Ajankohtaiset kunta- ja maakunta-asiat

Transkriptio

1 Ajankohtaiset kunta- ja maakunta-asiat Satakunnan maakuntatilaisuus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Aineistot:

2 Seuraa Kuntaliittoa ja keskustele maakuntatilaisuuksista sosiaalisessa mediassa Facebook Tykkää ja seuraa Kuntaliittoa! #maakunnat Youtube Vlogeja ja videoita, käy kurkkaamassa! Lisätietoa ja aineistot maakuntatilaisuudet 2

3 Kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Osa ELY-keskusten tehtävistä Ympäristöterveydenhuolto Työllisyyspalvelut: järjestäjä tuottaja -mallilla Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot Työ- ja elinkeinotoimistot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne. 3

4 Aikataulut Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Kuntien lausunnot Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Lait lausuntokierrokselle 5-6/16 Kuntien lausunnot HE eduskuntaan 11/16 Sote-järjestämislaki ja voimaanpanolaki 07/2017 Maakuntalaki 07/2017 Tarastin selvitys siirtyvistä tehtävistä 01/16 Valinnanvapaus Selvityshenkilöiden esiselvitys Raportti ehdotuksineen HEvalinnanvapaud esta lausuntokierrok eselle ja eduskuntaan Valtionosuuslait, tuloverolaki Valinnanvapaus ja monikanavarahoitusuudistus lait voimaan Alueellinen valmistelu 1.vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu maakunnille Pohjaselvitys kuntien aseman muuttumisesta sekä sääntelypolitiikasta 04/16 Parlamentaarisen seurantaryhmän alustavat linjaukset 12/16 Lainsäädäntömuutosten valmistelu 12/17 Tulevaisuuden kuntaa koskeva lainsäädäntö voimaan 4

5 Sote-lainvalmistelu Valmistelu käynnissä seuraavien lakien osalta (lausuntokierrokselle 5-6/2016):» Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki» Maakuntalaki» Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki» Maakuntien valtionosuuslaki» Uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki Valmistelu alkamassa (lausuntokierrokselle 11/2016):» Laki valinnanvapauden laajentamisesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta Lisäksi valmistellaan:» Asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä Tulossa lausuntokierrokselle maaliskuussa» Asetusta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä» Väliaikaisia rajoituksia sote-ulkoistamisiin sekä investointeihin Määräaikainen laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka 5

6 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoituminen VALTIO VASV Toimivalta- ja vuorovaikutussuhteet sekä yhteistyö? STM, tehtävä ja ohjaus VM, rahoitus ja ohjaus VN, ohjaus Järjestämispäätös Kiinteistöyhtiö Tukipalveluyhtiö Erilaiset maakunnat(18) Yhteiset ict- ja muut tukipalvelut Palvelutuotanto -strategia Yhteis hankintayhtiö Ohjausyksikkö Maakunta, jossa yo-sairaala (5) = Yhteistyöalueet Kunnat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Rahoitus Maakunta, jossa kattava päivystyssairaala (7) Maakunta, ilman kattavaa päivystyssairaalaa (6) Järjestä missopi mus Kunnallinen soteomaisuus Maakunnan oma palveluntuotanto Valinnanvapaus Muut palveluntuottajat Yritykset Järjestöt Kansalainen, palvelun käyttäjä 6

7 Ympärivuorokautisen päivystyksen ja hoidon porrastus Terveydenhuollon puhelinneuvonta 112 hätätilanteissa Ensihoitoyksiköt, 500 kpl Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin (muutama myös öisin Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl 5 yliopistollista keskussairaalaa HYKS TAYS TYKS OYKS KYS

8 Päivystysasetus Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) määräksi linjataan 12 Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita Pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle 8

9 Hallitus: Tehokkuutta tukevat ratkaisut 1(3) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta lisätään Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sotepalveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon kirittäjänä 9

10 Hallitus: Tehokkuutta tukevat ratkaisut 2(3) Maakuntien omistama yhteishankintayksikkö hoitaa itsehallintoalueiden päättämissä hankinnoissa kilpailutuksen tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissa hankinnoissa osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin Maakunnille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut toimitilapalvelut; laiteinfrastruktuuripalvelut talous- ja henkilöstöhallinto ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio Maakuntien omistama kiinteistöyhtiö

11 Hallitus: Tehokkuutta tukevat ratkaisut 3(3) Maakunnan arviointimenettely Maakunnan aloitteesta: jos maakunta arvioi alueensa taloudellisen tai muun kantokyvyn riittämättömäksi sotepalveluiden järjestämiseen, voi se hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla ne toisen maakunnan kanssa Valtioneuvoston aloitteesta: valtioneuvosto voi käynnistää menettelyn laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä asiaa arvioidaan ainakin valtioneuvoston sotejärjestämispäätöksen yhteydessä Itsehallintoalueen kriisimenettely laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä 11

12 Valinnanvapauden vaihtoehdot sote-palveluissa palveluissa Hallitus linjasi että, osana sote-uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö» Käyttäjä voi itse valita palvelujen julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan» Valinnanvapaus on pääsääntönä perustason palveluissa ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Selvityshenkilöt (pj prof. Brommels) kartoittivat vaihtoehtoiset valinnanvapausmallit» Valinnanvapaus vaihtelee vaihtoehtojen välillä A-D» Vaihtoehtoja tarkastellaan asiakkaan, palvelujen tuottajan sekä rahoittajan näkökulmasta Selvityshenkilöt katsovat, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa myös tarkasti määriteltävissä olevat esh:n palvelut ja rajattujen asiakasryhmien väestövastuinen toiminta» Päiväkirurgia» Muut ennalta suunnitellut leikkaushoidot 12

13 A. Omatiimi Omatiimiin kuuluvat Lääkärin Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan Sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palvelut Asiakas valitsee omatiimin asioimispaikakseen Palvelun tuottajan voi valita tietyin väliajoin Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 13

14 B. Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa» Lääkärin (perhelääkärin), terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palveluja» paikallisesti toteutettavia sosiaalipalveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 14

15 C. Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa» perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä» äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä 15

16 D. Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa kaikki perustason palvelut Asiakkaan valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaan asiointipaikaksi Suun terveydenhuoltoa tarkasteltava erikseen tässä vaihtoehdossa 16

17 Monikanavarahoituksen purku Lähtökohtaisesti palveluiden järjestäjä vastaa niiden rahoituksesta Lääkekorvaukset» Maakunnat vastaisivat sekä laitos- että avohoidon lääkkeiden kustannusten korvaamisesta riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa Matkakorvaukset» Kannustaa palvelujen järjestämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä matkojen yhdistämiseen Kelan lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen kuntoutus» Selvitettävä näiden siirto osittain tai kokonaan maakunnille» Kuntoutuksen kokonaisvastuun tulisi olla maakunnalla Työterveyshuolto Opiskelijaterveydenhuolto 17

18 Säästötavoite 3 miljardia euroa Toteutetaan palveluintegraatio ja toiminnalliset muutokset Sairaalaverkkoa supistetaan 18

19 Rahoitus Sote rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella, asiakasmaksutuloilla ja maakuntien toisilleen työnjaon mukaisesti tuottamista palveluista saatavilla tuloilla ja muilla maakuntien omilla tuloilla Kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä Jatkoselvitys maakunnallisesta verotusoikeudesta käynnistetään tällä hallituskaudella Terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelu käynnistetään keväällä 2017» Tavoitteena on, että asiakasmaksut tukevat asiakkaiden osaa vastuunkantoa ja sote-uudistuksen kustannussäästötavoitteita Valtion rahoitus osoitetaan yleiskatteisena yleisenä valtionosuutena» Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan voi kohdistua erillistä rahoitusta Kuntien valtionosuuslainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kuntien tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa ja kunnilla on rahoitusperiaatteen mukaisesti mahdollisuus vastata tehtävistään 19

20 Henkilöstö Kuntien ja kuntayhtymien sote-tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy lukien maakuntien palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä Maakunnat ovat Kevan jäseniä ja työntekijöihin sovelletaan kunnallista eläkejärjestelmää Henkilöstö noudattaa maakunnallisen alan työehtosopimuksia Yhtiöt voivat valita, ovatko Kevan jäseniä ja noudattavatko ne maakunnallisen alan työehtosopimuksia Palkkojen harmonisaatiosta aiheutuvat kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä 20

21 Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvät tehtäväalueittain Uusi työnantaja Sote Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitto Yhteensä Prosenttiosuus hlöstöstä Nykyisten työnantajien määrä Maakunnan nykyisiin kuntiin ja kuntayhtymiin jäävä henkilöstö Etelä- Karjala ,2 % Etelä-Pohjanmaa ,2 % Etelä-Savo ,3 % Kainuu ,6 % Kanta-Häme ,0 % Keski-Pohjanmaa ,5 % Keski-Suomi ,0 % Kymen-laakso ,1 % Lappi ,0 % Pirkanmaa ,6 % Pohjanmaa ,1 % Pohjois-Karjala ,3 % Pohjois- Pohjanmaa ,0 % Pohjois-Savo ,4 % Päijät-Häme ,6 % Satakunta ,5 % Uusimaa ,1 % Varsinais-Suomi ,5 % Yhteensä ,0 % 348* * Yhdellä työnantajalla voi olla henkilöstöä useammalla alueella. Nykyisten työnantajien varsinainen määrä on Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2014,Tilastokeskus

22 Sote-omaisuus ja maakunnat Kunnilla on n sote-kiinteistöä, joiden tasearvo on n. 6.5 mrd. Kiinteistöt siirtyvät maakunnalle suppealla jakautumismallilla. Suppea jakautumismalli - Kuntayhtymien (sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit) kiinteistöomaisuus (2,5 mrd ) siirtyy maakunnille. Samalla siirtyvät velat (1,3 mrd ) - Maakunta vuokraa 2 vuoden (?) vuokrasopimuksella kunnilta tarvitsemansa kiinteistöt - Toimitiloihin liittyvä irtainomaisuus siirtyy maakunnille korvauksetta - Valtakunnallinen kiinteistöyhtiö - Kunnille ei saa aiheutua alijäämää - Jatkovalmistelussa haetaan kansallisesti yhteiset ratkaisut siten, että kuntien käyttämättä jäävät

23 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain, /as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Maakunnat muutos % Manner-Suomi ,9 Etelä-Karjala ,2 Etelä-Pohjanmaa ,6 Etelä-Savo ,2 Kainuu ,5 Kanta-Häme ,9 Keski-Pohjanmaa ,9 Keski-Suomi ,3 Kymenlaakso ,3 Lappi ,9 Pirkanmaa ,7 Pohjanmaa ,7 Pohjois-Karjala ,5 Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna Pohjois-Pohjanmaa ,6 Pohjois-Savo ,5 Päijät-Häme min maks ,5 Satakunta ,7 Uusimaa ,0 Varsinais-Suomi ,7 23

24 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna Kunnat muutos % Manner-Suomi ,9 Satakunta ,7 Eura ,1 Eurajoki ,3 Harjavalta ,2 Honkajoki ,9 Huittinen ,2 Jämijärvi ,4 Kankaanpää ,3 Karvia ,4 Kokemäki ,5 Köyliö ,7 Lavia ,9 Luvia ,0 Merikarvia ,2 Nakkila ,9 Pomarkku ,8 Pori ,6 Rauma ,5 Siikainen min maks ,6 Säkylä ,1 Ulvila ,8 24

25 Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa. Tavoite on tukea pk-yrityksiä toiminaan markkinoilla sekä kilpailuneutraliteetti: julkisella ja yksityisellä tasapuoliset toimintaedellytykset 25

26 Yksityinen palvelutuotanto Sote-järjestämislaissa ja maakuntalaissa säädetään valtioneuvoston tehtäväksi varmistaa ja maakunnan tehtäväksi huolehtia, että yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä sote-palvelutuotannosta. Jokaisen maakunnan on valtakunnalliset yleiset tavoitteet ja alueensa erityispiirteet huomioiden asetettava tälle vähimmäistavoitetaso ja toteuttava se. Lain perusteella valtioneuvosto määrittelee yleiset strategiset tavoitteet yksityisen ja kolmannen sektorin tuotannon tavoitetasoille. Mikäli maakunnan palvelurakenne ei ole riittävän monipuolinen, voisi valtioneuvosto pyytää maakunnalta selvitystä tilanteesta ja maakunnan mahdollisuuksista korjata tilannetta. Palvelurakenteen monipuolistamiseen pyritään ensisijaisesti neuvotteluin yhteistyössä maakunnan kanssa. 26

27 Maakunnan yhtiöittämisvelvoite Markkinoilla toimittaessa säädetään EU:n valtiontukilainsäädännön mukaan velvoite yhtiöittämiseen Tähän kuuluu pääsääntöisesti kaikki valinnanvapauden piiriin kuuluvat ja markkinoilla olevat palvelut (= perustason ja soveltuvin osin erityistason palvelut) Ongelmana on viranomaistehtävät, joissa käytetään laajaa julkista valtaa, kuten huostaanotot ja pakkohoitopäätökset 27

28 Itsehallintoalueet - maakunnat Satakunnan maakuntatilaisuus

29 Itsehallintoalueiden tehtäviä uudistuksen jälkeen Maan hallituksen julkaisemien linjausten perusteella 29

30 Maakuntien tehtävät 1 (4) 1) Sosiaali- ja terveydenhuolto. 2) Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevät palvelut ja asiantuntijapalveluiden tuki kunnille, ennaltaehkäisevä päihdetyö, terveydensuojelu sekä alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta. 3) Pelastustoimi: pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle sote-järjestämislaissa säädettävin maakuntien yhteistyöalueittain. Maakunnat hoitavat pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä ja rahoittavat järjestämistä. 4) Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta. Tehtävän hoitamiseen riittävät voimavarat omaava kunta voi kuitenkin sopia maakunnan kanssa järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle (yleensä kaupunki). Siirtomahdollisuus edellyttäisi erityislain säännöstä sekä kriteerien määrittelyä laissa. 5) Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Maakunta on jatkossa maakuntaliiton sijasta laissa tarkoitettu yleinen aluekehitysviranomainen ja hoitaa siten alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa aluekehitysviranomaiselle ja maakunnan liitolle säädetyt sekä ELY-keskuksille säädetyt aluekehittämisen tehtävät. 30

31 Maakuntien tehtävät 2 (4) 6) Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen sisältää yhteispalvelusta annettujen säännösten mukaisen yhteispalvelun lisäksi huolehtimisen yhden palvelukanavan digitaaliseen asiointiin toteuttamisesta sekä yhteisien palveluiden järjestämisen ja tuottamisenkuntien kanssa silloin, kun maakunnalla ja kunnalla lain mukaan voi olla yhteisiä palveluita. Tehtävä sisältää myös tilojen ja muiden puitteiden ja tukipalvelun antaminen sopimusperusteisesti valtion viranomaisten alueellisille toimipisteille sikäli kun tätä ei voida toteuttaa aluehallintoviraston puitteissa). 7) Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito. 8) Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu. 9) Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä valtionavustustehtävät samoin kuin yksityisteiden valtionavustustehtävät. Tässä yhteydessä ei muuteta kunnille ja niiden yhteistyöelimille joukkoliikennelain mukaan kuuluvien tehtävien järjestämistä. 10) Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen. 11) Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut 31

32 Maakuntien tehtävät 3 (4) 12) Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut. 13) Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden järjestäminen ja lomituksen paikallisviranomaistehtävät. 14) Kasvintuotannon ja -terveyden valvonta. 15) Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen: TE-palveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle (kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. 16) Erikseen säädettävät vesihuollon edistämisen ja suunnittelun, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät ja alueelliset luonnonvaratehtävät sekä huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta samoin kuin vesien- ja merenhoidon tehtävistä. 32

33 Maakuntien tehtävät 4 (4) 17) Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen. 18) Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa. 19) Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki kunnat ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet siirtää rakennusvalvonnan järjestämisen maakunnalle ja osoittaneet sille rahoituksen. 20) Maakunnan kaikkien kuntien kanssa yhteisellä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kuntien osoittamat, maakunnan tehtäväalaan liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat samalla osoittaneet rahoituksen. 21) Muut maakuntien liittojen lain perusteella nykyisin hoitamat tehtävät. Maakunnat voivat edelleen kehittää näiden tehtävien hoitoa ja yhteistyötä niissä. 22)Maakunnan tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen. 33

34 15. Hallinnon ja talouden tarkastus 16. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 1. Alueellisen itsehallinnon luonne ja nimi 2. Aluejako 14. Talous 3. Tehtävät ja toimiala 13. Päätöksenteko ja hallintomenettely 12. Henkilöstö Maakuntalaki 4. Suhde valtioon 5. Suhde kuntiin 11. Luottamushenkilöt 6. Alueen jäsen 10. Toimielimet ja johtaminen 9. Asukkaiden osallistumisoikeudet 8. Valtuusto 7. Konsernisäätely

35 Maakuntavaalit Kuntavaaleja 4/2017 ei siirretä, täten» Maakuntavaalit pidetään järjestetään syksyllä 2017» Maakuntavaalit pidetään keväällä 2018» Maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien kanssa 1/2018» Kunnanvaltuustot valitsevat maakuntavaltuustot nykyiseen tapaan syksyllä 2017 Seuraavat maakuntavaltuustovaalit pidetään» Kuntavaalien yhteydessä 4/

36 Oma-aloitteinen ja aktiivinen kehittäminen kannattaa STM ja VM:n yhteinen viesti Valtioneuvoston muutostuki alueille 7/ » Toteutuksesta vastaavat STM, VM, THL ja Kuntaliitto Toiminnan käynnistämistä valmisteleva väliaikaishallinto käynnistetään alueilla 2017 Suositellaan, että alueilla käynnistetään ja jatketaan oma-aloitteista toiminnallista kehittämistä» Nojautuminen jo sovittuihin rakenteisiin.» Alueilla voidaan sopia yhteistyöelimistä ja organisaatioista, myös kuntayhtymistä, jotka voidaan helposti sulauttaa uusiin itsehallintoalueisiin lukien Suositellaan kuntien ja ky:ien neuvotteluja ja sopimista siitä, miten alueella tehdään yhdessä toiminnallista kehittämistyötä uudistukseen valmistautumiseksi ja sen tavoitteiden toteutumiseksi» Kaikkien sote-palvelujen ja toimijoiden asiantuntemus mukana valmistelussa 36

37 Tulevaisuuden kunta Satakunnan maakuntatilaisuus

38 VAHVA KUNTATALOUS MAHDOLLISTAA UUDISTUSTEN TOTEUTTAMISEN SOSIAALINEN PÄÄOMA JA YHTEISÖLLISYYS LUOVAT UUTTA VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ HOUKUTTELEE JA SITOUTTAA IHMISIÄ JA YRITYKSIÄ ALUEELLE ELINVOIMAINEN KUNTA JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT MAHDOLLISTAVAT SUJUVAN ARJEN KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS TURVAAVAT PALVELUT JA YRITYSTOIMINNAN 38

39 Kaavoitus ja elinkeinopolitiikka päättäjien suosikkikeinot elinvoiman parantamiseksi % vastaajista, jotka maininneet ko. keinon. Kaavoitus ja maankäyttö Elinkeinojen edistäminen Asuntopolitiikka Julkiset liikenneyhteydet Kunnalliset palvelut Yritysten toimitilatarjonta Kunnan markkinointi Lisää tapahtumia Yhteisöllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulutusmahdollisuudet Tapa toteuttaa kunnan Paikallinen kokeilutoiminta Valinnanvapauden lisääminen Yritysneuvonnan palvelut Verojen alentaminen Avoimen datan hyödyntäminen ,5 36,3 32,9 31,2 27,9 27,9 26, , ,8 16,4 13,6 11,1 9 69,8 64,

40 Hämeenlinnan elinvoimatekijät 40

41

42 Koulutuksesta elinvoimaa Kulttuuri Lukiokoulutus Liikunta Nuoriso Perusopetus Ammatillinen koulutus Varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö Elinkeino- ja työllisyyspalvelut 42

43 Ikäluokan, 0-18-vuotiaat, osuus väestöstä vuosina 2014 ja Koko maa 20,8% 2025 Koko maa 20,2 % Karttakuva Kuntaliitto /JAH Kuntarajat MML

44 10. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, yhdyskuntien toimivuus. 1. Hyvinvointi, sivistys, elinvoimapolitiikka, työllisyyden hoito, segregaation ehkäisy. 2. Itsehallinto parantaa kansallista menestystä. 9. Kuntien ja maakuntien yhteistyö ja tehtävien siirrot. 8. Digitalisaation mahdollisuudet. Strategiset tavoitteet tulevaisuuden kunnalle (luonnos) 3. Kuntien ja valtion yhteinen käsitys kunnan itsehallinnosta. 4. Laaja osallistuminen kunnan kehittämiseen. 7. Normiston keventäminen. 6. Kuntatalous ja kuntien vetovoima työpaikkoina. 5. Julkisen sektorin kilpailukyky, työnantajapalvelut (KT), kuntaeläkkeiden rahoituspohja. 44

45 6 Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakunta- ja keskushallintoon 5 Elinympäristöroolin vahvistaminen: kuntalaisille sujuva arki sekä viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö 1 Osallisuus- ja yhteisöroolin vahvistaminen 7 Kehittäjä- ja kumppanuusroolin vahvistaminen kuntalaisten, yhteisöjen, yritysten ja toisten kuntien suuntaan Tulevaisuuden kunnan roolien vahvistaminen 4 Elinvoima- ja työllisyysroolin vahvistaminen 2 Hyvinvoinnin edistämisroolin vahvistaminen 3 Sivistysroolin vahvistaminen 45

46 Suomen Kuntaliitto Satakunnan maakuntatilaisuus Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset

47 Verkkoaivoriihen tavoite ja tunnusluvut Tavoite: Kerätä kuntalaisilta ja asiantuntijoilta näkemyksiä, miltä tulevaisuuden kunta heidän mielestään näyttää Kutsuminen: Sähköpostit, uutiskirjeet, Kuntaliiton verkkosivut, sosiaalinen media Osallistumisee n käytetty aika: 15 min per osallistunut Verkkoaivoriihi avoinna: x.x.2016 Osallistumistilanne: Satakunnan maakuntatilaisuus

48 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin Osallistuminen joko asiantuntijan tai kuntalaisen näkökulmasta Mieti kuntaa vuonna Mikä kuva sopii mielikuvaasi parhaiten? Millainen on kunta vuonna 2025? Minkä asian tärkeys korostuu tulevaisuudessa? Miten asiat tulisi käytännössä toteuttaa? 48 Satakunnan maakuntatilaisuus

49 Osallistujien taustatiedot Sukupuoli Naisia reilu 60 % osallistujista. Rooli Kuntalaisia vajaa kolmannes mukaan tulleista. Asuinkunta Satakunnasta osallistujia tällä hetkellä 33. Ikä vuotiaat aktiivisin ikäryhmä

50 Mielikuva tulevaisuuden kunnasta pääosin positiivinen Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu, yhteistyön tekemisellä kuntiin hyvinvointia ja elivoimaisuutta Mieti kuntaa vuonna Mikä kuva sopii mielikuvaasi parhaiten? Satakunnan maakuntatilaisuus

51 Sähköiset palvelut elinehto kunnissa vuonna 2025 Avoimuus ja tiedonkulku korostuvat verkostoissa ja uudenlaisessa johtamisessa Millainen on kunta vuonna 2025? Tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudess a 51 Satakunnan maakuntatilaisuus

52 Yhteenveto tuloksista Osallistujilla on pääosin positiivinen mielikuva kuntien tulevaisuudesta kunta nähdään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja monimuotoisuuden mahdollistajana Kunta rakentuu vuonna 2025 sähköisille palveluille, työllisyyden tukemiselle ja jokaisen kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksien luomiselle myös ympäristön arvostuksella oma roolinsa Tulevaisuudessa korostuvia tärkeitä teemoja elinvoimaiselle kunnalle ovat lähija sähköisten palvelujen järkevä rinnakkainelo sekä avoimuus ja tiedonkulku yhteistyöverkostoissa ja uudenlaisessa johtamisessa

53 Vielä aikaa osallistua! Osallistumisaika jatkuu saakka Osallistumislinkit» suomeksi: ruotsiksi: Satakunnan maakuntatilaisuus

54 Kiitos!