Perkkaa I 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualueet ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51345) Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 4807/ /2011 (aiemmin 1714 / 503 / 2008) Aluenumero Vermontie Korttelit 51351, 51352, 51353, 51354, Osa korttelia 51349, Erityis-, liikenne-, katu- ja virkistysalueet Asemakaava Perkkaa I Katualueet ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51345) Perkkaa I, muutos Kortteli Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu korttelit 51346, 51347, ja osa korttelia 51002, 51345) Perkkaa II Kortteli Perkkaa II, muutos Vesi- ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51031) Perkkaa V Kortteli Perkkaa VI Kortteli Katu-, vesi- ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51011, 51031, 51349, 51350) Vermo Katualueet

2 2 Vermonsolmu Kortteli Virkistysalueet Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään valmisteluaineistoon, piirustusnumero Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Lotta Kari-Pasonen etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarja Pennanen etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) 1. Gasum Taneli Ojanen Gasum Oy, PL 21, Espoo Rakennuskortteleissa likimain maakaasuputken kohdalla on kaavassa varaus johtoa varten varattu alueen osa. Varauksen sijainti eroaa jossain määrin maakaasuputken todellisesta sijainnista ja sijainti pyydetään tarkistamaan. Edelleen esitämme, että maakaasuputkea varten varattu alue merkittäisiin myös mastoalueeksi (EMT) varatulle alueelle. Paineenvähennysaseman kohdalla on varaus yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) ja tankkausaseman kohdalla merkintä huoltoaseman korttelialue (LH). Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Tankkausaseman suojaetäisyydet on määritetty julkaisussa Suunnitteluohje maa- ja biokaasun tankkausasemille. Suojaetäisyyksiä määritettäessä ulkopuoliset rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset: majoitushuoneistot (hotelli, sairaala, vanhainkoti), kokoontumishuoneistot (koulu, elokuvateatteri, suurmyymälä), asuinhuoneistot (kerrostalo). Lisäksi ryhmään A kuuluu räjähteitä valmistava, varastoiva tai käyttävä laitos sekä vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsittelevä tai varastoiva laitos. Ryhmään B kuuluvat asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo), työpaikkahuoneistot tai muut kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset, missä ihmisiä säännöllisesti oleskelee sekä erillinen rajattu alue. Kyseessä olevan maakaasuputken suojaetäisyysvaatimus on 16 metriä (A- ryhmän rakennukset) tai 8 metriä (B-ryhmän rakennukset). Paineenvähennys- ja venttiiliaseman suojaetäisyydet ovat vastaavasti 50 ja 25 metriä. Paineenvähennysasemalla suojaetäisyys mitataan suojarakennuksesta ja venttiili- ja kaavinasemalla uloimmasta venttiilistä tai kaavinloukusta. Tankkausaseman suojaetäisyys on 10 tai 5 metriä. Asemakaavaluonnoksesta graafisesti mitattuna maakaasuputken osalta suojaetäisyysvaatimukset täyttyvät. Korttelissa paineenvähennysaseman suojaetäisyysvaatimus (25 metriä) B-ryhmän rakennuksiin täyttyy. Suoja-alueet on likimääräisesti merkitty oheiseen karttaan. Esitämme, että kaavamääräyksiin tehtäisiin mainintaa asetuksessa 551/2001 säädetyistä rajoituksista, esim. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Maakaasuputken läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta aiheutuu haittaa tai vaaraa maakaasuputken pitämiselle. Kaivuutyöt ja muut maanrakennustyöt lähempänä kuin viisi metriä ja räjäytystyöt lähempänä kuin 30 metriä maakaasuputkesta on tehtävä Gasum Oy:n antamien ohjeiden mukaisesti. Maakaasuputken turvallisuuden edellyttämät toimenpiteet (maaperän kantavuuden selvittäminen, tarvittavien vahvistusten rakentaminen ym.) on suunniteltava ja toteutettava ennen alueen käyttöön ottoa. Kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria suunniteltaessa ja rakennettaessa on toteutettava maakaasuputkiston edellyttämät suojaustoimet. Kulkemisesta maakaasuputken yli raskailla ajoneuvoilla on sovittava etukäteen. Tarvittaessa maakaasuputkistolle on rakennettava suojaus ennen töiden aloittamista Gasum Oy:llä säilyy oikeus maakaasuputken käytön edellyttämien huolto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden tekemiseen. Maakaasuputkilinjalla on säilyttävä näköyhteys merkintäpylväältä toiselle.

4 Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) Alueella saattaa olla maakaasun jakeluyhtiöiden ja käyttäjien maakaasuputkistoja. Maakaasu on käytettävissä alueella lämmön- ja energiantuotantoon. Sijainti Putkiväli: Vermo - Mankaa, Vermo / Paalu: m Vermon lähtö, Vihdintie - Vermo, Vermon haara, Vermon tankkausaseman putki, Vermo, Vermo, Vermon tankkauskatoksen putket, Vermo, Vermon tankkausasema Vastine: Asemakaavaehdotuksessa on maakaasujohdon sijainti tarkistettu. Kaasujohtoa siirretään suurella osalla asemakaava-aluetta rakennettavan Vermontien katualueelle. Kaasujohdon vaara-alue E-1 alueella (= ratsastuskeskuksen alue) on merkitty 8:n metrin päähän Vermontien katualueen reunasta. Autotallin rakennusala on osoitettu 8:n metrin päähän johdosta, asuinrakennuksen (rivitalo) rakennusalan etäisyys kaasujohdosta on 18 metriä. Kaasujohdon vaara-alue EMT-alueella (=mastoalue) on merkitty 8:n metrin päähän kaasujohdosta. ET-2/k -alueella (=yhdyskuntateknistä käyttöä varten varattu alue, todnäk. jätteen aluekeräyspiste) on vaara-alue osoitettu 25 m:n päähän paineenalennusasemasta. Vaara-alueen asemakaavamääräykseen on lisätty : Kaikki rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Lausunto ja vastine annetaan tiedoksi tekniselle keskukselle. 2. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY PL 100, HSY Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut kuntayhtymä - HSY on saanut tietoonsa Espoon Suur- Leppävaaran asemakaavoittajilta alustavan vesihuoltorakenteiden siirtoehdotuksen johtuen alueen täydennysrakentamisesta. Kts. Liite 1. Tässä ennakkolausunnossa otetaan kantaa vaikutuksiin HSY:n vesihuoltorakenteille. Tietojen perusteella, kts liite 1, Suur-Leppävaaran kaavoitus haluaa siirtää nykyisen Perkkaan jätevedenpumppaamon n. 200m pohjoiseen. Lisäksi samalle alueelle sijoitettaisiin uutta Espoon päävesijohtoa palveleva paineenkorotusasema. Nykyinen Perkkaan jätevedenpumppaamo on yksi suurimmista Espoon pumppaamoista, ja se siirtää koko Perkkaan, Itä-Leppävaaran sekä Vallikallion jätevedet eteenpäin. Liittyjälukumääräarvio on n ihmistä.

5 Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) Perkkaan alueen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy myös HSY:n strateginen hanke uudesta Espoon päävesijohdosta, jonka on määrä valmistua v lopussa. Hankkeessa on suunniteltu päävesijohdon ja paineenkorotusaseman rakentamista Perkkaan alueelle. Päävesijohto on välttämätön Espoon vedenjakelulle, kun Dämmanin vesilaitos suljetaan v alussa. Lausunto 1. Aikatauluasiat ja alue yleisesti a. Jätevesipumppaamon siirtäminen sekä paineenkorotusaseman sijoittaminen Perkkaantien pohjoispuolelle, junaradan viereen aiheuttaa merkittäviä siirtotoimenpiteitä nykyverkostolle sekä suunnitelluille johdoille. Siirrot koskevat pääosin nykyisiä pääviemäreitä kokoluokassa 800mm sekä suunniteltuja päävesijohtoja kokoluokassa 600mm - 800mm. Johdot jouduttaisiin siirtämään (suunnittelemaan alusta lähtien sekä rakentamaan) pitkältä matkalta monesta suunnasta (Perkkaantie, Perkkaan alue, Vermon suunta) b. Ajallisesti siirtohanke vaatisi pitkän ajanjakson sekä suuria satsauksia, jotka haittaavat Perkkaantien suunnittelua ja rakentamisen aikatauluja. Jätevedenpumppaamon siirtotoimenpiteet ja suunnittelu liittyy myös Espoon uuden päävesijohdon ja sen paineenkorotusaseman suunnittelun ja rakentamisen kautta koko hankkeen aikatauluun, joka on kriittinen. c. Perkkaantien suunnitelmiin ehdotetulla siirtotarpeella on vaikutusta monelta osalta (etenkin, jos pumppaamo pitäisi siirtää Perkkaantien pohjoispuolelle, aiheuttaisi se lisävetoja ns. superlifelabin tontin osalta); aikataulu jo nyt ongelmallinen, tilaa ei liiemmin ole uusille pääviemäreille ja muille suuren kokoluokan putkivedoille 2. Pumppaamon ja olevien viemäreiden kustannukset koituvat kaavahankkeen maksettaviksi a) Pumppaamon siirtokustannukset 1,5 milj. b) Pääviemäreiden siirrot (jätevesi- ja paineviemärit d800 2x200m) 1 milj. c) pienempien viemäreiden siirtokustannukset 0,5 mili. 3 milj. Luvut ovat alustavia arvioita, ja niihin voi kohdistua riskejä mm. maaperäolosuhteista, linjauksista ja paikallisista esteistä. Pohjaolosuhteet alueella ovat paikoitellen erittäin hankalat, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia (olemassa olevat tiedot otettu mukaan laskelmaan). Lisäksi kustannuksia aiheuttavat mm. nykyisen pumppaamon purkaminen ja muiden olevien rakenteiden mahdolliset muutokset siirron yhteydessä. 3. Suunnittelunäkökohtia ja muita huomioitavia seikkoja a. Suunniteltavien putkien määrä kasvaa Ja risteilyt tonttien, raidejokerin sekä Perkkaantien katujohtojen kanssa ovat hankalia. Perkkaantien ja Monikonpuron alittavat pääviemärit (2 kpl kokoluokalta dn800) ja päävesijohdot (2xd800 ja 1 xd600) vaativat suojaputkineen minimissään 7 m levyisen alueen. Raidejokerin alitus suojaputkessa 1 suojakanaalissa haittaa johtojen kunnossapitoa. b. Monikonpuron alitus jouduttaisiin tekemään pääviemäreillä useampaan kertaan eri kohdissa Perkkaantietä. c. Pumppaamo on saneerattu vuosina , ja se on tällä hetkellä toiminnallisesti erittäin hyvässä kunnossa. 4. Vaihtoehtoja nykytontin ilmeen parantamiseen a. HSY voi osallistua pumppaamon ulkoasun (verhoilu, muotoilu jne.) kustannuksiin b. Pumppaamon rakentaminen nykypaikalleen, mutta maanalaiseksi c. Pumppaamon yhdistäminen muuhun rakentamiseen i. halliratkaisuna (osaksi uutta, suunniteltavaa, rakennusta), jolloin pumppaamo sijaitsisi kerrostalon "kellarissa" ii. omana erillisenä rakenteena, joka suunnitellaan ja rakennetaan samoilla pinta- jne. ratkaisuilla kuin ympäröivät kerrostalot (ks. kohta 4.a.)

6 Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) Vastine: Neuvotteluissa HSY:n kanssa ja asemakaavaehdotukseen kuuluvan kunnallistekniikan suunnitelman laatimisessa on päädytty seuraavaan ratkaisuun. Päävesijohdon paineenkorotusasema sijoitetaan johtotunnelin sisäänkäynnin yhteyteen. Pääviemärin pumppaamo ehdotetaan siirrettäväksi Perkkantien pohjoispuolelle kortteliin tontille no 3, jonka Senaattikiinteistöt omistaa. Paikka on pumppaamolle sopiva, kun viereen tuleva rakentaminen on lähinnä tontin huoltopihoja, katua ja rata-aluetta, joissa pumppaamon mahdolliset hajut eivät häiritse ympäristöä. Lausunto ja vastine annetaan tiedoksi tekniselle keskukselle. 3. Tekninen keskus, Katu- ja viherpalvelut Harri Tanska Kaava-alueelle tulee laatia perusteellinen kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Tulvareittien toimivuus tulee varmistaa. Länsi - itä suuntainen viheralue tulee toteuttaa niin leveänä, että se voisi kohtuullisin kustannuksin toimia myös tulvareittinä. Monikonpuron varren viheralueen tulee myös olla leveämpi. Alueen heikosta kantavuudesta johtuen taloja ei tule rakentaa katualueeseen kiinni. Rakennusala tulee sijoittaa niin kauas kadusta, että kaikki tontille kuuluvat toiminnot ja rakenteet (perustukset, salaojat, kaivot ym.) voidaan toteuttaa tontilla. Maaperä ja rakennettavuus Alueen kaakkoisosa, hevosurheilukeskuksen korttelialue, on rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvaa aluetta (rakennettavuusluokka 6). Eteläosaltaan alue on erittäin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä (rakennettavuusluokka 5 a). Pohjoisosa on pääosin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä (rakennettavuusluokka 4). Kaava-alueella ei tule rakentaa nykyisen maanpinna alapuolelle. Mikäli rakennetaan, tulee rakenteet tehdä vesitiiviinä sekä kohteista tulee laatia erilliset pohjavedenhallintasuunnitelmat. Vastine: Asemakaavaehdotukseen on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty tulviin ja hulevesien johtamiseen sekä Monikonpuron (=Vermonoja) tilavaraukseen. Korttelialueet ja kadut nostetaan kaava-alueella korkoon +2.8 mpy. Rakennusalat eivät ulotu kiinni katualueisiin. Asemakaavamääräyksiin on lisätty: Mikäli tiloja rakennetaan nykyisen maanpinnan alapuolelle tulee rakenteet tehdä vesitiiviinä sekä kohteista tulee laatia erilliset pohjaveden hallintasuunnitelmat. Lausunto ja vastine annetaan tiedoksi tekniselle keskukselle.