiskelijoilta peritään automaattinen terveydenhoitomaksu. Opiskelijat on edustettuna kaikilla hallinnon tasoilla. Opiskelijaedustajat nimittää opiskelijakunta. Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK SYL Ja SAMOK tekevät kv-edunvalvontaa yhdessä ja yhteisin resurssein. Suomesta maksetaan vain yhden järjestön ESU-jäsenyys. Duaalimallin purkautuessa SYL ja SAMOK yhdistetään. Korkeakoulujärjestelmä Suomessa on yksi korkeakoululaki, jonka alla on erilaisia korkeakouluja. Korkeakoulut eroavat opetustavoiltansa, mutta henkilökunta ja opiskelijat ovat lain edessä yhdenvertaisia. Korkeakouluista valmistutaan kansallisen viitekehyksen mukaisesti ja tutkinnot oikeuttavat jatko-opintoihin korkeakoulusta riippumatta. Korkeakoulutusta säätelee yksi korkeakoululaki. Korkeakoululain alla toimii erilaisia korkeakouluja, jotka eroavat toisistansa oppimistavoilta ja opetustehtävältänsä. Kaikki korkeakoulujen opiskelijat sekä henkilökunnan jäsenet ovat lain edessä yhdenvertaisia. Hakujärjestelmä ja hakukiintiöt Korkeakoulujen hakujärjestelmän uudistaminen vaikuttaa myös monella tavalla korkeakoulujen sisäiseen toimintaan. Koulutustarjonnan vahvuuksina ovat hyvin profiloidut koulutusohjelmat, joista erityisesti HAAGA-HELIAssa tradenomitutkintoon tähtäävät koulutusohjelmat tulee vastaisuudessakin pitää erillään. Koulutusalakohtaiseen hakuun siirtyessä huomioidaan korkeakoulukohtainen tutkintojen profilointi.

10 Jokaista hakijaa kohdellaan yhteishaussa tasavertaisesti eikä hakijakiintiöitä oteta käyttöön. Hakukohteiden määrää pyritään karsimaan, mutta kuitenkin niin, että koulutusohjelmien profiileja ei tuhota samalla. Korkeakoulut laativat yhteiset siirtymäkäytänteet, jotka takaavat opiskelijoille mahdollisuuden vaihtaa opiskelupaikkaa luopumalla vanhasta opiskeluoikeudesta. Yhteishaussa hakukelpoisia ovat kaikki toisen asteen tutkinnon suorittaneet henkilöt. Aloituspaikoista annetaan totuudenmukaista tietoa opiskelijoille. Aloituspaikkoja säädellään huolellisella ennakoinnilla jossa huomioidaan alueen korkeakoulujen koulutusvastuut, profiilit sekä työelämän tarpeet. Ylempi amk-tutkintonimike Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimike tulee olla maisteri (AMK). Tällä korostetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon merkitystä ja markkinoidaan tutkintoa opiskelijoille lisäarvoa tuovana sekä työantajille tutkinnon suorittaneen osaamista korostavana tutkintona. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tulee antaa yliopiston maisteritutkintoon verrattuna yhtäläiset mahdollisuudet jatkaa edelleen tohtoriopintoihin. Ylempi AMK tutkinto tunnetaan nimellä Maisteri (AMK). YAMK tutkinto oikeuttaa yhdenvertaiset mahdollisuudet tohtori-opintoihin yliopiston maisterin tutkinnon kanssa. YAMK tutkinnon kolmen vuoden työssäolopakko poistetaan. Kansainvälistyminen Vahva kansainvälinen toiminta on keskeinen osa niin korkeakoulutusta kuin opiskelijakuntatoimintaakin, mikä edesauttaa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarjotun osaamisen hyödyntämistä ja säilyttämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Opetuskielen tasoa on nostettava niin, että kieli ei vaikeuta opiskelijoiden opintoja. Kansainvälisiä tutkinto- opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita tulee tiedottaa ja rohkaista ottamaan aktiivisemmin osaa oman koulutuksensa kehittämiseen. Samoin HAAGA-HELIAan opiskelemaan pyrkiville kansainvälisille opiskelijoille tulee antaa enemmän tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja heidän arkeensa erityisesti vaikuttavista elinkustannuksista ja kulttuurillisista erityispiirteistä. Kansainvälisyyttä painotetaan tutkinnoissa merkittävästi. Kansainvälistymiseen tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, sekä kannustetaan kaikkia osallistumaan niihin (vrt. Kotikansainvälistyminen, kv-vaihto, henkilökuntavaihto jne.). Kansainvälisten opiskelijoiden kielitaitoa, työelämäyhteyksiä ja integraatiota tuetaan korkeakoulujen taholta. Kansainväliset opiskelijat valmistuvat kielten osaamisen viitekehyksen tasojen B2/YKI4 kotimaisten kielten osaamisella. Koulutusvienti palveluista ei muodostu maksuja yksittäisille henkilöille. Tilaajana toimii aina organisaatio, joka hoitaa koulutuksen maksut.

11 Ammattikorkeakouluverkko Ammattikorkeakouluverkkoa tulee harventaa ja yhdenmukaistaa nykyisestä. Osa nykyisistä ammattikorkeakouluista on yksinkertaisesti liian pieniä kyetäkseen tarjoamaan opiskelijoilleen korkealaatuista opetusta ja hyviä tukipalveluja. Ammattikorkeakouluverkon päällekkäisistä koulutuksista alueittain luovutaan. Ammattikorkeakoulut ovat moniammatillisia laitoksia ja koulutusalojen välillä on jatkuvaa yhteistyötä, opinnoissa, innovoinnissa jne. Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto ammattikorkeakouluhallintoa ja -rahoitusta kehitetään jatkuvasti tavalla, joka takaa mahdollisimman laajan toiminnallisen itsenäisyyden ammattikorkeakouluille. Hallinnon uudistamisen yhteydessä pidetään huolta kattavan opiskelijaedustuksen toteutumisesta. Rahoitusperusteet ovat tulospainotteisia ja keskittyvät laadullisiin mittareihin, joita seurataan ja kehitetään koulutustarve huomioiden. Rahoitusmallissa huomioidaan opiskelijoiden TKI-toiminta. Opiskelijapalautemittarin lisäksi tulee olla muita laadullisia mittareita rahoituksessa. Laadullinen työllistyminen huomioidaan rahoitusmallissa. Opiskelijapalveluiden suhdetta suosituksiin verrataan ja osa rahoitusmallista perustuu tähän suhteeseen.

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä

Lisätiedot

Opiskelijakunta HELGAn poliittinen ohjelma

Opiskelijakunta HELGAn poliittinen ohjelma Opiskelijakunta HELGAn poliittinen ohjelma Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Periaatteet... 4 Maksuton koulutus... 4 Yhdenvertaisuus... 4 Vaikuttavuus... 4 Kestävä kehitys... 4 Opiskelijalähtöisyys... 4

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,

Lisätiedot

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa 2.12.2012. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry AMMATTIKORKEAKOULUOHJELMA 2013-2014 SISÄLLYS 1 NYKYTILA 3 2 KOULUTUSPOLITIIKKA 3 2.1 KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Poliittinen ohjelma 2013-2015

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Poliittinen ohjelma 2013-2015 Laurea-ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 2013-2015 Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 1(8) Aktiivinen kansalaisuus... 2 Opiskelijavaikuttaminen... 2 Kunnallinen vaikuttaminen... 2 Suhteet yhteistyötahoihin...

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Jotta opiskeluterveydenhuollon järjestäminen YTHS-mallilla toteutuisi kustannustehokkaasti, on kunnassa oltava riittävästi korkeakouluopiskelijoita.

Jotta opiskeluterveydenhuollon järjestäminen YTHS-mallilla toteutuisi kustannustehokkaasti, on kunnassa oltava riittävästi korkeakouluopiskelijoita. sivu 1 (8) Poliittinen ohjelma Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin liittyvässä toiminnassa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIPOLITIIKKA

HYVINVOINTIPOLITIIKKA 21.11.2015 1 (2) HYVINVOINTIPOLITIIKKA Opiskeluterveydenhuolto ja opiskeluhuolto Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS)

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Ammattikorkeakouluohjelma 2015-2017

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Ammattikorkeakouluohjelma 2015-2017 Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Ammattikorkeakouluohjelma 2015-2017 1 NYKYTILA Suomessa toimii tällä hetkellä 25 ammattikorkeakoulua, yhteensä yli 170 toimipisteessä. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 YLEISTÄ Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta vastaavat hallitus, edustajisto ja opiskelijakunnan palkkaamat työntekijät. Opiskelijakunnan aatteellinen toiminta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012 Numerot otsikoiden edessä tarkoitaa prioriteettiä 1 = tärkeä, 2 = melko tärkeä Edunvalvonta 1 Luodaan METKAlle poliittinen ohjelma

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

1 YLEISTÄ 2 ORGANISAATIO. Jäsenet

1 YLEISTÄ 2 ORGANISAATIO. Jäsenet 1 YLEISTÄ Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (myöhemmin O Diako) on Diakonia-ammattikorkeakoulun (myöhemmin Diak) sitoutumaton opiskelijoiden etujärjestö, opiskelijakunta. O Diakon tarkoitus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Opintopistetiedonkeruu

Opintopistetiedonkeruu @ Opintopistetiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Mistä on kysymys Virran integroiminen Vipusen tietolähteeksi Suorat tiedonkeruut vuoden 2014 tietojen osalta alkaen alkuvuodesta 2015 Panokset kovenivat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA

LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA LAUSUNTO 1 / 7 Sisäasiainministeriö PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO maahanmuutto-osasto@intermin.fi, hare@internmin.fi Viite: SM077:00/2011 LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Yleistä

Lisätiedot

JOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN. Petri Sjöblom 3.4.2007

JOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN. Petri Sjöblom 3.4.2007 JOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN Petri Sjöblom 3.4.2007 "Everything that is really great and inspiring is created by the individual who can labour in freedom" A.Einstein BUT: Can there be

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON POLIITTISEKSI OHJELMAKSI

HALLITUKSEN ESITYS LIITON POLIITTISEKSI OHJELMAKSI HALLITUKSEN ESITYS LIITON POLIITTISEKSI OHJELMAKSI (LUKUOHJE: hallituksen liittokokouksessa 2013 esittämät päivitykset näkyvät seuraavasti: poistettu teksti, lisätty teksti) Yhdenvertaisuus, ja sukupuolten

Lisätiedot

sivu 1 (8) Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry Poliittinen ohjelma

sivu 1 (8) Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry Poliittinen ohjelma sivu 1 (8) Poliittinen ohjelma Perusperiaatteet maksuton koulutus yhdenvertaisuus elinikäinen oppiminen opiskelukyvyn edistäminen globaali vastuu Maksuton koulutus Korkeakoulutus on kaikkien saatavilla

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot