HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS Hakuopas

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS Hakuopas Psykologia Medicum Lääketieteellinen tiedekunta Psykiatria Clinicum Lääketieteellinen tiedekunta

2 HAKUTIEDOT HELSINGIN YLIOPISTON PSYKOTERAPEUT- TIKOULUTUKSEEN 1. Psykoterapeuttikoulutus Helsingin yliopistossa Hakeminen Hakulomake Hakulomake ja tarvittavat liitteet Hakuajat ja soveltuvuusarviointien aikataulu Opiskelijan hakukelpoisuus Helsingin yliopiston järjestämään psykoterapeuttikoulutukseen Hakukelpoisuus Hakuperusteena oleva tutkinto tai opinnot Hakuperusteena oleva työkokemus Hakuperusteena olevien asetuksen VNA 1120/2010 mukaiset 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian lisäopinnot Edellytys opintojen suorittamiselle Este hakukelpoisuudelle Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote Muusta suomalaisesta yliopistosta vastaavasta koulutuksesta siirtoa hakevat Valintakriteerit Aikuisten yksilöpsykoterapeuttikoulutusohjelma, pääasiassa pitkä psykoterapia Kognitiivinen viitekehys 70 op Psykoanalyyttinen viitekehys 76 op Aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapeuttikoulutusohjelma, pääasiassa pitkä psykoterapia Kognitiivis-analyyttinen viitekehys 63 op

3 Integratiivinen viitekehys 68 op Nuorten ja/tai lasten yksilöpsykoterapeuttikoulutusohjelma, pääasiassa pitkä psykoterapia Psykodynaaminen viitekehys (nuoret) 79 op Kognitiivinen viitekehys (lapset ja nuoret) 70 op Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttikoulutusohjelma 70 op Pari-ja perhepsykoterapia Psykoanalyyttinen koulutusohjelma (pari- ja perhepsykoterapia) 78 op Kaikkia hakukohteina olevia koulutusohjelmia koskevat tiedot Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely Opiskelupaikan vastaanottaminen ja kirjoittautuminen Kirjoittautuminen ja varasijalta jonottaminen Opintojen aloittaminen ja aloittamisajankohdan siirtäminen Liitteet:...30 Liite 1. Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

4 1. PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA Psykoterapeuttikoulutus on asetuksen (VNA 1120/2010) mukaista terveydenhuollon ammattinimikkeeseen johtavaa koulutusta. Koulutus järjestetään Helsingin yliopistossa eri terapiasuuntauksia edustavien koulutusohjelmien mukaan, joiden laajuus vaihtelee asetuksenmukaisesta minimilaajuudesta 60 opintopistettä ylöspäin. Koulutusohjelmat on suunniteltu vastaamaan eri kohderyhmien tarpeita ja ne järjestetään yhteistyössä eri asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Helsingin yliopistossa koulutusohjelmakohtaisten psykoterapiamenetelmiä käsittelevien ohjelmien lisäksi psykoterapeuttiopiskelijat suorittavat 5 opintopisteen laajuisen, kaikille opiskelijoille yhteisten opintojen kokonaisuuden. Kokonaisuus muodostuu kolmesta modulista: 1) Psykoterapiatutkimuksen menetelmät, 2) Mielenterveyden häiriöiden neurobiologinen tausta ja niiden biologiset hoidot ja 3) Integroiva case-seminaari. Helsingin yliopistossa psykoterapeuttikoulutus muodostuu siis menetelmäkohtaisesta koulutusohjelmasta sekä yhteisistä opinnoista. Suoritettuaan opinnot hyväksytysti opiskelija saa Helsingin yliopistolta todistuksen, jolla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen Valvira myöntää valmistuneelle opiskelijalle psykoterapeutin ammattinimikkeen. 2. HAKEMINEN 2.1. HAKULOMAKE Kaikkiin Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutusohjelmiin haetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa hakijan tulee toimittaa sähköisesti hakulomakkeen yhteydessä yliopistolle todistus haun perusteena olevasta tutkinnosta tai opinnoista sekä työtodistukset. Kun hakija todetaan hakukelpoiseksi, lähetetään hänelle kutsu hakemansa koulutusohjelman soveltuvuusarviointiin. Kutsun yhteydessä lähetetään ohjeet mahdollisesta ennakkotehtävästä, mikäli tässä hakuoppaassa niin sanotaan. Hakijan tulee tarkastaa kunkin koulutusohjelman soveltuvuusarviointia koskevat tiedot ja aikataulu koulutusohjelmakohtaisesti ilmoitettavista hakutiedoista psykoterapeuttikoulutuksen internet-sivuilla: Hakemista useampaan Helsingin yliopiston järjestämään psykoterapeuttikoulutusohjelmaan ei ole rajoitettu. Hakulomakkeessa ilmoitettu hakujärjestys on sitova eikä sitä voi jälkeenpäin muuttaa HAKULOMAKE JA TARVITTAVAT LIITTEET Kaikkien hakijoiden tulee täyttää psykoterapeuttikoulutuksen yhteinen hakulomake, jossa hakija selvittää peruskoulutuksensa, työkokemuksen, mahdolliset lisäkoulutukset sekä ammatillisen aktiivisuuden. Hakulomake päivitetään psykoterapeuttikoulutuksen internetsivuille ennen haun alkamista. Muut hakemukseen merkittävät tiedot ja tarvittavat liitteet voivat vaihdella koulutuksittain ja siksi hakijan tulee tarkastaa tarvittavat selvitykset kyseisen koulutusohjelman valintaperusteista. 3

5 Allekirjoitettu hakulomake sekä mahdollinen ennakkotehtävä toimitetaan hakuajan päättymiseen mennessä osoitteeseen Psykoterapeuttikoulutus, Helsingin yliopisto, Siltavuorenpenger 5 A, Helsingin yliopisto. Hakulomakkeen voi toimittaa joko postitse tai henkilökohtaisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan vahtimestareille. Hakulomakkeen tulee olla perillä määräaikaan mennessä; postileima ei riitä. Hakijoiden tulee liittää sähköiseen hakulomakkeeseen pdf-versiot haussa edellytetyistä todistuksista, paperikopioita niistä ei tässä vaiheessa tarvita. Mikäli hakija todetaan hakukelpoiseksi, pyydetään häntä toimittamaan virallisesti oikeaksi todistetut kopiot yliopistolle. Todistukset toimitetaan osoitteeseen Psykoterapeuttikoulutus, Helsingin yliopisto, Siltavuorenpenger 5 A, Helsingin yliopisto. Todistuksiin tulee merkitä, mihin hakukohteisiin on hakemassa. Todistukset voi toimittaa joko postitse tai henkilökohtaisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan vahtimestareille. Niiden tulee olla perillä määräaikaan mennessä; postileima ei riitä. Hakijaa ei voida valita koulutukseen, mikäli hän ei esitä haun perusteena olleita alkuperäisiä todistuksia yliopistolle. Kopion voi virallisesti todentaa oikeaksi ainoastaan julkinen notaari tai todistuksen myöntänyt oppilaitos. Jos todistuksessa on useampia sivuja, niin kaikkien sivujen on oltava oikeaksi todistettuja. Ulkomaisesta todistuksesta on lisäksi toimitettava virallinen käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, mikäli todistuksen alkuperäinen kieli ei ole mikään näistä. Virallinen käännös voi olla joko 1) todistuksen antaneen oppilaitoksen myöntämä käännös, 2) virallisesti oikeaksi todistettu kopio oppilaitoksen myöntämästä käännöksestä, 3) virallisen kääntäjän tekemän käännös tai 4) virallisesti oikeaksi todistettu kopion virallisen kääntäjän tekemästä käännöksestä. Liitteet koskien taustakoulutusta: Kun hakuperusteena on Suomessa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai opistotasoinen tutkinto, tulee siitä lähettää virallisesti oikeaksi todistettu todistusjäljennös. HUOM: Helsingin yliopistossa pohjakoulutuksensa suorittaneiden ei tarvitse toimittaa virallisesti oikeaksi todistettua todistusjäljennöstä, kopio riittää. Todistusten oikeellisuus tarkistetaan yliopiston opintorekisteristä. Kun hakuperusteena on ulkomailla suoritettu tutkinto, tulee siitä lähettää oikeaksi todistettu todistusjäljennös sekä opetushallituksen antama ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamispäätös. Mikäli hakuperusteena on ulkomailla suoritettu tutkinto, jonka perusteella hakija on saanut terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston Valviralta luvan harjoittaa Suomessa kyseessä olevaa terveydenhuollon ammattia (mm. lääkärit, psykologit, sairaanhoitajat), tulee hakijan toimittaa terveydenhuollon lupaja valvontaviraston oikeaksi todistettu päätös laillistamisesta Suomessa sekä oikeaksi todistettu todistusjäljennös (rinnastamispäätöstä ei tarvita). Mikäli hakuperusteena on muu, kuin lääketieteen lisensiaatin tai psykologian maisterin tutkinto, tulee hakijan lähettää lisäksi oikeaksi todistettu opintosuoritusote, josta ilmenee suoritetun tutkinnon sisältö opintojaksoittain. Mikäli hakuperusteena on muu, kuin lääketieteen lisensiaatin tai psykologian maisterin tutkinto, tulee hakijan lähettää lisäksi oikeaksi todistettu todistus ja opintosuoritusote VNA 1120/2010 edellyttämistä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnoista, mikäli ne eivät sisälly haun perusteena olevaan tutkintoon. Mikäli hakija on terveydenhuollon ammattihenkilö (mm. lääkärit, psykologit, sairaanhoitajat), tarkistetaan tausta Terhikki-rekisteristä. Tällöin taustakoulutuksesta 4

6 edellytetään todistuksen kopiota, jotta työkokemuksen määrä valmistumisen jälkeen voidaan vahvistaa. Liitteet koskien työkokemusta: Kaikkien hakijoiden tulee lähettää oikeaksi todistettu työtodistus/ työtodistukset haun perusteena olevasta työkokemuksesta hakukelpoisuuden toteamisen jälkeen. Hakijoiden edellytetään laskevan työkokemuksen, koulutuksen ja työnohjauksen tarkka määrä huolellisesti. Ne tarkistetaan ilmoitetun perusteella HAKUAJAT JA SOVELTUVUUSARVIOINTIEN AIKATAULU Hakuajat ja soveltuvuusarviointien aikataulu julkaistaan Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen internet-sivuilla osoitteessa: Kun hakijoiden hakukelpoisuus on tarkistettu hakulomakkeiden perusteella, lähetetään heille kutsu soveltuvuusarviointeihin sekä mahdollisen ennakkotehtävän ohjeet, mikäli tässä oppaassa ennakkotehtävää ei ole pyydetty toimittamaan hakulomakkeen yhteydessä. Hakijoiden tulee tarkastaa haun päättyminen ja soveltuvuusarviointien aikataulu internetsivuilta. 3. OPISKELIJAN HAKUKELPOISUUS HELSINGIN YLIOPISTON JÄRJES- TÄMÄÄN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUKSEEN 3.1. HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisuus Helsingin yliopistossa suoritettavaan psykoterapeuttikoulutukseen määrittyy VNA 1120/2010 2a kriteerien pohjalta. Hakukelpoisuus edellyttää alla määriteltyjen hakuperusteena olevan tutkinnon sekä sen valmistumisen jälkeen suoritetun työkokemuksen kriteerien täyttymistä. Helsingin yliopiston hakukelpoisuuden kriteerit on esitetty alla ja Helsingin yliopisto tarkistaa niitä vuosittain HAKUPERUSTEENA OLEVA TUTKINTO TAI OPINNOT Helsingin yliopistossa suoritettavaan psykoterapeuttikoulutukseen on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista/koulutuksista: Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot (ylempi korkeakoulututkinto): lääketieteen lisensiaatin tutkinto psykologian maisterin tutkinto erityistapauksessa soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto: o terveystieteen maisterin tutkinto o filosofian maisterin tutkinto, pääaineena logopedia o filosofian maisterin tutkinto, pääaineena musiikkiterapia 5

7 o yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisterin tutkinto, pääaineena sosiaalityö, sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka tai kehityspsykologia o teologian maisterin tutkinto, suuntana (sairaala)sielunhoito o kasvatustieteen maisterin tutkinto, suuntana erityiskasvatus, erityisopettajatai varhaiserityisopettajakoulutus, pääaineena kasvatuspsykologia Ammattikorkeakoulututkinnot: terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja) erityistapauksessa soveltuva muu terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto: o kätilön ja (erityis)toimintaterapeutin tutkinnot, psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti o sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi, pääsuuntautumisvaihtoehtona sosiaalialan asiakastyö tai mielenterveys ja päihteet) Opistotasoinen koulutus: sairaanhoitajan tutkinto: psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja tai sairaanhoitaja, jonka perustutkintoon on sisältynyt psykiatrinen sairaanhoito Lisäksi: ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa vastaa yllä mainittuja tutkintoja. Opetushallituksen antama ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamispäätös hyväksytään psykoterapeuttikoulutuskelpoisuuden osoittavaksi todistukseksi. Lisäksi hakija voidaan katsoa hakukelpoiseksi muilla, yllä mainitut opintokokonaisuudet sisältävillä, tutkinnoilla erityistapauksissa, mikäli haun perusteena oleva työkokemus täyttää edellytetyt kriteerit ja VNA 1120/ kriteerit muutoin täyttyvät. Hakiessaan psykoterapeuttikoulutukseen ulkomaisen tutkinnon pohjalta, tulee hakijan osoittaa riittävän suomen tai ruotsin kielen taito. Taito voidaan osoittaa kielikokeella rehtorin päätöksessä 16/2015 mainituilla tavoilla. Hakuperusteena olevaan tutkintoon tulee sisältyä tai olla lisäksi suoritettuna vähintään 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot. Opintojen sisältö ks. kohta HAKUPERUSTEENA OLEVA TYÖKOKEMUS Koulutukseen hakevalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa asiakastehtävässä ennen psykoterapeuttikoulutuksen haun alkamista. Työkokemuksen tulee olla kertynyt hakuperusteena olevan tutkinnon valmistumisen jälkeen (esimerkiksi opintojen aikaista harjoittelua tai muuta työkokemusta ei lasketa). Mielenterveys- tai sitä vastaaviksi asiakastehtäviksi lasketaan esimerkiksi: psykologinen neuvonta-, keskustelu-, ohjaus- ja terapiatyö yms. perusterveydenhuollon, psykiatrian tai päihdehuollon yksiköissä työterveyshuollon piirissä, perhe- ja kasvatusneuvolayksiköissä sekä kolmannella sektorilla. Työkokemuksen tulee perustua tosiasialliseen työhön pois lukien keskeytykset esimerkiksi virkavapaan tai perhevapaan seurauksena. Työkokemus on voinut karttua pidemmällä aika- 6

8 välillä, esimerkiksi neljä vuotta 50 % työtä. Työkokemuksen tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa ja dokumentoinnista on ilmettävä mahdolliset keskeytystiedot. Lisäksi koulutukseen hakevalta edellytetään mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus kuuluu psykoterapeuttiopintoihin eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana HAKUPERUSTEENA OLEVIEN ASETUKSEN VNA 1120/2010 MU- KAISET 30 OPINTOPISTEEN PSYKOLOGIAN TAI PSYKIATRIAN LISÄ- OPINNOT Mikäli 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot eivät sisälly hakuperusteena olevaan tutkintoon, tulee ne olla suoritettu ennen psykoterapeuttikoulutukseen hakeutumista. Näiden lisäopintojen (myös esimerkiksi nimellä psykoterapeuttisten valmiuksien koulutusohjelma) laajuus ja sisältö tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa. Opintojen kouluttajien tulee edustaa psykologian tai psykiatrian alan asiantuntemusta. Opintojen tulee sisältää seuraavat sisältöalueet: ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden tutkimus, diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen menetelmät mielenterveystyötä koskeva lainsäädäntö sekä mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä psykoterapian erityiset ja yleiset vaikuttavat tekijät mikä on ja mikä ei ole psykoterapiaa mitä ominaisuuksia edellytetään psykoterapeutilta psykoterapioiden vaikutusmahdollisuudet ja rajoitukset Ennen vuotta 2012 lisäopinnot aloittaneiden kohdalla lisäopintojen hyväksyminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Psykoterapeuttikoulutukseen hakeutumista suunnitteleva voi tarkistaa lisäopintojensa hyväksymisen Helsingin yliopistolta. Vaillinaisia opintoja voidaan sopia täydennettäväksi ennen koulutukseen hakemista. Tällöin Helsingin yliopisto ei kuitenkaan voi taata hakijan valitsemista koulutukseen. Vuonna 2012 ja sen jälkeen suoritettavien lisäopintojen tulee sisältää edellä mainitut sisältöalueet. Lisäopintojen ei tule olla psykoterapeuttikoulutukseen haettaessa yli 10 vuotta vanhempia. 7

9 3.5. EDELLYTYS OPINTOJEN SUORITTAMISELLE Kaikilta hakijoilta edellytetään riittävää englannin kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa englanninkielisen opetuksen ja kirjallisuuden omaksumiseksi niin koulutusohjelmissa kuin yliopiston kaikille psykoterapeuttiopiskelijoille suuntaamissa yhteisissä opinnoissa. Lisäksi hakijoilta edellytetään riittäviä tietoteknisiä valmiuksia käyttää opinnoissa käytettäviä verkko-opiskeluohjelmia, yliopiston tietokantoja, hakuohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmia ja esitysgrafiikkaohjelmia sekä ääni- ja liikkuvan kuvan tallennuslaitteita ESTE HAKUKELPOISUUDELLE Psykoterapeuttikoulutukseen hakeviin opiskelijoihin sovelletaan yliopistolain 43 a mukaisia menettelyjä opinto-oikeuden peruuttamisesta (laki 954/2011 yliopistolain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus 1034/2011 yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta) OPISKELIJAKSI OTTAMISEN RAJOITUKSET Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi yliopiston opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, psykoterapeuttikoulutus, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Kuten muillakin mainituilla aloilla, psykoterapeuttikoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai psykoterapeuttiseen potilastyöhön. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa OPISKELUAIKAINEN HUUMAUSAINETESTAUS JA RIKOSREKISTERIOTE Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä psykoterapeuttinen potilastyö tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen potilastyön tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, törkeät henkirikokset, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset). 8

10 3.7. MUUSTA SUOMALAISESTA YLIOPISTOSTA VASTAAVASTA KOU- LUTUKSESTA SIIRTOA HAKEVAT Muissa suomalaisissa yliopistoissa aloitetuista psykoterapeuttikoulutusohjelmista ei voi hakea siirtoa Helsingin yliopistossa järjestettävään psykoterapeuttikoulutukseen. Hakijan tulee osallistua hakekelpoisuuden tarkastamiseen sekä soveltuvuuden arviointiin koulutusohjelmittain ilmoitetun aikataulun mukaisesti. 4. VALINTAKRITEERIT Seuraavassa esitetään valintakriteerit koulutusohjelmittain jo käynnistyneiden sekä haussa olevien koulutusohjelmien osalta. Koulutusohjelmakohtainen valinta suoritetaan sen jälkeen, kun hakija hakukelpoisuus on todettu hakulomakkeen perusteella AIKUISTEN YKSILÖPSYKOTERAPEUTTIKOULUTUSOHJELMA, PÄÄASIASSA PITKÄ PSYKOTERAPIA KOGNITIIVINEN VIITEKEHYS 70 OP Koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n ja Luote Oy:n kanssa. Koulutusohjelmaan valitaan 20 tai 24 opiskelijaa. Tavoitteena on aloittaa koulutus 8/2017. Sen kesto on 3,5 vuotta (7 lukukautta). Valintamenettely: Valintamenettely koostuu hakijan taustatietojen sekä haastattelussa suoritetun soveltuvuuden arvioinnin pisteytyksestä. Kun hakija on todettu hakukelpoiseksi koulutukseen, lähetetään hänelle kutsu valintahaastatteluun. Henkilökohtainen soveltuvuus arvioidaan kahdella peräkkäisellä soveltuvuushaastattelulla, haastattelut suoritetaan erikseen. Hakija voidaan hylätä, mikäli hän saa 0 pistettä yhdestäkin alakohdasta. I TUTKINTO 0 20 PISTETTÄ Psykiatrian erikoislääkäri 20 pistettä PsL, PsM tai maisteritutkinto, jossa psykologia pääaineena (laillistettu psykologi) 20 pistettä LL (ei psykiatriaan erikoistumista), soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon alan ylempi korkeakoulututkinto 15 pistettä TM, KM 10 pistettä Soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon amk-tutkinto 10 pistettä Opistotason psykiatrian erikoissairaanhoitajan tutkinto 10 pistettä Muu koulutus (ei hakukelpoinen) 0 pistettä II TYÖKOKEMUS 0 20 PISTETTÄ Vankka kokemus psykoterapialuonteisesta asiakastyöstä (vähintään 5 vuotta) Vähintään kahden vuoden kokemus psykoterapialuonteisesta asiakastyöstä (MTT, psykiatrian pkl. tms.) 20 pistettä 15 pistettä 9

11 Työ, jossa muuten kokemusta monista usean kerran yksilöasiakassuhteista vähintään 2 vuotta (terveyskeskus, työterveyshuolto, ammatinvalinta. tms.) Muu soveltuva ja riittävä työkokemus vähintään 2 vuotta (esim. osastotyö, omahoitaja) Ei riittävää työkokemusta asiakastyöstä (ei ollenkaan tai alle kaksi vuotta asiakastyötä) ei hakukelpoinen, ei voida valita koulutukseen 10 pistettä 5 pistettä 0 pistettä/ III AMMATILLINEN AKTIIVISUUS 0 10 PISTETTÄ III Aikaisempi täydennyskoulutus (0 10 pistettä) Kognitiivisen psykoterapian yhtenäinen, laajuudeltaan vähintään 15 opintopistettä vastaava koulutus 10 pistettä Muun psykoterapiamenetelmän yhtenäinen, laajuudeltaan vähintään 15 opintopistettä vastaava koulutus 5 pistettä Kognitiivisen psykoterapian yhtenäinen laajuudeltaan vähintään 10 opintopisteen laajuinen koulutus 5 pistettä Jatkotutkinto soveltuvan taustakoulutuksen osalta (lis., väitellyt), mkä: 5 pistettä Julkaisut psykoterapian alalta ja/tai aktiivista kehittämistoimintaa ja lyhyitä soveltuvia täydennyskoulutuskursseja tai vastaavia (väh. 3 kpl) 5 pistettä Psykoterapeuttisten valmiuksien koulutus, jota ei ole jo huomioitu hakukelpoisuutta määriteltäessä 3 pistettä Aktiivista täydennyskouluttautumista lyhyinä soveltuvina täydennyskursseina (väh. kpl) 3 pistettä Psykiatraan erikoistumassa oleva LL, erikoistumisen alkuvaiheessa, alle 50% suoritettu 3 pistettä, yli 50% suoritettu 5 pistettä Vähäistä aktiivisuutta 0 pistettä Maksimipistemäärä taustatiedoista 50 pistettä. IV HENKILÖKOHTAINEN SOVELTUVUUS PISTETTÄ Haastatteluissa käytetään haastattelijapareja (VET). Kukin hakija haastatellaan siten, että kumpikin arvioitsija tekee hänelle puoli tuntia kestävän yksilöhaastattelun. Haastattelut tehdään peräkkäin. 1. Motivaatio 20 p: kummankin haastattelijan arviossa hakija on omatoimisesti jo muodostanut itselleen hyvin selkeän kuvan 1) kognitiivisesta psykoterapiasta ja 2) sen soveltamisesta aikuisten kanssa työskentelyyn, hänellä on hyvin 3) selkeä käsitys siitä, mihin hän käyttäisi psykoterapeuttikoulutustaan ja hänellä on 4) selkeä kuva mahdollisista vaikeuksista ja haasteista koulutuksessa. 10 p: hakijalla on psykoterapeuttikoulutuksen aloittajaksi keskitasoinen kuva em. neljän teemakokonaisuudesta asioista. 0 p: hakijalla ei kummankaan haastattelijan arvion mukaan ole psykoterapiakoulutuksen läpiviemiseen riittävää käsitystä näistä neljästä teemakokonaisuudesta 2. Valmiudet ja käytännön mahdollisuus saattaa psykoterapiakoulutus loppuun sekä tehdä erityisesti aikuisten terapiatyötä koulutuksen aikana ja sen jälkeen 20 p: kummankin haastattelijan arviossa hakijalla on erittäin hyvät mahdollisuudet ja käytännönvalmiudet 1) saattaa koulutus loppuun (rahoitus, työ-, asumis- ja perhetilanne), 2) 10

12 seurata alan kirjallisuutta ja perehtyä koulutusohjelman kirjallisuuteen, 3) tehdä koulutuksen aikana ja 4) koulutuksen jälkeen aikuisten psykoterapiatyötä 10 p: hakijalla on psykoterapeuttikoulutuksenaloittajaksi keskitasoiset valmiudet ja käytännön mahdollisuuden em. neljän teemakokonaisuuden asioista. 0 p: hakijalla ei kummankaan haastattelijan arvion mukaan ole psykoterapiakoulutuksen läpiviemiseen riittäviä valmiuksia eikä käytännön mahdollisuuksia näissä neljässä teemakokonaisuudesta 3. Itsereflektiokyky 20 p: kummankin haastattelijan arviossa hakijalla on erittäin selkeä 1) kuva omista vahvuuksista ja haasteista psykoterapiatyössä ja 2) erityisesti aikuisten psykoterapiatyössä, hänellä on erityisen hyvä 3) kosketus tämänhetkiseen olemiseensa haastattelutilanteessa ja erittäin selkeä 4) käsitys oman elämäntilanteen ja historian vaikutuksesta nykyolemiseensa 10 p: hakijalla on psykoterapeuttikoulutuksen aloittajaksi keskitasoinen kuva em. neljästä teemakokonaisuudesta asioista. 0 p: hakijalla ei kummankaan haastattelijan arvion mukaan ole terapiatyöhön riittävää kosketusta näihin neljään teemakokonaisuuteen 4. Vuorovaikutustaidot 20 p:kummankin haastattelijan arviossa hakija on vuorovaikutustilanteessa erittäin luonteva 1) keskustelu- ja 2) nonverbaalisessa vuorovaikutuksessa, hän 3) esittelee itseään luontevasti ja pystyy luontevasti myös 4) kysymään itselleen relevantteja tietoja koulutusohjelmasta 10 p: hakijalla vuorovaikutus on psykoterapeuttikoulutuksen aloittajaksi keskitasoista em. neljässä teemakokonaisuudessa. 0 p: hakijan vuorovaikutus on kummankin haastattelijan arvion mukaan hakijalle psykoterapiatyöhön liian haasteellista em. neljässä teemakokonaisuudessa 5. Kokonaiskuva soveltuvuudesta 20 p. kummankin haastattelijan arviossa hakija on edellä lueteltujen asioiden lisäksi tuonut haastattelussa esille monia 1) muita ansioiksi luettavia puolia (0-10 p) ja hänestä muodostuu 2) kokonaiskuva muihin hakijoihin verrattunakin erittäin vahvasta hakijasta (0-10 p) 10 p. hakija on psykoterapeuttikoulutuksen aloittajaksi keskimääräisellä tavalla tuonut esille muita kuin em. kohdissa arvioituja ansioita hakijana ja hänestä muodostuu tässä hakijajoukossa keskitasoinen kuva hakijana 0 p. hakija ei vaikuta tällä hetkellä valmiilta psykoterapeuttikoulutukseen Hakijalla on mahdollisuus tehdä psykoterapeuttista työtä koulutuksen aikana: Kyllä / Ei (ei voida valita koulutukseen) Haastattelun perusteella voi saada enintään 100 pistettä. Jos hakija saa pistemäärän 0 kummaltakin haastattelijalta yhdessäkin haastattelun viidestä alakohdasta ei hakija voi tulla valituksi. Maksimipistemäärä soveltuvuudesta on 100 pistettä. Maksimipistemäärä taustatiedoista ja soveltuvuusarvioinnista on 150 pistettä. Kussakin alakohdassa on pisteytys: Pistemäärän asteikko 0-5. Haastattelijoiden antamat pisteet lasketaan yhteen ja kerrotaan kahdella. Maksimipisteet kullakin osa-alueella ovat

13 PSYKOANALYYTTINEN VIITEKEHYS 76 OP Koulutus järjestetään yhteistyössä Therapeia-säätiön kanssa. Koulutusohjelmaan valitaan 9-14 opiskelijaa. Koulutus kestää 4 vuotta (8 lukukautta). Koulutukseen hakeutuvalta edellytetään terapeuttisia vuorovaikutustaitoja ja tietoisuutta elämänkaareen liittyvistä kriiseistä. Henkilökohtaista soveltuvuutta arvioidaan kahden kouluttajan suorittamalla henkilökohtaisella haastattelulla. Haastattelu tehdään erikseen kullekin hakijalle. SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI (maks. 100 pistettä): 1) Koulutus: soveltuvat perustutkinnot ovat samanarvoisia. 2) Työkokemus mielenterveystyöstä tai vastaavista tehtävistä: työkokemuksen määrä (4-12 p) a) 2-3 v 4 p b) 4-6 v 8 p c) 7 v - 12 p 3) Työkokemuksen soveltuvuus 0-8 p Työkokemus, jossa hakija on käynyt saman asiakkaan kanssa kertaviikkoisia, toistuvia kahdenkeskisiä keskusteluja/ammatillisia vuorovaikutustilanteita, joiden sisältönä on asiakkaan elämäntilannetta, psyykkistä ja/tai somaattista hyvinvointia uhkaavat tekijät: a) ei ollenkaan 0p b) alle 2 kk pituisia keskusteluja 1p c) 2-6 kk pituisia keskusteluja 2p d) 6kk-1 vuoden pituisia keskusteluja 5p e) yli vuoden pituisia keskusteluja 8p 4) Henkilökohtainen psykoterapia/psykoanalyysi ja kesto (0-10 p) a) Ei sitovasti alkavaksi sovittu 0 p b) Sitovasti alkavaksi sovittu 2 p c) Meneillään oleva, 1-2 vuotta kestänyt psykoterapia/psykoanalyysi 5p d) Meneillään oleva, yli 2 vuotta kestänyt psykoterapia/psykoanalyysi 8p e) 5 vuoden sisällä päättynyt tai 1 vuoden kuluessa päättyneeksi sovittu psykoterapia /psykoanalyysi 10p Mikäli psykoterapia/-analyysi on päättynyt yli 5 vuotta sitten, soveltuvuushaastattelussa arvioidaan oman psykoterapian riittävyys. Mikäli oma psykoterapia arvioidaan riittäväksi, voi siitä saada 5-8 pistettä. 5) Haastattelussa todettu soveltuvuus psykoterapeutin koulutukseen ja työhön (0-70 p). Soveltuvuudesta hakijan pitää saada vähintään 35 pistettä. Soveltuvuuden osa-alueet: 12

14 5.1. Ihmissuhdetyössä vaadittava reflektiokyky ja tietoisuus kasvuun ja inhimilliseen elämään liittyvistä kriiseistä (min 20 p) 0-40 p Arvioinnissa käytetään reflektiivisen funktion tasoja soveltaen. Psykoterapeutin työssä vaaditaan kykyä tarkastella oman elämän historian vaikutusta itseen ja toisiin tärkeisiin ihmisiin eri henkilöiden näkökulmat huomioon ottaen. Soveltuvuuteen vaaditaan korkeaa tai erityisen korkeaa reflektiivisen funktion tasoa. Korkea reflektiivisen funktion taso: Useita eri mentalisaation merkkejä, mielentilojen välinen vuorovaikutus, yllättävä vaikean tilanteen kuvaus, reflektiivisen funktion taso säilyy. (20-30 p) Erityisen korkea reflektiivisen funktion taso: Useita monipuolisia mentalisaation merkkejä, mielentilojen vastavuoroisuus, henkilökohtaisen, vaikean tilanteen kuvaus, refleksiivinen funktio säilyy, usean ihmisen näkökulman huomiointi. (31-40 p) 5.2. Valmiudet psykoterapeuttisiin vuorovaikutustaitoihin (min 10 p) 0-20p Läsnäolo ja keskittymiskyky haastattelutilanteessa 0-6 p - hakijalla on selkeitä vaikeuksia keskittyä ja olla läsnä 0p - vaikeuksia keskittymiskyvyn säilyttämisessä 2p - hakija huomaa keskittymisvaikeutensa ja pohtii sen syitä 4p - hakija sietää haastattelutilanteessa heränneitä tunteita keskittymiskyvyn häiriintymättä 6 p Aktiivisuus ja passiivisuus haastattelutilanteessa 0-6p - kontaktista vetäytyvä 1 p - pyrkii hallitsemaan vuorovaikutusta omalla puheellaan 3 p - vastavuoroisesti kontaktissa 6 p Minän puolustusmekanismien toiminta haastattelutilanteessa 0-8p - hakijan itsehillintä pettää selkeästi 0p - hakija viestittää selkeää varautuneisuutta 2p - esiin tulevat puolustusmekanismit eivät liikaa vääristä vuorovaikutusta 5p - hakija kertoo itsestään luontevan avoimesti ja herkästi; käsitys itsestä ja toisesta pysyy vakaana 8p 5.3. Hakijan motivaatio koulutukseen 0-5p - hakijan motivaatio on selkeästi hyvin ristiriitainen 0p - hakija on kiinnostunut, mutta epävarma 2p - hakijan motivaatio koulutukseen on selkeä 5p 5.4. Hakijan odotukset koulutukselta 0-5p - hakijan odotukset eroavat selkeästi koulutuksen tavoitteista 0p - hakijalla on ristiriitaisia odotuksia 2p - hakijan odotukset ovat pitkälti koulutusohjelman tavoitteiden mukaisia 4p - hakijan odotukset vastaavat erittäin hyvin koulutusohjelman tavoitteita 5p 5.5. Mahdollisuus psykoterapeuttisen työn tekemiseen koulutuksen aikana: - kyllä - ei (ei voida valita koulutukseen) Koulutukseen valinnan ehtona on, ettei ole terveydellisiä esteitä koulutuksen aloittamiselle ja että koulutuksen rahoitussuunnitelmat ovat realistiset. Mikäli hakijoiden kokonaispistemäärä on yhtä suuri ja koulutusryhmä tulee täyteen, koulutukseen valitaan hakija, joka on saanut soveltuvuudesta suuremman pistemäärän. 13

15 Henkilökohtaisen soveltuvuuden arviointi sekä arvioijat Soveltuvuuden arvioijat/haastattelijat: Terttu Kuvaja, Leena Pylkkänen, Saarimäki, Irma, Tuhkasaari, Pirjo Koulutukseen hakijan tulee lähettää hakulomakkeiden mukana CV, josta selviää selkeästi peruskoulutus, mahdolliset lisäkoulutukset ja työkokemus. Hakemuksen mukaan tulee liittää lyhyt omaelämäkerta. Helsingin yliopisto valitsee hakijoista perusvaatimukset täyttävät hakijat soveltuvuuden arviointiin. Soveltuvuuden arvioinnin tekee samanaikaisesti kaksi haastattelijaa, jotka ennen haastattelua perehtyvät hakijan hakupapereihin, CV:hen ja omaelämäkertaan. Soveltuvuushaastattelijat arvioivat hakijan soveltuvuuden psykoterapeutin koulutukseen ja työhön. Haastattelijat arvioivat tarvittaessa myös hakijan työkokemuksen soveltuvuuden, mikäli se ei hakupapereista selvästi ilmene. Mikäli hakijan oma psykoterapia on päättynyt yli 5 vuotta sitten, haastattelijat arvioivat oman terapian riittävyyden. Opiskelijavalinnan jälkeen hakijat saavat halutessaan palautetta suoraan haastattelijoilta AIKUISTEN JA NUORTEN YKSILÖPSYKOTERAPEUTTIKOULU- TUSOHJELMA, PÄÄASIASSA PITKÄ PSYKOTERAPIA KOGNITIIVIS-ANALYYTTINEN VIITEKEHYS 63 OP Koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Kognitiivis-analyyttisen psykoterapia ry:n kanssa. Koulutusohjelmaan valitaan 18 tai 20 opiskelijaa. Tavoitteena on aloittaa koulutus 9/2017 ja sen kesto on 3,5 vuotta (7 lukukautta). Kun opiskelija on todettu hakukelpoiseksi psykoterapeuttikoulutukseen Helsingin yliopiston toimesta, opiskelija osallistuu soveltuvuusarviointiin. Psykoterapeutiksi kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että henkilöllä on kykyä ja kiinnostusta asettua havainnoivaan asemaan niin suhteessa potilaaseen kuin itseensäkin, ja perustaa ratkaisunsa erilaisten näkökulmien yhdistelyyn ja pohdintaan. KAT -terapeuttikoulutukseen haun yhteydessä tehtävän soveltuvuusarvioinnin nykykäytäntö perustuu selvitykseen, jossa pyrittiin kuvaamaan terapeuttikoulutukseen hakeutumisen yhteydessä keskeisiä valmiuksia, eli millaisia henkilökohtaisia edellytyksiä terapeutiksi kehittyminen vaatii. Tärkeimmät soveltuvuusarvioinnissa huomioitavat psykologiset valmiudet ryhmittyivät kolmeen pääluokkaan. Näistä kognitiiviset valmiudet korostuvat KAT:ssa ehkä tavallistakin enemmän, koska erityisesti lyhyen työskentelyn käynnistyminen edellyttää terapeutilta kykyä hahmottaa ja kuvata potilaan tilannetta jäsentyneesti jo aivan työskentelyn alkuvaiheessa. KAT-terapeuttikoulutukseen haettaessa keskeiset arvioitavat valmiusalueet ovat: Vuorovaikutukselliset valmiudet, jotka ovat yhteydessä siihen, miten henkilö osaa muodostaa terapiassa välttämättömän kannattelevan yhteyden potilaaseen, säädellä ja korjata sitä. Kognitiiviset ja toiminnalliset valmiudet, joihin sisältyy moninaisia itsen, toisen ja tilanteen havainnoimisen ja havaintojen jäsentämisen valmiuksia sekä kognitiivisia ja motivaatioon 14

16 liittyviä edellytyksiä ottaa käyttöön tilanteen jäsentämisessä tarvittavia käsitteellisiä työkaluja. Näiden valmiuksien osuus on KAT:ssa merkittävä siksi, että terapiamuoto rakentuu potilaan tilanteen nopealle jäsentämiselle ja uudelleenmuotoilulle. Lyhyessä terapiassa painottuu myös osuva päätöksenteko ja siihen liittyvä paineensietokyky sekä taito arvioida välittömästi omaa toimintaa terapiatilanteessa. Ensiarvoisen tärkeä tämän alueen valmius onkin laajaalainen itsereflektiovalmius, joka luo perustaa myös molempien muiden päävalmiusalueiden toteutumiselle. Valmiudet säilyttää oma vakaus ja psyykkinen liikkumatila, jotka liittyvät dialogisten asetelmien näyttämöllistymiseen terapiasuhteessa (transferenssi), mutta myös terapeutin omaan itsearviointiin, itsesäätelyyn ja kykyyn huolehtia itsestään henkisesti kuormittavassa työssä. Em. valmiusalueiden jäsennyksen pohjalta KAT-psykoterapeuttikoulutuksen valintakriteerit ja niiden arvioinnin pisteytys toteutuvat seuraavasti: Psykoterapeuttikoulutukseen valinnan edellytykset ovat täyttyneet ja Helsingin yliopiston toteamat Hakijan todellinen mahdollisuus harjoittaa psykoterapeuttista työtä koulutuksen Hakijan todellinen mahdollisuus harjoittaa psykoterapeuttista työtä koulutuksen aikana. Soveltuvuushaastattelussa tarkentuva ja realisoituva kuva hakijan hakemuksessaan ilmoittamista mahdollisuuksistaan tehdä psykoterapeuttista työtä koulutuksen aikana. Painotus 0,10, pisteytys 1= heikko, potilastyön harjoittamisen mahdollisuudet erittäin vähäiset, ja asteikolla 2-5 =erinomainen mahdollisuus psykoterapeuttisen työn harjoittamiseen koulutuksen aikana. Valinnan alarajakriteerinä on vähintään Opiskelijan elämäntilanne mahdollistaa pitkäjänteisen psykoterapeuttiopiskelun läpiviennin. Painotus 0.10, pisteytys 1= heikko, useita riskitekijöitä koulutuksen läpiviennille, ja elämäntilanteen soveltuvuuden pisteytys, ja asteikolla 2-5, jossa 5=erinomainen mahdollisuus koulutuksen läpivientiin. Valinnan alarajakriteerinä on vähintään Vuorovaikutukselliset taidot arvioituina soveltuvuushaastattelun ja soveltuvuushaastattelussa tapahtuvan ennakkotehtävien (minäkertomus ja potilastilanteen näyte) tarkastelun perusteella. Painotus 0.233, pisteytys 1=heikot vuorovaikutukselliset valmiudet, ja asteikolla 2-5, jossa 5=erinomaiset vuorovaikutukselliset valmiudet). Valinnan alarajakriteerinä vähintään Käsitteellisen jäsentämisen taidot arvioituina soveltuvuushaastattelun ja soveltuvuushaastattelussa tapahtuvan ennakkotehtävien (minäkertomus ja potilastilanteen näyte) tarkastelun perusteella. Painotus 0.233, pisteytys 1=heikko käsitteellinen jäsennyskyky, ja asteikolla 2-5, jossa 5 = erinomainen käsitteellinen jäsennyskyky. Alarajakriteerinä vähintään Oman vakauden ja liikkumatilan säilyttäminen arvioituina soveltuvuushaastattelun ja haastattelussa tapahtuvan ennakkotehtävien (minäkertomus ja potilastilanteen näyte) tarkastelun perusteella. Painotus 0.233, pisteytys 1=heikko oman vakauden ja liikkumatilan säilyttämiskyky ja asteikolla 2-5, jossa 5=erinomainen oman vakauden ja liikkumatilan säilyttämiskyky. Alarajakriteerinä vähintään Edellytykset ja keinot selvitä koulutuksen teoria- ja menetelmäopiskelun vaatimasta englanninkielisen kirjallisuuden opiskelusta arvioituna haastattelussa ja hakijan aiemman opiskeluhistorian pohjalta 0.10, 1=heikko, ei osoita edellytyksiä ja keinoja aiemman koulutushistorian ja elämänhistorian pohjalta selvitä ulkomaankielisestä koulutusaineistosta, ja asteikolla 3= riittävät tai 5= erinomaiset edellytykset ja keinot selvitä englanninkielisen kirjallisuuden opiskelusta. Alarajakriteerinä vähintään 3. 15

17 Pisteytysmalli: Kohdasta max pisteet 5 x 0,10 Kohdasta max pisteet 5 x 0,10 Kohdasta max pisteet 5 x 0,233 Kohdasta max pisteet 5 x 0,233 Kohdasta max pisteet 5 x 0,233 Kohdasta max pisteet 5 x 0, Henkilökohtaisen soveltuvuuden arvioinnin tapa KAT-koulutuksen soveltuvuusarvioinnissa käytetään seuraavia menetelmiä ja soveltuvuusarviointi etenee seuraavien vaiheiden kautta: Ennakkotehtävät: a) omaelämänkerta, jossa pyydetään pohtimaan erityisesti psykoterapeuttikoulutukseen hakemiseen johtaneita asioita b) potilaskäynnin kirjallinen kuvaus / asiakastilanteen nauhoitus ja sen pohdinta haastattelussa Kahden haastattelijan toteuttama soveltuvuushaastattelu ja ennakkotehtävien läpikäynti hakijan kanssa. Haastattelun lopuksi soveltuvuushaastattelijat kokoavat haastattelutilanteessa soveltuvuuden kannalta keskeiset esille nousseet asiat suullisena palautteena opiskelijalle, mutta tämä suullinen koonti ei vielä sisällä kannanottoa valintaan Soveltuvuushaastattelijoiden tekemä ennakkotehtävien ja soveltuvuushaastattelun tulosten arviointi ja pisteytys Soveltuvuushaastattelijoiden perustellut suositukset opiskelijavalinnoista Pääkouluttajan ja koulutuksen ohjausryhmän neuvottelut, joissa näiden suositusten ja opiskelijan esitietojen perusteella päädytään lopulliseen valintaan, varasijoille asettamiseen tai hylkäämiseen Soveltuvuushaastattelijoiden ja pääkouluttajan ja ohjausryhmän neuvottelut, joissa päädytään opiskelijavalintoihin Vastuukouluttajan antama suullinen palaute hakijalle valinnasta ja sen perusteluista ja hylättyjen kohdalla myös lyhyt kirjallinen palaute koulutukseen valinta- /hylkäämisperusteista. KAT-psykoterapeuttikoulutuksen soveltuvuushaastattelijoina toimivat koulutuksen kouluttajat ja työnohjaajat INTEGRATIIVINEN VIITEKEHYS 68 OP Koulutusohjelman järjestää Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian oppiaine ja psykiatrian osasto yhdessä integratiivisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeuttien kanssa. Koulutusohjelmaan valitaan opiskelijaa. Tavoitteena on aloittaa koulutus 9/2017. Sen kesto on 3,5 vuotta (7 lukukautta). Opiskelijavalinnan perusteet ja niiden pisteytys: Opiskelijavalinnan lähtökohtana on yliopiston toteama, asetukseen perustuva hakukelpoisuus. Tämän jälkeen valintaperusteina ovat 1) hakijan suorittama, hakukelpoisuuden tuottama tutkinto ja 2) soveltuvuushaastattelussa ja ennakkotehtävän perusteella arvioitu ja todettu soveltuvuus psykoterapeutin koulutukseen ja ammattiin. Valintaperusteiden pisteytyksessä on korkein mahdollinen pistemäärä 60. Tästä tutkinnon osuus on 20 pistettä ja soveltuvuusarvion 16

18 40 pistettä. Haastattelijoina toimii kaksi kouluttajaa. Ennakkotehtävänä on laatia korkeintaan 500 sanan kirjoitelma otsikolla Minäkö psykoterapeutiksi miksi, miten ja minkälaiseksi? (palautus allekirjoitetun hakulomakkeen kanssa postissa erilliseen kirjekuoreen suljettuna). Valintaperusteiden pisteytyksessä käytetään seuraavia kriteerejä: I Tutkinto (5 20 pistettä) Psykologian maisteri tai maisteritutkinto, jossa psykologia pääaineena Psykiatrian erikoislääkärin tutkinto Yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisterin tutkinto, jossa on pääaineena sosiaalityö, sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka tai kehityspsykologia Lääketieteen lisensiaatin tutkinto Muu soveltuvaksi todettu ylempi korkeakoulututkinto Tutkintonimikkeet sairaanhoitaja (AMK) ja sosionomi (AMK) Opistotason psykiatrian erikoissairaanhoitajan tutkinto Muu soveltuvaksi todettu AMK tutkintonimike 20 pistettä 20 pistettä 15 pistettä 15 pistettä 10 pistettä 5 pistettä 5 pistettä 5 pistettä II Henkilökohtainen soveltuvuus (0 40 pistettä) Haastattelussa ja ennakkotehtävän perusteella arvioidaan hakijan soveltuvuutta psykoterapeutin koulutukseen ja ammattiin neljällä osa-alueella. Tullakseen valituksi, tulee hakijan saada enemmän kuin 0 pistettä jokaisella osa-alueella. Soveltuvuuden osa-alueet ja niiden pisteytys: 1. hakijan koulutusmotivaation perusteet 0-10 pistettä 2. hakijan valmiudet ja käytännön mahdollisuudet suorittaa koulutus 0-10 pistettä 3. hakijan itsearviointitaidot ja vuorovaikutustaidot 0-10 pistettä 4. hakijan muu henkilökohtainen soveltuvuus 0-10 pistettä Osa-alueiden pisteytyksessä huomioidaan seuraavia kokemuksia, taitoja ja valmiuksia: 1.: miten hakija perustelee hakemustaan aikaisemmalla työ- ja elämänkokemuksellaan ja miten asianmukaisesti hän mieltää koulutusta, psykoterapeutiksi valmistumista ja psykoterapeuttina toimimista, 2.: miten hakijan ammatti, aikaisemmat opinnot ja nykyinen työtilanne tukevat koulutusta ja mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista työtä sen aikana, sekä miten realistinen on hänen ymmärryksensä omasta elämäntilanteestaan ja henkilökohtaisista toimintaedellytyksistään suhteessa koulutuksen vaatimuksiin, 3.: mikä on hakijan reflektiokyky sekä oman toiminnan arviointi- ja säätelykyky, miten hän osoittaa vuorovaikutuksellisia valmiuksia asettumalla tarkastelemaan itseä ja toista ja toimimalla vasta-vuoroisesti haastattelutilanteessa, 4.: miten hakija osoittaa erityisesti integratiivisen psykoterapian koulutuksessa ja psykoterapeuttisessa työssä painottuvia valmiuksia, kuten joustavuutta ajattelu- ja vuorovaikutustavoissa, monipuolista käsitteellistämiskykyä ja valmiuksia vaativan englanninkielisen oppimateriaalin omaksumiseen. 17

19 4.3. NUORTEN JA/TAI LASTEN YKSILÖPSYKOTERAPEUTTIKOULU- TUSOHJELMA, PÄÄASIASSA PITKÄ PSYKOTERAPIA PSYKODYNAAMINEN VIITEKEHYS (NUORET) 79 OP Koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Nuorisopsykoterapia-säätiön kanssa. Koulutusohjelmaan valitaan 6-12 opiskelijaa. Koulutus kestää 3,5 vuotta (seitsemän lukukautta). Perusvaatimukset: Valviran kriteerien mukainen peruskoulutus, lisäksi työkokemusta mielenterveystyössä tai vastaavassa vähintään 2 vuotta valmistumisen jälkeen sekä mahdollisuus käyttää nuorisopsykiatrista osaamista työpaikalla. Henkilökohtainen soveltuvuus arvioidaan kahdella soveltuvuushaastattelulla. Haastattelijoina Säätiön opettajakuntaan kuuluvat (VET-terapeutit). Soveltuvuushaastattelua varten hakijan tulee toimittaa hakemuksensa liitteenä pienoiselämänkerta, joka toimitetaan etukäteen ennen haastatteluja haastattelijoille. Haastatteluissa arvioidaan hakijan yleistä valmiutta opiskelemaan psykoterapeutiksi. Tällöin arvioidaan hakijan psyykkistä kestokykyä, eläytymiskykyä toisen sisäiseen maailmaan, psyykkisten rakenteiden pysyvyyttä ja kykyä vastavuoroiseen kontaktiin. Soveltuvuushaastatteluissa arvioidaan myös hakijan soveltuvuutta nimenomaan nuorten psykoterapeutiksi. Arvioidaan hakijan kykyä liikkua luovasti erilaisissa hoitosuhteen ulottuvuuksissa (transferenssi-objektina, self-objektina, reaaliobjektina, samaistumisobjektina). Haastattelussa pyritään saamaan selkoa myös hakijan kiinnostuneisuuden laadusta nimenomaan nuorten hoitamiseen ja hänen kiinnostuksestaan nuorten kehitykseen. Strukturoitu pisteytysmalli: Yleinen soveltuvuus psykoterapeutiksi 40 % Erityinen soveltuvuus nuorisopsykoterapeutiksi 40 % Työkokemus nuorisopsykiatriasta 20 % Soveltuvuusarviot Arviointimenetelmä: Haastattelut (2 kpl) Soveltuvuuden arvioinnin osat: Yleinen soveltuvuus psykoterapeutiksi (40 %) Arvioinnin kohteet: A) Psyykkinen kestokyky 10 p hyvä, kuvaus: Esimerkiksi: On osoittanut selviytyvänsä haasteellisestakin potilastyöstä, on pystynyt selviytymään eteenpäin vaikeistakin elämäntilanteista tai kasvuolosuhteista huolimatta. On vienyt loppuun aloittamansa projektit elämässään. 5 p kohtalainen, kuvaus: On selviytynyt kohtalaisen hyvin em. kaltaisista haasteista 0 p heikko, kuvaus: Ei ole selviytynyt em. kaltaisista haasteista B) Eläytymiskyky toisen sisäiseen maailmaan 10 p hyvä, kuvaus: Pystyy katsomaan asioita toisen kannalta, tavoittamaan toisen ihmisen tunnetiloja, tekemään havaintoja niin itsestään kuin toisistakin ihmisistä ja ottamaan nämä huomioon kanssakäymisessään. 5 p kohtalainen, kuvaus: Ei kovin herkkä huomaamaan toisen ihmisen tunnetiloja tai tajuamaan toisen tilannetta. Kuitenkin on tietoinen tästä heikkoudestaan ja jaksaa odottaa eikä lähde toimimaan kenties virheellisen arvion perusteella. 18

20 0 p heikko, kuvaus: Kyvytön tunnistamaan toisen tunnetiloja C) Psyykkisten rakenteiden pysyvyys 10 p hyvä, kuvaus: On pystynyt rakentamaan aikuisen identiteetin ja arvomaailman 5 p kohtalainen, kuvaus: Jonkin verran epätasaisuutta tai kypsymättömyyttä eri elämänalueilla aikuisen identiteetin ja arvomaailman näkökulmasta 0p heikko, kuvaus: Epävakaa persoonallisuus ja/tai rakentumaton arvomaailma D) Kyky vastavuoroiseen kontaktiin 10 p hyvä, kuvaus: Kykenee luomaan luontevan aktiivisesti elävän kontaktin haastattelutilanteessa. 5 p kohtalainen, kuvaus: Hakijaan saa elävän kontaktin, mutta se vaatii aktiivisuutta haastattelijalta 0 p heikko, kuvaus: Hakijaan ei saa elävää kontaktia Soveltuvuuden arvioinnin osat: Erityinen soveltuvuus nuorisopsykoterapeutiksi (40 %) Arvioinnin kohteet: A) Suhde omaan nuoruusiän kehitykseensä 10 p hyvä, kuvaus: Hakija on kylliksi sinut oman nuoruusiän kehityksensä suhteen ja voi tuntea olevansa osa sukupolvien ketjua. 5 p kohtalainen, kuvaus: Hakijalla on jäljellä jossain määrin vastakkainasettelutaipumusta ja hallittua kapinaa. 0 p heikko, kuvaus: Hakija ei pysty kuvaamaan omaa nuoruusiän kehitystään tai kokee pelkästään vastakkainasettelua auktoriteetteihin nähden. B) Psyykkinen liikkuvuus 10 p hyvä, kuvaus: Hakija osoittaa luovaa mieltä, kykyä leikkiin. Pystyy potilastyössä tarvittaessa liikkumaan joustavasti roolista toiseen ( esim. samaistumiskohteena, transferenssikohteena, reaaliobjektina, kehitysobjektina). Hakija pystyy erottamaan nämä toisistaan riittävän hyvin. 5 p kohtalainen, kuvaus: Hakija ahdistuu helposti häneen kohdistuvista tunteista, mutta on halukas oppimaan tulemaan toimeen niiden kanssa. 0 p heikko, kuvaus: Hakijalla ei ole luovaa psyykkistä liikkuvuutta, asenteet ja/tai suhtautumistavat ovat jäykät. C) Kyky kestää kritiikkiä 10 p hyvä, kuvaus: Kyky kestää kliinisissä tilanteissa potilaalta tulevaa kovaakin ja epäoikeudenmukaista kritiikkiä, kohdistuu se sitten toimintaan tai ulkoisiin seikkoihin, kuten ulkonäköön, ikään tms. Hakija pystyy suhtautumaan myös itse itseensä kriittisesti. Kyky käyttää kritiikkiä rakentavasti hoitoprosessin hyväksi. 5 p kohtalainen, kuvaus: Vaikka kritiikki satuttaakin, se ei estä kontaktin ja työskentelyn jatkumista. 0 p heikko, kuvaus: Liiallinen narsistinen haavoittuvaisuus, loukkaantuvaisuus tai hätääntyminen pienestäkin kritiikistä. D) Kiinnostuneisuuden laatu nuorten hoitamista ja nuorten kehitystä kohtaan 10 p hyvä, kuvaus: Hakija kertoo työstään asioita, joiden perusteella käy ilmi aito kiinnostus ja ilo nähdä nuoren kehittyvän elämässään eteenpäin. 5 p kohtalainen, kuvaus: Hakijalla ei ole kokemusta nuorten hoidosta, mutta kertoo muuten elävästi nuorten maailmasta 19

21 0 p heikko, kuvaus: Kiinnostus nuoria kohtaan lähtee esim. oman keskeneräisen kehityksen pohjalta tai tyydyttää omia elämättömän elämän asioita tai on luonteeltaan epäammattimaista. Voidakseen tulla valituksi hakija ei saa saada soveltuvuushaastattelussa missään kohdassa (8) 0 p molemmilta haastattelijoilta. Soveltuvuuden arvioinnin osat: Työkokemus Nuorisopsykiatriasta (20 %) Luokitus: 20 p yli 5 vuoden kokemus 10 p alle 5 vuoden kokemus 0 p Ei lainkaan kokemusta Oma psykoterapia: Psykodynaaminen psykoterapia tai psykoanalyysi. Koulutuspsykoterapian tulee olla vähintään tiheydeltään 2 x viikossa ja käyntejä tulee olla vähintään 250. Koulutuspsykoterapian tulee tapahtua psykodynaamisella VET-psykoterapeutilla. Koulutuspsykoterapia voi olla tapahtunut ennen koulutusta, alkanut ennen koulutusta tai tapahtua koulutuksen aikana. Hoito voi jatkua myös seminaarien jälkeen, mikäli vaadittava minimituntimäärä ei jostain syystä ole toteutunut (raskaus tms. syy), tai mikäli loppuarvioinnissa päädytään siihen, että koulutuspsykoterapia ei ole vielä riittävän pitkällä. Mikäli koulutuspsykoterapia on tapahtunut ennen seminaarien alkua, tulee soveltuvuushaastattelijoiden arvioida psykoterapian riittävyys. Mikäli opiskelija käy koulutuspsykoterapiassa säätiön opettajakuntaan kuuluvalla psykoterapeutilla, niin kyseinen opettaja ei voi olla paikalla ko opiskelijan asioita käsiteltäessä eikä saa ottaa kantaa opiskelijan asioihin. Koska kyseessä on nuorisopsykoterapeuttikoulutus, tulee hakijalta tarkistaa rikosrekisteriote KOGNITIIVINEN VIITEKEHYS (LAPSET JA NUORET) 70 OP Koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n sekä Luote Oy:n kanssa. Koulutusohjelmaan valitaan 20 tai 24 opiskelijaa. Tavoitteena on aloittaa koulutus 8/2017 ja sen kesto on 3,5 vuotta (7 lukukautta). Valintamenettely: Valintamenettely koostuu hakijan taustatietojen sekä haastattelussa suoritetun soveltuvuuden arvioinnin pisteytyksestä. Kun hakija on todettu hakukelpoiseksi koulutukseen, lähetetään hänelle kutsu valintahaastatteluun. Henkilökohtainen soveltuvuus arvioidaan kahdella peräkkäisellä soveltuvuushaastattelulla, haastattelut suoritetaan erikseen. Hakija voidaan hylätä, mikäli hän saa 0 pistettä yhdestäkin alakohdasta. I TUTKINTO 0 20 PISTETTÄ Psykiatrian erikoislääkäri 20 pistettä PsL, PsM tai maisteritutkinto, jossa psykologia pääaineena (laillistettu psykologi) 20 pistettä LL (ei psykiatriaan erikoistumista), soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon alan ylempi korkeakoulututkinto 15 pistettä TM, KM 10 pistettä 20