Risk Consulting. Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuu. Vastuu-Navigaattori kokemuksia käytännön riskienhallinnasta

Transkriptio

1 Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 1 / Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuu Vastuu-Navigaattori kokemuksia käytännön riskienhallinnasta

2 Sisältö Pääkirjoitus Keskittyminen kannattaa kriisiaikoinakin Sadan julkisesti noteeratun ruotsalaisyrityksen riski- ja kriisitutkimus 8 Ilmastonmuutos vastuukysymyskö? 14 Turbulenssia jälleenvakuutusmarkkinoilla....4 Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuu Sadan julkisesti noteeratun ruotsalaisyrityksen riski- ja kriisitutkimus....8 Kun epätodennäköisestä tulee totta Hyvin suunniteltu savunpoisto suojelee ihmisiä ja vähentää vahinkoja Ilmastonmuutos vastuukysymyskö? Vastuu-Navigaattori kokemuksia käytännön riskienhallinnasta Julkaisija If Suurasiakkaat Niittyportti 4 A Espoo IF puh Päätoimittaja Juha Ettala Toimituskunta Olav Breen Ken Henningson Lars von Hertzen Harry Nordqvist Inkeri Salin Anna Maria Vähäkuopus Tuotanto Markkinointiviestintä Dialogi Oy Paino Painotalo Auranen Oy Osoitteenmuutokset inkeri.salin@if.fi If ja Liberty Mutual riskienhallintakumppanimme Yhdysvalloissa 21 If ja Liberty Mutual riskienhallintakumppanimme Yhdysvalloissa Kyky johtaa turvallisuutta on keskeinen esimiestaito Tehokas työhön paluun hallinta tuo kustannussäästöjä ASKEL turvallisempaan työympäristöön Ifissä tapahtuu Nimityksiä Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen ja englanninkielinen versio. ISSN Kannen kuva Kuvapörssi Oy/Jupiterimages Aluksi rahoituskriisiltä näyttänyt ja myöhemmin talouskriisiksi kuvailtu maailmantalouden ilmiö on nyt muuttunut taantumaksi, joka vaikuttaa useimpiin yrityksiin ja toimialoihin. Monet yritykset kohtaavat ennen näkemättömiä haasteita, ja yritysjohtajien voi olla vaikea päättää, miten tilanteeseen olisi reagoitava. Me Ifissä olemme sitä mieltä, että vakuutusalan kannalta ainakin yksi asia on varma nykyisissä markkinaolosuhteissa: nyt vakuutusyhtiöiden laatu todella punnitaan, ja vaikeasta markkinatilanteesta kärsivät vähiten ne yhtiöt, jotka ovat panostaneet ammattitaitoiseen ja vaatimustenmukaiseen toimintaan. Nykyisessä taloustilanteessa Ifin markkina-asema on itse asiassa erittäin hyvä, ja uskomme vakaasti, että tästä erinomaisesta asemasta hyötyvät myös Ifin asiakkaat ja kumppanit. Ifin vahvaan asemaan on nykyisessä markkinatilanteessa kolme keskeistä syytä: 1. Hajautettu vakuutuskanta ja vahva pääomapohja. If on ylivoimaisesti suurin vahinkovakuuttaja Pohjoismaissa, joten yhtiöllä on hyvin hajautettu vakuutuskanta. Lisäksi Ifillä on erittäin vahva pääomapohja ja järkevä varauksia koskeva politiikka, minkä ansiosta yhtiön S&P-luottoluokitus onkin A. If on Pohjoismaiden suurimpiin rahoituslaitoksiin lukeutuvan Sampo-konsernin kokonaan omistama tytäryhtiö. 2. Keskittyminen vahinkovakuuttamiseen ja toiminnan tehokkuuteen. If perustettiin vuonna 1999 vahinkovakuutukseen keskittyväksi yhtiöksi, ja noudatamme edelleen samaa strategiaa. Näin ollen keskitymme siihen, mitä osaamme ja missä olemme mielestämme parhaita, eli Pohjoismaiden ja Baltian alueen kotitalouksien ja yritysten vahinkovakuuttamiseen. Pyrimme jatkuvasti parantamaan tuote-, palvelu- ja konseptitarjontaamme, mutta pysymme kuitenkin aina tarkasti omimmalla alueellamme eli vahinkovakuuttamisessa ja olemme hyvin ylpeitä siitä, että olemme juuri tämän alan asiantuntijoita. Tämä strategia on varmasti erityisen menestyksekäs nykyisessä markkinatilanteessa, koska sen avulla voimme pitää toimintamme riittävän yksinkertaisena ja keskittyä toiminnan jatkuvaan tehostamiseen. 3. Ammattitaidon ja vaatimustenmukaisuuden kulttuuri. Ifin yrityskulttuurin kulmakiviä ovat vankka ammattitaito ja sekä sisäisten että ulkoisten sääntöjen ja ohjeiden tiukka noudattaminen. Keskittyminen ammattitaitoiseen ja vaatimustenmukaiseen toimintaan on nykyään ratkaisevan tärkeää monen yrityksen selviytymisen kannalta. Odotammekin nyt hyötyvämme niistä huomattavista toimista, joita olemme toteuttaneet varmistaaksemme toimintamme vaatimustenmukaisuuden liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Uskomme vakaasti, että näistä toimista on hyötyä myös asiakkaillemme. Me kaikki toivomme, että talouden taantuma menee pian ohi. On kuitenkin tärkeää varautua myös pessimistisempiin tulevaisuudennäkymiin. Tämän vuoksi keskitymme edelleen toimintamme tehostamiseen. Näin voimme auttaa sekä pohjoismaisia suuryrityksiä että kotitalouksia koko tämän kriisin ajan ja myös tulevina parempina aikoina. Olimme hyvin ilahtuneita, kun saimme tietää, että If valittiin Euromoneyn vuosittaisessa vakuutustutkimuksessa Pohjoismaiden ja Baltian parhaaksi vakuuttajaksi. If sai parhaan vakuuttajan tunnustuksen myös korvaustoiminnastaan ja hinnoittelustaan. Arvostamme hyvin paljon tätä asiakkailta ja kumppaneilta saamaamme myönteistä palautetta. Pidämme sitä selvänä tunnustuksena strategiallemme, jonka mukaan keskitymme siihen, minkä osaamme parhaiten: Pohjoismaiden ja Baltian alueen asiakkaiden palvelemiseen vahinkovakuutusalalla. Morten Thorsrud IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009

3 PHOTOS TO GO PHOTOS TO GO Turbulenssia jälleenvakuutusmarkkinoilla Jälleenvakuutusmarkkinat kiristyvät. Hintapaineet kohdistuvat ensivakuuttajiin ja säteilevät sitä kautta vakuutusasiakkaiden hintoihin. Syyt juontavat juurensa maailmantalouden ongelmiin ja ilmastonmuutokseen. If pyrkii neuvottelemaan oman asiakaskuntansa kannalta mahdollisimman edulliset sopimukset. Yleinen käytäntö jälleenvakuutusmarkkinoilla on, että ensivakuuttajat käyvät neuvotteluja jälleenvakuutusyhtiöiden kanssa jälleenvakuutussuojastaan loppuvuodesta, niin että uudet käytännöt astuvat voimaan vuodenvaihteessa. Sopimukset ovat voimassa vuoden kerrallaan. Jo alkusyksystä 2008 Monte Carlo Rendezvoussa kaksi maailman suurinta jälleenvakuutusyhtiötä Münich Re ja Swiss Re antoivat varoituksen jälleenvakuutusmarkkinoiden kiristymisestä ja tarpeesta nostaa jälleenvakuutusmaksuja. Monte Carlo Rendezvous on yli jälleenvakuutusasiantuntijan vuosittainen tapaaminen, joka käynnistää syksyn jälleenvakuutussuojien ostoneuvottelut. Seuraavan kerran jälleenvakuuttamisen ammattilaiset tapasivat lokakuun lopussa Baden-Badenissa. Silloin keskustelua värittivät USA:n finanssiromahdus ja sen vaikutukset jälleenvakuuttamisen hintoihin. Jälleenvakuuttajat olivat kärsineet tappioita sijoitustoiminnassaan ja niillä oli vaikeuksia saada uutta pääomaa markkinoilta. Oli siis odottavissa, että oman pääoman hinta nousee. Pääoman hinta sisältyy aina osana jälleenvakuutuksen hintalaskelmiin. Sijoitustoiminnan kannattavuuden elpymistä tuskin on odotettavissa tämänkään vuoden aikana, sanoo Jorma Pöyhönen, jälleenvakuutusjohtaja Ifistä. Loppuvuotta kohden saatiin vielä kolmas huono uutinen, sillä USA:ssa viime vuonna riehuneiden hirmumyrskyjen Iken ja Gustavin kustannukset osoittautuivat arvioitua korkeammiksi. Toisin sanoen jälleenvakuutusyhtiöiden vakuutusliiketoimintakin on ollut tappiollista. Nämä kolme tekijää jälleenvakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tappiot, oman pääoman hinnan nousu ja vakuutusliiketoiminnan tappiollisuus ovat vääjäämättömästi johtaneet jälleenvakuutushintojen nostamisen, Pöyhönen selittää. Pöyhösen mukaan monilla pohjoismaisilla vakuutusyhtiöillä on ollut vaikeuksia ostaa jälleenvakuutussuojaa itselleen, jos niiden vakuutuskannassa on tapahtunut vahinkoja tai ne ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan, niin että riskien määrä vakuutuskannassa on kasvanut. Tästä johtuen ne joutuvat maksamaan jälleenvakuuttamisesta korkeamman hinnan. Maksujen nousupaineet jatkuvat Jo muutamien vuosien ajan If on jakanut jälleenvakuutussopimustensa uudistamisneuvottelut eri puolille vuotta siten, että uudistettu katastrofisuoja astuu voimaan vuoden alussa, omaisuussuojat huhtikuun alussa ja vastuuvakuutussuojat kesäkuun alussa. Vuodenvaihteessa voimaan astuneen katastrofiohjelman hintaneuvotteluissa saavutimme markkinahinnan. Kun hinnannousu markkinoilla oli 0 5 prosenttia, meidän hintamme pysyi ennallaan. Olimme siis hintahaarukan alapäässä, Pöyhönen kertoo. Kun omaisuuspohjainen vakuutus uudistetaan, odotettavissa on, että hinnat nousevat selkeästi, jos vakuutuskanta on kasvanut tai vahinkokehitys on ollut negatiivinen. Jälleenvakuutuksen hinnankorotukset tulevat silloin näkymään myös ensivakuutuksen hinnoissa, Pöyhönen toteaa. Eurooppalainen myrsky uusi hintatekijä Jälleenvakuutuksen hintaneuvotteluissa pohjoismaisten ensivakuuttajien lähtökohtana on, että Pohjoismaita tulisi käsitellä omana alueenaan, eikä niihin pitäisi kohdistaa hinnankorotuksia USA:ssa tapahtuneiden luonnonkatastrofien vuoksi, jos niissä vahinkokehitys on ollut huono. Jos maailmantalouden kehitys kuitenkin jatkuu huonona, USA:n hirmumyrskyjen vaikutukset tulevat pitkällä aikavälillä näkymään hinnoissa myös Pohjoismaissa. Ilmastonmuutos on tuonut Eurooppaan uuden ilmiön eurooppalaisen myrskyn. Se on aiheuttanut monissa maissa suuria tulvia. Münich Re onkin jo jonkin aikaa uhannut tämän vuoksi nostaa Keski-Euroopan katastrofijälleenvakuutusten hinnoittelua. Ifin toiminta-alueista Tanska ja Etelä-Ruotsi kuuluvat eurooppalaisen myrskyn alueeseen, Pöyhönen sanoo. Yhdentymiskehitystä jälleenvakuutusrintamalla Pöyhönen näkee, että jälleenvakuutusyhtiöiden talous on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa, kun niiden sijoitustoiminta kääntyy jälleen tuottavaksi. Viime vuosina on kuitenkin nähty, että taloutensa heikentyessä jälleenvakuuttajat ovat ryhtyneet etsimään vahvempaa kumppania ja fuusioituneet. Esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa Swiss Re:n ja Ge Frankonan fuusio sekä Scorin ja Converiumin yhteenliittyminen. Pelaajat kentällä ovat vähentyneet ja jäljelle jääneet ovat tulleet entistä voimakkaammiksi. Maailmantalouden kohentuessa uusia hyvin hoidettuja ja terveillä periaatteilla toimivia jälleenvakuutuskeskittymiä on kuitenkin odotettavissa Bermudalta. Tullaan näkemään uusi vuosiluokka, jonka kaikki yhtiöt merkitsevät ilman historian painolastia uudella pääomalla liikettä, jonka vakuutusmaksujen taso on parhaimmillaan hintasyklin ollessa nousussa tai lähellä huippua. Ensivakuuttajien kannalta markkinoiden keskittymiskehitys on huono. Meille olisi edullisempaa, että neuvotteluosapuolia ja kilpailua olisi enemmän. Nyt harvoilla ja voimakkailla jälleenvakuuttajilla on mahdollisuudet sanelupolitiikkaan hintaneuvotteluissa, Pöyhönen toteaa. Marjatta Pietilä 4 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009

4 Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuu Toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen henkilökohtaista vastuuta KUVAPÖRSSI OY / JUPITERIMAGES Konkurssien määrä Konkurssit Pohjoismaissa viiden viime vuoden aikana Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi ei voida koskaan poistaa vakuutuksen avulla, mutta vastuun Lähde: taloudellisia seurauksia voidaan. Tulevaisuuden suhdannenäkymät ja yritysten tulevat voittonäkymät ovat edelleen hämärän peitossa. On mahdotonta ennustaa, kuinka syvä ja pitkä taantumasta tulee ja missä tahdissa elpyminen aikanaan tapahtuu. Vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana koettu pudotus oli huomattavasti odotettua jyrkempi, ja maailmaa koettelee ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen taantuma, jota voidaan luonnehtia maailmanlaajuiseksi. Yhdysvalloissa subprime-kriisistä alkanut ja koko maailmaan levinnyt taantuma ei koske ainoastaan rahoitussektoria vaan on johtanut myös siihen, että kulutus ja investoinnit ovat yhtäkkiä tyrehtyneet. Joiltakin toimialoilta asiakkaat ovat kaikonneet miltei kokonaan, ja luotoista riippuvaiset yritykset elävät kovia aikoja. Juuri tällä hetkellä ruotsalainen SAAB taistelee olemassaolostaan, ja monet pääomasijoitusyhtiöiden kohdeyhtiöt ovat tuhon partaalla. Konkurssien määrä kasvaa koko ajan kaikissa Pohjoismaissa. Hallitustyöskentely Tällaisina aikoina yhtiöiden hallituksiin ja johtoon kohdistuu yhä kovempi paine. Osakkeenomistajat, velkojat, viranomaiset ja media kiinnittävät niihin huonoina aikoina enemmän huomiota kuin niinä vuosina, jolloin yhtiöt voivat kertoa vahvasta kasvusta ja hyvistä tuloksista. Lisäksi yrityksen hallituksen tehtäväkenttä on viime vuosina laajentunut kattamaan muutakin kuin hallituksen perinteiset tehtävät eli toiminnan valvonnan sekä toimitusjohtajan nimittämisen ja erottamisen. Nykyään hallituksen tehtäviin kuuluvat myös strategian ja tavoitteiden määrittely, yhtiön riskienhallinta, eettisiä ja ympäristöasioita koskevien pe- riaatteiden laatiminen, hyvän hallintotavan noudattaminen, omistajapolitiikan määrittely jne. Hyvä hallinnointitapa Hallituksen tehtävien lisääntymisen sekä paljon julkisuutta saaneiden väärinkäytöstapausten johdosta myös erilaisia sääntöjä on alettu tarvita aiempaa enemmän. Osakkeenomistajien ja velkojien suojeluun liittyvän osakeyhtiölainsäädännön lisäksi on tullut voimaan koko joukko uusia säännöksiä, joista osa on luonteeltaan pakollisia ja osa vapaaehtoisia. Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa tapahtuneiden suurten yritysskandaalien jälkimainingeissa Corporate Governance -käsitteestä eli hyvästä hallintotavasta tuli muotisana. EU:n komissio laati vuonna 2003 ehdotuksen näitä asioita koskevaksi eurooppalaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Jäsenvaltioiden välisten suurten erojen takia komissio ei kuitenkaan vahvistanut yhteistä eurooppalaista pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia, vaan puolsi sen sijaan käytäntöä, jonka mukaan kaikki jäsenmaat päättäisivät omista kansallisista koodeistaan. Näiden koodien tulee komission mukaan perustua comply or explain -periaatteeseen (noudata tai selitä -periaate). Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on joko noudatettava koodin määräyksiä tai selitettävä ja perusteltava, miksi niistä on poikettu. Sekä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa että Tanskassa on julkaistu hyvää hallinnointitapaa koskevat koodit, joita pörssiyhtiöt ovat velvollisia noudattamaan. Vuonna 2006 EY-lainsäädäntöön tehtiin muutoksia, minkä johdosta myös Pohjoismaissa laadittiin oma kansallinen lainsäädäntö. Tämä lainsäädäntö merkitsee, että pörssiyhtiöt ovat velvollisia antamaan joka vuosi yhtiön hallinnointia koskevan raportin, johon sisältyy selonteko yhtiön sisäisen valvonta- ja riskinhallintajärjestelmän tärkeimmistä menetelmistä tilinpäätösraportoinnissa. Lisäksi pörssiyhtiöt ovat velvollisia selvittämään, millä tavalla ne noudattavat noudata tai selitä -mallin mukaista koodia. Raportti voi sisältyä toimintakertomukseen tai olla virallisesta vuosikertomuksesta erillinen asiakirja. Jälkimmäisessä tapauksessa riittää, että raportti julkaistaan yhtiön verkkosivuilla. Pohjoismaissa harjoitetun itsesääntelyn seurauksena hyvän hallinnointitavan koodin käyttö on levinnyt myös pörssiyhtiöiden ulkopuolelle. Aikana, jolloin ympäristöasioihin ja yritysten yhteiskuntavastuuseen (josta yleisesti käytetään nimitystä CSR Corporate Social Responsibility) liittyvät asiat saavat yhä enemmän huomiota tiedotusvälineissä, yhtiöiden on tärkeää pitää hyvää huolta tavaramerkistään. Yrityksen päätös noudattaa pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia vapaaehtoisesti on osoitus sen toiminnan vastuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä. SOX-laki tiukentaa sisäistä valvontaa Yhdysvalloissa on tehty päätös pörssiyhtiöiden hallinnointiasioiden hoitamisesta lainsäädäntöteitse. Erittäin laajalle ulottuvissa Sarbanes-Oxley Act (SOX) -lain säännöksissä on säännelty lukuisia pörssiyhtiöiden hallintoa koskevia asioita. Lain tarkoituksena on tiukentaa tilinpäätösten sisäistä valvontaa. Lakia sovelletaan kaikkiin yhdysvaltalaisiin ja ei-yhdysvaltalaisiin yhtiöihin, jotka ovat rekisteröineet osakkeita tai ADR-todistuksia (American Depository Receipts) voidakseen käydä kauppaa yhdysvaltalaisessa pörssissä tai yhdysvaltalaisella markkinapaikalla tai jotka ovat käynnistäneet menettelyn, jolla tarjotaan arvopapereita laajalle piirille Yhdysvalloissa. Lain tarkoitus on määrä toteuttaa neljän pääasiallisen toimenpiteen avulla: a) Osakemarkkinoille annettavia tilinpäätös- ja muita tietoja koskevien vaatimusten tiukentaminen, b) tilintarkastajien riippumattomuutta ja ammattitaitoa koskevien vaatimusten kiristäminen, c) sisäistä tarkastusta ja markkinoille annettavaa tietoa koskevat vaatimukset ja d) lain rikkomisesta aiheutuvat ankarat seuraamukset. SOX-lain käyttöönotto on lisännyt kustannuksia, jotka aiheutuvat asianomaisten yhtiöiden raportoinnista ja juridisten neuvontapalvelujen tarpeesta. Muutamat pohjoismaiset yhtiöt ovatkin luopuneet ADR-ohjelmistaan Yhdysvalloissa, koska niistä saatava hyöty ei enää kata kustannuksia. Yhdysvaltojen rahoitussektorin nykyisiä ja niiden taustalla olevia ongelmia tarkasteltaessa herää myös kysymys, voidaanko SOX:n tarkoituksen katsoa toteutuneen vai ei. Hallitustyöskentely laman aikana Kuluneen talven aikana koettu syvä lama on lisännyt hallituksen työtaakkaa monessa yrityksessä. Useilla aloilla nopea pudotus on lisännyt hallituksen aktiivisen työskentelyn ja säännöllisten kokousten merkitystä entisestään. Hallituksen riskiä voidaan pienentää varmistamalla sisäisen valvontajärjestelmän laadukkuus ja se, että hallituksen rahoituspolitiikka on jatkuvasti ajan tasalla ja maksuvalmiuden valvonta riittävä. Yritysten on myös tärkeää saada jatkuvasti ajantasaista tietoa asiakkaiden ja toimittajien luottokelpoisuudesta. Jos yritys kaikesta huolimatta joutuu akuuttiin kriisiin, hallituksella edellytetään olevan hyvät tiedot osakeyhtiölainsäädännön säännöksistä, joiden perusteella se sitten ryhtyy toimiin. Hallituksen henkilökohtainen vastuu saattaa kasvaa huomattavaksi esimerkiksi silloin, jos hallitus ei ryhdy lain edellyttämiin toimenpiteisiin, kun yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta. Tällaisen laiminlyönnin seurauksena hallituksen jäsenet saattavat konkurssin yhteydessä joutua maksuvelvollisiksi veloista, joita yhtiölle sen jälkeen syntyy. Vakuutus Hallinnonvastuuvakuutuksia on ollut Pohjoismaiden markkinoilla 1970-luvulta lähtien, ja nykyään valtaosa suuryrityksistä ottaa johdolleen tämäntyyppisen vakuutuksen. Vakuutus kattaa paitsi tuomitun vahingonkorvausvastuun myös oikeudenkäyntiin liittyvän lainopillisen asiamiehen käytöstä aiheutuvat kulut. Vakuutusta ei tietenkään voi käyttää tilanteissa, joissa on kyse rikoksesta. On vielä ennenaikaista arvioida, missä määrin nyt meneillään oleva lama lisää hallinnonvastuuvakuutusten piiriin kuuluvien korvausasioiden määrää Pohjoismaissa, mutta Yhdysvalloista saadun tilaston perusteella yhtiöiden hallituksia vastaan esitettyjä korvausvaatimuksia kuvaavat käyrät osoittavat jälleen ylöspäin muutaman laskusuuntaisen vuoden jälkeen. Alan kehitys Euroopassa laahaa koko finanssikriisin tavoin hieman Yhdysvaltoja jäljessä. Kuitenkin Manner-Euroopan suurpankit ovat juuri nyt korottamassa hallinnonvastuuvakuutustensa vakuutusmääriä. Tästä voitaneen päätellä, että kylmät tuulet alkavan puhaltaa myös Atlantin tällä puolen. Hallintovastuuvakuutus Yritys ottaa hallinnonvastuuvakuutuksen siten, että vakuutettuina ovat yksittäiset henkilöt. Vakuutus kattaa Ruotsissa sekä vahingonkorvausvastuun että henkilön niin kutsutun velkavastuun. Tämän lisäksi vakuutus korvaa lainopillisen asiamiehen käytöstä aiheutuvat kustannukset sekä oikeudenkäyntikulut. Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueen strategia tähtää kasvuun tällä vakuuttamisen osaalueella. Tavoitteen mukaisesti If tuo vuoden 2009 aikana markkinoille uudet pohjoismaiset hallinnonvastuuvakuutusehdot. Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueella taloudelliseen vastuuseen liittyviä asioita hoitaa Financial Lines -yksikkö, jonka pohjoismainen johtaja on Mats-Ola Jakobsson. Mats-Ola Jakobsson matsola.jakobsson@if.se 6 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009

5 Sadan julkisesti noteeratun ruotsalaisyrityksen riski- ja kriisitutkimus If toteutti vuosina 2007 ja 2008 tutkimuksen, jossa tarkasteltiin sadan satunnaisesti valitun, OMX:n Tukholman Pörssissä noteeratun yrityksen käsityksiä riskienhallinnasta ja etenkin Mitä pidätte tärkeimpänä tekijänä, joka lisää yritykseenne kohdistuvia uhkia? (2007) 27% 19% 18% 11% 25% 27% 10% 6% 1% 12% 6% KUVAPÖRSSI OY / JUPITERIMAGES niiden kriisinhallintakapasiteetista. Tutkimus tehtiin haastattelemalla puhelimitse henkilöä, jonka yritys ilmoitti vastaavan riskienhallinnastaan. Haastateltavalle esitettiin noin 20 kysymystä. Tässä yhteydessä mielenkiintoinen huomio oli myös se, että riskienhallinnasta vastaavan henkilön asema voi vaihdella paljonkin eri yrityksissä. Tässä artikkelissa esitellään muutama tutkimukseen sisältyneistä kysymyksistä vastauksineen ja kommentoidaan niitä lyhyesti. Onko yrityksessänne analysoitu uhkia, jotka kohdistuvat liiketoiminnan kannalta kriittisiin prosesseihin? (2008) 38% 29% 6% 18% 9% Kyllä äskettäin Kyllä muutama vuosi sitten Kyllä useita vuosia sitten Ei En tiedä Yhteiskuntaan kohdistuvat uhkat Järjestäytynyt rikollisuus Johtoon kohdistuva tiedotusvälineiden huomio Globalisaatio Sisäpiiririkokset/Petokset Lisääntynyt riippuvuus tietotekniikasta Rahoituskriisi Lisääntynyt riippuvuus toimittajista Lisääntynyt riippuvuus avainhenkilöstöstä En tiedä Muu tekijä Mitä pidätte tärkeimpänä tekijänä, joka lisää yritykseenne kohdistuvia uhkia? (2008) 16% Kuinka hyvin yrityksenne on mielestänne valmistautunut toimimaan tehokkaasti kriisitilanteessa? (1 8, 1 = valmistautumaton ja 8 = erittäin hyvin valmistautunut (2008)) 0% 0% 1% 17% 25% 29% 22% Kommentti: Haastatelluista 82 prosenttia antoi yritykselleen vähintään arvosanan 5, mitä voidaan pitää myönteisenä käsityksenä yrityksen kyvyistä. Kriisi määriteltiin haastattelussa seuraavasti: sellainen tapahtuma, jossa yrityksen normaali organisaatio ei pysty hallitsemaan toimintaa. Joissakin yrityksissä riskienhallintajohtajat vastasivat, että jotkin osat organisaatiosta toimivat hyvin, kun taas toiset toimivat huonommin. 6% Kommentti: Jos tämä kysymys yhdistetään ensimmäiseen, on syytä huomata, että vain 38 prosenttia yrityksistä on analysoinut riski- ja uhkatilannettaan viime aikoina. Kun otetaan huomioon useilla aloilla tapahtuva nopea muutos, tämä on ainoa hyväksyttävä vastausvaihtoehto. Peräti 20 prosenttia yrityksistä vastasi, etteivät ne ole tehneet ollenkaan riski- ja uhka-analyysia, mikä on merkille pantavaa, koska kyse on pörssiyhtiöistä. Miten arvioitte uhkien kehittyvän seuraavien vuosien aikana? (2008) 38% 59% 3% Lisääntyvät Pysyvät ennallaan Vähentyvät Kommentti: Peräti 38 prosenttia haastatelluista uskoi uhkien kasvavan. Vuoden 2007 tutkimuksessa vain 25 prosenttia vastaajista uskoi yrityksensä liiketoiminnan uhkien kasvavan. Tulkitsemme tämän niin, että haastatellut riskienhallintajohtajat katsovat yrityksen riskien lisääntyvän yleisesti, mutta tähän näkemykseen saattaa vaikuttaa huomattavasti maailmantalouden nykyinen rahoituskriisi. Tämä ilmenee selvästi seuraavasta tarkentavasta kysymyksestä. 2% 7% 0% 1% 6% 8% 0% 1% 9% 9% Yhteiskuntaan kohdistuvat uhkat Järjestäytynyt rikollisuus Johtoon kohdistuva tiedotusvälineiden huomio Globalisaatio Sisäpiiririkokset/Petokset Lisääntynyt riippuvuus tietotekniikasta Rahoituskriisi Lisääntynyt riippuvuus toimittajista Lisääntynyt riippuvuus avainhenkilöstöstä En tiedä Muu tekijä Kommentti: On mielenkiintoista havaita merkittävä ero vastauksissa vuosien 2007 ja 2008 välillä. Näyttää siltä, että pääasiassa kulloinkin vallitseva tilanne ja toisaalta ulkoinen tilanne vaikuttavat ratkaisevasti vastaajien käsitykseen uhkien tulevasta kehityksestä. Olisi ehkä syytä tarkastella asiaa hieman kriittisesti ja pohtia, johtuivatko erot vastauksissa nykytilanteen analysoinnista, vai olivatko eroihin syynä mediassa vuonna 2008 lietsottu rahoituskriisi ja Carnegien sisäpiiriskandaalit, jotka olivat otsikoissa vuoden 2007 haastatteluja tehtäessä. Johtopäätöksiä kahdesta periaatteessa samansisältöisestä tutkimuksesta: Yhden henkilön on yksin vaikea hallita yrityksen koko riski- ja uhkatilannetta. Tutkittujen yritysten riskienhallintajohtajat eivät aina ole suoraan yhteydessä konsernin johtoon tai ylimpään johtoon, vaikka tällaista yhteyttä voidaan pitää tehokkaan riskienhallintatyön kannalta välttämättömänä. Riskienhallintajohtajat arvioivat yritykseensä kohdistuvien uhkien lisääntyvän, mutta tämä ei ole johtanut ulkoisten ja sisäisten uhkien analysoinnin parantamiseen. Riskienhallintajohtajat tietävät hyvin, että pörssiyhtiöihin kohdistuu moninaisia uhkia. If tutkii myös jatkossa julkisesti noteerattujen asiakasyritystensä näkemyksiä riskienhallinnasta ja kriisinhallintakapasiteetista. Koko tutkimus löytyy ruotsiksi osoitteesta om if pressrummet undersökningar arkiv. Lisätietoa aiheesta saat tarvittaessa myös tämän artikkelin kirjoittajalta. Ken Henningson ken.henningson@if.se 8 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009

6 Helikopterilentäjät vaativat dollarin käteismaksua, ennen kuin suostuvat lähtemään. He haluavat nähdä setelit omin silmin, tai muuten roottoreita ei käynnistetä. Kun epätodennäköisestä tulee totta Lokakuisena iltana Venäjällä Pietarin pohjoispuolella kolme ruotsalaista liikemiestä oli palaamassa ravintolasta hotellilleen. He eivät kuitenkaan päässeet hotellille asti. Matkalla heidät ryöstettiin ja pahoinpideltiin, ja he saivat vammoja yksi heistä loukkaantui hengenvaarallisesti. Vajaan kahden vuorokauden kuluttua tapauksesta loukkaantunut makasi ruotsalaisen sairaalan neurokirurgisella osastolla. Staffan Ljungberg, Göran Gullberg ja Magnus Ledin olivat yhtiönsä komennuksella Venäjällä, missä heidän oli tarkoitus solmia eräitä sopimuksia. Kylmänä lokakuun iltana uneliaassa pikkukaupungissa he illastivat ravintolassa päivän työn jälkeen. Maksettuaan laskun he päättivät palata hotellille kävellen ja haukata samalla hieman raitista ilmaa. Kolmestaan he tunsivat olonsa turvalliseksi. Mutta hetkessä miellyttävä iltahetki muuttui todelliseksi painajaiseksi. Sairaalaan kallomurtuman vuoksi Kello 1.00 yöllä Ifin yhteistyökumppanin SOS Internationalin hälytyskeskuksessa Kööpenhaminassa käsittelijä saa sairaalan hälytyskutsun vajaan asukkaan pikkukaupungista, joka sijaitsee 200 kilometriä Pietarista pohjoiseen. Kolme ruotsalaista on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi, ja heiltä on varastettu rahat, luottokortit ja henkilökohtaiset paperit Yksi heistä, Magnus Ledin, on loukkaantunut vakavasti, ja hänet on viety paikalliseen sairaalaan. Kaksi muuta miestä on selvinnyt vähäisin vammoin, mutta he ovat erittäin järkyttyneitä tapahtuneesta ja huolissaan työtoverinsa puolesta. Magnus Ledin on tajuissaan, mutta hänen tilansa on kriittinen. Hänellä on verenvuoto aivokalvossa, oksentelua, kova päänsärky ja voimakasta huimausta. Sairaalan röntgenosastolla todetaan, että kyseessä on kallonmurtuma ja Ledin siirretään teho-osastolle. Puutteita osaamisessa ja laitteissa Aluksi SOS International antaa tarvittavat taloudelliset sitoumukset Ledinin sairaala- hoidon korvaamisesta. Seuraavaksi SOS:n venäjää puhuva lääkäri ottaa yhteyttä pikkukaupungin sairaalan hoitavaan lääkäriin saadakseen diagnoosin ja selvittääkseen, onko sairaalan tekninen ja lääketieteellinen taso riittävä jatkohoitoa varten. SOS:n lääkäri arvioi, että paikallisessa sairaalassa ei ole tarvittavaa osaamista eikä laitteita vamman hoitamiseksi. Siksi tehdään päätös, että Ledin on tuotava mahdollisimman pikaisesti kotimaahansa Ruotsiin. Kuljetus tapahtuu ilmateitse pikkukaupungin lentokentältä, sillä ambulanssikuljetus Pietariin rasittaisi potilasta liikaa. Helikopterilentäjät painostavat Lentokentällä on vain pieni laskeutumisrata, jota lentokoneet eivät voi käyttää yöaikaan. Siksi helikopterikuljetus on ainoa vaihtoehto. Venäläinen helikopteriyritys palkataan huolehtimaan kuljetuksesta Pietarin lentokentälle, josta jatkettaisiin ambulanssilentokoneella Tukholmaan. Helikopterilentäjät vaativat dollarin käteismaksua, ennen kuin suostuvat lähtemään. SOS:n käsittelijä takaa SOS:n puolesta, että taloudellista katetta on ja lentäjät saavat kyllä rahansa. Lentäjät eivät kuitenkaan tyydy tähän. He haluavat nähdä setelit omin silmin, tai muuten roottoreita ei käynnistetä. Kotona Ruotsissa Magnus Ledinin vaimo on hyvin huolissaan miehensä hengestä ja terveydestä. Hän on ollut säännöllisesti yhteydessä SOS:n käsittelijään ja lääkäriin, joka pitää häntä ajan tasalla tilanteen kehittymisestä ja vakuuttaa, että hänen miehensä tila on vakaa. Samaan aikaan kolmelle eri ambulanssilentoyritykselle on lähetetty pyyntö kotiinkuljetuksen toteuttamiseksi Pietarista Ruotsiin. Uusia mutkia matkaan Sovitaan, että ambulanssilentokoneen lentäjät vievät dollaria mukanaan Pietariin ja luovuttavat rahat helikopterilentäjille lentokentällä. Kun tämä lupaus on annettu puhelimessa lentäjien kesken, helikopteri lähtee vihdoin pikkukaupungista. Pietarin lentokentällä ilmenee kuitenkin uusia ongelmia vain hetkeä ennen ambulanssilentokoneen lähtöä. Viranomaiset eivät anna lentokoneelle lähtölupaa, sillä Magnus Ledin on menettänyt ryöstön yhteydessä passinsa. He vaativat varmistusta siitä, ketä ollaan kuljettamassa pois Venäjältä. Tilanne on järjetön. Lentokoneessa on hengenvaarassa oleva potilas, ja kone ei saa lähtölupaa. Sellaiset säännöt kuitenkin ovat. SOS:n käsittelijä soittaa heti Ruotsin Pietarin konsulaattiin ja selostaa tilanteen vakavuuden. Konsulaatin työntekijä käy lentokentällä ja laatii käyttökelpoisen asiakirjan. Siihen otetaan kuva Ledinin ajokortista, jota ryöstäjät eivät onneksi vieneet. Lentokonekuljetus Lentokonekuljetukseen liittyy omat riskinsä, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Ledinin on päästävä mahdollisimman pian hoitoon ruotsalaiseen sairaalaan. SOS on varmistanut, että vastaanotto on järjestetty, kun lentokone laskeutuu Tukholman Arlandan lentokentälle, missä odottaa lääkäriambulanssi. Uppsalan sairaalalle on ilmoitettu etukäteen potilaan saapumisajankohta ja tila. Koko operaatio kestää puolitoista vuorokautta, jonka aikana käsittelijä seuraa jatkuvasti tilanteen kehittymistä, selvittää ongelmia ja järjestää asiat kuntoon. Kun Ledin on tuotu Ruotsin sairaalajärjestelmän piiriin, SOS Internationalin tehtävä on periaatteessa suoritettu. Staffan Ljungberg ja Göran Gullberg matkustavat kotiin pari päivää myöhemmin. Monimutkainen tapaus SOS Internationalin hallintojohtaja Bo Uggerhøj on käyttänyt edellä kerrottua tapausta esimerkkinä siitä, kuinka monimutkaista voi olla akuutin hätätilanteen hoitaminen vieraassa maassa. Joskus voi olla vaikea selittää ja havainnollistaa asiakkaillemme, mitä me oikeastaan teemme ja mikä merkitys sillä on. On helpointa esitellä konkreettinen tapaus ja näyttää, kuinka monta eri asiaa sisältyy tällaisiin avustustilanteisiin, Uggerhøj kertoo. Satuin ohimennen kuulemaan tästä Venäjän-tapauksesta hälytyskeskuksessa, ja sanoin eräälle käsittelijälle: Voisitko tulostaa tämän minulle? Hän toikin minulle melkoisen nipun papereita siinä oli tapahtumaloki, josta voi seurata tilanteen etenemistä ensimmäisestä yhteydenotosta tapauksen päätökseen. Lisäksi mukana oli valtavasti muita asiakirjoja, fakseja ja sähköpostiviestejä. Ei käsikirjoja Bo Uggerhøj huomauttaa, että lähes joka minuutti tehtiin jotain kutsun rekisteröimisestä aina siihen asti, että vaikeasti loukkaantunut mies oli lopulta ruotsalaisessa sairaalassa. Lisäksi koko ajan oli viestiliikennettä eri suuntiin vakuutusyhtiölle, omaisille, loukkaantuneen matkakumppaneille, kriisiryhmälle, lääkäreille, kuljettajille, sairaaloille ja viranomaisille, sekä SOS Internationalin sisäistä viestintää, kun tehtäviä jaettiin eri henkilöille. Tällaisten asioiden käsitteleminen nopeasti ja tehokkaasti ja oikeiden ratkaisujen tekeminen kaoottisessa ja hektisessä tilanteessa edellyttää vankkaa osaamista. Samalla täytyy myös huolehtia akuuttivaiheen kustannuksista muuten lento voikin maksaa kaksinkertaisesti. Kyse on kuusinumeroisista summista, Uggerhøj huomauttaa. Petri Mulari Monia niistä asioista, joita käsittelijä joutuu hoitamaan, ei ole missään käsikirjassa. Kuinka hankitaan helikopterikyyti? Kuinka järjestetään lentäjille käteismaksu Venäjällä? Kuinka saadaan konsulaatti mukaan tapauksen hoitoon? Siinä tarvitaan runsaasti kokemusta, intuitiota ja diplomaattisia kykyjä, Uggerhøj painottaa. Ei kompromisseja Ylilääkäri Lars Toft osallistuu päivittäisessä työssään SOS Internationalissa muun muassa hoitopäätösten tekemiseen ja kotiinkuljetuksiin. Varmistamme esimerkiksi sen, etteivät lääketieteelliset ja taloudelliset intressit sekoitu. Usein olemme tekemisissä yksityissairaalan kanssa, jonka henkilökunta on erittäin pätevää ja suhtautuu asiaan ammattimaisesti. Joskus on kuitenkin arvioitava, onko hoito välttämätöntä ja akuuttia vai voiko se odottaa potilaan kotiinpaluuta, Toft kertoo. Emme tee koskaan kompromisseja potilaan turvallisuuden suhteen. Emme hyväksy väärää hoitoa mutta emme myöskään liiallista tai tarpeetonta hoitoa, Toft painottaa. Maailman paras hälytyskeskus SOS International a/s on Pohjoismaiden johtava avustusorganisaatio, ja vuonna 2008 matkavakuutusalan kansainvälinen lehti ITIJ valitsi sen jo neljännen kerran maailman parhaaksi hälytyskeskukseksi. Vuodesta 1961 SOS on välittänyt palvelua ja apua useimpien pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden puolesta. Yrityksen omistaa 24 johtavaa pohjoismaista vakuutusyhtiötä. Organisaation yli 650 työntekijää edustavat 19:ää eri kansallisuutta, ja he osaavat yhteensä yli 30:tä eri kieltä. SOS:n kotipaikka on Kööpenhamina, ja sillä on tytäryhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä 26 paikallista edustajaa eri puolilla maailmaa. SOS International hoitaa Tanskan pakolliset matkasairausvakuutukset ja tarjoaa henkilö- ja autovahinkoihin liittyvän avun lisäksi mm. erilaisia seuranta-, valvonta-, terveydenhoito- ja kriisinhallintatuotteita ja -palveluja. Lisätietoa löydät osoitteesta Vuonna 2008 SOS hoiti yli kansainvälistä tapausta. Joka vuosi yli henkilöä tarvitsee matkaltaan kotiinkuljetusapua. Noin 500 tapauksessa vuosittain potilaan tila on niin kriittinen, että SOS:n lääkärin arvion mukaan kotiinkuljetuksessa tarvitaan ambulanssilentokonetta. Tällöin joku verkoston 200 lääkäristä tai sairaanhoitajasta lähtee paikan päälle saattaakseen potilaan tämän kotimaahan jatkohoitoa varten. If Assistance Vuosittain tuhannet Ifin asiakkaat saavat apua Ifin matka-apupalvelusta. Käytännössä avun tarjoaa maailman paras avustusorganisaatio, SOS International. SOS International vastaa Ifin asiakkaiden avustamisesta kaikkialla maailmassa ja kaikkina vuorokaudenaikoina. Ifin matka-apu on Ifiä varten räätälöity avustusjärjestely, joka perustuu Ifin korkeisiin laatu- ja asiakaspalveluvaatimuksiin. Carl Östervall carl.ostervall@if.se 10 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

7 LEHTIKUVA Hyvin suunniteltu savunpoisto suojelee ihmisiä ja vähentää vahinkoja Savun täyttämä rakennus on uhka ihmishengelle ja omaisuudelle. Korvausilmaa Esimerkki toimivasta savunpoistosta. Huomaa korvausilma-aukot ja savusulut. Tänä päivänä käytössä olevissa savunpoistolaitteistossa esiintyy monenlaisia riskejä ja puutteita. Varautumalla paloriskeihin jo suunnittelun alkuvaiheessa voidaan savunpoistoratkaisu määritellä optimaalisella ja kustannuksia säästävällä tavalla. Pintakäsittelylaitoksen palossa palokunta ei saanut kattoikkunoita auki, minkä seurauksena palava tila täyttyi savulla aiheuttaen koko tuotantohallin tuhoutumisen. Tuotevaraston palossa palokunta oletti sprinklerin sammuttaneen palon, katkaisi sprinklerin vedensyötön ja lähti järjestämään savunpoistoa. Varastossa ei kuitenkaan ollut savunpoistomahdollisuutta. Tämän johdosta savukaasujen täyttämä varasto leimahti uudelleen liekkeihin ja tuotevarasto tuhoutui. Huonosti toimivan savunpoiston seurauksena syntyy mittavia omaisuusvahinkoja. Savunpoistolaitteistojen tarkastuksissa on paljastunut monenlaisia riskejä: puutteellisista kaapeloinneista johtuen laitteisto ei ole käynnistynyt, huolto- ja kunnossapito-ohjeistus on ollut kateissa tai puutteellista, puhaltimet ovat pyörineet väärin päin, laukaisuryhmät ovat olleet sekaisin, savunpoistoluukut on ruuvattu tai kitattu kiinni, laitteisto on viritetty nippusiteillä, mekanismit on rikottu. Savunpoisto turvaa pelastautumisen Savunpoistolaitteiden tehtävänä on turvata ihmisten pelastautuminen, helpottaa pelastus- ja sammutustyötä sekä rajoittaa palovahinkoja. Savun täyttämästä rakennuksesta on vaikea pelastaa ihmi- siä ja sammuttaa alkanut palo. Savun ja noen leviäminen aiheuttaa suuria omaisuusvahinkoja. Palon aikana automaattisesti toimivat savunpoistolaitteet turvaavat ihmisten poistumista rakennuksesta. Helposti avattavat savunpoistoluukut tai käynnistettävät puhaltimet nopeuttavat pelastusja sammutustehtäviä. Savunpoiston pääperiaatteet Toimivan savunpoiston neljä tärkeintä pääperiaatetta ovat: Savu poistetaan huoneen yläosan savupatjasta joko savunpoistoluukkujen kautta tai savunpoistopuhaltimien avulla ja tilalle johdetaan puhdasta korvausilmaa huoneen alaosasta. Näin huoneen alaosaan syntyy savuton vyöhyke. Savuton tila aikaansaadaan paineistamalla suojattava tila puhaltimilla. Paineen mukaan ohjattavilla puhaltimilla paine ja savuvirtaukset saadaan ohjatuksi suunnitelmien mukaisesti. Laimentamalla savukaasutiheyttä saadaan huonetilassa siedettävät olosuhteet. Esimerkiksi sähkötiloissa tällä estetään herkkiä laitteita vaurioitumasta. Tilaan luodaan suuntapainepuhaltimilla savuttomia alueita. Näin ihmiset voivat poistua savuttomien alueiden kautta turvalliseen paikkaan. Tällaisia ratkaisuja käytetään tunneleissa ja maanalaisissa tiloissa esim. pysäköintitiloissa. Savunpoistolaitteistot Savunpoistolaitteisto koostuu korvausilma-aukoista, savusuluista, savunpoistoluukuista ja -puhaltimista, kanavarakenteista sekä ohjauskeskuksista tehon lähteineen. Savunpoistolaitteiden tekniset vaatimukset, suunnittelu- ja asennusohjeet on esitetty muutama vuosi sitten pääosin voimaan tulleessa savunpoistostandardissa EN Korvausilma-aukkoina käytetään ovia, ikkunoita tai erillisiä luukkuja, joiden kautta virtaa poistettavaa savukaasun tilavuutta vastaava määrä ilmaa. Ne sijoitetaan poistettavan savupatjan alapuoliseen, savuttomaan kerrokseen. Korvausilma-aukot avautuvat ennen savunpoistopuhaltimien käynnistymistä. Savunpoisto tapahtuu joko painovoimaisena savunpoistoluukkujen kautta tai koneellisena savunpoistopuhaltimien ja/ tai kanavien kautta. Laitteistojen valinnassa tulee ottaa huomioon eri menetelmien väliset rajoitukset. Lähtökohtaisesti kaikki järjestelmän kaapeloinnit tulee tehdä palonkestävistä materiaaleista. Ohjauskeskusten valinnassa tulee painottaa niiden helppokäyttöisyyttä ja ne tulee sijoittaa samaan tilaan muiden paloteknisten järjestelmien ohjauskeskuksien kanssa. Suunnittelun perustana riskikartoitus Varautumalla paloriskeihin jo suunnittelun alkuvaiheessa, voidaan hankkeen savunpoistoratkaisu määritellä optimaalisella ja kustannuksia säästävällä tavalla. Tässä vaiheessa tarkastelun piirissä tulisi olla myös muut palotekniset järjestelmät. Hankesuunnitteluvaiheessa on tärkeää, että eri osapuolet esim. rakennushankkeeseen ryhtyvä, päätoteuttaja, suunnittelijat ja viranomaiset yhteisessä tilaisuudessa (work-shop) määrittelevät riskit ja arvioivat niiden todennäköisyyttä ja vakavuutta. Savunpoistoratkaisua mietittäessä on paloviranomaisen rooli ratkaisevan tärkeä. Riskikartoituksen perusteella selvitetään palokuormien määrä, laatu ja sijoitus. Syttymislähteet luetteloidaan ja syttymien todennäköisyyttä arvioidaan. Mitoittavat palotapahtumat analysoidaan. Tilojen käyttötarkoitusten asettamat turvallisuusvaatimukset, henkilömäärät ja poistumisreiteille asetetut vaatimukset kartoitetaan. Näiden toimenpiteiden tuloksena voidaan savunpoistolaitteisto suunnitella. Tarkastukset, käyttö ja kunnossapito Savunpoistolaitteiden tarkastuksien tulee ulottua niiden koko elinkaaren alueelle; suunnitelmiin, asennuksiin sekä laitteiden käyttöön ja kunnossapitoon. Kokemus on osoittanut, että näihin kaikkiin solmupisteisiin sisältyy riskejä, joiden seurauksena ne palotilanteessa voivat toimia puutteellisella tavalla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää urakan luovutusvaiheen tarkastuksiin ja toiminnallisen kunnon ylläpitäviin vuosittaisiin tarkastuksiin. Keskeisessä asemassa ovat selkeät ja kattavat käyttö- ja kunnossapito-ohjeet sekä suoritettujen tarkastusten ja testausten dokumentointi. Kiinteistön omistaja ja haltija ovat vastuussa näiden ohjeistusten ajantasaisuudesta ja siitä, että savunpoistolaitteet ovat jatkuvasti toimintakunnossa. Jokaisen laitteen toimintakunto on tarkastettava ainakin kerran 5 vuoden aikana. Vaativissa kohteissa tulee käyttää pätevää ulkopuolista tarkastajaa. Tavoitteena palokuolemien väheneminen Savunpoistostandardin EN12101 käyttöönoton myötä voidaan tulevissa ratkaisuissa parantaa kohteen paloturvallisuutta toimivilla savunpoistoratkaisuilla ja tällä tavalla pienentää henkilö- ja omaisuusvahinkoihin kohdistuvaa riskiä. Vahingontorjunnassa savunpoisto tulee aina ottaa huomioon. Palokuolemien vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää monessa Euroopan maassa, mutta erityisesti Suomessa. Suomen kansallisena tavoitteena on vuoteen 2012 mennessä päästä n. 110 palokuolemasta tasolle 30. Asuinkerrostalon savunpoistoratkaisujen kehittäminen paineistusperiaatetta hyödyntäen voisi olla yksi tärkeä askel palokuolemien vähentämiseksi. Timo Salmi, johtava asiantuntija, Inspecta Pekka Kallioniemi, johtava asiantuntija, Inspecta 12 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

8 Ilmastonmuutos vastuukysymyskö? PHOTOS TO GO Ilmastonmuutos täyttää uutisotsikot se on 2000-luvun ykkösaihe. Kyse ei ole vain ilmaston lämpenemisestä ja sen välittömistä vaikutuksista, kuten merenpinnan noususta, kuivuuden, helleaaltojen ja muiden äärimmäisten luonnonilmiöiden yleistymisestä sekä kasvi- ja eläinlajien kuolemisesta sukupuuttoon. Vaikutukset ulottuvat myös yhteiskuntaan, liiketoimintaan ja politiikkaan. Vakuutusalalla tarkastellaan ja luodaan malleja pääasiassa vain omaisuusvakuutuksia varten. Erityisesti tämä koskee luonnonkatastrofeja kuten pyörremyrskyt, lämpöaallot ja voimakkaat sadekaudet sekä niiden aiheuttamia välillisiä vahinkoja. Lisäksi painotetaan pandemioiksi muodostuvia tarttuvia tauteja. Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on vastuun ja vastuuvakuutusalan kanssa? Tätä kysymystä koskevat käsityksemme perustuvat oletukseen, että ilmastonmuutos on todella meneillään, että ihmiset aiheuttavat sen ja ettei se ole tiedemiesten tai poliitikkojen keksintöä. Ilmastonmuutosskeptikoiden määrä pienenee nopeasti. Yksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change) perusväittämistä on, että varsin todennäköisesti ihmiskunta on aiheuttanut muutokset erilaisilla päästöillä ja maankäytön muutoksilla. Ilmastonmuutos: Kuka on vastuussa? Ensimmäiseksi on vastattava kysymykseen: Kuka on vastuussa ilmastonmuutoksesta? Tavallisesti vastuu syntyy syy-yh- teydestä tekoon tai laiminlyönnistä. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, tällaisen syy-yhteyden osoittaminen on kuitenkin monimutkaista. Onko teollisuus vastuussa, koska se tuottaa hiilidioksidipäästöjä ja ympäristölle vaarallisia tuotteita? Vai onko syy lentoyhtiöiden? Valtavien rahtialusten, autonomistajien vai peräti lehmien? Vai ovatko taustalla aivan eri tekijät? Mikä on kunkin tekijän osuus ilmastonmuutoksen ja sen seurausten aiheuttajana? Koska edes syy-yhteyttä ei voida ratkaista kiistattomasti monien hyvin erilaisten tekijöiden vuorovaikutuksen vuoksi, on vielä vaikeampaa luoda vakaa oikeusperusta, jolla vastuu voitaisiin jakaa mahdollisten aiheuttajien kesken. Myöskään vastuun oikeusperusta ei ole yhdenmukainen. Vastuu voidaan määritellä usean eri lain mukaan jopa samassa maassa. Kuten odottaa saattaa, mikään ei ole mahdotonta edes näin monimutkaisella alalla, ainakaan Yhdysvalloissa. Asianajajat ovat huomanneet ilmastonmuutoskysymykseen liittyvät valtavat mahdollisuudet. Oikeusjuttuja on jo meneillään: Yhdysvaltain korkein oikeus käsitteli ilmastonmuutosta vuonna 2007 asiassa Massachusetts vastaan Environmental Protection Agency (EPA) antamassaan päätöksessä. Tuomioistuin määritteli kasvihuonekaasupäästöt ilmansaasteeksi, mikä antoi EPAlle valtuudet säädellä esimerkiksi moottoriajoneuvojen päästöjä. Lisäksi ilmanlaatua säätelevän lain (Clean Air Act) säännöksissä todetaan, että EPA vastaa toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään teollisuuslaitosten, kuten voimalaitosten, päästöjä. Vaikka käytännössä on mahdotonta erottaa ja määritellä, mikä on autoilijoiden, autonvalmistajien, autovakuutusyhtiöiden ja polttoaineyhtiöiden osuus moottoriajoneuvopäästöjen aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta, yhä useammat saastumisen uhrit yrittävät saada korvausta autonvalmistajilta. Japanissa 500 astmapotilasta haastoi seitsemän autonvalmistajaa oikeuteen vuonna 1996 ja syytti erityisesti dieselajoneuvoja sairaudestaan. Elokuussa 2007 maan korkein oikeus ehdotti ratkaisua, johon sisältyi 7,7 miljoonan euron korvaus ja 21 miljoonan euron terveysrahasto. Järjestely hyväksyttiin. Tämä tapaus koski kuitenkin liikenne- 14 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

9 päästöjen epäsuorasti aiheuttamia terveysongelmia, ei ilmastonmuutoksen seurauksia, kun taas vuodelta 2007 oleva tapaus Kalifornia vastaan General Motors liittyy lähemmin aiheeseemme. Kalifornian osavaltio oli haastanut kuusi suurta autonvalmistajaa oikeuteen niiden valmistamien ajoneuvojen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Näiden kaasujen osuus on yli 30 prosenttia Kalifornian kokonaispäästöistä. Kalifornian pohjoinen alioikeus hylkäsi asian sillä perusteella, että kongressilla on valta asettaa päästörajoja, ei tuomioistuimilla. Käsittely seuraavan asteen tuomioistuimessa eli valitustuomioistuimessa (Ninth Circuit Court of Appeals) on edelleen kesken. Yhdysvaltalaiset asianajajat eivät kuitenkaan tästä takaiskusta lannistuneet, vaan yrittävät nyt saattaa energiayhtiöt osaltaan vastuuseen ilmaston lämpenemisestä. Nämä toimet ovat tuoneet esiin syy-yhteyteen ja päästörajoihin liittyvän ongelman samalla tavoin kuin tapauksessa Kalifornia vastaan General Motors. PHOTOS TO GO Nämä esimerkit osoittavat, että on todellakin olemassa tapauksia, joissa yksittäisten yritysten voidaan katsoa olevan vastuussa maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista. Koska yhä useammat lakiasiaintoimistot erikoistuvat tähän alaan, odotettavissa on monia vastaavia oikeusjuttuja myös muualla kuin Yhdysvalloissa. Kysymystä Kuka on vastuussa? ei ole kohdistettu vain hallituksiin ja yrityksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista suoraan tai välillisesti vastuussa olevien osapuolten luettelo on pitkä: kysymys voi koskea kaavoitus- ja muita paikallisviranomaisia, arkkitehteja, taloudellisia neuvonantajia ja monia muita. Miten ilmastonmuutoksen seuraukset voivat vaikuttaa vastuuvakuuttamiseen? Aloitamme merenpinnan noususta. Merenpinnan nousu: vastuuskenaariot IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen nostaa merenpintaa senttimetriä vuosisadan loppuun mennes- PHOTOS TO GO sä. Tämä aiheutuu toisaalta lämpimämmän veden laajenemisesta ja toisaalta vuori- ja napa-alueiden sekä Grönlannin jään ja jäätiköiden sulamisesta. Uudempien tietojen mukaan tämä skenaario voi toteutua jo paljon aikaisemmin. Mitä vastuuskenaarioita aiheutuu tällaisista muutoksista? Jos merenpinnan odotetaan nousevan, rantavaltioissa nousee esiin kysymys rakennusmaan mahdollisesta rajallisuudesta. Saavatko kaavoitusviranomaiset hyväksyä rakennuspaikkoja ja yritystontteja, jotka jäävät veden alle muutamien vuosien tai vuosikymmenien kuluttua tai joilla tulvariski kasvaa? Voidaanko arkkitehtien katsoa olevan osittain vastuussa, jos he eivät ota taloja ja teollisuuslaitoksia suunnitellessaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten merenpinnan nousua? Voidaanko rakentamista käsitellä ehkä aivan uudella tavalla, jolloin voitaisiin mahdollisesti välttää tällaiset vastuukysymykset? Tällaisten skenaarioiden lisäksi on Luonnonkatastrofit eivät aiheuta pelkästään omaisuusvahinkoja vakuutuksenottajalle itselleen, vaan ne voivat aiheuttaa myös huomattavia vastuuvahinkoja. PHOTOS TO GO muitakin tapauksia, joihin saattaa liittyä valtavia rahamääriä. Saarivaltiot, kuten Malediivit, voivat haastaa muita valtioita ja CO 2 -päästöjä aiheuttavia yrityksiä oikeuteen saattaakseen ne vastuuseen merenpinnan nousun seurauksista. Tällaisten oikeusjuttujen menestys riippuu ensisijaisesti siitä, pystytäänkö välttämätön syyyhteys osoittamaan oikeudellisesti toteen. Ikirouta: pois sulava maa Ikirouta on huolenaihe niillä maapallon alueilla, joissa maa on aiemmin ollut pysyvästi eli koko vuoden jäässä, mutta sulaa nyt osaksi vuotta tai koko vuodeksi ilmaston lämpenemisen vuoksi. Eniten tämä ilmiö vaikuttaa Alaskassa ja Siperiassa, mutta sitä esiintyy myös vuorialueilla eri puolilla maailmaa. Ikiroudalle rakennetut rakennukset on tuettava hyvin syvälle maahan, jotta pintalämpötilan vaihtelut eivät vaikuta niihin. Esimerkkejä suurista, ikiroudalle rakennetuista rakenteista ovat Alaskan halki kulkeva öljynsiirtoputki (Trans-Alaska Pipeline) ja vuonna 2006 käyttöön otettu Qingzangin rautatie Tiibetissä. Ilmaston lämpenemisen huomioiminen tällaisten rakenteiden suunnittelussa asettaa aivan erityisiä haasteita arkkitehdeille ja insinööreille. Toisaalta näissä kohteissa tapahtuvat vahingot olisivat suuruusluokaltaan valtavia. Vahingonkorvausvaatimuksia voi syntyä myös pienempien hankkeiden yhteydessä. Yksi esimerkki tällaisesta tapauksesta on alaskalaisen Kivalina-kylän oikeusjuttu. Kylän 400 asukasta ovat ryhtyneet oikeustoimiin 24:ää amerikkalaista energiayhtiötä vastaan, joihin kuuluvat myös Exxon ja BP. Kylä syyttää yrityksiä olemassaolonsa vaarantamisesta, koska nämä ovat edistäneet ilmaston lämpenemistä huomattavasti. Ikiroutainen maa, jolle kylän talot on rakennettu, sulaa ilmaston lämpenemisen vuoksi, ja talo toisensa jälkeen vaipuu mereen. Kyläläisten on siirryttävä asumaan muualle, mistä aiheutuu 400 miljoonan dollarin kustannukset. Alueella on 180 muuta kylää, jotka seuraavat tapahtumia hyvin tarkkaan. Näin ollen pelkästään tämä tapaus voi johtaa valtavaan määrään oikeusjuttuja. Tämä esimerkki osoittaa myös, ettei ilmastonmuutoksen seurauksia voi aina tarkastella erillään toisistaan, koska ne yleensä kasaantuvat. Luonnonkatastrofeista aiheutuvat vastuuvahingot Yksittäiset tapahtumat eivät aina liity ilmastonmuutokseen. Niin sanottujen sadan vuoden välein tulevien luonnonkatastrofien määrä kasvaa jatkuvasti. Aasiassa ja Euroopassa tulvia on yhä enemmän, esimerkiksi Saksassa vuosina 1999, 2000, 2005 ja Euroopassa niin sanotut talvimyrskyt ovat yleistyneet ja voimistuneet. Yhdysvalloissa huolta aiheuttavat pyörremyrskyt. Mielenkiintoinen esimerkki luonnonkatastrofien aiheuttamista vastuuvahingoista on hurrikaani Katrina. Kun hyökyaalto pyyhkäisi Yhdysvalloissa Meksikonlahden rannikon yli elokuussa 2005 ja aiheutti 68 miljardin dollarin katastrofivahingot, tämä vaikutti huomattavasti myös vastuisiin ja vastuuvakuuttamiseen. Hurrikaanin aiheuttama tulva johti ympäristölle vaarallisten aineiden vapautumiseen lähinnä petrokemian alan kuljetus- ja varastointialueilla. Yksi suurimmista vastuuvahingoista aiheutui raakaöljypäästöstä, joka sattui Murphy Oil Corporationin jalostamolla lähellä New Orleansia. Tulvan vuoksi varastosäiliö nousi veden pinnalle ja vahingoittui. Ympäristöön pääsi noin neljä miljoonaa litraa raakaöljyä, joka saastutti lähistöllä asuintaloa ja muuta kiinteistöä. Murphy Oil suostui maksamaan 330 miljoonaa dollaria korvausta asukkaille tuomioistuimen ratkaisun mukaisesti. Tämä tapaus osoittaa, että luonnonkatastrofit eivät aiheuta pelkästään omaisuusvahinkoja vakuutuksenottajalle itselleen, vaan ne voivat aiheuttaa myös huomattavia vastuuvahinkoja. Vesi ja vastuu YK:n tilastojen mukaan 1,2 miljardia ihmistä asuu nykyään alueilla, jotka kärsivät vesipulasta. Tämä tarkoittaa 20 prosenttia maailman väestöstä. Ennusteiden mukaan luku kasvaa kolmeen miljardiin 15 vuoden kuluessa. Ilmastoon liittyvien syiden, kuten lämpöaaltojen ja kuivuuden, lisäksi vesipulaa aiheuttavat muutkin tekijät. Näitä ovat elintarviketuotanto, erityisesti lihantuotannon kasvu muun muassa Aasiassa, sekä energiantuotantoon tarkoitettujen uusiutuvien raaka-aineiden viljelyn lisääntyminen. Esimerkiksi yhden biodiesellitran tuottamiseen tarvitaan vähintään litraa vettä. Tämän vastapainoksi on investoitava miljardeja dollareita uusien patojen rakentamiseen, jotta vettä voidaan kerätä, kuten esimerkiksi Kaliforniassa suunnitellaan. Vesipula merkitsee ruoanhinnan nousua, sairauksien lisääntymistä ja talouskasvun heikentymistä. Vastuuvahinkoja voi syntyä myös tässä yhteydessä. Maapallo kuumenee: lämpöaallot ja kuivuus Tiedemiehet arvioivat, että maapallon lämpötila nousee ainakin 2 3 astetta seuraavien 50 vuoden aikana, jos vastatoimenpiteisiin ei ryhdytä. Tähän mennessä tapahtuneen puolen asteen nousun vaikutukset ovat olleet jo havaittavissa sään ääri-ilmiöinä ja niiden seurauksina. Pitkällä aikavälillä on odotettavissa muutoksia nykyisiin säätyyppeihin. IPCC arvioi, että prosenttia kasvi- ja eläinlajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon ilmaston lämpenemisen vuoksi. Valtiot ja viranomaiset sekä ympäristönsuojelijat eivät jää passiivisina odottamaan tulevaa, vaan ne kaikki pyrkivät jatkossa löytämään ne tahot, jotka ovat asiasta vastuussa. Ympäristöjärjestöjen, kuten WWF:n ja Maan ystävien, käynnistämät oikeusjutut yleistyvät kaikkialla maailmassa. Teollisuuslaitosten luvansaanti vaikeutuu, ja teollisuustoiminnan valvonta kiristyy. Odotettavissa on myös päästörajojen kiristyminen. Yksi merkittävistä näihin toimenpiteisiin kannustavista tekijöistä on asioista vastaavien viranomaisten ja laitosten halu vähentää omaa vastuuriskiään. Johtopäätökset Monenlaisia ilmastonmuutoksen seurausten aiheuttamia vastuuskenaarioita on olemassa jo nyt, ja lisää on tulossa. Vaikka syy-yhteyttä ei useimmiten ole vielä pystytty osoittamaan, asianajajien luovuutta ja tuomioistuinten käsitystä yritysten yhteiskuntavastuusta ei pidä aliarvioida. Ilmastonmuutos on erityisen räjähdysherkkä aihe maailmanlaajuisten ulottuvuuksiensa vuoksi. Artikkelin toisessa osassa, mikä julkaistaan seuraavassa Risk Consultingissa, tarkastelemme ilmastonmuutoksen vuoksi tehtyjä teknologisia muutoksia. Ne tarjoavat vakuutusalalle uusia mahdollisuuksia, mutta toisaalta luovat myös entistä suurempia riskejä. Ilmastonmuutos on siis jo nyt vastuukysymys. Rupert Nebauer ja Christian Schauer, Swiss Re 16 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

10 KUVAPÖRSSI OY / JUPITERIMAGES VASTUU- NAVIGAATTORI kokemuksia käytännön riskienhallinnasta Ifin Vastuu-Navigaattori on yritysten vastuuriskien arviointiin tarkoitettu työkalu, jota on käytetty kahden vuoden ajan. Vastuu-Navigaattori on työkalu, jonka avulla asiakkaat voivat tunnistaa vastuuriskinsä ja tarvittaessa parantaa riskitilannettaan. Samalla Navigator on Ifin underwritingtoiminnalle työkalu, jonka avulla saadaan tietoa oikean vakuutusratkaisun valintaa ja sopivien vakuutusehtojen määrittelyä varten. Navigatorilla tarkastellaan seuraavien osa-alueiden riskejä: Johdon sitoutuminen Asiantuntemus vastuuasioista Yrityksen toiminnasta johtuvat riskit Varotoimet/takaisinveto Tuotevastuu Johtamisjärjestelmät Markkinat Sopimusten hallinta Ympäristövastuu Haltuunuskottu omaisuus Työturvallisuus Riskinarviointi perustuu yrityksen avainhenkilöiden haastatteluihin. Arviointi voidaan tehdä koko yrityksestä tai eri tuotantoyksiköistä, osastoista tai muista yksiköistä. Kullekin riskialueelle ja koko yritykselle tai yksikölle annetaan pisteet. Pistetasoja on neljä: erittäin hyvä, hyvä, kohtalainen ja huono (suuri riski). Vastuuriskejä ei yrityksissä useinkaan tarkastella järjestelmällisesti. Velvollisuus maksaa korvausta kolmansille osapuolille aiheutetusta vahingosta perustuu pohjimmiltaan tuottamukseen. On olemassa lukemattomia tilanteita, joissa korvausvastuu voi syntyä. Tämän vuoksi myös vastuuriskeihin liittyviä tekijöitä voi olla yrityksen missä tahansa osissa ja toiminnoissa. Jotkin riskit liittyvät itse yrityksen rakenteeseen, johtoon tai toimintaperiaatteisiin, toiset taas laatuun, sopimuksiin, tuotantoon tai lakiasioihin. Onko yrityksen kaikki toiminnot ja prosessit järjestetty niin, että ne tukevat toiminnan sekä tuotettujen palvelujen ja tuotteiden laatua pitkällä aikavälillä? Vastuuriskin tasoon vaikuttaa huomattavasti myös yrityksen toimiala. Esimerkiksi kemianteollisuudessa voi olla suuria ympäristöön tai työterveyteen liittyviä riskejä, joita on vaikea poistaa kokonaan edes kaikkein voimakkaimmilla riskienhallintatoimenpiteillä. Vastuu- Navigaattorin avulla kaikkia osa-alueita voidaan tarkastella tehokkaasti ja löytää aiemmin huomaamatta jääneet riskit tai puuttuvat riskienhallintatoimenpiteet. Malli kattaa tuotantoyritysten kaikki vastuuriskialueet, mutta sitä on sovellettu mukautettuna myös esimerkiksi konsulttiyrityksiin. Mitä tähän mennessä on tehty? Kahden viime vuoden aikana on tehty monia Vastuu-Navigaattori -arviointeja. Arviointeja tekee viisi Ifin riskienhallinta-asiantuntijaa, jotka ovat joko lakiasioiden, tekniikan tai lääketieteen asiantuntijoita. Suurin osa arvioinneista on toteutettu yhtenä koko yrityksen arviointina, mutta joillekin asiakkaille on tehty useita arviointeja eri yksiköissä. Haastattelujen jälkeen yrityksille on laadittu raportti, useimmiten kahden viikon kuluessa asiakkaan luona vierailusta. Ennen varsinaista haastattelua Ifin asiantuntijat tarkastelevat yrityksen organisaatiorakennetta ja hallintoa. Jos rakenne on selkeä ja käytössä on yrityksen laajuiset ohjeet, raportointikäytännöt ja riskienhallintatoimenpiteet, yrityksen riskienhallinnan tasosta on mahdollista saada luotettavaa tietoa pelkästään yhden arvioinnin perusteella, vaikka kyseessä olisi monikansallinen yritys. Vastaavasti jos yritys koostuu useista itsenäisistä yksiköistä tai tytäryhtiöistä tai jos käytössä ei ole yrityksen laajuisia johtamismenetelmiä ja raportointikäytäntöjä, on yleensä mahdotonta tarkastella kaikkia vastuuriskejä kokonaisvaltaisesti tarkastelematta eri yksiköitä erikseen. Tulosten yleisesittely Kaikkien tähän mennessä suoritettujen arviointien keskimääräinen pistemäärä on 68,7 prosenttia maksimipistemäärästä. Pistemäärä on melko korkea, mikä voi tarkoittaa joko sitä, että asiakkaidemme vastuuriski on odotettua pienempi, tai sitä, että tähän mennessä arvioiduilla asiakkailla riski on pienempi kuin keskivertoasiakkaalla. Eri riskialueita tarkasteltaessa havaitaan, että riski on suurin Markkinoiden osa-alueella. Tämä viittaa siihen, että useilla asiakkaista on toimintaa Yhdysvalloissa tai Kanadassa, joissa vastuuriskit korostuvat. Emme tietenkään edellytä asiakkaan poistuvan tältä markkina-alueelta, vaan pikemminkin odotamme asiakkaan tiedostavan ne vastuuriskit, joita liiketoimintaan liittyy, ja hyödyntävän tarvittavia riskienhallintatoimenpiteitä. Tulokset osoittavat myös, että johdon sitoutumisen, johtamisjärjestelmien, vastuuasiantuntemuksen ja sopimusten hallinnan osa-alueilta saadut pistemäärät ovat keskimääräistä pienempiä. Näillä osa-alueilla yrityksillä onkin mielestämme selvästi parantamisen varaa. Parhaimmat pistemäärät on kirjattu ympäristövastuun osa-alueella. Huomioita vastuuriskien hallinnasta Eri toimialojen ja yritysten toimintamallit ja riskienhallinta eroavat toisistaan huomattavasti. Aina ei ole helppoa tehdä yleistyksiä yritysten vastuuriskitilanteesta ja riskien hallinnasta. Joitakin päätelmiä voidaan kuitenkin tehdä tarkastelemalla arvioitujen yritysten hyviä käytäntöjä. Parhaissa yrityksissä johto on kiinnostunut riskienhallinnasta, myös vastuuriskien hallinnasta, ja näissä yrityksissä on tavallisesti myös tunnistettu suurimmat vastuuriskit. Yrityksillä saattaa olla käytössä hyvän hallintotavan periaatteet (corporate governance) ja jonkinlainen kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä (ERM, Enterprise Risk Management) tai vastaava kattava näkemys riskeistään. Näillä yrityksillä on laatua, sopimusten hallintaa, tuoteturvallisuutta, ympäristöriskejä ja työturvallisuutta koskevia periaatteita ja ohjeita. Myös tapaturmia, laatupoikkeamia ja läheltä piti -tilanteita koskeva raportointi on järjestetty systemaattisesti, ja ylin johto saa säännöllisesti tietoa näistä asioista. Toisaalta yrityksissä, joissa vastuuriskejä käsitellään vähemmän järjestelmällisesti, yrityksen laajuiset periaatteet ja raportointikäytännöt saattavat puuttua. Päätöksentekovaltuudet voivat olla epäselvät, jolloin virheet ja sääntöjenvastainen toiminta ovat mahdollisia ja tahattomien vastuuriskien määrä kasvaa. Tiedot vastuuriskeistä -riskialue koskee erityisesti nykyistä tai saatavissa olevaa tietoa kauppaoikeudesta sekä vahingonkorvausvastuuta koskevasta lainsäädännöstä. Joillakin parhaimmiksi luokitelluista yrityksistä on oma lakiasiain yksikkö, joka auttaa organisaatiota säädösten noudattamista ja sopimusoikeutta koskevissa kysymyksissä. Omat juristit eivät ole kuitenkaan ainoa tapa huolehtia tämän osa-alueen riskeistä. Yritys 18 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

11 PHOTOS TO GO Värikoodina käytetään Erinomainen Hyvä Kohtalainen Huono/suuri riski Vastuu-Navigaattori on systemaattinen tapa tunnistaa ja arvioida monimutkaisia vastuuriskejä. Vastuuriskien hallintapalvelut Vastuu-Navigaattori Johtaminen Asiantuntemus Toimintavastuu Takaisinveto Tuotevastuu Johtamisjärjestelmät Markkina-alue Sopimusten hallinta Ympäristövastuu Hallussa oleva omaisuus Vastuuriskienhallinnan taso Työturvallisuusvastuu Vastuu Navigaattori Yhteispisteet Yritys Oy voi myös tehdä toimivaa yhteistyötä ulkopuolisten lakiasiaintoimistojen kanssa. Tämä tarkoittaa tavallisesti, että yrityksellä on nimetty juristi, joka tuntee yrityksen ja sen tarpeet. Lisäksi lakiasiaintoimisto voi antaa yrityksen johdolle ja työntekijöille tietoa ja koulutusta sopimuksen mukaan. Etenkin kansainvälisen kaupan alalla on vaarallista toimia ilman luotettavaa oikeudellista neuvontaa. Sopimusten hallinta -riskialue liittyy juridiseen asiantuntemukseen. Onko yrityksellä käytössä osto- ja myyntisopimuspohjat, joissa sen vastuu on rajoitettu järkevästi? Parhaissa yrityksissä sopimusten ja yleisten sopimusehtojen kokoelma on kattava, prosessit on määritelty ja niitä noudatetaan. Esimerkiksi tuotevastuun osalta on hyvin tärkeää, että jokaiseen kauppaan liittyvät asiakirjat löytyvät vielä vuosia myöhemminkin, jotta yritys voi tarvittaessa vastata esitettyihin vaateisiin. Tuotevastuussa yhä tärkeämpi osaalue on ulkopuolisten toimittajien ja näiden alihankkijoiden käyttäminen tuotannossa. Lopullisen tuotteen valmistajalla on tavallisesti päävastuu tuotteen puutteista, vaikka puutteellinen osa olisikin jonkin toisen osapuolen toimittama. Nykyisin riskinä ovat usein myös kalliit takaisinvetokustannukset. Hyvät sopimukset ovat välttämättömiä tämän riskin hallitsemiseksi, mutta nekään eivät riitä. Jos osat tai raaka-aineet ostetaan muista maista, sopimusvelvoitteita koskevia riitoja ei ehkä ole edes tapana viedä oikeuteen. Tämän vuoksi tarvitaan myös muita riskienhallintatoimenpiteitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hyvin järjestetyt koehankinnat, eri toimittajilta hankittujen osien laadun seuranta ja toimittajien tuotantolaitosten auditointi laadun varmistamiseksi. Tulosten raportointi asiakkaille Kuten edellä todettiin, asiakkaalle lähetetään arviointia koskeva raportti kahden viikon kuluessa haastattelujen tekemisestä. Raporttiin sisältyy tuloskortti, jossa esitetään kunkin osa-alueen pistemäärä. Lisäksi värisymboli osoittaa, onko tulos erittäin hyvä, hyvä, kohtalainen vai huono (suuri riski). Lisäksi esitetään kaikkien arvioitujen osa-alueiden tuottama kokonaispistemäärä. Pistemäärä perustuu tarkasteluun, jonka kohteena ovat sekä riski että riskienhallinnan taso. Tämä tarkoittaa sitä, että erittäin hyvä -tulos on käytännössä vaikeaa tai jopa mahdotonta saavuttaa, jos riski on merkittävä, koska riski on usein mahdotonta poistaa kokonaan edes riittävillä riskienhallintatoimenpiteillä. 75 Tuloskortin lisäksi raportti sisältää yleisiä huomioita yrityksen vastuuriskien hallinnan tasosta, ja siinä esitetään myös ne osa-alueet, joilla yrityksen riskienhallinta on hyvällä tasolla. Lisäksi esitetään tarkempia huomioita jokaisesta osa-alueesta, jolle annetaan parannussuosituksia. Asiakkailta ja vakuutusmeklareilta saatu palaute Asiakkailta ja vakuutusmeklareilta tähän mennessä saamamme palaute on ollut myönteistä. Useimmat asiakkaat ovat mielestään saaneet entistä paremman käsityksen vastuuriskeistään ja myös siitä, miten he voivat parantaa riskitilannettaan. Useat asiakkaat ovat todenneet, että Navigator-arvioinnin tulokset tukevat myös heidän omia sisäisiä riskienhallintajärjestelmiään, kuten kokonaisvaltaista riskienhallintaa (ERM), koska ne edustavat ulkopuolista näkemystä heidän riskeistään. Asiakkaat, joille on tehty useita Navigator-arviointeja, ovat käyttäneet tuloksia vertailukehittämisen välineenä, jonka avulla he voivat tarvittaessa parantaa riskitilannettaan. Mitä seuraavaksi? Navigator on nyt päivitetty kahden ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Edelleenkin on kuitenkin mahdollista verrata vuonna 2007 ja 2008 tehtyjen arviointien tuloksia uuden arvioinnin tuloksiin. Tehdyt muutokset liittyvät tiettyihin erityiskysymyksiin, ja esimerkiksi riskialueita koskeva luokittelu on säilytetty ennallaan. Vuonna 2009 teemme jälleen uusia Navigator-arviointeja. Aiomme kehittää myös uuden vastuuriskien arviointiohjelman niitä asiakkaita varten, joilla on toimintaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tätä palvelusuunnitelmaa kuvaillaan tarkemmin lehtemme seuraavassa artikkelissa, joka kertoo Ifistä ja yhteistyökumppanistamme Liberty Mutualista. Olav Breen Matti Sjögren If ja Liberty Mutual riskienhallintakumppanimme Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen markkinat ovat aina olleet ja ovat todennäköisesti myös vastaisuudessa tärkeimmät markkinat kaikille yrityksille, joilla on kansainvälistä toimintaa ja myyntiä. Tämä pätee myös pohjoismaisiin yrityksiin. Liiketoiminta kotimarkkinoiden ulkopuolella merkitsee monia haasteita kaikille yrityksille. Erityisesti asia on näin Yhdysvaltojen markkinoilla, joilla on oma lainsäädäntönsä ja monia sellaisia luonnonkatastrofeja, joita ei tavallisesti esiinny Pohjoismaissa. 20 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

12 If on pohjoismaisten suuryritysten johtava vakuutusyhtiö, joka palvelee ja auttaa asiakkaitaan maailmanlaajuisesti, joko omien toimipisteidensä kautta tai yhteistyössä huolellisesti valittujen kumppaneiden kanssa. On tärkeää, että organisaatio valitsee vakuutusyhtiönsä ja muut yhteistyökumppaninsa huolella. Yhdysvalloissa ja Kanadassa If on tehnyt pitkään yhteistyötä Liberty Mutualin kanssa, joka on Yhdysvaltojen kuudenneksi suurin vahinkovakuutusyhtiö. Liberty Mutual tarjoaa kattavan valikoiman vakuutustuotteita ja palvelee Ifin asiakkaita kaikkialla Yhdysvalloissa. Aina vuoteen 1993 asti yksi Ifin perustajayhtiöistä, Skandia, harjoitti liiketoimintaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa kokonaan omistamiensa tytäryhtiöiden kautta. Yhtiö päätti kuitenkin lopettaa tämän toiminnan ja teki sen sijaan palvelu- ja jälleenvakuutussopimuksen Wausau Insurance Companyn kanssa. Ifin perustamisvuonna 1999 ilmoitettiin myös, että Liberty Mutual -konserni oli ostanut Wausaun. Tällöin myös Ifin ja Liberty Mutualin yhteistyössä alkoi uusi vaihe. Liberty Mutualiin perustettiin uusi Global-yksikkö huolehtimaan kasvavasta Ifin liiketoiminnasta. Global tarjosi Ifin asiakkaille Yhdysvalloissa paikallisia ratkaisuja lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutusturvan järjestämiseen. Liberty Mutual Liberty Mutual Globalissa työskentelee nykyään 20 henkilöä. Organisaatiossa on kaksi yksikköä: kansainvälisesti toimivia yhdysvaltalaisia monikansallisia yrityksiä palveleva yksikkö sekä Reverse Flow -yksikkö, joka huolehtii ulkomaisten globaalien asiakkaiden Yhdysvalloissa ja Kanadassa olevista paikallisista yritysvakuutustarpeista. Reverse Flow toimii Ifin epävirallisena yksikkönä, ja tietty tii- Liberty Mutual Globalilla on pitkät perinteet vahingontorjuntapalvelujen tarmi hoitaa pelkästään Ifin asioita. Vuosien mittaan tämä tiimi on huolehtinut satojen vahinkovakuutusasiakkaidemme vakuutusturvasta, vieraillut heidän lukemattomissa toimipaikoissaan ja lujittanut omaa suhdettaan asiakkaisiin. Liberty Mutual Globalin kanssa If tarjoaa asiakkailleen Yhdysvalloissa vakuutustuotteiden ohella erinomaisia korvaus-, vahingontorjunta- ja riskienhallintapalveluja sekä vakuutusmatemaattisia palveluja. Nykymaailmassa, jossa tietämys ja osaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä menestystekijöitä, Ifin ja Liberty Mutual Globalin vakuutusasiantuntijat tapaavat säännöllisesti ja pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja kehittämään uusia tapoja Ifin pohjoisamerikkalaisten asiakkaiden palvelemiseksi mahdollisimman hyvin. If lähettää myös työntekijöitä Liberty Mutual Globalin koulutusohjelmiin, jotta nämä oppivat lisää Yhdysvaltojen markkinoiden hienouksista. Alalla, jossa pitkäaikaiset kumppanuudet ovat harvinaisia, Liberty Mutual Global ja If ovat sikäli ainutlaatuisia, että niiden suhde vahvistuu edelleen. Kumppanit pyrkivät löytämään uusia ja mielenkiintoisia tapoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkamme yhteisten markkinointiponnistelujen kehittämistä ja olemme sitoutuneet auttamaan asiakkaitamme turvaamaan yritystensä liiketoimintaa asianmukaisesti. Yhdysvalloissa ja kaikkialla maailmassa. Yksi esimerkki yhteisistä toimistamme koskee vastuuriskien hallintaa. Vastuuriskien hallinta uusi palvelukonsepti Pohjois-Amerikassa If on viime vuosina kehittänyt yhteistyötään pohjoisamerikkalaisen kumppaninsa Liberty Mutual Globalin kanssa useilla osa-alueilla. Yksi näistä on vastuuriskit, joita pidetään hyvin haastavina etenkin Yhdysvalloissa. Korvausvastuu perustuu lakiin. Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta sekä Washington D.C:stä ja liittohallituksesta. Kullakin näistä on oma lainsäädäntönsä. Ainutlaatuisen yhteiskunnallisen kehityksen myötä lainsäätäjät ja tuomioistuimet ovat kehittäneet vahingonkorvausvastuuta koskevan lain osin sellaisiin äärimmäisyyksiin asti, joita ei ole muualla. Erityisesti korvausvastuu henkilövahingoista voi syntyä helposti oikeusperusteilla, jotka eivät edellytä tuottamusta, ja johtaa yllättävän suuriin korvauksiin. Lääkärinhoito- ja oikeudenkäyntikustannukset saattavat olla valtavia, ja lopputuloksen ennustettavuus on toisinaan huono. Vahingonkorvauskustannukset ovat kasvaneet BKT:tä nopeammin viimeisten 50 vuoden ajan. Viime aikoina on toteutettu kuitenkin useita uudistuksia, jotka hillitsevät tätä kehitystä vähitellen. Yhdysvaltojen markkinoille tuotteitaan tuovien tai paikallisia yrityksiä ostavien toimijoiden on otettava merkittäviä riskejä ja perehdyttävä kunnolla vastuukysymyksiin sekä etukäteen että toimintansa jo käynnistyttyä. Sama koskee vakuutuksenantajia. Ifin pohjoismaisille, maailmanlaajuisesti toimiville yrityksille tarjoamassa palvelumallissa Yhdysvaltojen vastuuriskeihin on kiinnitetty erityistä huomiota kaikilla osa-alueilla; underwriting, tuotteet, vahingot, riskienhallinta, vahingontorjunta ja jälleenvakuutusratkaisut. Palvelumallia valmisteltaessa Ifin asiantuntijat vierailivat Yhdysvalloissa tutustuakseen perusteellisesti amerikkalaisiin vastuuriskiprofiileihin. Vastuuvahinkojen torjunta on ollut yksi painopistealue yhteistyössämme Liberty Mutual Globalin kanssa. Vastuuriskien hallintapalvelut joajana. Palveluilla tuetaan asiakkaita ja vakuutuksenantajia riskien tunnistamisessa, arvioinnissa ja pienentämisessä. Liberty Mutual Globalissa on 300 erikoisasiantuntijasta koostuva vahingontorjuntayksikkö, joka hoitaa sekä työtapaturmaja moottoriajoneuvo- että vastuuriskejä. Palveluja tarvitaan moneen tarkoitukseen. Riskien arvioinnista sovitaan tavallisesti asiakkaan kanssa underwriting- tai vakuutuksen uudistusprosessin aikana, ja underwriting-yksikkö antaa arvioinnin vahingontorjuntayksikön tehtäväksi saadakseen lisää tietoa asiakkaan riskeistä. Palautetta annetaan kuitenkin myös asiakkaalle, joka saa näin suosituksia vahingontorjuntaa varten. Liberty Mutual Globalin palveluja voidaan käyttää myös maksullisena konsulttipalveluna. Vahingontorjuntapalvelut voidaan kohdistaa eri vastuuriskeihin, kuten toiminnanvastuuseen tai tuotevastuuseen. Riskit arvioidaan toimipaikoittain. Kohteena voi olla esimerkiksi tuotantoyksikkö. Kuten todettiin, henkilövahingot ovat Yhdysvalloissa painopisteenä, koska ne ovat vastuuriskeinä vaikeimpia. Tällöin arvioinneissa keskitytään toiminnan ja toimitilojen vaaroihin sekä niihin toimenpiteisiin, joilla riskejä voidaan vähentää. On tärkeää tarkastella myös ympäristöriskejä. Tuotevastuuta arvioitaessa tuotteet luetteloidaan ja niiden riskit arvioidaan. Liberty Mutual Global julkaisee riskien analysointia ja vähentämistä tukevaa kirjallista materiaalia, jota asiakas voi käyttää apuna omatoimisessa riskinarvioinnissa ja vahingontorjuntaohjelmien laadinnassa. Palvelukonsepti Ifin asiakkaille Ifin vastuuriskien hallintayksikkö on viime aikoina järjestänyt yhdessä Libertyn ja oman underwriting-osastonsa kanssa vastuuriskien arviointeja ja antanut palautetta asiakkaalle muutamissa yksittäisissä kokeiluhankkeissa. Libertyn konsultit ovat vierailleet asiakkaiden toimipaikoissa ja antaneet kirjallisesti tietoa ja ehdotuksia riskienhallinnan kehittämiseksi. Toimenpiteistä on sitten keskusteltu asiakkaan kanssa sekä Ifissä että paikallisesti. Tämä on parantanut kykyämme ymmärtää riskejä, auttanut kehittämään sopivia vakuutusratkaisuja ja määrittelemään näille ratkaisuille oikeat vakuutusmaksut. Parhaillaan olemme kehittämässä toimintamallia, jonka avulla asiakkaillemme voidaan tehdä riskinarviointeja säännöllisesti. Konsepti esitellään myöhemmin tänä vuonna. Se koostuu Liberty Mutual Globalin vahingontorjuntapalveluista, jotka ovat Ifin globaalien asiakkaiden käytettävissä Pohjois-Amerikassa. Maailmanlaajuiset vastuuvakuutukset tehdään tavallisesti vakuutusohjelmien muodossa. Ohjelma koostuu mastersopimuksesta, jossa määritellään koko ohjelman runko ja kokonaisvakuutusmäärät sekä eri vakuutusturvat tai rajoitukset, joita sovelletaan maailmanlaajuisesti. Ohjelma käsittää vakuutusmäärän rajoissa paikalliset vakuutussopimukset, jotka kumppanimme, kuten Liberty Mutual Global, ovat tehneet niissä maissa, joissa asiakkaalla on tytäryhtiöitä tai muita merkittäviä toimintoja. Koska kokonaisohjelmasta sopii tavallisesti asiakasyrityksen johto siinä maassa, jossa yrityksellä on kotipaikka, on tyypillistä, että Yhdysvalloissa mahdollisesti tehtävästä vahingontorjuntatyöstä sovitaan samalla kertaa. If huolehtii yhteydenpidosta Liberty Mutual Globaliin ja sopii aikatauluista ja palveluista. Asiakkaalla on usein mastermeklari, joka osallistuu ohjelman määrittelemiseen, ja mahdollisesti samaa meklariyhtiötä edus- tava paikallinen vakuutusmeklari, joka avustaa paikallisesti. Tämän uuden palvelumallin avulla If pitää itsensä ja asiakkaansa nykyaikaisen riskienhallinnan korkeiden vaatimusten tasalla myös vastuuriskien vaikealla saralla. Palvelumallin avulla asiakkaat voivat parantaa vahingontorjuntatoimiaan ja vähentää näin riskejä ja kustannuksia. Thomas Clarstedt Matti Sjögren Liberty Mutual -konserni 2008 Liikevaihto miljardia dollaria Tulos ennen veroja miljardia dollaria Työntekijöitä Luokitus: A.M. Best Co: A, Moody s: A2, Standard & Poor s: A- Yhdysvallat: vahingonkorvauskustannukset ja bkt Vahingonkorvauskustannusten keskimääräinen vuosittainen kasvu ,0 % BKT:n keskimääräinen vuosittainen kasvu ,0 % Vuonna 2007 vahingonkorvauskustannukset yhteensä 252 miljardia dollaria eli 1,83 % BKT:stä Vuonna 2007 vahingonkorvauskustannukset 835 dollaria/asukas Lähde: Towers Perrin, 2008 Update on U.S. Tort Cost Trends 22 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

13 PHOTOS TO GO Pilkington Automotive Finland Oy:ssä käsitellään suurikokoisia lasilevyjä ja niitä kuljetetaan isoina massoina. Lasi on rikkoutuessaan vaarallinen materiaali, joten tällaisessa ympäristössä työturvallisuuskulttuurin on oltava hyvä. Sellainen syntyy johtajien kiinnostuksesta ihmisten turvallisuuteen. Kyky johtaa turvallisuutta on keskeinen esimiestaito Ajoneuvo- ja rakennusteollisuudelle lasia valmistava Pilkington Automotive Finland Oy kuuluu kansainväliseen NSG Groupiin. Lasitehtaita on kymmeniä eri puolilla maailmaa. Pilkington Automotive Finlandin liikevaihto on 170 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on Pilkingtonissa aloitettiin turvallisuustyö 90-luvun taitteessa. Ennen sitä tapaturmat olivat yleisiä, niitä sattui lähes joka toinen päivä. Nyt yhden päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia sattuu 1 2 vuodessa. Viime vuosina on useilla Suomen tehtailla jopa kokonaan säästytty tapaturmilta. Tämän tason saavuttaminen on vaatinut kokonaan uuden työturvallisuuskulttuurin rakentamisen. Nolla tapaturmaa on pysyvä tavoite. Oikeanlaista käyttäytymistä Työturvallisuuskulttuuri kehittyy vähitellen. Ensin henkilöstö katsoo työturvallisuuden olevan johdon vastuulla, sitten esimiehen vastuulla. Sitten havahdutaan huomaamaan, että vastuu omasta turvallisuudesta onkin itsellä. Viimeiseksi hoksataan pitää huolta työkaveristakin. Kun riskikäyttäytymistä havaitaan, siitä on huomautettava. Kyse on nimenomaan käyttäytymisestä. Tavoitteet voidaan saavuttaa vasta kun käyttäytyminen muuttuu, kertoo toimitusjohtaja Tarmo Martikainen Pilkington Automotive Finland Oy:stä. Johdolla ja esimiehillä on kuitenkin suuri merkitys työturvallisuuden rakentamisessa. Työturvallisuus on johtamisen kulmakivi. Näkemyksemme mukaan henkilö, joka ei osaa johtaa työturvallisuutta, ei osaa johtaa muutakaan. Johdon täytyy olla työturvallisuustyössä mukana ja näkyä. Työturvallisuudessa havaittujen ongelmien täytyy olla heille tärkeitä ja heidän pitää osallistua niiden ratkaisemiseen, sillä työturvallisuus ei ole sanoja vaan tekoja, Martikainen jatkaa. Vastuu työturvallisuudesta on linjaorganisaation esimiehillä. Heidän työtään tukee asiantuntijana matala työturvallisuusorganisaatio. Viestintää ja koulutusta Pilkingtonille on rakennettu henkilöstöviestinnän malli, jossa määritellään kuinka usein, millaisissa tilanteissa ja millä tavoin henkilöstölle viestitään. Työturvallisuusviestintä on osa tätä järjestelmää. Tapana on, että jokainen palaveri aloitetaan aina työturvallisuusasioilla. Työturvallisuusviestintään tuodaan säännöllisesti uusia näkökulmia ja työkaluja. Tällä tavalla asia pysyy tuoreena ja henkilöstön kiinnostus säilyy. Lisäksi työturvallisuutta tuetaan koulutuksella. Työturvallisuusteema on mukana kaikessa koulutuksessa, olipa sitten kyse koneenkäyttökoulutuksesta, lakiasiainkoulutuksesta tai turvavälineiden käyttökoulutuksesta. Luokkahuoneessa tapahtuvaa koulutusta tehokkaampaa on kuitenkin työpisteessä oppiminen. Hyvän turvallisuustason saavuttamisesta henkilöstöä palkitaan pienillä palkinnoilla, kuten esimerkiksi urheilu- ja kulttuuriseteleillä. Pitkä taival Kun aloitimme turvallisuustyön, keskusteluja käytiin jopa suojainten tarpeellisuudesta. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että he haluavat työskennellä turvallisessa työpaikassa ja päästä illalla terveenä kotiin, muistelee Martikainen. Vaaranpaikkoja ja läheltäpiti -tilanteita kartoitetaan järjestelmällisesti. Järjestelmään lisätään jatkuvasti uusia tarkastelunäkökulmia. STOP-auditointi on amerikkalaiselta kemian alan yritykseltä DuPontilta ostamamme auditointimalli, jonka mukaisesti olemme kouluttaneet jokaisella tehtaalla kymmeniä auditoijia. Kerran viikossa he tekevät tuotantoauditoinnin valitsemiinsa työpisteisiin ja arvioivat niiden turvallisuutta. Auditoinnissa arvioidaan tietyt osa-alueet. Hyvin tehdyistä asioista annetaan kiitosta ja korjaamista vaativat asiat viedään eteenpäin, Martikainen kuvaa. Martikaisen mukaan Ylöjärven tehtaalla tehtiin vuoden 2008 aikana 2000 työpisteauditointia, jotka johtivat 700 korjaavaan toimenpiteeseen. Henkilöstön motivaation kannalta on välttämätöntä, että korjaavat toimenpiteet suoritetaan välittömästi. Alkuvaiheessa ongelmanamme oli löytää resurssit korjausten tekemiseen. Keskeistä kuitenkin on, että korjaavia toimenpiteitä ja parannuksia on tultava todella paljon, vain niiden avulla saadaan työturvallisuuden taso pikku hiljaa nostettua. Yksi tai kaksi suurta parannusta vuodessa ei riitä, kyse on useiden satojen pienten parannusten tiestä, Martikainen muistuttaa. Työturvallisuutta kilpailuhengessä Turvallisuustyötä arvioidaan kahdella tapaa tapaturmien määränä suhteessa työtunteihin ja kuinka monta vanhinkopaikka- tai läheltäpititilanne -ilmoitusta on tullut ja korjattu vuoden aikana. Jälkimmäinen luku kertoo Martikaisen mukaan myös työturvallisuustyön aktiivisuudesta. Tuloksia verrataan Pilkingtonin muiden tehtaiden kanssa. Myös tiedot vahingoista ja läheltäpiti -tilanteista jaetaan, sillä samantyyppiset vahingot ovat mahdollisia kaikilla lasia valmistavilla tehtailla. Tuloksemme ovat parantuneet vuosi vuodelta. Yhdenkin tapaturman sattuminen aiheuttaa suuren prosentuaalisen nousun nolla tapaturmaa -tasosta. Pyrimme parhaamme mukaan nolla tapaturmaa -tavoitteeseemme, Martikainen vahvistaa. Marjatta Pietilä 24 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

14 KUVAPÖRSSI OY / JUPITERIMAGES Hälytysrajan ylitys tai vakava tapaturma Tieto eri tahoille (koordinaattori, työterveys, esimies) Tilannearvio (työterveys) Esimerkki työhön paluun prosessista Hoidon ja kuntoutuksen seuranta Työhönpaluun suunnittelu yhteistyöryhmässä Tarvittavat muutokset entisiin työtehtäviin Muita työtehtäviä Uudelleenkoulutus Työhönpaluu entiseen tai uuteen työhön Tehokas työhön paluun hallinta tuo kustannussäästöjä Entistä parempi työhön paluun suunnittelu tapaturman tai sairauden jälkeen on monessa yrityksessä tullut yhä tärkeämmäksi, kun on huomattu miten suuria kustannuksia vakavat tapaturmat ja pitkittyvät sairaudet voivat aiheuttaa työkyvyttömyyseläkemaksuina. Jo lyhyempienkin poissaolojen kohdalla on syytä pohtia, miten työhönpaluuprosessi ja työhön integrointi toteutetaan parhaiten. Prosessin hallinnan kannustimina yritykselle toimivat poissaoloista ja ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuvat kustannukset, mutta myös yksilön ja koko työyhteisön hyvinvointi ja tuottavuus. Lisäksi yrityksen omistajat, asiakkaat ja muut sidosryhmät seuraavat aktiivisesti työsuojelun ja työhyvinvoinnin tunnuslukuja. Kysymys on siten myös yrityksen kilpailukyvystä. Kansainvälistä verkostoitumista Työkykyisyyden hallintaan liittyvät asiat ovat olleet keskusteluissa myös maailmanlaajuisesti. Syksyllä järjestettiin Saksassa International Forum of Disability Management, jossa jaettiin tietoa kansainvälisistä parhaista käytännöistä niin valtion, vakuutusalan kuin yritysten näkökulmista. Foorumin esitysten teemoina vaihtelivat muun muassa poliittinen ohjaus, demografiset muutokset, työn houkuttelevuus, kuntoutuspalvelut, eri toimialojen haasteet ja lääketieteen näkökulmat. Myös Ifin asiantuntijoita oli mukana tapahtumassa. Poliittisesta ohjauksesta hyvän esimerkin tarjosivat Saksa ja Sveitsi, joissa on pitkälle viety lainsäädännöllinen kannustaminen vajaatyökykyisten työllistämiseen yrityksissä. Saksassa yritysten edellytetään työllistävän vajaatyökykyisiä tietty prosenttiosuus henkilöstöstään, ja jos tämä ei toteudu, yritys joutuu maksamaan tietyn suuruisen veroluonteisen maksun valtiolle. Yritysesimerkkejä Esimerkkiyrityksinä foorumissa esiintyivät autoteollisuuden suurnimet, kuten Ford ja Daimler-Chrysler sekä Deutche Post. Kunkin yrityksen keskeisin havainto oli, että jotta työhön paluu olisi toimiva, yrityksessä tulee olla tätä varten suunniteltu prosessi ja siinä määritelty myös konkreettinen koordinoiva taho. Useimmissa yrityksissä oli työhönsijoitustiimejä, joissa oli kattava edustus eri organisaatiotasoilta ja jotka ratkovat oman vastuualueensa tapauksia. Keskeisenä teemana nousi esiin mahdollisimman laajan ryhmän osallistaminen suunnitteluun ja toteutukseen, jotta asiasta tulee osa normaalia toimintaa. Myös esimiehen ja alaisen välinen keskustelu todettiin kaikissa yritysesimerkeissä keskeiseksi toimintamalliksi, kun ryhdytään purkamaan työhön paluun esteitä. Tähän prosessiin tulee olla saatavilla tukea esimerkiksi henkilöstöhallinnosta ja työterveyshuollosta. Fordilla työhön paluu oli sidottu tärkeäksi yrityksen yhteiskuntavastuuseen liittyväksi toiminnaksi ja sitä kautta keskeiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi, jossa on kyse myös imagollisesti tärkeästä asiasta. Parhaita käytäntöjä Useista foorumin esityksistä voidaan nostaa esille muutama ydintekijä, joiden avulla yritys voi kehittää oman työhönpaluuprosessinsa tehokkaaksi. Ensinnä yrityksessä tulee olla prosessin omistajaksi ja koordinoijaksi nimetty taho. Koordinoivan tahon tulee rakentaa laaja yhteistyöverkosto niin yrityksen sisälle kuin ulkopuolelle. Tämän jälkeen tulee viestiä aktiivisesti eri tahojen rooleista, vastuista ja toimintamalleista läpi oman organisaation, mutta myös yhteistyöverkostolle. Etenkin esimiesten roolin selkiyttäminen ja kommunikointi on tärkeää. Keskeisenä haasteena on viestiä aktiivisesti ja myönteisesti kevennettyjen työtehtävien puolesta, sillä tyypilliseksi esteeksi organisaatioissa on havaittu se, ettei niitä aluksi näytä löytyvän. Tähän ratkaisuna toimii kevennettyjen töiden systemaattinen kartoittaminen ja rakentaminen läpi koko organisaation. Keskeisenä toimintamallina tämän jälkeen tulee luoda hälytysrajat, jolloin työkykyongelmiin tulee puuttua. Tämä voi olla esimerkiksi työajanseuranjärjestelmiin integroitu poissaolohälytysraja. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyötä myös yrityksen työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa, jotta hälytysimpulssit tulevat mahdollisimman monesta lähteestä. Yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa Foorumissa oli esillä myös vakuutusyhtiöesimerkkejä. Näissä korostui pitkälti aktiivinen vakuutusyhtiön, eri hoitotahojen ja yritysten välinen yhteistyö ja kommunikaatio. Myös Ifissä on pitkään panostettu tehokkaaseen tapaturmien ja ammattitautien korvauskäsittelyyn, työhön paluun edistämiseen sekä viime aikoina myös poissaolokustannusten hallintaa tukevien laskentamallien kehittämiseen. Yhteistyössä asiakasyritysten kanssa ratkomme vakavien tapaturmien haasteita ja edesautamme nopeaa työhön paluuta pikaisella korvauskäsittelyllä ja kuntoutukseen ohjauksella. Suomen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta kalleimmissa tapauksissa saattaa työnan- tajalle olla kyse useiden satojen tuhansien eurojen vakuutusmaksuvaikutuksista, joten tapausten selvittely yhdessä työnantajan kanssa on tärkeää. Yksilönkin näkökulmasta hyvin hoidettu työhön paluu ja hoitoprosessi on kaikkien osapuolien etu. Ennaltaehkäisevän riskienhallintatyön ohella työhönpaluuohjelmilla vakuutusyhtiöiden asiakaspalvelussa nähdään entistä suurempi merkitys. Lisäksi yrityksen on hyvä yhdessä vakuutusyhtiön tuella kartoittaa oman henkilöstön vapaa-aikaan liittyvät riskit ja siihen liittyvät mahdollisuudet lyhentää poissaoloja vapaaehtoisten vakuutusratkaisujen muodossa. Tähän tarpeeseen vastaa hyvin Ifin eri maissa tarjolla olevat sairaanhoitovakuutukset. Vakuutusten kattaessa niin työ- kuin vapaaajan ainakaan hoidosta ei tarvitse tinkiä, jolloin työhön paluussa voidaan keskittyä työhön liittyviin asioihin, kuten työjärjestelyihin tai kevennettyihin työtehtäviin. Yrityksen parhaat käytännöt työhön paluun edistämiseen 1. Nimetty koordinaattori yrityksessä 2. Laaja yhteistyöverkosto niin organisaation sisällä kuin ulkopuolella 3. Toimintamallien, vastuiden ja roolien viestintä läpi organisaation 4. Ei kevennettyjä töitä -mentaliteetin kitkentä pois 5. Kevyempien työtehtävien systemaattinen kartoittaminen 6. Hälytyssignaalien määrittely ja varhainen pitkittyviin tapauksiin puuttuminen 7. Aktiivinen yhteistyö työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa Vesa Lieho vesa.lieho@if.fi 26 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

15 Kuvassa tuotantopäällikkö Vesa Kärki. OIkealla Ruduksen työturvallisuuspäällikkö Teppo Lainio. Olli Häkämies ASKEL turvallisempaan työympäristöön Rudus-konserni panostaa vahvasti työturvallisuuteen. Turvallisuustavoitteissaan se on sitoutunut nolla tapaturmaa -periaatteeseen. Oma vaikutuksensa viimevuotiseen erittäin myönteiseen kehitykseen ja tapaturmien vähenemiseen on ollut IfLogin ASKEL -riskienarvioinnilla. Rudus Betonituote Oy:n työturvallisuudessa koettiin pari vuotta sitten huolestuttava takaisku, kun Nurmijärven tehtaalla sattui kaksi vakavaa tapaturmaa. Työntekijä loukkaantui jäätyään seinäelementtikuormaa lastattaessa kaatuneen betoniseinän alle. Toisessa tapauksessa kesätyöntekijän käsi vammautui vakavasti, kun betonimyllyn siipi tarrasi työntekijän hihaan ja tämän käsi jäi myllyn siiven ja reunan väliin. Riskienarviointi työpaikalla oli tehty edellisen kerran vuonna 2005, mutta nämä tapaukset antoivat aiheen uudistaa riskienarviointia ja ottaa käyttöön Ifin ASKEL-riskienarviointityökalu. Ifin ASKEL-riskienarviointi Ruduksella Työturvallisuusasiantuntija Jaana Salo esitteli IfLogin verkkopalveluun sisältyvää ASKEL-ohjelmaa Rudus-konsernin vuoden 2007 työturvallisuuspäivillä, Rudus Rudus Oy perustettiin vuonna Nykyään Rudus on betonirakentamisen johtava yhtiö Suomessa. Vuonna 2007 Rudus-konsernin liikevaihto oli 427 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli noin Vuodesta 1999 lähtien Rudus on kuulunut irlantilaiseen CRH-konserniin. CRH toimii 34 maassa ja sen palveluksessa on yli henkilöä yli toimipisteessä. Rudus Betonituote Oy mistä tuotantopäällikkö Vesa Kärki sai ajatuksen ottaa yhteyttä Ifin riskienhallintapalveluihin. Riskienarviointi aloitettiin Nurmijärven tehtaalla vuonna Ensimmäinen työtehtäväkohtainen arviointi tehtiin Ifin riskienhallinta-asiantuntijan johdolla. Samalla Kärki sai opastuksen ohjelman käyttöön, minkä ansiosta hän saattoi jatkaa arviointeja Rudus Betonituote Oy:n Nurmijärven tehtaalla. Työ jatkui Nummelan tehtaalla, jossa kaikkien työtehtävien riskit arvioitiin vuoden 2008 aikana. Tehtailla saatujen hyvien kokemusten perusteella päätettiin syksyllä ASKEL-ohjelman käyttöönotosta koko Rudus-konsernissa. Loppuvuodesta 2008 järjestettiin If Niittykummun ATK-koulutustiloissa koulutusta ASKEL-ohjelman käytöstä Rudus-konsernin riskienarviointien vetäjille. Rudus Oy:n työturvallisuuspäällikkö Teppo Lainio näkee riskienarvioinnin perustyökaluna, josta saadaan impulsseja työturvallisuustoimintaan. ASKEL-työkalu on riskienarviointiväline, joka neuvoo tekijäänsä ja hoitaa myös arkistoinnin. Aikaisemmin Ruduksella oli käytössä monenlaisia riskienarviointeja, jotka usein olivat vain yhden henkilön käytössä. Rudus Betonituote Oy Nummelan tehtaan tuotantopäällikkö Vesa Kärjen mielestä on hyvä, että ASKEL-työkalu löytyy Ifin sähköisestä asiakaskansiosta If- Loginista ja on siten kaikkien käytettävissä. Nummelan tehtaalla on tehty riskienarvioinnit työtehtäväkohtaisesti vuoden 2008 aikana. Arvioinneissa oli mukana Vesan lisäksi vähintään työnjohtaja, työsuojeluvaltuutettu ja työpisteen työntekijä. Vihjetekstit auttoivat arviointien tekemisessä. Arviointien tulokset on toimitettu myös työsuojeluviranomaiselle ja alihankkijoille. Arvioinnit on päätetty tehdä uudelleen joka toinen vuosi. Kehittämisideana Vesa Kärki toi esille, että riskienarvioinnin päivitystä voisi helpottaa. Nummelan tehtaan työsuojeluvaltuutettu Eero Hornaeus näki hyvänä asiana, että riskienarvioinnin aikana tuli esille paljon uusia vaaratekijöitä, joita ei ollut aiemmin havaittu. Ohjelman esimerkkeihin hän toivoi lisää rakennustuoteteollisuuden tapauksia. Johto sitoutunut työturvallisuuden parantamiseen Rudus Betonituote Oy on betonituotteisiin keskittynyt yritys, joka tunnetaan betonipaaluista, betoniputkijärjestelmistä sekä maisemabetonituotteista. Yritys perustettiin vuonna 1994 Lohja Oy:n ja Partek Oy:n perinteisten betonituoteliiketoimintojen jatkajaksi. Tänään yhtiö kuuluu Rudus-konserniin. Rudus Betonituotteella on koko Suomen kattava organisaatio, kolmetoista tehdasyksikköä takaa sen, että yritys on aina asiakkaittensa lähellä. Rudus Betonituote Oy:n liikevaihto on noin 38 milj. euroa ja keskimääräinen henkilöstö noin 280. Rudus-konserni panostaa vahvasti työturvallisuuteen. Turvallisuustavoitteissaan se on sitoutunut nolla tapaturmaa -periaatteeseen. Työturvallisuus on Ruduksen tärkein tehtävä. Riskienarvioinnin lisäksi työturvallisuuteen on panostettu merkittävästi muutenkin. Johdon sitoutuminen on edellytys työturvallisuuden parantamiselle. Ruduksella johto on tarttunut asiaan ja vienyt työturvallisuutta aktiivisesti eteenpäin. Esimerkkinä tästä on, että jokainen palaveri aloitetaan työsuojeluasioilla. Rudus Betonituotteen Nummelan tehtaalla on tehty paljon toimenpiteitä riskien pienentämiseksi. Työssä käytettävä vaatetus on uusittu turvallisemmaksi. Työssä tulee käyttää kypärää, huomiotakkia tai -liiviä ja turvakenkiä. Ruduksella ollaan oltu aktiivisia liikkumisturvallisuuden parantamiseksi. Tänä talvena käyttöön on otettu liukuesteet jalkineissa. Parhaan ratkaisun löytämiseksi koekäytössä on ollut erilaisia liukuesteitä ja kenkien pohjaan kiinnitettäviä nastoja. Kaikkiin alueella liikkuviin työkoneisiin ja kuorma-autoihin on hankittu peruutuskamerat. Tehdasalueen portin paikkaa on siirretty, koska aiemmin ulosajavan rekan oli vaikea havaita tiellä oikealta tulevaa liikennettä piha-alueelta lähtiessä. Nopeusrajoitus tehdasalueella on puolitettu 30:stä 15 kilometriin tunnissa ja alueella on läpiajokielto. Paalupinoja on madallettu niin, että maksimikorkeus on nykyään noin kaksi metriä. Tämä pienentää putoamisvaaraa pinon päällä työskenneltäessä, putoamissuojausta kun on muutoin hankala järjestää kyseiseen työhön. Myös koneiden ja laitteiden hankinnoissa huomioidaan työturvallisuus. Raudoitteiden nostoon on hankittu uusi nostolaite, enää ei tarvitse olla nostettavan taakan lähellä tai kävellä muotin päällä raudoitteita nostettaessa. On hankittu uusi paalunvalukone, jonka turvallisuutta on parannettu merkittävästi aikaisempaan verrattuna yhdessä koneenvalmistajan kanssa. Esimerkiksi koneen pesutasoille ja kulkuväylille on lisätty kaiteita, laitteen edessä ja takana on turva- rajat ja koneessa on myös kamera. Koneenkäyttäjäkin on huomioitu ratkaisuissa. Koneen ohjaamo on ilmastoitu ja ajoonlähtö on pehmyt, joten kuljettaja ei lähde penkistä koneen lähtiessä liikkeelle. Tuloksellista työturvallisuustyötä Viime vuonna Rudus Betonituote Oy:n tapaturmakehitys on ollut erittäin myönteinen. Nummelan tehtaalla oli työskennelty yhtäjaksoisesti 347 päivää ilman työtapaturmia haastatteluajankohtana tammikuussa Tapaturmariskin vaihtelua voidaan seurata laskemalla tapaturmataajuus eli suhteuttamalla tapaturmien lukumäärä miljoonaan työtuntiin. Näin eri yhtiöiden tai toimialojen tietoja voidaan verrata. Rudus Betonituote Oy:llä tapaturmataajuus on pudonnut vuoden :sta vuonna 2008 neljään. Vielä suurempi muutos on jos katsotaan 2000-luvun alkupuolen lukuja. Silloin yhtiön tapaturmataajuus oli lähes 90. Myös koko Rudus Oy:n kehitys on ollut positiivista, vaikka muutos ei ole ollut yhtä suuri kuin Rudus Betonituotteella. Rudus Oy:n tapaturmataajuus on pudonnut vuoden 2001 luvusta 35 viime vuoden seitsemään. IfLogin ASKEL -riskienarvioinnilla on ollut oma myönteinen vaikutuksensa tapaturmien vähenemiseen. kpl Rudus Betonituote oy Työtapaturmien lukumäärä ja tapaturmataajuus Euroopan riskienarviointikampanja Työturvallisuus ja riskienarviointi ovat nyt ajankohtaisia asioita. Vuosina on käynnissä Terveellinen työ yhteinen etu! Euroopan riskienarviointikampanja. Kampanjan tarkoituksena on kertoa riskienarvioinnin tärkeydestä ja tehdä työstä turvallisempaa, terveellisempää ja tuottavampaa. Kampanja pyrkii lisäämään ymmärrystä riskienarvioinnista ja kertomaan sen hyödyistä. Riskienarviointi ei välttämättä ole vaikeaa ja monimutkaista vaan selkeä toimintamalli, jolla saadaan työpaikoilla selvitettyä järjestelmällisesti mitkä asiat voivat aiheuttaa vaaraa ja uhata terveyttä. Tärkeää on, että riskienarviointia tehdään työpaikoilla yhdessä työnantajien, asiantuntijoiden ja työntekijöiden kanssa. Riskienarviointi on tehokas väline ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tarpeellisuuden selvittämiseksi. Riskienarviointi on myös keskeinen työväline turvallisempaa kulttuuria kehitettäessä. IfLogin ASKEL Työtapaturmia If panostaa työturvallisuuteen ja riskienarviointiin osana lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kokonaispalvelua. Ifissä on kehitetty ASKELMA turvallisuusarvioinnin käytöstä saatujen kokemusten pohjalta ASKEL-työkalu, jolla työturvallisuusriskit voidaan selvittää työpaikoilla omatoimisesti yhdessä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa. Ifin asiantuntijat ohjaavat ASKEL-ohjelman käyttöönotossa. ASKEL löytyy IfLoginista ja on siten kaikkien If Industrialin asiakkaiden käytettävissä. ASKEL-arviointiohjelman sisältö on toimialasta riippumaton ja se vastaa työturvallisuuslainsäädännön ja johtamisjärjestelmien vaatimuksiin työn vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista. Tulosten perusteella voidaan kehittämistyö suunnata niille alueille, joilla parannuksia eniten tarvitaan. Tällä hetkellä ohjelma löytyy vain suomenkielisenä, mutta käännöstyötä englanniksi valmistellaan. Jaana Salo jaana.salo@if.fi Tapaturmataajuus 28 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

16 Ifissä tapahtuu Nimityksiä Riskienhallinnalla tehokkaampaan liiketoimintaan Riskienhallinta koettiin entistäkin tärkeämpänä globaalin finanssikriisin aiheuttamissa epävakaissa olosuhteissa suuryritysten kokoontuessa Riskienhallintapäivään Finlandia-taloon alkuvuodesta. If Vahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja Timo Vuorinen avasi päivän kertomalla yhtiön kyvystä turvata taloudellinen toiminta ja kestää sykliset heilahtelut taantumassa. Viime vuonna If kehitti toimintaansa ja panosti muun muassa verkkopalvelujen ja osaamisen kehittämiseen. Vakuutusyhtiön näkökulmaa riskienhallintaan valottivat Ifiltä myös johtaja Pekka Miettinen, riskienhallinta-asiantuntija Vesa Lieho ja korvausjohtaja Laura Rastas. Valppaus oli Allianz Groupin professori Markku Wileniuksen pääviesti yrityksille. Hän kehotti tunnistamaan kehi- tystrendejä, käymään rationaalisesti läpi eri mahdollisuuksia, arvioimaan asiakassuhteita ja uudistamaan liiketoimintamalleja. Nyt yritystoiminnassa tarvitaan uusia, konkreettisia konsepteja ja ratkaisuja. Toiminnan muutoksesta riskien muutos Malmön RISK 2008 oli menestys If järjesti viime marraskuussa riskienhallintakonferenssin yhdessä ruotsalaisen Tyréns-konsulttiyrityksen kanssa. Konferenssiin osallistui yhteensä 95 henkilöä, niin asiakkaita, potentiaalisia asiakkaita kuin vakuutusmeklareitakin. Konferenssin aiheena olivat ne moninaiset riskit, joiden kohteeksi yritykset nykypäivänä joutuvat. Riski on itse asiassa luonnollinen osa kaikkea liiketoimintaa. Liiketoiminnan kannalta kriittisten riskien hallinta edellyttää asianmukaisia rakenteita ja menetelmiä sekä strategisella että operatiivisella tasolla. If kutsui tilaisuuteen puhujiksi henkilöitä, joilla on erilaista kokemusta riskien ja kriisien hallinnasta. Järkevä riskienhallinta ja toimivan kriisinhallintaorganisaation luominen ei ole välttämättä monimutkaista. Konferenssin tavoitteena olikin antaa osallistujille paitsi yleiskäsitys asiasta myös konkreettisia ideoita oman yrityksensä riskienhallintatyöhön. Rautaruukki Oyj:n toimitusjohtaja Sakari Tamminen kertoi teollisen liiketoiminnan uudistamisprosessin riskeistä. Viisivuotisen uudistuksen käynnisti toimintaympäristön nopea muutos sekä tarve siirtyä teräksen valmistuksesta korkeampaa arvoa tuottaviin tuotekokonaisuuksiin. Terästuotanto keskittyy nyt erikoisteräksiin ja palveluverkosto on siirtynyt tukkukauppavetoisesta loppuasiakeskeiseen. Yrityskauppojen ja Itä-Euroopan toiminnan laajentamisen myötä yhtiön hengen henkilöstöstä valtaosa työskentelee nyt ulkomailla. Aktiivisessa muutosvaiheessa riskienhallinnassa painottuivat yritysostojen riskit. Nyt painopiste on operatiivisessa riskienhallinnassa, niiden tunnistamisessa ja arvioinnissa, läpinäkyvässä raportoinnissa, korjaavissa toimenpiteissä ja riskihallinnan johtamisessa. Suhdanneherkällä alalla korostuvat ulkoiset riskit kuten kiristyvät ympäristömääräykset, teräksen sykliset hintavaihtelut, raaka-aineiden saatavuus, työmarkkinahäiriöt ja rahoitusriskit. Laaja näkymä yhteiskuntavastuuseen Metsäteollisuuden yhteiskuntavastuun alue on laaja ja sitä seurataan suurennuslasilla. StoraEnson yritysvastuujohtajan Eija Pitkäsen mukaan siihen kuuluvat liiketoiminnan eettisyys, tuotannon päästöjen minimointi, työntekijöiden työturvallisuus ja hyvinvointi sekä raaka-ainehankinnat ja kuljetukset. Tämän hetken haasteita ovat alan rakennemuutoksesta johtuva työntekijöiden vähentämistarve, raaka-ainehankinta sekä yhtiön sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Sertifioidun puun osuutta pyritään lisäämään. Puuviljelmät Brasiliassa, Uruguayssa, Kiinassa, Laosissa ja Thaimaassa edellyttävät perusteellista taustatyötä maiden sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristöeettisten haasteiden vuoksi. Vuonna 2007 StoraEnso luokiteltiin yritysvastuuasioissa Dow Jonesin indeksissä alan kolmen parhaan yrityksen joukkoon ja se oli ainoa yleiseurooppalaiseen DJSI STOXX -indeksiin mukaan otettu yritys. Siisteys parantaa työn tehokkuutta STX Europen turvallisuuspäällikkö Petri Konferenssin puhujia olivat mm. 4 C Strategies -yrityksen toimitusjohtaja Andreas Hedskog, jonka aiheena oli riskienhallinta strategisena työkaluna. Staffan Ljung Ifistä esitteli Ifin korvaustoimintaa ja vahingoista oppimista (learning from losses), joka tarkoittaa tulipaloista ja muista vahingoista saatujen kokemusten hyödyntämistä riskienhallinnassa. Heurlin AB:n toimitusjohtaja Per Hallberg kuvaili hyvin omakohtaisella tavalla, miten yhteistyö Ifin kanssa sujui reilu vuosi sitten tapahtuneen tulipalon jälkeen. Tässä vain joitakin esimerkkejä konferenssin laajasta tarjonnasta. Konferenssiin oli kutsuttu yrityksiä sekä Suurasiakas- että Yritysasiakas-liiketoiminta-alueilta. Erilaisten asiakkaiden Moisio esitteli siisteyden, järjestyksen ja parhaiden käytäntöjen merkitystä telakkateollisuusyrityksessä. Tarina macho-mentaliteettiasenteen muuttamisesta turvallisuusmyönteiseen käyttäytymiseen kirvoitti yleisössä hersyvän naurun. Kulttuurin muutoksen jälkeen työmaan palokuorma on pienentynyt ja työskentelyn tehokkuus ovat parantuneet. Turvallisuus yrityksessä parani hoitamalla kuntoon seuraavat tekijät: Pääkulkuväylät ja hätäpoistumistiet ovat avoinna. Poistumistieopasteet ja sammuttimet ovat paikoillaan. Työskentelyalueelta on selkeät aluekyltit ja tiimitaulut. Työpisteet ovat erillään ja siistitty. Energiansyöttöletkut ja -kaapelit on siistitty rajoittamasta kulkua. Käryn poistosta ja valaistuksen parantamisesta on huolehdittu. Materiaalivarastot ovat siisteissä pinoissa ja kärryillä, mikäli mahdollista. Materiaalit on suojattu kipinöiltä ja roiskeilta palosuojauskankaalla. Siisteyttä mitataan osana työturvallisuutta. Turvakierrokset tehdään rungonkoonnissa säännöllisesti kerran viikossa ja koko alueella joka toinen viikko. ja riskienhallintanäkemysten sekä riskien laajemman tarkastelun yhdistäminen oli hyvin antoisaa kaikille osapuolille, totesi Ruotsin Ifin riskienhallintajohtaja Ken Henningson. RISK konferenssin suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Konferenssi pidetään Göteborgissa lokakuussa. Ken Henningson, Head of Marketing and Distribution Markkinoinnin ja Jakelun johtajan toimi on uusi Suurasiakas-liiketoimintaalueella. Henningsonin päätehtävä on kehittää Industrialin pohjoismaisia liiketoimia ja jakelumenetelmiä. Hän toimi aiemmin riskienhallintajohtajana Ruotsissa. Ingela Holmberg, Head of Casualty Underwriting Sweden Ingelalla on yli 20 vuoden kokemus vastuuvakuutusista ja hän toimi aiemmin nimikkeellä Head of Underwriting Control & Support. Joakim Björk Troive, Property Underwriter Sundsvalliin, Ruotsiin Joakimilla on 10 vuoden kokemus vakuutusalalta. Hän työskenteli viimeeksi yritysvakuutussegmentissä vahingonselvittäjänä. Jouni Pekkala, Employee Benefits (EB) Underwriter Suomeen Jounilla on 8 vuoden kokemus vakuutusalalta ja erityisesti lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Hän työskenteli viimeeksi Marshilla. Knut Arne Alsakerista uusi jälleenvakuutusjohtaja Knut Arne seuraa tehtävässä Jorma Pöyhöstä, joka siirtyy eläkkeelle kuluvan vuoden lopussa. Knut Arnella on laaja kokemus riskeihin ja pääomaan liitttyvistä tehtävistä Sammossa ja Ifissä. Hän on toiminut viimeksi Sampo-konsernin riskienhallintajohtajana (Group Chief Risk Officer). Mikael Janson, Head of Property Underwriting Sweden Mikaelilla on laaja kokemus teollisuudesta työskenneltyään useissa kansainvälisissä vakuutusyhtiöissä asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Viimeeksi hän työskenteli omaisuusvakuutuksen underwriterina Ruotsissa Laura Rastas-Jansson, Nordic head of Commercial & Industrial Property and Marine Cargo Claims Laura on työskennellyt Ifissä vuodesta Hän toimi aiemmin vastuuvahinkopäällikkönä Suomessa. Anders Rørvik Ellingbø riski-insinööriksi Norjaan Andersilla on 8 vuoden kokemus palontorjunnasta ja paloriskienhallinnasta. Hän työskenteli viiimeeksi riskipäällikkönä Oslo Forsikringissa. Lisbeth Norrgård-Eklundista If Venäjän uusi myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Uudessa toimessaan Lisbeth vastaa Venäjällä toimivien pohjois- ja muiden länsimaalaisten yritysasiakkaiden myynnistä ja asiakaspalvelusta. Lisbeth on työskennellyt Venäjän toiminnoissa vuodesta Patrik Fahlström Head of Risk Management Services Sweden Patrikilla on usean vuoden kokemus riski-insinöörin ja riskienhallinnan tehtävistä. Viimeksi hän toimi riskiinsinöörinä sekä omaisuusriskienhallinnan pohjoismaisena kehityspäällikkönä. Anders Ramäng Compliance Manageriksi Andersilla on 9 vuoden kokemus yhtiössä ja hän on viimeeksi toiminut yritysvakuutuksissa nimikkeellä Nordic Head of Product and Price Liability. 30 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 1/

17 SWEDEN If P&C Insurance S Stockholm SWEDEN Visit: Barks väg 15 If tel. P&C +46 Insurance (0) S-106 fax (0)8 Stockholm Visit: Barks väg 15 tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) Vikingsgatan 4 S Gothenburg If tel. P&C +46 Insurance (0) Vikingsgatan fax. +46 (0) S-405 firstname.lastname@if.se 36 Gothenburg tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) firstname.lastname@if.se Västra Varvsgatan 19 S Malmö If tel. P&C +46 Insurance (0) Västra fax. +46 Varvsgatan (0) S-211 firstname.lastname@if.se 19 Malmö tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) firstname.lastname@if.se Box 190 S Sundsvall If Visit: P&CUniversitetsallén Insurance 2 Box tel (0) S-851 fax (0)60 Sundsvall Visit: firstname.lastname@if.se Universitetsallén 2 tel. +46 (0) fax. +46 (0) firstname.lastname@if.se DENMARK If P&C Insurance Stamholmen 159 DENMARK DK-2650 Hvidovre If tel. P&C +45Insurance Stamholmen fax DK-2650 firstname.lastname@if.dk Hvidovre tel fax. FINLAND firstname.lastname@if.dk If P&C Insurance FIN IF FINLAND Visit: Niittyportti 4 If Espoo P&C Insurance FIN tel IF Visit: fax Niittyportti Espoo firstname.lastname@if.fi tel NORWAY fax If firstname.lastname@if.fi P&C Insurance P.O. Box 240 NORWAY N-1326 Lysaker If Visit: P&CLysaker Insurance Torg 35 P.O. tel. +47 Box N-1326 fax. +47Lysaker Visit: firstname.lastname@if.no Lysaker Torg 35 tel fax. If Safety Centre firstname.lastname@if.no Ringvoll N-1827 Hobøl If tel. Safety Centre Ringvoll fax N-1827 sikkerhetssenteret@if.no Hobøl tel fax sikkerhetssenteret@if.no FRANCE AND LUXEMBOURG If Assurances France 4, rue Cambon, 2e étage FRANCE F Paris AND LUXEMBOURG tel. If Assurances France fax. 4, rue +33 Cambon, e 09étage 76 F firstname.lastname@if.se Paris tel GERMANY fax If firstname.lastname@if.se Schadenversicherung AG Direktion für Deutschland GERMANY Siemensstrasse 9 If D Schadenversicherung Neu-Isenburg AG Direktion tel für Deutschland Siemensstrasse fax D firstname.lastname@if.se Neu-Isenburg tel fax. THE +49 NETHERLANDS firstname.lastname@if.se AND BELGIUM If P&C Insurance THE Boompjes NETHERLANDS 413 NL-3011 AND BELGIUM XZ Rotterdam If tel. P&C +31Insurance Boompjes fax NL-3011 firstname.lastname@if.se XZ Rotterdam tel fax. GREAT +31BRITAIN firstname.lastname@if.se If P&C Insurance 2nd floor, 40 Lime Street GREAT London BRITAIN EC3M 7AW If tel. P&C +44 Insurance nd fax. +44 floor, Lime7629 Street London firstname.lastname@if.se EC3M 7AW tel fax firstname.lastname@if.se ESTONIA AS If Eesti Kindlustus Pronksi 19 ESTONIA EE Tallinn AS tel. If +372 Eesti6 Kindlustus Pronksi fax EE firstname.lastname@if.ee Tallinn tel fax. LATVIA firstname.lastname@if.ee AAS If Latvia Mûkusalas 101 LATVIA LV-1004 Riga AAS tel If Latvia Mûkusalas fax LV-1004 firstname.lastname@if.lv Riga tel fax. LITHUANIA firstname.lastname@if.lv UAB If Draudimas Zalgirio 88 LITHUANIA LT Vilnius UAB tel If Draudimas Zalgirio fax LT firstname.lastname@if.lt Vilnius tel fax. RUSSIA firstname.lastname@if.lt CJSC If Insurance P.O.Box 16, FIN Lappeenranta RUSSIA Visit: Malaya Konyushennaya 1/3, CJSC office If B Insurance 42 P.O.Box St.Petersburg, 16, FIN-53501Russia Lappeenranta Visit: tel. +7Malaya Konyushennaya /3, office fax. +7B andrei.bogdanov@if.fi St.Petersburg, Russia tel fax andrei.bogdanov@if.fi Relax, we ll help you. Relax, we ll help you.