Juankosken kaupunki. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Juankosken kaupunki Kh KV

Transkriptio

1 Juankosken kaupunki Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Juankosken kaupunki Kh KV

2 2 Sisällysluettelo TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 3 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 Kuntatalouden näkymät vuosina JUANKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA... 6 JUANKOSKEN TILANNE... 7 Yleistä... 7 Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne Talousarvio ja taloussuunnitelma Verotulot Valtionosuudet TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA TOIMIELIMIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus KAUPUNGINHALLITUS Yleishallinto Kiinteistöpalvelut ELINKEINOLAUTAKUNTA Elinkeinotoimi SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut Muu sosiaalitoimi Terveystoimi SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntapalvelut YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta Tekninen ltk / laskennallisesti eriytetty vesilaitos JuKa-tilit tilitoimisto/laskennallisesti eriytetty tilitoimisto TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA RAHOITUSLASKELMA KUNTAKONSERNI/TYTÄRYHTEISÖT TÄYDENTÄVIÄ TIETOJA... 58

3 3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalouden kasvuksi kuluvana vuotena arvioidaan 2,1 prosenttia. Kasvun taustalla on ensisijaisesti kokonaiskysynnän nousu. Teollisuudessa uudet tilaukset ovat lisääntyneet ripeästi ja tuotanto-odotukset ovat kohonneet. Asuinrakentamisen uudistuotanto on kääntynyt vahvaan kasvuun. Kotitalouksien kulutuksen kasvu vauhdittunee työmarkkinoiden vähitellen kohentuessa, ja koko vuonna kulutus lisääntynee jo pari prosenttia viime vuodesta. Vuonna 2011 kasvu kiihtyy 2,9 prosenttiin. Ensi vuosi tulisi olemaan lähivuosien kovin kasvuvuosi, sillä vuonna 2012 kasvu hidastuisi 2,6 prosenttiin. Kasvun lähteenä toimii etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotanto jää ennustejakson lopulla edelleen runsaan prosentin alemmalle tasolle kuin huippuvuonna Myöskään teollisuustuotanto ei tule saavuttamaan aiempaa ennätystasoaan. Suomen vaihtotaseen ylijäämä pieneni viime vuonna 2,1 mrd. euroon ja oli siis vain kolmannes edellisvuotisesta. Kuluvana vuonna vaihtotaseen ylijäämä nousee 2,5 miljardiin euroon. Vuoteen 2012 asti viennin määrä kasvaa tuonnin määrää enemmän, mutta vaihtosuhteen heikkeneminen painaa kauppataseen ylijäämän, ja sitä myötäilevän vaihtotaseen ylijäämän, ensi vuodesta lähtien jälleen laskevalle uralle. Työllisyystilanteen heikkeneminen on laantumassa. Vuositasolla työttömiä on kuitenkin enemmän ja työllisiä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,6 prosenttiin. Työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden määrä on viimeaikoina jälleen noussut, eli he eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä työnhakijoita. Talouden elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka alkavat vuonna 2011 vaikuttaa myös työmarkkinoilla, ja työllisyystilanne paranee. Sekä teollisuuden että palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos alkaa rajoittaa työn tarjontaa, kun tästä vuodesta eteenpäin vuotiaiden määrä vähenee noin henkilöllä vuodessa. Kuluvana vuonna inflaatio kiihtyy kansallisen hintaindeksin mukaan 1,5 prosenttiin, kun energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen maailmanmarkkinoilla alkaa tuottajahintojen jälkeen näkyä myös kuluttajahinnoissa. Asuntohinnat ja korot eivät enää alene. Lisäksi heinäkuussa toteutettavat arvonlisäveron yleinen korotus ja ravintolaruoan arvonlisäveron alennus nostavat kuluttajahintoja muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva energiaveronkorotus vaikuttaa kuluttajahintoihin. Kaikkiaan kuluttajahintojen ennustetaan nousevan noin 2,5 prosenttia. Kokonaistuotannon jyrkkä supistuminen ja elvytystoimet ovat heikentäneet julkisen talouden rahoitusasemaa voimakkaasti. Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkisen talouden rahoitusasema kurjistui vuonna 2009 peräti 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka talous kääntyy tänä vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Alijäämän arvioidaan olevan hiukan suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä kolmen prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on vielä tänä vuonna talouskasvua tukevaa. Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korottamisen myötä finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään suuntaan. Julkisen talouden tila kohenee ensi vuonna mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä, 1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

4 4 Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Vaikka talouskasvu piristyy, heikentyy valtiontalouden rahoitusasema edelleen kuluvana vuonna. Alijäämä yltää jo lähes 6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna alijäämä pienenee talouskasvun nopeutumisen ja veronkorotusten myötä reiluun 4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Erityisesti valtion toimenpiteet ovat vahvistaneet kuntataloutta merkittävästi akuutin kriisin aikana. Kuntien talous pysyy vielä kuluvana vuonna tavanomaista kireämpänä, kun kunnallisveron tuotto ei lisäänny. Kokonaisverotulot ovat tosin jo tänä vuonna kääntymässä yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen korotusten myötä hienoiseen kasvuun, ja kasvu nopeutuu ensi vuonna, kun myös kunnallisverotulot lisääntyvät. Myös palkkausmenojen maltillinen kehitys parantaa kuntatalouden näkymiä. Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka on kuluvan vuoden lopussa noin 88 mrd. euroa. Koska julkinen talous pysyy alijäämäisenä, myös julkinen velka kasvaa ja 100 mrd. euroa ylittyy näillä näkymin vuonna Vaikka Suomen julkinen velkasuhde on EU-maiden vertailussa edelleen suhteellisen alhainen, velan kasvuvauhti on huolestuttava. (Lähde: Taloudellinen katsaus, syyskuu Valtiovarainministeriö.) Yleinen taloudellinen tilanne (Kuntaliitto ) %-muutos 2009* 2010* 2011* 2012* Tuotanto -8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma -1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso 4,0 2,6 2,8 3,0 Työllisyys (työtunnit) -4,7-1,5 1,9 1,7 Palkansaajien työpanos -2,9-0,5 1,3 1,3 Inflaatio 0,0 1,5 2,5 2,0 %-yksikköä Työttömyysaste 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 56,0 56,1 55,2 55,1 Rahoitusjäämä/BKT -2,7-3,3-1,4-0,8 Julkinen velka/bkt 43,9 49,1 50,4 52,0 Vaihtotase/BKT 1,3 1,4 1,1 0,7 Euribor 3 kk, % 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 3,7 3,3 4,0 4,5

5 5 Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännes-vuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kuluvan vuoden palkkasopimus ei sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli samalla indeksillä mitattuna 5,2 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuu tänä vuonna edellisestä vuodesta, verovähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Vaikka kuntataloudessa synkimmät ennusteet eivät näyttäisi toteutuvan kaikkien kuntien osalta, tulee kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttämään tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin 3,5 % eli selvästi taantumaa edeltäviä vuosia hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuu heti, jos menojen kasvua ei sopeuteta tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kuntaliitto on esittänyt kuntatalouden vakauttamiseksi seuraavia toimenpiteitä kunnille annettavien tehtävien vähentäminen tai jäädyttäminen valtion rahoitus- ja tehtävävastuiden siirtäminen kunnille on lopetettava esim. vaikeasti työllistettävät ja joukkoliikenteen rahoitus kuntien tuottavuutta on parannettava kuntien omilla toimilla valtion säätelemien tuottavuuden esteiden poisto tehokkaampien rakenteiden hakeminen vapaaehtoisten kuntaliitosten tekeminen ja kuntien yhteistyön tiivistäminen kuntien veropohjan laajentaminen o kuntien korotetun yhteisövero-osuuden säilyttäminen ja mahdollisen verokannan alentamisen kompensointi o jäteveron siirtäminen kunnille o kunnille osuus pääomaverotuksen tuotosta o kiinteistöveron kehittäminen (Lähde: Suomen Kuntaliitto )

6 6 JUANKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupungin visio vuodelle 2017 on: Juankoski on elinvoimainen asukkaittensa hyvinvointia palveluillaan tukeva kuntayhteisö Vision toteutumisessa kannattaa ottaa huomioon, että vuosien investointeihin joudutaan ottamaan lainoja vuodesta 2009 alkaen (laina-aikaoletus 10 v), joiden lyhennykset asettavat haasteen vuosikatteelle vuosina Velkaantuminen ja tasapainottaminen on hallittavissa vain, jos vuosikate saadaan pysymään tarpeeksi korkeana ja investoinnit ovat alhaisia vuodesta 2011 alkaen. Tasapainotus vaatii kuitenkin verojen korotuksia jopa enemmän kuin suunnitelmassa on. Jäljempänä mainituilla strategisilla tavoitteilla tähdätään nimenomaan talouden tasapainottumiseen, joka on visionkin toteutumiselle ehdoton edellytys. Vision toteutumiseen pyritään seuraavien strategisten tavoitteiden toteuttamisella - kaupunki keskittyy peruspalvelujen tarjontaan eli perus- ja lukiokoulutukseen, sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, joiden järjestämisessä etsitään kustannuksia alentavia yhteistyöratkaisuja - edellä mainittujen palvelujen nettokustannustaso ei ylitä Pohjois-Savon kuntien keskiarvoa yhtenäkään toimintavuonna - kaupunki toimillaan vaikuttaa maaseutuelinkeinojen säilymiseen vuoden 2009 tasolla ja pksektorin monipuolistumiseen - kaupungin pitkäaikaisen lainan määrä alkaa pienentyä vuoden 2010 tasosta (n. 22,0 milj. euroa) vasta vuodesta 2012 alkaen. Lyhytaikaista lainaa käytetään vain maksuvalmiuden ylläpitoon sen jälkeen, kun vuodelta 2010 siirtyneet investoinnit on saatettu loppuun vuonna Strategiset tavoitteet on syytä säilyttää muuttumattomina ainakin vuoteen 2013 asti ja ne on otettava huomioon kullakin toimialalla vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää em. peruspalvelujen toimintarakenteiden voimakasta uudistamista ja resurssien vapauttamista tai karsimista kaupungin muista ei välttämättömistä toiminnoista peruspalvelujen turvaamiseksi. Kunnallisveroprosentin nosto 21 prosenttiin vuonna 2011 ei juuri jätä hinnoitteluvaraa tuleville vuosille. Kiinteistöveroprosentteja on kuitenkin syytä tarkastella suunnitteluvuosina sekä maksut ja taksat on pidettävä ajan tasalla.

7 7 JUANKOSKEN TILANNE Yleistä Väestö Juankosken väestökehitys v sekä kehitysnäkymäarvio vuoteen Toteutunut Kehitysnäkymäarvio 2000-luvun pohjalta Tilastokeskuksen ennuste vuodelta Vuoden 2009 lopussa Juankosken kaupungin väestön määrä oli 5273 henkeä. Vuonna 2009 väestö väheni 101 hengellä. Vähennys johtui kuolleisuuden enemmyydestä (22) sekä lähtömuutosta (73). Juankosken väestön määrä on ollut aleneva koko 2000-luvun. Väestön väheneminen on nähtävissä myös vuoden 2010 väestön ennakkotilastoissa. Vähenemä lokakuun loppuun mennessä on 97 henkilöä. Mikäli väestön väheneminen jatkuu samansuuntaisena vielä vuoden loppuun saakka, on Juankosken asukasluku arviolta 5127 asukasta. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoden 2010 asukasluku olisi 5200 henkilöä, joka on optimistisempi. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella on arvioitu, että Juankosken asukasluku vuoden 2014 lopussa olisi 4925 asukasta, mutta mikäli väestön väheneminen on samansuuntaista kuin vuonna 2010 asukasluku jää alle 4900 asukasta vuoden 2014 lopussa. (Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja Pohjois-Savon liiton ennusteet 2010.) Vuoden 2011 talousarviossa ja taloussuunnitteluvuosien arvioissa on käytetty alla olevassa taulukossa olevia asukaslukuja. Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty samoja väestöennusteita. Väestöennuste perustuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestöennusteeseen vuoden 2009 osalta ja vuoden 2010 osalta ennakkotietoihin, jotka aikaisempien vuosien toteuman perusteella mahdollisesti toteutuvat. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, on asukasluku vuoden 2014 lopussa noin 4850 asukasta.

8 8 Väestömuutosten lokakuun ennakkotiedon mukaan syntyneiden enemmyys oli -31 (-23) ja kuntien välinen nettomuutto -71 (-90). Tilasto osoittaa, että lähtömuutto on ollut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden suurempaa ja sitä tasoittaa myös kuntien välinen tulomuutto. Asukasluku * 2011* 2012* 2013* 2014* Juankosken kunnan ikärakenne Väkiluku yht Huoltosuhde 46,7 52,5 57,7 57,0 %-osuus väestöstä ,2 18,7 16,5 13, ,1 65,6 63,4 63, ,6 15,7 20,1 22,7

9 9 Työllisyys ja työpaikat Työllinen työvoima Lähde: Työssäkäyntiilastot. Tilastokeskus. Työpaikat Työllisyys Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, syyskuun 2010 työllisyyskatsaus Työttömien työnhakijoiden määrä syyskuun lopussa mukaan lukien lomautetut oli 12,8 % vähemmän, kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Työttömyyden alentuminen johtui suurimmalta osaltaan lomautusten purkautumisesta, mutta ilman lomautettujakin työttömyys väheni 6,0 %. Alueellisessa tarkastelussa työttömien määrä aleni viime vuoden syyskuuhun verrattuna 20 kunnassa. Suurinta alenema oli Iisalmessa (-26,7 %), Varpaisjärvellä (-25,8 %) ja Juankoskella (-24,8 %). Seutukunnittain tarkasteltuna alhaisin työttömyys oli Sisä-Savossa.

10 % 10 Työllisyystilanne syyskuun 2010 perusteella näyttää kehittyvän myönteisesti lähikuukausien aikana. Avointen työpaikkojen määrä on lisääntynyt, lisääntyneiden aktiivitoimien sekä ikääntymisen vaikutusten johdosta. Toisaalta lomautusten määrät kasvavat uudelleen talvikuukausien aikana, mutta se johtuu normaalista kausivaihtelusta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näyttää taittuneen. Talvesta odotetaan normaalia, tosin rakenteelliset muutokset heijastuvat yksittäisen kunnan työttömyyslukuihin ja sitä kautta koko alueen lukuihin. Työttömyysaste % keskimäärin kk 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Juankoski 11,7 11,0 9,3 10,2 15,9 12,0 Pohjois-Savo 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 10,4

11 11 Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni taloudellisen laman ja kartonkitehdas Stromsdalin konkurssin myötä. Taloustaantuman seurauksena verotulot ovat kääntyneet laskuun. Vuoden 2008 tilinpäätös oli alijäämäinen 1,690 milj. euroa, mutta alijäämät tasapainotettiin kaupungin peruspääomasta. Vuoden 2009 alijäämä oli 0,825 milj. euroa talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta. Alijäämä on seurausta tulojen vähenemisestä ja menojen kasvusta erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Vuoden 2010 talousarvio laadittiin tiukan talousraamin puitteissa ja hallintokunnat tekivät lähes 1,0 milj. euron menojen leikkaukset. Verotulot ennustettiin kuntien kasvuennusteiden mukaisesti ottamatta huomioon, että kaupungin väestö väheni vuoden aikana yli 100 henkilöä ja työttömien määrä kasvoi. Vuodelle 2010 tehtiin 0,50 prosenttiyksikön korotus kunnallisveroihin ja kiinteistöveroja korotettiin. Talousarvio jäi alijäämäiseksi n. 0,295 milj. euroa talousarvion laadintavaiheessa. Vuoden 2010 veroennusteet ovat koko ajan olleet huonommat kuin talousarvion valmistelun yhteydessä arvioitiin. Syyskuun ennusteen mukaan kaupungille on tilitetty vuonna 2009 liikaa verotuloja yli 1,7 milj. euroa, jotka peritään pois marraskuun verotilityksessä. Kaupungin verotulojen toteutuminen arvioitua huonompana johtaa siihen, että vuoden 2010 tulos on alijäämäinen tämän hetken arvion mukaan lähes 1,9 milj. euroa. Tasapainoisessa kuntataloudessa vuosikatteella tulisi rahoittaa investointien lisäksi lainojen lyhennykset. Negatiivinen vuosikate on kriisiytymisen merkki ja merkitsee vuotuisien käyttötalousmenojen rahoittamistarvetta lainanotolla. Juankosken taloudellinen tilanne tulee olemaan haasteellinen tulevinakin vuosina. Ottaen huomioon, missä taloudellisessa tilanteessa Suomen kunnat tekevät talousarvioita, ei Juankosken tilanne ole toivoton. Kaupungin on jatkettava määrätietoisesti rakenteiden korjaamista hallitusti ja pitkäjänteisesti. Suunnitelmavuodet tulevat olemaan taloudellisesti vaikeita, vaikka talous on lähtenyt nousuun. Verotuloissa nousun vaikutukset näkyvät viiveellä. Talouskasvun vaimea liikkeellelähtö yhdessä Juankoskelta häviävien työpaikkojen kanssa aiheuttaa kaupungin tulopohjaan heikkenemistä. Kaupunginvaltuusto onkin linjannut yhtenä talouden tasapainottamistoimenpiteenä kunnallisveroprosentin korottamisen vuodelle 2011 yhdellä prosenttiyksiköllä. Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Kaupunginhallitus ei ole antanut toimielimille talousarvioraamia. Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmaa varten kaupunginhallitus antoi talousarvion valmisteluohjeen Toimielimet ovat hyväksyneet talousarvioesitykset kesäkuun kokouksissaan. Toimielinten tekemiin talousarvioesityksiin on tehty osastopäälliköiden antamia tarkennuksia ja menojen vähennyksiä, koska valmistelun aikana on varmistunut vuoden 2010 verotulotilitysten huomattava pienennys vuoden 2010 arvioon verrattuna. Toimielimet ovat käsitelleet tarkennetut talousarvioesitykset uudelleen marraskuussa. Henkilöstön palkkakulut on arvioitu korottamalla vuoden 2010 toukokuun kokonaispalkkoja 1 % vuodelle Henkilösivukulut on arvioitu verohallinnon ja Kunnallisen eläkelaitoksen antami-

12 12 en ennakkotietojen perustella. Kaupungin on pyrittävä käyttämään hyväksi henkilöstön eläköityminen ja varauduttava sen lisäksi muihin palkkakuluja säästäviin toimiin talousarviovuona sekä suunnitelmavuosina. Suunnitelmavuoden loppuun mennessä henkilöstöstä eläköityy kuusi henkilöä. Kaupunginvaltuuston edellyttämä henkilöstökartoitus laaditaan kevään 2011 aikana. Selvityksen avulla henkilöstön käyttö voidaan suunnitella paremmin palvelemaan kaupungin palvelutuotantoa. Sosiaaliturvamaksu on budjetoitu 2,3 %:n, työttömyysvakuutusmaksu 2,6 %:n, KVTEL- maksu 15,8 %:n ja taloudellinen tuki 0,06 % mukaan. Sen lisäksi talousarvioon on merkitty Kunnallisen eläkevakuutuksen ilmoitusten pohjalta varhaiseläke- eläkemenoperusteisten maksujen arviot. Lukion ja peruskoulun opettajien VEL-eläkemaksu on budjetoitu 21,26 % mukaan. Nuorten opettajien eläkemaksu peritään Kvtel-maksun suuruisena. Tapaturmavakuutusmaksu on arvioitu 0,3 %:n. Tavaroiden ja palvelujen inflaatioarvio on nolla, mutta asiakaspalvelujen osto lisääntyy vuoden 2010 talousarviosta ja kasvua kuluvan vuoden talousarvioon on 3,1 %. Vieraan pääoman korot on arvioitu vuosille n. 2,85 3,0 prosentin keskimääräisellä korkokustannuksella. Pitkäaikaisen lainan pääoma pysyy suunnittelukauden loppuun yli 20,0 milj. eurossa. Vuodelle 2013 korkokuluissa on huomioitu Putaansaaren hoivakodin lunastushinta, joka käytetään pitkäaikaisten lainojen lyhennykseen. Suunnitelmapoistot ovat arvioitu taseen ja vuosien investointisuunnitelmien pohjalta. Vuoden 2011 talousarvio on laadittu niin, että hallintokunnat ovat ottaneet huomioon kaupunginhallituksen tekemät johtopäätökset valtuuston talousarvioseminaareissaan esiin tuomista seikoista. Vuosien suunnitelmiin hallintokunnat ovat tehneet toiminnan muuttumisen aiheuttamia ja asetettuihin tasapainotusvaatimuksiin liittyviä muutoksia. Tarkemmin käyttötalousarviota ja taloussuunnitelmaa on kuvattu hallintokuntien esityksissä jäljempänä. Jäljempänä kerrotaan myös tuloslaskelman erien muotoutumisesta. Talousarviorakenne käyttötaloudessa sisältää vastuualueittain esitettynä toiminta-ajatuksen ja yleiskuvan toiminnasta. Toiminnan kehitysarvio on esitetty ottaen huomioon toiminnassa tapahtuvat muutokset. Tekstinä ilmaistut tavoitteet, toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja henkilöstöresurssit on esitetty ennen tuloarvioita ja määrärahoja. Tuloarviot ja määrärahat sisältävät ulkoiset ja sisäiset erät. Verotulot Kunnallisvero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Vuoden 2010 kunnallisveron tuloveroprosentti on 20,0 %. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2010 alusta 0,5 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2010 on 18,98 %. Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Myös muiden

13 13 ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu niin, että kunnallisveron tuloveroprosenttia korotetaan vuodelle 2011 yksi prosenttiyksikkö. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2010 alusta 0,5 prosenttiyksikköä 20,0 %:iin. Vuoden 2010 kunnallisveron tuoton arvioidaan laskevan Juankoskella alkuvuoden kertymätietojen perusteella -0,3 % edellisestä vuodesta. Vuoden 2011 kasvuksi on arvioitu 7,2 % ja vuodelle 2012 kasvuksi 2,4 %. Verotulojen kasvuprosentti vv on arvioitu 2,5 %:n mukaan. Verotuloennusteissa on huomioitu Juankosken kaupungin väestön väheneminen ja sen vaikutukset verotulojen muutokseen. Juankosken verotulot vv ja TS Tilitetyt verot Tp 2005 Tp 2006 Tp 2007 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 arvio Ta 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ta 2014 Verotulot, yht Muutos -% 5,9 3,3 3,7 11,9-3,1-11,5 11,0 2,7 1,1 0,0 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Veroprosentit Tuloveroprosentti 19,25 19,25 19,25 19,5 19,5 20,0 21,0 21,0 21,0 21,0 Asukasluku Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä yhtenä eränä. Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat: yleisen osan määräytymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja laskennalliset kustannukset taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosien määräytymisperusteet Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien takauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisesti. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymistä. Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesti laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusope-

14 14 tus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille kuuluva omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Laskelma kaupungin valtionosuuksista vv ja TS Valtionosuudet Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010* Ta 2011* Ta 2012* Ta 2013* Ta 2014* Valtionosuudet, yht Yleinen valtionosuus Sos.- ja terveystoimmi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhden putken valtionosuus Verotulotasaus (sis.valtionosuuteen) Valtionosuuden laskennan pohjana on edellisen vuoden toteutunut asukasmäärä. Kaupungille myönnettiin harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuodelle , jota ei ole huomioitu vuoden 2010 alustavassa toteumassa. Alustavan arvion mukaan yhden putken valtionosuus kasvaa vuodesta ,2 %. Valtionosuudet on laskettu käyttäen apuna Kuntaliiton kesäkuun alustavia laskelmia, jotka on tarkistettu valtionosuuslaskurilla. Laskennassa on ottaen huomioon syyskuussa tarkistetut yksikköhinnat. Yhden putken valtionosuuteen tulee mahdollisesti muutoksia sen jälkeen, kun tarkistetut sairastavuuskertoimet ja työttömyyskertoimet on vahvistettu marraskuun lopussa. Yhden putken valtionosuus, joka sisältää verotulotasauksen on arviolta euroa. Opetusja kulttuuritoimen muut valtionosuudet on alustavan arvion mukaan euroa. Kunnan laskennalliseksi valtionosuudeksi vuodelle 2011 on arvioitu 13,347 milj. euroa. Vuosien valtionosuudet on arvioitu käyttäen apuna vuoden 2011 laskennallisia yksikköhintoja. Kotikuntakorvaustulot ja menot on kirjattu sivistystoimen vastuualueelle. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65.3 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Juankosken kaupungin tilinpäätöksen on arvioitu olevan alijäämäinen vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä eikä taloussuunnitteluvuosia ole tasapainotettu. Kaupungille on syntynyt velvollisuus tasapainottaa talous suunnittelukautena tai laatia taseeseen syntyneistä alijäämistä toimenpideohjelma, jolla alijäämien syntyminen on katkaistavissa.

15 15 Valtuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuosille Tasapainottamisohjelmassa on ollut lähtökohtana, että taloussuunnitteluvuodet ovat tasapainossa. Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelma osoittaa, että talouden tasapainotusohjelma ei toteudu ja se on päivitettävä vastaamaan paremmin suunnitelmavuosia. Taloussuunnitelma on laadittu tasapainoon, mutta on vain lievästi ylijäämäinen. Valtuuston on päätettävä tarkistetusta toimenpideohjelmasta taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta, joka voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi. Vaatimus toimenpiteiden realistisuudesta asettaa kuitenkin käytännössä takarajan alijäämän kattamiskaudelle, vaikka varsinaista enimmäisaikaa ei laissa ole säädetty. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöitynä, rahamääräisenä ja ajallisesti kohdistettuna. TAVOITELTAVA TASAPAINO, TOIMENPITEET JA AJANJAKSO Varsinaiset tasapainottamisohjelman mukaiset tasapainotuskeinot on käsitelty kaupunginvaltuustossa Toimenpideohjelman seurannasta on esitys valtuuston hyväksymässä tasapainottamisohjelmassa. Ensimmäisen kerran sitä on tarkennettava vuoden 2011 talousarvion hyväksymien yhteydessä. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotusohjelma perustui toimenpiteisiin, joilla talous tasapainotetaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja vuoden 2009 alijäämät katetaan suunnitelmavuosina tehtävien toimenpiteiden säästöillä. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi periaateratkaisuna talouden tasapainottamiseksi verojen korotuksen vuonna 2013, jos kaupunki ei saa harkinnanvaraisia avustuksia tai esitetyt säästötoimenpiteet ovat riittämättömät. Toimielinten talousarvioesitykset suunnitelmavuosille osoittavat, että suunnitelmavuodet saadaan tasapainoon, mutta vuoden 2009 alijäämää ja vuodelle 2010 syntyvää alijäämää ei saada katettua suunnitteluvuosina. Talouden tasapainottamiseksi alijäämän kattamisvelvollisuutta jatketaan vuoteen 2017 saakka. Se tarkoittaa, että hallintokuntien tulee saada aikaan lisäsäästöjä jokaiselle vuodelle ja viimeisinä suunnitteluvuosina on saatava aikaa huomattavan suuret säästöt. Kaupungin talous vaatii ripeämpiä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi ja varmuutta toimenpiteiden toteutumisesta. Hallintokuntien valtuustolle esittämät tasapainottamistoimenpiteet eivät ole riittäviä. Vuoden 2011 talousarvio osoittaa, että hallintokuntien on vaikea löytää niitä rakenteellisia muutoskohteita, joista kaupunki saisi taloudellisia säästöjä tulevaisuudessa. Valtuustolle esitetään ulkopuolisen asiantuntijan tilaamista tekemään selvitys kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja talouden tasapainottamissopimuksen laatimista jo kevään 2011 aikana yhdessä poliittisten päättäjien ja henkilöstön kanssa.

16 16 Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että 1. hallintokunnat jatkavat määrätietoisesti talouden tasapainottamistoimenpiteitä, jotka valtuusto on hyväksynyt ja pyrkivät löytämään toiminnallisia ratkaisuja säästöjen aikaansaamiseksi 2. kaupunginjohtaja oikeutetaan tekemään sopimus talousselvityksestä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Selvitys tehdään niin, että se valmistuu kevään 2011 aikana. Talouden tervehdyttämisohjelman perusteella tehdään tarvittavat päätökset talouden tervehdyttämiseksi. Selvityksen lähtökohtana on etsiä uusia talouden sopeuttamismahdollisuuksia ja tapoja tuottaa palvelut mahdollisimman taloudellisesti. Henkilöstömenoissa säästöt pyritään ensisijaisesti saamaan siten, että henkilöstömäärä saadaan sopeutettua tehokkaampiin palveluiden tuottamistapoihin ilman irtisanomisia tai lomautuksia, Jos tavoite ei onnistu, ei kaupungin koko henkilöstön lomautusta voi tässä vaiheessa rajata talouden tasapainottamistoimenpiteenä pois suunnittelukaudella. Lomautus toteutetaan, jos muut säästötoimenpiteet eivät ole riittäviä. Talouden tervehdyttämisohjelman selvityksen kustannukset jaetaan hallintokuntien kesken palvelujen ostoon varatusta määrärahasta. 3. talousselvityksen mukaisista ja muista taloutta tasapainottavista lisätoimenpiteistä päätetään erikseen myöhemmin.

17 17 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovia ovat käyttötaloudessa vastuualueen määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalouden talousarviorakenne on seuraava: Toimielin Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Elinkeinolautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautaunta Ympäristölautakunta Eriytetyt taseyksiköt Vastuualue Keskusvaalilautakunta Tilintarkastus Keskushallinto Kiinteistöpalvelut Elinkeinotoimi Sosiaalipalvelut Muut sosiaalitoimi Terveystoimi Koulutoimi Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi Yhdyskuntapalvelut Ympäristötoimi JuKa-tilitoimisto Vesi- ja viemärilaitos Investointiosassa valtuuston nähden ovat sitovia taseryhmät: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Investointiosan määräraha on sitova. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, kirjataan käyttötalousmenoksi. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Toimielimen on pysyttävä valtuuston vahvistamassa talousarviossa, jota seurataan raportoimalla talousarvion toteutumisesta valtuustoa ja hallitusta. Raportointivelvollisuus kohdistuu myös toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammielokuu sekä tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösraportointi). Toimistopäälliköt vastaavat oman toimialansa sisällä toteutettavasta raportoinnista. Toimistopäällikkö raportoi lautakuntaa talousarvion toteutumisesta kuukausittaisella raportoinnilla. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talousarvion toteutuminen joka toinen kuukausi osastopäällikön laatimalla raportilla, jossa on ennuste määrärahan riittävyydestä. Mikäli talousarvio ei näytä toteutuvan valtuuston asettaman määrärahan mukaisesti, on siitä välittömästi informoitava kaupunginhallitusta. Kustannuslaskennallinen korko Laskennallisena korkona kustannuslaskennassa ja vesilaitoksen jäännöspääomalle perittävää korkoa laskettaessa käytetään seitsemän prosentin korkoa.

18 18 TOIMIELIMIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan jäljempänä esitetyt vuoden 2011 määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Määrärahat ja tuloarviot sisältävät ulkoiset ja sisäiset erät. Sisäiset erät sisältää sisäiset vuokrat, keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannukset, ateria- ja puhdistuspalvelut sekä toimistopalvelut. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmalla ja ne näkyvät vastuualueen toimintakatteen alapuolella. Laskennallisia eriä, joita ovat esim. vyörytyserät, laskennalliset korot ja poistot sekä alv-palautukset ei ole esitetty eivätkä ne sisälly ao. tehtävän määrärahaan. Vaikka laskennallisia korkoja ja muita laskennallisia eriä ei ole otettu talousarvioon, on ne huomioitava hinnoittelussa ja muussa laskennassa. 11 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Vaalit järjestetään lainmukaisina ajankohtina saatujen ohjeiden mukaan. Vuonna 2010 ei ollut säännönmukaisia vaaleja. Vuonna 2011 järjestetään eduskuntavaalit. Vuonna 2012 järjestetään presidentin- ja kunnallisvaalit. Vuonna 2013 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit. Talous: VAALIT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT 8 291, TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 1 944, LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 636, TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Tilintarkastuksen suorittaa valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja JHTT-yhteisön nimeämä tilintarkastaja. Tekstinä ilmaistut tavoitteet: Tilintarkastus suoritetaan lainsäädännön ja muiden säädösten asettamien vaatimusten mukaisesti tarkastuslautakunnan laatiman ohjelman pohjalta. Talous: TILINTARKASTUS TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTAKULUT , ,8 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,8 LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,8

19 19 13 KAUPUNGINHALLITUS Yleishallinto Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Vastuualue vastaa kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttävien toimielinten/johdon tukemisesta suhteessa muihin vastuualueisiin ja kuntalaisiin hoitamalla; - kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätösten valmistelun, kokouspalvelut ja täytäntöönpanon sekä arkistoinnin - yleistiedotusta, markkinointia ja muuta opastusta sekä neuvontaa - postitus-, monistus-, puhelinvaihde-, toimistotarvike-, hankinta-, työllisyys-, asuntolainaasiat ja taloushallintopalvelut, kaupungin ateria- ja puhdistuspalvelut (yksikkö vastaa kaupungin alueen hallintokuntien tarvitsemien laadukkaiden ateria- ja puhdistuspalvelujen tuottamisesta) - YT-asiat sekä muut virka- ja työehtosopimusasiat - kaupungin ATK-palvelut - Atk-tukipalvelut ostetaan ohjelmien ja laitteiden toimittajilta sekä mikrotukipalvelu paikallisilta yrityksiltä Toiminnan kehitysarvio: Elinkeinoasioiden hoitoon on palkattu elinkeinoasiamies, joka myös huolehtii maaseutuasiamiehen tehtävistä. Atk-palveluissa sähköposti- ja nettisivustopalvelut ostetaan Savon tietokeskus Oy:ltä. Koillis-Savon seutuverkon operaattorina jatkaa DNA. Yleishallinnossa jatkuu arkistonmuodostussuunnitelman ajanmukaistaminen. Kaupungin nettisivut uusittiin vuonna 2010 ja netin käyttöä tiedottamisessa tehostetaan vuoden 2011 aikana. Keittiöuudistus toteutuu terveyskeskuksen korjauksen yhteydessä ja uudistuksen myötä henkilötyötarve keittiössä vähentyy, mikä on otettu suunnitelmissa huomioon. Tuotantokeittiötoimintaa tehostetaan edelleen vuoden 2011 aikana. Kaupunginvaltuusto on päättänyt lähteä mukaan maakunnalliseen Laajakaista-hankkeeseen perustamalla Pohjois-Savon kuntien kanssa tietoverkkoyhtiö Savon Kuituverkko Oy:n. Vuosien rahoitusosaan on varattu kaupungin osuus pääomalainasta, joka on yhteensä euroa vuosina Tekstinä ilmaistut tavoitteet: Työkykyä ylläpitävä toiminta Vuosien tavoitteeksi asetetaan töiden ja työolosuhteiden kehittäminen, henkilöstön tehtävänkuvien selkeyttäminen sekä työyhteisön sisäisen työnjaon parantaminen. Henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksia ja yhteistoimintamenettelyä kehitetään. Tavoitteena on mm. ehkäistä sairauspoissaolojen kasvua. Henkilöstömäärän ja henkilöstömenojen seurantaa uudistetaan vuonna 2011, johon sisältyy tehostettu sairauspoissaolojen seuranta. Tiedotus ja markkinointi: Alueen väestölle ja mökkiläisille tehdään kerran vuodessa julkaisu, jossa kerrotaan ajankohtaisista tapahtumista ja alueella tarjolla olevat palvelut. Kaupungin myönteisen imagon säilyttämiseksi ja asukasmäärän laskun pysäyttämiseksi markkinoidaan eri keinoin mm. alueella tarjolla olevia asumis- ja vapaa-ajanvietto-mahdollisuuksia.

20 20 Kaikille uusille asukkaille toimitetaan tietopaketti. Paikkakunnan yleistä tunnettavuutta lisätään osallistumalla alueen yrittäjien kanssa Kallavesj - näyttelyyn. Kaupunki markkinoinnissaan tukeutuu koko Koillis-Savon alueen ja ympäristökuntien markkinointiin mm. olemalla mukana ao. esitteissä ja julkaisuissa ja tehostamalla nettimarkkinointia. Taloudenhoito ja atk: Tilinpäätös valmistuu vuosittain mennessä. Maksuvalmius pidetään mahdollisimman hyvällä tasolla Talouden osavuosiraportit tehdään ja Työllisyys: Kaupunki työllistää n.7 pitkäaikaistyötöntä+ 6 yty-projektiin kuudeksi kuukaudeksi+2 velvoitetyöllistettyä ja järjestää n.60 juankoskelaiselle nuorelle kesätyöharjoittelupaikan kolmeksi viikoksi. Ateriapalvelu: Ateriapalvelu ylläpitää seudullisesti Aromi- tietokantaa. Juankosken kaupungin palvelukeittiöissä otetaan käyttöön Cook and Chill- palvelukonsepti. Omavalvonta ja valmiussuunnitelmat päivitetään toimintojen mukaiseksi. Ateria- ja puhdistuspalvelun henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuutta päivittää osaamistaan ammattitutkintotavoitteisesti toimintayksikön ydintehtävään. Keskuskeittiö: Keskuskeittiön henkilöstön koulutusta uuden tuotantokeittiön tuotanto- ja prosessiin jatketaan ja palvelukonseptia hiotaan. Puhdistuspalvelut: Siivousmitoitusta päivitetään niin, että se vastaa ydintoimintoja ja kaupungin taloudellista tilannetta. Talous YLEISHALLINTO TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,2 TOIMINTAKULUT , ,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,7 Poistot ja arvonalentumiset , , LASKENNALLISET ERÄT ,87 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,0 Ulkoiset toimintatulot koostuvat suurimmaksi osaksi Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymältä tulevista ateriamaksuista. Sisäiset toimintamenot koostuvat suurimmaksi osaksi Juka-tilit toimiston palveluiden ostosta. Puhelinkulut ja tarvikeostot ovat ulkoisia menoja, mutta ne laskutetaan sisäisinä erinä. Sisäiset toimintatulot koostuvat ateria- ja puhdistuspalvelun-, puhelinvaihteen-, monistamon- ja toimistotarvikkeiden myyntituloista.

21 Kiinteistöpalvelut Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Kiinteistöpalvelut- niminen III-tason yksikkö jakautuu neljään alempaan tulosyksikköön. Nämä ovat Kiinteistöpalvelut- niminen yksikkö (1356), joka tuottaa Juankosken kaupungin tarvitsemat kiinteistönhoitopalvelut ja Asuntotoimisto- niminen yksikkö (1350), joka tuottaa Juankosken kaupungin tarvitsemat asuntopalvelut sekä asuntotoimen vuosikunnossapito (1351) ja asuntokohteet (1355). Kiinteistöpalvelut (1356) vastaa Juankosken kaupungin tarvitsemien kiinteistönhoitopalvelujen tuottamisesta. Kiinteistöjen hallinto ja muut kiinteistönpidon tehtävät pysyvät edelleen vanhoilla hallintokunnilla. Kiinteistöpalvelut-yksikkö toimittaa kiinteistönhoitotyön edellyttämän työpanoksen kaikille hallintokunnille sisäistä laskutusta vastaan. Lisäksi yksikkö myy ulkoista kiinteistönhoitopalvelua. Asuntotoimisto (1350) vastaa Juankosken kaupungin asuntopalvelujen tuottamisesta kaupungin noudattaman strategian ja keskeisten tulostavoitteiden perusteella. Erityisesti asuntotoimiston tehtävänä on asuntopoliittisin keinoin turvata vuokra-asuntojen saatavuus ja niiden laatutaso siten, että kaupungin hoitamissa vuokra-asunnoissa asuva palkka- ja eläketuloja saava väestönosa kokee asumisolosuhteet ja asuinympäristönsä turvallisiksi ja viihtyisiksi niin, että muuttohalukkuus toiselle paikkakunnalle vähenee, sekä siten, että tällaisen väestönosan Juankoskelle muuttamisen edistämiseksi palveluyksikön tarjottavissa on riittävästi tasokkaita ja kohtuullisilla kustannuksilla vuokrattavia asuntoja. Vuosikunnossapito (1351) vastaa Juankosken kaupungin asuntokiinteistöjen vuosikunnossapitotoiminnasta. Lisäksi yksikkö voi myydä sisäistä ja ulkoista kunnossapitopalvelua. Asuntokohteet (1355) muodostuu seitsemästä aravakohteesta, neljästä vapaarahoitteista kohteesta ja yhdeksässä asunto-osakeyhtiössä olevasta 26 osakehuoneistosta. Toiminnan kehitysarvio: Toimintatuottojen lisäämiseksi Kiinteistöpalvelujen Asuntotoimisto- yksikkö pyrkii vuonna 2011 lisäämään isännöintipalvelumyyntiään muille ulkopuolisille asuntoyhteisöille. Toimintatuotoista valtaosan (noin 55 %) muodostavat asuinhuoneistojen vuokrat. Vuokratuotot on vuodeksi 2011 budjetoitu asuntojen 95 % käyttöasteen mukaan, mutta vuokratuotot jäänevät todellisuudessa hieman tätä alemmiksi. Vuokratuottojen kehitys on jäänyt hieman jälkeen toimialan kustannuskehityksestä kaupungin päätettyä vuonna 2008, että asuinhuoneistojen vuokria ei koroteta vuonna Tuottoja alentava vaikutus vuositasolla on noin euroa. Yksikön palveluksessa (sekä asuntotoimi että kiinteistöpalvelut) on isännöitsijä (100 %), asuntosihteeri (85 %), seitsemän kiinteistönhoitajaa ja yksi rakennusmies. Henkilöstöresurssit ovat vuonna 2011 lähes riittävät. Vuoden 2011 talousarviossa isännöitsijän palkkakustannuksista 67 % kohdistetaan asuntotoimelle ja 33 % kiinteistöpalveluille. Asuntosihteerin palkkakustannuksista 72 % kohdistetaan asuntotoimelle, 15 % hallinto-osastolle ja 13 % kiinteistöpalveluille. Asuntotoimen hallinnassa olevan Kalliopytinki-talon mahdollinen purkaminen saattaa aiheuttaa lisämäärärahakäsittelyn tarvetta vuonna Asuntotoimen vuosikorjausmäärärahat olisi pyrittävä pitämään riittävinä, sillä vuosikorjaustoiminnan vähentyminen siirtäisi kohteiden peruskorjaustarvetta aikaisemmaksi ja lisäisi lainapääomien muodostumista. Vuonna 2011 vuosikorjausmäärärahat eivät riitä tarpeellisiin huoltoja korjaustehtäviin.

22 22 Tunnuslukuina ilmaistut tavoitteet: Tunnusluku TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS Hallinto- ja isännöintikustannukset Kiinteistönhoito ja siivouskustannukset /m²/kk Vuosikorjauskustannukset /m²/kk Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä -huoneistoala m² (ei makseta vastiketta) Kunnan omistamien osakehuoneistojen lukumäärä Kunnan määräämisvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä (tytäryhteisöt) 0,55 0,58 0,58 0,58 0,58 0,85 1,01 0,96 0,96 0,96 0,55 0,57 0,57 0,57 0, Tekstinä ilmaistut tavoitteet: 1. Kiinteistönhoitopalvelujen tason säilyttäminen laadukkaana ja kustannustason pitäminen kilpailukykyisenä 2. Asuntokannan palvelukyvyn säilyttäminen hyvänä ja asuntojen määrän pitäminen tarkoituksenmukaisena 3. Asuntotoimen vuosittaisten saatavien määrän pitäminen kohtuullisena. Saatavien määrä ei kasva vuoteen 2010 verrattuna. Henkilöstö toiminnoittain: Toiminto/hlö TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS Isännöitsijä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Asuntosihteeri 0,85 0,85 0,85 0,85 0,85 Kiinteistönhoitaja 8,00 8,00 8,00 7,00 7,00 Remonttimies (tp) 0,5 0,5 0,36 0,36 0,36 Kiint.hoitaja/sij. (ttp) 0,5 0,5 0,42 0,42 0,42 Työllistetty 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Talous KIINTEISTÖPALVELUT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,4 TOIMINTAKULUT , ,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,1 Poistot ja arvonalentumiset , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,1 Kulut koostuvat talonmiesten palkoista ja asuntojen kuluista. Ulkoiset tulot ovat vuokratuloja. Sisäiset kulut ovat lähinnä vesimaksuja ja tulot kiinteistönhoitopalvelujen myyntituloja.

23 23 14 ELINKEINOLAUTAKUNTA Elinkeinotoimi Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Elinkeinolautakunta vastaa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan liittyvien EU:n suorien tulotukien hallinnoinnista kunnassa. Elinkeinolautakunta hoitaa myös kunnan perusmaatalouteen ja pienyritystoimintaan kohdistamia kehittämistoimia, tekee aloitteita ja kehittämistoimenpide-ehdotuksia kaupunginhallitukselle elinkeinotoimintaan ja sen toimintaympäristöön liittyvissä asioissa. Pitää yllä sidosryhmäsuhteita (MTK, kylätoimikunnat, maatalousseura). Toiminnan kehitysarvio: Perusmaatalouden kehityssuunnan arviointi on tullut entisestään vaikeammaksi. Maidon ja lihan tuottajahintojen kehitys on ailahtelevaa ja pitkäntähtäyksen arviointia on mahdoton tehdä. Tuotantopanosten hintakehitys vaikuttaa myös paljon perusmaatalousyritysten kannattavuuteen. Laajentavien ja jo laajentaneiden yritysten taloudellisen toimintakyvyn edesauttaminen lomituspalvelutoimintojen kautta ja neuvontaa tehostamalla. Tehostettujen kehittämistoimenpiteiden suuntaaminen keskisuuriin maatilayrityksiin sukupolvenvaihdoskauppojen turvaamiseksi ja kolmantena maatilayrittäjien henkinen ja fyysinen jaksaminen. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan toimintaympäristön kehittäminen on keskeinen painopistealue tulevina vuosina. Yhtenä toimenpiteenä toteutetaan ympäristöhanke yhteistyössä kunnan asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Vapaaehtoista kylätoimintaa elvytetään, jotta haja-asutusalueilla saadaan vapaana olevia taloja ja tontteja myyntiin. Koti maalla internetsivujen avulla tehostetaan tonttien ja asuntojen myyntiä uusien asukkaiden saamiseksi paikkakunnalle. Vuoden 2011 alusta Juankosken kaupungin lomituspalvelujen järjestämisestä vastaa Maaningan kunta. Tunnuslukuina ilmaistut tavoitteet: TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 Tunnusluku EU-tuet. Milj. 7,2 7,3 7,3 7,3 7,3 7,3 Toimivat tilat Toimivat kylätoimikunnat Lomituspäivät Tekstinä ilmaistut tavoitteet: 1. EU-tukien hakemis- ja maksamismenettely pystytään hoitamaan joustavasti ja viivytyksittä. Tuet saadaan maksuun kunkin tuen ensimmäisessä valtakunnallisessa maksatuskeräilyssä.

24 24 2. Kehittämisprojektien avulla voidaan turvata nykyisten yritysten toiminta ja uusien yritysten syntyminen. Erityinen painopiste vuoden 2011 aikana ovat luovien alojen kehittämistoimenpiteet. 3. Kylätoimikunnat toimivat uusien asukkaiden saamiseksi ja asumisviihtyisyyden parantamiseksi alueillaan. Tonttimarkkinointia tehostetaan yksityisten maanomistajien kanssa. 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityissektorin palveluyrittäjyyden kehittäminen käynnistetään yhteistyössä sosiaali-ja terveystoimen kanssa. 5. Kuntamarkkinointia tehostetaan yhteistyössä yrittäjäyhdistysten ja kyläyhdistysten kanssa. 6. Päivitetään toimitilakartoitus kaupungin alueella olevista käyttökuntoisista toimitiloista. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut: Tunnusluku TP 2008 TP 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 Yritykset kehittämishankkeissa Kylätoimikuntien asukastapahtumat Lomituspalveluihin tyytyväisiä % Henkilöstö toiminnoittain: Toiminto/hlöt TP 2008 TP 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminto Elinkeinotoimi Lomitushallinto Lomitustoimi , , Talous: ELINKEINOTOIMI TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,3 TOIMINTAKULUT , ,8 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,4 Olennaiset muutokset edellisvuoteen ja suunnittelukauteen verrattuna: Vuonna välisenä aikana maataloushallinnossa tulee tapahtumaan toimintaaluemuutoksia suurempiin yksiköihin. Näiden vaikutusta toimintaan ei vielä voida arvioida.

25 25 15 SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Vastuualueeseen kuuluvat seuraavat palvelut: sosiaalityö, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta, päihdehuolto, kotipalvelut, lasten päivähoito, asumispalvelut, perhe- ja laitoshoito ja kehitysvammaisten erityishuolto. Kaikki tehtävät ovat lakisääteisiä ja tehtävät on määrätty kunnan hoidettaviksi. Tehtävät perustuvat sosiaalihuoltolakiin, lastensuojelulakiin, lasten päivähoidosta, ja kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä annettuihin lakeihin. Toiminnan kehitysarvio: Suunnitelmakaudella alle kouluikäisten lasten määrä vähenee edelleen, kuitenkin lievästi. Päivähoidon kysyntä ei kuitenkaan ole vähentynyt kovin paljon, vaan kysyntä on pysynyt lähes samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Muuruveden alueella on päivähoidon kysyntä ollut runsainta. Nykyinen päiväkoti ja taajaman ryhmäperhepäivähoitokoti ovat toimineet jo muutaman vuoden yhteisissä tiloissa. Vuoden 2010 alusta päiväkoti ja ryhmis yhdistettiin päiväkodiksi. Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä uhkaa lisääntyä koko ajan. Asiaan on puututtu ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä lisäämällä ja tavoitteessa on toistaiseksi onnistuttu. Väestön vähenemisestä huolimatta yli 75-vuotiaitten määrä kasvaa ainakin vuoteen 2020 ja se vaikuttaa vanhuspalveluiden tarpeeseen. Sekä lastensuojeluperheiden, vanhusten, kehitysvammaisten että mielenterveyskuntoutujien palveluissa tehostetaan avohuollon palveluita, jotta voidaan välttää kallista ja tarpeetonta laitoshoitoa. Mielenterveyskuntoutujille järjestetään päivätoimintaa kahtena päivänä viikossa; tarkoitusta varten vuokrataan tilat kaupungin vuokratalosta. Lisääntyvään vanhusten palveluiden tarpeeseen vastataan kotihoidon kehittämisellä. Omia palveluja täydennetään yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavilla avopalveluilla: lastensuojelussa, vanhusten perhehoitopalveluissa, kotipalvelussa sekä kehitysvammaisten ja psykiatristen potilaiden asumis- ja kuntoutuspalveluissa. Lisäksi vanhus- ja vammaispalvelujen järjestämisessä ollaan yhteistyössä mm. SPR:n ja 4H-yhdistyksen kanssa.. Iivolan palvelukeskuksessa jatketaan neljän kunnan (Juankoski, Kaavi, Tuusniemi ja Nilsiä) yhteistä vanhusten päivätoiminnan ohjausta, Juankoski palkkaa ohjaajan ja laskuttaa toiminnasta muita kuntia. Vuoden 2010 keväällä on Juankoskella otettu käyttöön Hyvinvointi-tv, jonka avulla pyritään ennaltaehkäisemään kotona asuvien vanhusten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Laitteita on hankittu 22 kpl.

26 26 Tunnuslukuina ilmaistut tavoitteet Tunnusluku TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Lapinh.pk./hoitopäivät Perhepäiväh./hoitopäivät Tehostettu palv.as./hp Palvelutalot/hoitopäivät Dementiakoti/hoitopäivät Kv-palv.koti/hoitopäivät Toimintakeskus/hoitopäivät Tekstinä ilmaistut tavoitteet: Tavoitteena on hoitaa sosiaalitoimelle asetetut lakien edellyttämät velvoitteet kokonaisuuden huomioon ottaen taloudellisesti edullisimmalla tavalla. 1. Järjestetään päivähoitopaikka kaikille sitä tarvitseville eli n. 40 %:lle 0-6-vuotiaitten (n.313) määrästä lain määräämässä ajassa päivähoitopaikkoja yht. 128, josta perhepäivähoidossa 96, joista ryhmäperhehoidossa 22 ja päiväkodissa Pidetään a. tehostetun palveluasumisen yksikön (16 paikkaa) käyttöaste 100 %:n tasolla b. palvelutalojen (35 asuntopaikkaa) käyttöaste 100 %:n tasolla c. kehitysvammaisten palvelukodin (10 asuntopaikkaa) käyttöaste 100 %:n tasolla d. dementiakodin (8 asuntopaikkaa) käyttöaste 100 %:n tasolla 3. Tuetaan toimintakeskuksen päivähoidon avulla n. 40 kehitysvammaisen selviytymistä avohoidossa 4. Autetaan ja kehitetään kotihoidon ja sen tukipalvelun avulla n. 180 vanhuksen ja vammaisen selviytymistä omassa kodissaan mahdollisimman pitkään 5. Tuetaan kotihoidon tehostetun perhetyön avulla lastensuojeluperheitä ja vammaisia 6. Leikkikenttien hoitovastuu siirrettiin sosiaalitoimelta tekniselle osastolle, koska heillä on tarvittava ammattitaito kenttien korjaamiseen ja huoltotöihin Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Sos.palv.netto /as , , , , , ,84 Lapinh.pk /hp 39,48 69,02 64,83 64,83 64,83 64,83 Perhep.hoito /hp 54,40 50,25 56,52 56,52 56,52 56,52 Toim.keskus /hp 59,06 56,85 56,82 56,82 56,82 56,82 Kotihoito /as. 143,54 157,01 158,95 161,25 163,61 163,61 Teh.palv.asuminen /hp 95,77 93,66 113,77 113,77 113,77 113,77 Palvelutalot /hp 55,00 49,32 51,83 51,83 51,83 51,83

27 27 Talous: SOSIAALIPALVELUT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,4 TOIMINTAKULUT , ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,3 Poistot ja arvonalentumiset , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,2 Olennaiset muutokset vuoteen 2010 verrattuna: Juankosken taajaman ryhmäperhepäivähoitoyksikkö ja päiväkoti yhdistettiin alkaen päiväkodiksi. Tämä oli alun perin sosiaalilautakunnan tavoitekin, mutta uudistukselle haluttiin antaa sopeutumisaikaa. Hyvinvointi-tv:llä pyritään ennaltaehkäisemään kotona asuvien vanhusten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Kyseessä on kokeilu, joka alkoi huhtikuun lopussa 2010 ja kestää n. 15 kk. Kokeilun jälkeen sosiaalilautakunta ratkaisee jatketaanko palvelua. Henkilöstö toiminnoittain: Toiminto/henkilöstö TP 2008 TA 2009 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 Hallinto Päiväkoti Perhepäivähoito Sosiaalityö Päihdehuolto Vanhainkoti ( tehostetun 11,3 15, ,5 15,5 15,5 15,5 palveluasumisen yksikkö) Päivätoiminnan ohjaus Pesula Toimintakeskus Asuntola 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Kotipalvelu Kehitysvammaisten palvelukoti 5, Palvelutalo 12,5 16, ,5 16,5 16,5 16,5 Dementiakoti 4, Kehitysvammaisten avohuolto 0, Edunvalvonta Yhteensä 99,5 105,6 96,6 105,6 105,6 105,6 105, Muu sosiaalitoimi Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Toimeentulotuesta ja henkilön oikeudesta toimeentulotukeen on säädetty toimeentulotukilaissa ja asetuksessa. Vammaispalvelutoimenpiteet perustuvat lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vastuualueen kaikki vastuuyksiköt, omaishoidontukea lukuun ottamatta, ovat sellaisia, joita lainsäädäntö säätelee tarkasti. Tavoitteiden asettaminen on siten hyvin rajattua.

28 28 Toimintaympäristön ja toiminnan muutos: Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on noussut rajusti niin Juankoskella kuin koko valtakunnassa yleisen taloudellisen laman seurauksena. Vammaispalvelun tarpeen kasvua on odotettavissa lainsäädännön muutoksista johtuen lähinnä vaikeavammaisten avustajatarpeen vuoksi, mutta myös kuljetuspalvelu-asiakkaiden määrä on noussut viime vuosina. Omaishoidontuen piirissä on ollut henkilöä. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muu sos.toimi netto /as Toimeentulotuki /as Elatustuki /asukas (siirt Kelalle) Vammaispalvelut /asukas Lasten kotihoidontuki /as Omaishoidontuki /as Talous: MUU SOSIAALITOIMI TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , ,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , Terveystoimi Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Kaupunki ei ole suoraan terveydenhuoltopalveluiden järjestäjänä, vaan hankkii kaikki palvelut kuntayhtymiltä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntayhtymien yhteistyö sekä informaation hankkiminen terveydenhuoltopalveluiden tilasta ja kuntayhtymien talouteen sekä toimintaympäristöön liittyvistä seikoista. Toimintaympäristön ja toiminnan muutos: Perusterveydenhuollon kuntayhtymälle annetaan koordinoiva rooli erikoissairaanhoidon suuntaan sekä kustannusten seurannan että hoidon porrastuksen suhteen. Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Tuusniemen ja Varpaisjärven kunnat antavat Siilinjärven kunnan hoidettavaksi kansanterveyslain 1 :ssä määritellyt kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtävät sekä lääkelain 54a :ssä ja 54c :ssä kunnalle määrätyt tehtävät alkaen. Kustannusten jaosta on sovittu seuraavaa: Kiinteistöt ja toimitilat: Siilinjärvi vuokraa toiminnassa tarvittavat toimistotilat. Eläinlääkärin vastaanottotilan ja siihen liittyvien sivutoimipisteiden ylläpidon maksavat yhteisvastuullisesti ne kunnat, joita tilat palvelevat. Yhteisvastaanottojen kustannukset maksavat osalliskunnat.

29 29 Ympäristöterveydenhuollon toimintamenot lasketaan erikseen eläinlääkintähuollolle, pieneläinpäivystykselle ja terveysvalvonnalle. Eläinlääkintähuollon kustannukset koostuvat 20 % valmiusmaksusta ja 80 % aiheuttamisperiaatteen mukaan jaettavista kustannuksista. Eläinlääkärin vastaanottotilan ja siihen liittyvien sivutoimipisteiden ylläpidon maksavat yhteisvastuullisesti ne kunnat, joita tilat palvelevat. Pieneläinpäivystys jaetaan samalla periaatteella. Terveysvalvonnan kustannuksista 50 % jaetaan asukasluvun suhteessa ja 50 % kunnissa sijaitsevien valvontakohteiden edellyttämän työpanoksen mukaisessa suhteessa. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Terveystoimi /asukas Perusterveydenhuolto /as Erikoissairaanhoito /as Olennaiset muutokset vuoteen 2010 verrattuna: Perusterveydenhuollon maksuosuuksiin Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymälle on varattu euroa (maksuosuudet e ja eläkemaksut e) Erikoissairaanhoidon kustannuksiin on varattu euroa (maksuosuudet e ja eläkemaksut e) Kysteri-hankkeen kustannuksiin on varattu euroa. Ympäristöterveydenhuoltoon on varattu euroa (josta palvelujen osto Siilinjärveltä e, eläkemaksut e ja sisäiset vuokrat ja siivouskustannukset eläinlääkärin tilojen ylläpidosta e). Talous: TERVEYSTOIMI TOIMINTATUOTOT , TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTAKULUT , ,1 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , LASKENNALLISET ERÄT -346, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,3

30 30 17 SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Koulutoimi järjestää opetuslainsäädännön mukaisesti yleissivistävän esi-, perus- ja lukioopetuksen. Perusopetuksen vuosiluokat 0-6 toimivat Juantehtaan, Muuruveden ja Säyneisen kouluilla, luokat 7-9 sekä lukio Ruukinkoulun tiloissa. Opetuksessa painotetaan sekä kotiseututietoutta että kansainvälisyyteen kasvattamista. Juankoski on osakkaana ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä, johon kuuluu kaupungin alueella sijaitseva, lukion ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyötä tekevä, Pohjois-Savon ammattiopisto. Toiminnan kehitysarvio: Juankosken ja Kaavin yhteinen opetus 7-9 luokille alkoi Juankoskella, jossa opetus jatkuu sopimuksen mukaisesti kevääseen Opetuksen siirryttyä kokonaan Juankoskelle osa oppilaista hakeutui Tuusniemen yläkouluun. Oppilaiden koulupaikan valintaa tulevina vuosina on vaikea arvioida. Paikallisessa lastensuojelulaitoksessa olevien peruskouluikäisten opetus on aloitettu lähtien kahdessa toimipisteessä, joista toinen on Säyneisessä. Mikäli laitokseen sijoitettujen määrä pysyy nykyisellään, opetus jatkuu kahtena ryhmänä. Juantehtaan peruskorjaus valmistui syyslukukauden alkuun. Tiloissa toimii myös yläkoulun luokkia. Alakoulun tilat tarvitaan Juantehtaan käyttöön ainakin vuoteen 2015, johon saakka Juankosken ja Kaavin sopimus yhteisestä yläkoulusta on voimassa. Fcg Efekon toimesta on tehty selvitys koulutoimen talouden kehityksestä sekä esitetty toimenpideohjelma opetustoimen sopeuttamisesta väheneviin oppilasmääriin. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sopeuttamisohjelman, jonka pohjalta tulevien vuosien taloussuunnitelmat on laadittu. Taloudelliset tunnusluvut Peruskoulu TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 /oppilas 7.924, , sis.hallinto Opp.kuljetus 1.395, /oppilas Huom! Tunnusluvut on laskettu bruttomenoista. Kotikuntakorvauksia ei ole laskettu tuloina, jotta eri vuosien luvut olisivat vertailukelpoisia. Tunnusluvut sisältävät sekä esikoulun, luokkien 1-9 sekä erityisopetuksen kustannukset. Juantehdas 1-6 luokat oppilasmäärä esiopetus 6.169, , , oppilasmäärä ,5 26,5

31 31 Muuruvesi 1-6 luokat oppilasmäärä esiopetus 7.467,60 61, , , , oppilasmäärä 9,5 6,5 8, ,5 11,5 Säyneinen 1-6 luokat oppilasmäärä esiopetus 9.619, , , , , oppilasmäärä 5 5,5 5 4,5 5 4,5 7-9 luokat J-koski+Kaavi Oppilasmäärä 328,5 301,5 234, ,5 247,5 Huom! Osa kaavilaisista oppilaista siirtyi Tuusniemen peruskouluun. Harjaantumisopetus oppilasmäärä Törmän erit.koulu , , oppilasmäärä 6, Huom! Harjaantumisopetuksessa Ja Törmän erityiskoulussa vieraskuntalaisten valtionosuuksien ylittävät kustannukset peritään kotikunnilta. Törmän erityiskoulu perustettiin lähtien, jolloin koulussa oli yksi ryhmä lähtien ryhmiä on kaksi, joista toinen on sijoitettu Säyneiseen ja toinen Juankoskelle. Juantehdas aamu-ja ip.kerho oppilasmäärä Muuruvesi iltap.kerho 1.438, oppilasmäärä Huom! Aamu- ja iltapäivätoiminnan tunnusluvuissa on otettu huomioon vanhemmilta perityt maksut. Toimintaan tulee myös valtionosuus. Muuruvedellä iltapäiväkerhoa ei ollut lukuvuonna , koska ilmoittautuneita oli alle 8. Juankoskella on myös aamupäivä- sekä erityislasten ryhmä. Lukio TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 /oppilas sis.hallinto Opp.kuljetus kustannus/ 7.534, , ,11 328,95 328,95 3,28,95 Huom! Kuljetuskustannuksista on vähennetty Kela:n maksama koulumatkatuki.

32 32 Tavoitteet: Yhteinen 1. Toimiva opetussuunnitelma 2. Aktiivinen mukanaolo kehittämishankkeissa 3. Juankosken ja Kaavin yhteistyön vakiintuminen Peruskoulu 1. Peruskoulun päättävistä kaikki hakeutuvat jatko-opintoihin 2. Peruskoulun päättävistä yli puolet hakeutuu lukioon Lukio ja ammattioppilaitos 1. Lukion vetovoimaisuus. 2. Alueen lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö tiivistyy. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut: Peruskoulu TP 2009 TA 2010 TA Tuntikehys 1486,2 1353, josta erityisopetus Oppilaat 688,5 646, ,5 572,5 554,5 Kuljetusoppilaat Huom.: Tuntikehystä on vähennetty Kaavin ja Juankosken 7-9 luokkien opetuksen yhdistyessä 156 tuntia. Lisäksi lähtien vähennettiin opetustunteja seuraavasti: Juantehtaan koulu 15 vkt, eha 20 vkt (10. luokka jää pois), Muuruvesi 6 vkt, Säyneinen 6 vkt, lukio 10 vkt. Taloudellinen vaikutus näkyy pääosin vuonna Juankosken koulun opetustuntimäärä vähenee alkaen vähintään 30 tuntia, koska opetusryhmät vähenevät yhdellä. Lukio TP 2009 TA 2010 TA Tuntikehys 242, Oppilaat Kuljetusoppilaat 83, Henkilöstö TP 2009 TA 2010 TA hallinto 3,6 3,6 3, opettajat 73, kk.avustajat kiinteistöh. yht. 92,1 84,6 82, Huom! Opettajamäärä vähenee Kaavin ja Juankosken 7-9 luokkien yhdistyessä sekä sivistystoimen sopeuttamisohjelman toteutuessa. Kiertävän erityisopettajan virkaa ei täytetä ja harjaantumisopetukseen jää yksi opettaja. Sivistystoimenjohtajan virka jätetään täyttämättä 2012.

33 33 Talous: KOULUTOIMI TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,0 TOIMINTAKULUT , ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,7 Poistot ja arvonalentumiset , , LASKENNALLISET ERÄT ,80 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,3 Opetustuntien vähentämisen lisäksi koulujen 2010 talousarvio tehdyt tarvike-, kalusto- ja koulutusmäärärahojen supistukset jatkuvat myös Joukkoliikenne Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Joukkoliikenne sisältää seutulippukulut, kaupungin ostaman linja-auto- ja palveluliikenteen sekä takseilla hoidetun asiointiliikenteen. Toiminnan kehitysarvio: Kaupungin ostama palvelu-, taksi- ja linja-autoliikenne kilpailutettiin keväällä 2008 kahdeksi vuodeksi. Kustannukset nousivat n %. Koillis-Savon Kehitys ja kaupungin elinkeinotoimi ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteistyössä Koillis-Savon kuljetusyrittäjien kanssa suunnitella nykyistä taloudellisempi kuljetusjärjestely. Tavoitteena on Juankosken, Kaavin, Nilsiän, Rautavaaran ja Tuusniemen yhteinen kuljetuspalvelusuunnitelma tuleville vuosille. Tunnuslukuina ilmaistut tavoitteet: Tunnusluku TP 2009 TA 2010 TA /asukas 17,67 20,44 19,60 19,89 20,18 20,41 Tekstinä ilmaistut tavoitteet: Joukkoliikenne 1. Joukkoliikenne vastaa työssäkäyvien tarpeita. 2. Asiointiliikenne tukee mahdollisuutta asua taajaman ulkopuolella. 3. Asiakkaat tietävät joukkoliikenteen tarjonnan.

34 34 Toimintaa kuvaavat tunnusluvut: TP TA TA Tunnusluku Myydyt seutuliput Talous: JOUKKOLIIKENNE TOIMINTATUOTOT 2 727,79 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , Huom! Sekä takseilla että palvelubussilla tapahtuvaa asiointiliikennettä supistetaan erityisesti koulujen loma-aikoina. Liikenne kilpailutetaan keväällä Vapaa-aikatoimi Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Vapaa-aikatoimi ylläpitää, edistää ja tukee toimialansa opetus- ja harrastustoimintaa. Se lisää väestön henkistä ja fyysistä vireyttä sekä luo edellytyksiä jatkuvalle muutoksenhallinnalle niin yksilön kuin yhteisön tasolla. Toimiala käsittää kansalaisopiston ja kirjaston sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön. Toimintaympäristön ja toiminnan muutos: Koillis-Savon yhteinen kansalaisopisto aloitti Kansalaisopistoa hallinnoi Nilsiä. Selvitys Koillis-Savon yhteisestä kirjastotoimesta on työn alla. Kulttuuritoimi on mukana Säyneisen kulttuurimakasiinin toiminnassa antamalla asiantuntija-apua ja järjestämällä tiloihin tapahtumia. Kuntosalille on vuokrattu tilat entiseltä ammattikoululta. Liikuntapaikkojen hoitajien määrä väheni 0,6 työntekijää 2010 lopulla. Nuorisotilojen aukioloa jatketaan lauantaisin. Sunnuntaisin nuorisotalo pidetään suljettuna. Tunnuslukuina ilmaistut tavoitteet: TP 2009 TA 2010 TA /asukas 176,06 176,42 182,11 185,39 188,11 190,24

35 35 Tekstinä ilmaistut tavoitteet: Kirjasto 1. Kirjaston asukaskohtaisen lainauksen nostaminen vuoden 2006 reilusta 16 lainasta 19 lainaan. 2. Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen ja tiedonhankintataitojen tukeminen ja edistäminen yhdessä koulujen kanssa. 3. Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua vähintään kahteen koulutuspäivään vuodessa. 4. Monipuolisen ja laadukkaan kirjastokokoelman tarjoaminen asiakkaille. Nuorisotoimi 1. Erityisnuorisotyöpalvelujen (katutyö, päihdevalistus) saannin turvaaminen 2. Huumausainetilanteen kurissa pitäminen (keinoina valistus, katutyö ja tehokas viranomaisyhteistyö) 3. Mahdollisimman turvallisen kasvuympäristön takaaminen nuorille tarjoamalla mielekästä tekemistä (toimiva nuorisotila, järjestöjen tukeminen, nuorille suunnattujen konserttien ja diskojen järjestäminen Kansalaisopisto 1. Elinikäisen oppimisen edistäminen 2. Uusien opiskelijoiden aktivoiminen 3. Asiakaslähtöisyyden tehostaminen Kulttuuritoimi 1. Juankoskella on tarjolla: a. Musiikinopetusta kaikenikäisille b. Haasteellisia ja kiinnostavia harrastusryhmiä (taide-perinne-käsityö) c. Konsertteja, näyttelyitä, elokuvia ja esityksiä d. Tietoa alueen tapahtumista e. Tietoa paikkakunnan historiasta ja nykypäivästä Liikuntatoimi 1. Lautakunnan määrittämät liikuntakohteet pyritään pitämään tyydyttävässä kunnossa työllisyysvaroin palkattujen työntekijöiden avulla. 2. Liikuntatoimi järjestää paikallista kilpailutoimintaa hiihdossa, yleisurheilussa ja eri lajien puulaakeissa. 3. Liikuntatoimi ylläpitää uimaopetuksen ja liikuntakerhot lapsille ja nuorille sekä hoitaa erityisryhmien kunto- ja virkistysmatkojen järjestämisen. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut: Kansalaisopisto opetustunnit opiskelijat Kirjasto lainat/asukas lainojen lukumäärä (sis.kaukolainat) kirjastokäynnit verkkokäynnit TP , , TA 2010 TA

36 36 Avustuksen saajia TP 2009 TA 2010 TA Järjestöjen lkm liikuntatoimi 10 -nuorisotoimi 5 -yl.kulttuuritoimi 14 Henkilöstö toiminnoittain: Toiminto: TP 2009 TA 2010 Kansalaisopisto TA vakinaiset 1,95 1,95 1,4 1 - tuntiopettajat Kirjasto 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Nuorisotyö -vakinaiset leiriohjaajat Kulttuuritoimi Liikuntatoimi -vakinaiset 2,5 2, työllistetyt Yhteensä -vakinaiset 11,05 11, ,6 8,6 8,6 -tilapäiset yms Huom! Henkilöstömäärä vähenee kansalaisopiston siirryttyä lähtien Nilsiän hallinnoimaksi. Juankoskelle jää siirtymäkauden vuoden 2012 loppuun saakka toimistovirkailija. Liikuntatoimesta jäi 2010 lopulla pois osa-aikainen liikuntapaikkojen hoitaja. Talous: VAPAA-AIKATOIMI TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,9 TOIMINTAKULUT , ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Poistot ja arvonalentumiset , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,9 Huom! Talousarvio on vuoden 2010 tasolla. Liikuntatoimessa keskitytään taajamien liikuntapaikkojen hoitamiseen.

37 37 18 TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntapalvelut Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Teknisen lautakunnan vastuualueeseen kuuluvat palo- ja pelastustoimi, yhdyskuntasuunnittelu (kaavoitus, mittaus ja muu yhdyskuntasuunnittelu), liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, jätehuolto, virastotalo, maa- ja metsätilat, vuokratut liiketilat ja muut tilat, varasto- ja kuljetuspalvelut sekä haja-asutusalueiden vesihuoltoavustukset. Toiminnan kehitysarvio: Tiedossa olevien investointien suunnittelu ja toteutuksen hallinta leimaa suunnitelmakauden toimintaa. Uusia asuntoalueita kaavoitetaan taajamien ranta-alueille Tikanniemeen ja Putaansaaren itäosaan. Kaavahankkeista valitukset käsittelyssä. Keskustataajaman osayleiskaavan päivitys on käynnistetty syksyllä Kuopion ympäristökuntien kesken valmistellaan yhteisen jätelautakunnan perustamista. Metsäsuunnitelma valmistunut kesällä Tekstinä ilmaistut tavoitteet: Kaavoitus: 1. Uusia rantaosayleiskaavoja ei aloiteta. 2. Uusia asuntoalueita kaavoitetaan taajamien ranta-alueille Tikanniemeen ja Putaansaaren itäosaan. 3. Keskustan osayleiskaavan päivitys aloitettu. Hanke kestää n. 2 vuotta. Liikenneväylät: 1. Kunnossapitotaso pidetään ennallaan. 2. Liikenneturvallisuutta parannetaan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. 3. Juankosken keskustan taajaman katujen kunnostamiseksi laaditaan korjausohjelma useamman vuoden aikana toteutettavaksi. Kiinteistötoimi: 1. Kaupungin tyhjillään olevat tilat pyritään saamaan vuokrakäyttöön tuotannollista tai kaupallista toimintaa harjoittaville pysyville vuokralaisille tai myydyiksi. 2. Kaupungin kiinteistöjenhoito on keskitetty asuntotoimen vastuulle. Jätehuolto: 1. Jätehuollon järjestelyt hoidetaan Jätekukko Oy:n kanssa. Maa- ja metsätilat: 1. Vanhentunut metsäsuunnitelma päivitetään ja samalla se mahdollistaa verkkometsäsuunnitelma käytön ja seurannan internetin kautta. Metsäsuunnitelma on valmistunut kesällä 2010.

38 38 Toimintaa kuvaavat tunnusluvut: Henkilöstö toiminnoittain: Toiminto/hlöt TP 2009 TA 2010 TA 2011 Toiminto: Teknisentoimen henkilöstö Suunnitelma Talous: YHDYSKUNTAPALVELUT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,2 TOIMINTAKULUT , ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,3 Poistot ja arvonalentumiset , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,7 Aluepelastuslaitoksen perimä maksuosuus 2009 tp ta ta Talouden muutokset: ULKOISET ERÄT Ulkoisten erien tulopuolen muutokset TP 2009 / TA 2011: metsänmyynti tulee olemaan vähäisempää kuin vuonna 2009 ja Suunnitelmavuosien osalta metsänmyynti tullaan toteuttamaan uuden metsäsuunnitelman mukaisesti. Terveyskeskus kiinteistö vuokrataan Koillis-Savon kansanterveystyön ky:lle toimintavuodeksi 2011, vuokrasopimus laaditaan loppuvuoden 2010 aikana. Loppuvuoden aikana vastaanotetaan Putaansaaren itäosan kiinteän polttoaineenlämpölaitos (0,5Mw). Laitos ryhtyy myymään energiaa Putaansaareen vuoden alussa 2011 valmistuvaan hoitokotiin sekä mahdollisesti myöhemmin alueelle rakennettaviin pientaloihin. SISÄISET ERÄT Uusi tuotantokeittiö valmistuu joulukuun 2010 aikana. Keittiölle määritetään uusi sisäinen vuokra lopullisten kustannusten tarkennuttua. Toiminnalliset muutokset: Toiminnassa ei muita merkittäviä muutoksia.

39 39 19 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Rakennusvalvonta on osa kunnan lakisääteisiä peruspalveluja. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät on määritelty voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 124 :ssä. Juankosken kaupunki ja Kaavin kunta ovat sopineet ympäristöpalvelujen yhteistyöstä, jossa Kaaavin kunnan ympäristölautakunta toimii kuntien yhteisenä ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisena. Yhteistoiminta on alkanut Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu valvoa rakennustoimintaa, käsitellä rakennuslupahakemukset sekä neuvoja ja ohjata rakentajia ja alueen asukkaita korjaus- ja uudisrakentamisessa. Kaavi ja Juankoski hoitavat yhteistyössä myös maa-aineslain mukaisen valvonnan ja maaaineslupien lupakäsittelyn. Kaavilla työskentelee kaksi rakennustarkastajaa ja yksi toimistohenkilö. Talous YMPÄRISTÖTOIMI TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTAKULUT , ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,5 Tekstinä ilmaistut tavoitteet: Kuntalaisille turvataan oikeudellinen lupakäsittely kohtuullisessa ajassa. Keskimääräinen käsittelyaika on alle 21 vuorokautta. Kaavin ja Juankosksen rakennusjärjestyksen yhdenmukaistaminen Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry, Pohjois-Savon ELY-keskus sekä maakunnan kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ovat neuvotelleet EU-rahoituksen haja-asutuksen jätevesineuvontahankkeen toteuttamisesta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kiinteistökohtaista neuvontaa vuoden 2013 loppuun saakka. Ympäristölautakunnan alaiset viranhaltijat ovat esittäneet kiinnostuksensa hankkeeseen osallistumiselle Kaavin ja Juankosken osalta, jonka pohjalta ympäristötoimen asiantuntijapalveluihin on varattu lisää määrärahaa. Toimintakulujen korotus johtuu osaltaan siitä. Osallistutaan vesihuollon kehittämissuunnitelmatyöhön Juankosken kunnan alueella. Samassa yhteydessä tehdään vesihuoltolaitosten toiminta-alueitten määrittely. Vastaava työ on saatu Kaavilla loppuun vuonna Toiminnan tunnusluvut: Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat TP 2009 TA 2010 TA 2011 Kaavi Juankoski

40 Tekninen ltk / laskennallisesti eriytetty vesilaitos Toiminta-ajatus / yleiskuvaus: 40 Teknisen lautakunnan vastuualueeseen kuuluvan vesilaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa puhdasta juomavettä ja huolehtia jäteveden puhdistamisesta toiminta-alueellaan. Kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen hoitajana toimii vesilaitosinsinööri. Kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen sekä huoltosopimuksen mukaisesti Koillis-Savon Vesi Oy:n vesilaitoksien laitoshuollosta vastaavat vesilaitoksen laitosmiehet. Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon hoito ei kuulu vesilaitoksen alaisuuteen, vaan siitä vastaavat erillisen huoltosopimuksen mukaisesti suoraan teknisen johtajan alaisuudessa työskentelevät puhdistamon hoitaja sekä laitosmies. Puhdistamon hoitaja toimii myös Koillis-Savon Vesi Oy:n ja Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n toimitusjohtajan tehtävissä ostopalvelupohjaisesti. Toiminnan kehitysarvio: Verkostojen pitkän tähtäimen saneeraussuunnittelun käynnistäminen ja jatkuva eteenpäin vieminen sekä saneerauksien hallittu toteuttaminen leimaavat suunnitelmakauden toimintaa vanhojen linjojen osalta. Uusien vesi- ja viemärilinjojen rakentamisen sekä vesi- ja jätevesihuollon toiminta-alueiden kehittämisen painopistealueet määräytyvät kaavoituksen kautta tulevista tarpeista sekä vuoden aikana päivitettävän Juankosken kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman pohjalta. Laitospuolella Säyneisen vedenottamon saneerauksen suunnittelua ja toteutusta viedään eteenpäin. Muutoin tiedossa ei ole merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Tekstinä ilmaistut tavoitteet: Vanhaa vesi- ja viemäriverkostoa korjataan hallitusti ja järjestelmällisesti putkistoja ja laitteita uusimalla. Uusien linjojen rakentamisen pääpaino on uusien kaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamisessa sekä vesihuollon kehittämissuunnitelman kautta tulevista mahdollisista uusista vesi- ja viemäröintialueista. Puhdasta vettä pumpattiin Rajasalmen ja Säyneisen vedenottamoilta kaupungin ja vesiosuuskuntien verkostoihin vuonna 2009 n m³ ja ostettiin Koillis-Savon Vesi Oy:ltä n m³ vuodessa. Yhteensä verkostoihin mitattiin vuonna 2009 käyttövettä menevän n m³. Vuonna 2009 puhdasta vettä laskutettiin kaikkiaan m3. Mahdollinen kartonkitehtaan uudelleen käynnistäminen voi lisätä vuotuista jakeluun toimitettavaa vesimäärää, muutoin käyttöveden pumppaus- ja laskutusmääriin ei ole odotettavissa suuria muutoksia suunnitelmavuosille Juankosken ja Muuruveden verkostosta tulevaa jätevettä käsiteltiin yhteispuhdistamossa vuonna 2009 yhteensä n m³, josta Juankosken verkostosta tulevan jäteveden osuus oli n m³ ja Muuruveden verkostosta tulevan jäteveden osuus n m³. Juankosken kaupungin omistamassa Säyneisen jätevedenpuhdistamossa käsiteltiin vuoden 2009 aikana n m³ jätevettä. Yhteensä käsiteltävä jätevesimäärä oli n m³ vuodessa. Vuonna 2009 jätevettä laskutettiin kaikkiaan m3. Mahdollinen kartonkitehtaan uudelleen käynnistäminen voi lisätä yhteispuhdistamolle johdettavan jäteveden määrää, muutoin käsiteltyihin jätevesimääriin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia suunnitelmavuosille

41 41 Vanhojen viemärilinjojen suunnitelmallisella kunnostuksella pyritään aktiivisesti pienentämään vuotovesien osuutta jätevesimäärässä, jolloin laskuttamattoman jäteveden osuuden tulisi pitkällä aikavälillä vähentyä. Jäännöspääomalle vesilaitos tuottaa 7 %:n koron. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut: Tunnusluku vesijoht., km viemärij., km Verkkoon pumpattu vesimäärä, m³ Omaan puhd. otettu jätevesimäärä, m³ (Säyneinen) Talous: VESI- JA VIEMÄRILAITOS TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,1 TOIMINTAKULUT , ,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,7 Poistot ja arvonalentumiset , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , JuKa-tilit tilitoimisto/laskennallisesti eriytetty tilitoimisto Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Tilitoimiston toiminnan perustana on Juankosken kaupungin, Kaavin kunnan ja Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän tekemä keskinäinen sopimus talous-, henkilöstö- ja palkka- sekä tietohallinnon tehtävien hoitamisesta ja kustannusten jaosta. Sopimus on voimassa asti. Tilitoimiston palveluista peritään voimassa olevan sopimuksen mukainen korvaus, joka perustuu asukaslukuun ja aiheuttamisperiaatteeseen. Tilitoimisto tuottaa yhteistoimintasopimuksessa tarkoitetut palvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti sekä asiakasorganisaatioiden toimintaa edistävästi. Tilitoimistolla on johtokunta ja johtaja, joiden tehtävät ovat määritetyt kaupungin hallintosäännössä. Tilitoimisto laatii oman talousarvion ja tekee tilinpäätöksen, jotka molemmat yhdistetään kaupungin talousarvioon ja tilinpäätökseen. Tilitoimiston johtajana toimii Juankosken kaupunginkamreerin oman toimen ohella. Sijaisena toimii Kaavin suunnittelu- ja taloussihteeri, jonka palvelun tilitoimisto ostaa Kaavilta. Tilitoimisto voi ostaa myös muuta palvelua asiakasorganisaatioilta tai ulkopuolisilta toimijoilta.

42 42 Toiminnan kehitysarvio: Vuosi 2011 on toimiston sopimuksen mukainen viimeinen toimintavuosi. Koillis-Savon terveyskeskuskuntayhtymän liittyminen sairaanhoitopiirin liikelaitokseen alkaen merkitsee toimiston kannalta kirjausten ja laskettujen palkkojen vähentymistä. Vuoden 2011 alusta Maaningan kunnan hoidettavaksi siirtyvä lomitustoimi vähentää palkansaajien määrää Juankoskella ja palkanlaskenta tehtävien vähentymistä tilitoimistossa. Sähköisten ostolaskujen määrän kasvu on kiinni pienempien tavara- tai palvelutoimittajien valmiudesta toimittaa laskuja sähköisessä muodossa. Toimisto on ottanut kaikilta valmiutensa ilmoittaneilta sähköiset laskut vastaan ja ilmoittanut oman valmiutensa uusille toimittajille. Toimintasuunnitelmassa on otettu huomioon kuntayhtymän lakkauttaminen Henkilöstö vähenee vuonna kahdella henkilöllä, joka on huomioitu toimintakuluissa. Taloussuunnitelma on laadittu olettaen, että Juankosken ja Kaavin kunnat jatkavat tilitoimiston palvelujen käyttöä ensimmäisen sopimuskauden päättymisen jälkeenkin. Vuoden 2011 alusta JuKa-tilitoimisto myy atk-vastaavan palveluja Koillis-Savon kuntayhtymälle 80 % työajasta. Ostopalveluiden käyttö selvitetään vuoden 2011 alussa ja siitä tehdään eri sopimus. Toimiston käyttämien laitteiden ikääntyminen vaatisi todennäköisesti niiden uusimista, mutta vuoden 2011 taloussuunnitelmassa ei ole varauduttu laitteiden uusimiseen. Mikäli tilitoimisto jatkaa vielä vuoden 2011 jälkeen, tullaan hankintapäätökset tekemään erikseen ja huomioimaan määrärahatarpeet vuoden 2012 talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimiston käyttämissä tietojärjestelmissä on vuoden 2010 aikana otettu huomioon yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) siirtyminen. Muita merkittäviä muutoksia vuodelle 2011 ei ole tällä hetkellä ole tiedossa Tekstinä ilmaistut tavoitteet: 1. Asiakasorganisaatioiden tilinpäätökset valmistuvat kuntalain mukaisessa määräajassa. 2. Henkilöstön osaamista erityisesti tilinpäätöksen laadinnassa vahvistetaan osallistumalla ajankohtaisiin koulutuksiin 3. Tilitoimiston jatkamiseen liittyvät päätökset tehdään kunnissa viimeistään Jos tilitoimisto jatkaa toimintaa, selvitetään a. laitteiden ja sovellusten mahdollinen uusiminen tai uusien versioiden päivittäminen b. henkilöstön sijoittaminen samaan paikkaan, joko Kaaville tai Juankoskelle 4. Atk-vastaavan palveluiden myynnistä tehdään sopimus Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa 5. Tilitoimiston johtokunnan asema selvitetään vuoden 2011 aikana. JuKa-tilitoimisto toimii taseyksikkönä eikä toiminta vaadi erillistä johtokuntaa.

43 43 Henkilöstö toiminnoittain: Toiminto TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Tietohallinto Henkilöstöhallinto Taloushallinto Johto 0,10 0,10 0,50 0,50 0,10 0,10 0,10 TALOUS JUKA-TILIT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos-% TA 10/TA11 TOIMINTATUOTOT , ,8 TOIMINTAKULUT , ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,9 Poistot ja arvonalentumiset , , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 76, ,5

44 44 TULOSLASKELMA Tuloslaskelma (ulkoinen ja sisäinen) TP 2009 TA 2010 EHD 2011 Muutos% ltk eitys TA 2010/ Liiketoiminnan myyntituotot , , Täydet valtiolta saadut korva , , Korvaukset kunnilta ja kuntay , , Muut suoritteiden myyntituoto , , Myyntituotot , , Yleishallinnon maksut 327, , Terveydenhuollon maksut , , Sosiaalitoimen maksut , , Opetus- ja kulttuuritoimen ma , , Muut palvelumaksut , , Maksutuotot , , Tuet ja avustukset , , Vuokratuotot , , Muut toimintatuotot , , Muut toimintatuotot , , TOIMINTATUOTOT , , Palkat ja palkkiot , , Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Henkilösivukulut , , Henkilöstökulut , , Palvelujen ostot 4301 Asiakaspalvelujen ostot , , Muiden palvelujen ostot , , Palvelujen ostot , , Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4501 Ostot tilikauden aikana , , Varastojen lisäys/vähennys , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Avustukset 4701 Avustukset kotitalouksille , , Avustukset yhteisöille , , Avustukset liikelaitoksille , , Avustukset , , Vuokrat , , Muut toimintakulut , , Muut toimintakulut , , TOIMINTAKULUT , , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , Verotulot , , Valtionosuudet , , Rahoitustuotot ja -kulut 6001 Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot , , Korkokulut , , Muut rahoituskulut , , Rahoitustuotot ja -kulut , , VUOSIKATE , , Suunnitelman mukaiset poistot , , TILIKAUDEN TULOS , , Poistoeron muutos , , Varausten ja rahastojen muutoks , , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,9

45 45 TULOSLASKELMA (ULKOINEN JA SISÄINEN) TP 2009 TA 2010 EHD 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos Muutos ltk esitys TA 2010/ TA 2010/ TOIMINTATUOTOT TP 2009 TA Myyntituotot 3010 Liiketoiminnan myyntituotot , ,0 11, Täydet valtiolta saadut korva , ,5-97, Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä , ,7 4, Muut suoritteiden myyntituotot , ,8-3, Myyntituotot , ,9-27, Maksutuotot 3201 Yleishallinnon maksut 327, ,6-50, Terveydenhuollon maksut , ,1 0, Sosiaalitoimen maksut , ,4 8, Opetus- ja kulttuuritoimen maksutuotot , ,5-45, Muut palvelumaksut , ,4-63, Maksutuotot , ,2-17, Tuet ja avustukset , ,5 0, Muut toimintatuotot 3410 Vuokratuotot , ,1 49, Muut toimintatuotot , ,7-45, Muut toimintatuotot , ,3 45,3 TOIMINTATUOTOT , ,4-17,9 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut 4002 Palkat ja palkkiot 4003 Maksetut palkat ja palkkiot , ,3-16, Jaksotetut palkat ja palkkio , Henkilöstökorvaukset, henk.k , ,0-63, Palkat ja palkkiot , ,1-15, Henkilösivukulut 4101 Eläkekulut , ,6-7, Muut henkilösivukulut , ,5-25, Henkilösivukulut , ,7-10, Henkilöstökulut , ,4-14, Palvelujen ostot 4301 Asiakaspalvelujen ostot , ,4 7, Muiden palvelujen ostot , ,7-5, Palvelujen ostot , ,6 3, Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4501 Ostot tilikauden aikana , ,4 3, Varastojen lisäys/vähennys ,61-100, Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,4 3, Avustukset 4701 Avustukset kotitalouksille , ,0-1, Avustukset yhteisöille , ,0 1, Avustukset liikelaitoksille , ,8-85, Avustukset , ,4-4, Muut toimintakulut 4801 Vuokrat , ,7-23, Muut toimintakulut , ,6 12, Muut toimintakulut , ,4-19,6 TOIMINTAKULUT , ,7-4, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,1 1, Verotulot , ,2 11, Valtionosuudet , ,6 8, Rahoitustuotot ja -kulut 6001 Korkotuotot , ,8 162, Muut rahoitustuotot , ,6-1, Korkokulut , ,1 40, Muut rahoituskulut , ,4 32, Rahoitustuotot ja -kulut , ,2 492, VUOSIKATE , ,9-206, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poistot , ,9 24, Poistot ja arvonalentumiset , ,9 24, TILIKAUDEN TULOS , ,3-76, Varausten ja rahastojen muutokset 8501 Poistoeron muutos , Varausten ja rahastojen muutokset , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,2-80,9

46 46 TULOSLASKELMA (ULKOINEN) TP 2009 TA 2010 EHD 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos Muutos ltk esitys TA2010/ TA2010/ 3000 TOIMINTATUOTOT TP2009 TA Myyntituotot 3010 Liiketoiminnan myyntituotot , ,2 15, Täydet valtiolta saadut korvaukset , ,5-97, Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä , ,7 4, Muut suoritteiden myyntituoto , ,4 1, Myyntituotot , ,7-35, Maksutuotot 3201 Yleishallinnon maksut 327, ,6-50, Terveydenhuollon maksut , , Sosiaalitoimen maksut , ,4 8, Opetus- ja kulttuuritoimen ma , ,5-45, Muut palvelumaksut , ,4-63, Maksutuotot , ,2-17, Tuet ja avustukset , ,5 0, Muut toimintatuotot 3410 Vuokratuotot , ,9 51, Muut toimintatuotot , ,7-45, Muut toimintatuotot , ,0 47,2 TOIMINTATUOTOT , ,7-21,4 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut 4002 Palkat ja palkkiot 4003 Maksetut palkat ja palkkiot , ,3-16, Jaksotetut palkat ja palkkio , Henkilöstökorvaukset, henk.k , ,0-63, Palkat ja palkkiot , ,1-15, Henkilösivukulut 4101 Eläkekulut , ,6-7, Muut henkilösivukulut , ,5-25, Henkilösivukulut , ,7-10, Henkilöstökulut , ,4-14, Palvelujen ostot 4301 Asiakaspalvelujen ostot , ,4 7, Muiden palvelujen ostot , ,3-5, Palvelujen ostot , ,2 4, Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4501 Ostot tilikauden aikana , ,7 3, Varastojen lisäys/vähennys ,61-100, Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,8 3, Avustukset 4701 Avustukset kotitalouksille , ,0-1, Avustukset yhteisöille , ,0 1, Avustukset liikelaitoksille , ,8-85, Avustukset , ,4-4, Muut toimintakulut 4801 Vuokrat , ,3-27, Muut toimintakulut , ,6 12, Muut toimintakulut , ,2-22,3 TOIMINTAKULUT , ,1-4,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,1 1, Verotulot , ,2 11, Valtionosuudet , ,6 8, Rahoitustuotot ja -kulut 6001 Korkotuotot , ,8 162, Muut rahoitustuotot , ,5-15, Korkokulut , ,1 40, Muut rahoituskulut , ,6 0, Rahoitustuotot ja -kulut , ,2 492, VUOSIKATE , ,9-206, Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poistot , ,9 24, Poistot ja arvonalentumiset , ,9 24, TILIKAUDEN TULOS , ,3-76, Varausten ja rahastojen muutokset 8501 Poistoeron muutos , Varausten ja rahastojen muutokset , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,2-80,9

47 milj. euroa 47 Talousarvion tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kaupungin tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä taloudellisen käyttöiän mukaisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Tuloslaskelmassa esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate kertoo, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Poistoero, varausten ja rahastojen muutos esitetään viimeisenä. Näiden jälkeen tilikauden tulos on yli-tai alijäämäinen, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Talousarvion 2011 tuloslaskelma Vuoden 2011 talousarvion toimintakate on 26,254 milj. euroa, joka on 0,431 milj. euroa heikompi kuin vuoden 2010 talousarvion toimintakate. Vuosikate on positiivinen 0,929 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksymän poisto-ohjelman mukaisesti. Vuosikate ei riitä poistoihin. Tilikauden tulos muodostuu negatiiviseksi 0,461 milj. euroa ja varausten muutosten jälkeen tilikauden tulos on alijäämäinen - 0,361 milj. euroa. Taloussuunnitelmankauden tuloslaskelma Taloussuunnitelmakauden tuloslaskelma on laadittu niin, että se on tasapainossa suunnittelukauden lopussa ja lievästi ylijäämäinen. Kaupungin tulorahoitus on heikko koko suunnitelmakauden ja lainamäärä kasvaa huolestuttavan nopeasti. Taloussuunnittelukaudella on jatkettava tehokkaita toimia talouden tasapainon saavuttamiseksi. Taloussuunnittelukauden määrärahojen toteumaan kohdistuu sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ostoon liittyviä taloudellisia riskejä, joihin tulee reagoida nopeasti. Suunnitelmakaudella on huolehdittava siitä, että kaupungin alijäämät eivät saa kasvaa. Ali/ylijäämät ja kumulatiivinen Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti 0,500 0,000-0,500-1,000-1,500-2,000-2,500-3,000-3,500 Tp2008 Tp2009 Tp2010* Tp2011* Tp2012* Tp2013* Tp2014* Yli-/alijäämä 0,000-0,825-1,891-0,361-0,024 0,113 0,298 Kumulatiivinen -0,825-2,716-3,077-3,101-2,988-2,690

48 48 INVESTOINTIOSA Investointiosaan sisältyy kaikki investointihankkeet, joiden kustannus ylittää euroa. Putaansaaren hoivakodin investointimäärärahaan sisältyy arvonlisävero. Hanke/Investointi Kustan- Edell.vuosien TA 2010* TS 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 nusarvio käyttö +muutos KIINTEÄ JA IRT. OMAISUUS Irtaimen ja kiinteän omaisuuden osto varaus Menot Maa-alueiden myynti Tulot Netto SIJOITUKSET KYS:N LASTENKLINIKAN RAK HANKE Hanke jatkuu vuodelle 2011 Menot Tulot Netto RAKENNUKSET 9602 Terveyskeskuksen peruskorjaus Menot Valtionosuus dementiaosaston rakentamiseen Tulot Netto Keskuskeittiön rakentaminen Menot Tulot Netto PUTAANSAAREN YRITYSPUISTO Putaansaaren hoivakodin uudisrakennus Menot Tulot Netto SÄYNEISEN KOULU Katon maalaus Menot Tulot Netto SÄYNEISEN KOULU Lämpökattilan uusiminen Menot Tulot Netto VIEMANNIN HALLI Teollisuushallin rakentaminen Menot Hanke toteutetaan, jos siihen on mahdollista Tulot saada avustusta Netto PÄIVÄKOTI Päiväkodin aidan rakentaminen Menot Tulot Netto RAKENNUKSET Menot Tulot Netto

49 49 Kustan- Edell.vuosien TA 2010* TS 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 KIINTEÄT RAKENTEEET JA LAITTEET nusarvio käyttö +muutos 9607 PUTAANSAAREN YRITYSPUISTO MAAPOHJA JA KUNN.TEKNIIKKA Menot Tulot Netto PUTAANSAAREN YRITYSPUISTO/LÄMPÖLAITOS Menot Tulot Netto LIIKENNETURVALLISUUSHANKKEET Menot Tulot Netto UUSIEN KAAVATEIDEN RAKENTAMINEN Menot Tulot Netto KATUVALAISTUKSEN RAKENTAMINEN Menot Tulot Netto VIEMANNIN TIEN PERUSKORJAUS JA MAANRAKENNUS Menot Hanke toteutetaan, jos siihen on mahdollista Tulot saada avustusta Netto PUHDISTAMON TIEN KORJAUS Hanke toteutetaan, jos siihen on mahdollista Menot saada avustusta Tulot Netto URHEILUALUEET Juantehtaan ja Muuruveden jääkiekkokau- Menot kaloiden laitojen uusiminen, huoltorakennusten Tulot korjaaminen ja pesäpallokentän päädyn Netto verkkoaidan rakentaminen Keskuskentän suorituspaikkojen pinnoitteiden Menot uusiminen Tulot Netto VÄYLÄMERKINNÄT Menot Tulot Netto SATAMA Sataman laiturin portit Menot Tulot Netto

50 50 Kustan- Edell.vuosien TA 2010* TS 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 nusarvio käyttö +muutos TORIALUE Torialueen kunnostus Menot Tulot Netto VANHOJEN VV-LINJOJEN KORJAUS Menot Tulot Netto UUSIEN VV-LINJOJEN RAKENTAMINEN Menot Tulot Netto SÄYNEISEN VEDENOTTAMON SANEERAUS Menot Tulot Netto JV-PUMPPAAMON SANEERAUS Menot Tulot Netto KIINTEÄT RAKENTEEET JA LAITTEET Menot Tulot Nettomenot YHTEENSÄ KAIKKI Menot Tulot Netto Investointiosan määrärahojen sitovuus valtuuston nähden ja hankkeiden vastuuhenkilöt ovat seuraavat: Hanke (valtuusto) Vastuuhenkilö Kiinteän ja irtaimen omaisuuden osto Kaupunginjohtaja Sijoitukset Kaupunginjohtaja Rakennukset ja Tekninen johtaja Kiinteät rakenteet ja laitteet Tekninen johtaja Investointimenot ja tulot eivät suoraan vaikuta kunnan tilikauden tulokseen. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijainen tehtävä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot näkyvät menoina talousarvion käyttötalous- ja tuloslaskelmaosassa. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ovat valtuuston vahvistamia seuraavasti: Tietokoneohjelmistot 4 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 4 vuotta tasapoisto Rakennukset vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 4-15 vuotta tasapoisto Investointiohjelman perustelut

51 Terveyskeskuksen peruskorjaus - hankkeen suunnitelmat laadittiin vuosien aikana, työtä johti suunnittelutoimikunta - pääurakkasopimus ja alistetut sivu-urakkasopimukset tehtiin loppuvuodesta rakennustyöt aloitettiin loppuvuodesta hanke on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti, käyttäjiltä on tullut jonkin verran rakennuksen toiminnallisuuteen liittyviä muutoksia. Röntgenin siirtoasia on edelleen epäselvä ja se aiheuttaa ongelmia työmaalle. Hanke on laajan tekniikan johdosta erittäin vaativa. - hanke valmistuu vaiheittain: vaihe 1A (pääosa) ja 1B Keskuskeittiön rakentaminen Hankkeen suunnitelmat laadittiin vuosien aikana, työtä johti suunnittelutoimikunta. Pääurakkasopimus ja alistetut sivu-urakkasopimukset tehtiin talvella 2010 ja rakennustyöt aloitettiin toukokuussa Hanke on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti, käyttäjiltä on tullut jonkin verran rakennuksen toiminnallisuuteen liittyviä muutoksia. Hanke on ruoanvalmistusprosessin kannalta vaativa. Hanke valmistuu , mutta viimeiset maksuerät erääntyy tammikuun 2011 aikana Putaansaaren yrityspuisto / Putaansaaren hoivakodin uudisrakennus Hankkeen suunnitelmat laadittiin vuoden 2009 aikana ja kaupunki osti valmiit suunnitelmat Juankosken Hoiva Oy:ltä. Pääurakkasopimus ja alistetut sivu-urakkasopimukset tehtiin talvella 2010 ja maanrakennustyöt aloitettiin maaliskuussa Rakennustyöt aloitettiin toukokuussa. Hanke on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti ja käyttäjiltä on tullut jonkin verran rakennuksen toiminnallisuuteen liittyviä muutoksia hanke valmistuu Säyneisen koulu Peltikatto tulee maalata vuoden 2011 aikana. Säyneisen koulu Öljypoltin ja kattila ovat elinkaarensa loppuvaiheessa ja laitoksessa on ilmennyt toimintahäiriöitä ja se tulee uusia viimeistään vuonna Viemannin halli Toteutetaan hallihanke vuonna 2011 yritystoiminnan kehittämiseksi, jos hankkeelle saadaan avustusta riittävästi ja sen liiketoiminnalle syntyy kestävä ratkaisu (vuokraus). Päiväkoti Päiväkodin pihan aitaus on uusittava vuoden 2011 aikana Putaansaaren yrityspuisto / Maapohja ja kunnallistekniikka Alueelle suunniteltiin kunnallistekniikka vuoden 2009 aikana viemärit ja vesijohdot rakennettiin kilpailutettuna alueella keväällä 2010.Tiet rakennettiin kaupungin omana työnä rungoiltaan valmiiksi vuoden 2010 aikana, asfaltoinnit kilpailutetaan ja suoritetaan keväällä/kesällä Putaansaaren yrityspuisto / Lämpölaitos Hankkeen suunnitelmat laadittiin vuoden 2010 aikana. KVR-urakkasopimus tehtiin kesällä Hanke on edennyt pääosin suunnitelmien mukaisesti, laitos vastaanotettiin Liikenneturvallisuushankeet Hankkeita pyritään tekemään vuosittain liikenneturvallisuuden parantamiseksi Uusien kaavateiden rakentaminen Uusia kaavateitä rakennetaan uusille asuntoalueille (Tikanniemi, Putaansaari) Katuvalaistuksen rakentaminen

52 52 Toteutetaan Juankoskentielle suunnitelma mukaisesti yhdessä tielaitoksen kanssa sekä vuosittain pienempinä hankkeina Viemannin tien peruskorjaus ja maarakennus Kohennetaan alueen yleisilmettä ja tieturvallisuutta, jos hankkeeseen saadaan avustusta riittävästi. Puhdistamon tien korjaus Parannetaan alueen toiminnallisuutta yritystoiminnan kannalta jos sähkölinjojen siirrot saadaan sovittua Savon Voima Oy:n kanssa ilman kustannuksia kaupungille ja jos kaupunginhallitus päättää aloittaa ko.alueen asemakaavamuutoksen. Urheilualueet Korjataan huoltorakennuksen vuotava vesikatto ja parannetaan urheilupaikkoja ja niiden turvallisuutta. Väylämerkit Asennetaan kaupungin vastuulla olevat väylämerkit veneiden laskupaikalta veneväylälle Satama Asennetaan kaupungin venelaitureihin portit ilkivallan yms. estämiseksi. Torialue Kunnostetaan yleisilmeeltään epäsiistiä torialuetta. Vanhojen VV-linjojen korjaus Korjataan vanhoja linjoja vesilaitosinsinöörin selvityksen perusteella sekä äkillisissä tapauksissa Uusien VV-linjojen rakentaminen Rakennetaan linjat uusille asuntoalueille (Tikanniemi, Putaansaari). Säyneisen vedenottamon saneeraus Saneerataan vanha vedenottamo siinä ilmenneiden puutteiden vuoksi (mm. magnaaniongelma) JV-pumppaamon saneeraus Saneerataan vanha pumppaamo

53 53 RAHOITUSLASKELMA Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan kaupungin maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan, jossa ensimmäisessä osassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta. Tästä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittää investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä ovat antolainauksen ja lainankannan muutokset sekä oman pääoman muutokset RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TA 2010 EHD 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos% ltk esitys TP09/TA TOIMINNAN JA INVESTOINT. RAHAVIRTA 9315 TOIMINNAN RAHAVIRTA 9320 VUOSIKATE , , TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , , TOIMINNAN RAHAVIRTA , , INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 9355 INVESTOINTIMENOT , , RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOT , , PYS.VAST.HYÖD.LUOVUTUSTULOT 9366 PYS.VAST.HYÖD.VARSIN.MYYNTITULOT , , PYS.VAST.HYÖD.MYYNTIVOITOT , , PYS.VAST.HYÖD.LUOVUTUSTULOT , , INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , , TOIMINNAN JA INVESTOINT. RAHAVIRTA , , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 9410 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 9411 ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET , ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET , , ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET , , LAINAKANNAN MUUTOKSET 9461 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS , , PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYKSET , , LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET , MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 9481 TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMAT 6 248, VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 4 732, SAAMISTEN MUUTOS , KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS , MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , RAHAVAROJEN MUUTOS , , RAHAVARAT , RAHAVARAT , RAHAVAROJEN MUUTOS ,

54 1000 euroa 54 Vuoden 2011 rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista kertyvä tulorahoitus on talousarviovuonna 0,929 milj. euroa. Investointien aiheuttama rahoitustarve eli investoinnit vähennettynä niihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja myyntituloilla on 3,244 milj. euroa. Tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen ja toiminnan ja investointien rahavirta on yhteensä 2,314 milj. euroa negatiivinen. Investointimenoihin merkitty hanke kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankintaan ei mahdollisesti toteudu, vaikka se on otettu investointihankkeisiin. Vuoden 2011 talousarviossa lainakanta kasvaa. Kaupungin rahoituksen rahavirta, joka kertyy antolainauksen ja lainakannan muutoksesta, on talousarviovuonna euroa positiivinen. Arvion mukaan vuodelta 2010 kaupungille jää kassavaroja, joilla rahoitetaan vuoden 2011 investointeja. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat Kaupungin korollisen lainan määrä arvioidaan olevan 21,8 milj. euroa, jossa on vain pitkäaikaiset lainat. Pitkäaikaisten lainojen nettomäärä kasva vielä vuosina 2011 ja 2012 ja alkaa laskea lievästi vasta vuoden 2012 jälkeen. Rahoituslaskelma on laskettu arviolle, että kuntatodistusohjelmaa käytetään vain lyhytaikaisesti maksuvalmiuden ylläpitämiseksi, koska esim. investointeihin maksettavat avustukset maksetaan loppuun vasta hankkeiden loppuselvitysten jälkeen. Taloussuunnittelukaudella on varsinaisen toiminnan tulorahoitusta pystyttävä nostamaan, jotta investoinnit voidaan rahoittaa ilman lainannostoa. Pitkällä aikavälillä haaste on tulorahoituksen ja investointien omarahoitusosuuden vahvistaminen. Kaupungin investoinnit on pystyttävä rauhoittamaan tilanteen tasapainottamiseksi ja taloutta on vahvistettava niin, että tulorahoitus riittäisi myös lainojen lyhennyksiin. Suunniteltuja hankkeita on kyettävä priorisoimaan paremmin ja ehkä joitakin suunnitteilla olevia hankkeita on kokonaan lykättävä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Vuosien lainat nostetaan kertalyhenteisenä lainana ja maksetaan pois kerralla vasta laina-ajan lopussa. Lainojen myöntämisestä ja lainaehdoista päättää kaupunginhallitus kaupunginvaltuuston rahoituslaskelmalla hyväksymän antolainasaamisten lisäyksen (lainanmyöntövaltuuden) puitteissa. Kaupunginhallitus päättää lainojen nostamisesta valtuuston rahoituslaskelmassa hyväksymän pitkäaikaisen lainan lisäyksen (lainanottovaltuuden) puitteissa. Kaupunginhallituksen vuoden 2011 pitkäaikaisen lainan lainanottovaltuus on 2,0 milj. euroa Lainakanta * 2011* 2012* 2013* 2014* Lainakanta

55 55 KUNTAKONSERNI/TYTÄRYHTEISÖT Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kunnanvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarviossa ja taloussuunnitelmassa koko kuntakonsernille. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimivat osaltaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttajana. Määräämisvalta merkitsee kunnan mahdollisuutta ohjata tytäryhteisöjen toimintaa niin, että koko konsernin tavoitteet ja edut tulevat otetuksi huomioon. Kunnan edustajien tulee pyrkiä toimimaan tytäryhteisöjen hallintoelimissä niin, että valtuuston asettamat tavoitteet saavutetaan. Talousarvion liitteenä esitetään kunkin tytäryhteisön tavoitteet, tuloslaskelma-arviot sekä mahdollisesti muita suunnitelmia tai tietoja tytäryhteisöistä. Juankosken kaupunkikonsernin tytäryhteisöt ovat Kiinteistö Oy Juankosken Vuokratalot, Asunto Oy Ruukkimäki, Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo, Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy, Kiinteistö Oy Pankkitalo ja Kiinteistö Oy Juankosken Lapinrinne. Kiinteistö Oy Pankkitalolta ja Asunto Oy Ruukkimäeltä puuttuu talousarviovuoden tavoitteet. Yhtiöillä ei ole kaupungin lainaa eikä takauksia. Tytäryhteisö Juankosken Vuokratalot Oy (omistusosuus 100 %) Toiminta-ajatus Asuinkiinteistöjen vuokraaminen Toimintaympäristön muutokset Korkonousurasitus velkojen hoidossa Yleinen kustannustason nousu Toiminnan painopistealueet Vuosikorjaustoiminnan tehostaminen Toiminnalliset tavoitteet Tappiottomat tilinpäätökset Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Tuloslaskelma ja tase Käyttöaste-% 93 % Vuokrasaamiset enintään eur vuosittain Luottotappiot enintään eur vuosittain Asiakastyytyväisyys Tyydyttävä Talous (1000 ) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Liikevaihto Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Omavaraisuusaste 4,7 % 4,8 % 4,9 % 5,1 % 5,2 % 5,4 % % Kaupungin lainat Kaupungin takaukset Kaupungin pääomalainat Vastavakuudet

56 56 Tytäryhteisö Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo (omistusosuus 65,2 %) Toiminta-ajatus Asuinkiinteistöjen vuokraaminen Toimintaympäristön muutokset Uusien velkojen hoidon rasitus osakkaille Yleinen kustannustason nousu Toiminnan painopistealueet Vuosikorjaustoiminnan tehostaminen Toiminnalliset tavoitteet Tappiottomat tilinpäätökset Suurehko vuosikorjaushanke 2011 Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Tuloslaskelma ja tase Käyttöaste-% 100 % Vuokrasaamiset enintään 0 % Luottotappiot enintään 0 % Asiakastyytyväisyys Hyvä Talous (1000 ) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Liikevaihto Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Omavaraisuusaste 99,8 % 99,8 % 97,6 % 98,1 % 98,6 % 99,1 % % Kaupungin lainat Kaupungin takaukset Kaupungin pääomalainat Vastavakuudet Tytäryhteisö Kiinteistö Oy Juankosken Lapinrinne (omistusosuus 59,33 %) Toiminta-ajatus Asuinkiinteistöjen vuokraaminen Toimintaympäristön muutokset Uusien velkojen hoidon rasitus Yleinen kustannustason nousu Toiminnan painopistealueet Vuosikorjaustoiminnan tehostaminen Toiminnalliset tavoitteet Tappiottomat tilinpäätökset Suurehkot vuosikorjaushankkeet Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Tuloslaskelma ja tase Käyttöaste-% 97 % Vuokrasaamiset enintään eur vuosittain Luottotappiot enintään eur vuosittain Asiakastyytyväisyys Tyydyttävä Talous (1000 ) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Liikevaihto Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Omavaraisuusaste % 26,7 % 26,7 % 19,3 % 15,2 % 12,5 % 10,0 %

57 57 Tytäryhteisö Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy (omistusosuus 64,0 %) Toiminta-ajatus Jätevesien johtaminen ja käsittely sekä puhdistamolietteiden käsittely lain vaatimalla tavalla ja omistajilleen kustannustehokkaasti ja kokonaisuutena järkevästi Yhtiöjärjestyksen mukaan: Toimintaympäristön muutokset Toiminnan painopistealueet Toimiala: Yhtiön toimialana on rakentaa, hoitaa ja ylläpitää toimintaalueellaan yleisen vesi- ja viemärilaitoslain tarkoittamaa viemärilaitosta ja ympäristöhuoltoa. Tarkoitus: Yhtiön tarkoituksena on toimia taloudellisesti, yhteishyödyllisellä pohjalla, voittoa jakamatta, siten, että se lisää toiminta-alueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia ja elvyttää sen tuotannollista toimintaa A. Kartonkitehtaan toiminta käynnistyy yhtiön puhdistamon kapasiteetti 100 % käyttöön, teollisuuslaitos jäteveden johtamissopimuksella asiakkaaksi, 90 % tulokuormasta teollisuudesta, lietteiden erilliskäsittely. B. Kartonkitehtaan toiminta kirjataan päättyneeksi yhtiö pelkistää puhdistamon prosessiaan ja keskittyy kustannusten minimointiin. Toiminnalliset tavoitteet Saavuttaa yhtiön jätevedenkäsittelyä koskevat lupaehdot pysyvästi ja alentaa toiminnasta aiheutuvia kustannuksia edelleen. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Talous (1000 ) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Liikevaihto 595,5 Pysyvät vastaavat 2619,8 (käyttöomaisuus) Oma pääoma 817,9 Pitkäaikainen vieras 2393,5 pääoma Omavaraisuusaste 13,9 % Kaupungin lainat 120 Kaupungin takaukset Kaupungin pääomalainat Vastavakuudet

58 58 TÄYDENTÄVIÄ TIETOJA TULOSLASKELMA TP 2009 TA 2010 EHD 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 Muutos Muutos ltk esitys TA 2010/ TA 2010/ TP 2009 TA TOIMINTATUOTOT , ,7-21, TOIMINTAKULUT , ,1-4, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,1 1, Verotulot , ,2 11, Valtionosuudet , ,6 8, Rahoitustuotot ja -kulut , ,2 492, VUOSIKATE , ,9-206, Poistot ja arvonalentumiset , ,9 24, TILIKAUDEN TULOS , ,3-76, Varausten ja rahastojen muutokset , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,2-80,9

59 59 TP 2009 TA 2010 EHD 2011 TS 2012 TS 2013 TS TULOSLASKELMA (sisäinen) ltk esitys 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 3010 Liiketoiminnan myyntituotot , Muut suoritteiden myyntituoto , Myyntituotot , Muut toimintatuotot 3410 Vuokratuotot , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT 4300 Palvelujen ostot 4340 Muiden palvelujen ostot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4501 Ostot tilikauden aikana , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset 4740 Avustukset yhteisöille -160, Avustukset -160, Muut toimintakulut 4801 Vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 0, Rahoitustuotot ja -kulut 6100 Muut rahoitustuotot , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut 6999 VUOSIKATE 0, TILIKAUDEN TULOS 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,

60 60 Käyttötalous toimintatuotot toimielimittäin Muut % Sosiaali- ja terveystoimi % Sivistystoimi % Tekninen toimi % Käyttötalous toimintakulut toimielimittäin Muut ; 14 % Tekninen toimi ja ympäristötoimi (sis. vesi- ja viemärilaitos ; 7 % Sivistystoimi ; 21 % Sosiaali- ja terveystoimi %

61 61 Tekninen toimi; ; 1 % Toimintakate toimielimittäin Muut ; ; 4 % Sivistystoimi; ; 23 % Sosiaali- ja terveystoimi; ; 72 % Toimintakulut kululajeittain Avustukset; ; -4 % Vuokrakulut; ; -1 % Materiaalin ostot; ; -5 % Muut kulut; ; 0 % Henkilöstökulut; ; -35 % Palvelujen osto; ; -55 %