XXII (HATANPÄÄ) JA RANTAPERKIÖ, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (VIHILAHTI). Asemakaava nro 8611

Transkriptio

1 XXII (HATANPÄÄ) JA RANTAPERKIÖ, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (VIHILAHTI). Asemakaava nro 8611 Diaarinumero: TRE: 315/ /2016 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ehdotus

2 XXII (HATANPÄÄ) JA RANTAPERKIÖ, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (VIHI- LAHTI) ASEMAKAAVA NRO 8611 Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä ja tarkastettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle XXII (Hatanpään) ja Rantaperkiön kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 8,4 ha. Alueeseen sisältyy osia Härmälän rantapuistosta, Vihilahdenpuistosta, Pyhäjärven vesialueesta ja Hatanpään valtatien katualueesta. Alueen kautta kulkee tärkeitä pyöräilyn ja jalankulun reittejä. Myös virkistyskäyttö on vilkasta: alueelle sijoittuu koirapuisto sekä lukuisa määrä pienveneiden rantapaikkoja. Härmälän rantapuiston kautta on rakennettu 110 kv:n maakaapeli. Maa- ja vesialueet omistaa Tampereen kaupunki. Tämä asemakaava on osa neljän asemakaavan kokonaisuutta. Kaavan nro 8611 suunnittelualue liittyy etelässä maanalaisen asemakaavan nro 8612 (Sulkavuori-Vihilahti) ja pohjoisessa maanalaisen asemakaavan nro 8613 (Vihilahti-Viinikanlahti) suunnittelualueisiin. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lainsäädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat. Lisäksi tavoitteena on poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. Kaavaprosessin aikana tavoitteet ovat tarkentuneet lupaprosessien sekä yleissuunnitteluvaiheessa alueelle esitetyn Tampereen Sähkölaitoksen lämpöpumppulaitoksen osalta. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan (29 ) jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen (61 ) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen (76 ) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman kohde nro 11. Asemakaavaehdotuksen valmistuminen on ajoitettu vuodelle Asemakaavojen nro vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella Kaikille kaavoille yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/ /2016) kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin ja hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle

3 Valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seitsemän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tilakeskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä 2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Yleisötilaisuuden ja viranomaisneuvottelun muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä asemakaavaa 8611 koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita olivat mm.: maa- ja kallioperää koskevat lisäselvitykset, rakentamisen (erit. louhinnan) aikaiset ympäristöhaitat ja työmaajärjestelyt, maanalaisesta rakentamisesta maanpäällisille kiinteistöille muodostuvat rasitteet ja maankäyttörajoitukset, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelutilanne, Vihilahden kynäjalavien suojelu, kulttuuriympäristöä ja arkeologiaa koskevat selvitystarpeet ja liikenteen järjestäminen. Aloitusvaiheessa saatu palaute pyrittiin kaavan 8611 osalta ottamaan jatkosuunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä luonnonympäristöä, kulttuuriperintöä, hulevesien hallintaa ja liikenteen järjestämistä koskevien selvitysten laatiminen/täydentäminen sekä osallisten luetteloa täydentäminen, neuvottelut ja lisätietopyynnöt eri tahoille (mm. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, TRAFI, TUKES, Finavia). - hankesuunnittelun yhteydessä kallio- ja pohjavesitutkimusten, riskien hallinnan, pora- ja lämpökaivoselvityksen laatiminen/täydentäminen, sekä tutustumiskäynti Viikinmäen puhdistamolle sekä ulkoilmatapahtuma (Sulkavuori ja Vihilahti). Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineistot kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin Kokonaisuutena asemakaavojen nro valmisteluaineistosta jätettiin yhteensä kuusi mielipidettä ja kahdeksan viranomaislausuntoa/-kommenttia, joissa esitettiin seuraavia asemakaavaa nro 8611 ja/tai hankekokonaisuutta koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita. - Museovirasto: ei huomautettavaa, tarvittavat vedenalaista kulttuuriperintöä koskevat selvitykset on laadittu ja huomioitu asianmukaisesti, Museovirastoa ei ole tarpeen kuulla kaavan ehdotusvaiheessa. - Kaupungin yleisten alueiden suunnittelu: hulevesiselvityksen laatiminen ei ole tarpeen. - Pirkanmaan liitto: maakuntakaavatilanteen kuvauksen ja vaikutusarvioinnin täydentäminen (virkistys- ja ulkoiluyhteyksien jatkuvuus), - Pirkanmaan maakuntamuseo: lähtötietojen ja vaikutusarvioinnin täydentäminen (aiemmat selvitykset, vaikutukset kulttuuriympäristöön), kaavamääräysten täsmentäminen ja täydentäminen (s-36- määräyksen muotoilu, rakentamistapaa ohjaavat yleismääräykset), Metsolan laivalaiturin maalla sijaitsevan osan sisällyttäminen s-36- rajaukseen. - Yksityishenkilö: keskuspuhdistamon sähköpostilistalaisille tiedotettava ajoissa ja useammin. - As Oy Haapakuja 4: taloyhtiölle aiheutuva haitta on kohtuuton (vaurioitumisriski, tärinä, melu, pöly), rakentaminen estää maalämpöhankkeen tontilla, lämpöpumppulaitosta ja purkutunnelia tulisi siirtää Haapakuja 5:n suuntaan. 2

4 Ehdotusvaihe Hyväksyminen - Etelä-Alvari: keskuspuhdistamo olisi pitänyt olla jo maakuntakaavassa, purkuputki ja varapurkuputki pitää esittää kaavassa, Pyhäjärven säännöstelyn ylä- ja alarajat on otettava huomioon, varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan pitää arvioida eri olosuhteissa, Pyhäjärven itäpään jätevesikuormituksen lisääntymisen vaikutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu, suunnitellussa purkupaikassa on virtaamaongelma, maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riittävää selvitystä, hankkeesta tiedottaminen uutiskirjeellä on toiminut huonosti ja viiveellä. - Tampereen polkupyöräilijät ry: pyöräilyn laatukäytävän risteäminen työmaaliikenteen kanssa Lahdenperänkadun päässä on harmillista, mutta pyöräily on kuitenkin otettu liikenteellisessä tarkastelussa huomioon esimerkillisesti. Valmisteluaineistosta saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Valmisteluvaiheen palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), yleisötilaisuuden muistio ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöytäkirjasta ovat kaavaselostukseen liitteenä. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen huomioon ottaminen: Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat korjattiin ja päivitettiin, ja Tampereen polkupyöräilijät ry lisättiin osallisten luetteloon. Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. ulkoilu- ja viheryhteyksien, kulttuuriympäristön ja maiseman osalta. Suojaviheralueen pääkäyttötarkoitusmerkintä vaihdettiin paremmin alueen erityisominaisuuksia vastaavaksi. Rakentamistapaa ohjavia kaavamääräyksiä täsmennettiin siten, että niiden ymmärretään yksiselitteisesti tarkoittavan muitakin toimenpiteitä kuin varsinaisten rakennusten toteuttamista. Kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin vesistövaikutusten osalta ja raporttiin liitettiin kartta, johon on merkitty alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit. Kaavaan liittyviä havainneaineistoja täydennettiin alueleikkauksissa esitettyjen korkeusasemien ja mittojen osalta. Lämpöpumppulaitoksen uudeksi sijoituspaikaksi on esitettiin Rautaharkon sähköaseman tonttia, joka sijoittuu suoraan tulo- ja purkutunneleiden linjalle ja on jo vanhastaan Tampereen Sähkölaitoksen hallinnassa. Sähköaseman tontilla voimassa oleva asemakaava mahdollistaa lämpöpumppulaitoksen rakentamisen, eikä myöskään aluetta koskeva uusi maanalainen asemakaava (nro 8612) muodosta estettä sen toteuttamiselle. Laitoksen suunnittelua voidaan näin ollen viedä eteenpäin nyt laadittavista asemakaavoista erillisenä hankkeena. Valmisteluaineisto on täydennetty kaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana saadusta palautteesta laadittava yhteenveto ja vastineet liitetään kaavaselostukseen. Tämän jälkeen kaavaehdotukseen voidaan vielä tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Jos tarvittavat muutokset ovat maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia, ehdotus voidaan kuuluttaa uudelleen nähtäville. Muussa tapauksessa kaavaehdotus jatkaa varsinaiseen hyväksymiskäsittelyyn. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. 3

5 Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. Viranomaisyhteistyö Asemakaava Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin ja siitä laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaprosessin aikana on käyty lisäksi useita asemakaavaan sekä erillisselvityksiin ja -suunnitelmiin liittyviä neuvotteluja mm. Pirkanmaan ELY-keskuksen, kaupungin ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa. Asemakaavassa alueelle muodostuu: - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m 2 :n suuruisen muuntamorakennuksen (ET-3, korttelin 776 tontti 4). Alueen pinta-ala on noin 370 m2 ja sille sijoittuu olemassa oleva muuntamo. Rantapuisto (VP-2). Alue on osa Vihilahdenpuistoa ja sen pinta-ala on noin 3300 m2. - Lähivirkistysalue (VL). Alue on osa Härmälän rantapuistoa ja sen pinta-ala on noin 1,5 ha. - Suojaviheraluetta, jolla sijaitsee alueellinen virkistysyhteys (EVV). Suojaviheralueeksi on osoitettu viheralueen osa, joilla päiväaikainen melutaso ylittää taajamien virkistysalueilla sovellettavan ohjearvon 55 db. Alueen pinta-ala on noin 1,18 ha. - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen aluetta suojavyöhykkeineen (ma/sv-et). Alueen pinta-ala on noin 2,7 ha ja sille voidaan sijoittaa maanalaisia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia sekä niihin liittyviä työtiloja ja ajoyhteyksiä (ma/et) ja maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tuj). Maanalaiset tilat saadaan rakentaa maanpäälliselle alueelle osoitetun käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden tai kerrosluvun estämättä. Aluetta koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Kaavassa on osoitettu maanalaisten tilojen ohjeellinen sijoittuminen sekä suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema ma/sv-et-alueen eri osissa. - Vesialuetta (W). Alueen pinta-ala on noin 4,7 ha. - Katualuetta (Hatanpään valtatie, Lahdenperänkatu). Alueen pinta-ala on noin 0,6 ha. Eri käyttötarkoitusalueille sijoittuu mm. ajoyhteyksiä (ajo, ma/ajo-3), jalankulun, polkupyöräilyn ja huoltoajon reittejä (pp/h, pp), maanalaisten tilojen pystykuilujen/varapoistumisteiden maanpäällisiä osia (pkui, 30 k-m 2 /rakennus), lepakoille tärkeitä alueita (slep-2, slep-4), arkeologisia kulttuuriperintökohteita (s-36). Kynä- ja vuorijalavaesiintymän kohdalle on rajattu alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä (s-2). Kaavassa annettu lisäksi useita yleismääräyksiä (y-8611), jotka koskevat mm. alueiden rakentamistapaa ja eri toimintojen yhteensovittamista, maanalaisen rakentamisen suojavyöhykkeitä, hulevesien hallintaa ja kiinteistönmuodostusta sekä alueen maiseman ja luonnonympäristön sekä pohjasedimentin mahdollisten haitta-aineiden huomioimista. Suojaviheralue nimetään Plinkinojanpuistoksi. 4

6 Vaikutusten arviointi Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia arvioidaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaisesti. Vaikutusten arviointi perustuu mm. kaavaprosessin aikana laadittuihin perusselvityksiin, vuonna 2015 päivitettyyn hankkeen yleissuunnitelmaan ja Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, vuonna 2012 valmistuneeseen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) sekä valmisteilla olevien maakunta- ja yleiskaavojen yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Asemakaavojen nro ja keskuspuhdistamohankkeen toteuttamisesta syntyviä yhteisvaikutuksia on tarkasteltu kaava-asiakirjoihin sisältyvässä kokonaisvaikutusten arviointiraportissa. Lisäksi kunkin asemakaavan selostuksessa käsitellään yksityiskohtaisemmin kaava-aluekohtaisesti merkittäviksi arvioituja vaikutuksia. Kokonaisvaikutusten arviointiraportin liitteenä on kooste hankkeen YVA- selostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyistä huomautuksista ja lisäselvitystarpeista sekä niiden huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Sijoittaminen on mahdollistettavissa eri tavoin riippuen mm. siitä, ratkaistaanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiinteistönmuodostamislain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuspuhdistamon rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2019 ja keskuspuhdistamo otettaisiin käyttöön vuonna Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä päätöksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. 5

7 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista 9 2. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Väestö ja palvelut Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Kaava-aluetta koskevat selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavamuutoksen tarve Asemakaavamuutoksen käynnistäminen Osallistuminen ja vuorovaikutus Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Asemakaavamuutoksen tavoitteet Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnitelmiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Korttelialueet Muut alueet Asemakaavan suhde yleiskaavaan Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 44 6

8 4.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 47 7

9 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: XXII (Hatanpää) kaupunginosan virkistys- ja vesialuetta. Rantaperkiön kaupunginosan (303) katu-, virkistys- ja vesialuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Diaarinumerot: Vireille tulo: XXII (Hatanpää) kaupunginosan katu-, virkistys- ja vesialuetta ja maanalaista yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Rantaperkiön kaupunginosan (303) katu-, virkistys-, erityis- ja vesialuetta ja maanalaista yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Marjut Ahponen. Aloitus- ja valmisteluvaiheissa kaavan laatijana toimi WSP Finland Oy/ Petri Saarikoski. Asemakaava nro 8611, TRE:315/ /2016, pvm Asemakaavojen nro osallistumis- ja arviointisuunnitelma, TRE:313/ /2016, pvm Kaava-alueen sijainti Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle XXII (Hatanpään) ja Rantaperkiön kaupunginosiin. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus XXII (Hatanpää) ja Rantaperkiö, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti). Asemakaava nro Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamo- hankkeen toteuttaminen. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavojen nro kokonaisvaikutusten arviointi (WSP Finland Oy ja Tampereen kaupunki), jonka liitteinä: Kooste keskuspuhdistamo-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (2012) annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa Asemakaavojen nro yhteinen havainneaineisto - Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava - Asemakaavan seurantalomake - Asemakaavojen nro osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavojen nro aloitus- ja valmisteluvaiheissa saatu palaute, yleisötilaisuuksien muistiot ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöytäkirjasta 8

10 - Asemakaavojen nro viranomaisneuvottelun muistio - Asemakaavojen nro vastineraportti - Asemakaavan nro 8611 havainneaineistot (WSP Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut ID (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 luontoselvitys, ID (Ramboll Finland Oy 2016) - Pyhäjärven arkeologinen vedenalaisinventointi (Pintafilmi Oy 2016) - Vihilahden arkeologinen selvitys, ID (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016) - Vihilahden Metsolan laituriperustusten tarkastukset (Pintafilmi Oy 2016) - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID (Ramboll Finland Oy) - Asemakaavan nro 8611 hulevesien arviointi, ID (Ramboll Finland Oy 2016) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne (Ramboll Finland Oy) - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen ( - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (valmisteilla mm. kantakaupungin liito-oravaselvitys). ( - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015 ( - Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta YVA-selostuksen liitteenä olivat mm. hiukkasten ja hajujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipitoisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-sivuilla osoitteessa: - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 9

11 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle XXII (Hatanpään) ja Rantaperkiön kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 8,4 ha. Alueeseen sisältyy osia Härmälän rantapuistosta, Vihilahdenpuistosta, Pyhäjärven vesialueesta ja Hatanpään valtatien katualueesta. Alueen kautta kulkee tärkeitä pyöräilyn ja jalankulun reittejä. Myös virkistyskäyttö on vilkasta: alueelle sijoittuu koirapuisto sekä lukuisa määrä pienveneiden rantapaikkoja. Härmälän rantapuiston kautta on rakennettu 110 kv:n maakaapeli. Maa- ja vesialueet omistaa Tampereen kaupunki Luonnonympäristö Maisema ja topografia Suunnittelualueen lähimaisemaa hallitsee toisaalta vehreä viherympäristö ja avoin järvimaisema, toisaalta vilkkaat liikenneväylät ja aluetta reunustavat Rantaperkiön ja Hatanpään asuin-, liike- ja teollisuuskorttelit. Puustoinen rantavyöhyke on Vihilahden etelärannalla luonnontilaisen kaltaista rehevää lehtometsää. Pohjoisrannan täyttömaalle istutettu puusto on harvempaa ja puistoon avautuvat näkymät avoimempia. Suunnittelualueen länsiosassa rantaviivan tuntumasta ja Vihilahden kannaksen ylittävältä sillalta avautuu pitkiä näkymiä Pyhäjärven yli lännen suuntaan. Maanpinta kohoaa kohti länttä ja etelään, ja kaukomaisemassa Vihilahti jää sen taustalla kohoavien rakennusten ja metsäisten kumpareiden varjoon. Järven suunnalta katsottuna Vihilahden ylittävä kannas ja silta erottuvat rantamaisemassa lähinnä lehdettömään aikaan. Ilmakuva vuodelta 2016 (Lentokuva Vallas Oy). 10

12 Alueen topografia on Härmälän rantapuiston puolella melko jyrkkäpiirteinen ja alueella on nähtävissä selkeä muinaisrantaterassi, jonka laki on korkeustasolla noin +84 mmpy. Pohjakartan mukaan alueen korkein kohta on koirapuiston eteläpuolisella kumpareella (noin +95 mmpy) ja matalin Vihilahden rantaviivalla (noin +78 mmpy). Vihilahden pohjoisranta on melko tasaista täyttömaalle rakennettua puistoaluetta, jonka maanpinnan korkeus on suunnittelualueeseen sisältyvän kannaksen kohdalla noin mmpy. Pyhäjärven keskimääräinen vedenpinnan taso on noin +77 mmpy ja ranta-alueilla alin suositeltava rakentamiskorkeus +78,50 mmpy. Otteita Maanmittauslaitoksen korkeusmallikartasta (vinovalovarjoste). Suunnittelualueen sijainti on merkitty ylempänä olevaan kuvaan punaisella pisteellä. Vuonna 2015 valmistuneessa Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat- selvityksessä Vihilahden puisto sisältyy kohteeseen nro 601, Hatanpään niemi. Kohde sijoittuu täyttömaalle, jota tuotiin alueelle 1970-luvulta 1990-luvulle asti. Selvityksessä Pyhäjärven puustoiset rantavyöhykkeet on tunnistettu avointa maisematilaa rajaavaksi elementiksi. Vihilahdenpuisto on Hatanpään eteläisiä rakennuskortteleita rajaava kaupunkipuisto ja alueellisesti merkittävä avoin maisematila, jolla on kansallista ja kansainvälistä potentiaalia. Puistoon sijoittuu Hatanpään arboretumin ohella metsäntutkimuslaitosten yhteistyöjärjestön maailmankongressiin vuonna 1995 osallistuneiden maiden kunniaksi istutetut 115 muistopuuta. Selvitykseen liittyneessä sidosryhmien karttakyselyssä myös Vihiojan ympäristön hoitamista avoimena maisematilana pidettiin tärkeänä. 11

13 Ilmakuva vuodelta 2016 (Lentokuva Vallas Oy). Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen maaperä on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartan mukaan kalliota ja hiekkamoreenia. Rannat ovat lähes kokonaan muokattuja ja pengerrettyjä. Suunnittelualueeseen kuuluva osa Vihilahden ylittävästä kannaksesta sijoittuu alueelle luvuilla tuodulle täyttömaalle. Vihilahden perukka on hyvin matala ja mutapohjainen. Vihilahteen laskevan Vihiojan edustalla vesi on sameaa, ja järven pohjassa on noin puoli metriä paksu, virtaava maitomainen sakka. Pohjan pintakerros on tällä alueella löyhä ja helposti pöllyävä. Alueella tehtyjen kallionäytekairausten ja kalliomekaanisten selvitysten mukaan kallioperä on osin seoksinen sisältäen kiille- ja graniittigneissiä. Avokalliopaljastumakartoituksen pohjalta kallion rakoilu on suhteellisen harvaa ja liuskeisuus kohtalaista, eikä kallioperässä ei ole merkkejä rapautumisesta. Kallion pinta on alueella keskimäärin noin 4-15 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kallionpinta laskee pohjoiseen ja itään mentäessä maanpinnan topografian mukaisesti. Vihiojan kohdalla kalliopinnassa on painauma, jonka syvimmät kohdat ovat metrin syvyydellä maanpinnasta. Ote GTK:n maaperäkartasta. Punainen väri = kallio, vaaleanruskea = hiekkamoreeni, sininen = savi, viivoitettu alue = täytemaata tai kartoittamatonta maaperää. (Lähde: GTK:n karttapalvelut, nkamara/index.html) 12

14 Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueeseen sisältyvä osa Pyhäjärven vesialueesta on Hatanpään kaupunginosaa lännessä ja etelässä ympäröivän Vihilahden perukka. Pyhäjärvi on Kokemäenjoen päävesistöalueeseen kuuluva reittivesistö, jossa veden viipymäaika on lyhyt ja virtausolosuhteet hyvät. Vesi laskee Pyhäjärven itäosaan Tammerkosken kautta Näsijärvestä ja edelleen Pyhäjärven, Nokianvirran, Kuloveden ja Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Pyhäjärven suurimpia pistekuormittajia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamot. Pyhäjärven yleinen käyttökelpoisuusluokitus on tyydyttävä ja yleistila etenkin talviaikana järven pohjoisosassa lähellä hyvää. Tampereen alueella, jossa on useita kuormituspisteitä, veden laatu on heikompi eli tyydyttävä tai välttävä. Pyhäjärvi sijoittuu veden fosforipitoisuuksien keskiarvojen perusteella lievästi rehevään luokkaan, mutta veden laatu on viime vuosina parantunut. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä ei hyödynnetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 3 km päässä koillisessa sijaitseva Aakkulanharjun ( ) pohjavesialue. Suunnittelualue kuuluu Pyhäjärven valuma-alueeseen. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa ja valuma-alueselvityksessä 2012 valuma-aluekohtaisina kehittämisperiaatteina on Pyhäjärven valuma-alueen osalta esitetty pohjavesialueita koskevia toimenpiteitä. Valuma-alueen nykyisenä ongelmakohtana mainitaan Hatanpään rantaalue, jolla on esiintynyt hulevesitulvia. Asemakaavaan liittyvän hulevesien arviointiraportin (Ramboll Finland Oy 2016) mukaan tarkastelualue jakautuu kolmeen osavaluma-alueeseen, joista kaksi (1a ja 1b) purkavat hulevetensä rantaviivalle useista eri kohdista. Valuma-alueen 1b hulevedet johtuvat hulevesiviemärillä valuma-alueen 2 läpi ja purkavat Hatanpään valtatien reunalla painanteeseen valuma-alueen 1a puolelle. Valuma-alue 2 koostuu metsästä tulevasta pintavalunnasta sekä Hatanpään valtatien hulevesistä. Merkittävin alueella syntyvän huleveden laatuun vaikuttava tekijä on Hatanpään valtatie. Pintavesien osavalumaalueet ja valumasuunnat. (lähde: Asemakaavan 8611 hulevesien arviointi, Ramboll Finland Oy) 13

15 Arvioinnin perusteella noin 2000 m 2 :n suuruinen alue muuttuu metsästä sorapintaiseksi kulkuväyläksi, joilla syntyy jonkin verran enemmän pintavaluntaa kuin nykytilanteessa. Jos valunta johdetaan reunaojiin tai metsämaastoon, jää sen Vihilahteen kohdistuvan valunnan vaikutukset hyvin pieniksi. Tulevan tilanteen hulevesien erityisille hallintatoimille ei arvioida olevan määrällisiä tai laadullisia perusteita. Rakentamisen aikana Vihilahden vedenlaatu voi hetkellisesti kärsiä, mikäli kiintoaineita ei laskeuteta ennen hulevesien purkamista vastaanottavaan vesistöön. Työnaikaiset hulevedet suositellaan johdettavan ojiin tai painanteisiin, joista ei ole suoraa purkua vastaanottavaan vesistöön. Ensisijaisesti hulevesien laadullisen hallinnan painanteet tulee toteuttaa työmaatien vierelle, esimerkiksi sen reunaojiin. Reunaojissa tulee olla vettä pidättävä rakenne. Työmaavesien hallinnassa lähtökohtana ovat Tampereen kaupungin ympäristösuojelun määräykset ja ohjeet sekä Rakennustiedon RT-ohje RT Rakennustyömaan hulevesien hallinta, Tilaajan ohje. Työnaikaisten hulevesien ja alueen sekä tunnelirakentamisen työmaavesien hallinnasta tulee urakoitsijan laatia oma suunnitelma ja hyväksyttää ne viranomaisilla. Kasvillisuus ja eläimistö Vihilahden alue muodostaa Hatanpään ja Rantaperkiön kaupunginosia yhdistävän ekologisen yhteyden ja viherkäytävän. Tampereen vihreä keskusta -selvityksessä (2014) Vihilahti osa Pyhäjärveä reunustavaa viher- ja virkistysverkon ydinaluetta, jolle sijoittuu merkittävä virkistysreitti. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksessa Vihilahti on merkitty osaksi keskuspuistoverkostoa, jonka tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee mm. varmistaa ekologisen verkoston jatkuvuus sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ja yhteyksien säilyminen. Alue kuuluu Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohteeseen nro 42, Härmälän rantapuisto. Kohde on myös kuvattu Tampereen arvokkaat luontokohteet oppaassa. Alueen suojeltavaa lajistoa on kynäjalava (VU,RT) ja liito-orava (NT, dir Iva). Luonnonsuojeluohjelman tavoitteena on suojella rantalehtoa ja säilyttää sen luonnon mukaisuus. Vanhan huvila-asutuksen jäänteitä vaalitaan kulttuurimuistomerkkinä estämällä metsiä pensoittumasta. Suurin osa Härmälän rantapuistosta jää kaavan suunnittelualueen ulkopuolelle. Ote Tampereen luonnonsuojeluohjelman kohdekortista. Kohde nro 42 Rantaperkiö, Härmälän rantapuisto. 14

16 Asemakaavaan liittyvään luontoselvitykseen (Ramboll Finland Oy ) sisältyivät kasvillisuus-, liito-orava-, linnusto-, viitasammakko- ja lepakkoselvitykset. Alueella on tehty myös aiempia luontoselvityksiä keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arvioinnin ja yleissuunnitelman tarkastamisen yhteydessä vuosina Luontoselvityksen mukaan suunnittelualue on Vihilahden rantaan rajoittuva lehtomainen ja osaksi puistomainen rantametsä, jossa ovat lehto-, kulttuuri- ja rantakasvit hyvin edustettuna. Alueella on runsaasti lahopuuta ja puusto on kerrostunutta. Alueella kulkevien kevyen liikenteen väylien varsia on hoidettu koneellisesti niittämällä. Kesäisin Vihilahden perukka pyrkii kasvamaan umpeen ja sitä pidetään auki niittämällä. Siistiminen ja kuluminen ovat köyhdyttäneet lajistoa. Alueen luontotyypeistä tuore lehto on luokiteltu vaarantuneeksi ja lehtomainen kangas silmälläpidettäväksi. Uhanalaisista lajeista alueella kasvaa kynä- ja vuorijalavia. Molemmat lajit ovat rauhoitettuja ja niiden kasvupaikat on tunnettuja. Ote luontoselvityksen liitekartasta 1, huomionarvoiset lajit ja vanhan metsän alueet. (Ramboll Finland Oy 2016). Alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole tehty liito-oravahavaintoja vuosina Alue on liito-oravalle hyvin soveltuvaa, ja todennäköisin kulkureitti kulkee länteen päin rantapuistoa pitkin kohti Härmälän leirintäaluetta, jolle lähin tunnettu liitooravan elinympäristö sijoittuu. Vesialueista linnustollisesti arvokkaimmat alueen osat ovat kevyen liikenteen sillan itäpuoli, jossa pesii joitakin naurulokkipareja. Umpeenkasvun myötä naurulokkien määrä voi kasvaa. Lokkiyhdyskunnat ovat tärkeitä pesimäympäristöjä myös muille lintulajeille, sillä lokkiyhdyskunnat suojelevat aluetta ja näin ollen muutkin lajit menestyvät niiden suojissa. Eteläranta on puolestaan tärkeää erityisesti tikoille sekä erilaisille pikkulinnuille. Alueella havaittiin pesivänä tänä vuonna ainoastaan käpytikka, mutta alueen puusto soveltuu ruokailualueeksi muillekin tikkalajeille, kuten pohjan- ja pikkutikalle. Lähin maakunnallisesti arvokas linnustoalue (MAALI-alue) sijoittuu Viinikanlahden ja Pyynikin harjun väliselle vesialueelle. Vihilahdessa vesi virtaa melko paljon, mikä ei ole viitasammakolle optimaalisin elinympäristö. Vuoden 2016 kartoituksessa ei havaittu viitasammakon kutua tai laulavia koiraita, eikä alueelta ole myöskään tiedossa aiempia havaintoja viitasammakosta. 15

17 Lepakkokartoituksen perusteella alueella on melko tiheä lepakkokanta. Alueella tavattiin sekä pohjanlepakoita että vesisiippoja. Alueella ei todennäköisesti ole lisääntymiskoloniaa, mutta mahdollinen päiväpiilo sijaitsee koirapuiston lähettyvillä, jossa havaittiin hyvin aktiivista parveilua ja saalistamista jokaisella kartoituskerralla. Vesisiipat tulevat alueelle rumpua pitkin idästä. Myös osa pohjanlepakoista tulee alueelle alueen ulkopuolelta sekä lännestä että Arboretumin alueelta pohjoisesta. Alueella luokiteltiin olevan lepakoiden kannalta yksi luokan I alue (koirapuiston ympäristö), yksi luokan II alue (Vihilahden pohjoisranta) ja yksi luokan III alue (Vihilahden länsiranta ja pohjoisosan poukama). Ote luontoselvityksen liitekartasta 4, lepakoiden kannalta arvokkaimmat alueet, havainnot ja lentoreitit (Ramboll Finland Oy 2016). Luonnonympäristön kannalta on suositeltavaa mm., että alueen puusto säilytetään mahdollisimman luonnontilaisena ja vesistörakentaminen tehdään linnuston pesimäajan ulkopuolella. Koirapuiston ympäristön suurilla kuusilla on merkitystä lepakoiden päiväpiiloina ja linnuston pesimäpuina. Myös suojaavan rantapuustoa ja pensaikon harvennuksia tulisi välttää. Kynä- ja vuorijalavat tulee aidata ja niiden juuret suojata rakennustöiden aikana Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu alueellisesti merkittävien liikenneväylien varrelle noin 2 km:n etäisyydelle Tampereen ydinkeskustasta. Alueen itä- ja eteläpuolella on seudullisesti merkittäviä työpaikka-alueita ja vähittäiskaupan suuryksiköitä, Tampereen järjestelyratapiha sekä näiden ja liikenneväylien lomaan sijoittuvia kouluja ja asuinkortteleita. Pohjoisessa alue rajautuu Hatanpään kerrostalokortteleiden ja Pyhäjärven väliseen puistoalueeseen. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 ja siihen liittyvässä rakennemallissa nykyinen järjestelyratapiha (kohde nro 31) on varattu uudeksi merkittävästi 16

18 kehitettäväksi asuinalueeksi tai asuin- ja työpaikka-alueeksi. Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu sen tuntumaan. Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 liittyvissä Viinikka-Rautaharkko ja Lakalaiva-Rautaharkko rakennetarkasteluissa ja maankäytön visiossa Lakalaivasta on muodostettu yhdessä Peltolammin kanssa uusi kantakaupungin eteläinen aluekeskus. Lakalaivan sijainti valtakunnallisten pääväylien tuntumassa asettaa alueen myös seudullisesti merkittäväksi logistiseksi keskittymäksi, mikä on hyödynnettävissä aluekeskuksen elinvoimana ja lisävahvuutena. Suunnittelualueen itäpuolelle maankäytön visiossa on hahmoteltu Vihiojan muokkaamista Hatanpään valtatien itäpuolella ja rantaan tukeutuvia uusia asuinkortteleita. Liikenneverkkoa koskevina kehittämistavoitteina on mm., että Hatanpään valtatie muutetaan joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi ja Lokomonkatu sen rinnakkaisyhteydeksi. Ote Viinikka - Rautaharkko rakennetarkastelun maankäytön vision havainneaineistosta. (lähde: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 valmisteluaineistot, Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY 2016) Kaupunkikuva ja rakennuskanta Suunnittelualue on sille sijoittuvia sorapintaisia kulkuväyliä, rantareitin siltaa ja koirapuiston rakennelmia (aita ja katos) lukuun ottamatta rakentamaton. Hatanpään valtatieltä tarkasteltuna Vihilahden perukka jää sitä ympäröivän kasvillisuuden ja lähiympäristön rakennusten katveeseen, mutta puistoalueen puolella se muodostaa helposti tunnistettavan välietapin järveä kiertävälle reitille. Puustoinen rantavyöhyke on Vihilahden etelärannalla tiheäkasvuinen ja luonnontilaisen kaltainen, pohjoisrannalla kaupunkipuistomaisesti istutettu ja hoidettu nurmialue. Kaupunkikuvassa alue näyttäytyy vehreänä, toisaalta miellyttävänä ja toisaalta hieman hoitamattoman ja keskeneräisen oloisena. 17

19 Näkymä Vihilahden kannaksen ylittävältä sillalta pohjoiseen toukokuussa Vihilahden etelärannan venepaikoille johtava ajoyhteys toukokuussa Koirapuiston aita ja portti toukokuussa Vihilahden etelärannan venepaikkoja toukokuussa Näkymä Vihilahden perukan pohjoisrannalta etelään kesäkuussa

20 Näkymä Hatanpään valtatietä etelään kesäkuussa Rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologiset kohteet Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt- selvityksessä (Pirkanmaan liitto 2016) osa suunnittelualueesta sisältyy kohteeseen nro 25., Rantaperkiö. Kohteen ympäristötyyppi on taajama ja muutoskestävyyden osalta sen katsotaan kestävän maltillista täydennysrakentamista ja sen kaltaisia muutoksia. Kohteen ominaispiirteinä ja arvoina mainitaan mm. useaan otteeseen kaavoitettu ja toteutunut esikaupunkinauha, viher- ja urheilualueiden korostuminen sekä kerroksellinen, alueittain yhtenäinen rakennuskanta. Kohde liittyy lännessä ja etelässä Härmälän maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. 1. Perkiönpuiston (Valmetin työntekijöiden) rivitalot Rantaperkiön lukujen pienkerrostalot. 3. Koivukujan kenttä ja asuinkerrostalot, 1950-luku, vuokratalot. 4. Petäjäkujan ja Koivukujan 1950-luvun pientalot. 5. Kolmionkadun lamelli- ja pistetalot (Hatanpäänhovi) 1957, Rantaperkiön kansakoulu: 1925 (1936), Pirkanmaan yhteiskoulu Perkiön puisto 1960-luku, keskuspuistoakseli Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, kohde 25. Rantaperkiö. Suunnittelualueeseen kuuluvilla maa-alueilla on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016). Purkuputken linjaukselta ja kaava-alueen länsiosassa sijaitsevien laitureiden kohdalta on tehty lisäksi arkeologiset vedenalaisinventoinnit (Pintafilmi Oy 2016). 19

21 Maa-alueen arkeologisessa inventoinnissa alueelta löytyi luvuille ajoittuvien rakennusten perustuksia sekä betonilaiturin ja sähkönsiirtolaitteiden jäännöksiä. Inventoinnin tuloksena paikannettiin yksi uusi arkeologinen kulttuuriperintökohde, Metsolan laivalaituri, joka on liittynyt suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuneeseen kauppaneuvos Arthur Sommerin Metsola- nimiseen huvilaan. Varsinaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä alueelta ei löytynyt. Tarkkuusinventointiin sisältyvän karttatarkastelun mukaan suunnittelualueen kautta on 1800-luvulla kulkenut Messukylän pitäjään kuuluneen Hatanpään kartanon ja Pirkkalaan kuuluneen Härmälän välinen raja. Rantaperkiön ja Härmälän rannoille syntyi porvariston huvila-asutusta 1870-luvulta alkaen. Itse huvilarakennusten ja niihin kuuluneiden ulkorakennusten lisäksi lähes jokaisella huvilalla oli henkilö- ja tavaraliikennettä palvellut höyrylaivalaituri. Suunnittelualueelle sijoittui yksi näistä huviloista: rakennusmestari Kaarlo G. Lindgrenin Rauhala- tai Rauhamäki-nimisenä tunnettu kesäasumus, joka huvila siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1920 ja palveli sen jälkeen koulutalona. Huvilan pellolle valmistui vuonna 1925 Rantaperkiön koulu, jonka laajennusosan valmistuttua vuonna 1937 Rauhalasta tuli keittola ja oppilasruokala. Rauhalan huvila oli tässä käytössä 1970-luvulle asti, jolloin se purettiin. Metsolan laivalaiturin maanpäälliset jäänteet sijoittuvat kaavan suunnittelualueen ulkopuolelle, mutta laiturin vedenalaisia osia on tutkittu vuoden 2016 vedenalaisinventointien yhteydessä. Samassa yhteydessä tarkastettiin myös betonilaiturin vedenlaiset osat. Inventointiraportin mukaan pitkälle 1900-luvulle käytössä ollut Metsolan laituri oli todennäköisesti perustettu hirsiarkuille rannan luonnollista kivikkoa hyväksi käyttäen. Laiturin ulkoreuna on noin 55 metrin päässä rannasta. Laiturin kansi ja hirsiosat on joko purettu hyvin tarkkaan tai jäät ovat rikkoneet rakenteet ja kuljettaneet ne pois. Matalassa sijaitseva rakenne muuttuu todennäköisesti vuosittain jäiden vaikutuksesta. Purkuputken linjalla tehdyssä arkeologisessa vedenalaisinventoinnissa tutkittavana oli Haikan ja Raholan kaupunginosien välinen vesialue sekä alue Vihilahdesta Viikinsaaren pohjoispuolelle päättyen tämän kanssa risteävään ensiksi mainittuun linjaukseen. Tutkimusalueen kokonaispinta-ala on noin 3,6 km². Alueelta paikannettiin kuusi todennäköisesti tukkilauttojen sitomiseen käytettyä diktaalia ja yksi soutuveneen hylky. Nämä kohteet eivät ole muinaisjäännöksiä tai muita suojeluarvoa omaavia arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Maa-alueen arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa dokumentoidut kohteet (lähde: Vihilahden arkeologinen selvitys, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016). 1 Metsolan laivalaituri, muu arkeologinen kulttuuriperintökohde (1800-luvun loppu). 2 Kansakoulun ranta, muu kohde, rakennuksen perustuksia ( ). 3 Rauhala, muu kohde, huvilan paikka (1880 luvulta 1970-luvulle). 4 Vihilahden ranta 1, muu kohde, laiturinjäännös (1921 jälk.) 5 Vihilahden ranta 2, muu kohde, sähkönsiirtolaitteen betonisia jäännöksiä (1950-luvun jälk.) 20

22 Vedenalaisen arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinneissa dokumentoidut kohteet (lähde: Pintafilmi Oy 2016). Virkistys Suunnittelualueen virkistyskäyttö on vilkasta: alueelle sijoittuu tärkeitä jalankulun ja pyöräilyn reittejä ja koirapuisto sekä lukuisa määrä pienveneiden rantapaikkoja. Alueen virkistyskäyttöarvoa laskee liikennemelu sen Hatanpään valtatien tuntumaan sijoittuvilla osilla. Tampereen vihreä keskusta -selvityksen (2014) mukaan suunnittelualue on osa Pyhäjärveä reunustavaa viher- ja virkistysverkon ydinaluetta, jolle sijoittuu merkittävä virkistysreitti. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksessa Härmälän rantapuisto ja Vihilahdenpuisto kuuluvat kaupungin viheraluejärjestelmän rungon muodostavaan keskuspuistoverkostoon. Puistoalueen kautta kulkee virkistys- ja vapaa-ajanpyöräilyn reitti, joka tulee toteuttaa luontevaksi osaksi ympäristöään huomioiden erityisesti ympäröivien viheralueiden virkistys- ja ympäristöarvot. Viheralueiden hoitoluokituksessa suunnittelualueeseen kuuluvat osat Härmälän rantapuistosta ja Vihilahdenpuistosta sijoittuvat pääosin pääluokkiin A rakennetut viheralueet, C taajamametsät ja E erityisalueet. Rakennettujen viheralueiden kasvillisuus on pääosin istutettua, ja niillä on runsaasti erilaisia rakenteita, kalusteita ja päällystemateriaaleja. Taajamametsien hoidossa painotetaan puuston elinvoimaisuutta ja uudistumista sekä maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Tarkemmassa jaossa suunnittelualueelle sijoittuu luokkien A2 (käyttöviheralueet), C1 (lähimetsä) ja C5 (arvometsä) osia. Lähimetsät sopivat päivittäiseen ulkoiluun ja niillä huolehditaan mm. puuston elinvoimaisuudesta ja uudistumisesta, kulutuskestävyydestä sekä reittien ja varusteiden kunnosta. Arvometsiin kuuluvat maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuuden tai muiden ominaisuuksien kannalta erityisen tärkeät ja arvokkaat kohteet. Koirapuiston alue kuuluu viheralueiden hoitoluokituksessa luokkaan E5, koira-aitaukset ja koirien uittoalueet. Vuonna 2012 hyväksytyn koirapalveluiden yleissuunnitelman (Viherpalveluohjelma / Koirapalvelut ) mukaan Härmälän rantapuiston koirapuisto on yleisilmeeltään kulunut ja epäsiisti, ja kaipaa kunnostamista. 21

23 Asemakaavoitetut viheralueet suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä (lähde: Tampereen kaupungin paikkatiedot) Liikenne Suunnittelualueeseen kuuluu osia Hatanpään valtatiestä, joka on alueellinen pääväylä. Kadun nopeusrajoitus on 50 km/h ja keskivuorokausiliikenne noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus autoliikenteen määrästä on noin 3%. Hatanpään valtatien länsipuolelle on rakennettu muusta liikenteestä keskisaarekkeella erotettu joukkoliikennekaista ja seudullinen pyöräilyn pääväylä. Joukkoliikenteen vuorotiheys kaistalla iltahuipputunnin aikana on noin 16 vuoroa tunnissa. Lisäksi kolme linjaa kääntyy Hatanpään valtatieltä Lahdenperänkadulle. Linja-autopysäkit sijaitsevat asemakaavan suunnittelualueen ulkopuolella. Päivittäinen jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määrä alueella on merkittävä mm. Hatanpään kouluista, sairaalasta ja arboretumista sekä Tampereen ydinkeskustan, eteläisten kaupunginosien ja Pirkkalan välisestä työmatkaliikenteestä johtuen. Jalankulun ja pyöräilyn iltapäivän huipputuntiliikenne Vihiojan sillalla ja Hatanpään valtatiellä oli vuoden 2015 arvioiden mukaan noin 250 jalankulkijaa ja pyöräilijää tunnissa. Myös venepaikoille kulku tapahtuu ulkoiluväyliä pitkin. Suunnittelualueeseen sisältyvä valo-ohjattu Lahdenperänkadun liittymä on yhteenkytketty muihin Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liikennevaloihin. Asemakaavaan liittyvien liikennetarkasteluiden (Ramboll Finland Oy 2016) yhteydessä tehdyn simuloinnin perusteella nykyisen liittymän ruuhkaisin suunta on Hatanpään valtatieltä Lahdenperänkadulle. Liittymän muut suunnat toimivat hyvin. 22

24 Ajoneuvoliikenteen verkko ja nopeusrajoitukset. (lähde: Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy 2016) Jalankulun ja pyöräilyn verkoston toiminnallinen luokitus sekä arvioidut liikennemäärät iltapäivän huipputunnin aikana vuonna (lähde: Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy) Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksessa Hatanpään valtatietä koskevia kehittämistavoitteita ovat mm. joukkoliikenteen tavoiterunkolinjasto ja kehitettävä joukkoliikennepainotteinen katu sekä pyöräilyn seudulliseen tavoiteverkkoon kuuluva pyöräilyn erityinen laatukäytävä. Lisäksi puistoalueen kautta kulkevaa virkistys- ja vapaa-ajanpyöräilyn reittiä tulee kehittää viihtyisän pyöräily-ympäristön ja miellyttävän liikkumiskokemuksen mahdollistamiseksi. Asemakaavaan liittyvissä liikennetarkasteluissa (Ramboll Finland Oy 2016) on selvitetty liikenneverkon nykytilan ja kehittämistarpeiden ohella keskuspuhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisia liikennejärjestelyjä. Työmaan liikennejärjestelyiden suunnittelussa tavoitteena on ollut mm. minimoida työmaaliikenteen vaikutukset muun liikenteen toimivuuteen, sekä turvata alueen jalankulun ja pyöräliikenteen riittävät kulkuyhteydet ja turvallisuus koko työmaan ajan. Selvityksen mukaan rakentamisen aikaisten louhekuljetusten määräksi arvioidaan ajon./vrk. Työmaaliittymä rakennetaan neljänneksi haaraksi Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liittymään, mikä edellyttää muutoksia mm. nykyisten suojateiden sijaintiin ja joukkoliikennekaistan käyttöön. Työmaaliittymän kohdalle suositellaan valoohjausta myös Hatanpään valtatien suuntaiselle pyöräilyn ja jalankulun reitille. Suositeltava työmaakuljetusten reitti kulkee etelän suuntaan kohti Sarankulmaa ja edelleen valtatielle 3. Työmaalle saapuva liikenne tulee pääsääntöisesti idän suunnasta 23

25 Lahdenperänkadulta ja poistuva liikenne ohjataan joukkoliikennekaistaa pitkin etelän suuntaan. Turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi louhekuljetukset on pyrittävä ajoittamaan muihin ajankohtiin kuin aamu- ja iltahuipputunteihin (klo 7-9 ja 15-17). Härmälän rantapuiston kautta kulkeville jalankulun ja polkupyöräilyn reiteille voidaan järjestää väliaikaiset yhteydet työmaan eteläpuolitse. Purkuputken rakentamisen aikana Vihilahden kannaksen ylittävä reitti ei ole yleisessä käytössä. Korvaava yhteys voidaan järjestää esimerkiksi sen rinnalle sijoitettavan ponttoonisillan kautta. Putkikuljetukset kannaksen pohjoispuolelle ajatellulle hitsauspaikalle ohjataan Hatanpään valtatien joukkoliikennekaistalta siten, että sisäänajo on pohjoisesta ja ulosajo etelän suuntaan. Laitoksen toiminnan aikainen ajoneuvoliikenne tunneliin ja pystykuiluille on satunnaista. Huoltoajo on järjestettävissä Hatanpään valtatieltä joukkoliikennekaistan ja alueen nykyisten kulkureittien kautta. Suositeltava työmaaliikenteen reitti. (lähde: Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy 2016) Alustava suunnitelma työmaan aikaisista liittymäjärjestelyistä. (lähde: Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy 2016) 24

26 Tekninen huolto Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn kartoituksen (tilanne Ramboll Finland Oy) mukaan suunnittelualueelle ei sijoitu lämpö- tai porakaivoja. Suunnitteilla olevia hankkeita suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on kartoituksen mukaan yksi (Haapakuja 4). Ote lämpö- ja porakaivojen kartoituksesta, tilanne (lähde: Ramboll Finland Oy) Suunnittelualueen kautta kulkee useita tärkeitä teknisen huollon verkostoja, joista pääosa sijoittuu Hatanpään valtatien katualueelle (mm. pääviemäri ja -vesijohto, hulevesiviemäreitä, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita). Härmälän rantapuiston ja Vihilahden kannaksen kautta rakennetun Tampereen Sähköverkko Oy:n 110 kv:n kaapelin ja pienempien maajohtojen lisäksi puistoalueille sijoittuu yksi puistomuuntamo sekä nykyisiä ulkoilu- ja pyöräilyreittejä seurailevia tele- ja tietoliikennekaapeleita. Ote karttayhdistelmästä, johon on koottu tietoja eri toimijoiden verkostokartoista. Vesijohdot ja viemärit (sininen), sähköverkko (musta) sekä tele- ja tietoliikennekaapelit (vihreä). 25

27 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan mm. asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Tampereen kaupungin meluselvityksen 2011 mukaan Hatanpään valtatien ajoneuvoliikenteestä aiheutuva melu ylittää päivä- ja yöajan melutason ohjearvot sekä nykytilanteessa että vuoden 2030 ennustetilanteessa. Asemakaavan yhteydessä tehtyyn aiempien meluselvitysten päivitykseen (Ramboll Finland Oy 2016) on koottu liikennemelun ohella tietoja puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisesta melusta. Selvityksen mukaan rakentamisen aikainen melutaso ylittää ohjearvot erityisesti ajotunnelin suuaukon rakentamisvaiheen alussa, jolloin louhinta tapahtuu maan pinnalla. Melulaskennan tulosten mukaan päiväaikainen melutaso voi tuolloin nousta db(a):iin Hatanpään eteläisimpien asuinkortteleiden pihalla. Riittävä melunsuojaus voidaan mallinnusten mukaan saavuttaa 2-4 metrin korkuisella meluadalla, joka sijoitetaan tunnelin suuaukon ympärille. Maanalaisesta louhinnasta ja rakentamisen aikana tunnelin suuaukolle sijoittuvasta poistoilmapuhaltimesta syntyvä melu ei selvityksen mukaan aiheuta ohjearvojen ylityksiä. Laitoksen toiminnan aikana maan päälle ei sijoitu melua aiheuttavia toimintoja. Otteita Tampereen kaupungin ympäristömeluselvityksestä Ylhäällä päiväajan melutaso (LAeq7-22) ja alhaalla yöajan melutaso (LAeq22-7) vuoden 2030 ennustetilanteessa. 26