Euroopan. tieliikenneturvallisuuden peruskirja. Ohjeita. hyvien käytäntöjen ehdokkaille. Tieliikenne

Transkriptio

1 Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja Ohjeita hyvien käytäntöjen ehdokkaille Tieliikenne

2 Sisällysluettelo 1 2 Uudistettu Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja p. Hyvien käytäntöjen ehdokashaku p Kenelle nämä ohjeet on laadittu ja miksi? 2.2 Mitä Hyvät käytännöt ovat? 2. Mitä Hyvä käytäntö -ehdokkaalta edellytetään? 2.4 Miten Hyvä käytäntö -ehdokkaaksi haetaan? 2.5 Miksi hakea Hyvä käytäntö -ehdokkaaksi? 2.6 Mitä minä saan näistä ohjeista? Arvioinnin toteuttaminen p.8.1 Mistä arvioinnissa on kysymys?.2 Miten laadin arviointisuunnitelman vaikutusten mittaamiseksi?. Miten valitsen kohderyhmät?.4 Kuka suorittaa arvioinnin?.5 Miten valitsen arviointi-indikaattorit?.6 Miten valitsen arviointivälineet? 4 5 Tietojen jakaminen p.14 Peruskirjan sitoumuksen kehittäminen p.15 2

3 1 Uudistettu Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja on tieturvallisuusalan yhteiskunnallinen foorumi, joka perustuu yritysten, yhdistysten, paikallisviranomaisten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja koulujen konkreettisiin sitoumuksiin. Tällä hetkellä 2 00 yhteisöä kaikista EU:n jäsenvaltioista on sitoutunut peruskirjaan sitoumuksilla, joilla pyritään parantamaan tieliikenteen turvallisuusstandardeja ja kehittämään tieliikenneturvallisuuskulttuuria Euroopan kansalaisten keskuudessa. Peruskirjan uuden vaiheen pohjana vuosille ovat kahden aikaisemman painoksen aikana kerätyt kokemukset ja opit. Peruskirjan perusperiaatteet pysyvät samoina: kaikkien sidosryhmien, niin asiantuntijoiden kuin muiden, on yhdessä kannettava vastuu tieliikenneturvallisuudesta. Uusi iskulause puhuu puolestaan: «Together, we are Road safety!».

4 2 Hyvien käytäntöjen ehdokashaku 2.1 Kenelle nämä ohjeet on laadittu ja miksi? Nämä ohjeet on laadittu peruskirjan jäsenten avuksi Hyvä käytäntö nimityksen hakemisessa. Ohjeet pohjautuvat Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirjan sitoumuksista ja tieliikenneturvallisuutta edistävistä toimista kerättyihin kokemuksiin ja tietoihin sekä ohjelman tieteellisten asiantuntijoiden asiantuntemukseen. Laaduntakuuleiman avulla peruskirja haluaa tukea merkittäviä tieliikenneturvallisuutta edistäviä käytäntöjä: sitoutumista toimintaan, jossa noudatetaan laadukasta ja tehokasta lähestymistapaa, käytetään resursseja innovatiivisesti ja luovasti ja etsitään ratkaisuja tieliikenneturvallisuuden haasteisiin. 2.2 Mitä Hyvät käytännöt ovat? Yksinkertaistettuna hyvä käytäntö viittaa toimintaan (kuten toimet, strategiat, menetelmät, lähestymistavat, tekniikat), joka on arvioitu tehokkaaksi tavaksi puuttua tieliikenneturvallisuuteen liittyviin ongelmiin ja todettu onnistuneeksi. Hyvät käytännöt siis perustuvat näyttöön, ja niiden onnistumista voidaan mitata selkein mittarein. Tämän vuoksi hyväksi käytännöksi hyväksyttävän sitoumuksen avaintekijä on hyvin tehty arviointisuunnitelma, joka sisältää kaikki kehitysprosessin näkökohdat, osoittaa selkeästi oman toiminnan edistymisen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti sekä ennen kaikkea mahdollistaa oman toiminnan vaikutusten mittaamisen. Hyvä käytäntö -nimitys myönnetään vasta, kun sitoumuksella on saatu aikaan riittävät tulokset ja peruskirjan asiantuntijoiden ja Euroopan komission suorittamassa analyysissä tarvittavat tiedot. Näiden ohjeiden lisäksi jokainen ehdokas saa henkilökohtaista apua peruskirjan tiimiltä koko hakuprosessin ajan. Kaikki hyväksytyt Hyvät käytännöt ovat ehdolla Brysselissä vuosittain jaettavan Tieliikenneturvallisuuden huippuosaaja -palkinnon saajaksi. 4

5 2 Hyvien käytäntöjen ehdokashaku 2. Mitä Hyvä käytäntö -ehdokkaalta edellytetään? Voidakseen asettua ehdolle Hyväksi käytännöksi sitoumukselta edellytetään seuraavia: arviointisuunnitelma, jossa havainnollistetaan toiminnan vaikutukset esi-/jälkivertailun ja/tai interventio- ja vertailuryhmien avulla (vaikutustenarviointi) johdonmukaiset arviointi-indikaattorit, joita mitataan riittävästi ja joilla voidaan mitata tuloksia ja osoittaa toiminnan vaikutukset strategia, jolla varmistetaan toimista tiedottaminen ja niiden pysyvyys, sekä hyvin dokumentoidut indikaattorit prosesseille, kuten toimien määrä, tavoitetut henkilöt, tuotettu materiaali ja osallistunut henkilöstö. 2.4 Miten Hyvä käytäntö -ehdokkaaksi haetaan? Rekisteröidy Ennen Hyvä käytäntö -nimityksen hakemista on rekisteröidyttävä peruskirjan jäseneksi ja hyväksyttävä peruskirjan periaatteet. Kerro meille toimintasuunnitelmasi Jos päätät tarttua haasteeseen, täytä Hyvä käytäntö -ehdokkaille tarkoitettu lomake ja kerro tavoitteistasi, toiminta-alueestasi, suunnittelemistasi toimista ja arviointimallistasi. Toimintasuunnitelman vahvistaminen Peruskirjan tiimi tarkistaa ehdotuksen ja auttaa sinua sen muokkaamisessa, mikäli siihen on tehtävä muutoksia. Kerro oman toimintasi edistymisestä Hyväksynnän jälkeen toimintasi ja arviointisuunnitelmasi julkaistaan peruskirjan www-sivustolla, jonne voit päivittää tiedot omaan sitoumukseesi liittyvästä toiminnasta. Kerro tuloksista Kun toiminta on saatu päätökseen, sinua pyydetään tarkastelemaan toiminnan vaikutuksia arviointisuunnitelman mukaisesti. 6 7 Oman sitoumuksen arviointi Kun toiminnan vaikutusten arviointi on saatu päätökseen, peruskirjan asiantuntijat arvioivat koko sitoumustasi Hyvä käytäntö nimityksen kannalta. Hyvä käytäntö! Asiantuntijoista koostuva tuomaristo palkitsee vuosittain merkittävimmät hyvät käytännöt ja kutsuu voittajat Brysselissä järjestettävän Tieliikenneturvallisuuden huippuosaaja -palkinnonjakotilaisuuteen. 5

6 2 Hyvien käytäntöjen ehdokashaku 2.5 Miksi hakea Hyvä käytäntö -ehdokkaaksi? Yhteisvastuu Sen avulla voi toteuttaa tieturvallisuushankkeen, joka todella ilmentää peruskirjan iskulausetta "Together, we are Road Safety!. Yrityksen yhteiskuntavastuu Se haastaa organisaatiosi yhdistämään voimansa yhteiskunnallisen tavoitteen hyväksi, kansanterveyden parantamiseksi ja tieliikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Tietojen jakaminen Sen avulla voi jakaa hyviä käytäntöjä sekä saada inspiraatiota ja oppia muilta. Oppimiskokemus Asiantuntijamme auttavat oman toiminnan kehittämisessä. Näkyvyys Pääset osoittamaan toimintakykysi niin peruskirjan jäsenille kuin yhteisön ulkopuolella asettamalla selkeitä tavoitteita ja tehostamalla toimintaasi. Tieliikenneturvallisuuden huippuosaaja Sinusta voi tulla todellinen malliesimerkki sitoutumisesta tieliikenneturvallisuuteen. Tunnustus Voit voittaa palkinnon ja luoda yhteyksiä poliittisiin päättäjiin ja muihin organisaatioihin Tieliikenneturvallisuuden huippuosaaja palkinnonjakotilaisuudessa Brysselissä. 6

7 2 Hyvien käytäntöjen ehdokashaku 2.6 Mitä minä saan näistä ohjeista? Nämä ohjeet on erityisesti tarkoitettu avuksesi, kun määrittelet ja toteutat hyvien käytäntöjen ehdokashaussa esittämääsi tieliikenneturvallisuussitoumusta koskevaa vaikutustenarviointia. Tässä oppaassa ei anneta ohjeita tieturvallisuutta edistävien toimien suunnitteluun. Suunnittelua koskevia ohjeita on saatavilla peruskirjan sitoumusta koskevissa ohjeissa. Suosittelemme suunnittelemaan arvioinnin samanaikaisesti toiminnan kanssa, jotta prosessit nivoutuvat toisiinsa ja tukevat toinen toisiaan. Nämä ohjeet antavat vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi arviointi on tärkeää? Miten arvioinnin tavoitteet määritellään? Miten kohderyhmät määritellään? Miten arviointi suunnitellaan siten, että se mittaa oman toiminnan vaikutuksia? Mitkä arviointivälineet tulisi valita omia tavoitteita varten? Miten tästä jatketaan: levitys, pysyvyys ja laajentaminen. 7

8 Arvioinnin toteuttaminen Tässä osiossa annamme käytännön neuvoja oman arviointisuunnitelman laatimiseen..1 Mistä arvioinnissa on kysymys? Arvioinnin avulla voit: Selvittää oman toiminnan vaikutukset ja tehon Tunnistaa oman toiminnan vahvuudet ja heikkoudet Ratkaista, onko omat toimet toistettavissa ja missä olosuhteissa Selvittää omien toimien kustannustehokkuuden investointipäätöksiä varten ja tehdä päätöksiä omien toimien tulevaisuudesta Vaikutukset Oppimisprosessi, suoritteen parantaminen Toistettavuus Investointipäätöksissä ohjaaminen Voit arvioida: Prosesseja: Prosessiarviointi kertoo, kuinka toimintasi toteutuu käytännössä ja millaiseksi osallistujat mieltävät toiminnan. Se kertoo, miten vaikutukset saatiin aikaan tai mitkä tekijät vaikuttivat siihen. Vaikutuksia: Vaikutustenarviointi kertoo, onko tavoitteet saavutettu ja haluttuihin tuloksiin päästy. Tulokset voivat ilmetä eri tavoin: käyttäytymisen muuttaminen, tiedon ja tietoisuuden lisääminen, uusien taitojen omaksuminen jne..2 Miten laadin arviointisuunnitelman vaikutusten mittaamiseksi? Oman toiminnan vaikutusten mittaamiseen on kaksi perustapaa: Ongelma mitataan ennen interventiota, jolla tähdätään jonkin tieliikenneturvallisuuden määritetyn indikaattorin parantamiseen, ja intervention jälkeen vertailuja varten. Tätä strategiaa voidaan täydentää toisella mittauksella, jolla testataan vaikutusten pysyvyyttä pitkällä aikavälillä. Mitataan erot indikaattorien välillä tilanteissa, jotka vaikuttavat kahteen eri ryhmään: ensimmäinen ryhmä altistuu muutokselle toiminnan ansiosta (interventioryhmä), ja toinen ryhmä, jolla on samankaltaisia ominaisuuksia, ei altistu kyseiselle toiminnalle (vertailuryhmä). Tätä voidaan laajentaa moneen ryhmään tai monentyyppiseen toimintaan. 8

9 Arvioinnin toteuttaminen Molemmilla lähestymistavoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, ja kummassakin täytyy ehkä tehdä lisämittauksia tulosten varmistamiseksi. Tämän vuoksi usein suositellaan molempien tapojen yhdistelmää. Näin arviointimallia voidaan muokata seuraavasti: Mittausten ajankohta Ryhmien määrä VAIN interventioryhmä Interventioryhmä + vertailuryhmä VAIN intervention jälkeen Ennen interventiota ja sen jälkeen Ennen interventiota ja sen jälkeen + seuranta * ++* +++* Edellä olevassa taulukossa esitetään vaikutustenarvioinnissa käytettävät strategiat vaikuttavimmasta vähiten vaikuttavaan * * +++* Mittauksesta intervention jälkeen voidaan tehdä rajallisia johtopäätöksiä tuotetuista vaikutuksista. Tällä mallilla voidaan arvioida lyhyen aikavälin muutoksia. Tämäntyyppisessä arvioinnissa on tehtävä varovasti varmoja johtopäätöksiä, sillä tekijät, joita ei ole havainnoitu, ovat voineet vaikuttaa väestöön ja havainnoitaviin vaikutuksiin. Tätä arviointimallia käytetään yleisesti. Se ei kuitenkaan ota huomioon tilannetta ennen interventiota. Kun valitaan osallistujia sekä interventioettä vertailuryhmiin, on oltava erittäin huolellinen, sillä ryhmien on oltava mahdollisimman samankaltaisia, jotta havainnoitava muutos (vaikutus) johtuu interventiosta, ei ryhmiin liittyvistä eroista. Tämäntyyppisen mallin avulla voidaan arvioida kestäviä muutoksia. On kuitenkin varmistettava, että havainnoitavat vaikutukset johtuvat interventiosta, eivät muista tekijöistä, joita ei ole havainnoitu. Tämäntyyppinen malli on riittävä lyhyen aikavälin vaikutusten tunnistamiseen. Tämä on ihanteellinen arviointimalli, mutta sen toteuttaminen vaatii aikaa ja paljon vaivaa. Mallin suurin ongelma on siinä, kuinka toimintaan osallistuvien pitkän aikavälin seuranta voidaan toteuttaa. Oikean arviointistrategian valinta ei ole helppoa. Valintaan vaikuttavat suurelta osin intervention tyyppi, toimet ja kohderyhmä. Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirjan tiimi auttaa sinua asianmukaisen vaikutustenarviointimallin valinnassa toimintaasi varten. Pyydämme myös tutustumaan peruskirjan www-sivustolla julkaistavaan materiaaliin. 9

10 Arvioinnin toteuttaminen. Miten valitsen kohderyhmät? Kunnianhimoisella sitoumuksella pyritään tavoittamaan mahdollisimman monta ihmistä ja siten laajentamaan vaikutusaluetta. Jos haluat mitata vaikutusta, on tärkeää noudattaa muutamaa suositusta, jotka koskevat toimintaan osallistuvien ja niistä hyötyvien kohderyhmien valintaa. Tämä on erityisen tärkeää, jos käytät arviointimallia, joka sisältää interventio- ja vertailuryhmiä. On hyvä muistaa seuraavat asiat: Osallistujat voivat reagoida toimintaan eri tavoin. Kohderyhmäsi tulisi reagoida suunniteltuihin interventioihin myönteisesti. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja toiset omaksuvat muutokset toisia helpommin. Tämä voi johtua yleisestä muutosvastaisuudesta tai siitä, että asenteet ja tavat ovat jo myönteisiä ja siten vaikeita parantaa. Vaikutukset ovat usein selkeämmin nähtävissä, kun interventio kohdistetaan profiililtaan keskivertohenkilöihin. Jotta saisit arvioinnistasi luotettavia tuloksia, on tärkeää, että interventio- ja vertailuryhmät ovat keskenään vertailukelpoisia. Jos ryhmien välillä on ennestään eroja, on hankalaa määrittää, johtuvatko saadut tulokset interventiostasi. Esimerkiksi vapaaehtoisesti interventioon osallistuvilta saatuja tuloksia ei kannata vertailla vastoin tahtoaan osallistuvilta saatuihin tuloksiin, sillä lähtötilanteen asenteella on epäilemättä yhteys vaikutuksiin. Sen sijaan kannattaa valita interventio- ja vertailuryhmiin osallistujia, jotka ovat ominaispiirteiltään samanlaisia muun muassa iän, sukupuolen, koulutustason ja ajokokemuksen osalta. Osallistujia pitää erityisesti seurata malleissa, joissa mitataan esi- ja jälki-intervention vaikutusta, sillä osallistujilla on tapana jättää tutkimus toisessa vaiheessa, jossa pyydetään tietoja. Pitkittäisarviointia (esi- ja jälkiarviointia) toteutettaessa on paljon tehokkaampaa ja luotettavampaa verrata täsmälleen samoja ryhmiä kuin eri ryhmiä, vaikka niillä olisi samankaltaiset ominaispiirteet. Lisäksi tässä arviointimuodossa voi tulla luotettavuuteen ja anonymiteettiin liittyviä ongelmia. Nimettömänä annetut tiedot ovat huomattavasti luotettavampia, mutta on suositeltavaa käyttää koodeja osallistujien tunnistamiseen ja liittää ennen interventiota ja sen jälkeen saadut tiedot yhteen. Kokemuksia Chaves-Verínistä 1 Mitä olette oppineet muilta jäseniltä? Olemme oppineet solidaarisuuden, yhteiskunnallisen osallistumisen sekä tärkeää taustatyötä tekevien ihmisten merkityksen. Kokemuksia Passe-partout'sta 2 Miten toiminnallasi on lisätty tietoisuutta? Yli 90 % osallistujista sanoo, että heidän toiminnallaan on lisätty tietoisuutta tieliikenneturvallisuudesta. 1 Espanjan Verín ja Portugalin Chaves sijaitsevat lähellä maiden välistä rajaa. Kaupungit allekirjoittivat peruskirjan yhdessä huhtikuussa Passe-partout on Puolassa toimiva kansainvälinen yhdistys, joka vetää muun muassa tieliikenneturvallisuuteen liittyviä hankkeita. Se liittyi peruskirjan jäseneksi heinäkuussa

11 Arvioinnin toteuttaminen.4 Kuka suorittaa arvioinnin? Sisäiseen vaikutustenarviointiprosessiin voi osallistua useita henkilöitä: Arviointiprosessissa käytettävien indikaattorien tuloksien suunnittelusta, koordinoinnista ja analysoinnista vastaavat henkilöt muodostavat arviointiryhmän. Nämä henkilöt voivat kuulua sitoumuksen kehittäneeseen organisaatioon, mutta on suositeltavaa käyttää tässä ulkopuoliseen organisaatioon kuuluvia henkilöitä. Tähän tehtävään saatetaan tarvita asiantuntijoita. Toiminnasta hyötyvät osallistujat voivat ilmoittaa itseään koskevia tietoja (asenteet, käyttäytyminen, tavat, tyytyväisyys toimia kohtaan) tähän tarkoitukseen suunnitellulla kyselylomakkeella. Mukana voi olla muita tarkkailijoita, jotka pääsevät käsittelemään asiaan liittyviä tietoja (onnettomuuksia, saastumista, rikkomuksia tai riskeille altistumista koskevia tietoja), tai asiantuntijoita, jotka voivat suorittaa riippumattoman arvioinnin muun muassa toimintaalueesta tai prosesseista. Arvioinnin suunnitteluvaiheessa on määriteltävä arviointiryhmä. Kun ulkopuoliset henkilöt osallistuvat suunnitteluvaiheeseen oman organisaation henkilöiden lisäksi, se avartaa suunnitteluvaihetta. Kaikki osallistujat ovat jollakin tavalla mukana arvioinnissa. On kuitenkin tärkeää erottaa se, miten eri osallistujat ovat vaikuttaneet prosessiin, sillä kullakin on oma näkökulmansa siihen. 11

12 Hindamise korraldamine.5 Miten valitsen arviointi-indikaattorit? Seuraavilla indikaattoreilla voidaan mitata tieliikenneturvallisuutta edistävien toimien vaikutuksia. Valitse omiin taloudellisiin ja organisaatiosi puitteisiin soveltuvat indikaattorit. Jos haluat syventää sitoumustasi ja laatia kattavamman arviointisuunnitelman, saat lisätietoa asiasta Hyvä käytäntö -nimityksen ohjeista tai peruskirjan tiimiltä. Objektiiviset indikaattorit: liikenneonnettomuuksien ja -kuolemien määrän lasku liikenneturvallisuusrikkomusten, erityisesti vakavien (muun muassa turvavyön käytön laiminlyönti, ylinopeus, alkoholista ja huumeista johtuva riskikäyttäytyminen), määrän lasku onnettomuuksien aineellisten ja aikaan liittyvien kustannusten lasku riskeille altistumisen tason lasku matkojen määrä, matkojen tyyppi tai pituus, julkisen liikenteen käytön kasvu jne. Osallistumista mittaavat indikaattorit: toimintaan osallistuvien ja toiminnasta hyötyvien määrä toiminnan näkyvyyden kasvu sosiaalisessa mediassa tai muissa viestintävälineissä ajoneuvojen käyttöön tai tuotantoon liittyvien ilmansaastepäästöjen tason lasku Osallistujien tai hyödynsaajien näkemyksiin ja subjektiivisiin havaintoihin perustuvat subjektiiviset indikaattorit: tieliikenneturvallisuutta koskevan tiedon lisääntyminen, joka ilmenee myönteisinä muutoksina turvalliseen tieliikennekäyttäytymiseen liittyvissä asenteissa; myönteisinä muutoksina tieliikenneturvallisuuteen liittyvissä tavoissa. Ulkoisten tarkkailijoiden tai tieliikenneturvallisuusohjelman hallinnoinnista tai toteuttamisesta vastaavien tahojen havaintoihin perustuvat indikaattorit: toiminnalle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden noudattamisasteen arviointi alkuperäisen toimintasuunnitelman noudattamisasteen arviointi toimien merkityksellisyyden arviointi viestintätoimien tai sosiaalisessa mediassa läsnäolon arviointi. Kaikki indikaattorit eivät ole yhtä päteviä tai merkityksellisiä. Onnettomuuksien määrän ja niiden seurausten vähentämiseen liittyvä pitkän aikavälin lopullinen tavoite edellyttää yhteistä sitoutumista kaikilta yhteiskunnan aloilta. Together, we are Road Safety! 12

13 Hindamise korraldamine.6 Miten valitsen arviointivälineet? Käytettävät välineet ovat riippuvaisia toiminnan vaikutusten mittaamiseen valituista indikaattoreista. Yleisesti käytetään kahta strategiaa: at. Käytetään ulkoisia tai sisäisiä rekisteröintijärjestelmiä, joilla pidetään kirjaa kaikista indikaattoreissa tapahtuvista muutoksista (onnettomuudet, rikkomukset, aika, välimatkat, tienkäyttäjien määrä jne). Tässä tapauksessa on tärkeää varmistaa pääsy tietoihin ja puntaroida etukäteen, missä määrin muutokset johtuvat interventiosta (esimerkiksi onnettomuustilanteet ovat epätodennäköisiä, ja todellisten muutosten havaitseminen vaatii paljon aikaa). Käytetään hyödynsaajien ja muiden tarkkailijoiden täyttämiä kysely- tai tutkimuslomakkeita raportoinnin pohjana. Kyselylomakkeissa voidaan käyttää sekä objektiivisia (onnettomuudet, rikkomukset, aika, välimatkat, tienkäyttäjien määrä jne.) että subjektiivisia (käyttäytyminen, asenteet, tavat, tiedot) indikaattoreita. Ne soveltuvat myös arviointivälineeksi niin hyödynsaajille kuin muille tarkkailijoille. Laadullisempia indikaattoreita voidaan saada haastattelujen tai kohderyhmien avulla. Näillä menetelmillä voidaan täydentää aiempia menetelmiä. Niiden avulla voidaan havaita virheitä ja puutteita koko prosessissa ja siten parantaa osaltaan tulosta. 1

14 4 Tietojen jakaminen Hankkeessa pyritään lisäämään Hyvä käytäntö -ehdokkaiden näkyvyyttä, inspiroimaan muita tahoja ja olemaan tieliikenneturvallisuuden hyvien käytäntöjen esimerkkinä kaikkialla Euroopassa. Kaikki Hyvä käytäntö -sitoumukset niistä haastatellaan ja niitä esitellään peruskirjan kolmen kuukauden välein ilmestyvässä uutiskirjeessä, joka lähetetään kaikille jäsenille ja muille tilaajille ne näkyvät peruskirjan sosiaalisen median viikko-ohjelmassa, johon kuuluvat suosituimmat sosiaalisen median foorumit, kuten Facebook-sivu, Twitter ja Google+ palvelu, sekä LinkedIn-sivu ja YouTube-kanava, joilla pyritään synnyttämään näkemyksiä ja keskustelua niillä tavoitellaan Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirjan palkintoa, joka on kehitetty lisätunnustukseksi inspiroivimmille hyville käytännöille. Kaikki palkintoehdokkaat ja palkinnonsaajat ovat näkyvästi esillä vuotuisessa konferenssissa, saavat näkyvyyttä omassa osiossaan www-sivustolla ja sosiaalisessa mediassa sekä ilmoitetaan uutiskirjeessä sitoumuksien antajia pyydetään kertomaan kokemuksistaan peruskirjan www-sivustolla tätä varten varatussa osiossa, jossa kootaan yhteen innostavia ajatuksia ja näkemyksiä ne saavat peruskirjan kotisivulla näkyvyyttä osiossa, jossa jäseniä nostetaan esiin osallistujia pyydetään niiden osalta päivittämään omaan toimintaansa liittyviä uutisia sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter) ja jakamaan sisältöä peruskirjan sivuilla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #ERSC ja synnyttämään keskustelua. 14

15 5 Peruskirjan sitoumuksen kehittäminen Peruskirjan yhteisöön kuuluu 2 00 jäsentä, jotka ovat sitoutuneet hankkeeseen konkreettisilla tieliikenneturvallisuutta edistävillä toimilla. Kaikki peruskirjan jo allekirjoittaneiden aikaisemmat sitoumukset ovat heidän profiileissaan uudella www-sivustolla. Toivomme heiltä edelleen aktiivista osallistumista ja muiden innostamista. Miten tämä onnistuu? julkaisemalla tietoa omista tieliikenneturvallisuutta edistävistä toimista, järjestämällä tielii kenneturvallisuustapahtumia ja kutsumalla muita mukaan lähettämällä omia kokemuksiasi siitä, kuinka peruskirjan toimintaan osallistuminen on antanut yrityksellesi mahdollisuuksia tarttua tieliikenneturvallisuuden ongelmiin ja toimia muut haluavat oppia kokemuksistasi! jakamalla kokemuksesi uusien jäsenten kanssa, kommentoimalla muiden saavutuksia ja jakamalla tietoja uudistamalla oma tieliikenneturvallisuussitoumuksesi toisintamalla toimesi tai kehittämällä uusia sitoumuksia peruskirjan avulla laajentamalla sitoumuksesi toiminta-alaa ja kohdistamalla toimet suojattomiin tienkäyttäjiin, kuten nuoriin. STIVOn kokemuksia Onko teillä lisää ideoita tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi? Aiomme jatkaa ennalta ehkäisevää työtämme liikenteenkäyttäjien hyväksi ja Cahier de Routen kouluissa tekemäämme työtä. Aiomme myös nimetä yrityksessämme tieliikenneturvallisuuden asiamiehen. Tuotamme liikenneonnettomuudesta videon yhdessä hätäpalvelujen kanssa. Lisäksi lisäämme lasten tietoisuutta julkisen liikenteen turvallisuussäännöistä ja siitä, miten selvittää riskitilanteet. STIVO hoitaa kunnallista bussiliikennettä Cergy-Pontoisessa Ranskassa. Se allekirjoitti peruskirjan vuonna

16 Nämä ohjeet on laatinut P.A.U. Education yhteistyössä Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirjan asiantuntijoiden kanssa. Koordinaattorina on toiminut tohtori Jaime Sanmartín. Ohjeet kuuluvat osana Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston kanssa tehtyyn sopimukseen. 16

17 Allekirjoita Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja ja tule mukaan vaikuttamaan. Liity tuhansien eurooppalaisten järjestöjen, yhdistysten ja yritysten joukkoon pelastamaan ihmishenkiä. Puh: (4)