Thaimaa. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Thaimaa. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Thaimaa Marraskuu 2010

2 Thaimaan maaraportti 2 (24) Thaimaan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Thaimaan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Rahoitus ja takuut... 8 Finnvera... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous ja kalastus Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Palvelusektori Tietoliikennepalvelut... 20

3 Thaimaan maaraportti 3 (24) Pankki- ja rahoitustoiminta Matkailu Logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 23

4 Thaimaan maaraportti 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: tina, luonnonkumi, maakaasu, volframi, tantaali, metsät, lyijy, kipsi, ruskohiili, fluoriitti Rajanaapurit: Malesia, Kambodza, Laos, Myanmar (Burma) Asukasluku: 67,1 (2010) Pääkaupunki: Bangkok (kaupunkialueen väkiluku 5,7 milj.) Väestönkasvu: 0,65% (2010) Syntyvyys: 13,0/1000 as. (2010) Kuolleisuus: 6,5/1000 as. (2010) Elinajan odote: miehet 72,9 vuotta, naiset 77,2 vuotta (2010) Etniset ryhmät: thait 75 %, kiinalaiset 14 %, muut 11 %. Virallinen kieli: thai Uskonnot: buddhalaiset 95 %, muslimit 4%, kristityt ja muut 1%

5 Thaimaan maaraportti 5 (24) Infrastruktuuri Aika: GMT+7 tuntia Suuntanumero: +66, kaupunkien suuntanumerot Bangkok 2, Chiang Mai 53 Matkapuhelinstandardi: GSM, CDMA2000 Sähköverkko: 220V, 50 Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Prathet Thai (Thaimaan kuningaskunta) Maatunnus: TH Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Valtion päämies: kuningas Bhumibol Adulyadey (vallassa lähtien) Pääministeri: Abhisit Vejjajiva ( alkaen) Aluehallinto: 76 maakuntaa Merkittäviä vuosilukuja: 1100 Siam, 1782 nykyinen hallitsijasuku valtaan, 1932 maasta perustuslaillinen monarkia, 1939 nimi muuttui Thaimaaksi, 1997 uusi perustuslaki Itsenäistynyt: Thaimaa on aina ollut itsenäinen, valtio perustettu vuonna 1238 Kansallispäivä: (kuningas Phumiphonin syntymäpäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 baht (THB) = 100 satang Valuuttakurssi: 1 USD = 32,7 THB (keskiarvo vuonna 2010, arvio) Bruttokansantuote vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 310,3 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 583,9 mrd. USD BKT henkeä kohti vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 4600 USD, ostovoimapariteetilla 8650 USD Inflaatio: 3,5 % (2010, arvio) Merkittävimmät teollisuustuotteet: sementti, jalokivet, sähkölaitteet ja niiden komponentit, integroidut piirit, huonekalut, muoviteollisuuden tuotteet, tina, riisi, kumi Tärkeimmät vientituotteet: koneet, laitteet, sähkötarvikkeet, kulkuneuvot Päätuontituotteet: tuotantohyödykkeet, polttoaineet, metallit, elektroniikkateollisuuden komponentit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Japani, Kiina, Singapore, Malesia, Hongkong Verotus: yritysverokanta %, arvonlisävero 7 %, korkein henkilökohtainen tulovero 37% Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Thaimaa on sijaluvulla 78 (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Thaimaa on sijaluvulla 36 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky).

6 Thaimaan maaraportti 6 (24) Liiketoiminta Thaimaan vahvuudet ja heikkoudet Thaimaan markkinoiden positiivisia piirteitä: suhteellisen alhainen inflaatio- ja korkotaso vahva talouskasvu suhteellisen edullinen työvoima sijainti maailmantalouden kasvualueella Thaimaan markkinoiden negatiivisia piirteitä: korruptio alhainen koulutustaso sisäpoliittinen epävakaus ajoittain Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyvä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tietoliikenne, erityisesti lisäarvopalveluissa ja laitetoimituksissa sekä verkkoinfrastruktuurissa Koneet ja kuljetusvälineet Terveys- ja hyvinvointiteknologia Metsäteollisuus Energia Myynti ja markkinointi Thaimaan markkinoiden erityispiirteitä Thaimaa on yksi Kaakkois-Aasian kiinnostavimmista markkinoista. Maa avautui voimakkaasti 1990-luvulla ja on merkittävä ulkomaisten sijoitusten kohde luvulla talouspolitiikka on ollut menestyksekästä. Lukuunottamatta vuoden 2009 notkahdusta Thaimaan talous on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Jakelukanavat Thaimaan talouselämä on keskittynyt Bangkokiin. Tuotantoa on toki pääkaupungin ulkopuolellakin, lähinnä maan eri teollisuuspuistoissa, mutta yritysten pääkonttorit ovat lähes poikkeuksetta Bangkokissa. Kumppania ei siis välttämättä tarvitse etsiä koko Thaimaasta. Paljolti riippuu toimialasta, kuinka jakelukanavan valinnassa pitää edetä. Harvalla yrityksellä on tuote, jonka edustuksesta kilpailtaisiin. Useimmiten yritys joutuu tyytymään tarjolla olevaan vaihtoehtoon, ellei sitten ole valmis etabloitumaan markkinoille. Erittäin tärkeää on löytää riittävän hyvä paikallinen partneri, joko

7 Thaimaan maaraportti 7 (24) edustaja tai jakelija. Valitulla partnerilla tulee olla suhdeverkosto kunnossa alan päättäjiin ja taustat onkin syytä selvittää ennen sopimuksen allekirjoittamista. Thaimaassa on aasialaiseen tapaan melko yleistä käyttää hyödyksi isoja kauppahuoneita. Niiden etuina ovat vakavaraisuus, tunnettuus, luotettavuus, laajat resurssit sekä yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Esimerkkeinä tunnetuista kauppahuoneista ovat mm. thaimaalainen Berli Junker, amerikkalainen Louis T. Leonowens sekä eurooppalaiset B. Grimm, Diethelm, East Asiatic Company, FE Zuellig sekä Inchcape. Toisena vaihtoehtona on pienemmän, tiettyyn toimialaan erikoistuneen yrityksen löytäminen. Niiden verkot eivät ole niin laajalle levittäytyneitä, mutta ne ovat erittäin tehokkaita. Myynti ja hinnoittelu Oikea hinta-laatusuhde on tärkeä asia. Thaimaalaiset eivät usko saavansa hyvää halvalla, heillä on kokemusta maansa halvoista ja huonolaatuisista kopioista. Amerikkalaiset tuotteet ovat parhaita, eurooppalaiset tuotteet ovat kohtuullisia. Suomi tunnetaan korkean laadun tuottajana, erityisesti Nokia on vahvalla asemallaan auttanut tunnettuuden lisäämisessä. Suomalaiset tuotteet ovat haluttuja ja niistä voi joskus jopa olla mahdollista saada kilpailijoita parempi hinta. Valtaosalla thaimaalaisista ei ole selkeää mielikuvaa Suomesta, joten Suomi-markkinoinnilla ei itsessään pärjää. Suurin osa Thaimaan kuluttajista elää köyhyydessä, mutta maassa on myös kulutuskykyinen väestönosa, jolle raha ja materia ovat tärkeitä. Tämän väestön määrä kasvaa koko ajan. Thaimaan keskiluokalle status on erittäin tärkeä asia. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös kalliimman hintaluokan tuotteiden markkinoilla. Kaupoissa on paljon kampanjoita, joissa kuluttajia houkutellaan ostamaan buy one, get one for free. Luovuus ja hulluus eivät ole kiellettyjä ominaisuuksia. Hulluus etenkään, koska thaimaalaiset pitävät asioista, jotka ovat sanuk, eli hauskoja. Yritysten välisissä liiketoimissa korostuu aasialaiseen tapaan henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Tutulta liikekumppanilta ostetaan mieluummin, jopa kalliimmalla, kuin tuntemattomalta. Tarjouspyynnöt lähetetään pääsääntöisesti tutuille. Korruptio on yleistä: vastapuolen henkilökohtainen palkitseminen saattaa joskus jopa ratkaista kaupat. Mainonta Mainonta eri medioissa, julkisissa kulkuvälineissä, tienvarsilla ja urheilukilpailuissa on runsasta. Mediamainontaa on erityisesti televisiossa ja radiossa. Sanoma- ja aikakausilehtiä luetaan vähemmän kuin Suomessa. Bangkokin pimeät illat ja

8 Thaimaan maaraportti 8 (24) ruuhkaiset tiet takaavat tienvarsien valomainonnan näkyvyyden. Myös Bangkokin julkisen liikenteen helmi skytrain on media, jonka mainokset huomataan. Myynti julkiselle sektorille Julkisen sektorin hankkeissa on ulkomaalaisten vaikea menestyä ilman paikallista osaamista ja hyviä suhteita. Kaupat on saatettu sopia jo hyvissä ajoin ennen tarjouskilpailua. Valtion ei tarvitse hyväksyä halvinta tarjousta, vaan valituksi voi tulla kallis, mutta kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto. Julkisen sektorin hankinnoissa tulisi olla mukana jo niiden valmisteluvaiheessa. Negatiivisena puolena tässä yhteydesssä mainitaan suhteellisen laajamittainen korruptio. Franchising, lisensointi ja immateriaaliset oikeudet Franchising on otettu Thaimaassa hyvin vastaan niin kuluttajien kuin partnereidenkin taholta. Kansainvälisten pikaruokaketjujen lisäksi markkinoilla on myös paikallisia ketjuja. Enemmistöosuus on tavoittelemisen arvoinen asia. Lisensoinnissa on erittäin suositeltavaa käyttää apuna paikallisen lakifirman osaamista. Tavaramerkit tulee rekisteröidä paikallisesti. Thaimaalaisethan ovat tunnetusti hyviä kopioimaan, eikä kopiointia aina edes kyseenalaisteta. Immateriaalioikeuskysymyksissä asioita ei pitäisi riitauttaa, vaan lähtökohtana tulisi olla yhteisymmärrykseen pääseminen. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Thaimaan riittävän maksukyvyn maaksi, maaluokka 3/7. Jos rahoitusta tarvitaan lyhyen maksuajan (maksuaika enintään 1 vuosi) kaupoille, suositeltava maksutapa on peruttamaton remburssi (ILC). Tapauskohtaisesti voidaan harkita tililuottoehtojen takaamista. Ostajalle järjestettyyn pidempiaikaiseen rahoitukseen (takaisinmaksuaika enintään 10 vuotta) liittyvää riskiä voidaan harkita katettavaksi tapauskohtaisesti.

9 Thaimaan maaraportti 9 (24) Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh , sähköposti Pankkiriskit rahoituspäällikkö Riikka Alatalo, puh , sähköposti Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e Bruttokansantuote (%-muutos) BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) a e 2011e 2012e 4,9 2,5-2,2 7,0 4,0 4,9 247,1 272,4 264,0 310,3 335,7 360,3 BKT henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Budjetin tasapaino (% BKT:sta) Yksityinen kulutus (%-muutos) Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat (keskimääräinen %- muutos) Vaihtotase (mrd. USD) Vaihtotaseen yli- /alijäämä (% BKT:sta) Valuuttakurssi THB / 1 USD (keskikurssi) ,3-1,1-4,4-2,2-3,4-2,4 1,7 2,7-1,1 4,6 3,8 4,1 1,5 1,2-9,0 10,5 5,0 4,5 2,2 5,4-0,9 3,5 2,0 2,2 15,7 1,7 20,3 12,0 15,5 19,0 6,3 0,6 7,7 3,9 4,6 5,3 34,5 33,3 34,3 32,7 31,7 31,4 Lähde: EIU (10/2010), e= ennuste Bruttokansantuote Viennin osuus on yli 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Thaimaan talous on riippuvainen valuuttavirroista ja viennistä ja on siksi herkkä kansainvälisille finanssikriiseille. Talouskasvussa on ollut ongelmana mm. että infrastruktuuri ei ole kehittynyt riittävän nopeasti, teknologia-alojen osaajista on pula ja tulot ovat jakautuneet epätasaisesti. Talouden kehitys on keskittynyt Bangkokin ympärille, alueen osuus maan taloudellisesta toiminnasta on noin 50 prosenttia.

10 Thaimaan maaraportti 10 (24) Vuoden 1998 talouskriisin jälkeen Thaimaan talous on kehittynyt tasaisen vahvasti 2000-luvulla. Viennistä riippuvaisena Thaimaan talous supistui 2,2 % v. 2009, mikä oli vähemmän kuin alkuvuonna 2009 pelättiin. Vuonna 2010 talouskasvu on piristynyt merkittävästi ja sen odotetaan nousevan 7 % :n tasolle. Kansainvälisten suhdanteiden ohella Thaimaassa on ollut huolena maan sisäpoliittinen tilanne. Kun talouskriisi helpotti talvella 2010, niin maassa on puhjennut polittiisia levottomuuksia keväällä. Mikäli sisäpolittinen tilanne kärjistyy, niin vaikutukset tuntuvat ensimmäisenä turismissa. Inflaatio Thaimaan inflaatio on pysynyt maltillisella tasolla. Vuonna 2009 kuluttajahinnat laskivat 0,9 %, mutta vuonna 2010 inflaatio on kiihtynyt 3,5 % :n. Inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan lähivuosina. Öljyn ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen muutos vaikuttaa kuluttajahintojen nousun nopeuteen. Vaihtotase Thaimaan vaihtotase on ollut 2000-luvulla yleensä ylijäämäinen. Vaihtotaseen tasapaino on vaihdellut yllättävänkin paljon vuosittain. Ylijäämä nousi ennätyssuureksi vuonna 2009 ja sen odotetaan hieman supistuvan kuluvana vuonna kun kotimainen kysyntä vahvistuu. Talouspolitiikka Thaimaan julkinen talous on alijäämäinen. Julkinen velka on kasvanut 2000-luvulla. Hallitukset ovat rahoittaneet velkarahalla vaalilupauksia, mm. maanviljelijöille tarkoitettuja edullisia lainoja, terveydenhuollon uudistuksia ja kaikkein köyhimpien maanviljelijöiden velkojen uudelleenjärjestelyjä. Thaimaa on poistanut valuuttamääräyksiä osana Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa tehtyä sopimusta. Thaimaan julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan ollut vuonna 2009 mitenkään erityisen suuri vaan esimerkiksi selvästi pienempi kuin useimmissa OECD -maissa. Mikäli taloudellinen tai polittinen kriisi kärjistyisi, saattaa olla mahdollista että valuuttamääräykset muuttuvat nopeastikin suuntaan tai toiseen. Työvoima Työvoiman määrä on noin 39 milj. henkilöä. Maatalous työllistää yhä n. 40 % työssäkäyvistä, sen osuus bkt:stä on 11,5 %. Työssäkäyvistä 40 prosenttia sai elantonsa maataloudesta, 17 prosenttia valmistusteollisuudesta ja seitsemän prosenttia rakentamisesta. Kaupan palveluksessa oli 16 prosenttia, kuten myös palvelusektorilla. Työvoima on vähemmän koulutettua kuin naapurimaissa, koulutetusta työvoimasta on pula. Yleistä työvoimapulaa ei ole näköpiirissä. Maatalouden korkea työvoimaosuus tekee tilastot osin vertailukelvottomiksi länsimaisten tilastojen kanssa.

11 Thaimaan maaraportti 11 (24) Thaimaassa on voimassa vähimmäispalkkajärjestelmä. Palkan määrä riippuu eniten sijainnista. Ylitöistä maksetaan ylityökorvaus. Laissa on määritelty työsuhteen lopettamisen ehdot, lisäksi on laki, joka valvoo sopimattomia käytäntöjä ja erottamisia. Työriitoja selvitetään työoikeudessa. Työvoimasta on järjestäytyneitä vain 4 prosenttia, mikä on Kaakkois-Aasian alhaisin luku. Työttömyys Viralliset työttömyysluvut ovat arviolta puolet todellisista luvuista. Maailmanpankin arvioiden mukaan todellinen työttömyysluku on kahdeksan prosenttia, joka sisältää myös maaseudulta kaupunkeihin muuttavat kausityöläiset. Myös alle 2 % suuruista työttömyysprosenttia esitetään monessa yhteydessä. Luvut eivät ole mitenkään vertailukelpoisa läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Thaimaassa on paljon sekä laillisia että laittomia siirtotyöläisiä. Maassa on arvioitu olevan laitonta vierastyöläistä. Suurempi määrä thaimaalaisia asuu Thaimaan ulkopuolella ja heidän lähettämänsä valuuttatulot ovat tärkeitä maalle. Taloudellisten taantumien aikana maasta on karkotettu lukuisia vierastyöläisiä. Työttömyydestä huolimatta monella teollisuuden alalla on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Maailmantalouden hidastuminen tulee tosin lieventämään tätä pulmaa. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Thaimaa valvoo etujaan useassa kansainvälisessä järjestössä. Alueellisesti tärkein on ASEAN, jonka perustajajäseniin Thaimaa kuuluu. Lisäksi Thaimaa on jäsenenä mm. APEC:issa, Aasian kehityspankissa (ADB), ECOSOC:issa, ILO:ssa, Kansainvälisessä valutturahastossa (IMF), Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä kauppajärjestössä WTO:ssa.

12 Thaimaan maaraportti 12 (24) Ulkomaankaupan kehitys Thaimaan ulkomaankauppa e mrd. USD e 2011e 2012e Vienti Tuonti Tase Lähde: EIU 10/2010, e=ennuste Thaimaan vienti jakautuu pääsääntöisesti maataloushyödykkeisiin ja valmistusteollisuuden tuotteisiin. Valmistusteollisuuden osuus viennistä on noin 80 prosenttia. Valmistusteollisuus on puolestaan puolivalmisteiden ja raaka-aineiden osalta riippuvainen tuonnista. Tärkeimmät kauppakumppanit Thaimaan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Japani, Kiina ja Yhdysvallat. Thaimaan tärkeimmät vientimaat 2009 (osuus, %) Thaimaan tärkeimmät vientimaat 2009 Yhdysvallat 11 % Kiina 11 % Muut 68 % Japani 10 % Lähde: EIU 10/2010

13 milj. EUR Thaimaan maaraportti 13 (24) Thaimaan tärkeimmät tuontimaat 2009 (osuus, %) Thaimaan tärkeimmät tuontimaat 2009 Yhdysvallat 6 % Kiina 13 % Muut 62 % Japani 19 % Kauppa Suomen kanssa Lähde: EIU 10/ ,0 300,0 250,0 200,0 150,0 Suomen ja Thaimaan välinen kauppa ,0 50,0 0,0-50,0-100,0-150, vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen kauppa Thaimaan kanssa on ollut viime vuodet Suomelle alijäämäistä. Vienti Thaimaahan on ollut muutamana viime vuonna vain noin puolet tuonnin määrästä. Tuonnin arvo laski vuonna 2009 edellisvuoden yli 300 miljoonasta eurosta 218 miljoonaan euroon. Suomen vienti laski samoin noin kolmanneksen. Kauppataseen vaje supistui samalla. Vuoden 2010 tammi-elokuussa tuonti Thaimaasta on pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta Suomen vienti Thaimaahan on yli kaksinkertaistunut erityisesti koneviennin kasvun ansiosta ja kauppataseen vaje on supistunut neljään miljoonaan euroon.

14 Thaimaan maaraportti 14 (24) Suomen vienti Suomesta viedään Thaimaahan pääasiassa koneita ja laitteita, lannotteita ja paperia. Suomen vienti Thaimaahan 2009 Elintarvikkeet ja juomat 2,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,4 % Valmiit tavarat 16,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 23,0 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 25,9 % Valmistetut tavarat 29,6 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Thaimaahan vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 64 paperi, pahvi sekä tuotteet niistä 19, metallirahat 13,7 13 > lannoitteet, valmistetut 11, rauta ja teräs 7, muut sähkökoneet ja laitteet 6, puhelin, radio, tv yms. laitteet 6, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 4, eri toimialojen erikoiskoneet 4, kojeet ja mittarit 3, orgaaniset kemialliset aineet 3, tärkeintä yhteensä 80, Suomen koko vienti Thaimaahan 103, Lähde: Tullihallitus 03/2010

15 Thaimaan maaraportti 15 (24) Suomen tuonti Suomen tuonti Thaimaasta 2009 Valmiit tavarat 19,8 % Elintarvikkeet ja juomat 16,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 50,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 2,3 % Valmistetut tavarat 6,8 % Ulkomaiset investoinnit Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Thaimaasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 29, muut sähkökoneet ja laitteet 25, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 23, toimistokoneet ja atk-laitteet 16, kala- ja kalavalmisteet 16, vaatteet 16, muut valmiit tavarat 14, moottoriajoneuvot 11, hedelmät ja kasvikset 7, kivennäisainetuotteet 6, tärkeintä yhteensä 168, Koko tuonti 217, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Yli puolet Suomen tuonnista Thaimaasta koostuu koneista, laitteista ja autoista sekä elektroniikkateollisuuden tuotteista. Thaimaasta tuodaan Suomeen myös vaatteita sekä elintarvikkeita kuten kalaa ja hedelmiä ja kasviksia. Thaimaa on onnistunut houkuttelemaan Kaakkois-Aasian maista parhaiten ulkomaisia sijoituksia. Eniten ulkomaisia sijoituksia tehtiin Japanista, USA:sta ja Hongkongista. Suurin osa investoinneista on suuntautunut elektroniikkateollisuuteen, koneenrakennukseen, kemianteollisuuteen ja metalliteollisuuteen. Thaimaan bahtin devalvoituminen on tehnyt yritysostot edullisiksi viime vuosina. Investointiedut ja -rajoitukset

16 Thaimaan maaraportti 16 (24) Thaimaan investointineuvostolla (BOI) on laajat valtuudet myöntää toimilupia ulkomaisille sijoittajille. Ulkomaisilta kiellettyjen tuotantoalojen listalla ovat mm. aseet ja räjähteet, media, kiinteistönvälitys, lääkkeet ja käsityötaide. Poikkeusluvan saaminen on mahdollista. Thaimaan lainsäädäntö rajoittaa ainoastaan ulkomaalaisomistusta, vähemmistöllä voi olla yhtiön äänivalta. Thaimaassa on mm. seuraavanlaisia investointikannustimia: verohelpotukset, vapautus osittain tai kokonaan koneiden ja laitteiden tuontitulleista, osittainen vapautus raaka-aineiden ja komponenttien tuontitulleista, vapautus yhtiöverosta määräajaksi ja kaksinkertainen vähennysoikeus esim. energiasta. Etuudet myöntää investointineuvosto (BOI). Erityistalousalueet Thaimaassa on useita teollisuusalueita (Industrial Estates). Teollisuusalueet on luokiteltu kolmeen ryhmään: IAET:n (Industrial Estate Authority of Thailand) hallitsemiin, IAET:n ja yksityisten muodostamien yhteisyritysten hallitsemiin sekä yksityisten omistamiin ja hoitamiin alueisiin. Ulkomaalaisten on mahdollista omistaa maata näillä alueilla. IAET on teollisuusministeriön alaisuudessa toimiva valtion yritys. Sen tehtävänä on toteuttaa teollisuuden kehittämispolitiikkaa sekä varmistaa koko maan teollinen kehitys. Thaimaassa on kahdenlaisia erityistalousalueita: GIZ (General Industrial Zone) ja EPZ (Export Processing Zone). GIZ:t on varattu teollisuudelle, joka valmistaa tuotteita koti- ja/tai vientimarkkinoille. EPZ:t puolestaan on tarkoitettu vientiteollisuuteen tuotteita valmistaville aloille. Useimmilla EPZ-teollisuusalueilla on oma tullinsa. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin maksutasetilaston mukaan suomalaisten yritysten suorat investoinnit Thaimaahan ovat kasvaneet 2000-luvulla reilusti 1990-lukuun verrattuna. Thaimaassa toimii yli 40 suomalaista yritystä. Tuotannollista toimintaa on mm. seuraavilla yrityksillä: Fortum Power and Heat, Metso Paper, Metso Automation, Outokumpu Hitachi Copper Tubes, Raflatac, Wiik & Hoeglund, Foster Wheeler, Huhtamaki, Nopon, Sako Trading ja Konecranes Services. Maa- ja metsätalous ja kalastus maatalouden osuus BKT:sta on noin 11 % tärkeimmät vientituotteet ovat riisi, kumi, kala metsät huventuneet hakkuiden seurauksena, istutusprojekteja on käynnissä Kokonaispinta-alasta viljeltyä on noin 38 prosenttia, metsää on 20 prosenttia. Vielä 1950-luvulla maassa oli huomattavat metsävarat, jotka ovat sittemmin huvenneet valtavien hakkuiden johdosta. Vuodesta 1989 lähtien on ollut voimassa luonnon-

17 Thaimaan maaraportti 17 (24) Teollisuus ja rakentaminen metsien hakkuukielto. Hallitus on käynnistänyt useita metsänuudistusprojekteja, joissa istutetaan lähinnä kumipuuta. Maatalouden merkitys kansantaloudessa on huomattava, vaikkakin sen osuus bruttokansantuotteesta on supistunut kolmannekseen viimeisten 30 vuoden aikana. Maatalous työllistää noin puolet työntekijöistä ja koko maataloussektorin, mukaan lukien agroteollisuuden, osuus viennistä on noin viidennes. Sektorin kilpailukykyä on pyritty kohentamaan perustamalla mm. agroteollisuuden vientialueita ja investoimalla maatalouden kehitys- ja tutkimustyöhön. Hankkeita rahoittaa mm. Aasian kehityspankki. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, kahvi, kassava, pippuri, luonnonkumi, maissi, ruokosokeri, tupakka, vihannekset ja juutti. Riisi on tärkein viljelykasvi ja merkittävin maatalouden vientituote. Noin kolmannes sadosta menee vientiin. Thaimaa on yksi maailman suurimmista riisinviejistä. Suurin osa riisistä tuotetaan maan keskialangoilla. Sadon tuottavuutta heikentävät alkeelliset viljelymenetelmät. Thaimaa on maailman suurin raakakumin viejä. Tärkeimmät markkinat ovat Japanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tuotanto on kasvanut voimakkaasti luvulla, sen jälkeen kun vuosikymmenen alussa tuotiin markkinoille erittäin runsassatoinen kumipuulaji. Suurimmat kumipuuviljelmät sijaitsevat maan eteläosissa. Tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin. Kalastuksesta hankkii elantonsa noin ihmistä, aluksia on noin , joista syvänmeren troolareita on Suuri osa syvänmeren aluksista on nykyaikaisia kalastustehtaita, jotka pyytävät ja jalostavat mm. mustekalaa, hummereita, katkarapuja ja tonnikalaa. Katkarapujen ja äyriäisten osuus kokonaissaalista on noin puolet. Kaksi kolmasosaa jalosteista ja pakastetuotteista menee vientiin, suurimmat markkinat ovat Yhdysvalloissa. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on noin 46 prosenttia ja valmistusteollisuuden vajaat 30 prosenttia. Thaimaan teollisuustuotanto on viimeisten vuosien aikana kehittynyt hyvin vaihtelevasti. Suurin syy on teollisuustuotannon vientivetoisuus ja herkkä haavoittuvuus kansainvälisen talouden suhdannevaihteluille. Teollisuus työllistää noin neljänneksen ja valmistusteollisuus 15 prosenttia työvoimasta. Tuotantolaitoksista suurin osa (80 %) on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Tärkeimmät valmistusteollisuuden tuotteet ovat tekstiilit, elintarvikkeet, ajoneuvot, sähkökoneet ja -laitteet sekä elektroniikka. Bangkokin alue on merkittävin teollisuuskeskittymä, mutta alueellinen tuotanto on kasvussa rannikolla pääkaupungista kaakkoon.

18 Thaimaan maaraportti 18 (24) Thaimaa satsaa voimakkaasti valmistusteollisuuden jalostusarvon nostamiseen. Teknologia- ja taitotietosiirtojen avulla maahan on luotu korkean teknologian teollisuutta, joka tuottaa mm. elektroniikkaa, muuntajia ja generaattoreita sekä telekommunikaatiolaitteita. Teollisuus tarvitsee rakennemuutosta. Ylisuuri luottamus lyhytaikaiseen velkaan on aiheuttanut pullonkauloja maksuvalmiuteen. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös valuutan heikkeneminen, kotimarkkinoiden kysynnän supistuminen ja palkkakustannusten nousu. Ulkomaiset yritykset valittavat korruptiosta, byrokratiasta, viivytyksistä tullissa, ammattitaitoisen henkilökunnan vähyydestä ja alhaisesta valtion kannustimien käyttöasteesta. Lisäksi rahoituspalvelua, työntekijöitä sekä teknologiaja tuotantotekijämarkkinoita koskeva lainsäädäntö on puutteellista. Valmistusteollisuus Elektroniikkateollisuus on ollut Thaimaan johtava vientisektori vuodesta 1985 lähtien. Se työllistää yli työntekijää. Ala on raaka-aineiden suhteen tuontiriippuvainen ja valmiista tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin. Tuotantolaitokset ovat pääasiassa monikansallisten yritysten kokoonpanotehtaita. Tärkeimpiä tuotteita ovat tietokoneet, tietokoneiden osat, mikropiirit ja kulutuselektroniikka. Ala on kasvanut noin 20 prosentin vuosivauhti viimeisten 10 vuoden aikana. Bahtin devalvoituminen on piristänyt alan vientiä huomattavasti luvun lopulla. Elektroniikkateollisuus kilpailee sekä Malesian että Filippiinien tuotannon kanssa vahvojen ostajamaiden, USA:n, Japanin, ja Euroopan markkinoista. Tekstiiliteollisuus on Thaimaan toiseksi suurin vientiteollisuus. Tekstiilialan yrityksiä on noin ja ne työllistävät yli miljoonaa ihmistä. Kaksi kolmasosaa alan tuotteista on vaatteita ja tärkeimmät vientimarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tekstiiliteollisuus on hyötynyt EU-viennin kasvusta (2. tärkein markkina-alue). Tekstiiliteollisuuden osuus on noin 12 prosenttia teollisuustuotannosta. Thaimaassa toimii yli kymmenen amerikkalaisten ja japanilaisten autojättien kokoonpanotehdasta, jotka tuottavat markkinoille noin miljoonaa autoa vuodessa. Tuotannosta noin puolet menee vientiin. Paikallinen alihankintateollisuus tuottaa kotimaisen autoteollisuuden tarvitsemista osista 60 prosenttia ja trukkien valmistukseen tarvittavista osista peräti 80 prosenttia. Energia Thaimaan tärkeimmät energialähteet kotimaan kulutuksessa: öljy 61 %, luonnonkaasu 20 %, hiili 19 %. Sähkön- ja öljyntuotantoa on yksityistetty Thaimaan energiasektorin pitkän ajanjakson kehittämisohjelman mukaan energiantuotannon omavaraisuusastetta on tarkoitus nostaa nykyisestä 15

19 Thaimaan maaraportti 19 (24) prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Suunnitelmaan kuuluu MW:n nettokapasiteetin lisäys, mikä nostaisi kokonaiskapasiteetin MW:iin. Öljy Thaimaan todennetut öljyvarat ovat 516 miljoonaa barrelia. Kotimaisen tuotannon osuus on vain noin 25 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Öljyteollisuutta hallitsee valtion omistama Petroleum Authority of Thailand (PTT). Tärkein tytäryhtiö on PTT Exploration and Production (PTTEP). PTT yksityistettiin osittain vuoden 2001 marraskuussa. Tuoreimmat uudet öljyesiintymät sijaitsevat Thaimaan lahdessa. Niihin ovat investoimassa mm. Chevron ja Unocal. PTTEP on mukana vähemmistöosakkaana mukana molemmissa projekteissa. Thaimaassa on neljä öljynjalostamoa, joiden yhteinen kapasiteetti on barrelia vuorokaudessa. Suurimmat jalostamot ovat Shell (kapasiteetti barrelia per vrk), PTT:n tytäryhtiö Thai Oil ( ), Esso ( ) ja PTT (61 000). Thaimaa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan tuontiöljystä leikkaamalla öljytuotteiden kulutusta. Korvaavaksi energialähteeksi kaavaillaan etanolia. Kaasu Kaasu on toiseksi suurin energianlähde. Todennetut kotimaiset esiintymät ovat miljardia kuutiojalkaa. Suuri osa tuotetusta kaasusta käytetään sähköntuotantoon. Vuonna 2001 suurin osa öljyä käyttävistä sähkövoimaloista muutettiin toimimaan kaasulla. Kaasun kysynnän odotetaan kasvavan vuosittain noin kuudella prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin kaasukenttä Bongkot sijaitsee Thaimaan lahdessa. Thaimaa on tuonut kaasua Myanmarista vuodesta 2000 lähtien. PTT suunnittelee mittavan kaasuverkon rakentamista Bangkokin ympäristöön. Se olisi tarkoitettu voimaloiden ja suurteollisuuden käyttöön. Myanmarin lisäksi Thaimaa tekee kaasunetsinnässä ja -tuotannossa yhteistyötä Malesian kanssa. Thaimaan suurin kaasuntuottaja on Unocal Thailand. Toinen merkittävä kaasuyritys on Chevron. Sähkö Thaimaan sähköntuotannon kapasiteetti on noin 19 GW. Maan suurin voimala on vuonna 2000 käynnistynyt Ratchaburin voimala, jonka lopulliseksi kapasiteetiksi on suunniteltu MW. Se käyttää raaka-aineenaan Myanmarista tuotettua kaasua. Voimalan omistaa yksityinen Ratchaburi Electric Generation. Thaimaa ostaa sähköä Laosista 30 vuoden sopimuksella. Thaimaa on vähitellen yksityistänyt energiantuotantoaan. Yksityisille voimalaitoksille on myönnetty investointilupia riippumattomien (IPP) tai pienten sähkön tuottajien

20 Thaimaan maaraportti 20 (24) (SPP) ohjelman puitteissa. Hallitus suunnittelee EGAT:in yksityistämistä, mutta aikataulu on edelleen avoin. Palvelusektori Palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta on 43 %. Tietoliikennepalvelut Valtiolla on yksinoikeus telekommunikaatioinfrastruktuurin rakentamiseen, omistukseen ja käyttöön. Valtion monopolista huolimatta yksityiset investoinnit ovat mahdollisia joko BOT (Build-Operate-Transfer) -sopimuksen tai markkinoita hallitsevan valtionyrityksen kanssa perustetun yhteisyrityksen puitteissa. Pankki- ja rahoitustoiminta Kaakkois-Aasian talouskriisistä 1990-luvun lopussa alkoi Thaimaan pankkisektorin uudistuminen. Laman aikana ajettiin alas lukuisia rahoitusyhtiötä ja useita pankkeja on myyty ulkomaisille ostajille. Muun pankki- ja rahoitussektorin ohella myös Thaimaan keskuspankin (Bank of Thailand) toimintaa virtaviivaistettiin. Osakemarkkinat Thaimaan pörssissä (Stock Exchange of Thailand SET) käydään kauppaa 500 eri osakkeella. Lisäksi kaupankäynti on vilkasta lainoilla ja erilaisilla johdannaisilla, kuten esim. maataloushyödykkeisiin pohjautuvilla johdannaisilla. pörsiiin listattujen

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Irlanti. Kesäkuu 2010

Irlanti. Kesäkuu 2010 Irlanti Kesäkuu 2010 Irlannin maaraportti 2 (17) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 4 Maan

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa

Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa 1 Ulkomaankaupan maksutavat ja Finnveran vientitakuut yrityksen riskienhallinnassa KIVI 2009 - Kotka 3.11.2009 Erno Ihto, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö,

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Maariskien arviointi Finnverassa Neuvottelukuntien kevätseminaari 31.5.2011. Ulkomaiset riskit ja riskinottopolitiikka

Maariskien arviointi Finnverassa Neuvottelukuntien kevätseminaari 31.5.2011. Ulkomaiset riskit ja riskinottopolitiikka Maariskien arviointi Finnverassa Neuvottelukuntien kevätseminaari 31.5.2011 Ulkomaiset riskit ja riskinottopolitiikka Riskityypit 2 Pankkiriskit Yritysriskit kaupalliset riskit - luottoriskit Toimintaympäristö

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Filippiinit. Lokakuu 2010

Filippiinit. Lokakuu 2010 Filippiinit Lokakuu 2010 Filippiinien maaraportti 2 (18) Filippiinien maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta...

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot