Thaimaa. Marraskuu 2010
|
|
- Reino Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Thaimaa Marraskuu 2010
2 Thaimaan maaraportti 2 (24) Thaimaan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Thaimaan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Rahoitus ja takuut... 8 Finnvera... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous ja kalastus Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Palvelusektori Tietoliikennepalvelut... 20
3 Thaimaan maaraportti 3 (24) Pankki- ja rahoitustoiminta Matkailu Logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 23
4 Thaimaan maaraportti 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: tina, luonnonkumi, maakaasu, volframi, tantaali, metsät, lyijy, kipsi, ruskohiili, fluoriitti Rajanaapurit: Malesia, Kambodza, Laos, Myanmar (Burma) Asukasluku: 67,1 (2010) Pääkaupunki: Bangkok (kaupunkialueen väkiluku 5,7 milj.) Väestönkasvu: 0,65% (2010) Syntyvyys: 13,0/1000 as. (2010) Kuolleisuus: 6,5/1000 as. (2010) Elinajan odote: miehet 72,9 vuotta, naiset 77,2 vuotta (2010) Etniset ryhmät: thait 75 %, kiinalaiset 14 %, muut 11 %. Virallinen kieli: thai Uskonnot: buddhalaiset 95 %, muslimit 4%, kristityt ja muut 1%
5 Thaimaan maaraportti 5 (24) Infrastruktuuri Aika: GMT+7 tuntia Suuntanumero: +66, kaupunkien suuntanumerot Bangkok 2, Chiang Mai 53 Matkapuhelinstandardi: GSM, CDMA2000 Sähköverkko: 220V, 50 Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Prathet Thai (Thaimaan kuningaskunta) Maatunnus: TH Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Valtion päämies: kuningas Bhumibol Adulyadey (vallassa lähtien) Pääministeri: Abhisit Vejjajiva ( alkaen) Aluehallinto: 76 maakuntaa Merkittäviä vuosilukuja: 1100 Siam, 1782 nykyinen hallitsijasuku valtaan, 1932 maasta perustuslaillinen monarkia, 1939 nimi muuttui Thaimaaksi, 1997 uusi perustuslaki Itsenäistynyt: Thaimaa on aina ollut itsenäinen, valtio perustettu vuonna 1238 Kansallispäivä: (kuningas Phumiphonin syntymäpäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 baht (THB) = 100 satang Valuuttakurssi: 1 USD = 32,7 THB (keskiarvo vuonna 2010, arvio) Bruttokansantuote vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 310,3 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 583,9 mrd. USD BKT henkeä kohti vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 4600 USD, ostovoimapariteetilla 8650 USD Inflaatio: 3,5 % (2010, arvio) Merkittävimmät teollisuustuotteet: sementti, jalokivet, sähkölaitteet ja niiden komponentit, integroidut piirit, huonekalut, muoviteollisuuden tuotteet, tina, riisi, kumi Tärkeimmät vientituotteet: koneet, laitteet, sähkötarvikkeet, kulkuneuvot Päätuontituotteet: tuotantohyödykkeet, polttoaineet, metallit, elektroniikkateollisuuden komponentit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Japani, Kiina, Singapore, Malesia, Hongkong Verotus: yritysverokanta %, arvonlisävero 7 %, korkein henkilökohtainen tulovero 37% Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Thaimaa on sijaluvulla 78 (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Thaimaa on sijaluvulla 36 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky).
6 Thaimaan maaraportti 6 (24) Liiketoiminta Thaimaan vahvuudet ja heikkoudet Thaimaan markkinoiden positiivisia piirteitä: suhteellisen alhainen inflaatio- ja korkotaso vahva talouskasvu suhteellisen edullinen työvoima sijainti maailmantalouden kasvualueella Thaimaan markkinoiden negatiivisia piirteitä: korruptio alhainen koulutustaso sisäpoliittinen epävakaus ajoittain Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyvä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tietoliikenne, erityisesti lisäarvopalveluissa ja laitetoimituksissa sekä verkkoinfrastruktuurissa Koneet ja kuljetusvälineet Terveys- ja hyvinvointiteknologia Metsäteollisuus Energia Myynti ja markkinointi Thaimaan markkinoiden erityispiirteitä Thaimaa on yksi Kaakkois-Aasian kiinnostavimmista markkinoista. Maa avautui voimakkaasti 1990-luvulla ja on merkittävä ulkomaisten sijoitusten kohde luvulla talouspolitiikka on ollut menestyksekästä. Lukuunottamatta vuoden 2009 notkahdusta Thaimaan talous on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Jakelukanavat Thaimaan talouselämä on keskittynyt Bangkokiin. Tuotantoa on toki pääkaupungin ulkopuolellakin, lähinnä maan eri teollisuuspuistoissa, mutta yritysten pääkonttorit ovat lähes poikkeuksetta Bangkokissa. Kumppania ei siis välttämättä tarvitse etsiä koko Thaimaasta. Paljolti riippuu toimialasta, kuinka jakelukanavan valinnassa pitää edetä. Harvalla yrityksellä on tuote, jonka edustuksesta kilpailtaisiin. Useimmiten yritys joutuu tyytymään tarjolla olevaan vaihtoehtoon, ellei sitten ole valmis etabloitumaan markkinoille. Erittäin tärkeää on löytää riittävän hyvä paikallinen partneri, joko
7 Thaimaan maaraportti 7 (24) edustaja tai jakelija. Valitulla partnerilla tulee olla suhdeverkosto kunnossa alan päättäjiin ja taustat onkin syytä selvittää ennen sopimuksen allekirjoittamista. Thaimaassa on aasialaiseen tapaan melko yleistä käyttää hyödyksi isoja kauppahuoneita. Niiden etuina ovat vakavaraisuus, tunnettuus, luotettavuus, laajat resurssit sekä yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Esimerkkeinä tunnetuista kauppahuoneista ovat mm. thaimaalainen Berli Junker, amerikkalainen Louis T. Leonowens sekä eurooppalaiset B. Grimm, Diethelm, East Asiatic Company, FE Zuellig sekä Inchcape. Toisena vaihtoehtona on pienemmän, tiettyyn toimialaan erikoistuneen yrityksen löytäminen. Niiden verkot eivät ole niin laajalle levittäytyneitä, mutta ne ovat erittäin tehokkaita. Myynti ja hinnoittelu Oikea hinta-laatusuhde on tärkeä asia. Thaimaalaiset eivät usko saavansa hyvää halvalla, heillä on kokemusta maansa halvoista ja huonolaatuisista kopioista. Amerikkalaiset tuotteet ovat parhaita, eurooppalaiset tuotteet ovat kohtuullisia. Suomi tunnetaan korkean laadun tuottajana, erityisesti Nokia on vahvalla asemallaan auttanut tunnettuuden lisäämisessä. Suomalaiset tuotteet ovat haluttuja ja niistä voi joskus jopa olla mahdollista saada kilpailijoita parempi hinta. Valtaosalla thaimaalaisista ei ole selkeää mielikuvaa Suomesta, joten Suomi-markkinoinnilla ei itsessään pärjää. Suurin osa Thaimaan kuluttajista elää köyhyydessä, mutta maassa on myös kulutuskykyinen väestönosa, jolle raha ja materia ovat tärkeitä. Tämän väestön määrä kasvaa koko ajan. Thaimaan keskiluokalle status on erittäin tärkeä asia. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös kalliimman hintaluokan tuotteiden markkinoilla. Kaupoissa on paljon kampanjoita, joissa kuluttajia houkutellaan ostamaan buy one, get one for free. Luovuus ja hulluus eivät ole kiellettyjä ominaisuuksia. Hulluus etenkään, koska thaimaalaiset pitävät asioista, jotka ovat sanuk, eli hauskoja. Yritysten välisissä liiketoimissa korostuu aasialaiseen tapaan henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Tutulta liikekumppanilta ostetaan mieluummin, jopa kalliimmalla, kuin tuntemattomalta. Tarjouspyynnöt lähetetään pääsääntöisesti tutuille. Korruptio on yleistä: vastapuolen henkilökohtainen palkitseminen saattaa joskus jopa ratkaista kaupat. Mainonta Mainonta eri medioissa, julkisissa kulkuvälineissä, tienvarsilla ja urheilukilpailuissa on runsasta. Mediamainontaa on erityisesti televisiossa ja radiossa. Sanoma- ja aikakausilehtiä luetaan vähemmän kuin Suomessa. Bangkokin pimeät illat ja
8 Thaimaan maaraportti 8 (24) ruuhkaiset tiet takaavat tienvarsien valomainonnan näkyvyyden. Myös Bangkokin julkisen liikenteen helmi skytrain on media, jonka mainokset huomataan. Myynti julkiselle sektorille Julkisen sektorin hankkeissa on ulkomaalaisten vaikea menestyä ilman paikallista osaamista ja hyviä suhteita. Kaupat on saatettu sopia jo hyvissä ajoin ennen tarjouskilpailua. Valtion ei tarvitse hyväksyä halvinta tarjousta, vaan valituksi voi tulla kallis, mutta kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto. Julkisen sektorin hankinnoissa tulisi olla mukana jo niiden valmisteluvaiheessa. Negatiivisena puolena tässä yhteydesssä mainitaan suhteellisen laajamittainen korruptio. Franchising, lisensointi ja immateriaaliset oikeudet Franchising on otettu Thaimaassa hyvin vastaan niin kuluttajien kuin partnereidenkin taholta. Kansainvälisten pikaruokaketjujen lisäksi markkinoilla on myös paikallisia ketjuja. Enemmistöosuus on tavoittelemisen arvoinen asia. Lisensoinnissa on erittäin suositeltavaa käyttää apuna paikallisen lakifirman osaamista. Tavaramerkit tulee rekisteröidä paikallisesti. Thaimaalaisethan ovat tunnetusti hyviä kopioimaan, eikä kopiointia aina edes kyseenalaisteta. Immateriaalioikeuskysymyksissä asioita ei pitäisi riitauttaa, vaan lähtökohtana tulisi olla yhteisymmärrykseen pääseminen. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Thaimaan riittävän maksukyvyn maaksi, maaluokka 3/7. Jos rahoitusta tarvitaan lyhyen maksuajan (maksuaika enintään 1 vuosi) kaupoille, suositeltava maksutapa on peruttamaton remburssi (ILC). Tapauskohtaisesti voidaan harkita tililuottoehtojen takaamista. Ostajalle järjestettyyn pidempiaikaiseen rahoitukseen (takaisinmaksuaika enintään 10 vuotta) liittyvää riskiä voidaan harkita katettavaksi tapauskohtaisesti.
9 Thaimaan maaraportti 9 (24) Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh , sähköposti mika.relander@finnvera.fi Pankkiriskit rahoituspäällikkö Riikka Alatalo, puh , sähköposti riikka.alatalo@finnvera.fi Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e Bruttokansantuote (%-muutos) BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) a e 2011e 2012e 4,9 2,5-2,2 7,0 4,0 4,9 247,1 272,4 264,0 310,3 335,7 360,3 BKT henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Budjetin tasapaino (% BKT:sta) Yksityinen kulutus (%-muutos) Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat (keskimääräinen %- muutos) Vaihtotase (mrd. USD) Vaihtotaseen yli- /alijäämä (% BKT:sta) Valuuttakurssi THB / 1 USD (keskikurssi) ,3-1,1-4,4-2,2-3,4-2,4 1,7 2,7-1,1 4,6 3,8 4,1 1,5 1,2-9,0 10,5 5,0 4,5 2,2 5,4-0,9 3,5 2,0 2,2 15,7 1,7 20,3 12,0 15,5 19,0 6,3 0,6 7,7 3,9 4,6 5,3 34,5 33,3 34,3 32,7 31,7 31,4 Lähde: EIU (10/2010), e= ennuste Bruttokansantuote Viennin osuus on yli 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Thaimaan talous on riippuvainen valuuttavirroista ja viennistä ja on siksi herkkä kansainvälisille finanssikriiseille. Talouskasvussa on ollut ongelmana mm. että infrastruktuuri ei ole kehittynyt riittävän nopeasti, teknologia-alojen osaajista on pula ja tulot ovat jakautuneet epätasaisesti. Talouden kehitys on keskittynyt Bangkokin ympärille, alueen osuus maan taloudellisesta toiminnasta on noin 50 prosenttia.
10 Thaimaan maaraportti 10 (24) Vuoden 1998 talouskriisin jälkeen Thaimaan talous on kehittynyt tasaisen vahvasti 2000-luvulla. Viennistä riippuvaisena Thaimaan talous supistui 2,2 % v. 2009, mikä oli vähemmän kuin alkuvuonna 2009 pelättiin. Vuonna 2010 talouskasvu on piristynyt merkittävästi ja sen odotetaan nousevan 7 % :n tasolle. Kansainvälisten suhdanteiden ohella Thaimaassa on ollut huolena maan sisäpoliittinen tilanne. Kun talouskriisi helpotti talvella 2010, niin maassa on puhjennut polittiisia levottomuuksia keväällä. Mikäli sisäpolittinen tilanne kärjistyy, niin vaikutukset tuntuvat ensimmäisenä turismissa. Inflaatio Thaimaan inflaatio on pysynyt maltillisella tasolla. Vuonna 2009 kuluttajahinnat laskivat 0,9 %, mutta vuonna 2010 inflaatio on kiihtynyt 3,5 % :n. Inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan lähivuosina. Öljyn ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen muutos vaikuttaa kuluttajahintojen nousun nopeuteen. Vaihtotase Thaimaan vaihtotase on ollut 2000-luvulla yleensä ylijäämäinen. Vaihtotaseen tasapaino on vaihdellut yllättävänkin paljon vuosittain. Ylijäämä nousi ennätyssuureksi vuonna 2009 ja sen odotetaan hieman supistuvan kuluvana vuonna kun kotimainen kysyntä vahvistuu. Talouspolitiikka Thaimaan julkinen talous on alijäämäinen. Julkinen velka on kasvanut 2000-luvulla. Hallitukset ovat rahoittaneet velkarahalla vaalilupauksia, mm. maanviljelijöille tarkoitettuja edullisia lainoja, terveydenhuollon uudistuksia ja kaikkein köyhimpien maanviljelijöiden velkojen uudelleenjärjestelyjä. Thaimaa on poistanut valuuttamääräyksiä osana Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa tehtyä sopimusta. Thaimaan julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan ollut vuonna 2009 mitenkään erityisen suuri vaan esimerkiksi selvästi pienempi kuin useimmissa OECD -maissa. Mikäli taloudellinen tai polittinen kriisi kärjistyisi, saattaa olla mahdollista että valuuttamääräykset muuttuvat nopeastikin suuntaan tai toiseen. Työvoima Työvoiman määrä on noin 39 milj. henkilöä. Maatalous työllistää yhä n. 40 % työssäkäyvistä, sen osuus bkt:stä on 11,5 %. Työssäkäyvistä 40 prosenttia sai elantonsa maataloudesta, 17 prosenttia valmistusteollisuudesta ja seitsemän prosenttia rakentamisesta. Kaupan palveluksessa oli 16 prosenttia, kuten myös palvelusektorilla. Työvoima on vähemmän koulutettua kuin naapurimaissa, koulutetusta työvoimasta on pula. Yleistä työvoimapulaa ei ole näköpiirissä. Maatalouden korkea työvoimaosuus tekee tilastot osin vertailukelvottomiksi länsimaisten tilastojen kanssa.
11 Thaimaan maaraportti 11 (24) Thaimaassa on voimassa vähimmäispalkkajärjestelmä. Palkan määrä riippuu eniten sijainnista. Ylitöistä maksetaan ylityökorvaus. Laissa on määritelty työsuhteen lopettamisen ehdot, lisäksi on laki, joka valvoo sopimattomia käytäntöjä ja erottamisia. Työriitoja selvitetään työoikeudessa. Työvoimasta on järjestäytyneitä vain 4 prosenttia, mikä on Kaakkois-Aasian alhaisin luku. Työttömyys Viralliset työttömyysluvut ovat arviolta puolet todellisista luvuista. Maailmanpankin arvioiden mukaan todellinen työttömyysluku on kahdeksan prosenttia, joka sisältää myös maaseudulta kaupunkeihin muuttavat kausityöläiset. Myös alle 2 % suuruista työttömyysprosenttia esitetään monessa yhteydessä. Luvut eivät ole mitenkään vertailukelpoisa läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Thaimaassa on paljon sekä laillisia että laittomia siirtotyöläisiä. Maassa on arvioitu olevan laitonta vierastyöläistä. Suurempi määrä thaimaalaisia asuu Thaimaan ulkopuolella ja heidän lähettämänsä valuuttatulot ovat tärkeitä maalle. Taloudellisten taantumien aikana maasta on karkotettu lukuisia vierastyöläisiä. Työttömyydestä huolimatta monella teollisuuden alalla on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Maailmantalouden hidastuminen tulee tosin lieventämään tätä pulmaa. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Thaimaa valvoo etujaan useassa kansainvälisessä järjestössä. Alueellisesti tärkein on ASEAN, jonka perustajajäseniin Thaimaa kuuluu. Lisäksi Thaimaa on jäsenenä mm. APEC:issa, Aasian kehityspankissa (ADB), ECOSOC:issa, ILO:ssa, Kansainvälisessä valutturahastossa (IMF), Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä kauppajärjestössä WTO:ssa.
12 Thaimaan maaraportti 12 (24) Ulkomaankaupan kehitys Thaimaan ulkomaankauppa e mrd. USD e 2011e 2012e Vienti Tuonti Tase Lähde: EIU 10/2010, e=ennuste Thaimaan vienti jakautuu pääsääntöisesti maataloushyödykkeisiin ja valmistusteollisuuden tuotteisiin. Valmistusteollisuuden osuus viennistä on noin 80 prosenttia. Valmistusteollisuus on puolestaan puolivalmisteiden ja raaka-aineiden osalta riippuvainen tuonnista. Tärkeimmät kauppakumppanit Thaimaan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Japani, Kiina ja Yhdysvallat. Thaimaan tärkeimmät vientimaat 2009 (osuus, %) Thaimaan tärkeimmät vientimaat 2009 Yhdysvallat 11 % Kiina 11 % Muut 68 % Japani 10 % Lähde: EIU 10/2010
13 milj. EUR Thaimaan maaraportti 13 (24) Thaimaan tärkeimmät tuontimaat 2009 (osuus, %) Thaimaan tärkeimmät tuontimaat 2009 Yhdysvallat 6 % Kiina 13 % Muut 62 % Japani 19 % Kauppa Suomen kanssa Lähde: EIU 10/ ,0 300,0 250,0 200,0 150,0 Suomen ja Thaimaan välinen kauppa ,0 50,0 0,0-50,0-100,0-150, vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen kauppa Thaimaan kanssa on ollut viime vuodet Suomelle alijäämäistä. Vienti Thaimaahan on ollut muutamana viime vuonna vain noin puolet tuonnin määrästä. Tuonnin arvo laski vuonna 2009 edellisvuoden yli 300 miljoonasta eurosta 218 miljoonaan euroon. Suomen vienti laski samoin noin kolmanneksen. Kauppataseen vaje supistui samalla. Vuoden 2010 tammi-elokuussa tuonti Thaimaasta on pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta Suomen vienti Thaimaahan on yli kaksinkertaistunut erityisesti koneviennin kasvun ansiosta ja kauppataseen vaje on supistunut neljään miljoonaan euroon.
14 Thaimaan maaraportti 14 (24) Suomen vienti Suomesta viedään Thaimaahan pääasiassa koneita ja laitteita, lannotteita ja paperia. Suomen vienti Thaimaahan 2009 Elintarvikkeet ja juomat 2,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,4 % Valmiit tavarat 16,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 23,0 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 25,9 % Valmistetut tavarat 29,6 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Thaimaahan vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 64 paperi, pahvi sekä tuotteet niistä 19, metallirahat 13,7 13 > lannoitteet, valmistetut 11, rauta ja teräs 7, muut sähkökoneet ja laitteet 6, puhelin, radio, tv yms. laitteet 6, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 4, eri toimialojen erikoiskoneet 4, kojeet ja mittarit 3, orgaaniset kemialliset aineet 3, tärkeintä yhteensä 80, Suomen koko vienti Thaimaahan 103, Lähde: Tullihallitus 03/2010
15 Thaimaan maaraportti 15 (24) Suomen tuonti Suomen tuonti Thaimaasta 2009 Valmiit tavarat 19,8 % Elintarvikkeet ja juomat 16,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 50,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 2,3 % Valmistetut tavarat 6,8 % Ulkomaiset investoinnit Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Thaimaasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 29, muut sähkökoneet ja laitteet 25, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 23, toimistokoneet ja atk-laitteet 16, kala- ja kalavalmisteet 16, vaatteet 16, muut valmiit tavarat 14, moottoriajoneuvot 11, hedelmät ja kasvikset 7, kivennäisainetuotteet 6, tärkeintä yhteensä 168, Koko tuonti 217, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Yli puolet Suomen tuonnista Thaimaasta koostuu koneista, laitteista ja autoista sekä elektroniikkateollisuuden tuotteista. Thaimaasta tuodaan Suomeen myös vaatteita sekä elintarvikkeita kuten kalaa ja hedelmiä ja kasviksia. Thaimaa on onnistunut houkuttelemaan Kaakkois-Aasian maista parhaiten ulkomaisia sijoituksia. Eniten ulkomaisia sijoituksia tehtiin Japanista, USA:sta ja Hongkongista. Suurin osa investoinneista on suuntautunut elektroniikkateollisuuteen, koneenrakennukseen, kemianteollisuuteen ja metalliteollisuuteen. Thaimaan bahtin devalvoituminen on tehnyt yritysostot edullisiksi viime vuosina. Investointiedut ja -rajoitukset
16 Thaimaan maaraportti 16 (24) Thaimaan investointineuvostolla (BOI) on laajat valtuudet myöntää toimilupia ulkomaisille sijoittajille. Ulkomaisilta kiellettyjen tuotantoalojen listalla ovat mm. aseet ja räjähteet, media, kiinteistönvälitys, lääkkeet ja käsityötaide. Poikkeusluvan saaminen on mahdollista. Thaimaan lainsäädäntö rajoittaa ainoastaan ulkomaalaisomistusta, vähemmistöllä voi olla yhtiön äänivalta. Thaimaassa on mm. seuraavanlaisia investointikannustimia: verohelpotukset, vapautus osittain tai kokonaan koneiden ja laitteiden tuontitulleista, osittainen vapautus raaka-aineiden ja komponenttien tuontitulleista, vapautus yhtiöverosta määräajaksi ja kaksinkertainen vähennysoikeus esim. energiasta. Etuudet myöntää investointineuvosto (BOI). Erityistalousalueet Thaimaassa on useita teollisuusalueita (Industrial Estates). Teollisuusalueet on luokiteltu kolmeen ryhmään: IAET:n (Industrial Estate Authority of Thailand) hallitsemiin, IAET:n ja yksityisten muodostamien yhteisyritysten hallitsemiin sekä yksityisten omistamiin ja hoitamiin alueisiin. Ulkomaalaisten on mahdollista omistaa maata näillä alueilla. IAET on teollisuusministeriön alaisuudessa toimiva valtion yritys. Sen tehtävänä on toteuttaa teollisuuden kehittämispolitiikkaa sekä varmistaa koko maan teollinen kehitys. Thaimaassa on kahdenlaisia erityistalousalueita: GIZ (General Industrial Zone) ja EPZ (Export Processing Zone). GIZ:t on varattu teollisuudelle, joka valmistaa tuotteita koti- ja/tai vientimarkkinoille. EPZ:t puolestaan on tarkoitettu vientiteollisuuteen tuotteita valmistaville aloille. Useimmilla EPZ-teollisuusalueilla on oma tullinsa. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin maksutasetilaston mukaan suomalaisten yritysten suorat investoinnit Thaimaahan ovat kasvaneet 2000-luvulla reilusti 1990-lukuun verrattuna. Thaimaassa toimii yli 40 suomalaista yritystä. Tuotannollista toimintaa on mm. seuraavilla yrityksillä: Fortum Power and Heat, Metso Paper, Metso Automation, Outokumpu Hitachi Copper Tubes, Raflatac, Wiik & Hoeglund, Foster Wheeler, Huhtamaki, Nopon, Sako Trading ja Konecranes Services. Maa- ja metsätalous ja kalastus maatalouden osuus BKT:sta on noin 11 % tärkeimmät vientituotteet ovat riisi, kumi, kala metsät huventuneet hakkuiden seurauksena, istutusprojekteja on käynnissä Kokonaispinta-alasta viljeltyä on noin 38 prosenttia, metsää on 20 prosenttia. Vielä 1950-luvulla maassa oli huomattavat metsävarat, jotka ovat sittemmin huvenneet valtavien hakkuiden johdosta. Vuodesta 1989 lähtien on ollut voimassa luonnon-
17 Thaimaan maaraportti 17 (24) Teollisuus ja rakentaminen metsien hakkuukielto. Hallitus on käynnistänyt useita metsänuudistusprojekteja, joissa istutetaan lähinnä kumipuuta. Maatalouden merkitys kansantaloudessa on huomattava, vaikkakin sen osuus bruttokansantuotteesta on supistunut kolmannekseen viimeisten 30 vuoden aikana. Maatalous työllistää noin puolet työntekijöistä ja koko maataloussektorin, mukaan lukien agroteollisuuden, osuus viennistä on noin viidennes. Sektorin kilpailukykyä on pyritty kohentamaan perustamalla mm. agroteollisuuden vientialueita ja investoimalla maatalouden kehitys- ja tutkimustyöhön. Hankkeita rahoittaa mm. Aasian kehityspankki. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, kahvi, kassava, pippuri, luonnonkumi, maissi, ruokosokeri, tupakka, vihannekset ja juutti. Riisi on tärkein viljelykasvi ja merkittävin maatalouden vientituote. Noin kolmannes sadosta menee vientiin. Thaimaa on yksi maailman suurimmista riisinviejistä. Suurin osa riisistä tuotetaan maan keskialangoilla. Sadon tuottavuutta heikentävät alkeelliset viljelymenetelmät. Thaimaa on maailman suurin raakakumin viejä. Tärkeimmät markkinat ovat Japanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tuotanto on kasvanut voimakkaasti luvulla, sen jälkeen kun vuosikymmenen alussa tuotiin markkinoille erittäin runsassatoinen kumipuulaji. Suurimmat kumipuuviljelmät sijaitsevat maan eteläosissa. Tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin. Kalastuksesta hankkii elantonsa noin ihmistä, aluksia on noin , joista syvänmeren troolareita on Suuri osa syvänmeren aluksista on nykyaikaisia kalastustehtaita, jotka pyytävät ja jalostavat mm. mustekalaa, hummereita, katkarapuja ja tonnikalaa. Katkarapujen ja äyriäisten osuus kokonaissaalista on noin puolet. Kaksi kolmasosaa jalosteista ja pakastetuotteista menee vientiin, suurimmat markkinat ovat Yhdysvalloissa. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on noin 46 prosenttia ja valmistusteollisuuden vajaat 30 prosenttia. Thaimaan teollisuustuotanto on viimeisten vuosien aikana kehittynyt hyvin vaihtelevasti. Suurin syy on teollisuustuotannon vientivetoisuus ja herkkä haavoittuvuus kansainvälisen talouden suhdannevaihteluille. Teollisuus työllistää noin neljänneksen ja valmistusteollisuus 15 prosenttia työvoimasta. Tuotantolaitoksista suurin osa (80 %) on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Tärkeimmät valmistusteollisuuden tuotteet ovat tekstiilit, elintarvikkeet, ajoneuvot, sähkökoneet ja -laitteet sekä elektroniikka. Bangkokin alue on merkittävin teollisuuskeskittymä, mutta alueellinen tuotanto on kasvussa rannikolla pääkaupungista kaakkoon.
18 Thaimaan maaraportti 18 (24) Thaimaa satsaa voimakkaasti valmistusteollisuuden jalostusarvon nostamiseen. Teknologia- ja taitotietosiirtojen avulla maahan on luotu korkean teknologian teollisuutta, joka tuottaa mm. elektroniikkaa, muuntajia ja generaattoreita sekä telekommunikaatiolaitteita. Teollisuus tarvitsee rakennemuutosta. Ylisuuri luottamus lyhytaikaiseen velkaan on aiheuttanut pullonkauloja maksuvalmiuteen. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös valuutan heikkeneminen, kotimarkkinoiden kysynnän supistuminen ja palkkakustannusten nousu. Ulkomaiset yritykset valittavat korruptiosta, byrokratiasta, viivytyksistä tullissa, ammattitaitoisen henkilökunnan vähyydestä ja alhaisesta valtion kannustimien käyttöasteesta. Lisäksi rahoituspalvelua, työntekijöitä sekä teknologiaja tuotantotekijämarkkinoita koskeva lainsäädäntö on puutteellista. Valmistusteollisuus Elektroniikkateollisuus on ollut Thaimaan johtava vientisektori vuodesta 1985 lähtien. Se työllistää yli työntekijää. Ala on raaka-aineiden suhteen tuontiriippuvainen ja valmiista tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin. Tuotantolaitokset ovat pääasiassa monikansallisten yritysten kokoonpanotehtaita. Tärkeimpiä tuotteita ovat tietokoneet, tietokoneiden osat, mikropiirit ja kulutuselektroniikka. Ala on kasvanut noin 20 prosentin vuosivauhti viimeisten 10 vuoden aikana. Bahtin devalvoituminen on piristänyt alan vientiä huomattavasti luvun lopulla. Elektroniikkateollisuus kilpailee sekä Malesian että Filippiinien tuotannon kanssa vahvojen ostajamaiden, USA:n, Japanin, ja Euroopan markkinoista. Tekstiiliteollisuus on Thaimaan toiseksi suurin vientiteollisuus. Tekstiilialan yrityksiä on noin ja ne työllistävät yli miljoonaa ihmistä. Kaksi kolmasosaa alan tuotteista on vaatteita ja tärkeimmät vientimarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tekstiiliteollisuus on hyötynyt EU-viennin kasvusta (2. tärkein markkina-alue). Tekstiiliteollisuuden osuus on noin 12 prosenttia teollisuustuotannosta. Thaimaassa toimii yli kymmenen amerikkalaisten ja japanilaisten autojättien kokoonpanotehdasta, jotka tuottavat markkinoille noin miljoonaa autoa vuodessa. Tuotannosta noin puolet menee vientiin. Paikallinen alihankintateollisuus tuottaa kotimaisen autoteollisuuden tarvitsemista osista 60 prosenttia ja trukkien valmistukseen tarvittavista osista peräti 80 prosenttia. Energia Thaimaan tärkeimmät energialähteet kotimaan kulutuksessa: öljy 61 %, luonnonkaasu 20 %, hiili 19 %. Sähkön- ja öljyntuotantoa on yksityistetty Thaimaan energiasektorin pitkän ajanjakson kehittämisohjelman mukaan energiantuotannon omavaraisuusastetta on tarkoitus nostaa nykyisestä 15
19 Thaimaan maaraportti 19 (24) prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Suunnitelmaan kuuluu MW:n nettokapasiteetin lisäys, mikä nostaisi kokonaiskapasiteetin MW:iin. Öljy Thaimaan todennetut öljyvarat ovat 516 miljoonaa barrelia. Kotimaisen tuotannon osuus on vain noin 25 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Öljyteollisuutta hallitsee valtion omistama Petroleum Authority of Thailand (PTT). Tärkein tytäryhtiö on PTT Exploration and Production (PTTEP). PTT yksityistettiin osittain vuoden 2001 marraskuussa. Tuoreimmat uudet öljyesiintymät sijaitsevat Thaimaan lahdessa. Niihin ovat investoimassa mm. Chevron ja Unocal. PTTEP on mukana vähemmistöosakkaana mukana molemmissa projekteissa. Thaimaassa on neljä öljynjalostamoa, joiden yhteinen kapasiteetti on barrelia vuorokaudessa. Suurimmat jalostamot ovat Shell (kapasiteetti barrelia per vrk), PTT:n tytäryhtiö Thai Oil ( ), Esso ( ) ja PTT (61 000). Thaimaa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan tuontiöljystä leikkaamalla öljytuotteiden kulutusta. Korvaavaksi energialähteeksi kaavaillaan etanolia. Kaasu Kaasu on toiseksi suurin energianlähde. Todennetut kotimaiset esiintymät ovat miljardia kuutiojalkaa. Suuri osa tuotetusta kaasusta käytetään sähköntuotantoon. Vuonna 2001 suurin osa öljyä käyttävistä sähkövoimaloista muutettiin toimimaan kaasulla. Kaasun kysynnän odotetaan kasvavan vuosittain noin kuudella prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin kaasukenttä Bongkot sijaitsee Thaimaan lahdessa. Thaimaa on tuonut kaasua Myanmarista vuodesta 2000 lähtien. PTT suunnittelee mittavan kaasuverkon rakentamista Bangkokin ympäristöön. Se olisi tarkoitettu voimaloiden ja suurteollisuuden käyttöön. Myanmarin lisäksi Thaimaa tekee kaasunetsinnässä ja -tuotannossa yhteistyötä Malesian kanssa. Thaimaan suurin kaasuntuottaja on Unocal Thailand. Toinen merkittävä kaasuyritys on Chevron. Sähkö Thaimaan sähköntuotannon kapasiteetti on noin 19 GW. Maan suurin voimala on vuonna 2000 käynnistynyt Ratchaburin voimala, jonka lopulliseksi kapasiteetiksi on suunniteltu MW. Se käyttää raaka-aineenaan Myanmarista tuotettua kaasua. Voimalan omistaa yksityinen Ratchaburi Electric Generation. Thaimaa ostaa sähköä Laosista 30 vuoden sopimuksella. Thaimaa on vähitellen yksityistänyt energiantuotantoaan. Yksityisille voimalaitoksille on myönnetty investointilupia riippumattomien (IPP) tai pienten sähkön tuottajien
20 Thaimaan maaraportti 20 (24) (SPP) ohjelman puitteissa. Hallitus suunnittelee EGAT:in yksityistämistä, mutta aikataulu on edelleen avoin. Palvelusektori Palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta on 43 %. Tietoliikennepalvelut Valtiolla on yksinoikeus telekommunikaatioinfrastruktuurin rakentamiseen, omistukseen ja käyttöön. Valtion monopolista huolimatta yksityiset investoinnit ovat mahdollisia joko BOT (Build-Operate-Transfer) -sopimuksen tai markkinoita hallitsevan valtionyrityksen kanssa perustetun yhteisyrityksen puitteissa. Pankki- ja rahoitustoiminta Kaakkois-Aasian talouskriisistä 1990-luvun lopussa alkoi Thaimaan pankkisektorin uudistuminen. Laman aikana ajettiin alas lukuisia rahoitusyhtiötä ja useita pankkeja on myyty ulkomaisille ostajille. Muun pankki- ja rahoitussektorin ohella myös Thaimaan keskuspankin (Bank of Thailand) toimintaa virtaviivaistettiin. Osakemarkkinat Thaimaan pörssissä (Stock Exchange of Thailand SET) käydään kauppaa 500 eri osakkeella. Lisäksi kaupankäynti on vilkasta lainoilla ja erilaisilla johdannaisilla, kuten esim. maataloushyödykkeisiin pohjautuvilla johdannaisilla. pörsiiin listattujen
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa v.2002
SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001
SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotVenäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20
LisätiedotSähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotVienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus
Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotSuomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010
Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotSuomen ja Viron välinen kauppa
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotHuipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003
Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4
LisätiedotFinnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014
Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotRahoitusratkaisuja vientiin
Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotYksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.
Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yrityksen elinkaari Finnveran monipuoliset rahoituspalvelut yrityksen eri vaiheisiin. Liiketoiminnan aloittaminen - Lainat ja
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotPelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotMaailmantalouden vauhti kiihtyy?
Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotSuhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki
Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotFinnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä. Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.
Finnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.2018 Erno Ihto Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö
LisätiedotAasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?
Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotOtteita Viron taloudesta
Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotMiska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy
Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive
LisätiedotSuomen ja Kiinan välinen kauppa
Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21
LisätiedotSuomen ja Kanadan välinen kauppa
Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti
LisätiedotOleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size
Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotSUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotHyödykkeet ja tuotannontekijät
Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotSuhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser
Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september
LisätiedotSuomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita
LisätiedotTALOUSENNUSTE 12.10.1998
TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotTaloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti
Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
Lisätiedot