Thaimaa. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Thaimaa. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Thaimaa Marraskuu 2010

2 Thaimaan maaraportti 2 (24) Thaimaan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Thaimaan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Rahoitus ja takuut... 8 Finnvera... 8 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous ja kalastus Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Palvelusektori Tietoliikennepalvelut... 20

3 Thaimaan maaraportti 3 (24) Pankki- ja rahoitustoiminta Matkailu Logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 23

4 Thaimaan maaraportti 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: tina, luonnonkumi, maakaasu, volframi, tantaali, metsät, lyijy, kipsi, ruskohiili, fluoriitti Rajanaapurit: Malesia, Kambodza, Laos, Myanmar (Burma) Asukasluku: 67,1 (2010) Pääkaupunki: Bangkok (kaupunkialueen väkiluku 5,7 milj.) Väestönkasvu: 0,65% (2010) Syntyvyys: 13,0/1000 as. (2010) Kuolleisuus: 6,5/1000 as. (2010) Elinajan odote: miehet 72,9 vuotta, naiset 77,2 vuotta (2010) Etniset ryhmät: thait 75 %, kiinalaiset 14 %, muut 11 %. Virallinen kieli: thai Uskonnot: buddhalaiset 95 %, muslimit 4%, kristityt ja muut 1%

5 Thaimaan maaraportti 5 (24) Infrastruktuuri Aika: GMT+7 tuntia Suuntanumero: +66, kaupunkien suuntanumerot Bangkok 2, Chiang Mai 53 Matkapuhelinstandardi: GSM, CDMA2000 Sähköverkko: 220V, 50 Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Prathet Thai (Thaimaan kuningaskunta) Maatunnus: TH Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia Valtion päämies: kuningas Bhumibol Adulyadey (vallassa lähtien) Pääministeri: Abhisit Vejjajiva ( alkaen) Aluehallinto: 76 maakuntaa Merkittäviä vuosilukuja: 1100 Siam, 1782 nykyinen hallitsijasuku valtaan, 1932 maasta perustuslaillinen monarkia, 1939 nimi muuttui Thaimaaksi, 1997 uusi perustuslaki Itsenäistynyt: Thaimaa on aina ollut itsenäinen, valtio perustettu vuonna 1238 Kansallispäivä: (kuningas Phumiphonin syntymäpäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 baht (THB) = 100 satang Valuuttakurssi: 1 USD = 32,7 THB (keskiarvo vuonna 2010, arvio) Bruttokansantuote vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 310,3 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 583,9 mrd. USD BKT henkeä kohti vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 4600 USD, ostovoimapariteetilla 8650 USD Inflaatio: 3,5 % (2010, arvio) Merkittävimmät teollisuustuotteet: sementti, jalokivet, sähkölaitteet ja niiden komponentit, integroidut piirit, huonekalut, muoviteollisuuden tuotteet, tina, riisi, kumi Tärkeimmät vientituotteet: koneet, laitteet, sähkötarvikkeet, kulkuneuvot Päätuontituotteet: tuotantohyödykkeet, polttoaineet, metallit, elektroniikkateollisuuden komponentit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Japani, Kiina, Singapore, Malesia, Hongkong Verotus: yritysverokanta %, arvonlisävero 7 %, korkein henkilökohtainen tulovero 37% Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Thaimaa on sijaluvulla 78 (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Thaimaa on sijaluvulla 36 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky).

6 Thaimaan maaraportti 6 (24) Liiketoiminta Thaimaan vahvuudet ja heikkoudet Thaimaan markkinoiden positiivisia piirteitä: suhteellisen alhainen inflaatio- ja korkotaso vahva talouskasvu suhteellisen edullinen työvoima sijainti maailmantalouden kasvualueella Thaimaan markkinoiden negatiivisia piirteitä: korruptio alhainen koulutustaso sisäpoliittinen epävakaus ajoittain Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyvä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tietoliikenne, erityisesti lisäarvopalveluissa ja laitetoimituksissa sekä verkkoinfrastruktuurissa Koneet ja kuljetusvälineet Terveys- ja hyvinvointiteknologia Metsäteollisuus Energia Myynti ja markkinointi Thaimaan markkinoiden erityispiirteitä Thaimaa on yksi Kaakkois-Aasian kiinnostavimmista markkinoista. Maa avautui voimakkaasti 1990-luvulla ja on merkittävä ulkomaisten sijoitusten kohde luvulla talouspolitiikka on ollut menestyksekästä. Lukuunottamatta vuoden 2009 notkahdusta Thaimaan talous on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Jakelukanavat Thaimaan talouselämä on keskittynyt Bangkokiin. Tuotantoa on toki pääkaupungin ulkopuolellakin, lähinnä maan eri teollisuuspuistoissa, mutta yritysten pääkonttorit ovat lähes poikkeuksetta Bangkokissa. Kumppania ei siis välttämättä tarvitse etsiä koko Thaimaasta. Paljolti riippuu toimialasta, kuinka jakelukanavan valinnassa pitää edetä. Harvalla yrityksellä on tuote, jonka edustuksesta kilpailtaisiin. Useimmiten yritys joutuu tyytymään tarjolla olevaan vaihtoehtoon, ellei sitten ole valmis etabloitumaan markkinoille. Erittäin tärkeää on löytää riittävän hyvä paikallinen partneri, joko

7 Thaimaan maaraportti 7 (24) edustaja tai jakelija. Valitulla partnerilla tulee olla suhdeverkosto kunnossa alan päättäjiin ja taustat onkin syytä selvittää ennen sopimuksen allekirjoittamista. Thaimaassa on aasialaiseen tapaan melko yleistä käyttää hyödyksi isoja kauppahuoneita. Niiden etuina ovat vakavaraisuus, tunnettuus, luotettavuus, laajat resurssit sekä yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuudet. Esimerkkeinä tunnetuista kauppahuoneista ovat mm. thaimaalainen Berli Junker, amerikkalainen Louis T. Leonowens sekä eurooppalaiset B. Grimm, Diethelm, East Asiatic Company, FE Zuellig sekä Inchcape. Toisena vaihtoehtona on pienemmän, tiettyyn toimialaan erikoistuneen yrityksen löytäminen. Niiden verkot eivät ole niin laajalle levittäytyneitä, mutta ne ovat erittäin tehokkaita. Myynti ja hinnoittelu Oikea hinta-laatusuhde on tärkeä asia. Thaimaalaiset eivät usko saavansa hyvää halvalla, heillä on kokemusta maansa halvoista ja huonolaatuisista kopioista. Amerikkalaiset tuotteet ovat parhaita, eurooppalaiset tuotteet ovat kohtuullisia. Suomi tunnetaan korkean laadun tuottajana, erityisesti Nokia on vahvalla asemallaan auttanut tunnettuuden lisäämisessä. Suomalaiset tuotteet ovat haluttuja ja niistä voi joskus jopa olla mahdollista saada kilpailijoita parempi hinta. Valtaosalla thaimaalaisista ei ole selkeää mielikuvaa Suomesta, joten Suomi-markkinoinnilla ei itsessään pärjää. Suurin osa Thaimaan kuluttajista elää köyhyydessä, mutta maassa on myös kulutuskykyinen väestönosa, jolle raha ja materia ovat tärkeitä. Tämän väestön määrä kasvaa koko ajan. Thaimaan keskiluokalle status on erittäin tärkeä asia. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös kalliimman hintaluokan tuotteiden markkinoilla. Kaupoissa on paljon kampanjoita, joissa kuluttajia houkutellaan ostamaan buy one, get one for free. Luovuus ja hulluus eivät ole kiellettyjä ominaisuuksia. Hulluus etenkään, koska thaimaalaiset pitävät asioista, jotka ovat sanuk, eli hauskoja. Yritysten välisissä liiketoimissa korostuu aasialaiseen tapaan henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Tutulta liikekumppanilta ostetaan mieluummin, jopa kalliimmalla, kuin tuntemattomalta. Tarjouspyynnöt lähetetään pääsääntöisesti tutuille. Korruptio on yleistä: vastapuolen henkilökohtainen palkitseminen saattaa joskus jopa ratkaista kaupat. Mainonta Mainonta eri medioissa, julkisissa kulkuvälineissä, tienvarsilla ja urheilukilpailuissa on runsasta. Mediamainontaa on erityisesti televisiossa ja radiossa. Sanoma- ja aikakausilehtiä luetaan vähemmän kuin Suomessa. Bangkokin pimeät illat ja

8 Thaimaan maaraportti 8 (24) ruuhkaiset tiet takaavat tienvarsien valomainonnan näkyvyyden. Myös Bangkokin julkisen liikenteen helmi skytrain on media, jonka mainokset huomataan. Myynti julkiselle sektorille Julkisen sektorin hankkeissa on ulkomaalaisten vaikea menestyä ilman paikallista osaamista ja hyviä suhteita. Kaupat on saatettu sopia jo hyvissä ajoin ennen tarjouskilpailua. Valtion ei tarvitse hyväksyä halvinta tarjousta, vaan valituksi voi tulla kallis, mutta kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto. Julkisen sektorin hankinnoissa tulisi olla mukana jo niiden valmisteluvaiheessa. Negatiivisena puolena tässä yhteydesssä mainitaan suhteellisen laajamittainen korruptio. Franchising, lisensointi ja immateriaaliset oikeudet Franchising on otettu Thaimaassa hyvin vastaan niin kuluttajien kuin partnereidenkin taholta. Kansainvälisten pikaruokaketjujen lisäksi markkinoilla on myös paikallisia ketjuja. Enemmistöosuus on tavoittelemisen arvoinen asia. Lisensoinnissa on erittäin suositeltavaa käyttää apuna paikallisen lakifirman osaamista. Tavaramerkit tulee rekisteröidä paikallisesti. Thaimaalaisethan ovat tunnetusti hyviä kopioimaan, eikä kopiointia aina edes kyseenalaisteta. Immateriaalioikeuskysymyksissä asioita ei pitäisi riitauttaa, vaan lähtökohtana tulisi olla yhteisymmärrykseen pääseminen. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Thaimaan riittävän maksukyvyn maaksi, maaluokka 3/7. Jos rahoitusta tarvitaan lyhyen maksuajan (maksuaika enintään 1 vuosi) kaupoille, suositeltava maksutapa on peruttamaton remburssi (ILC). Tapauskohtaisesti voidaan harkita tililuottoehtojen takaamista. Ostajalle järjestettyyn pidempiaikaiseen rahoitukseen (takaisinmaksuaika enintään 10 vuotta) liittyvää riskiä voidaan harkita katettavaksi tapauskohtaisesti.

9 Thaimaan maaraportti 9 (24) Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Relander, Finnvera, puh , sähköposti Pankkiriskit rahoituspäällikkö Riikka Alatalo, puh , sähköposti Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e Bruttokansantuote (%-muutos) BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) a e 2011e 2012e 4,9 2,5-2,2 7,0 4,0 4,9 247,1 272,4 264,0 310,3 335,7 360,3 BKT henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Budjetin tasapaino (% BKT:sta) Yksityinen kulutus (%-muutos) Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat (keskimääräinen %- muutos) Vaihtotase (mrd. USD) Vaihtotaseen yli- /alijäämä (% BKT:sta) Valuuttakurssi THB / 1 USD (keskikurssi) ,3-1,1-4,4-2,2-3,4-2,4 1,7 2,7-1,1 4,6 3,8 4,1 1,5 1,2-9,0 10,5 5,0 4,5 2,2 5,4-0,9 3,5 2,0 2,2 15,7 1,7 20,3 12,0 15,5 19,0 6,3 0,6 7,7 3,9 4,6 5,3 34,5 33,3 34,3 32,7 31,7 31,4 Lähde: EIU (10/2010), e= ennuste Bruttokansantuote Viennin osuus on yli 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Thaimaan talous on riippuvainen valuuttavirroista ja viennistä ja on siksi herkkä kansainvälisille finanssikriiseille. Talouskasvussa on ollut ongelmana mm. että infrastruktuuri ei ole kehittynyt riittävän nopeasti, teknologia-alojen osaajista on pula ja tulot ovat jakautuneet epätasaisesti. Talouden kehitys on keskittynyt Bangkokin ympärille, alueen osuus maan taloudellisesta toiminnasta on noin 50 prosenttia.

10 Thaimaan maaraportti 10 (24) Vuoden 1998 talouskriisin jälkeen Thaimaan talous on kehittynyt tasaisen vahvasti 2000-luvulla. Viennistä riippuvaisena Thaimaan talous supistui 2,2 % v. 2009, mikä oli vähemmän kuin alkuvuonna 2009 pelättiin. Vuonna 2010 talouskasvu on piristynyt merkittävästi ja sen odotetaan nousevan 7 % :n tasolle. Kansainvälisten suhdanteiden ohella Thaimaassa on ollut huolena maan sisäpoliittinen tilanne. Kun talouskriisi helpotti talvella 2010, niin maassa on puhjennut polittiisia levottomuuksia keväällä. Mikäli sisäpolittinen tilanne kärjistyy, niin vaikutukset tuntuvat ensimmäisenä turismissa. Inflaatio Thaimaan inflaatio on pysynyt maltillisella tasolla. Vuonna 2009 kuluttajahinnat laskivat 0,9 %, mutta vuonna 2010 inflaatio on kiihtynyt 3,5 % :n. Inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan lähivuosina. Öljyn ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen muutos vaikuttaa kuluttajahintojen nousun nopeuteen. Vaihtotase Thaimaan vaihtotase on ollut 2000-luvulla yleensä ylijäämäinen. Vaihtotaseen tasapaino on vaihdellut yllättävänkin paljon vuosittain. Ylijäämä nousi ennätyssuureksi vuonna 2009 ja sen odotetaan hieman supistuvan kuluvana vuonna kun kotimainen kysyntä vahvistuu. Talouspolitiikka Thaimaan julkinen talous on alijäämäinen. Julkinen velka on kasvanut 2000-luvulla. Hallitukset ovat rahoittaneet velkarahalla vaalilupauksia, mm. maanviljelijöille tarkoitettuja edullisia lainoja, terveydenhuollon uudistuksia ja kaikkein köyhimpien maanviljelijöiden velkojen uudelleenjärjestelyjä. Thaimaa on poistanut valuuttamääräyksiä osana Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa tehtyä sopimusta. Thaimaan julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan ollut vuonna 2009 mitenkään erityisen suuri vaan esimerkiksi selvästi pienempi kuin useimmissa OECD -maissa. Mikäli taloudellinen tai polittinen kriisi kärjistyisi, saattaa olla mahdollista että valuuttamääräykset muuttuvat nopeastikin suuntaan tai toiseen. Työvoima Työvoiman määrä on noin 39 milj. henkilöä. Maatalous työllistää yhä n. 40 % työssäkäyvistä, sen osuus bkt:stä on 11,5 %. Työssäkäyvistä 40 prosenttia sai elantonsa maataloudesta, 17 prosenttia valmistusteollisuudesta ja seitsemän prosenttia rakentamisesta. Kaupan palveluksessa oli 16 prosenttia, kuten myös palvelusektorilla. Työvoima on vähemmän koulutettua kuin naapurimaissa, koulutetusta työvoimasta on pula. Yleistä työvoimapulaa ei ole näköpiirissä. Maatalouden korkea työvoimaosuus tekee tilastot osin vertailukelvottomiksi länsimaisten tilastojen kanssa.

11 Thaimaan maaraportti 11 (24) Thaimaassa on voimassa vähimmäispalkkajärjestelmä. Palkan määrä riippuu eniten sijainnista. Ylitöistä maksetaan ylityökorvaus. Laissa on määritelty työsuhteen lopettamisen ehdot, lisäksi on laki, joka valvoo sopimattomia käytäntöjä ja erottamisia. Työriitoja selvitetään työoikeudessa. Työvoimasta on järjestäytyneitä vain 4 prosenttia, mikä on Kaakkois-Aasian alhaisin luku. Työttömyys Viralliset työttömyysluvut ovat arviolta puolet todellisista luvuista. Maailmanpankin arvioiden mukaan todellinen työttömyysluku on kahdeksan prosenttia, joka sisältää myös maaseudulta kaupunkeihin muuttavat kausityöläiset. Myös alle 2 % suuruista työttömyysprosenttia esitetään monessa yhteydessä. Luvut eivät ole mitenkään vertailukelpoisa läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Thaimaassa on paljon sekä laillisia että laittomia siirtotyöläisiä. Maassa on arvioitu olevan laitonta vierastyöläistä. Suurempi määrä thaimaalaisia asuu Thaimaan ulkopuolella ja heidän lähettämänsä valuuttatulot ovat tärkeitä maalle. Taloudellisten taantumien aikana maasta on karkotettu lukuisia vierastyöläisiä. Työttömyydestä huolimatta monella teollisuuden alalla on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Maailmantalouden hidastuminen tulee tosin lieventämään tätä pulmaa. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Thaimaa valvoo etujaan useassa kansainvälisessä järjestössä. Alueellisesti tärkein on ASEAN, jonka perustajajäseniin Thaimaa kuuluu. Lisäksi Thaimaa on jäsenenä mm. APEC:issa, Aasian kehityspankissa (ADB), ECOSOC:issa, ILO:ssa, Kansainvälisessä valutturahastossa (IMF), Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä kauppajärjestössä WTO:ssa.

12 Thaimaan maaraportti 12 (24) Ulkomaankaupan kehitys Thaimaan ulkomaankauppa e mrd. USD e 2011e 2012e Vienti Tuonti Tase Lähde: EIU 10/2010, e=ennuste Thaimaan vienti jakautuu pääsääntöisesti maataloushyödykkeisiin ja valmistusteollisuuden tuotteisiin. Valmistusteollisuuden osuus viennistä on noin 80 prosenttia. Valmistusteollisuus on puolestaan puolivalmisteiden ja raaka-aineiden osalta riippuvainen tuonnista. Tärkeimmät kauppakumppanit Thaimaan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Japani, Kiina ja Yhdysvallat. Thaimaan tärkeimmät vientimaat 2009 (osuus, %) Thaimaan tärkeimmät vientimaat 2009 Yhdysvallat 11 % Kiina 11 % Muut 68 % Japani 10 % Lähde: EIU 10/2010

13 milj. EUR Thaimaan maaraportti 13 (24) Thaimaan tärkeimmät tuontimaat 2009 (osuus, %) Thaimaan tärkeimmät tuontimaat 2009 Yhdysvallat 6 % Kiina 13 % Muut 62 % Japani 19 % Kauppa Suomen kanssa Lähde: EIU 10/ ,0 300,0 250,0 200,0 150,0 Suomen ja Thaimaan välinen kauppa ,0 50,0 0,0-50,0-100,0-150, vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen kauppa Thaimaan kanssa on ollut viime vuodet Suomelle alijäämäistä. Vienti Thaimaahan on ollut muutamana viime vuonna vain noin puolet tuonnin määrästä. Tuonnin arvo laski vuonna 2009 edellisvuoden yli 300 miljoonasta eurosta 218 miljoonaan euroon. Suomen vienti laski samoin noin kolmanneksen. Kauppataseen vaje supistui samalla. Vuoden 2010 tammi-elokuussa tuonti Thaimaasta on pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta Suomen vienti Thaimaahan on yli kaksinkertaistunut erityisesti koneviennin kasvun ansiosta ja kauppataseen vaje on supistunut neljään miljoonaan euroon.

14 Thaimaan maaraportti 14 (24) Suomen vienti Suomesta viedään Thaimaahan pääasiassa koneita ja laitteita, lannotteita ja paperia. Suomen vienti Thaimaahan 2009 Elintarvikkeet ja juomat 2,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 2,4 % Valmiit tavarat 16,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 23,0 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 25,9 % Valmistetut tavarat 29,6 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Thaimaahan vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 64 paperi, pahvi sekä tuotteet niistä 19, metallirahat 13,7 13 > lannoitteet, valmistetut 11, rauta ja teräs 7, muut sähkökoneet ja laitteet 6, puhelin, radio, tv yms. laitteet 6, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 4, eri toimialojen erikoiskoneet 4, kojeet ja mittarit 3, orgaaniset kemialliset aineet 3, tärkeintä yhteensä 80, Suomen koko vienti Thaimaahan 103, Lähde: Tullihallitus 03/2010

15 Thaimaan maaraportti 15 (24) Suomen tuonti Suomen tuonti Thaimaasta 2009 Valmiit tavarat 19,8 % Elintarvikkeet ja juomat 16,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 50,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 2,3 % Valmistetut tavarat 6,8 % Ulkomaiset investoinnit Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Thaimaasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 29, muut sähkökoneet ja laitteet 25, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 23, toimistokoneet ja atk-laitteet 16, kala- ja kalavalmisteet 16, vaatteet 16, muut valmiit tavarat 14, moottoriajoneuvot 11, hedelmät ja kasvikset 7, kivennäisainetuotteet 6, tärkeintä yhteensä 168, Koko tuonti 217, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Yli puolet Suomen tuonnista Thaimaasta koostuu koneista, laitteista ja autoista sekä elektroniikkateollisuuden tuotteista. Thaimaasta tuodaan Suomeen myös vaatteita sekä elintarvikkeita kuten kalaa ja hedelmiä ja kasviksia. Thaimaa on onnistunut houkuttelemaan Kaakkois-Aasian maista parhaiten ulkomaisia sijoituksia. Eniten ulkomaisia sijoituksia tehtiin Japanista, USA:sta ja Hongkongista. Suurin osa investoinneista on suuntautunut elektroniikkateollisuuteen, koneenrakennukseen, kemianteollisuuteen ja metalliteollisuuteen. Thaimaan bahtin devalvoituminen on tehnyt yritysostot edullisiksi viime vuosina. Investointiedut ja -rajoitukset

16 Thaimaan maaraportti 16 (24) Thaimaan investointineuvostolla (BOI) on laajat valtuudet myöntää toimilupia ulkomaisille sijoittajille. Ulkomaisilta kiellettyjen tuotantoalojen listalla ovat mm. aseet ja räjähteet, media, kiinteistönvälitys, lääkkeet ja käsityötaide. Poikkeusluvan saaminen on mahdollista. Thaimaan lainsäädäntö rajoittaa ainoastaan ulkomaalaisomistusta, vähemmistöllä voi olla yhtiön äänivalta. Thaimaassa on mm. seuraavanlaisia investointikannustimia: verohelpotukset, vapautus osittain tai kokonaan koneiden ja laitteiden tuontitulleista, osittainen vapautus raaka-aineiden ja komponenttien tuontitulleista, vapautus yhtiöverosta määräajaksi ja kaksinkertainen vähennysoikeus esim. energiasta. Etuudet myöntää investointineuvosto (BOI). Erityistalousalueet Thaimaassa on useita teollisuusalueita (Industrial Estates). Teollisuusalueet on luokiteltu kolmeen ryhmään: IAET:n (Industrial Estate Authority of Thailand) hallitsemiin, IAET:n ja yksityisten muodostamien yhteisyritysten hallitsemiin sekä yksityisten omistamiin ja hoitamiin alueisiin. Ulkomaalaisten on mahdollista omistaa maata näillä alueilla. IAET on teollisuusministeriön alaisuudessa toimiva valtion yritys. Sen tehtävänä on toteuttaa teollisuuden kehittämispolitiikkaa sekä varmistaa koko maan teollinen kehitys. Thaimaassa on kahdenlaisia erityistalousalueita: GIZ (General Industrial Zone) ja EPZ (Export Processing Zone). GIZ:t on varattu teollisuudelle, joka valmistaa tuotteita koti- ja/tai vientimarkkinoille. EPZ:t puolestaan on tarkoitettu vientiteollisuuteen tuotteita valmistaville aloille. Useimmilla EPZ-teollisuusalueilla on oma tullinsa. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin maksutasetilaston mukaan suomalaisten yritysten suorat investoinnit Thaimaahan ovat kasvaneet 2000-luvulla reilusti 1990-lukuun verrattuna. Thaimaassa toimii yli 40 suomalaista yritystä. Tuotannollista toimintaa on mm. seuraavilla yrityksillä: Fortum Power and Heat, Metso Paper, Metso Automation, Outokumpu Hitachi Copper Tubes, Raflatac, Wiik & Hoeglund, Foster Wheeler, Huhtamaki, Nopon, Sako Trading ja Konecranes Services. Maa- ja metsätalous ja kalastus maatalouden osuus BKT:sta on noin 11 % tärkeimmät vientituotteet ovat riisi, kumi, kala metsät huventuneet hakkuiden seurauksena, istutusprojekteja on käynnissä Kokonaispinta-alasta viljeltyä on noin 38 prosenttia, metsää on 20 prosenttia. Vielä 1950-luvulla maassa oli huomattavat metsävarat, jotka ovat sittemmin huvenneet valtavien hakkuiden johdosta. Vuodesta 1989 lähtien on ollut voimassa luonnon-

17 Thaimaan maaraportti 17 (24) Teollisuus ja rakentaminen metsien hakkuukielto. Hallitus on käynnistänyt useita metsänuudistusprojekteja, joissa istutetaan lähinnä kumipuuta. Maatalouden merkitys kansantaloudessa on huomattava, vaikkakin sen osuus bruttokansantuotteesta on supistunut kolmannekseen viimeisten 30 vuoden aikana. Maatalous työllistää noin puolet työntekijöistä ja koko maataloussektorin, mukaan lukien agroteollisuuden, osuus viennistä on noin viidennes. Sektorin kilpailukykyä on pyritty kohentamaan perustamalla mm. agroteollisuuden vientialueita ja investoimalla maatalouden kehitys- ja tutkimustyöhön. Hankkeita rahoittaa mm. Aasian kehityspankki. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, kahvi, kassava, pippuri, luonnonkumi, maissi, ruokosokeri, tupakka, vihannekset ja juutti. Riisi on tärkein viljelykasvi ja merkittävin maatalouden vientituote. Noin kolmannes sadosta menee vientiin. Thaimaa on yksi maailman suurimmista riisinviejistä. Suurin osa riisistä tuotetaan maan keskialangoilla. Sadon tuottavuutta heikentävät alkeelliset viljelymenetelmät. Thaimaa on maailman suurin raakakumin viejä. Tärkeimmät markkinat ovat Japanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Tuotanto on kasvanut voimakkaasti luvulla, sen jälkeen kun vuosikymmenen alussa tuotiin markkinoille erittäin runsassatoinen kumipuulaji. Suurimmat kumipuuviljelmät sijaitsevat maan eteläosissa. Tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin. Kalastuksesta hankkii elantonsa noin ihmistä, aluksia on noin , joista syvänmeren troolareita on Suuri osa syvänmeren aluksista on nykyaikaisia kalastustehtaita, jotka pyytävät ja jalostavat mm. mustekalaa, hummereita, katkarapuja ja tonnikalaa. Katkarapujen ja äyriäisten osuus kokonaissaalista on noin puolet. Kaksi kolmasosaa jalosteista ja pakastetuotteista menee vientiin, suurimmat markkinat ovat Yhdysvalloissa. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on noin 46 prosenttia ja valmistusteollisuuden vajaat 30 prosenttia. Thaimaan teollisuustuotanto on viimeisten vuosien aikana kehittynyt hyvin vaihtelevasti. Suurin syy on teollisuustuotannon vientivetoisuus ja herkkä haavoittuvuus kansainvälisen talouden suhdannevaihteluille. Teollisuus työllistää noin neljänneksen ja valmistusteollisuus 15 prosenttia työvoimasta. Tuotantolaitoksista suurin osa (80 %) on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Tärkeimmät valmistusteollisuuden tuotteet ovat tekstiilit, elintarvikkeet, ajoneuvot, sähkökoneet ja -laitteet sekä elektroniikka. Bangkokin alue on merkittävin teollisuuskeskittymä, mutta alueellinen tuotanto on kasvussa rannikolla pääkaupungista kaakkoon.

18 Thaimaan maaraportti 18 (24) Thaimaa satsaa voimakkaasti valmistusteollisuuden jalostusarvon nostamiseen. Teknologia- ja taitotietosiirtojen avulla maahan on luotu korkean teknologian teollisuutta, joka tuottaa mm. elektroniikkaa, muuntajia ja generaattoreita sekä telekommunikaatiolaitteita. Teollisuus tarvitsee rakennemuutosta. Ylisuuri luottamus lyhytaikaiseen velkaan on aiheuttanut pullonkauloja maksuvalmiuteen. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös valuutan heikkeneminen, kotimarkkinoiden kysynnän supistuminen ja palkkakustannusten nousu. Ulkomaiset yritykset valittavat korruptiosta, byrokratiasta, viivytyksistä tullissa, ammattitaitoisen henkilökunnan vähyydestä ja alhaisesta valtion kannustimien käyttöasteesta. Lisäksi rahoituspalvelua, työntekijöitä sekä teknologiaja tuotantotekijämarkkinoita koskeva lainsäädäntö on puutteellista. Valmistusteollisuus Elektroniikkateollisuus on ollut Thaimaan johtava vientisektori vuodesta 1985 lähtien. Se työllistää yli työntekijää. Ala on raaka-aineiden suhteen tuontiriippuvainen ja valmiista tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin. Tuotantolaitokset ovat pääasiassa monikansallisten yritysten kokoonpanotehtaita. Tärkeimpiä tuotteita ovat tietokoneet, tietokoneiden osat, mikropiirit ja kulutuselektroniikka. Ala on kasvanut noin 20 prosentin vuosivauhti viimeisten 10 vuoden aikana. Bahtin devalvoituminen on piristänyt alan vientiä huomattavasti luvun lopulla. Elektroniikkateollisuus kilpailee sekä Malesian että Filippiinien tuotannon kanssa vahvojen ostajamaiden, USA:n, Japanin, ja Euroopan markkinoista. Tekstiiliteollisuus on Thaimaan toiseksi suurin vientiteollisuus. Tekstiilialan yrityksiä on noin ja ne työllistävät yli miljoonaa ihmistä. Kaksi kolmasosaa alan tuotteista on vaatteita ja tärkeimmät vientimarkkinat ovat Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tekstiiliteollisuus on hyötynyt EU-viennin kasvusta (2. tärkein markkina-alue). Tekstiiliteollisuuden osuus on noin 12 prosenttia teollisuustuotannosta. Thaimaassa toimii yli kymmenen amerikkalaisten ja japanilaisten autojättien kokoonpanotehdasta, jotka tuottavat markkinoille noin miljoonaa autoa vuodessa. Tuotannosta noin puolet menee vientiin. Paikallinen alihankintateollisuus tuottaa kotimaisen autoteollisuuden tarvitsemista osista 60 prosenttia ja trukkien valmistukseen tarvittavista osista peräti 80 prosenttia. Energia Thaimaan tärkeimmät energialähteet kotimaan kulutuksessa: öljy 61 %, luonnonkaasu 20 %, hiili 19 %. Sähkön- ja öljyntuotantoa on yksityistetty Thaimaan energiasektorin pitkän ajanjakson kehittämisohjelman mukaan energiantuotannon omavaraisuusastetta on tarkoitus nostaa nykyisestä 15

19 Thaimaan maaraportti 19 (24) prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Suunnitelmaan kuuluu MW:n nettokapasiteetin lisäys, mikä nostaisi kokonaiskapasiteetin MW:iin. Öljy Thaimaan todennetut öljyvarat ovat 516 miljoonaa barrelia. Kotimaisen tuotannon osuus on vain noin 25 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Öljyteollisuutta hallitsee valtion omistama Petroleum Authority of Thailand (PTT). Tärkein tytäryhtiö on PTT Exploration and Production (PTTEP). PTT yksityistettiin osittain vuoden 2001 marraskuussa. Tuoreimmat uudet öljyesiintymät sijaitsevat Thaimaan lahdessa. Niihin ovat investoimassa mm. Chevron ja Unocal. PTTEP on mukana vähemmistöosakkaana mukana molemmissa projekteissa. Thaimaassa on neljä öljynjalostamoa, joiden yhteinen kapasiteetti on barrelia vuorokaudessa. Suurimmat jalostamot ovat Shell (kapasiteetti barrelia per vrk), PTT:n tytäryhtiö Thai Oil ( ), Esso ( ) ja PTT (61 000). Thaimaa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan tuontiöljystä leikkaamalla öljytuotteiden kulutusta. Korvaavaksi energialähteeksi kaavaillaan etanolia. Kaasu Kaasu on toiseksi suurin energianlähde. Todennetut kotimaiset esiintymät ovat miljardia kuutiojalkaa. Suuri osa tuotetusta kaasusta käytetään sähköntuotantoon. Vuonna 2001 suurin osa öljyä käyttävistä sähkövoimaloista muutettiin toimimaan kaasulla. Kaasun kysynnän odotetaan kasvavan vuosittain noin kuudella prosentilla seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin kaasukenttä Bongkot sijaitsee Thaimaan lahdessa. Thaimaa on tuonut kaasua Myanmarista vuodesta 2000 lähtien. PTT suunnittelee mittavan kaasuverkon rakentamista Bangkokin ympäristöön. Se olisi tarkoitettu voimaloiden ja suurteollisuuden käyttöön. Myanmarin lisäksi Thaimaa tekee kaasunetsinnässä ja -tuotannossa yhteistyötä Malesian kanssa. Thaimaan suurin kaasuntuottaja on Unocal Thailand. Toinen merkittävä kaasuyritys on Chevron. Sähkö Thaimaan sähköntuotannon kapasiteetti on noin 19 GW. Maan suurin voimala on vuonna 2000 käynnistynyt Ratchaburin voimala, jonka lopulliseksi kapasiteetiksi on suunniteltu MW. Se käyttää raaka-aineenaan Myanmarista tuotettua kaasua. Voimalan omistaa yksityinen Ratchaburi Electric Generation. Thaimaa ostaa sähköä Laosista 30 vuoden sopimuksella. Thaimaa on vähitellen yksityistänyt energiantuotantoaan. Yksityisille voimalaitoksille on myönnetty investointilupia riippumattomien (IPP) tai pienten sähkön tuottajien

20 Thaimaan maaraportti 20 (24) (SPP) ohjelman puitteissa. Hallitus suunnittelee EGAT:in yksityistämistä, mutta aikataulu on edelleen avoin. Palvelusektori Palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta on 43 %. Tietoliikennepalvelut Valtiolla on yksinoikeus telekommunikaatioinfrastruktuurin rakentamiseen, omistukseen ja käyttöön. Valtion monopolista huolimatta yksityiset investoinnit ovat mahdollisia joko BOT (Build-Operate-Transfer) -sopimuksen tai markkinoita hallitsevan valtionyrityksen kanssa perustetun yhteisyrityksen puitteissa. Pankki- ja rahoitustoiminta Kaakkois-Aasian talouskriisistä 1990-luvun lopussa alkoi Thaimaan pankkisektorin uudistuminen. Laman aikana ajettiin alas lukuisia rahoitusyhtiötä ja useita pankkeja on myyty ulkomaisille ostajille. Muun pankki- ja rahoitussektorin ohella myös Thaimaan keskuspankin (Bank of Thailand) toimintaa virtaviivaistettiin. Osakemarkkinat Thaimaan pörssissä (Stock Exchange of Thailand SET) käydään kauppaa 500 eri osakkeella. Lisäksi kaupankäynti on vilkasta lainoilla ja erilaisilla johdannaisilla, kuten esim. maataloushyödykkeisiin pohjautuvilla johdannaisilla. pörsiiin listattujen

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot