POHJANMAAN. MAANPUOLUSTAJA N:o 3 PICT2355. Lokakuu Slaget vid Oravais 1808 S... 3 JOUKKOKIRJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANMAAN. MAANPUOLUSTAJA N:o 3 PICT2355. Lokakuu 2 0 0 8. Slaget vid Oravais 1808 S... 3 JOUKKOKIRJE"

Transkriptio

1 JOUKKOKIRJE POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA N:o 3 Lokakuu Sydämen lämmöllä tasavertaista maanpuolustustyötä. Lotat tasoittivat tietä nykypäivän suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jossa naisten tasavertainen osallistuminen nähdään täysin luonnollisena asiana. Lotta-patsas paljastettiin Kokkolassa. Vasemmalta Tuula Pellinen, Anita Prest, Raili Aalto ja Marja Haanpää. Kuva A. Roiko-Jokela. Slaget vid Oravais 1808 S... 3 Sotilaspojat kesäretkellä S... 7 Seitsemäs Vuori-harjoitus S PICT2355 Syyskuussa tuli kuluneeksi 200 v. Suomen Sodan taisteluista. Paraati Uudessakaarlepyyssä Keski-Pohjanmaan Sotilaspojat vierailivat Etelä- Pohjanmaan sotilasaiheisissa kohteissa. Soppa on kuumaa vaikka hanskalla koittaa. Vuori-harjoitus järjestettiin jälleen Haapajärvellä.

2 Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 3 /2008 Lokakuu 2008 Minne menet vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus? 1 Puolustusvoimien normiohjauksen vaikutus koulutukseen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) antama koulutus eli paremmin tunnettuna vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on ollut alkuvuoden 2008 kohtuullisessa muutospyörteessä. Sinänsä tarpeelliset laki ja asetus vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja niitä seurannut kumppanuussopimus MPK:n ja puolustusvoimien välillä ovat toimineet perusteina mittavalle joukolle Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien antamia määräyksiä ja ohjeita. Asiaa sivusta seuranneena nämä normit ovat toisaalta selkeyttäneet vastuita puolustusvoimien sisällä, mutta toisaalta ne ovat muuttaneet merkittävästi käytännön koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista, eikä ainakaan selkeämpään ja helpommin toteutettavaan suuntaan. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/ 2007) asetuksineen (1212/2007) määrittävät puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähdysaineilla tapahtuvan koulutuksen johtovastuun ja turvallisuustoimien kuuluvan puolustusvoimille. Pääesikunnan henkilöstöosaston hallinnollinen määräys määrittää MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen yhteydessä mahdollisuuden järjestää koulutustapahtuman sisäiseksi alitapahtumaksi ns. sotilaallisen jakson, joka on puolustusvoimien johtama, mikäli tapahtuman yhteydessä järjestetään em. välineillä tapahtuvaa koulutusta. Näiden jaksojen aikana koulutettava on palvelussuhteessa puolustusvoimiin eli hänet on joko käskettävä kertausharjoitukseen (KH) tai kutsuttava puolustusvoimien vapaaehtoiseen harjoitukseen (PVVEH). Tällöin koulutukseen hyväksyminen tapahtuu puolustusvoimien kautta ja sosiaaliset etuudet ovat palvelussuhteen mukaiset. Tätäköhän lainsäätäjä lain 20 tarkoitti? Kumppanuussopimuksen mukaisia koulutusyhteistyömuotoja ovat: 1. puolustusvoimien tilaaman koulutuksen toteuttaminen 2. MPK:n toteuttaman sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen tukeminen 3. MPK:n muun koulutuksen tukeminen. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että puolustusvoimat tilaa tarpeelliseksi katsomansa koulutuksen MPK:ltä ja osoittaa sille täyden tukensa. Seuraavien ryhmien koulutukselle tukea osoitetaan henkilöstöja määräraharesurssien puitteissa eli annettava tuki päätetään tukea antavassa joukossa tilanteen mukaan toiminnan ja resurssien suunnittelu- ja seurantaprosessissa (TRSS). Menettelyn etuna on, että sekä puolustusvoimien että MPK:n tarpeet ja tuki suunnitellaan samaan aikaan samanlaisessa prosessissa. MPK:n kannalta muiden kuin puolustusvoimien tilaaman koulutuksen järjestämisen osalta joustavuus kärsii. 2 Hajalaukauksia koulutuksesta itsestään Muutamia vuosia maanpuolustuksen tätäkin sektoria sivusta seuranneena ja joskus siihen jopa itse osallistuneena päällimmäisenä on varsin sekavia ajatuksia. Varmasti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen päämäärä on poliittisella tasolla kirkas ja selkeä, mutta toteutus on ontunut ja ontuu varmaan tästä eteenpäinkin, vaikka puolustusvoimat antaisi millaisia ohjeita tahansa. Tätä ajatusmallia vasten peilaten ei puolustusvoimienkaan toiminta tämän asian tiimoilla paljon kiitosta ansaitse, vaikka yksittäiset virkamiehet ovat asiasta mitä mieltä tahansa. Tunnen henkilökohtaisesti pääosan siitä henkilöstöstä, jotka asian kanssa työskentelevät ja ainakaan heidän osaamattomuudestaan ei ole kysymys. Olisiko jo aika unohtaa toisen sodan haamut ja virallisesti perustaa kodinturvajoukot maanpuolustuksen alueelliseksi toimijaksi ja kouluttajaksi ja selkeyttää samalla kenttä? Vrt. maakuntajoukkojen tehtävät. Koulutus itsessään näyttää yksilötason yläpuolella olleen ja edelleen olevan päämäärätöntä ja koordinoimatonta. Selkeät tavoitteet ovat puuttuneet. Yksilötasolla koulutuksesta on tullut yksien ja samojen henkilöiden harrastus, josta nousujohteisuus ja suunnitelmallisuus puuttuvat. Olkoon kurssin aihe mikä tahansa, niin osallistujat ovat viikonlopusta ja vuodesta toiseen samoja. Monasti näyttää siltä, että koulutus on hyvä tekosyy olla pois kotoa. Vai onko yksilötasolla vaikuttimena vain korvaavien kertausharjoituspäivien kerääminen ja päteminen itsenäisyyspäivän ylennysluetteloissa? Irstaasti ajatellen sotilasarvolla näyttää monesti olevan suurempi merkitys siviilissä kuin sotaväessä. Maanpuolustuspiirien koulutustarjonta näyttää alueellisesti vakiintuneen tuttuihin ja koeteltuihin uomiin kouluttajien osaamisesta riippuen. Joku voisi kuvata tätä kangistumiseksikin. Jos Länsi-Suomessa harjoitellaan kuudetta vuotta peräkkäin alueellista sissitoimintaa perusperussuorituksena kolme kertaa vuodessa, niin kaikki ei mielestäni ole ihan kohdallaan. Samat perustemput voidaan kerrata myös päinvastaisena suorituksena eli toimintana erikoisjoukkoja vastaan tehtävänä etsi ja tuhoa. Piirien pitää miettiä koulutustarjontansa ja kurssien sisältö tarpeen mukaan. Jos viime vuonna jonkin sisältöiselle kurssille ei ollut yhtään osallistujaa ja tänäkin vuonna kävi samoin, niin kannattaa ehkä miettiä onko kyseistä kurssia ensi vuonna ollenkaan vai markkinoidaanko sitä eri yhteydessä. Samoin kannattaa miettiä kalastellaanko samalla lammikolla SPR:n ja pelastusalan kanssa, vai keskitytäänkö sotilaalliseen ydinosaamiseen. Viimeisimmissä koulutustapahtumissa olen ilokseni havainnut, että kouluttajina toimineiden reserviläisten oma käytännön osaaminen ja asiaan vihkiytyminen ovat huippuluokkaa. Vielä kun siihen saadaan kytkettyä sen verran suunnitelmallisuutta, että niin kouluttajalle kuin koulutettavillekin on selvää koulutuksen päämäärä ja opetustarkoitus niin hyvin menee. Tässäkin tapauksessa harjoitussuunnitelmien laatimisesta voisi olla suuri apu, vaikka kirjoitustyö omakohtaisia kokemuksia muistellen oli vaikeaa. Lopuksi en voi olla tuomatta koko pohojalaasen reservin tietoon, kuinka hävettävä juttu eräässä harjoituksessa äskettäin kävi. Kaksi pohjalaista reserviläistä noin sadasta päätti palata kotiin heti varustamisen jälkeen, kun heille selvisi, että ei pääsekään yöksi kotiin mamman kainaloon ja joutuu asumaan teltassa ja kun saattaa sataakin... Mihin on menty, olivatko herrat lähteneen marjanpoimintakurssille vai? Eräällä paikkakunnalla ennen sanottiin moittien, että vaikka mies on kun velliä pussis, niin seliäs vaan lukoo että VIRKIÄ. Näyttää siltä, että sama saattaa päteä vieläkin ajatuksellisella tasolla. Toisaalta elämä ei ole pelkkää erotiikkaa, se on myös ruusuilla tanssimista... Haapajärven Varikon päällikkö Everstiluutnantti Jukka Nikkari Kenraalimajuri y.m., Vapaaherra von Döbelnin Uumajan torilla 8:ntena Lokakuuta 1809 pitämä Puhe Suomen sotajoukoille tukset. Te, Ruotsin Sotajoukot, jotka tänä murheen hetkenä olette paikalla, olette Ruotsin emämaan rajattoman kiitollisuuden eläviä todistajia. Ruotsalaiset! olkaatte ylpeitä, että olette nähneet nämä Suomalaisten Jäännökset! Muistakaatte heitä! Kunnioittakaatte heitä! Katsokaa heidän riutuneita ruumiitaan, heidän kalpeita kasvojaan ne kantavat merkkejä heidän uskollisesta, joskin hedelmättömästä vaivannäöstä kuluneina vuosina! Te suomalaiset! Kun Te palaatte Syntymäseuduillenne, esittäkää Ruotsin Kansan kiitollisuus Kansakunnallenne. Tietäkäätte, että vaikka palaattekin kulunein vaattein, katkennein tai läpiammutuin jäsenin; niin kuitenkin kannatte mukananne rehdin Soturin sielun näkyvää kaunistusta. Ruotsin Emämaan vihollisia Teistä ei koskaan voi tulla: siitä olen vakuuttunut; muten uhrausten tähden. Mutta Viisas Kaikkivaltias on päättänyt kohtalomme, ne täytyy ottaa vastaan kärsivällisyydellä ja alistuvaisuudella. Sotilaat! Toverit! Veljet! Te jotka äsken päättyneessä Sodassa niin suurella uskollisuudella ja miehuudella, huolimatta Vihollisen Joukkojen monilukuisuudesta voititte aseiden kouriintuntuvalla voimalla viholliset Siikajoella, Revonlahdella, Pulkkilassa, Lapualla, Kauhajoella, Alavudella, Lapväärtissä, Ähtärissä, Nummijärvellä, Juuttaalla ja Iisalmessa, Te, jotka omin voimin otitte takaisin puolet Suomesta, Te, jotka ylivoima lopulta pakotti luovuttamaan Suomen rajan, Te olette sittemmin sinnikkäästi taistelleet Emämaa Ruotsalaisen maan puolesta. Te täällä olevat! Te olette ylvään Suomen kansan, Sen urhean sotajoukon komeat Jäänteet, ja juuri Teille minun pitää julistaa, Olen kutsunut Armeijan koolle ilmoittaakseni, että Alustava Rauhan-Sopimus on tehty 17:ntenä Syyskuuta Ruotsin ja Venäjän Valtakuntien kesken. Tämä Rauhansanoma lopettaa raivonneen Sodan kaikki onnettomuudet senhän tulisi tietenkin olla ilosanoma, sillä Ruotsin tyhjiin ammennetut voimat eivät salli sen taistelun jatkamista, joka alkoi poliittisesta erheestä, ja joka 2:hden vuoden aikana on riuduttanut sen voimat. Mutta Suomi irtautuu Ruotsista. Valtakunnan rajana on Tornion-Joki. Suomalaiset! tässä rauhassa menetetään Kolmasosa Ruotsin Kruunun alueesta Ruotsi menettää ylvään Suomen Kansan, vanhimman tukensa. Eikä siinä kaikki, sillä Ruotsin Armeija menettää Sotavoimansa ytimen ja merkittävimmän osan. Emämaa on nujerrettu, vajonnut murheeseen ja kaipaukseen korvaamattomi- ja julistankin, liikutetuin sydämin, Kuninkaan Valtakunnan Säätyjen, Ruotsin kansan, Ruotsin Armeijan, Maanmiesteni, omani siis kaikkien vilpitön Kiitollisuus. Kuninkaan armollinen suosio, Valtakunnan Säätyjen hellä hyväntahtoisuus, Ruotsin Kansan ihailu, Ruotsin Armeijan ystävällismielinen Kunnioitus, Toverieni kiitollisuus, minun oma kiintymykseni Teihin nämä ovat se uhraus, joka Teille pystytetään ja minun kauttani tarjotaan. Suomalaiset! Veljet! Urotekonne ovat suuret ja yhtä suuri on se kiitollisuus, jota minä kaikkien nimissä Teille kuulutan. Tämän tulkitsemiseen vaadittaisiin Kaunopuhujan koko taito, mutta minähän olen sotilas. Sotilas! Mikä upea nimitys! Sen tittelin olen saanut Teiltä, Teidän vuoksenne ja Teidän kanssanne. Ottakaa vastaan liikutetun sydämen teeskentelemättömät ajata pysykäätte kaikkina aikoina Sen ystävinä. Jos uuden Vallan mahti estäisi toiveenne ja tahtonne toteuttamisen, niin suokaatte siunausta Emämaalle sydämen ja ajatuksen hiljaisella kielellä! Muistuttakaatte Lapsianne siitä. Tulemme sukupolvesta sukupolveen siunaamaan ja kunnioittamaan Teitä. Yhtä minä pyydän Teiltä: kun lähestytte niitä paikkoja, joissa olemme voittaneet Vihollisemme, ja kun Te siellä näette sen viheliäisen hiekkakummun, joka peittää kaatuneet Toverimme, antakaatte heidän tomulleen siunauksen huokaus. He ovat kuolleet sankareina, ja Kunnian haamut pitävät huolta heidän tuhkastaan. Te tunnette ihmissydämen moninaiset oikut, sen taipumuksen valita nopeasti asiat, joita se ei koskaan luule unhoittavansa; mutta tuskin on muutamia viikkoja kulunut, kun heikkous on tehnyt toisenlaisen valinnan. Aika muuttaa kaiken ajan myötä kaikki unhoittuu; mutta vakuutan teille ja tulette Itse huomaamaan, että Soturien Yhteys, joka on solmittu taistelussa, vaaroissa, veressä ja kuolemassa, ei koskaan hajoa. Niin olette Te ja Me varmat toistemme rakkaudesta, sillä Soturien Veljeys kestää halki elämän, ja se kiitollisuus, jota minä Teille olen julistanut ja nyt julistan, on erottamattomassa liitossa tämän veljeytemme kanssa. Suomalaiset! Veljet! Jos minun sanani voisi sinetöidä silmistäni vuotavin verikyynelin, ne virtaisivat nyt, ja jokainen pisara vakuuttaisi Teidät kunnioituksestani, ystävyydestäni!!! Lähde: Mauno Koivisto: Itsenäiseksi imperiumin kainalossa, Mietteitä kansojen kohtaloista, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki

3 Lokakuu 2008 Juhlaseminaari Kokkolassa Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ Syyskuussa tuli kuluneeksi 200 vuotta Suomen Sodan taisteluista, joita käytiin syyskuun 10. ja 30. päivän välisenä aikana vuonna 1808 Kokkolassa Kaukon sillan luona. Sodan tärkeimpiin tapahtumiin kuuluvien taisteluiden seurauksena päädyttiin solmimaan Lohtajan aselepo Kaukon sillalla taistelleita urheita sotilaita muistettiin järjestettävässä tapahtumassa, joka liittyi samana päivänä pidettävään Suomen Sota Keski-Pohjanmaalla -seminaariin. Kaukon sillan taisteluiden muistomerkiltä käveltiin taistelun muille tapahtuma-paikoille ja Vitsarin koulun pihapiirissä oli peitesavut, kunnialaukaukset, puheet sekä kenttälounas. Suomen Sota 200 vuotta psta Kari Moilanen K-P Maakuntakomppania suoritti 50 kunnialaukausta Suomen Sodan kunniaksi. Ampujina alik Janne Myllykangas, alik Tom Helén ja vääp Juha Möttönen. K-P Maakuntakomppania esitti peitesavun käyttöä Kaukon Sillan Suomen Sota -muistomerkin kohdalla. Slaget vid Oravais 1808 Den svenska armén mötte ryssarna vid den lilla kyrkbyn Oravais i Österbotten för i dagarna 200 år sedan. Drabbningen, som var sista chansen att stoppa den ryska offensiven, blev den blodigaste under nska kriget. text martin hårdstedt ögonblick I slutet av 1990-talet hitta des kvarlevorna efter en stupad svensk soldat i skogen vid Oravais i nska Österbotten. Här stod ett stort slag mellan svenskar och ryssar under nska kriget, den 14 september Med största sannolikhet tillhörde soldaten Hälsinge regementes vargering (ersättningsmanskap), vilket går att sluta sig till av uniformsdetaljerna. Den okände soldaten hade mött en våldsam död. Han dog av att hans huvud skildes från kroppen antagligen genom ett kraftigt sabelhugg. Kvarlevorna begravdes på ett särskilt ställe invid slagfältet och påminner om alla som miste sina liv i slaget vid Oravais. Det sätt som den okände soldaten stupade på var dock inte det vanligaste sättet att möta döden i krig vid den här tiden. Musköteld i väl avfyrade salvor och artilleriets druvhagel skördade er offer. Den okände soldatens död är sålunda inte representativ för kriget i allmänhet, men säger en hel del om Oravaisslagets hårdhet. I skogsterrängen utvecklades striden ofta till närkamp man mot man. Dessutom genomfördes ovanligt många samlade bajonettanfall. Det nska kriget var en del i en större europeisk kon ikt. Kejsar Napoleon och den ryske tsaren Alexander I hade ingått en allians mot Storbritannien, och ville med tvång få med Sverige på sin sida. Utan föregående krigsförklaring gick den ryska armén i februari 1808 över gränsen till Finland. Det krig som skulle sluta med att Sverige förlorade hela sin östra rikshalva var ett faktum. Slaget vid Oravais blev ett explosivt avbräck i den vardagliga kampen för överlevnad. Kriget i Finland 1808 avgjordes i första hand genom bristen på förnödenheter. Nederlagen vid Karstula den 21 augusti och Ruona/Salmi den 1 och 2 september markerar vändningen i den framgångsrika motoffensiv som den svenska armén genomfört under sommaren O förmågan att förse den svenska fältarmén i Finland med mat bestämde utgången av kriget. Sverige hade inte de resurser som krävdes och dessutom gjordes ingen prioritering av den östra fronten förrän det var för sent. Kung Gustav IV Adolfs planer på landstigningar motarbetades av militärer och ämbetsmän som började tröttna på monarkens krigsledning. Läget för den svenska armén, som i början på september återigen var på reträtt, var kritiskt. Sjukdomar grasserade och deserteringarna ökade. De första verkliga upplösningstendenserna började märkas. Till detta kan läggas den ständiga rädslan för att ryssarna skulle lyckas genskjuta huvudarmén längs landsvägarna genom det inre av Finland. Det blev en kapplöpning till Uleåborg där alla vägar sammanstrålar. Den 13 september nådde armén fram till Oravais kyrkby, några mil nordost om Vasa. I Oravais stannade man för att undersöka om vägen norrut var fri. En svensk avdelning under Georg Carl von Döbeln sändes iväg för att rensa. Vid Jutas kunde han den 13 september slå tillbaka ett ryskt försök att skära av svenskarnas reträttväg. Valet av Oravais var inte slumpmässigt. Terrängen strax söder om kyrkan erbjöd goda förutsättningar för en försvarsstrid. Det fanns en höjdrygg som västerut vette mot ängsmark genomskuren av en å i nordsydlig riktning Fjärdsån. Både höjden och ån stärkte den svenska linjen. Däremot gick det att söderut komma runt höjden, vilket var positionens svaghet. Den ryska armén följde svenskarna hack i häl. Natten mot den 14 september bivackerade ryssarna un- der bar himmel längs landsvägen mellan Vörå och Oravais. Generalmajoren Nikolaj Michailovskij Kamenskijs armé uppgick till mellan och man. Den svenske generalmajoren Carl Johan Adlercreutz hade fått order av den svenske överbefälhavaren, fältmarskalken Wilhelm Mauritz Klingspor, att stå emot ett ryskt anfall vid Oravais, men han förfogade sannolikt inte över mer än man. Slaget vid Oravais inleddes i ottan den 14 september 1808 (se slagfältskartan på nästa sida), en dag som enligt samtida uppgifter var vacker och klar. Det var ryska förtrupper som inledde striden mot den svenska förposten. Under hela slaget ck ryssarna förstärkningar allteftersom deras trupper hann fram till slagfältet. Förpoststriden växte i intensitet. Anfall möttes med motanfall och striden böljade fram och tillbaka både på vägen och inne i skogen. Ryssarna ck så småningom ett visst övertag. Samtidigt tog den svenska ammunitionen slut. Vid tiotiden på förmiddagen menade man på den svenska sidan att striden var utsiktslös. Reträtten skyddades bland annat av förpoststyrkans artilleri som bestod av två kanoner under befäl av den endast femtonårige underlöjtnanten Vilhelm von Schwerin vid Svea artilleriregemente. Schwerin ck denna dag visa sitt dödsförakt, men insatsen kostade honom livet när han några dagar senare dog av sina skador. Ryssarna grupperade en linje på andra sidan fälten. I detta skede av slaget inleddes en artilleriduell som av ögonvittnen beskrivits som krigets våldsammaste. Efter beskjutningen, som pågick i ungefär en timme, började ett intensivt skede av anfall och motanfall. Ryssarna gick till anfall mot den svenska försvarsställningen, men Fjärdsån visade sig framförallt i sin norra del vara alltför djup för att det skulle vara möjligt att ta sig över tillräckligt snabbt. Ryssarna tvingades retirera med stora förluster inför den svenska eldgivningen. På den södra delen av slagfältet började ryssarna nu att föra över trupp mot sin högra ygel. Mellan den svenska och ryska linjen in- tensi erades eldgivningen. Man försökte från båda håll tänja ut linjen mot söder och om det var möjligt gå runt den andres ank. I det här skedet hände något som i efterhand är mycket svårt att förklara. Kanske var det krigströtthet eller desperation som ck västerbottningarna och 4:e brigaden att lämna sina ställningar i den svenska linjen och gå framåt i ett spontant motanfall. Att lämna linjegrupperingen var ett stort vågspel. 4:e brigaden och västerbottningarna vadade över södra delen av Fjärdsån och ryckte fram mot ryssarna i skogsbrynet på andra sidan ån. Ryssarna stod väl förberedda för att möta det svenska anfallet. När den svenska linjen närmade sig öppnade de eld. Västerbottningarna hamnade i en mördande korseld och på den svenska sidan ökade förlusterna fasansfullt snabbt. Svenskarna började falla tillbaka. Ryssarna förföljde och det såg ut som om den svenska linjen skulle krossas. För att rädda situationen kommenderades österbottningarna fram och kunde med sin eldgivning

4 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4 3 /2008 Lokakuu 2008 stoppa ryssarna och avstyra katastrofen. Vid tvåtiden på eftermiddagen var slaget ännu långt ifrån avgjort. Ryssarna prövade återigen ett frontalangrepp längs hela linjen. På samma sätt som tidigare slogs anfallet tillbaka med musköt- och artillerield. Under stridens gång hade Adlercreutz iakttagit att ryssarna hade försvagat sin linje i mitten, där landsvägen över slagfältet gick in i skogen. Han fattade beslut om att genomföra ett kraftigt svenskt motanfall. Det leddes av en bataljon västmanlänningar och en bataljon upplänningar. Västmanlänningarnas anfall har skildrats av ett ögonvittne, fänriken Carl Johan Ljunggren. Bataljonen formerade linje. Närmare ån utsattes den för kanoneld och musköteld. En viss oreda uppstod när era of cerare föll till marken. Väl framme vid ån tilltog kaoset. Ljunggren uppger att han använde en stav och på så sätt tog sig torrskodd över ån. De allra esta tvingades vada i det på sina håll ganska djupa vattnet. Väl över möttes soldaterna av den allt intensivare ryska eldgivningen. En soldat träffades av ett ryskt karteschskott och förvandlades till en enda, oformlig, blodig köttmassa. Ryssarna inväntade inte det svenska bajonettanfallet utan vek undan. Anfallet lyckades, trots förvirringen. Någon ordentlig linjeformation verkar inte ha ordnats på andra sidan ån och därför är det tveksamt om den svenska linjen alls sköt någon muskötsalva innan bajonettanfallet sattes igång. L junggren berättar att ifvern att förfölja enden var emellertid så stor, att vi försummade rangera våra plutoner: alla kommo löpande liksom i en fårskock, hvilket längre fram vållade allmän villervalla. Anfallet gick framåt och ryssarna tvingades retirera i mer eller mindre god ordning. Hela den svenska linjen drogs med och stoppade inte förrän man nått området där förpoststriden utkämpats under morgontim- marna.striden hade nu nått sin slutliga vändpunkt. Det som såg ut att bli en svensk seger förbyttes plötsligt i totalt nederlag. De retirerande ryssarna ck förstärkning genom nya trupper som söderifrån anlände till slagfältet i precis rätt ögonblick för att stoppa det framgångsrika svenska anfallet. De ryska hjälptrupperna fällde avgörandet. Adlercreutz hade satsat sin armés sista krafter och misslyckats. Nu återstod att så ordnat som möjligt avsluta striden och retirera. Det är denna vändning som den nländske nationalskalden Johan Ludvig Runeberg beskriver i dikten Wilhelm von Schwerin med orden: Det var, när Oravais blodiga dag till sorg gick opp. När segern själv blev ett nederlag, som bröt vårt hopp. När Adlercreutz förstod att anfallet misslyckats och striden var utsiktslös, beordrade han reträtt tillbaka till huvudställningen. Men det blev inte enkelt. I den villervalla som uppstod när den svenska armén drog sig bakåt blev enskilda soldater och hela kompanier avskurna. Många stupade för ryska bajonetter. Underlöjtnanten vid Upplands regemente, Carl Otto Mörner, ck sannolikt sina skador i detta skede, vilka skulle göra honom till invalid. Han omringades av ender och ck tre bajonettstick, varav två i magen. Mörner ck så småningom tapperhetsmedalj och kom några år senare att spela en avgörande roll i historien som den så kallade kungama- karen. Han var en av dem som starkt medverkade till att den franske marskalken Jean Baptiste Bernadotte accepterade att bli svensk tronföljare. En ny kortare svensk linje formerades i mörkret. Längst ut till vänster, där terrängen inte gav så mycket skydd, hamnade två kompanier ur Västmanlands regemente under befäl av fänriken Ljunggren. Slaget var ännu inte avgjort när ryssarna inledde sin slutliga attack i skymningen. Klockan var nu omkring tio på kvällen. Den svenska armén var slutkörd. Ryssarna satte in ett anfall längs hela linjen. Hårdast träffades Ljunggrens kompanier på den svenska vänster anken. Som ensam of- cer skulle han hålla den svenska anken med delar av bataljonen. De ryska påtryckningarna blev för mycket för den svenska linjen. Adlercreutz beordrade fullständig reträtt. I den förvirring som uppstod glömdes Ljunggren och hans kompanier bort. Genom natten och skogen lyckades han dock föra sina soldater i säkerhet och han belönades senare med en tapperhetsmedalj i guld för sina insatser. Natten fylldes nu med ljuden av en armé på reträtt. Mörkret var totalt. De sårades klagande blandades med kuskarnas svordomar för att få sina hästar framåt. Trängseln på landsvägen var stor. En hungrig, slagen armé stapplade norrut i natten. Kvar på slagfältet låg omkring döda soldater. Till detta kom hundratals sårade av vilka många dog av sina skador under de kommande dagarna. Slaget vid Oravais var, när det gällde antalet stupade, det blodigaste under hela kriget. Det slutade i svenskt nederlag, men avgjorde inte hela kriget. Få slag har haft den betydelsen i historien. Avgörandet skedde tidigare och hade lika mycket att göra med resursbrist och underhållsproblem som felaktig stridstaktik. Däremot var slaget det sista verkliga försöket att stoppa den ryska offensiven. Före årets slut hade Finland givits upp. Slaget vid Oravais den 14 september markerar nederlaget i Finland Text: Martin Hårdstedt ur ur tidningen Populär Historia Martin Hårdstedt är l dr i historia vid Umeå universi-tet utkom han med boken Finska kriget (Prisma). Vidrigheter på slagfältet l På fälten och i skogen söder om Oravais vittnade hundratals lik dagarna efter slaget om den blodiga striden. Det gulnade gräset var dränkt i blod, och trasor av blodstänkta kläder låg utströdda tillsammans med patronpapper och utrustningsdetaljer. En soldat ur Västmanlands regemente hade fått ena foten bortsliten av en kanonkula och den hade slungats en bra bit bort från kroppen. En annan soldat, klädd i blå uniform, låg framåtstupa. I tron att det var en av de egna vände några svenska soldater på honom för att se om han levde:»o jämmer! Tarmarna runno på marken ur den upprifna magen, och ändock andades mannen: det var en långskäggig kosack.» Trots bataljernas vidrigheter kan man konstatera att det esta soldater som deltog i kriget dog av sjukdomar och inte i regelrätt strid. Man räknar med att en tredjedel av de svenska och nländska soldaterna stupade. Av dessa dog fyra femtedelar av sjukdom. Stora motgångar för Sverige krigsåret 1808 Februari Den 21 februari går ryssarna över gränsen vid Kymmene älv. Mars Danmark förklarar krig mot Sverige. Sverige be nner sig nu i krig med Frankrike, Danmark och Ryssland. I Finland retirerar fältarmén mot Uleåborg och en stark garnison försvarar Sveaborg. April Svenska framgångar i norra Österbotten. En svensk motoffensiv under Johan August Sandels inleds i Savolax. Maj Sveaborg kapitulerar den 6 maj. Den svenska försvarsplanen går om intet. I Savolax återtas staden Kuopio. Juni Wilhelm Mauritz Klingspor inleder med den svenska huvudarmén en motoffensiv längs den bottniska kusten. Vid midsommar genomförs en misslyckad svensk landstigningsoperation mot Vasa. Vasa plundras av ryssarna. I Sydösterbotten, Savolax och Karelen inleds bondegerillakrig som fortsätter hela sommaren. Vid Lemo udde nära Åbo genomförs en misslyckad svensk landstigningsoperation den 19 juni. Juli Gustav IV Adolf anländer till skärgårds ottan den 4 juli. Därmed har krigsledningen börjat inse att större uppmärksamhet måste ges åt den östra fronten. Finska armén segrar mot ryssarna vid Lappo sydväst om Vasa den 14 juli. Segern kan inte utnyttjas utan den svenska armén blir stående i Sydösterbotten på grund av underhållsproblemen. Ryssarna får chans att återhämta sig och kan sända förstärkningar till Finland. Augusti Finska armén segrar vid Alavo den 17 augusti, men kriget vänder trots detta de närmaste dagarna. Vid Kartsula lider den svenska armén nederlag den 21 augusti. September Nya svenska nederlag vid Ruona/ Salmi den 1 och 2 september. Den svenska armén måste retirera norrut för andra gången. Avgörande svenskt nederlag vid Oravais den 14 september. Två misslyckade landstigningsförsök vid Lokalax och Helsinge den 17 och 26 september. Stillestånd vid Lohteå den 29:e. Oktober Kriget fortsätter i slutet av oktober. Sandels segrar vid Virta bro den 29 oktober, men tvingas ändå retirera. Huvudarmén fortsätter sin reträtt. November Skärgårds ottan seglar hem i höststormarna. Tusentals soldater dör av sjukdomar. Nytt stillestånd vid Olkijoki den 20 november. Finland ges upp. December Finska armén marscherar ut ur Finland. Många soldater dör under marschen. Linjärtaktiken dominerade l Vid tiden för Oravaisslaget var fortfarande den så kallade linjärtaktiken den förhärskande militära principen. Fienden skulle mötas på öppna fält. Det var eldgivningen i linjeformation som prioriterades. Grunden var att få så många musköter som möjligt att verka mot enden. Den viktigaste enheten var bataljonen, cirka man. Den svenska armén formerade sin bataljon i två led, ryssarna I tre. Avgörande på slagfältet var sammanhållningen. En bataljon som kom i oordning och började vackla och där soldaterna kanske ydde var dömd till undergång. De riktigt stora förlusterna kom alltid när ordningen bröt samman. Därför handlade stridstaktiken mycket om psykologi. Till varje pris måste formationen hållas, oavsett om männen runt omkring stupade. Befälens främsta uppgift var att se till att alla höll sin position. Närkamp med bajonetter och sablar var relativt sällsynt och undveks helst. Det var nämligen mycket svårt att kontrollera formeringen när soldaterna invecklades i strid man mot man. Byborna ydde Kriget levandegörs av entusiaster l Slaget rasade på Oravais kyrkobys ängsmarker. Bara några hundra meter därifrån bodde människor. Hur berördes de av striderna? De esta ur civilbefolkningen hade hunnit sätta sig i säkerhet, men byn påverkades naturligtvis av det faktum att tusentals soldater dessa höstdagar 1808 befann sig i trakten. När slaget väl hade börjat kom många byggnader att bli förbandsplatser. Hundratals svårt sårade och döda samlades i husen. På fältet måste de stupade begravas. E fter den svenska arméns reträtt krävde ryssarna inkvartering. Det som fanns kvar av tillhörigheter och mat försvann. Även om det inte var frågan om total plundring och skövling gjorde bönderna stora förluster. Gårdsägaren Matts Johans i Bertils hemman kunde fylla en hel boksida med förluster: 2 3 tunnor spannmål, ett ton hö, ett får, en päls, en bomullshalsduk, en kopparkittel, en skopa, en spinnrock, ett par kardor, två lås, två yxor, hundra kubikmeter gärdesgård och så vidare. Allt hade stulits av ryska soldater. l Oravais tillhör de bäst bevarade slagfälten i Finland. Från monumentet som restes för att uppmärksamma dem som dog går det att få en fullständig överblick över platsen där tusentals svenskar och ryssar drabbade samman. Runtomkring nns en rad plaster och byggnader som inte bara berättar om slaget utan även ger en bild av livet i början på 1800-talet. Ett rekonstruerat soldattorp ger besökaren en uppfattning om rotesoldatens vardag. Det unika Furirsbostället innehåller utställningar och kafé. I Oravais nns även en internationellt erkänd uppvisningsgrupp, Österbottens regementes livkompani, som i tidsenliga uniformer med riktiga musköter visar hur stridens olika moment gick till. En del av medlemmarna i uppvisningsgruppen är ättlingar till soldater som deltog i slaget I anslutning till 200-årsminnet av slaget kommer sammandrabbningen att rekonstrueras, med hjälp av hundratals statister.

5 Lokakuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ Vaasan Sotaveteraanimuseo sai Suomen sodan aikaisen Närpiön komppanian lipun kokoelmiinsa näköiskopiona Kesäkuun 17. päivänä 2008 vietettiin Pohjanmaan Maanpuolustuskillan ylläpitämässä Vaasan Sotaveteraanimuseossa juhlatilaisuus, jossa naulattiin ja vihittiin museokäyttöön mm. Suomen sodan ( ) aikaiseen Kuninkaalliseen Pohjanmaan rykmenttiin kuuluneen Närpiön komppanian lipun tarkka näköiskopio. Lipun naulaus- ja vihkimistilaisuudella haluttiin juhlia tuon Suomen historian kannalta ratkaisevan tärkeän sodan 200-vuotismuistoa. Lipun historiaa ja kopion toteuttamista on kuvattu jäljempänä esitettävässä tekstissä, jonka on laatinut Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kunniapuheenjohtaja, kanslianeuvos Holger Strandberg vihkiäisjuhlan tervehdyspuhetta varten. Juhlan aluksi koululainen Calle Björkman esitti soololauluna Runebergin Sotilaspojan, joka saattoi läsnäolijat heti 200 vuoden takaisiin tunnelmiin. Fil. lis. Nils-Erik Nykvist toi juhlapuheessaan esiin sen laajemman eurooppalaisen poliittisen tilanteen, josta Ruotsin ja Venäjän välillä käyty Suomen sota oli yksi ilmentymä. Lippuseremoniat hoidettiin ins. Fjalar Rosenlö n johdolla. Naulaajia oli 12 ja lipun vihkimisen suoritti Närpiön Sotaveteraaniyhdistyksen kunniapuheenjohtaja, rovasti Holger Andersson. Perinneasuihin pukeutunut Oravaisten komppanian rumpu- ja huiluryhmä säesti naulausta musiikillaan. Lipun toteutuksesta vastanneet rouvat Ulla Happonen ja Päivi Halonen palkittiin tilaisuuden lopuksi killan pöytästandaareilla. Lippua säilytetään Vaasan Sotaveteraanimuseossa, os. Kirkkopuistikko 22 A, Vaasa. Vaikka museo keskittyykin viime sotiemme tapahtumien esittämiseen, esineistöä on myös varhaisemmalta ajalta. Suomen sotaan liittyvänä erityisnähtävyytenä on Albert Edelfeltin maalauksesta Porilaisten marssi tuttu sotilasrumpu. Museo on avoinna talviaikaan sunnuntaisin klo Ilkka Virtanen PMK:n puheenjohtaja Tervehdyssanat lipun naulaus- ja vihkimistilaisuudessa (kanslianeuvos Holger Strandberg) Herr Ordförande! Österbottens Militärläns Herr Kommendör! Bästa Krigsveteranbröder och -systrar smat fanspikare! Ärade övriga Gäster! Mina Damer och Herrar! Herra Puheenjohtaja! pohjanmaan Sotilasläänin Herra Komentaja! Hyvät Holger Andersson lippua vihkimässä, Fjalar Rosenlöf toimii lippu-upseerina ja Oravaisten komppanian rumpu- ja huiluryhmä on taustalla. Fil.lis. Nils-Erik Nykvist pitämässä juhlapuhetta. Sotaveteraaniveljet ja -sisaret sekä lipunnaulaajat! Arvoisat muut Vieraat! Hyvät Naiset ja Herrat! Österbottens Försvarsgille har idag här i sitt Krigsveteranmuseum velat stanna en stund inför händelserna för 200 år sedan, då kriget röt från dal till dal i vårt land just vid denna tid av året vid våra landamären. Många minnesmärken vittnar om hårda strider. I Gamla Vasa blir vi påminda om striderna vid Sista blodsdroppens vägskäl genom obelisken i närheten av ruinerna. Om års ödesdigra krig får vi strax höra av vår eminente historiker Nils-Erik Nykvist. Ni är alla varmt välkomna! Lausun Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Pohjanmaan maanpuolustuskilta haluaa tänään palauttaa mieliimme ne kohtalokkaat tapahtumat, jotka kansamme joutui kokemaan 200 Närpiön komppanian lippu. vuotta sitten, juuri tähän vuodenaikaan Vaasan seudullakin. Vanhaan Vaasaan on pystytetty raunioiden laitaan Viimeisen veripisaran tienhaaraan näiden taistelujen muistokivi. Vuosien Suomen sodasta saamme hetken kuluttua kuulla mainion esityksen historioitsija Nils-Erik Nykvistin esittämänä. Vårt försvargille vill bevara minnen och händelser från gången tid och överföra dem till dagens och kommande generationer. Idag kan vi spika och inviga en sk kvarterfana, nämligen en replika av Nerpis Compagnie s fana i Österbottens regemente. Kvarterfanan nns i Armemuseet i Stockholm. Dess historia går tillbaka till tidigare 1700-talet. Närmare detaljer om t.ex. fanans deltagande i strider nns inte. Ur överstelöjtnant Carl-Birger Petanders utgåva Kungliga Österbottens regemente ser man, att kunglig order givits i januari 1723 och att Närpes kompani ersatte dittillsvarande Kalajoki kompani. Årtal med angivande av befäl, underbefäl och manskap nner man, men ingenting om fanans framfarna öden, annat än att den deponerats i Svenska Armemuseet den 31 december I Petanders utgåva kan man läsa om Livfanan vid Österbottens regemente och även om kompanifanorna och kvarterfanorna. Dagens krigsveteraner gissar, att kvarterfanorna hade samma uppgift som olika skyltar betecknade våra olika enheter under våra senaste krig. Hedersordföranden för Närpes Krigsveteranförening Holger Andersson skall här idag inviga denna vår museikvarterfana. Välkommen Prosten! Kiltamme pyrkii säilyttämään ja vaalimaan menneiden aikojen muistoja ja tapahtumia sekä luovuttamaan ne tämän päivän ja tuleville sukupolville. Tänään meillä on ilo esitellä Teille ja naulata Närpiön komppanian lippu, joka on peräisin 1700-luvun alkupuoliskolta. Tämän ovat tehneet mahdolliseksi Rouvat Ulla Happonen ja Päivi Halonen. He ovat suorittaneet kunnioitettavan ja kiitettävän työn. Tämä replika on yksityiskohtia myöten yhdenmukainen alkuperäisen lipun kanssa, myös väreiltään. Olemme ylpeitä ja kiitollisia työsaavutuksistanne! Vielä kerran: lämpimästi tervetuloa tähän 200 vuoden taakse ulottuvaan muistohetkeen, lipun naulaustilaisuuteen ja lipun vihkimiseen. Än en gång: varen alla varmt välkomna! Tekstissä mainittu Suomen sodan aikainen rumpu (taustalla Edelfeltin maalaus).

6 Pohjanmaan Maanpuolustaja 6 3 /2008 Lokakuu 2008 Airueena K-P Maakuntakomppanian reservin kapteeni Matti Vatka, Veteli ja sotilasmestari Kari Moilanen, Kokkola. LOTTA palasi kotiin Kokkolan Vartiolinnaan haavoittuneita, auttoivat kuljetuksissa ja järjestivät sidontapaikkoja. Rankkaa työtä Lotat tekivät kaatu- Aurinkoisena sunnuntaipäivänä yli 200 kutsuvierasta näki, kuinka suomalainen itsenäinen, rohkea, haasteita pelkäämätön nainen, suomalainen Lotta, palasi kotiin Kokkolan Vartiolinnaan. Pronssiin valetun hiukan luonnollista kokoa suuremman Lotan kädessä on ruusu. Tämä ruusu symbolisoi sitä lahjaa, jonka Lotat sota-aikana antoivat Isänmaan puolesta, Isänmaan hyväksi. Puolustusministeri Jyri Häkämies kysyi vihkiäispuheessaan, mikä sai yli suomalaista naista osallistumaan maanpuolustustyöhön sotien aikana? - Sydänten lämpö ja huoli rintamalla olevien suomalaisten miesten puolesta, vastasi puolustusministeri itse. Lottaperinneliiton kunniapuheenjohtajan Sipi Tiluksen, Kokkolanseudun Lottaperinne ry:n puheenjohtaja Kerttu Peltoniemen, kansanedustaja Tuomo Puumalan ja sotilasläänin komentajan, eversti Jorma Aherton, puolustusministeri Jyri Häkämiehen ja Kokkolan kaupungin edustajan Kaija Jestoin lukemien tervehdysten aikana monta kertaa kiitin Teitä kaikkia tästä hienosta Isänmaallisesta tapahtumasta Suomen kauneimman rakennuksen pihapiirissä, kuten kansanedustaja Tuomo Puumala kertoi. Musiikista juhlapäivänä vastasivat Kanttiinin Lotat, Pohjanmaan Sotilassoittokunta ja Kokkolan Lauluveikot laulamalla, soittaen juhlatunnelmassa suomalaista elämää kuvaavilla sanoilla ja sävelin. Monta kertaa kunniavartiossa reservin kapteenin Matti Vatkan kanssa Lotta-patsaan vierellä kyynel oli herkässä, kiitollisuus vahvasta Suomesta mielessä ja tässä tilaisuudessa välittyi kaikista tärkein, ihmisestä välittäminen, kuten Lotta-patsaan veistänyt taiteilija Pekka Jylhä kertoi patsaan vähäeleisyydestä välittyvän. Kari Moilanen kunniavartiossa Puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhe Mikä sai yli suomalaista naista toimimaan pyyteettömästi vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä? Mikä sai aikaan sen yhteishengen, joka auttoi kansaamme selviytymään vaikeista sotavuosista? Sotamies Svärd lähtee Johan Ludvig Runebergin teoksessa Vänrikki Stoolin tarinat sotaan ja ottaa vaimonsa Lotan mukaan. Sotamies kaatuu ja Lotta-vaimo jää rintamalle huolehtimaan haavoittuneista sotilaista. Sama sydänten lämpö ja huoli rintamalla olevien miesten hyvinvoinnista käynnisti toiminnan 1918, kun naisyhdistykset alkoivat oma-aloitteisesti osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Runebergin teoksen innoittamana Mannerheim vakiinnuttikin Puolustusministeri Jyri Häkämies. Valokuva Esa Melametsä. Lotta Svärd nimen kiittäessään naisia korvaamattoman arvokkaasta panoksesta suuressa vapaussodan voitonparaatissa Senaatintorilla. Lotta-liikkeestä tuli aikanaan maailman suurin naisten maanpuolustusjärjestö. Maanpuolustus nähtiin kaikkien tehtäväksi se ei ollut pelkästään miesten asia. Jo 1920-luvulla suomalaiset naiset näyttivät esimerkkiä ruotsalaisille ja pian myös naapurimaassa alkoi vastaavanlainen toiminta. Raskaina sotavuosina nähtiin, että Suomen puolustaminen on koko kansan asia. Miesväkeä oli yksinkertaisesti liian vähän kotirintaman erilaisiin tehtäviin. Onkin arvioitu, että Lotat mahdollistivat omalla työllään peräti miehen siirtymisen maanpuolustukseen. Miesten taistellessa naiset hoitivat sekä miesten että naisten työt. Naisten päivät venyivät usein 20-tuntisiksi. Huoli tulevaisuudesta oli raskas. Yhdessä kotiin jääneiden vanhusten ja lasten kanssa Lotat kuitenkin loivat lujan ja luotettavan kotirintaman, joka pyöritti siviiliyhteiskunnan rattaita ja tuki rintamalla taistelevia sotilaitamme. Tähän rintamaan kuuluivat kaikki maamme naiset. Lottien toiminta oli hyvin organisoitua. Lotat toimivat sekä rintamalla, rintaman takana että omilla kotipaikkakunnillaan. Lääkintäjaosto huolehti kenttäsairaaloista ja toipilaskodeista. Lotat hoitivat neiden evakuoimiskeskuksissa rintaman urhoollisesti taistellet sotilaat saatiin ponnisteluiden ansiosta saatettua viimeiseen lepoon kotipitäjän pyhään maahan. Muonitusjaoston Lotat huolehtivat kenttäsairaaloiden, sotasairaaloiden ja sairasjunien muonituksesta. Talvisodan aikana armeijalle leivottiin parhaimmillaan jopa kiloa leipää päivässä. Leipomoiksi organisoitiin isojen talojen tupia ja kansakoulujen keittoloita. Varusjaosto huolehti nimensä mukaisesti varusteiden ja vaatteiden huollosta. Lotat esimerkiksi ompelivat puolustusvoimille lumipukuja. Erilaisissa valvontatehtävissä Lottia työskenteli niin ilmavalvonnassa, merivalvonnassa kuin säähavaintojen teossakin. Viestilotat toimivat puheluiden välittäjinä sekä lennätin-, radio- ja kaukokirjoitintehtävissä. Valoheitinlotat palvelivat ilmantorjuntajoukoissa ja heidät koulutettiin osaksi Helsingin puolustusta. Lottien tyttötyöhön pääsivät mukaan jo kahdeksan vuotta täyttäneet lapset, jotka kokoontuivat muutaman kerran kuukaudessa työiltoihin pakkaamaan esimerkiksi rintamalle lähteviä paketteja sekä auttamaan äitejään eri tavoin. Lottien toimintaa tutkinut Annika Latva-Äijö on mielenkiintoisesti kiteyttänyt näkemyksiään naisten itsenäistymisessä. Hänen mukaansa maaseutuvaltaisessa Suomessa vallinnut kulttuuri ei kannustanut naisia itsenäiseen toimintaa yhteiskunnassa. Lotta Svärd järjestön toiminta muutti tätä asetelmaa. Naisten toiminta yhteiskunnassa muuttui entistä hyväksytymmäksi. Lotta Svärdin toiminnan myötä naisille avautuivat paremmat mahdollisuudet työskennellä myös kodin ulkopuolella. On siis päivänselvää, että monien raskaiden uhrauksien lisäksi, olivat Lotat tasoittamassa tietä nykypäivän suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jossa naisten tasavertainen osallistuminen työelämään ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen nähdään täysin luonnollisena asiana. Vaikka Lotta Svärd -järjestön toiminta päättyi jatkosodan jälkeen, elää Lottahenki suomalaisten keskuudessa. Olemme koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan voineet olla ylpeitä poikkeuksellisen korkeasta maanpuolustustahdosta. Maailma ympärillämme on muuttunut, mutta suomalaisten sitoutuminen isänmaamme puolustamiseen on säilynyt ennallaan. Kokkolan Seudun Lottaperinne ry:n tilaaman Lotta Svärd -patsaan pystyttäminen tänne Kokkolaan on yksi tapa osoittaa kunnioitustamme järjestön tekemälle työlle. Näillä sanoilla ministeri pyysi poistamaan kankaan taiteilija Pekka Jylhän luoman patsaan yltä.

7 Lokakuu 2008 Killan jäsenet puolisoineen oli kutsuttu vastavierailulle Etelä-Pohjanmaan veljeskillan vieraaksi Seinäjoelle. Mielenkiintoiselle matkalle jääkäriliikkeen ja itsenäisyytemme juhlavuotena lähtikin lähes linja-autollinen osallistujia eri puolilta Keski-Pohjanmaan jokilaaksoja. Matkamme suuntautui aluksi Härmän aukeille jääkari Antti Isotalon ja myös valtiopäivämies Matti Holman muistomerkille ja asuinsijoille. Sieltä edelleen laulaen ja maisemia ihaillen kohti toista määränpäätämme Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta-Svärd taloa Alvar Aalto keskuksessa. Siellä paikalliset sotilaspojat ottivat meidät ystävällisesti vastaan. Aluksi suoritettiin kunnianosoitus suojeluskunta-patsaalle, mitä ei hyväksytty Helsinkiin, kuten aluksi oli suunniteltu. Maamme-laulun jälkeen siirryimme kahvipöytään ja saimme hyvän esittelyn laajasta suojeluskunta - lottakokoelmasta eversti Matti Laurila -huoneineen ja esineineen. Monet hankkivat mukaansa myynnissä olevia muisto- ja käyttöesineitä museon laajasta myyntikokoelmasta. Saimme tutustua myös laajaan Seinäjoen kaupunkiin lähtien Lakeuden Ristin luota Alvar - Aaltokeskuksesta Törnävän ja sairaalakompleksien kautta yhteiselle matka-aterialle. Luovutimme isännille sotilaspoikastatyn kiitokseksi hyvin järjestetystä tapaamisesta, erityisesti kiittäen pj Aulis Perälää ja Pentti Pesosta kumppaneineen järjestelyistä ja hyvästä informaatiosta. Matkan edetessä kuulimme kiltamme puheenjohtaja Jussi Isotalon laajan esitelmän suomalaisten nuorten poikien osallistumisesta maanpuolustustoimiin aina 1200 luvulta saakka ruotsinvallan ajoilta ja läpi sotaisten vuosisatojen 1500-luvulta lähtien. Sotilaspojat ovat vuosien saatossa merkinneet maallemme ja kansallemme arvokasta tukea sota-urhojen, miesten rinnalla. Historiamme aikakirjat antavat asiasta selkeän kuvan. Koska on myös Suomensodan merkkivuosi on Pohjanmaalla muitakin asiaan liittyviä muistotapahtumia mm. Kruunupyyssä Keski- Pohjanmaalla, Oravaisissa, Kalajoella ym. missä Venäjän ja Ruotsi-Suomen joukot kohtasivat toisensa verisissä taisteluissa. Sotilaspoika-laulukin on peräisin noilta ajoilta J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Laulut ryydittivät matkaamme sen edistyessä koh- Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ Keski-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry Etelä-Pohjanmaalla Matkan osanottajat yhteiskuvassa Suomen jääkärimuseolla Kortesjärvellä. ti Suomen Jääkärimuseota Kortesjärvellä, josta myös kuvamme. Suomen Jääkärimuseolla saimme erittäin asiantuntevaa tietoa jääkäriliikkeestä, siihen osallistuneista mm. Antti Isotalosta Alahärmästä ja lukuisista muista sekä värväystoimintaan että jääkäreinä maatamme puolustaneista miehistä ja heidän koulutuksesta Saksassa Libaussa. Kortesjärvi ja Alahärmä olivat erittäin runsaasti edustettuna jääkärien riveissä. Matkamme kuluessa jälleen kohti Kokkolaa ja Haapajärveä jne. kertoi meille seikkaperäisesti kotiseutuneuvos ja kiltamme kunniapuheenjohtaja Juha Eronen Suomenmarsalkka, ratsuväenkenraali ja tasavallan presidentti, maamme itsenäisyystaistelujen päällikkö Carl, Gustav, Emil Mannerheimin elämänvaiheista ja toiminnasta maamme johdossa noina vaikeina itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä. Sotilaspoikaretkemme antoi meille paljon nähtävää ja kuultavaa sekä mieluisia yhdessäolon hetkiä tänä maamme historian juhlavuotena. Jussi Isotalo Mielenkiintoiselle matkalle lähti lähes linja-autollinen osallistujia eri puolilta Keski-Pohjanmaata. Suomen Jääkärimuseolla saimme asiantuntevaa tietoa jääkäriliikkeestä ja värväystoiminnasta. Kunnianosoituksessa Seinäjoen Suojeluskunta-Lottatalon pihalla Suojeluskuntapatsaalla ovat kunniapj juha Eronen, pj Jussi Isotalo ja sihteeri Jouko Oja..

8 Pohjanmaan Maanpuolustaja 8 3 /2008 Lokakuu 2008 Kalajoki ja Suomen sota Suomen sota kosketti laajasti ja ankarasti koko Pohjanmaata. Vähimmälle eivät suinkaan jääneet keskipohjalaispitäjät. - Ruotsin armeija kulki Pohjanmaan halki neljä kertaa, Venäjän armeija kolmesti, tiivisti loso an tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa tuon asian sotaa käsitellessä juhlaseminaarissa Kokkolassa. Kalajoella näkyvin muisto sodasta on luutnantti, kreivi Wilhelm von Schwerinin hautamuistomerkki Kalajoen kirkon vieressä. Kalajokelaiset pystyttivät patsaan V:na 1903, on kaiverrettu hautakiven alaosaan. Wilhelm von Schwerin kuoli Oravaisten taistelussa saamiinsa haavoihin kirkon läheisyydessä sijainneessa Matturaisen talossa Tuon hetken on tunnettu taidemaalari Helena Schjerfbeck ikuistanut tauluunsa. Kalajoen kotiseutujuhlassa tänä vuonna olivat Suomen sodan tapahtumat ohjelman keskeinen teema. Juhlassa erinomaisen esitelmän aiheesta piti taidehistorioitsija Sari Alajoki. Kotiseutujuhla alkoi jumalanpalvelukseen osallistumisella. Sen päätyttyä kotiseutuyhdistyksen ja Kalajoen sotilaspoikatoimikunnan edustajat laskivat kukkalaitteen Wilhelm von Schwerinin hautamuistomerkille. Suomen sodan vaiheita Kalajoella muistettiin kesällä myös Hiekkasärkkien kylpylän ja uuden hotellin väliseen yhdyskäytävään ripustetulla seitsemän havinnetaulun näyttelyllä. Pysyvät Suomen sodasta tiedottavat taulut saatiin kesän aikana myös Kalajoen kotiseutumuseon alueelle ja Osakuva vanhasta kartasta, missä on näkyvissä Kalajoen alajuoksu Suomen sodan aikoina. Kirkon karttamerkki joen eteläpuolella on hyvä lähtökohta kartan lähemmälle tarkastelulle. Suomen sodassa poltetun Kalajoen kirkon piirustukset ja eversti Kulnev ratsuineen.

9 Lokakuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ Wilhelm von Schwerin ( ) taistelun tuoksinassa. Carl Theodor Staf n värikivipiirros teoksessa Ta or till Fänrik Ståls sägner med nska armens uniformer (Museoviraston kuva-arkisto) kirkon läheisyyteen. Ruotsin ja Venäjän joukkojen väliset taistelut keskittyivät Kalajoella kirkon ja vuonna 1802 valmistuneen pappilan väliselle joenranta-alueelle. Joen eteläpuolella poltettiin kirkko ja kahdeksan taloa. Niitä hieman ylempänä sijainnut silta myös tuhottiin. Pappilan ullakolla on yhä nähtävissä kanuunankuulien aiheuttamia jälkiä. Kuulia on löydetty myös pappilan lähellä olevista pelloista.venäläisten tykit ampuivat pappilaa joen eteläpuolelta, Vuorenkallion suunnalta. Tarina kertoo, että kun venäläiset pääsivät joen pohjoispuolelle ja Ruotsin joukot perääntyivät, kuuluisa kasakkaeversti Kulnev olisi majoittunut pappilaan ja tuonut mukanaan ratsunsakin. Talonpojille sota oli raskas heiltä vaadittujen kuljetusten ja pakolla otettujen rehujen ja muonavarojen menetysten johdosta. Myös väestön kuolleisuus nousi erilaisten tautien takia korkeaksi. Rovasti Mikko Himangan tekemien selvitysten mukaan Kalajoella oli kuolleisuus v , v , v , v sekä v henkilöä. Pasi Eskola Kukkalaitteen laskijat vasemmalta: Mikko Ojala, Matti Rahkola, Juhani Kajava. Kotiseutuyhdistyksen edustaja Eeva Lehtinen lausumassa Runebergin runoa Wilhelm von Schwerin. Jokelan pappila joen pohjoisrannalla, Vuorenkallion suunnasta kuvattuna. Kanuunankuulia Jokelan pappilan ullakolla

10 Pohjanmaan Maanpuolustaja 10 3 /2008 Lokakuu 2008 Riianlahden jääkäreiden muistomerkillä matkalaisemme yhteiskuvassa. Jääkärien jäljillä Kalajoen reserviläisjärjestöt järjestivät jo yhdeksännen perättäisen kesäretkensä heinäkuussa. Tällä kertaa matkan teemana oli jääkärit ja heidän koulutuksensa. Me kävimme tutustumassa mm. Libauhun, Tukkumiin, Aaja Misse-jokiin sekä Riianlahteen. Jääkäreitä koulutettiin Saksassa kaikkiaan noin Alussa he toimivat partiolaisiksi pukeutuneina. Jääkärit taistelivat ensimmäisessä maailman sodassa Jääkäripataljoona 27:ssä. Virallisesti nimi oli Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27, joka koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista vapaaehtoisista. Jääkäriprikaati Sodankylässä vaalii kaikkien jääkärijoukkojen perinteitä, niin myös Jääkäripataljoona 27:n perinteitä. Kirjoittaja itse on saanut jääkärikoulutuksen vapaussotaan jääkäreitä osallistui noin Puolustusvoimien palveluksessa jääkäreitä toimi luonnollisesti sotien välisenä aikana kouluttajina. Toisessa maailmansodassa jääkäritaustaisista sotilaista tuli kaksikymmentä Mannerheim -ristiritaria. Ei matkamme suinkaan pelkkää sotahistoriaa ollut. Matkamme varrella saimme nähdä Via Baltican uuden ja vanhan valtatien. Ihastelimme useita kertoja haikaroi- Mannerheimin kartano Aprikissa kesän kukkaloistossa. den pesäpuuhia. Riianlahden upeat rannat on nyt nähty, parissa kohti myös uitu. Tilausliikenne Kaitsu oli hoitanut matkajärjestelyt jälleen ammattitaidolla retkillemme kuuluvine kenttälounaineen. Hotellit Riikassa, Liepajassa ja Pärnussa olivat tällä kertaa laadukkaita. Karjalan matkoilla olemme saaneet tottua myös toisenlaisiin olosuhteisiin. Talvi näyttää onko kertauskurssi jatkosodan maisemissa aiheellinen? Teksti ja kuvat Esko Valikainen Kalajoen reserviupseerit pj. Muista käyttää mainostajiemme palveluja! Jääkäreiden kahvila Tukumsissa Latviassa. Liepajassa (Libau) jääkärit vannoivat sotilasvalan Suomen hallitukselle 13.helmikuuta 1918 St. Trinitatis- kirkossa.

11 Lokakuu 2008 Kalajoen Leppikarvossa vihittiin Kalajoen Sotilaspoikien Paikallistoimikunnan toimesta valmistettu Kalajoen suojeluskunnan uusittu lippu arvokkaassa juhlatilaisuudessa. lauantaina Väkeä tähän arvokkaaseen juhlaan oli saapunut tuvan täydeltä ympäri maakunnan. Kaunis värikäs ja aurinkoinen merenrantamaisema, jonka sinivalkoiset värit kuvastivat itsenäisen Suomen puhtaita värejä, muodosti aidon ympäristön tälle juhlahetkelle. Tilaisuuden avasi kunniakalajokinen, paikallistoimikunnan puheenjohtaja Matti Rahkola. Hän kuvasi puheessaan nyt vihittävän lipun syntyvaiheet sekä esit- Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ Kalajoen suojeluskunnan entisöidyn lipun uudelleen vihkiminen teli tekijän Kaija Kivimaan, jonka tuhannet neulanpistot käsinkirjontana olivat saaneet aikaan kauniin ja alkuperäisen lipun mukaisen jäljennöksen lipusta, jota säilytetään Helsingissä sotamuseossa, kuten muitakin maakunnan suojeluskuntien lippuja. Kannuslainen Kalervo Niemelä oli valmistanut lipputankoon sen alkuperäisen mallisen, kauniin kärkikoristeen. Lipun vihki ja siunasi käyttöön Kalajoen rovasti Jukka Kajava, joka on uutteroinut suojeluskunta-perinnemuseon ja perinnemateriaalin aikaansaamiseksi Kalajoelle. Lippu tullaan sijoittamaan tähän sotilaspoikien, suojeluskuntalaisten ja lottien ja muun maanpuolustusaineiston yhteiseen perinnemuseoon. Kalajoen kaupungin edustajat Aila Siirilä ja Juhani Latikka ottivat kiitoksena vastaan maamme sotilaspoikien perinnehistorian Keski-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n edustajilta Matti Rahkola, Jouko Oja ja Jussi Isotalo. Kaupunki ilmoitti ryhtyvänsä toimenpiteisiin vanhan suojeluskuntatalon saamiseksi suojeluskuntaa ym. maanpuolustusaineistoa käsittäväksi perinnemuseoksi Tilaisuudessa saaatiin kuulla juhlakahvituksen ja rantasyömisten lisäksi arvokas ohjelma käsittäen mm jo mainitun lipun historiikin, Tellervo Korvisen lausuman Sotilaspoika-runon J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Laajan juhlaesitelmän Suomen Sodan vaiheista esitti killan kunniapuheenjohtaja Juha Eronen Haapajärveltä. Upean trumpetti soolon juhlan aluksi esitti Jaakko Gummerus ja mieskuoro Kalajoen Mieskvartetti johtajanaan Olavi Eilo esitti useita kappaleita. Yhteislaulujen, runsaan hanurimusiikin ja makkaranpaiston viihdyttämänä saivat juhlaan osallistuneet sekä hengen että ruumiin ravintoa mieleenpainuvan, ylevän maanpuolustus-perinnejuhlan nautittavakseen. Kiitokset Kalajoen sotilaspojille, kunnalle, ohjelman suorittajille ja osallistujille! Jussi Isotalo Kuvassa lipun vihkijä rovasti Jukka Kajava, liput, Suomen lippu, sotilaspoikien perinnekillan ja Kalajoen ent. suojeluskunnan vihittävä lippu sekä juhlayleisössä mm. lipun naulaajat: lahjoittajien, tekijöiden, kunnan, seurakunnan ja killan edustajat.

12 Pohjanmaan Maanpuolustaja 12 3 /2008 Lokakuu 2008 IM MEMORIAM Karl Ole Gustav-Adolf Fagernäs Ole Fagernäs avled den 8. september i sitt hem i Vasa. Han föddes den 22. oktoober 1926 i Jakobstad. Hans far, dåvarande jägaröverstelöjtnanten Uno Fagernäs, sedermera känd som Ödemarksgeneralen, var stabschef för I Divisionen men utnämndes 1928 till kommendör för Andra cykelbataljonen. Dess stationeringort var Valkjärvi på Karelska näset, 15 kilometer från ryskan gränsen. Garnisonsområdet var avläägset och föga attraherande. Flyttningen dit var besvärlig, och tvååriga Ole ådrog sig en förkylning, som följande år resulterade in en svårartad halsåkomma. Kommunalläkaren, som tillika var bataljonsläkare, skrev ut en leaktig medicin. Fäljden blev att modern måste åka med släde över Ladogas isar till Pitkäranta och läkearen där. Det hela slutade med att Ole kom under den berömde barnläkaren Arvo Ylppös vård ach tillfrisknade. Men under hela sitt liv led han av sviterna efter den felaktiga medecineringen. I likhet med andra of cersbarn kom Ole och hans syskon att ett ertal gånger byta boningsort och skolor enligt familefaderns för ytti- Leo Erkki Antero Pietilä ningar. Efter Valkjärvi följde Vasa, där fadernt tjänstgjorde som kommendör för Gardesjägarbataljonen Sedan blev det Tavastehus och shefskapet för militärdistriktet där fram till 1938, då fadern blev chef för Vsa skyddskårsdistrikt fram till Vintergkrigets utbrott Så fäljde de många krigsåren, då falmiljen var splittrad. Ole blev inkallad i slutskedet av Fortsättningskriget, man hann inte göra fronttjänst. Efter kriget blev han student från Svenska Privatskolan i Uleåborg och socionom från Svenska Medborgarhögskolan i Helsinfors. Han hann med tjänster av olika slag, innan han glev annställd på Helsingfors Aktiebans kontor i Nykarleby. Under tiden när på 1960-talet skötte han samtidigt redaktorsskapet på Österbottniska Posten. Sedan blev det Vasa och Vasa Sparbank, Aktia, fram till pensioneringen. Han såg sin livsuppgift att slå vakt om veteranerna och arvet efter dem till sista andetag, som han själv sade. Det gjorde han som medelm i styrelsen för Frihetskrigaranas Vårdstiftelse, som ordförande för dess distrikt i Kustösterbotten och som redaktör för tidningen Veteranen av år Då han i fjol hade följt Svensk nlandes sista frihetskrigare, Lennart Rönnback till graven, sade han, att han kunde betrakta också sitt eget livsverk som avslutat. Han gjofde en stor och viktig insats även för Föreningen Jägarbataljon 27:s traditioner, som medlem i dess styrelse och inte minst som ordförande för dess Vasaavdelning, som han var med och grundade För dessa sina insatser ck han i Tyskland motta Bismarkorden, en förnämlig utmärkelse. Han följde också den sista jägaren, Väinö Valve, till den sista vilan. Det var vår Också de senare krigens veteraner var föremål för Ole Fagernäs omsorg. Under en följd av år tillhörde han styrelsen för Vasa Frontoch krigsveteraner och fungerade som föreningens ekonom. Ole Fagernäs nns inte mer. Men hans minne skall leva med hans gärning. Nils-Erik Nykvist Syyskuisena maanantaiaamuna kantautui tietoomme yllättävä surusanoma Ole Fagernäs in kuolemasta kodissaan Vaasassa. Jääkäri- ja vapaussoturiperinteen aktiivinen vaalija sekä sotaveteraanien toimija oli kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Hän oli syntynyt Pietarsaaressa, mutta isänsä, sittemmin jääkärikenraali Uno Fagernäsin palveluspaikkojen myötä tutuiksi tulivat niin Valkjärvi Karjalan kannaksella kuin Hämeenlinna sekä Oulu ja Vaasa. Ikäluokkansa tapaan myös Ole kutsuttiin palvelukseen jatkosodan viimevaiheessa mutta varsinaiseen rintamapalvelukseen hän ei ehtinyt. Sodanajan muistoista yhtenä mieliin painuvimmista oli perheen viettämä Joulu 1942 ja vuodenvaihde isänsä komentaman 3 divisioonan ko- Ole Fagernäs. mentokorsu Myrskyssä. Jo yksistään matka korpien läpi Uhtualle oli jännittävä. Komentopaikka sijaitsi Valkeajärven rannalla, noin viisi kilometriä etulinjasta, joka kulki Röhön ja Kis-kis kukkuloiden tasalla. Sodan päätyttyä jatkui koulunkäynti ja ylioppilaaksi hän kirjoitti Svenska Privatskolan i Uleåborg issa ja opiskelu jatkui Svenska Medborgarhögskolani i Helsingfors, jossa suoritti sosionomin tutkinnon. Yli neljä vuosikymmentä kestäneen työuran aikana hän työskenteli useissa tehtävissä, aloittaen nuorisoja raittiussihteerinä. Pankkiura alkoi Helsingin Osake-Pankin konttorissa Uusikaarlepyyssä, josta siirtyminen Vaasan Säästöpankkiin ja Aktiaan aina eläkkeelle siirtymiseen saakka. Ole Fagernäsin sisintä olemusta ja eettistä arvomaailmaa kuvannee parhaiten Koti Uskonto ja Isänmaa. Näiden arvojen säilyttäminen ja vapaaehtoinen työ vapaussoturien sekä talvi- ja jatkosodan veteraanien parhaaksi olivat Ole lle ensisijaisia asioita. Vapaussodan- ja jääkäriperinteen vaalimiseksi ja tallentamiseksi Ole Fagernäs teki mittavan ja arvostetun työn. Hänen aloitteestaan perustettiin Jääkäripataljoona 27 Perinneyhdistyksen Vaasan osasto, jonka puheenjohtajana hän toimi 30 vuotta. Ansioistaan tässä työssä hänet kutsuttiin valtakunnallisen yhdistyksen kunniajäseneksi, kun Vaasassa vietettiin Jääkärien kotiinpaluun 90-vuotismuistoa. Ole Fagernäsin myötä on keskuudestamme poistunut lämminhenkinen ja hyväntahtoinen sekä valoisa ihminen, jolla oli aina jotain myönteistä sanottavaa kun tavattiin. Ole Fagernäsin siunaustilaisuus pidettiin Kruunupyyn kirkossa lauantaina ja saatettiin viimeiselle matkalle läheisten ja ystävien saattelemana Fagernäsien sukuhautaan. Muistotilaisuus pidettiin Olelle läheisessä Torgaren pappilassa. Teemme kunniaa Ole Fagernäsin elämäntyölle. Muistosi elää. Raimo Latvala JP 27n Perinneyhdistys Vaasan osasto Meripuolustuspiirin Kokkolan meriosaston pitkäaikainen toimija ja ent päällikkö, sotilasmestari res Leo Pietilä on kuollut 62 vuoden ikäisenä. Vapaaehtoinen meripuolustus oli Leolle kaikki kaikessa. Merenkulkijana hänellä oli sekä konepäällikön että perämiehen pätevyys. Hän oli käytännön mies, jo- ka jo teki kun muut vielä jahkailivat. Erityisellä huolella hän paneutui teknisiin asioihin, moottoreihin, metallitöihin, öljyntorjuntakalustoon yms. Leon viimeinen projekti oli Kokkolaan hankitun Uisko-veneen kunnostaminen. Hän ahersi asiassa tulisieluisesti kunnes pitkäaikainen, välillä jo voitetuksi luultu sairaus kaatoi hänet Suruviesti saavutti meripuolustustoverit merivoimien vuosipäivän aamuna, jolloin ennätysmäärä vapaaehtoisen meripuolustuksen aluksia miehistöineen osallistui juhlalliseen lipunnostoon ja katselmukseen Aurajoessa. Leo olisi kuulunut joukkoon. Leo oli tunnollinen ja pidetty maanpuolustustoveri, joka sai työstään vastaanottaa useita huomionosoituksia. Sotilasmestariksi hänet ylennettiin v Meripuolustuspiiri tekee kunniaa Leon muistolle ja esittää lämpimän osanottonsa hänen lähiomaisilleen. Matti Mäkinen piiripäällikkö Leo Pietilä. Leo Pietilä on poissa joukostamme mutta hän elää muistoissamme väkevänä ja voimakkaana henkilönä, ihmisenä. Kuten nimi Leo, lion (leijona), piti hän leijonan lailla hyvää huolta meistä kaikista, jotka saimme olla hänen lähellään, hänelle rakkaiden merellisten harrastusten parissa. Meripelastus ja meripuolustus kuvastavat Leon todellisesta lähimmäisestä huolta kantavasta luonteesta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö, johon meripuolustus sana viittaa, oli Leolle tärkeä, välillä tuntui jopa elämää suuremmalta asialta. Viimeisinä elon tajunnan hetkinä Leo kysyi pojaltaan Pekalta meriuiskon, meidän aluk- sen, kunnostustilannetta. Leo oli merenkulkija. Konepäällikön ja perämiehen pätevyys tekivät hänestä täysverisen merimiehen. Moottorit, metallityöt ja öljyntorjunta olivat alueita, jotka Leo tunsi kuin omat taskunsa. Itsestään selvää oli, että luvun alkupuolella Kokkolan meriosaston perustajana ja ensimmäisenä päällikkönä hän järjesti lukuisia kursseja liittyen turvalliseen merellä kulkemiseen, kuten sotilasveneen ohjaajakurssit, johon sisältyivät myös monet osa-alueet merenkulusta, viestinnästä, ensiavusta aina tulitöiden hallintaan jne. sekä ympäristövahingon torjuntaan merellä yhdessä eri viranomaistahojen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kun näitä merellisiä harjoituksia toteutettiin, oli meillä ajoittain käytössä Sinisen Reservin omistama entinen merivoimien miinanraivaaja Röyttä. Koska tämä mainittu alus Röyttä oli kooltaan jo laivaksi sanottava, vaati se meiltä tietyn määrän osaavaa ja pätevää miehistöä. Tästä Leo sai ajatuksen ja projekti oma vene tai alus Kokkolaan sai lisää tuulta purjeisiin kun Röyttä ei enää ollut käytettävissä. Haasteita projektiin riitti. Rakennetaanko itse, löytyisikö jostakin sopiva ja mikä taho olisi turvallinen omistaja hankittavalle alukselle. Eri vaiheiden ja etsinnän kautta Leo löysi mielestään sopivan aluksen, jonka merivoimat oli poistanut käytöstä ja olivat tarjoamassa sitä muitten poistettavien alusten mukana vapaaehtoista meripuolustustyötä tekeville yhdistyksille. Tämä alus, meriuisko U-207, oli valmistettu Kokkolassa 1984 ja siinä on myös Kokkolassa valmistetut FF-jet vesisuihkulaitteet, kotiutui toukokuussa 2007 synnyinsijoilleen Kokkolaan. Koska alus oli seisonut käyttämättömänä muutaman vuoden, vaati se tiettyjä tarkistuksia ja ennen kaikkea avo-ohjaamon tilalle pitäisi saada suojattu ohjaamo. Tuumasta toimeen. Leo selvitteli asiaa ja aloitti CAD piirustuskurssin tehdäkseen kuvat alukseen tulevasta ohjaamosta. Hän teki molemmat, suoritti kurssin, josta sai todistuksen ja teki kuvat ohjaamosta. Elonaika vain loppui Leolta kesken. Vaikea sairaus voitti ja otti miehen pois joukostamme. Tunne meillä Kokkolan meriosastolaisilla on tällä hetkellä kuin orvolla. Harrastuksemme merihenkisessä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä jatkuu Leon viitoittamalla tiellä. Aluksellamme on turvallinen koti K-P:n Maanpuolustajien piiri ry:n omistuksessa ja K-P:n Meripuolustajat ry hallinnassa. Kunnostus ja varustelu jatkuu yhteistyökumppaneiden myötävaikutuksella. Ja kun aika on, alus tulee purjehtimaan pohjanmaan merialueella koulutustehtävissä. Yksi erittäin hieno piirre Leolla oli. Hän halusi ja myös huolehti, että ihmisiä ja yhteistyötahoja muistetaan ja huomioidaan hyvästä tehdystä työstä tai palveluksesta. Tällaista lähimmäisen huomioimista tulisi meidän kaikkien tehdä enemmän. Pieni sana KIITOS riittää usein. KIITOS Leo sinulle tehdystä pyyteettömästä työstä vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi. Jari Kivioja Päällikkö Risto Pouttu Puheenjohtaja Kokkolan meriosasto K-P:n Meripuolustajat ry

13 Lokakuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ Haapajärven sotiemme veteraanien perinnehuone SUOJALUKKO Osoite: Kauppakatu 19, Haapajärvi Sisäänkäynti kunnan kulttuuritalon pihan puolelta. Aikavaraukset: vapaa-aikavirasto puh Suoristaminen tehtiin kankeamalla rivistöä haapapölleillä muutaman metrin välein. Sankarihaudat kuntoon reserviläisten voimin Pyhäjärvellä Pyhäjärven seurakunta haastoi Pyhäjärven reserviläiskerhot talkoisiin kunnostamaan Pyhäjärven pääkirkon sankarihautojen ristejä. Työ piti tehdä manu- aalisesti, koska ristit olivat valettu yhteen pitkään valuun joka oli ajan mittaan haurastunut. Ensiksi ristit suoristettiin. Ajan mittaan ristirivistöt Kun ristirivistö oli saatu vaateriin, juntattiin valun alle sepeliä. olivat kallistuneet ja ne piti suoristaa. Suoristaminen tehtiin vanhan ajan tyylillä, kankeamalla rivistöä haapapölleillä muutaman metrin välein. Näin estettiin mahdollinen valun katkeaminen. Rivistöt olivat kymmeniä metrejä pitkiä, joten vääntäjiä tarvittiin. Talkoissa kävikin kahden päivän aikana noin 20 eri henkilöä. Kun ristirivistö oli saatu vaateriin, niin valun alle juntattiin sepeliä. Ennen suoristamista valu oli kaivettu lapiolla esiin joka puolelta. Samaan aikaan seurakunnan työntekijä pesi sammaloituneita ristejä puhtaaksi. Myöhemmin haurastuneet ja lohkeilleet valut valettaan pinnasta uudelleen ja tarvittaessa ristien tiedot kullataan uudelleen. Talkoot olivatkin hyvä osoitus siitä, että kun hyvän asian puolesta vapaehtoistyötä tarvitaan, niin talkoolaisia löytyy vieläkin. Työt saatiinkin nopealla aikataululla tehtyä, kun töihin osallistui paljon kökkäläisiä. Seppo Ruotoistenmäki Sinunkin apuasi tarvitaan Veteraanien henkisen perinnön siirtäminen tuleville sukupolville on meidän kaikkien yhteinen asiamme. Tätä työtä tukemaan tarvitaan myös sodan koettelemuksista kertovaa esineistöä. Auta meitä kokoamaan Pietarsaaren kaupunginmuseon veteraanitilaan asuja, aseita, karttoja, kirjallisuutta, kirjeitä, valokuvia, kunniamerkkejä, lippuja, standaareja, viirejä, puhdetöitä, sotilaspasseja jne. jotta veteraanitilalle asetetut toiveet toteutuvat. Mukana hankkeessa ovat Sotainvalidit, Rintamamiehet, Sotaveteraanit, Sotilaspojat, Reserviupseerit ja Reserviläiset. Pietarsaaren kaupunginmuseo, Isokatu 4, puhelin Sotiemme Veteraanien keräys syksyllä 2008 suoritettiin Keski-Pohjanmaan alueella Lesti- ja Perhojokivarsien kunnissa. Kerääjinä olivat varusmiehet Kainuun Prikaatista ja paikkakunnilla keräysorganisaatiosta huolehtivat paikalliset reserviläiset. Kuva Kannuksen keräyksestä. Keski-Pohjanmaalle on hankittu seitsemän uutta sotilaspoikalippua. Naulaustilaisuudet pidetään paikkakunnilla ja vihkiminen suoritetaan yhteisesti Ylivieskassa. Kannuksen sotilaspoikien lippu on naulattu ja piirin puheenjohtaja Jussi Isotalo seuraa katseella kun Kalervo Niemi Kannuksen sotilaspojista esittelee uutta lippua.

14 Pohjanmaan Maanpuolustaja 14 3 /2008 Lokakuu 2008 Suomen Vapaudenpatsas 70 vuotta Suomen Vapaudenpatsaan paljastamisesta tuli heinäkuun 9 päivänä kuluneeksi 70 vuotta. Tapahtuman kunniaksi Pohjanmaan Sotilaslääni ja Vaasan kaupunki järjestivät patsaan edustalla juhlahetken. Filiso an lisensiaatti Nils-Erik Nykvist muistutti puheessaan patsaan olevan ei pelkästään vaasalais- ten vaan koko Suomen Vapaudenpatsas. Edelleen hän huomio patsaan symboliikkaan liittyen, jossa sotilas kädessään heiluttaa lakkiaan, joka on merkattu kuusenoksalla. Se on vapaussodan ja onnen symboli - maa on vapaa. Teksti ja kuvat: Raimo Latvala Pohjanmaan Sotilasläänin esikuntapäällikkö evl Tomi Nurminen ja Vaasan kaupunginjohtaja Makku Lumio laskivat Vapaudenpatsaalle seppeleen. Tilaisuuden musiikista vastasi Satakunnan Sotilasoittokunta musiikkimajuri Riku Huhtasalon johdolla. Minä toivon ja haluan Kertasin kansamme vaiheita 1800-luvun loppupuolelta aina talvisodan puhkeamiseen saakka. Luin monia kirjoja, joita ovat krijoittaneet puolueettomat tutkijat, valkoisten puolella olleet ja punaisten leiriin kuuluneet. Sain aikaisemman mainitun ajanjakson ylimalkaiseen tietomäärääni merkittävän lisän ja pystyn hahmottamaan mm. kansalaissodan syyt, sodan jälkeiset oikeudenkäynnit, rangaistukset ja tuomittujen punaiten surkean kohtalon. Voi vain toivoa, ettei Suomen kansa enää koskaan vaikeimmassakaan tilanteessa, ajautuisi kansalaissotaan. Sodasta käytetään monen monia nimityksiä, joista vapaussota ei liene vähäarvoisin. Punaisille se oli luokkasota. Tänä päivänä on maailmassa monia aikeita asioita. Vähäisimpiä eivät ole elintarvikkeiden ja energian hintojen huima nousu. Ilmastonmuutos aiheuttaa ennen pitkää kiiihtyvästi kansainvaelluksia, samoin puhtaan veden saaminen. Luonnonvoimien aiheuttamat katastro t ovat olleet seurauksiltaan tuhoisia ja terrorismi, huumeet, piittaamattomuus sekä oman voiton säälimätön tavoittelu lisääntyvät. Köyhyys lisääntyy, myös omassa lintukodossamme. Pienituloiset joutuvat taiteilemaan kapenevan elintasonsa kanssa. Köyhyys aiheuttaa kansojen keskuudessa kahtiajakautuneisuutta: köyhät köyhtyvät ja rik- kaat rikastuvat. Ikääntyneenä ja monia kokeneena toivon ja haluan, että Suomi säästyisi suurilta kielteisiltä tapahtumilta. Ettei maatamme uhkaisi ulkoinen eikä sisäinen uhka. Asekuntoiset kansalaiset olisivat mahdollisen pahan päivän sattuessa valmiin apuolustamaan isiemme hankkimaa vapautta ja valtiovalta pitäisi yllä puolustusvalmiutta, asekuntoisten ketauskoulutusta ja ajanmukaista varustusta: aseistusta kaikkea sitä millä kunakin aikana voidaan tarvittaessa maata puolustaa. Toivon ja haluan, että yhteiskunta edesauttaa kansalaisten hyvinvointia, ennen kaikkea niiden, jotka eivät oma.aloitteisesti ja ilman omaa syytään voi ja osaa huolehtia itsestään ja toimeentulostaan. Toivon ja haluan, että nuoriso tämän mvaan tulevasisuuden ylläpitäjät ja lainlaatijat eivät joutuisi hunningolle. Monien kohdalla on oltava huoelstunut. Toivon, ettei kukaan syrjäytyisi ja uskoisi olevansa hyödytön ja menettäisi ihmisarvoaan ja toivoa paremmasta. Toivon, että väittäisimme toinen toisistamme ja olisimme hyödyksi lähimmäisillemme ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Kukin vointinsa ja kykyjensä mukaisesti. Ilmari Matinniemi toimiupseeri evp Kiuruvesi Reserviläisjärjestöt luovuttivat sotien historiasta kertovan dokumenttisarjan Kruunupyyn kirjastolle Paikalliset yritykset mukana hankinnassa Kruunupyyn kirjasto sai kokoelmiinsa arvokkaan talvi- ja jatkosodan historiasta kertovan lmisarjan, joka perustuu n. 70 vuotta sitten kuvattuun materiaaliin. Taistelumme kuvat - Suomen sodat nimisen DVD ja VHS -sarjan hankintaan kirjastolle osallistuivat paikalliset yritykset. Hankkeen puuhamiehinä ovat olleet paikalliset Reserviläisjärjestöt ja Maanpuolustusyhtiö. Lahjoituksen rahallinen arvo on huomattava, sillä luovutus tulee kirjastoille täysin lisenssioikeuksin. Puolustusministeriön ja pääesikunnan hallinnoimaan sota-ajan lmiaineistoon perustuvan 19-osaisen sarjan on tuottanut Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton yhdessä omistama Maanpuolustusyhtiö. Maanpuolustusyhtiö hoiti lahjoitushankkeen käytännön toimet ja rahoitushankinnan. Dokumentit ovat kunnianosoitus suomalaiselle miehelle ja naiselle, jotka tekivät mahdottomalta näyttävästä mahdollisen: he säilyttivät meille itsenäisen ja vapaan maan. Dokumentit ovat kirjastossa yhtä hyvin yksityishenkilöiden kuin mm. koulujen ja muiden yhteisöjen lainattavissa. Sarjan luovuttajat toivovat, että matka lähihistoriaan on katsojalle rikastuttava kokemus ja että sarjan tietoannista on hyötyä nuorille polville. Missään nimessä ei tarkoituksena ole ihannoida sotaa, vaan tuoda nykypolville nähtäväksi sota-ajan autenttista lmimateriaalia. Sarjan luovutuksella kirjastolle pyritään säilyttämään historiallisia dokumentteja. Talvisodasta Viipuriin ja kotirintamalle Elokuvien tekijöinä ovat olleet alan kärkinimet Suomessa. Käsikirjoittajina ovat olleet mm. Sampo Ahto ja Ilmari Hakala, joka seurasi Ahtoa Sotakorkeakoulun sotahistorian opettajana, vara-amiraali Jouko Pirhonen, Talvisota historiikin kirjoittamiseen osallistunut Anssi Vuorenmaa ja mm. monta dokumenttielokuvaa tehnyt Kari Uusitalo. Elokuvien toteuttajat ovat Eero Sinikannel ja Erkki Seirto. Sarjaan on koottu sen ajan lmimateriaalia omissa osissaan: mm. talvisota (105 päivää ) jatkosota sekä Lapin sota. Omat jaksonsa ovat saaneet myös esimer- kiksi jääkärit; Suomen itsenäisyyden airuet, marsalkka Mannerheim, suojeluskunnat & lotat, Viipuri sodan jaloissa, kotirintama, urheat hevoset ja rauhanturvatoiminta. Sarjan kaikki osat ovat suomenkielisinä. Ruotsiksi on tuotettu Suomen Ilmasota, joka on myös englanniksi. Maanpuolustuslehden kustannusyhtiö teki jo keväällä 1985 puolustusministeriön ja pääesikunnan kanssa sopimuksen sotavuosien aikana lmille kuvatun arkistomateriaalin käytöstä. Vuonna 1992 kustannusoikeus siirrettiin Maanpuolustusyhtiölle, jonka omistavat Suomen Reserviupseeriliitto sekä Reserviläisliitto.. TAISTELUMME KUVAT-SUOMEN SODAT DOKUMENTTISARJA KRONOBY KOMMUNBIB- LIOTEK KRUUNUPYYN KIRJASTOON LAH- JOITTAJAT: Aktia Anvia Apoteket i Kronoby Kruunupyyn Apteekki Finnair Oyj ferral group Jakobstads Reservof cersklubb r.f. Pietarsaaren Reserviupseerikerho ry Jakobstadsnejdens Reservister r.f. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset ry Kokkolan Sanomat Kronoby Andelsbank Kronoby Elverk Koronby kommun - Kruunupyyn kunta Ab Rani-Plast Oy Schenker Oy Stonicwood Oy Ab Terjärv Apotek Teerijärven Apteekki Österbottens Tidning Kiitän osallistumisestanne. Filmit ovat kunnianosoitus suomalaiselle miehelle ja naiselle, jotka tekivät mahdottomalta näyttävästä mahdollisen: säilyttivät meille itsenäisen ja vapaan maan. Kunnioittaen Markku Mukala Maanpuolustusyhtiön edustaja

15 Lokakuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ Laadukasta luettavaa vaikka lahjaksi Ennen juhlan alkua lukuisat yhteisöt onnittelivat juhlivaa piiriä ja sotaveteraanejamme. Onnitteluja vastaanottivat sotaveteraanipiirin puheenjohtaja, kanslianeuvos Holger Strandberg, toiminnanjohtaja Tuula Harjunpää, ekonomi Lauri Luutonen ja hallituksen jäsen Arne Björkskog. Kuvassa Vaasan Reserviupseeripiirin ja JP 27:n Perinneyhdistyksen edustajat onnittelemassa. Vaasan Sotaveteraanipiiri 40 vuotta Vasa Krigsveterandistrikt - Vaasan Sotaveteraanipiiri vietti toimintansa 40-vuotisjuhlaa arvokkaalla ja täysipainoisella juhlalla Vaasan kaupungintalolla, jonka juhlasali täyttyi viimeistä paikkaa myöten. Teksti ja kuvat Raimo Latvala KRIG KRING KVARKEN -kirjaa myy Oravaisten historiallinen yhdistys ry c/o Musikgården Koulutie 20 C ORAVAINEN Puhelinnumero on Vuonna 2007 jääkäriseminaarin yhteydessä julkaistiin kirja, Niittokoneasiamiehistä jääkäreiksi. Esitelmiä jääkäriseminaareista Nimensä mukaisesti kirjaan on koottu valikoima jääkäriseminaareissa pidetyistä esitelmistä kuluneen kymmenen vuoden taipaleelta. Kirjaa voi ostaa tai tilata Suomen jääkärimuseosta. Kirjan hinta on 15 euroa. Lähetettäessä kirjan hintaan lisätään postikulut. STADEN OCH HAKKORSET on myynnissä seuraavissa paikoissa: Pietarsaaren kirjakauppa / Jakobstads bokhandel, Pietarsaaren museo /Jakobstads museum, Info Shop (Kruunupyy / Kronoby), Luckan (Kokkola /Karleby), Suomalainen kirjakauppa (Kokkola /Karleby), Nykarleby bokhandel (Uusikaarlepyy / Nykarleby), Gros bokhandel (Vaasa/Vasa), När-Bok (Närpiö /Närpes), Akateminen kirjakauppa (Helsinki, Espoo, Turku) ja Prismassa (Pietarsaari/Jakobstad) ja tietenkin saatavana myös kirjailijalta itseltään, Patrik Sundqvistilta. PIETARSAAREN TYKISTÖKOULU ARTILLERISKO- LAN I JAKOBSTAD -kirjaa myyvät: Pietarsaaren kaupunginmuseo, Pietarsaari, puh , Pietarsaaren Kirjakauppa, Pietarsaari, puh , Pietarsaaren Reserviupseerikerho, Kimmo Pokela, gsm , Suomen Jääkärimuseo, Kortesjärvi, puh , Suomen Tykistömuseo, Hämeenlinna, puh ja Vaasan Sotaveteraanimuseo, Vaasa, puh , MPKY:n toimisto Kokkola puh ja ISONTALON ANTTI -kirjaa on saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista, Kortesjärveltä Suomen Jääkärimuseosta/Hannan Rieck tai MPKK/Marjo Kaminen tai Aallon patteriston perinnetoimikunta/ Simo Järvi Juhlapuheen piti Maavoimien Komentaja, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara. TRADITIONSBEVARAR- NA, De tio första åren. Så är rubriken på den till Soldatgossegillets jubileum maj 2007 utkomna historiken. Juhlassa esiintyi myös Norra Svenska Österbottens Krigsveteranernas veterankör Jan-Erik Granbackan johdolla. Teemana näyttely: Tie Vapauteen Utställning: Vägen till Frihet Kyrkoesplanaden 22 Källarvåningen Kirkkopuistikko 22 Kellarikerros Öppet/avoinna Ma to/må to kl./klo 12:00 16:00

16 Pohjanmaan Maanpuolustaja 16 3 /2008 Lokakuu 2008 Muutosten tuulet puhalsivat Vuoressa Haapajärven varikolla vuosittain järjestettävässä Vuori harjoituksessa puhalsivat uudet, mutta eivät myrskyisät tuulet pidettyyn harjoitukseen kokoontui jälleen yli sata reserviläistä kouluttamaan, kertaamaan opittua ja oppimaan uutta. Tänä vuonna tarjontaa löytyi muun muassa uusina aiheina asutuskeskustaistelun perusteita ja tarkka-ammuntaa. Perinteisempää tarjontaa edustivat kurssit kenttämuonituksesta esikuntatyönkurssiin, joiden toimintaa oli tukemassa viestikurssi. Nuoret saivat tutustua maastotaitojen saloihin Nuorten Vuoressa ja kehitysvammaisille tarjoutui mahdollisuus viettää Päivä armeijassa. Harjoituksen huoltokin järjestettiin kurssilaisten voimin: SAmateriaalikurssi varusti harjoitusjoukot ja kenttämuonituskurssi piti harjoitusväen yltäkylläisenä ja tyytyväisenä koko kolmipäiväisen rupeaman ajan. Harjoitusturvallisuutta vaali kenttälääkintäkurssin kouluttajien ympärivuorokautinen ensiapupäivystys. Myös reserviläisen kuntotestaukseen oli halukkailla koulutuksensa lomassa mahdollisuus.. Siinä, missä muutosten kourissa ovat olleet niin Puolustusvoimat kuin Maanpuolustuskoulutuskin, myös Vuori-harjoitus elää ja kehittyy. Vuori 2008 harjoituksessa pyrittiin entistä harjoitusmaisempaan ilmapiiriin, ja tässä myös onnis- Joukko valmiina harjoitukseen. tuttiin. Kautta linjan kursseilla oli asiallisen ammattimainen ja myönteinen tekemisen meininki. Koulutuksen yhtenä teemana oli kotiinviemiset, jollaisina kurssilaisille omilla kursseillaan opitun lisäksi annettiin myös arkielämän turvallisuuteen tähtäävää tietotaitoa, jota tässä tapauksessa oli puolen tunnin ensisammutuskoulutus, mikä oli jokaiselle kurssilaiselle pakollinen osa koulutusohjelmaa. Tällaisen suuntauksen soisi jatkuvan yleisesti suuremmissa harjoituskokonaisuuksissa. Vuoriharjoitus on jokavuotinen, syyskuulle ajoittuva viikonlopun kestävä Maanpuolustuskoulutuksen Puolustusvoimien tuella järjestämä useiden kurssien kokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota reserviläisille Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista lisäkoulutusta sekä muuta arjessa ja poikkeusoloissa valmiuksia parantavaa koulutusta. Kurssitarjontaan voi tutustua Maanpuolustuskoulutuksen kotisivuilla osoitteessa H.P Pulinat pois ja romppeet siitä, käskee Anna. Ohi on ja hymy huuless. Seitsemännen kerran järjestetty VUORI 08 -harjoitus sujui hyvin syksyisessä säässä Haapajärvellä. Uutuutena harjoituksessa oli perinteisten perusasioiden kuten muonitus, ensiapu, viestintä, nuorten vaellus ja vierailu pitävät harjoituksen rungon kiinteänä. Tämän vuoden teemana oli kenttälääkintä, ensiapu, palo- ja pelastuskoulutus, joita annettiin tehostetummin ja jokaiselle. Edellä mainitut ovat jokaisen käytännön taitoja, joita jokaisen olisi osattava. Perustaitoja pitäisi jokaisen osattava käyttää niin kotona kuin työpaikoillakin. Seuraavaksi on muutamia haastatteluja: Nuorten vuori: Vuori 2008-harjoitukseen kuului osana Nuorten Vuori-kurssi, jonka tarkoituksena oli harjoituksen vetäjän Mika Katajamäen mukaan opettaa vuotiaille nuorille yhdessä toimimista, niin luonnossa kuin muuallakin. Tämän vuotuiseen Nuorten Vuori-kurssiin osallistui 14 henkilöä, tällä kertaa kurssin kaikki osallistujat olivat nuoria miehen alkuja. Nais- Viisi kertaa Vuoreen osallistuneita ja viestikurssin kj Kati Pesonen. puolisten kurssilaisten puuttuminen ei lannistanut nuorten miesten mielialoja, vaan kaikki kurssilaiset tuntuivat nauttivan kovasti kurssin antimista. Aivan pelkkä läpi huutojuttu kurssi ei kuitenkaan ollut, sillä siihen sisältyi noin 20:nen kilometrin patikointi maastossa ruokailuineen ja yöpymisineen. Pari kurssilaista tiesi etukäteen mitä oli luvassa, sillä he olivat olleet edellisenä vuonna samalla kurssilla osallisena. Mutta juuri niiden kahden kaveruksen innoittamana tämän vuoden kurssille tulikin oikein mukavasti osallistujia. Kurssilaisilta itseltään kysyttynä he olivat tulleet kurssille huvikseen. Vaikka yöunet taisivat monella kurssilaisella jäädä hieman totuttua vähemmälle, kurssi oli heidän mielestään erittäin antoisa, eikä olisi mikään suurempi ihme vaikka he ensivuonna ilmestyisivät kurssille uudestaan. Esikuntatyöskentelykurssi: Nappasimme yhden anonyyminä pysyvänä haluavan kurssilaisen juttusillemme. Vuori 2008-harjoituksen Esikuntatyöskentely-kurssille hän oli tullut kutsukirjeen saattelemana. Hän oli ensimmäistä kertaa kurssilla, mutta todennäköisesti ei viimeistä kertaa. Haastattelemamme kurssilainen oli toki ollut vastaavilla kursseilla aikaisemminkin, mutta Vuoriharjoituksessa hän ei ole ollut aikaisemmin. Kysyttäessä kurssin onnistumisesta kurssilainen kehui vuolaasti kurssin vetäjiä ja muita kurssilaisia, jotka kuulemma olivat kaikkein tärkeimmässä osassa kurssin onnistumisen suhteen. Kurssin sisältökään ei ole niin tärkeä, kunhan kurssin vetäjä vain tietää ja osaa hommansa. Kenttälääkinta kj Säippä SA-materiaali-kurssi: Jututimme kurssin edetessä SA-materiaali-kurssille osallistunutta nuorta Anna nimistä naishenkilöä, joka kertoilikin meille oikein mielellään tuntojaan. Anna oli ollut Vuori-harjoituksissa muutaman kerran aikai-

17 Lokakuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ semmin mukana. Eikä armeijan käyneenä henkilönä halunnut jättää näin hyvää mahdollisuutta käyttämättä ja niinpä hän osallistui jälleen kerran Vuori-harjoitukseen. Armeijassa Anna oli toiminut lääkintämiehenä, johon kipinä oli syttynyt lukioaikana. Tämän vuotisessa harjoituksessa Anna oli hymyssä suin ja kertoi nauttivansa kurssilla olosta. Anna tuumailikin osallistuvansa myös ensi vuonna Vuori harjoitukseen. Asutuskeskustaistelu (anonyymi) Kurssi oli mielenkiintoinen. Kurssilla oli koko ajan tekemistä. Kurssista tuli onnistunut, koska vetäjä Sauli Sikala oli onnistunut järjestämään tehtävät mielenkiintoiseen kuosiin. Kurssilla improvisoitiin tekemällä siirtoelemen- Asutuskeskustaistelukurssin kj Sauli Sikala onnittelee 5 kertaa Vuoreen osallistunutta Markus Östmania. teistä ja teltoista olosuhteet, joista saatiin tehtyä tilanne päälle, joissa sitten harjoiteltiin erilaisia tilanteita Harjoituksen vääpeli Markku Takala ja harjoituksen johtaja Jani Pikkarainen. varten. Kurssilaisten kesken oli hyvä henki päällä, jopa naureskeltiin keskenään. Kouluttajia oli kurssilla kolme kappaletta. Kursseilla tuntui olevan hyvä meininki päällä. Kurssilaiset liikkuivat ja keskustelivat vuolaasti keskenään. Tarkka-ampujakurssilla lähdettiin siitä, että pystyttiin ampumaan 90-prosenttisesti 30 senttimetrin tauluun 300 metrin päästä. Kurssilla ensimmäisenä päivänä oli teoriaa ja aseen kohdistamista. Toisena päivänä kurssilaiset ampuivat Varikon radalla. Sammutus- koulutusta vetivät Ari Tuulenkari ja Matti Lehtinen, jotka näyttivät kuinka jauhesammutinta käytettään oikein suunnatessa jauhesuihkua. Toisena sammutuspisteenä oli kuinka sammutuspeitettä käytetään, ettei itse saa palovammoja ja kuitenkin palo sammuu tukehtumalla. Kurssilaiset olivat tyytyväisiä siihen, että saivat tuoretta tietoa ja päivitettyä miten tulen kanssa tulee menetellä. Artti Papinaho Haanen Jotos pidettiin Perhon maastoissa Tuloksia Keski-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin ja Perhon paikallisosaston järjestämästä koulutuksesta Haanen Jotokselta Perhon maastoista Matti Jokitalo, Petri Seppänen, Lari Hilliaho p. 2. Anssi Keskisaari, Juha Stenvall, Pekka Laitinen -172,40 p. 3. Jouni Rantala, Lauri Kaisto, Jari Parviainen -88,00 p. 4. Jorma Hilliaho, Mikael Juujärvi, Pentti Sutinen -82,51 p. 5. Mikko Tiirola, Jouko Hintsala, Tommi Luukkonen -78,04 p. 6. Paulus Tanhua, Juho Oikarinen, Ville Tiirola -44,20 p. 7. Juha Kivelä, Aki Kivelä -40,00 p. 8. Matti Suvanto, Jarkko Silvola -30,36 p. Terv Paikallisosasto Haane, Perho. Jorma Koivuniemi kurssinjohtaja Haanessa on tunnelmaa... Jari Parviainen ja Lauri Kaisto Haanen maastossa.... ja monenlaisia tehtäviä. Haane voittajat.

18 Pohjanmaan Maanpuolustaja 18 3 /2008 Lokakuu 2008 Reserviupseerien Nordkalott-treffen tapaamisia 30 vuotta Pohjoisten alueiden reserviupseerit kokoontuivat tänä vuonna Nordkalott-treffen tapaamiseen Drevjamoen sotilasleirialueella, joka sijaitsee noin 60 km Mo i Ranan eteläpuolella. Alue on myös kodinturvajoukkojen harjoituskeskus ja siellä sijaitsee Sör-Helgeland Heimevernsdistrikt, HV 14 esikunta. Päävastuun järjestelyistä kantoi Norjan Reserviupseeriliiton Helgelandin osasto, joka samalla vietti toimintansa 40-vuotisjuhlaa. Lisäksi järjestelyissä olivat mukana NROF Alstadhaug, Salten ja Sör Helgelandin osastot. Myös Kalott-treffen vietti juhlaa, sillä ensimmäisestä tapaamisesta on kulunut 30-vuotta. Silloinkin tapaaminen järjestettiin Drevjamoenilla. Tapaamisen ohjelmaan sisältyi esitelmiä puolustusvoimista ja kodinturvajoukoista sekä muusta re- Nordkalott-treffet 2008 NROF aid. Helgeland. Resultatliste Sammenlagt. Alle Ovelser. 1 Kapt. Latvala Raimo Finland 375, 2 Lt. Nystad Steinar Norge Salten. 373, 3 Kapt. Kristiansen Arne Norge Helgeland 371, 4 Maj. Suojorvi Aarne Finland 369, 5 Lt. Fronth Ragnar Norge Narvik 353, 6 K/L H oseth Roald Norge Narvik 333, 7 Kapt. Akkanen Olavi Finland 330, 8 Ylil Kreku Niilo Finland 325, 9 Lt. Alseen Alfred Norge Midt Troms 321, 10 Sit. Kristiansen Bjorn T. Norge Harstad 319, 11 Kapt. Alanara Ahti Finland 314, 12 Komm.kapt. Rautalahti YrjO-Pekka Finland 313, 13 Kvm. Flattum Stig Norge Narvik 311, 14 Lt. Carlson Bo Sverige 310, 15 Lt. Gulbrandsen Helge Norge Mtroms 304, 16 Kapt. Sanden Tommy Sverige 300, 17 Kapt. Granlund Dag nn serviläistoiminnasta. Myös maastokilpailu kuuluu ohjelmaan ja siihen sisältyy etäisyyden arviointi, aseiden tunnistaminen, käsikranaatin tarkkuusheitto ja pistooli- sekä konepistooliammunta. Tulokset lasketaan sekä henkilökohtaisesti että maa kohtaisin joukkuein, norjalaisten viedessä joukkuekisan. Tulokset ovat toisaalla lehdessämme. Vaasan alueen reserviupseereille paikka on tullut tutuksi myös Blå Vägen tapaamisten myötä, joskin tämän tapahtuman osalta todettiin, että sen järjestämiseen eivät voimavarat enää riitä. Ensi vuonna Kalott-treffen tapaaminen järjestetään Ruotsin Bodenissa ja tukeutuu Norrbotteninen rykmenttiin I 19 ja Tykistörykemnettiin A9. Kuvat ja teksti Raimo Latvala Norge Mtroms 299, 18 Kapt. Savikuja Jyrki Finland 296, 19 Lt. Alanara Jouni Finland 287, 20 Maj. Taponen Seppo Finland 286, 21 ObIt. Brandtza g Rolv /Eresm. NROF 284, 22 Lt. Hietala Kosti Finland 282, 23 Maj. Ehrnrooth Martti Finland 282, 24 Kapt. Frantzen Jerker Sverige 281, 25 Kapt. Lindquister Erik Norge Mtroms 275, 26 Kapt. Huttunen Erkki Finland 271, 27 Sit. Andresson Bjorn Sverige 270, 28 Kapt. Kivi Jyrki Finland 267, 29 Maj. Knip Anders Finland 264, 30 Kapt. Halme Kari Finland 264, 31 Maj. Sahala Fred Finland 264, 32 Kapt. Forssten Brage Finland 263, 33 Kapt. Bjerk Gunnar Sverige 262, 34 Overste Bornestaf Tomas Sverige 260, 35 Lt. Sandstrdm Lars-Olof Sverige 258, 36 Maj. Aumala Benny Finland 257, 37 Lt. Strandvall Rodney Finland 256, 38 Lt. Rouso Norjalaisen sotilaan varusteet ovat monipuoliset ja suunniteltu tunturimaan erittäin vaativiin ja nopeasti vaihtuviin olosuhteisiin. Myös esittely tapahtui jylhien tunturien ympäröimänä. Sami Finland 256, 39 Maj. Aune Willy Norge Helgeland 255, 40 EvI. Seppanen Pekka Finland 254, 41 Lampela Timo Finland 252, 42 Sjt. Johansen Ronny Norge Harstad 251, 43 Kapt. Lene Anders Sverige 251, 44 Kapt. Ranvald Christer Sverige 250, 45 Kapt. Mikkola Tapio Finland 249, 46 Stm. Laitila Pekka Finland 245, 47 Kapt. Simonsen Anders Norge Helgeland 243, 48 Maj. Gjestvang Tom Sentralstyre NROF 239, 49 Pr. It. Honkanen Seppo Finland 239, 50 Kapt. Ohman Lars-Gdran Sverige 239, 51 Maj. Rautlainen Seppo Finland 229, 52 Kapt. Sjoberg Lars Sverige 229, 53 Kapt. Kraatari Pekka Finland 228, 54 Kapt. Lindberg Henrik Sverige 227, 55 Kapt. Laestadius Gjoran Sverige 224, 56 Lt. Hanssen Arvid Norge Narvik 224, 57 Kapt. Magnussen Tote Norge Mtroms 222, 58 Kapt. Karlsson Ulf Sverige 216, 59 Niemi Matti Finland 214, 60 Fenr. Nielsen Frode Norge Harstad 210, 61 Maj. Mjelle Lars Norge Helgeland 198, 62 Lt. Svensson Hemming Sverige 194, 63 Brig. Hellstrom Sigurd President NROF 191, 64 Lt. Jardstal Anne Karin Norge Narvik 184, 65 Lt. Jenssen Ivan Norge Helgeland 175, 66 Vaarala Antti Finland buss-sj6for. 162, 67 Kapt. Janson Jan-Erik Sverige 159, 68 Kapt. Eklund Christer Sverige 159, 69 Sit, Steinbakken Jan Norge Harstad 145, Iltajuhlan huippukohta oli huomionsoitusten jako ansioituneille reserviupseereille. Kuvassa Suomen Reserviupseeriliiton hopeisella ansiomitalilla palkitut NROF:n jäsenet; kapteeni Arne Kristiansen, Helgeland, luutnantti Arvid Hansen, Narvik, kapteeni Erik Lindquister, Midt Troms ja kapteeni Svein Arne Jensen, Helgeland. Mitalit ojensi RUL:n 1. varapuheenjohtaja komkapt Yrjö-Pekka Rautalahti. 70 Lt. Janson Tommy Sverige 143, 71 Stm. Peltoniemi Markku Finland 141, 72 Kapt. Sulkakoski Hannu Finland 138, 73 Ylil Kreivi Matti Finland 132, 74 Ylil Othman Karl-Henrik Finland m , 75 Kapt. Kronqvist Antero Finland 24. Pietarsaaren Reserviupseerien tiedustelumatka Oravaisiin Oravaisten taistelukenttä. Kuva vuodelta Pietarsaaren Reserviupseerikerhon retkeläiset Oravasisissa Lotta Svärdin kiven ääressä. Oravaisten taistelukenttä. Kuva vuodelta 2008.

19 Lokakuu 2008 Pohjanlahden Laivastokillalla uusi kilta-alus Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/ Kilta-alus Maria kotisatamassaan Vaskiluodossa. Pohjanlahden Laivastokilta on noin vuosi sitten hankkinut merivoimien poistetuista aluksista Ahven-luokan yhteysveneen koulutusalukseksi. Se on rakennettu vuonna 1979 Kotkan Valmetin telakalla, ja se on palvellut aikoinaan merikadettien ja merivoimien reserviupseerioppilaiden koulutusaluksena Suomenlinnassa. Ahven on osoittautunut kaikin puolin vakaaksi menijäksi, ei mikään vauhtiville mutta ei myöskään altis aallokolle. Risteilynopeus on 11 solmua. Alus on 10,3 metriä pitkä, 3,2 m leveä ja painaa 10 tn, mistä johtuu vakaa kulku. Koneena on Valmet 611 CSM. teho 110 kw. Aluksessa on majoitustilat neljän hengen miehistölle, mutta nykyinen hyväksytty kuljetuskapasiteetti 11 henkeä. Alus sai kasteessa nimekseen Maria. Sen kotisatama on Vaskiluodon Kutterisatama. Viime- ja edellisen kesän aikana killan aktiivijoukko kunnosti alusta; vapaaehtoisia talkootunteja on kertynyt runsaasti. Sekä Maanpuolustuskiltojen Liitto ry. että Sinisen Reservin Säätiö ovat taloudellisesti tukeneet saneeraustöitä, ja Vaasan Osuuspankki osoitti todellista maanpuolustushenkeä kustantamalla aluksen maakuljetuksen Turun Pansiosta Vaasaan keväällä Mariaa on kunnostamisen ohessa käytetty kiltalaisten veneilytaitojen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Kuluneena kesänä Marialla järjestettiin ensimmäinen Meripuolustuspiirin vapaaehtoinen kertausharjoitus, joka kuuluu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alaiseen toimintaa. Kahdeksan soti- lasveneenkuljettajaoppilasta harjoitteli koko päivän Vaasan edustalla. Harjoitus kuului Turvaa merellä -koulutusohjelmaan, ja se sisälsi mm. mies yli laidan -harjoituksia, jossa jokainen oppilas vuorollaan oli niin ruorissa, kohteen osoittajana kuin uhrin veneeseen nostajankin. Tosin nostaminen oli helppoa, kun uhrina oli muovikanisteri. Joka tapauksessa tuiki tärkeitä toimenpiteitä hallita tosipaikan tullen. Harjoituksiin kuului myös laiturista irrottautuminen sekä laituriin ajo, mikä 10 tonnin aluksella ei ole aivan yksinkertainen asia. Kokematon voi saada melkoista jälkeä aikaiseksi. Tärkeintä on oppia pelaamaan oikein moottorin ja peräsimen kanssa. Kaikki meni hyvin; Vaasa sisäsataman laituria sen koommin kuin Marian keulaakaan ei kolhittu. Harjoitukseen kuului myös väyläajo. Se taito on tärkeä juuri Merenkurkun vesillä, jossa ajetaan kuin saunankiukaalla, kuten merivartijat asian ilmaisevat. Aluksen syväys täydellä lastilla on 1,3 m, joten väylällä on syytä pysytellä. Merimerkit, kardinaalija lateraalimerkit oli syytä tunnistaa, samoin oli löydettävä linjataulut turvallista kulkua varten. Nykyajan tekniikka on merenkulussakin suuri apu: GPS paikannin yhdistettynä kannettavassa tietokoneessa olevaan merikarttaan sallii ajon vaikka ikkunat peitettynä. Harjoituksen johtajana toimi kaptl res Antero Honkasalo killan Suupohjan viiriköstä, kouluttajina kaptl res Matti Hakamäki, samoin Suupohjasta, ja alik.res Ilkka Aarnio Sundomin Venekerhosta. Asiantuntijana toimi alik.res Erkki Lehtimäki, killan venevastaava. Kurssin pursimiehenä oli Kari Somppi Vaasan Merireserviläisistä. Toinen Meripuolustuspiirin kurssi pidettiin lauantaina 6.9., jolloin harjoiteltiin tutkan käyttöä, edelleen väyläajoa ja erityisesti hämärässä ajoa. Kurssin johtajana toimi killan varapuheenjohtaja Mauno Hintsala, pursimiehenä Timo Koukku ja kouluttajina edelleen Honkasalo ja Hakamäki. Oppilaita oli kahdeksan. Ensi kesänä Marialla jatketaan koulutustoimintaa. Toivottavaa on, että useammat killan jäsenet osallistuisivat siihen. Toki kursseille voi hakeutua muutkin merellisestä toiminnasta kiinnostuneet. Teuvo Roden ja auto.fi Noin 1000 auton JÄTTIVALIKOIMAJ kuvilla ja tiedoilla netissä! Rinta-Joupin Autoliike TERVAJOKI VAASA HELSINKI PORI OULU JYVÄSKYLÄ -MIKKELI VAASA (06) Ennen harjoitusta reitit tutkitaan merikartasta tarkasti. Suosi mainostajiamme!

20 Pohjanmaan Maanpuolustaja 20 3 /2008 Lokakuu 2008 Haapajärvellä pidetyn Kainuun Prikaatin valatilaisuuden ohimarssi oli Kauppakadulla. Lähes 800 alokasta vannoi sotilasvalan Haapajärvellä Varsin juhlavaksi päiväksi maanpuolustuksen kannalta muodostui lauantai Haapajärvellä. Lähes 800 nuorta varusmiestä Kainuun Prikaatista vannoi sotilasvalan tai antoi sotilasvakuutuksen Haapajärvellä. Jo edellispäivänä vannoi osa heinäkuun alussa Kajaaniin tulleista varusmiehistä sotilasvalan Iisalmessa. Haapajärvellä valan vannoivat Kainuun Jääkäripataljoonan, Pohjan Pioneeripataljoonan ja Pohjois- Suomen Viestipataljoonan alokkaat. Näiden yksiköiden ortodoksiset alokkaat vannoivat valansa jo 8.8. Iisalmessa. Ennen varsinaista valatilaisuutta oli sotilasvakuutuksen antaminen Haapajärven kulttuuritalon teatteri- salissa. Sotilasvakuutuksen esilukijana oli Haapajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Hautakangas. Sotilasvalaa varten edellä mainitut sotilasjoukot marssivat tarkalleen etukäteen suunniteltuihin muodostelmiin ja paikkoihin Haapajärven urheilukentälle. Kainuun Sotilassoittokunta oli myös paikalla juhlistamassa puhallinmusiikilla valatilaisuutta. Ronkaalan kentälle ryhmittyneet joukot ilmoitettiin Kainuun Prikaatin komentajalle prikaatikenraali Sakari Honkamaalle. Valajoukkoja komensi everstiluutnantti Petteri Jouko. Kirkollisen toimituksen suoritti sotilaspastori Pasi Karjalainen. Sotilasvalan esilukijana oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Veikko Ekman. Frans Heikkilä ja Antti Ahonen olivat valajuhlan kutsuvieraina edustamassa sotaveteraaneja. Prikaatikenraali Sakari Honkamaa piti puheen, jossa hän sanoi joukko-osaston saavan koulutettavansa isänmaallisilta ja maanpuolustusta arvostavilta alueilta. Tämä näkyy niin varusmiesten kuin reserviläisten toiminnassa. Asenne on kunnossa, maanpuolustustahto korkealla ja jokainen haluaa yrittää parastaan kykyjensä mukaan. Kansalaisvelvollisuus halutaan hoitaa suomalaisen tapaan vähäeleisesti, mutta vastuuntuntoisesti. Urheilukentällä tapahtuneen juhlavan valatilaisuuden jälkeen joukot suorittivat ohimarssin Kauppakadulla. Sotilasmusiikin tahdittamaa ohimarssia olivat vastaanottamassa Kainuun Prikaatin, Haapajärven kaupungin ja sotaveteraanien edustajat. Ohimarssin jälkeen joukot siirtyivät takaisin Ronkaalan urheilukeskuksen aluille, jossa varusmiehillä oli mahdollisuus tavata omaisiaan. Valajoukot ja heidän omaisensa mukaan lukien paikalla oli tuhansia ihmisiä. Isännät ja vieraat Kuhmon taistelujen tilannekartan edessä. Vasemmalta Kuhmon Reserviläisten puheenjohtaja, sotilasmestari Heikki Pitäjämäki, Kuhmon Reserviupseerikerhon puheenjohtaja, kapt Auvo Kärnä, varapuheenjohtaja, yliltn Veikko Tikkanen sekä maj Seppo Piirainen. Vaasan kerhosta mukana olivat tiedotusupseeri, yliltn Teuvo Roden, entinen hallituksen jäsen, yliltn Pekka Innilä ja kerhon talousupseeri, ltn Kaj Sandström. Kuva: Risto Hirvensalo. Jääkäri Kimmo Koivuoja tapasi valatilaisuudessa Haapajärvellä läheisiään. Kuvassa Kimmon lisäksi Niina Koivuoja, Sini Taskinen, Jukka Koivuoja ja Sirpa Koivuoja. Juteltavaa riitti. Kunnon puolesta ei ongelmia Yksi sotilasvalan vannoneista oli sieviläislähtöinen Kimmo Koivuoja Kannuksesta. Hänestä tuli valapäivänä jääkäri. Kimmo Koivuojaa olivat Haapajärvelle tulleet tapaamaan hänen läheisensä. Hän kertoi saaneensa jo hyvissä ajoin tietää, että valatilaisuus olisi elokuun alkupuolella Haapajärvellä ja siitä tuli tieto myös kotiväelle. Niinpä valapäivänä tavattiin taas, vaikka nykyajan tyyliin Vaasalaiset reserviupseerit Kuhmossa Vaasan Reserviupseerikerhon jäsenet tapasivat Kuhmon reserviläisjärjestöjen edustajia Vaasan Kansallisten Seniorien musiikki- ja historiamatkalla Kuhmoon Kuhmon Reserviläisjärjestöt järjestävät joka kesä musiikkijuhlien aikana Jyrkänkosken taistelupaikalle talvisodan Kuhmon taisteluista kertovan näyttelyn. Jyrkänkoski oli paikka, jossa Lammasjärven eteläpuolella edenneet neuvostojoukot lopullisesti pysäytettiin. Oli upeaa saada tutustua alueeseen, jossa maamme Kimmo Koivuoja oli ehtinyt käydä alokkaana kotipuolessa ennen valapäivää jo kaksi kertaa. Monelle nuorelle alokasaika saattaa olla raskas ja vaikea, mutta jääkäri Kimmo Koivuoja sanoi, että kunnon puolesta alokasaika ei ollut hänelle ongelma. Ilmari Luhtasela kohtaloa ratkaistiin. Talvisodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin juuri Kuhmon rintamalla Sotilasmestari Pitäjämäki tietää kaiken sen mitä Kuhmon rintamasta yleensäkään voidaan tietää. Myös Veikko Tikkanen, Kuhmon entinen kaupunginjohtaja, oli mukana opastetulla kierroksella eri taistelupaikoilla. Vaasalaisten puolesta suuret kiitokset isännille. Ainutlaatuisesta opastuksesta pääsivät nauttimaan koko seniorien 31 hengen ryhmä. Teuvo Roden

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 591/2010 vp Suomen Tshadin rauhanturvaajien palkanmaksun järjestäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen kriisinhallintajoukko Tshadissa rotatoitiin maaliskuussa 2010. Avainhenkilöstö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Martina Uthardt. Korsholms kommun Mustasaaren kunta. www.korsholm.fi www.mustasaari.fi

Martina Uthardt. Korsholms kommun Mustasaaren kunta. www.korsholm.fi www.mustasaari.fi Martina Uthardt 205 Korsholms kommun Mustasaaren kunta Korsö Januari 205 Tammikuu 2 3 4 Nyårsdagen Uudenvuodenpäivä 2 5 6 7 8 9 0 Trettondagen Loppiainen 3 2 4 9 5 26 3 4 5 6 7 8 20 2 22 23 24 25 27 28

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 726/2010 vp Valtion virkasääntöjen noudattaminen Eduskunnan puhemiehelle Yleisradion TV 1:n A-studio-ohjelma kertoi kesäkuun alussa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan, oikeustieteiden

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot