Tarm Tarmolla liikkumaan!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarm Tarmolla liikkumaan!"

Transkriptio

1 Tarmo Tarmolla liikkumaan!

2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Tarmo eilen 7 Tarmo tänään ja huomenna 10 Kuulumisia koordinaattorin kulmasta Judo Peruskurssilta pohja harrastukselle 13 Chikara on tunnettu kilpaseura 14 Helsinki Judo Campin tatamilla kansainvälisiä vieraita 15 Juha Salonen - 35 vuotta tatamilla Nyrkkeily Snadeissa opitaan leikin avulla 18 Nyrkkeilykoulusta haastatetta harrastukseen 19 Kuntonyrkkeily kehittää koko kehoa 20 Akatemiassa harjoitellaan Teamin kilpailijaksi 22 Yrjänä Luja kaatoi tai kaatui kehässä 24 Miia Savela oli ensimmäisiä kuntonyrkkeilijöitä 25 Pekka Haapasalo löysi hyvän hengen Tarmosta 26 Ilmo Lindqvist on Tarmon mies 28 Jokaisella on suunnitelma, kunnes häntä lyödään Painonnosto ja voimanosto Painonnoston ja voimanoston erot 32 Ruskeasuon salilla viidellä vuosikymmenellä 34 Naisnäkökulmaa voimanostoon 35 Mervi Rantamäki tahtoo maailman vahvimmaksi 37 Tomi Lindqvist on tarmolainen viimeiseen asti Yleisurheilu Vanhemmat ovat tärkeä tuki yleisurheilukoululaiselle 41 Helsingin Tarmon yleisurheilu Yleisurheiluveteraanit 45 Sirkka kuulamummo Rannema ennätysjahdissa 46 Kari Simosen koti löytyi Tarmosta Paini Nassikkapainijat villitsevät 50 Painikoulut opettavat 51 Kuntopainia kysytään 52 Kilpailu on luonnollista painia 53 Kuisminin perheessä painivat kaikki miehet Helsingin Tarmon 80-vuotisjuhlajulkaisu Päätoimittaja Mira Anttila Toimitus Anneli Rajaniemi Christer Lindqvist Esko Kuismin Hannu Oinas Ilpo Seppälä Juha Salonen Juha Turkka Kari Simonen Kimmo Luja Laura Kakkola Laura Kokkola Maria Lindberg Martti Kuokkanen Risto Karasmaa Terhi Kiintola Tomi Lindqvist Virve Riikonen Åke Koponen Ulkoasu ja taitto Mikko Blomberg Julkaisija Helsingin Tarmo ry Painopaikka Edita Prima, Helsinki 2011

3 Pääkirjoitus Taas on juhlan aika. Helsingin Tarmona paremmin tunnettu Helsingin Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Tarmo ry täyttää 80 vuotta. Tarmon 80-vuotisen taipaleen aikana on sen toiminnasta kirjoitettu monta teosta. Teoksissa on kerrottu kunkin ajanjakson tärkeimmistä tapahtumista ja saavutuksista unohtamatta poliittista vääntöä, jota historian aikana on urheilurintamalla käyty. Helsingin Tarmon toiminnassa on aina pyritty välttämään politiikan sotkemista urheiluun. Jo seuran ensimmäinen puheenjohtaja Severi Koskinen korosti, että Tarmo on urheilua varten, eivätkä poliittiset tavoitteet saa määrätä. Severin periaatetta on pyritty noudattamaan, vaikka se välillä on ollut vaikeaa. Onneksi tällä hetkellä urheilurintamalla on keskitytty tulosten tekemiseen eikä politiikkaan luvullakin on ollut omat haasteensa. Helsingin Työväentalolla ollut nyrkkeilysali ja Tarmon toimisto otettiin Helsingin työväenyhdistyksen (HTY) omaan käyttöön. Onneksi uusi, sopiva tila löytyi HTY:n omistamasta kiinteistöstä Vallilasta, Sturenkatu 27:sta. Hakaniemessä perinteisen HTY:n talon kellaritasossa ei enää haise hiki eivätkä urheilijat poukkoile treenikasseineen ala-aulassa. Monen urheilijan koti on muisto vain. Myös On minun, joka liityin Tarmoon 9-vuotiaana kulmien kundina vuonna Tarmon harrastajat ovat jo vuosien ajan sopeutuneet uusiin harjoittelupaikkoihin. Judokat ovat muuttaneet moneen kertaan ja nykyinen harjoittelupaikka on Sturenkatu 25:ssa. Painijat pitävät majaansa Vuosaaren urheilutalolla ja Myllypuron Liikuntamyllyssä, painonnostajat ja voimanostajat Ruskeasuon hallissa ja yleisurheilijat Eläintarhassa, Oulunkylässä, Paloheinässä ja Liikuntamyllyssä. Haaveena on joskus saada oma tila, jossa useampi laji voisi harjoitella yhdessä. Tarmolla on tällä hetkellä enemmän jäsenmaksun maksaneita harrastajia kuin vuosikymmeniin. On erittäin ilahduttavaa, että jaostoissa toimivat henkilöt ovat aktiivisella panostuksellaan saaneet toimintaan runsaasti uusia jäseniä, etenkin naisia ja ennen kaikkea nuoria. Nuorisotyö on aina ollut tärkeässä osassa Tarmon menestystä. Sanotaanhan, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Viime vuosien menestystarina on aikuisten aktivointi liikkumaan. Esimerkiksi kuntonyrkkeilystä on tullut erittäin suosittu. Tämän päivän työpaikoilla istutaan paljon näyttöpäätteiden edessä, mikä aiheuttaa niskakipuja ja ryhtivikoja. Säännöllisellä liikunnan harrastuksella pystytään poistamaan staattisesta työstä aiheutuneet vaivat. Kilpailurintamalla on ollut paljon onnistumisia ja ilonaiheita. Tarmolaiset ovat näyttäneet kyntensä niin MM-, EMkuin SM-tasoilla haalimalla mitaleita ja kunniaa. Tarmo on useissa lajeissa noussut aivan valtakunnan kärkiseurojen joukkoon. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä, sillä nuoria on eri lajeissa kipuamassa edustustehtäviin ja vanhat konkarit tekevät rajusti töitä siellä pysyäkseen. Tavoitteena on saada lisää aktiivisia harrastajia sekä kannustaa maailman huipulle kilpaurheilijoita, jotka siihen ovat valmiita panostamaan Me tarmolaiset voimme olla ylpeitä saavutuksistamme ja hyvästä yhteishengestä. Kiitän kaikkia, jotka ovat vaivojaan säästämättä antaneet aikaansa Tarmon asioiden hoitamiseen. Ilman Teitä emme olisi nyt näin elinvoimaisia kuin olemme. Uudet haasteet ovat jo oven takana ja uskon, että yhdessä voimme nekin voittaa. Toivon, että hyvä urheiluhenki säilyy Tarmossa päällimmäisenä tulevinakin vuosikymmeninä ja saamme nauttia menestyksestä. Parhaimmat onnitteluni 80 vuotta täyttävälle Tarmolle. Kari Simonen puheenjohtaja erittäin ilahduttavaa, että jaostoissa toimivat henkilöt ovat aktiivisella panostuksellaan saaneet toimintaan runsaasti uusia jäseniä

4 Tarmo eilen Tarmon historia on värikäs ja tapahtumarikas niin urheilun kuin urheilupolitiikan saralla. Helsingin Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Tarmo ry:n perustava kokous pidettiin Helsingin Työväenyhdistyksen (HTY) talolla Kokouksen avasi Severi Koskinen, joka valittiin Tarmon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, sihteeriksi valittiin Valdemar Liljeqvist ja rahastonhoitajaksi Yrjö Pirhonen. Uuden seuran perustamisen taustalla oli kaksi yleistä poliittista syytä, sosiaalidemokraattien ja kommunistien tulehtuneet välit sekä säädetty kommunistilaki, jonka perusteella oli lakkautettu mm. HTY:n alkuperäinen urheiluseura Helsingin Jyry luvulla urheilupolitiikassa myrskysi jälleen. Helsingin Tarmo erotettiin Työväen Urheiluliitosta (TUL). Tarmon jaostot liittyivät yksitellen Suomen Voimisteluja urheiluliiton (SVUL) lajiliittoihin, ensimmäisenä nyrkkeilijät vuonna Tarmo ja monet muut TUL:sta erotetut tai eronneet seurat perustivat vuonna 1959 Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton (TUK). TUK lakkautettiin 1979 ja Tarmon jaostot siirtyivät taas kokonaisuudessaan takaisin SVUL:n lajiliittoihin. Kun Tarmo perustettiin, Helsingin Työväenyhdistyksen talolla harrastettiin yleisurheilua, painia, nyrkkeilyä, jalkapalloa, pesäpalloa ja naisvoimistelua. Myöhemmin Tarmon lajivalikoima laajeni judolla (Chikara), painon- ja voimanostolla sekä lento- ja koripallolla luvulla Tarmossa harrastetaan aktiivisesti judoa, nyrkkeilyä, painia, painon- ja voimanostoa sekä yleisurheilua. Uuden Urheilusaavutuksia luvuilta Tarmon perustamisen aikaan nyrkkeily oli seuran vahvin laji. Harrastuksen suosio hiipui vuosina , mutta talvi- ja jatkosotien aikana ja jälkeen nyrkkeily elpyi ja 1950-lukujen vaihteessa Tarmo oli kiistatta TUL:n paras nyrkkeilyseura. Vuonna 1935 Helsinki ympärijuoksussa oli Tarmosta mukana seitsemän joukkuetta, kussakin 20 juoksijaa. Kilpailussa sijoituttiin hopealle ja 1960-luvuilla Tarmon urheilumenestys oli loistava luvun alkupuolella Helsingin Tarmo oli TUL:n lippulaiva. Painissa Niilo Turkkila voitti MM-hopeaa useiden SM-mitaleiden lisäksi. Tarmon naisten- ja miesten koripallojoukkueet olivat Suomen huippuja. Naiset voittivat SM-kultaa vuosina 1944, 1948 ja Lentopallossa Tarmo voitti TUL:n mestaruuden vuonna Tarmon lentopalloilijoita oli luvun puoliväliin asti maaottelukokoonpanossa aina 2-4 pelaajaa. seuran perustamisen taustalla oli kaksi yleistä poliittista syytä, sosiaalidemokraattien ja kommunistien tulehtuneet välit sekä säädetty kommunistilaki.

5 Jorma Limmonen hallitsi nyrkkeilyssä kolmea alinta painoluokkaa vuodet Hän voitti kaikkiaan 10 Suomen mestaruutta ja uransa alkuvuosina lisäksi neljä TUL:n mestaruutta. Nyrkkeilijä Martti Lehtevä voitti kevytsarjan TUL:n mestaruuden 1954 ja kevyen välisarjan Suomen mestaruuden Kummallakin oli myös hyvin merkittäviä kansainvälisiä edustuksia. Jorma Limmonen ja Martti Lehtevä edustivat Suomea Rooman olympialaisissa Limmonen voitti olympiapronssia. Hän kuului olympiajoukkueeseen myös Tokiossa Nyrkkeilijöiden olympiaedustukset eivät olleet Tarmossa tuolloin uutta: Tauno Rinkinen kuului Suomen olympiajoukkueeseen Lontoossa Mainittakoon, että hän oli ensimmäinen TUL:n nyrkkeilijä, joka valittiin olympiajoukkueeseen. Limmosen ja Lehtevän jälkeen Tarmon ehdottomaksi nyrkkeilytähdeksi kohosi Ilmo Lindqvist. Lindqvist sijoittui SM-hopealle kevyessä keskisarjassa 1962 ja voitti Suomen mestaruuden keskisarjassa Vuodet Lindqvist hallitsi kevyttä keskisarjaa. Tarmon perustamisen aikaan nyrkkeily oli seuran vahvin laji. Urheilusaavutuksia luvuilta 1970-luku oli Tarmolle vahvan kansainvälisen menestyksen vuosikymmen. Judo valtasi alaa ja Chikaran judokat nousivat maan kovimpaan kärkeen. Judoka Markku Airio edusti Suomea Montrealin olympialaisissa Painonnostaja Kauko Kangasniemi voitti useita MM- ja EM- sekä SM-mitaleja sekä paranteli monesti MM-tulosta. Vahvaan painonnostokaartiin kuului myös Juhani Avellan luvun loppupuolella painijatkin alkoivat taas olla Suomen huipulla. Jouko Kuossari, Olavi Vainio ja Ilpo Seppälä kuuluivat Suomen Painiliiton edustusvalmennettaviin. Vuonna 1976 Ilpo Seppälä voitti Suomen- ja Pohjoismaiden mestaruudet. Jouko Kuossari edusti Suomea MM kisoissa Meksikossa vuonna Ilpo Seppälä sijoittui MM-kilpailuissa vuonna 1977 kuudenneksi luvulla veljekset Erkki ja Kimmo Luja sekä Heikki Ukkola nyrkkeilivät kansallisella huipputasolla luku oli painijoiden, nyrkkeilijöiden ja judokoiden vuosikymmen. Moskovan olympialaisissa vuonna 1980 oli edustajina judoka Jaakko Saari ja painonnostaja Viktor Sirkiä. Los Angelesin olympialaisiin vuonna 1984 pääsivät mukaan judoka Juha Salonen, painija Ilpo Seppälä ja nyrkkeilijä Hannu Vuorinen. Miehet tekivät seuraennätyksen, sillä samasta seurasta oli kolmen eri voimailulajin edustajat samoissa olympialaisissa. Soulin olympialaisissa vuonna 1988 oli mukana judoka Juha Salonen ja painin päävalmentajana Ilpo Seppälä. Painissa Ilpo Seppälä saavutti MM-pronssia vuonna Juha Salonen saavutti useita MM-, EM ja SM-mitaleja luvulla Tarmon painivalmentajana touhusi vääpeli Jorma Turunen. Lasten ja nuorten painitoiminta oli lähes pysähdyksissä ja 1980-lukujen vaihteessa. Vuoden 1988 syksyllä toiminta aloitettiin Ilpo Seppälä johdolla tehostetusti Vuosaaren urheilutalon painisalissa. Valmentajina toimivat alkuvuosina Harri Uusimäki ja Timo Kaitalahti. Painonnostossa Tenho Kantola saavutti ikämiesten MM-pronssia vuonna Helsingin Tarmo järjesti yleisurheilussa kansainväliset 50 v. juhlakilpailut Eläintarhan uudistetulla urheilukentällä vuonna Tarmon Risto Karasmaa kehitti yleisurheilun ultramoniottelun (20 lajia) samana vuonna. Tänä päivänä lajilla on oma kansainvälinen liitto ja suosio on levinnyt ympäri maailmaa. Talvisin sisähallissa kilpaillaan 14 lajissa luvulla kehään asteli Ilmo Lindqvistiltä oppinsa ammentanut Vuoristen veljessarja. Hannu Vuorinen edusti Suomea Los Angelesin olympialaisissa Hän voitti Suomen ja Pohjoismaiden mestaruudet sekä Tammer- ja GeeBee-turnaukset. Veljeksistä Simo ja Vesa ylsivät SMmitaleille. Nuorin veljeksistä, Reijo Vuorinen, voitti ensimmäisen SMmitalinsa 1988 ja hallitsi kevytsarjoja aina vuoteen 1997 saakka. Myös Reijolla oli lukuisia kansainvälisiä edustustehtäviä luvun alkupuolella kansallisella huipulla nyrkkeili Ilmo Lindqvistin valmennuksessa keskisarjalainen Juha Turkka. Vuosikymmenen puolivälissä Ilmo Lindqvistin opit nostivat nyrkkeilyväen tietoisuuteen myös raskaan sarjan vasurin, Jaakko Lundénin. Varsinaisen menestyksensä Lundén saavutti TN- Boxingin riveissä. Samoihin aikoihin Helsingin Atleettiklubista Tarmoon siirtynyt Mika Andersson alkoi raivata tietään kansalliselle huipulle, mikä huipentui vuonna 2002 raskaan sarjan Suomen mestaruuteen. Kaikilla edellä mainituilla nyrkkeilijöillä on myös kansainvälisiä meriittejä. Myös sotilaiden urheilussa menestyttiin, Tomi Lindqvist voitti nyrkkeilyssä sotilaiden Suomen mestruuden vuonna Barcelonan olympiakisoissa 1992 Tarmosta olivat mukana judon päävalmentajana Juha Salonen ja painin päävalmentajan tehtävissä Ilpo Seppälä. Vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä myös veteraaniyleisurheilijat alkoivat aktiivisesti kilpailla. SM-kilpailuissa tuli vuosittain useita mitaleja luvulla painija Kristian Kosonen saalisti Tarmon trikoissa neljä aikuisten SM-mitalia. Tuo vuosikymmen olikin Tarmon painissa nuorison ja tulevan mestariaineksien kasvattamista. 90-luvun alussa pojille järjestettiin painiharjoituksia perinteisessä HTY:n ja Tarmon koripallo- ja nyrkkeilysalissa. Säästöpankinrannassa valmentajina toimivat Jouko Kuossari ja Pekka Seppälä. Legendaarinen Tarmon painisali oli jo tuolloin muussa käytössä. Koko toiminta keskittyi vuoden 1994 syksystä Vuosaaren urheilutalolle ja siitä voidaankin katsoa Tarmon painin lähteneen uuteen nousuun. Chikara on järjestänyt Helsinki Judo Camp -leirin kesäisin nuorille vuodesta 1997 alkaen. Chikara voitti joukkue Suomen mestaruuden viisi kertaa vuosina 1991,1993, 1994, 1996 ja Chikarasta SM-mitaleja luvulla saivat judokat Mauri Kivistö (1990), Juha Salonen (1991, 1993), Mika Mäkelä (1993, 1994, 1995, 1996, 1998, 1999), Elina Koskenoja (1996) ja Jukka Laitinen (1999).

6 Kun Tarmo perustettiin, Helsingin Työväenyhdistyksen talolla harrastettiin yleisurheilua, painia, nyrkkeilyä, jalkapalloa, pesäpalloa ja naisvoimistelua. Painissa Kristian Kille Kosonen voitti hopeaa miesten SM-kisoissa vuonna 1994 sekä kreikkalais-roomalaisessa että vapaapainissa. Kille oli mitaleilla myös vuosina 1995 ja Tarmo 2000-luvun alkupuolella Tarmon kilpanyrkkeily hiipui luvun puolivälissä, mutta kunto- ja naisnyrkkeily olivat samaan aikaan erittäin voimakkaassa kasvussa luvun alussa valmentajakaarti uusiutui ja kasvoi. Systemaattinen valmennustoiminta, joka on kohdistettu erityisesti nuoriin, on alkanut tuottaa hedelmää. Helsingin Tarmo arvioitiin 2010 valtakunnallisesti toiseksi parhaaksi seuraksi nyrkkeilyn juniorivalmennuksessa. Seuran juniorit, sekä tytöt että pojat, ovat menestyneet erinomaisesti kansallisen tason kilpailuissa. Myös Helsingin Tarmon kuntonyrkkeily ja naisten nyrkkeilyliikunta ovat erittäin suosittuja. Naisnyrkkeilyssä Suomen mestaruuksista on oteltu vuodesta Keveimpiä painoluokkia hallitsi vuodet Sanna- Kaisa Luja. Vuonna 2011 hän oli jaetulla kolmannella sijalla. Hänellä on tähän mennessä neljä Suomen mestaruutta. Judossa 2000-luvun alkupuoli on ollut nuorten judokoiden esiinmarssiaikaa. Arvokisamitaleja on tullut roppakaupalla. Vuonna 2006 painija Antero Perez- Juntunen saavutti 14 vuoden jälkeen tarmolaisena miesten Suomen mestaruuden. Anterolla on toistakymmentä poikien ja junioreiden SMmitalia. Anteron avattua menestysikkunan, ovat useat Tarmon painijat olleet SM- ja PM-tasolla palkinnoilla. Sasu Kaasinen voitti vuonna 2009 junioreiden EM-kultaa ja hänellä on toistakymmentä poikien ja juniorien SM-mitalia. Sasu on tällä hetkellä Suomen painin olympiavalmennettavissa luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana Tarmon junioripainijat ovat nousseet SMkisojen palkintopallille 40 kertaa ja olleet edustustehtävissä sekä arvokisoissa että maaotteluissa lukuisia kertoja luvulla kuntopainiryhmä, K-18, on toiminut virkeästi ja sen suosio näyttää kasvavan. Tarmon voimanostotoiminta aktivoitiin uudelleen vuonna Tarmon voimanoston kilpailusaavutukset ovat viimeisen seitsemän vuoden aikana olleet erinomaisia ja tällä hetkellä Helsingin Tarmo kuuluu voimanoston kärkiseurojen joukkoon Suomessa. Tarmon nostajia on valittu maajoukkueen edustustehtäviin MMkilpailuihin 10 kertaa, EM-kilpailuihin 7 ja PM-kilpailuihin kolme kertaa. Vuodesta 2005 lähtien kaikkiaan 12 voimanostajaamme on saavuttanut mitaleita maailmanmestaruus, Euroopan mestaruus-, Pohjoismaiden mestaruus- ja Suomen mestaruus kilpailuissa. Näistä kilpailuista Tarmon nostajat ovat saavuttaneet Vuosituhannen Rahaa kassaan monilla keinoilla Tarmolaiset ovat aina olleet talkoohenkisiä ja innokkaita ideoimaan, miten kassaan saadaan tuloja, jotta jäsen- ja harjoittelumaksut voidaan pitää kohtuullisina ja toiminta silti pyörii. Välillä on siivottu talkoilla Olympiastadionin katsomoita, hoidettu järjestysmiestoimintaa, pakattu yritysten postituksia, korjattu asuntoja, muutettu yritysten konttoreita, järjestetty kilpailutapahtumia, pidetty arpajaisia ja toimittu TV-ohjelmien avustajina. yhteensä 49 mitalia. Nostajat ovat tehneet maailmanennätyksiä, Pohjoismaiden ennätyksiä ja Suomenennätyksiä yhteensä yli 30 kpl. Voimanostossa Jani Rainela saavutti juniorien maailmanmestaruuden. Mervi Rantamäki nosti MMhopeaa ja -pronssia sekä Maria Lindberg MM-pronssia. Mervi Rantamäki voitti Euroopan mestaruuden ja kolme EM-hopeaa. Leena Jokitalo saavutti EM-pronssia. Mervi Rantamäki voitti Pohjoismaiden mestaruuden ja junioriluokassa Anton Kare nosti PM-hopeaa. Voimanoston Suomen mestareita ovat Mervi Rantamäki, Maria Lindberg ja Leena Jokitalo sekä junioriluokassa Anton Kare ja Jani Rainela. Voimanoston SM-hopeaa saavuttivat Ari Jauhiainen sekä veteraaniluokassa Pasi Kemppainen ja Jorma Harjapää. Penkkipunnerruksen Pohjoismaiden mestaruuden voitti Mervi Rantamäki. Penkkipunnerruksen Suomenmestareita ovat Helena Koponen, Mervi Rantamäki, Maria Lindberg sekä junioriluokassa Jani Rainela ja veteraaniluokassa Åke Koponen. Penkkipunnerruksen SM-hopeaa saavutti junioriluokassa Anton Kare. Penkkipunnerruksen SMpronssia nosti Tomi Lindqvist sekä veteraaniluokassa Reijo Murto. viimeisellä vuosikymmenellä veteraaniyleisurheilijat alkoivat aktiivisesti kilpailla. Suurimmat yksittäiset rahan ansaitsemismuodot ovat ehdottomasti olleet veikkauskuponkien vastaanotto Tarmon toimistossa Helsingin Työväenyhdistyksen (HTY) talossa, Bingo-toiminnan järjestäminen HTY:n juhlasalissa, pienoisgolfradan pito Hämeentiellä, Kunniakierros-liikuntatapahtuman rahankeruu sekä kannatusilmoitusten myynti ohjelmalehtisiin. 6

7 Tarmo tänään ja huomenna Tarmon historia on värikäs ja vauhdikas. Vaikka nykyinen toiminta on monin tavoin erilaista kuin aiempina vuosikymmeninä väriä ja vauhtia riittää edelleen. Edelleen kuitenkin Helsingin Tarmo pyörii vapaaehtoisten voimin. Helsinkiläisessä urheiluseurassa yhteiskunnan muutokset näkyvät. Harjoituksiin osallistuu yhä värikkäämpää väkeä niin taustoiltaan, ihonväriltään kuin kiinnostuksiltaan. Harjoituksissa titteleitä tai syntymäkaupunkia ei kysellä, vaan tärkeintä on yhdessä liikkuminen. Tarmon laji- ja ryhmävalikoima 2010-luvulla tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kaikenlaisille liikkujille. Yhä useampi on jo löytänyt oman lajinsa Tarmosta, sillä seurassa on enemmän jäsenmaksun maksaneita kuin vuosikymmeniin. Tilaa löytyy jokaiselle ja jokainen on tervetullut treenaamaan niin pitkälle kuin oma kiinnostus riittää, jopa Tarmon edustusasuun asti luvulla Tarmossa voi harrastaa judoa, painia, nyrkkeilyä, painonnostoa, voimanostoa ja yleisurheilua. Judo Judo on maailman suosituin kamppailulaji, joka syntyi Japanissa ja 1900-lukujen vaihteessa. Judon kehitti Jigoro Kano, jonka keskeinä ajatuksena oli yhteisen hyvän periaate, joka pyrki kehittämään harrastajaa ja ohjaajaa sekä henkiseen että eettiseen kasvuun. Judossa korostuu toisen kunnioitus ja toiselta oppiminen. Näihin periaatteisiin perustuu Tilaa myös Helsingin Tarmon judojaoston Chikaran toiminta. Chikara on yksi Suomen vanhimmista judoseuroista. Chikara järjestää harjoituksia viikottain sekä kuntoilijoille että kilpailijoille lapsista senioreihin. Judoharrastus aloitetaan peruskurssilta, joita Chikara järjestää joka syksy ja kevät. Kilpailemisen voi aloittaa jo harrastuksen alkuvaiheessa peruskurssin jälkeen. Chikaran judokat ovat menestyneet 2000-luvulla erityisen hyvin. Paini Jo antiikin olympialaisissa kisattiin painimalla. Nykyinen kreikkalaisroomalainen paini on kuitenkin kehitetty 1800-luvun sirkuspainista ja se on huomattavasti väkivallattomampaa kuin antiikin olympialaisissa. Fyysisen taitavuuden lisäksi painissa menestyäkseen tarvitaan oivalluskykyä tehdä nopeita tilannearvioita ja ratkaisuja. löytyy jokaiselle ja jokainen on tervetullut treenaamaan niin pitkälle kuin oma kiinnostus riittää. 7

8 Tarmon laji- ja ryhmävalikoima 2010-luvulla tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kaikenlaisille liikkujille. Fyysisesti lihaskuntoa, kestävyyttä, nopeutta ja koordinaatiota vaativa laji on säilyttänyt suosionsa myös koko Tarmon 80-vuotisen historian ajan. Tarmon molskilla nuorimmat nujuajat ovat 5-vuotiaita, toisessa päässä ikärajaa ei ole. Painia voi harrastaa kuntoilumielessä tai edetä painikoulujen kautta kilpailuihin asti. Tarmon nuoret painijat ovat menestykkäitä kilpailijoita. Nyrkkeily Nyrkkeilyä harrastettiin jo antiikin olympialaisissa. Säännöt ovat hiotuneet ja nykyisin nyrkkeily on monipuolinen ja haastava urheilulaji, joka vaatii harrastajaltaan nopeutta, kestävyyttä, reaktiokykyä ja keskittymistä. Tarmo on kasvattanut useita niin kansallisen kuin olympiatason huippunyrkkeilijöitä. Tarmon sali tarjoaa ammattitaitoisia ohjattuja harjoituksia nuorille ja vanhoille, naisille ja miehille. Jokaiselle harrastajalle tarjotaan puitteet kehittyä mahdollisimman monipuolisesti nyrkkeilijänä ja urheilijana. Jos harrastaja haluaa, Tarmo tarjoaa mahdollisuuden edetä nyrkkeilijänä mahdollisimman pitkälle.

9 Vaikka nykyinen toiminta on monin tavoin erilaista kuin aiempina vuosikymmeninä väriä ja vauhtia riittää edelleen. Voimanosto Voimanosto kehittyi kehonrakennuksen voimaharjoitteista omaksi lajikseen 1960-luvulla. Kilpailulajina voimanosto koostuu kolmesta eri nostomuodosta, joiden jokaisen maksimisuoritukset lasketaan yhteen. Nostomuodot ovat jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto. Harjoittelu kehittää koko vartalon koordinaatiota, maksimivoimaa, nopeusvoimaa ja kestovoimaa. Tarmon harjoituksissa käy seuran kilpanostajia sekä kuntoilijoita ja muiden urheilulajien harrastajia, jotka haluavat kehittää fyysistä voimaa. Helsingin Tarmo kuuluu tällä hetkellä voimanoston kärkiseuroihin. Lähes kuukausittain Tarmon voimanostajien kilpailutuloksissa komeilee kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen mitalisteja. Painonnosto Painonnostoa on harrastettu urheilulajina 1800-luvulta lähtien. Painonnosto on laji, jossa pyritään nostamaan kahdella kädellä temmaten ja työntäen mahdollisimman painava tanko painolevyineen suorille käsille pään yläpuolelle. Painnonnostoharjoittelu kehittää koko vartalon koordinaatiota ja lihaksia tasapuolisesti. Helsingin Tarmon kotisalilla Ruskeasuon Urheiluhallissa saa ohjattua harjoittelua ja valmennusapua. Salille on myös mahdollista tulla harjoittelemaan oman harjoitusohjelman mukaisesti. Helsingin Tarmon painonnostajat ovat menestyneet vuosikymmenten aikana niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yleisurheilu Yleisurheilu on yhteisnimitys useille eri liikuntalajeille, kuten juoksulle ja kävelylle, kuulantyönnölle, kiekon-, moukarin- ja keihäänheitoille sekä pituus-, korkeus- ja seiväshypyille ja kolmiloikalle. Yleisurheiluun katsotaan kuuluvaksi myös näistä lajeista koostuvat moniottelut. Helsingin Tarmon yleisurheiluharjoituksissa harjoitellaan näitä kaikkia lajeja. Talvisin harjoitukset pidetään Liikuntamyllyssä sisätiloissa, mutta kesät vietetään ulkona. Lapsille, harrastelijoille, veteraaneille ja kilpailijoille löytyvät omat ryhmät. Helsingin Tarmon menestynein veteraanikilpailija on yli 90-vuotias Sirkka Rannema. Tervetuloa tutustamaan Helsingin Tarmon treeneihin! Kuvat: Tatu Hiltunen 9

10 Suunnattoman kiitollisena olen ihmetellyt, kuinka paljon ihmiset ovat käyttäneet omaa aikaansa, osaamistansa ja energiaansa. Kuulumisia koordinaattorin kulmasta Aika tarkalleen vuosi on kulunut siitä, kun vastasin nyrkkeilyjaoston puheenjohtajan puheluun kävellessäni koti-ikävissäni Skotlannin vesisateessa ja tuulessa. Kysymys oli, haluaisinko ottaa vastaan Helsingin Tarmon 80-vuotisjuhlan koordinaattorin tehtävät. Vastausta ei tarvinnut paljon miettiä. Totta kai! Järjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin ja ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa Vähitellen mukaan rekrytoitiin ihmisiä eri osaamisalueilta ja vuoden kuluessa meitä 80-vuotisjuhlavuoden duunareita olikin koossa upea porukka, jonka kanssa homma saatiin toimimaan. Vuosi on ollut minulle kiireinen, mutta mielenkiintoinen. Olen oppinut tekemään nettisivuja, olemme joutuneet pohtimaan ison yleisötilaisuuden käytännön järjestelyjä aina järjestyshenkilöiden virallisista merkeistä lipputankojen telineisiin, olen oppinut mm. sanat figuuri ja stiftaus, saanut lähettää kutsun Suomen tasavallan presidentille, mielenkiinnolla kuunnellut eri lajien kilpailuvaatimuksia sekä kysellyt akkuporakoneiden ja kakkukahvien saatavuutta. Jokainen jaosto on osallistunut juhlavuoden järjestelyihin täysillä alusta alkaen. Suunnattoman kiitollisena olen ihmetellyt, kuinka paljon ihmiset ovat tähän käyttäneet omaa aikaansa, osaamistansa ja energiaansa. Uskomatonta on ollut seurata, kuinka vapaaehtoispohjalta toimivat jaksavat jokapäiväisten kiireidensä keskellä innoissaan ideoida seuran asioita. Tämä onkin parasta seuratoiminnassa, saada olla samanhenkisten ihmisten kanssa tekemässä jotain yhteistä, olla osana Tarmon henkeä. Suuret kiitokset koko 80-vuotisjuhlavuoden duuniporukalle! Hyvää 80-vuotisjuhlavuotta Tarmolle! Terveisin Laura Kakkola 10

11 Tahto on voiton avain Helsingin Tarmon judojaosto Chikara (1963) on yksi Suomen vanhimmista judoseuroista. Vaikka Chikara on profiloitunut juniori- ja kilpatoimintaan, löytyy seurasta jokaiselle sopivan tasoisia harjoitusryhmiä lapsista senioreihin ja kuntoilijoista kilpailijoihin. Kuva: Tatu Hiltunen 11

12 Peruskurssilta pohja harrastukselle Judoharrastuksen aloittaminen vaatii kolmen kuukauden mittaisen peruskurssin suorittamista. Chikaran 7-15-vuotiaiden peruskursseja on lähes 30 vuoden ajan vetänyt joka syksy ja kevät Christer Lindqvist. Peruskurssilla opitaan judon perusteet, jotta harrastusta on turvallista jatkaa eteenpäin. Tarmon Chikara tarjoaa peruskursseja joka syksy ja kevät. Peruskurssi kestää kolme kuukautta ja harjoituksia on kahdesti viikossa. Peruskurssille osallistujalta vaaditaan ainoastaan judopuku ja valkoinen vyö, ensimmäiset kerrat voi käydä kokeilemassa verkkareissa. Kun peruskurssi on takana, voi harrastusta jatkaa niin pitkään kun intoa riittää. Lajin luonne on muuttunut vuosikymmenten aikana melkoisesti. Judo sopii kaikenlaisille ja kaikenikäisille ihmisille. - Peruskursseille tulee monennäköistä, -kokoista ja -ikäistä ihmistä. Lasten ja nuorten peruskurssilla ohjaaminen perustuu enemmän näyttämiseen kuin puhumiseen. Lajin luonne on muuttunut vuosikymmenten aikana melkoisesti. Kun Lindqvist suoritti oman keltaisen vyönsä, tunneilla oltiin hiljaa, eikä edes juomataukoja pidetty. Nyt tunneilla on hieman vapaampaa. Mutta kun ohjaaja puhuu, ollaan hiljaa. Pieni pölinä ei haittaa, mutta itsensä täytyy hillitä. Judon perusperiaatteisiin kuuluu, että se joka jo osaa, opettaa muita. Toista ihmistä tulee kunnioittaa Judo on kontaktilaji, jossa kosketetaan toista ihmistä. Monille ihmisille, niin lapsille kuin aikuisille, tämä voi olla uutta ja vaatia totuttelua. Judo vaatii myös toisen ihmisen kunnioittamista. Vastapuolelle kumarretaan harjoitusten aikana useaan otteeseen. Harjoituksiin tullaan puhtaana, kynnet leikattuna lyhyiksi ja ennen harjoituksia jalat pestään puhtaiksi. Näin vältytään vahingoilta ja kaikkien on mukavampi harjoitella lajissa, jossa ollaan hyvin lähellä toista ja joskus jopa kasvot kiinni lattiassa. Judo on kontaktilaji, jossa kosketetaan toista ihmistä. Judon aloittajalla on oikeus käyttää valkoista vyötä. Harjoittelun edetessä alle 15-vuotiaille harrastajille järjestetään natsakokeita, joissa on mahdollisuus ansaita vyöhön natsoja. Yli 15-vuotiaat eivät käytä natsoja vyössään, mikä tarkoittaa, että heille saa tehdä kuristuksia ja käsilukkoja. Kun vyössä on kaksi natsaa, voi osallistua seuraavan tason vyökokeeseen. Valvotun taso- eli vyökokeen läpäisemällä judoka eli lajin harrastaja voi nostaa vyöarvoaan. Vyöarvon nostaminen vaatii ahkeraa harjoittelua ja edistymistä. Judon vyöarvoja oat valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta. 12

13 Chikara on tunnettu kilpaseura Chikaralaiset ovat kautta historian ansioituneet kilpatatameilla. Chikara on yksi maamme menestyneimmistä judoseuroista SM-tasolla, ja myös kansainvälisiä huippuja on kilpaillut seuran riveissä. Tällä hetkellä pienet juniorit kilpailevat aktiivisesti ja menestyksekkäästi, samoin kuin iskukykyinen joukko B- ja A- ikäisiä nuoria, jotka kuuluvat maamme parhaimmistoon. Myös aikuiset nappaavat vuosittain mitaleita SM-kisoista. Viime vuosina ovat kunnostautuneet erityisesti Chikaran aktiiviset veteraanit, jotka ovat menestyneet mainiosti EM- ja MM-tasolla. Chikaran Juha Salosen nimissä on edelleen kaikkien aikojen paras kansainvälinen kisamenestys. Juhalla on MM-pronssin ja Euroopan mestaruuden lisäksi tukku Suomen mestaruuksia ja hyviä arvokisasijoituksia vuosien varrelta. Judossa kilpaileminen voidaan aloittaa hyvin pienenä, Chikarassa melko nopeasti jo muksujudon jälkeen, kun ukemit opittu ja lapsella on halu lähteä kilpailuihin. Lasten ja nuorten kilpailusäännöt poikkeavat hieman aikuisten kilpailuista muun muassa otteluajan suhteen, myös käsilukot ja kuristukset ovat kiellettyjä. Kaikista judokoista ei tule huippukilpailijoita, mutta jokaisen judokan olisi hyvä käydä edes kerran elämässään kilpatatamilla kokeilemassa, miltä kilpaileminen tuntuu. Chikara panostaa vahvasti nuorten judokoiden tavoitteelliseen valmennukseen ja kilpailuihin. Seura mahdollistaa nuorten osallistumisen mahdollisimman moniin hyviin turnauksiin ja valmennusleireihin. Kilpailuissa menestyminen edellyttää judokalta monia eri ominaisuuksia, joita ei voi saavuttaa ilman kovaa harjoittelua niin tatamilla kuin sen ulkopuolellakin. Ottelemaan voi oppia vain ottelemalla ja ottelun voittamaan tekniikan ja taktiikan yhteensovittamisella, mutta menestymiseen tarvitaan ennen kaikkea halua. Kuvat: Tatu Hiltunen Judossa kilpaileminen voidaan aloittaa hyvin pienenä. Judon kehittäneen japanilaisen Jigoro Kanon yksi kolmesta harjoittelumotiivien perusteesta oli, että judon harjoittaja tulisi taitavaksi kilpailuissa, ja Kano painottikin sääntöjen puitteissa käytävien judokilpailujen (shiai) merkitystä. 13

14 Helsinki Judo Campin tatamilla vieraili kansainvälisiä vieraita Helsingin Tarmon judokat yhdessä Meidokanin kanssa järjestivät ensimmäisen kansainvälisen Helsinki Judo Campin Suomenlinnassa Vuosien ajan leirin järjestelyt pysyivät Chikaralla, ja kansainvälisistä vierailijoista vastasi maailmalla menestynyt judoka Juha Salonen. Ensimmäisellä leirillä oli noin 450 kävijää, mutta määrä vakiintui seuraavina vuosina 250 kävijään. Vakiopaikka löytyi Ruskeasuon Urheiluhallilta ja ajankohta elokuun alusta. Ohjelma rakennettiin hyvin paljon kilpailijoiden ehdoilla. Ensimmäisen leirin päävalmentajana toimi japanilainen maailmanmestari Sumio Endo. Valmentajat tulivat aina ulkomailta, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Taso pysyi kovana, sillä lähes kaikilla päävalmentajilla on ollut meriitteinä arvokisavoittoja tai vähintään menestystä kovissa kansainvälisissä mittelöissä. Ainoana naisena miehiseen valmentajakaartiin kiilasi vuonna 2003 italialainen moninkertainen arvokisavoittaja Emanuela Pierantozzi. Viisipäiväinen leiri tarjosi omat pakettinsa sekä junnuille että aikuisille. Molempien ohjelmassa oli päivittäin kaksi tekniikkatreeniä ja aikuisille lisäksi randoriosuus. Mukana oli säännöllisesti myös joukkueita ulkomailta, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta ja Virosta. - Judossa on perinne, että kilpailijat käyvät paljon ulkomailla leireillä. Isojen kisojen jälkeen on aina leirejä, joihin osallistuu eri maiden judokoja. Nykyisin Suomessa on noin kuudesta kahdeksaan leiriä kesässä ja jokaiseen riittää osallistujia, kertoo Juha Salonen. Leirin yhtenä tärkeänä tavoitteena oli tarjota suomalaisille kilpajudokoille kovaa harjoitusvastusta. Vaikka leiri kokosikin paikalle runsaasti aktiivisia kilpajudokoita, se oli tarkoitettu kaikille judon harrastajille. Leiri tarjosi myös mahdollisuuden tavata muita judokoita ja kokeilla treenaamista myös muiden kuin tuttujen seurakavereiden kanssa. Leirin Leiri järjestetään nyt toisella tavoin Aikaisempina vuosina Helsinki Judo Campin huipennuksena leirin yhteydessä järjestettiin Max Jensen Memorial Cup, mutta vuodesta 2007 lähtien se on järjestetty erillisenä tapahtumana. Max Jensen Memorial Cupissa kisataan epävirallisesta avoimen luokan Suomen mestaruudesta. Kutsukilpailuna järjestettävä kisa tarjoaa yleisölle vaihderikkaita ja yllätyksellisiä judomatseja. Vuonna 2006 Max Jensen järjestettiin ensimmäisen kerran myös naisille. Kilpailua ei toistaiseksi järjestetä enää joka vuosi. Helsinki Judo Campin järjestämisvastuun on vuonna 2011 vastaanottanut judoseura Meidokan. - Hiljalleen tekijäväki on Chikarasta tippunut ja järjestelyt olivat vuosi vuodelta hankalampi toteuttaa. Helsingissä koulumajoituksiin ei suhtauduta kovin myönteisesti ja monen sadan hengen majoittaminen maksullisessa paikassa nostaisi leirin kustannukset tarkoituksettoman korkeiksi. Siksi teimme toistaiseksi päätöksen, että luovutamme järjestämisvastuun pois, Salonen kertoo. Kuva: Tatu Hiltunen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli tarjota suomalaisille kilpajudokoille kovaa harjoitusvastusta. 14

15 35 vuotta tatamilla Kun Salonen vuonna 1976 aloitti judoharrastuksen veljensä innoittamana, oli alusta asti selvää, että kilpailemaan täytyi päästä. Se kannatti. Juha Salonen on yksi Suomen menestyneimpiä judokoita. Menin veljen kanssa Tarmon treeneihin. Noin 8 kuukauden treenamisen jälkeen osallistuin ensimmäisiin kilpailuihin. Turpaan tuli, mutta siitä vain sisuunnuin. Parin vuoden sisällä judo vei miehen mennessään. Vuonna 1978 elämä ja treenaaminen alkoi pyöriä judon ehdoilla. Salonen edistyi lajissaan hurjaa vauhtia ja suoritti vyöt nopeasti. Neljä vuotta ensimmäisestä astumisesta tatamille Salonen suoritti mustan vyön vyökokeen. Nuoruus hujahti judon ehdoilla. Arkadianmäellä Salonen kävi lukiota pitkän matematiikan valinneena. Hän oli saanut koulusta vapaaksi tiistai-, keskiviikko- ja perjantaiaamupäivät judon harjoittelua varten. Juuri noina aikoina olisi ollut myös matematiikan tunnit. Salonen tipahti pian opetusvauhdista ja sai vanhemmiltaan luvan keskeyttää opinnot. - Treenasin ja kilpailin koko ajan aikuisikään asti. Lopulta aloin miettiä, että pitäisi elämässä varmasti tehdä muutakin. Yritin treenaamisen Juha Pupu Salosen meriittilista 1979 EM-kilpailu, 3. sija, Skotlanti, Edinbugh 1980 Nuorten EM-kilpailu, 3. sija, Portugali, Lissabon 1981 EM-kilpailu, 3. sija, Hollanti, Maastrich 1983 EM-kilpailu, 3. sija, Ranska, Pariisi 1985 EM-kilpailu, 3. sija, Norja, Hamar 1989 EM-kilpailu, 1. sija, Suomi, Helsinki 1991 MM-kilpailu, 5. sija, Espanja, Barcelona + 9 Suomen mestaruutta Joukkuesuomenmestaruus British Judo Openin voitto Olympialaisedustukset: Los Angelesissa 1984, Soulissa 1988 (7. sija) ja Barcelonassa Judo oli opettanut sitkeyttä. ohella päästä opiskelemaan fysioterapeutiksi, mutta päästötodistuksen heikot arvosanat estivät homman. Judo oli opettanut sitkeyttä ja Salonen kävi korottamassa numeronsa. Viimein ovet aukenivat opiskelemaan. Urheilun ehdoilla opiskelu kesti puolet pidempään kuin normaalisti. Puhdasta kilpaurheilua Vaikka judo on itäimainen taistelulaji, on Salonen pitänyt sitä omalla kohdallaan puhtaana kilpaurheiluna ilman henkistä puolta. - Kilpaurheilijana on tullut nähtyä maailmaa ja olen päässyt tutustumaan erilaisiin ihmisiin. Tottakai osaan arvostaa moniarvoisuutta, mutta en koe sen olevan judon ansiota. Jokainen, joka matkustaa, voi kokea samoin. Yksi hienoimpia hetkiä oli 1980-luvulla Sendaissa, joka sittemmin jäi tsunamin alle, kun olimme monta kuukautta ainoina valkoisina alueella. Salosen kilpaura päättyi Barcelonan olympialaisiin vuonna Kilpauran jälkeen hän toimi judoliiton päävalmentajana kymmenen vuotta. Päävalmentaja hän ryhtyi pääasiassa siksi, että pääsisi jälleen matkustamaan. Hän oli joukkueensa mukana muun muassa olympialaisissa Atlantassa vuonna 1996 ja Sydneyssa vuonna Päävalmennusuran jälkeen Salonen on edelleen toiminut Chikaran puuhamiehenä. 15

16 Nyrkkeilyssä tuntuvaa treeniä kaikille Tarmon nyrkkeilyssä treenaavat sekä kilpailijat että harrastajat. Kilpanyrkkeilyurasta haaveilevalle on tarjota reitti, joka etenee snadien ja nyrkkeilykoulun kautta Akatemiaan ja Teamiin. Kunnon takia nyrkkeileville on kaksi ryhmää: nyrkkeilykoulu ja kuntonyrkkeily. Tarmon nyrkkeilyharjoitukset sopivat kaikille kamppailulajeista ja erityisesti nyrkkeilystä kiinnostuneille, jotka haluavat itselleen haasteellisen ja antoisan liikuntaharrastuksen. 16

17 Snadeissa opitaan nyrkkeilyä leikin avulla 7 12-vuotiaat tytöt ja pojat voivat aloittaa nyrkkeilyharrastuksen Tarmon Snadit Boxingissa. Harjoitukset koostuvat monipuolisista nyrkkeilyharjoitteista sekä liikunnallisista leikeistä. Mukaan voivat tulla sekä ensikertalaiset että lajia harrastaneet. Pääpaino on liikunnallisissa harjoitteissa ja mukavassa, mutta kurinalaisessa yhdessä olossa. Veerti Kopponen on harrastanut nyrkkeilyä Snadeissa kolme vuotta. Veertin isä Mika 12-vuotias Kopponen on nuorena itse kilpaillut Helsingin Voimailijoiden edustusasussa. Kuultuaan isänsä taustasta Veerti halusi nähdä ja kokeilla itse millaisesta lajista on kyse. Ja tulla paremmaksi kuin isänsä. Veerti jäi treenaamaan ja isä alkoi ensimmäisen vuoden jälkeen ohjata koko ryhmää. Snadien harjoituksissa opetellaan nyrkkeilyä leikin avulla. Välillä kuljetaan hanskaa, toisinaan pompotellaan tennispalloja. Isä Kopponen kertoo, että Veertillä olisi paljon ideoita harjoituksiin. Mutta miltä pojasta tuntuu, kun oma isä ohjaa? - Isä nautti, kun se saa pompotella, Veerti nauraa ja jatkaa, että on kiva, kun isä kannustaa ja rohkaisee ja on tukena kisamatkoilla. Veerti kilpailee jo D-junioreissa. Kisamatkat ovatkin pojan mielestä parasta. Isäkin lähtee mielellään mukaan. - On kiva katsoa, kun oma poika on kehässä. Veerti on tekninen ja liikkuva nyrkkeilijä. Mika Kopponen suosittelee aloittamaan nyrkkeilyn 8-9-vuotiaana. 7-vuotias on usein vielä vähän liian nuori. Millaisia ominaisuuksia hyvällä nyrkkeilijällä on? - Sellainen pärjää, joka tykkää ja jaksaa käydä treeneissä, eikä suutu pienistä. Pitää olla itsehillintää, eikä saa suuttua matseissa osumista, kiteyttää Veerti, joka haaveilee Euroopan ja maailman mestaruuksista. Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuskin riittäisi. Miten mukaan harjoittelemaan? Snadit Boxing Sturenkatu 27 Harjoitukset: , ke klo ja la klo Huom.! ei treenejä. Hinta: 80 /syksy Lisätietoja: Mika Kopponen, Pitää olla itsehillintää, eikä saa suuttua matseissa osumista Kuva: Tatu Hiltunen 17

18 Nyrkkeilykoulusta haastatetta harrastukseen Treenien myötä myös yläselän kivut ovat hävinneet. Nyrkkeilykoulussa sekä nyrkkeilykoulun jatko- ryhmässä opetetaan nyrkkeilyn perusteet junioreille ja aikuisille. Lisäksi tehdään otteluun valmentavia harjoituksia, kuten varjonyrkkeilyä ja paritekniikkaa. Nyrkkeilykoulun jatkoryhmässä harjoittelija voi halutessaan osallistua myös ottelu- eli sparriharjoituksiin. Jatkoryhmä on tarkoitettu lajin harrastajille, jotka hallitsevat nyrkkeilyn perusteet. Mukana on muun muassa junioreina nyrkkeilleitä, jotka haluavat aloittaa vanhan harrastuksen uudestaan, sekä niitä, jotka ovat aloittaneet uuden harrastuksen nyrkkeilykoulussa ja haluavat jatkaa sitä. Jatkoryhmässä nyrkkeilyharrastusta voi jatkaa niin pitkään kuin haluaa, vaikka ei olisikaan kiinnostunut ottelemisesta. Teknisesti vaativa laji tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita ja pitää kunnon korkealla. Nyrkkeilykoulu sopii myös perheille tai isä/äiti-junnu-yhteisharjoituksiksi. Tarmossa nyrkkeilykouluryhmien keski-ikä onkin hieman alempi kuin esimerkiksi kuntonyrkkeilyryhmissä. 23-vuotias Jenna tuli Tarmon nyrkkeilykouluun 1,5 vuotta sitten, koska kaipasi yliopiston kuntonyrkkeilyryhmän jälkeen lisää haastetta treenaamiseen, halusi oppia uutta ja katsoa kuinka pitkälle kantti kestää. Parasta nyrkkeilyssä on Jennan mielestä se, että mieli on puhdas ja tyhjä treenien jälkeen. - Parasta Tarmon salilla on, että kenenkään ei tarvitse sievistellä. Ilmapiiri on hyvä ja rento, mutta kaikki tekevät kuitenkin paljon. Tänne on mukava ja helppo tulla, kun kukaan ei katso nenänvartta pitkin. Jenna haluaa kasvattaa kuntoaan, oppia nyrkkeilyn jalkatyöskentelyn ja katsoa, uskaltaisiko kisaamaan asti. Etenemällä lajissa hän haastaa itseään ja asettaa elämälleen tavoitteita. Kaikilla ei ole ihan yhtä kunnianhimoiset tavoitteet. Monille riittää kunnon kohottaminen ja tekniikan opettelu. Niin myös 31-vuotiaalle Antille. Antti on harrastanut kaksi vuotta nyrkkeilyä. Ensin hän osallistui nyrkeilykoulun alkeisryhmän harjoituksiin ja on sittemmin siirtynyt jatkoryhmään. Tennistä pelaava Antti pitää nyrkkeilyä hyvänä kunnon kohottajan ja lihaskunnon ylläpitäjänä. Treenien myötä myös yläselän kivut ovat hävinneet. Miten mukaan harjoittelemaan? Nyrkkeilykoulu Sturenkatu 27 Harjoitukset: , ma klo ja pe klo Hinta: 80 /syksy Lisätietoja: Markku Aalto, Nyrkkeilykoulun jatkoryhmä Sturenkatu 27 Harjoitukset: , ma klo ja pe klo Hinta: 95 /syksy Lisätietoja: Markku Aalto, 18

19 Kuntonyrkkeily kehittää koko kehoa Kuntonyrkkeily on monipuolinen kuntoilumuoto, joka kuormittaa koko liikuntaelimistöä. Näkyvin ero kilpanyrkkeilyyn on, että harrastaminen ei tähtää ottelemiseen. Muuten lajissa sovelletaan hyvin pitkälle kilpanyrkkeilijöiden harjoitteita. Kuntonyrkkeily sopii niille, joita kiehtoo nyrkkeilyn vaativa tekniikka, mutta kehä ei houkuttele. Tarmon kuntonyrkkeilyllä on pitkät perinteet. Koska Tarmo on nyrkkeilyseura, myös kuntonyrkkeilyharjoituksissa kiinnitetään huomio nyrkkeilytekniikan opettamiseen. Kuntonyrkkeilyn alkeissa opitaan nyrkkeilytekniikan perusteet, jolloin harjoituksista saa tehon ja ilon irti. Kuntonyrkkeilyn jatkoryhmässä jatketaan syventymistä lajin tekniikkaan. Myös naisille on oma kuntonyrkkeilyryhmä. Teknisten harjoitteiden lisäksi kuntonyrkkeily on nimensä mukaisesti aina myös kuntoilua: rankkoja lihaskuntoharjoituksia ja sykkeen pitämistä korkealla. Kuntonyrkkeily sopii kaikille ikään, kokoon, sukupuoleen ja kuntoon katsomatta. 29-vuotias Jaakko aloitti kuntonyrkkeilyn vuoden 2011 alussa. Jaakko oli ehtinyt kokeilla muita kamppailulajeja, mutta nyrkkeilyssä kiinnosti rehellisyys. Myös naisille on oma kuntonyrkkeilyryhmä. - Pidän siitä, että tämä ei ole varusteilla pelleilyä, eikä tähän kuulu vöitä ynnä muuta, mitä muissa lajeissa on. Tämä on rankkaa treeniä, mutta tulee hyvä olo, kun saa raataa ja kärsiä. Parasta on treenata kunnolla ja opetella tekniikkaa. On hyvä, etteivät treenit ole pelkkää jumppailua. Samaan aikaan Jaakon kanssa kuntonyrkkeilyn alkeisryhmässä Kuntonyrkkeilyn alkeissa opitaan nyrkkeilytekniikan perusteet, jolloin harjoituksista saa tehon ja ilon irti. Miten mukaan harjoittelemaan? aloittanut 27-vuotias Teemu arvostaa lajin monipuolisuutta. Hän etsi talvella vaihtoehtoa salilla käymiseen ja kaipasi tehokasta ohjattua liikuntaa, myös kehonhallinta kiinnosti. Teemu toivoo oppivasta tekniikkaa sen verran, että alkaisi saada harjoituksista maksimitehon irti. Tekniikan tärkeyttä painottaa myös 12 vuotta Tarmossa kuntonyrkkeillyt 50-vuotias Kari. - Aikanaan Tarmo oli ehdoton valinta, koska tämä oli nyrkkeilyteknisin mesta. Olen harrastunut myös voimanostoa, jossa on sama periaate. Jos haluaa tulosta, pitää osata tehdä oikein. Oikein tekemällä pääsee myös vähemmällä. Karista kuntonyrkkeilyssä on parasta koko kropan treeni ja lajin monipuolisuus: tekniikka, voima ja nopeus. Yksinään mikään ei riitä. Kari suositteleekin lajia kaikenlaisille ja kaikenikäisille ihmisille. - Perustekniikan oppii nopeasti, eikä tässä tartte vääntyä eri asentoihin. Jos tekee täällä hommat kunnolla, niin ei tarvitse katsoa mitä syö. Salilla en itse tekisi niin täysillä kuin täällä, jossa piiskataan tekemään. Parasta Tarmossa onkin se, että tämä ei ole mikään aerobic-sali, vaan Tarmo on Tarmo. Hieltä haiseva, sopiva paikka. Kuntonyrkkeilyn alkeisryhmä Sturenkatu 27 Harjoitukset: , ke klo ja la klo Hinta: 105 /syksy Lisätietoja: Aliisa Kuokkanen, Kuntonyrkkeilyn jatkoryhmä Sturenkatu 27 Harjoitukset: , ti ja to klo Hinta: 105 /syksy Lisätietoja: Virve Riikonen, Naisten kuntonyrkkeilyryhmä Sturenkatu 27 Harjoitukset: , la klo Hinta: 80 /syksy Lisätietoja: Terhi Kiintola, 19

20 Akatemiassa harjoitellaan Teamin kilpailijaksi Kilpanyrkkeilystä kiinnostuneet nuoret voivat jatkaa harjoittelua Akatemiassa, joka on kilpailijoiksi aikovien treeniryhmä. Teamiin eli kilpavalmennusryhmään siirrytään, kun ensimmäinen ottelu on takana. Teamissa valmennetaan kilpailevia tarmolaisia, sekä junioreja että aikuisia. Akatemia ja Team sekä junnut ja aikuiset treenaavat yhdessä ja näin oppivat myös toisiltaan. Julia Ussik aloit- nyrkkeilyn harrastamisen Tarmossa 2,5 vuotta 16-vuotias sitten. Aluksi hän ajatteli harjoitella nyrkkeily itsepuolustuslajina, mutta vuoden nyrkkeilykoulun jälkeen Juliaa kysyttiin mukaan kilpailijaksi aikovien Akatemiaan. Julia haluaa päästä nyrkkeilijänä niin pitkälle kuin mahdollista. Ensimmäinen kerta kehässä jännitti, mutta nyt jännitys on helpottanut. Tavoitteena on voittaa kaikki ne vastustajat, joille hän on tähän mennessä hävinnyt. Nyrkkeilyn ohella hän toivoo ehtivänsä puuhastella kavereiden kanssa. Pidemmällä aikavälillä Urheilijalta Julia haluaa kilpailla lisää ja pärjätä myös ulkomailla. Toisinaan Julia joutuu kuuntelemaan ihmettelyä, miksi nuori tyttö nyrkkeilee. - Kyllä kaikki lopulta hyväksyy tämän harrastuksen. Tämä on vähän jännä laji, jota ei ihan kaikki harrasta. Tästä tulee myös hyvä kunto. Tykkään myös meidän kilpailuporukasta, sen yhteishengestä. Se on kuin yksi iso perhe. Julia ei ole tyttönä harvinainen näky Tarmon nyrkkeilysalilla. Kaksi viidesosaa kaikista Tarmon nyrkkeilyharrastajista on naisia. Julia suosittelee kilpanyrkkeilyä sellaisille, jotka uskaltavat kilpailla vaaditaan paljon voitontahtoa, mutta myös kärsivällisyyttä ja tahtoa tehdä paljon töitä menestymisen eteen. 20

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu Porvoon Akilles Akilles yleisurheilu Vihreä kirja Toimintamme, tavoitteemme, arvomme Yleisurheilu Vihreä kirja Kädessäsi on Vihreä kirja, Akilleen yleisurheilun Vihreä kirja. Tai kenties luet kirjaa näytöltä.

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos

Espoon Urheilijat ry Judojaos Espoon Urheilijat ry Judojaos Toimintakertomus 2013 1 Sisällysluettelo 1 HALLINTO... 3 1.1 YHDISTYKSEN KOKOUKSET... 3 1.2 HALLITUS... 3 1.3 JUDON TOIMIJAT... 3 1.4 JÄSENISTÖ... 3 2 SEURAN TOIMINTA... 4

Lisätiedot

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi Vantaan Jukara KARATE JUDO AIKIDO KARATE Kausitiedote Syksy 2006 SHORINJIRYU KARATEN SM KILPAILUT Kokusai Shorinjiryu karaten avoimet SM-kilpailut järjestetään 28.10.2006 Espoossa. Jukarasta kisoihin lähtee

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA

YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA YHDISTELMÄ LEMPÄÄLÄN KUNNAN URHEILUSTIPENDIEN JA HUOMI- ONOSOITUSTEN SAAJISTA VUODEN 2007 URHEILUSAAVUTUKSISTA LEMPÄÄLÄN KUNNAN PARHAINA PALKITTAVAT Vuoden miesurheilija TEEMU ROININEN 600 painonnosto

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos

Espoon Urheilijat ry Judojaos Espoon Urheilijat ry Judojaos Toimintakertomus 2014 1 Sisällysluettelo 1 HALLINTO... 3 1.1 YHDISTYKSEN KOKOUKSET... 3 1.2 HALLITUS... 3 1.3 JUDON TOIMIJAT... 3 1.4 JÄSENISTÖ... 3 2 SEURAN TOIMINTA... 4

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA

RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA Seurassa jäseniä 374: alle 10v. 54 10-15v. 53 15-20v. 32 Suunnistajan polku Rastikarhuissa SUUNNISTUSKOULU Nykyisellä kaavalla vuodesta 2009 2009 26 lasta, 2013 49 lasta

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Syksy 2013 TERVETULOA!

Syksy 2013 TERVETULOA! Syksy 2013 TERVETULOA! Avaus Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilun erikoisseura Sinettiseura Kaksi

Lisätiedot

ERÄN KARATEN NETTILEHTI

ERÄN KARATEN NETTILEHTI 1 Hei, ERÄN KARATEN NETTILEHTI Luet seuran ensimmäistä nettilehteä. Nettilehti tulee jatkossa ilmestymään kaksi kertaa vuodessa; keväällä ja syksyllä. Tavoitteenamme on esitellä joka numerossa aina yksi

Lisätiedot

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2.

Karoliina Autio, synt. 24.1.1996, karate SM 3. kata naiset. Tiia-Liina Aavisto, synt. 23.11995, karate SM 1. kata naiset MM 2. Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2014 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2014 644/12.04.03/2014 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Lehtimäen Jyske Yleisurheilujaosto TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Yleistä Lehtimäen Jyskeen yleisurheilu- ja hiihtojaostot toimivat yhdessä siten, että niillä on yhteiset jäsenet. Jaostoilla on kuitenkin

Lisätiedot

Tapanilan Erän karaten nettilehti

Tapanilan Erän karaten nettilehti 2011 Tapanilan Erän karaten nettilehti 2 Hei kaikille, Pyysimme aikuisharrastajilta palautetta harjoituksistamme keväällä 2011. Saimme arvokasta palautetta, jonka pohjalta tulemme muokkaamaan harjoitusten

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Esipuhe Iisalmen Taekwondo Ry on vuonna 2000 perustettu liikunta- ja urheiluseura, sen tarkoituksena on edistää Taekwondon keinoin kunto- ja terveysliikuntaa, kilpaurheilua sekä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN PALKITSEMISGAALA 2.2.2011

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN PALKITSEMISGAALA 2.2.2011 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN PALKITSEMISGAALA 2.2.2011 Vuoden 2010 hyvistä saavutuksista palkitseminen Alkulan päiväkoti - lasten olympialaisten järjestäminen Anneli Arkko ja Kauko Heikkilä, tanssiurheilu -

Lisätiedot

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com.

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com. SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012 Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com Puheenjohtajalta Marko Ahtiainen puheenjohtaja p. 044 3044626 marko.ahtiainen@pohjois-savonliikunta.fi

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014

SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014 SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014 1. SC Vantaa ja Tapanilan Erä ovat aloittaneet seurayhteistyön 2. Koko perhe liikkumaan! 3. Syksyn kuulumisia 4. Leiristipendit kesäksi 2015 5. Seuran jäsenten syyskokous

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015 1 Vaajakosken Kuohu ry Painijaosto Toimintasuunnitelma 2015 2 sivu Sisällysluettelo 2 1.0 Johdanto 3 1.1 Painijaoston jäsenet 2015, esitys johtokunnalle 3 2.0 Toiminta 4 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin

Lisätiedot

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija

Urheilijakoulutus. Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijakoulutus Antti Kolsi Etelä-kymenlaakson urheiluakatemian pro-ryhmä Yleisurheilija Urheilijan polku Ekamissa 2015-2016 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Opetushallituksen myöntämä erityistehtävä

Lisätiedot

TERVETULOA KILPAILEMAAN OULUUN!

TERVETULOA KILPAILEMAAN OULUUN! TERVETULOA KILPAILEMAAN OULUUN! Taekwon-Do Akatemia ry järjestää juniori-, väri- ja mustien vöiden Taekwon-Do kilpailut 18. lokakuuta Oulussa. Aika: Lauantaina 18. lokakuuta 2014 Kilpailupaikka: Kenelle:

Lisätiedot

3.5.2016, Seuratalo Sampo

3.5.2016, Seuratalo Sampo 3.5.2016, Seuratalo Sampo Seuran perustaminen 1893 Otto Wilhelm Snellman (Sirkka) "Nuoret miehet, tänä iltana pidetään Karhulan kansakoululla klo ½ 8 i.p. puhe voimistelun tarpeellisuudesta ja sen jälkeen

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu!

PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu! PÄIVÄKIRJA Kevään 2007 kisakausi avattu! Maximen kisakausi on edennyt jo yli puolen välin. Yleensä harrastesarjassa kilpaileva joukkue aloitti kisakautensa Caribia cupin sm-sarjassa. Tavoitteena olivat

Lisätiedot

Tuomo Salonen 8.10.2014. October 8, 2014 Runner's High Oy

Tuomo Salonen 8.10.2014. October 8, 2014 Runner's High Oy Tuomo Salonen 8.10.2014 October 8, 2014 Runner's High Oy 1 This is how I became me. October 8, 2014 Runner's High Oy 2 Esityksen sisältö Kuka olen? Vuodesta 1989 vuoteen 2014 Mitä urheilu on antanut? Vuosi

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hyväksytty syyskokouksessa 21.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET 2016... 2 3. NUORISO- JA HARRASTETOIMINTA... 2

Lisätiedot

Vanhempainilta 22.1.2015

Vanhempainilta 22.1.2015 Vanhempainilta 22.1.2015 Tapanilan Erä Nyrkkeily Tapanilan Erä saavuttanut lukuisia Suomen mestaruuksia ja jopa olympiamitaleja. Northern Stars tiimin perustajaseura (MiNy, PoNS) N. 220 jäsentä Kilparyhmä

Lisätiedot

LOHJAN TAEKWONDO-SEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2014

LOHJAN TAEKWONDO-SEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2014 LOHJAN TAEKWONDO-SEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINTA Vuosi 2014 oli Lohjan Taekwondo-seuran kahdeskymmeneskuudes toimintavuosi. TALOUS Jäsenmaksut ja vyökoemaksut yhdessä Lohjan Liikuntakeskuksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011 20 vuotta Taekwondoa

TOIMINTAKERTOMUS 2011 20 vuotta Taekwondoa Vihti-Nummela Mudo Taekwondo Seura Ry TOIMINTAKERTOMUS 2011 20 vuotta Taekwondoa Sisältö JOHTOKUNTA 2011... 3 TOIMINTA... 3 Lasten ja nuorten liikunta... 3 PALKITUT... 4 OHJAAJAT... 5 TALOUS... 5 VIERAILIJAT...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN

HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN URHEILUPALKITSEMISEN UUDISTAMINEN URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN ESITYS 8.9.2011 A. HELSINKI-PÄIVÄN PALKITSEMISET VUODEN HELSINKILÄISURHEILIJA - palkitaan aina paras

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Hallikauden toimintakalenteri 2013-2014. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu

Hallikauden toimintakalenteri 2013-2014. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Hallikauden toimintakalenteri 2013-2014 www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Tampere Junior 8.-9.3.2014 Indoor Games Lauantaina 8.3. klo 10 alkaen P15: 60 m, 800 m, 300 m aj, korkeus, 3-loikka, kuula,

Lisätiedot

Suomen Petanque-Liitto r.y., liittohallituksen aloitteet (6 kpl) syysliittokokoukselle

Suomen Petanque-Liitto r.y., liittohallituksen aloitteet (6 kpl) syysliittokokoukselle 1 (2) Suomen Petanque-Liitto r.y., liittohallituksen aloitteet (6 kpl) syysliittokokoukselle 24.11.2013 Liittohallituksen aloite 1: Henkilökohtainen arvopistejärjestelmä (Ranking) Järjestelmä lopetetaan

Lisätiedot

Joen Yawaran harjoitusajat keväällä 2010

Joen Yawaran harjoitusajat keväällä 2010 Joen Yawara ry:n tiedote 1/2010 Joen Yawaran harjoitusajat keväällä 2010 HARJOITUSAIKOIHIN SAATTAA TULLA MUUTOKSIA! SEURAA TIEDOTUSTA! Harjoituspaikkojen osoitteet: Joensuu: Koskikatu 12, Joensuun urheilutalo.

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Ajon vauhdikas ja vaihteleva kesäkausi 2014 on takana. Kesään kuului uimista, yleisurheilua, jalkapalloa ja ulkolentopalloa.

Ajon vauhdikas ja vaihteleva kesäkausi 2014 on takana. Kesään kuului uimista, yleisurheilua, jalkapalloa ja ulkolentopalloa. Ajo tuksia Ajon vauhdikas ja vaihteleva kesäkausi 2014 on takana. Kesään kuului uimista, yleisurheilua, jalkapalloa ja ulkolentopalloa. Ajon kesäretki tehtiin kesäkuun alussa Kouvolan ja Mäntyharjun kuntien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 1(6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 2(6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT... 3 1.1

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Mynämäen kunnanjohtajan tervehdys

Mynämäen kunnanjohtajan tervehdys Mynämäen kunnanjohtajan tervehdys URHEILUKESKUKSEN MAASTOSSA PYÖRÄILLÄÄN Lauantaina 18.7.2015 maastopyöräilyn XCE SM- kilpailut tarjoavat jännittäviä ja mielenkiintoisia hetkiä Mynämäen Urheilukeskuksen

Lisätiedot

KUOPION UIMASEURA RY

KUOPION UIMASEURA RY Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2007-31.8.2008 Hyväksytty vuosikokouksessa 28.11.2007 Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL Esitys Taekwondourheilijoiden kevätpäivässä 3/6/13 INVICTUS 2 TU11:n IDEA Taekwondourheilijat 2011 ry on taekwondoseura, joka tarjoaa huippuluokan taekwondo-opetusta

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Poikien Superpesis 2012: pelinjohtajien arviot. Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A

Poikien Superpesis 2012: pelinjohtajien arviot. Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A Poikien Superpesis : pelinjohtajien arviot Arvio oman lohkon neljästä puolivälieräjoukkueesta (ääntä) Lohko A. Koskenkorvan Urheilijat. Oulujoen Kiekko Vimpelin Veto. Vaasan Maila. Seinäjoen Maila-Jussit

Lisätiedot

Kilparyhmät - Syksy 2015 TERVETULOA!

Kilparyhmät - Syksy 2015 TERVETULOA! Kilparyhmät - Syksy 2015 TERVETULOA! Harjoitteleminen Leirit Valmennuksen kehittämisryhmä Kilpailut ja tapahtumat Vanhempaintoiminta Ajankohtaiset asiat Monipuolisuus ja perusliikkumistaidot harjoittelun

Lisätiedot

Ammattina, intohimona pyöräily Pia Sundstedt

Ammattina, intohimona pyöräily Pia Sundstedt Ammattina, intohimona pyöräily Pia Sundstedt Pia Pia Pia GIF urheilukipinä syttyy!! -perheurheilu -yleisurheilu -hiihto -pyöräily -duathlon/triathlon PYÖRÄILY AMMATIKSI Träningsplan 1994-1995 Valinta:

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta

POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta POSION KUNTA TOIMINTA-AVUSTUSANOMUS 2015 Vapaa-aikatoimi / liikunta Avustusten hakuaika päättyy 31.03.2015 klo 16.00. Posion kunta, hyvinvointilautakunta, Kirkkotie 1, 97900 POSIO. Myöhästyneitä hakemuksia

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009

Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009 Joen Yawara ry:n tiedote 1/2009 Joen Yawaran harjoitukset keväällä 2009 HARJOITUSPAIKAN OSOITE JOENSUUN URHEILUTALO, KOSKIKATU 12. TATAMIT I JA II 2 KRS. PUNTTISALI URHEILUTALON ALAKERRASSA. PV AIKA PAIKKA

Lisätiedot

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi Nuorten maajoukkuetoiminta Tavoitteet Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on: Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään yksi/ikäluokka viisi kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Tapanilan Erä ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 1(6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Yleistä Vuosi 2012 tulee olemaan taloudellisesti haasteellinen toimintavuosi. Oletettavaa on, että Helsingin Kaupungin

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Hallikauden toimintakalenteri 2014-2015. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu

Hallikauden toimintakalenteri 2014-2015. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Hallikauden toimintakalenteri 2014-2015 www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Tampere Junior 7.-8.3.2015 Indoor Games Lauantaina 7.3. klo 10 alkaen P15: 60 m, 800 m, 300 m aj, korkeus, 3-loikka, kuula,

Lisätiedot

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA JA JOTAIN PERINTEISTÄ Lentopalloa Torniossa, esiintyjinä aikuisjoukkueet, pääosissa junioripalloilijat, tuottajana Tornion Lentis-88, siinä on sitä perinteistä. 23. toimintakausi

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE -

FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - FITLANDIA-TREENIOPAS - KUNTOSALIOHJELMA ALOITTELIJALLE - ASIANTUNTIJA Sanna Ketonen Sanna Ketonen on lääkäri ja body fitness kilpailija. Sanna on urheillut pienestä saakka monipuolisesti eri lajien parissa.

Lisätiedot

Utriainen ei enää yritä Pekingiin

Utriainen ei enää yritä Pekingiin Utriainen ei enää yritä Pekingiin Olympiamaratonille valmistautuva Kirwa täydensi Ahkeran miesten kaksoisvoiton ESS 19.5.2008 Juha Hölttä Jussi Utriainen juoksi sunnuntaina Vammalassa helponoloisesti maastojuoksun

Lisätiedot

TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN!

TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN! TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN! TERVETULOA HUKKALAUMAAN! PuHu Juniorit on vuonna 2008 perustettu vantaalainen koripalloseura, jonka toiminta-ajatuksena on mahdollistaa koripallon pelaaminen kilpa- ja harrastusmielessä

Lisätiedot

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla

Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla Team Manninen Bros. Honda valmistautui Tsekin EM-osakilpailuun motocrossin maailmanmestari Pekka Vehkosen johdolla. Oheisesta linkistä voi katsoa Tatu Junnolan GoPro videon Siuntion radalta. http://youtu.be/u6le3o9xszm

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015

Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015 Saaristomeren Melojat ry TIEDOTE kesäkuu 2015 /Nuorisojaosto Ajankohtaista: Oletko kiinnostunut lähtemään yhden yön retkelle syyskuun viikonloppuna? Mukaan sunnuntain 28.6. Gullö Rundiin Tammisaareen?

Lisätiedot

YAMA-ARASHI RY 3/2007

YAMA-ARASHI RY 3/2007 YAMA-ARASHI RY 3/2007 JUDO Varapuheenjohtajalta Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Vai olisiko Vielä on kesää jäljellä. -iskelmän sanat ja ajatukset paremmin kohdallaan raapustaessani alkuvuoden muisteloita

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Kunniagallerian uudet jäsenet no:t 21-25

Kunniagallerian uudet jäsenet no:t 21-25 Kunniagallerian uudet jäsenet no:t 21-25 no 21 Ilpo Kytösalmi no 22 Pekka Pelto,mäki no 23 Tuula Salonen no 24 Seppo Uusi-Oukari no 25 Olli Veijola Uudet jäsenet saavat kunniakirjansa Seinäjoella 19.7.

Lisätiedot

Hallikauden toimintakalenteri 2015-2016. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu

Hallikauden toimintakalenteri 2015-2016. www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Hallikauden toimintakalenteri 2015-2016 www.tampereenpyrinto.fi/yleisurheilu Tampere Juni 5.-6.3.2016 Indoor Games r Lauantaina 5.3. klo 10 alkaen P15: 60 m, 800 m, 300 m aj, korkeus, 3-loikka, kuula,

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu 18.11.2014 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.11.2014, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Harri Aalto Anne Fröberg Harri Heikkilä

Lisätiedot

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Pertti Honkanen Valmentaja, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi

Lisätiedot

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo Yleistä...2 Kausi 2010 yhteenveto...2 Painopisteet toiminnan kehittämisessä kaudelle 2011...2 Tiedottaminen...2 Yhteistyökumppanit...3 Kilpailutoiminta...4

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Mika Vuori CURRICULUM VITAE. Ei urheiluun liittyvät ja luottamustoimet. 1999 Johtokunnan jäsen Porvoon Työväenyhdistys. 2004-2007 Johtokunnan pj

Mika Vuori CURRICULUM VITAE. Ei urheiluun liittyvät ja luottamustoimet. 1999 Johtokunnan jäsen Porvoon Työväenyhdistys. 2004-2007 Johtokunnan pj CURRICULUM VITAE S. 2.10.1965 Nousiainen Koulutus: YO 1984 Linnankosken lukio, Rakennusinsinööri 1990 Lappeenrannan teknillinen oppilaitos, ammatti-isännöitsijätutkinto 2001 Kiinteistöalan koulutussäätiö,

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

LAHDEN AHKERA LAATUKÄSIKIRJA 2012-2013

LAHDEN AHKERA LAATUKÄSIKIRJA 2012-2013 LAHDEN AHKERA LAATUKÄSIKIRJA 2012-2013 Sisällysluettelo Eettiset ja kasvatukselliset periaatteet 1 Miten jokainen lapsi tulee huomioiduksi Ahkeran toiminnassa? 1 Onko kaikilla halukkailla mahdollisuus

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SYYSKAUDEN OHJELMA 2012 Ryhmät alkavat maanantaina 3.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15

SYYSKAUDEN OHJELMA 2012 Ryhmät alkavat maanantaina 3.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15 KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen SYYSKAUDEN OHJELMA

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot