1(3) VM/KAO Rakennepoliittinen ohjelma. Toimenpide 3.5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1(3) VM/KAO 28.11.2013. Rakennepoliittinen ohjelma. Toimenpide 3.5"

Transkriptio

1 VM/KAO (3) Rakennepoliittinen ohjelma Toimenpide 3.5 Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d :n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan. Esityksen subtanssiydin Valtioneuvostolle annettaisiin kuntarakennelaissa oikeus päättää kuntaliitoksista kaupunkiseuduilla viime kädessä vastoin kunnan tahtoa. Laissa määriteltäisiin kaupunkiseutuja koskevat kuntien liitoskriteerit sekä menettely. Lain tavoitteena on varmistaa kuntauudistuksen toteuttaminen aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen ydinalueella. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Esityksen taloudelliset vaikutukset riippuvat kriteereiden mukaisista kunnista, valtioneuvoston toimivallan käytöstä, kuntaliitoksien toteutuksesta sekä pitkällä aikavälillä saavutettavista hyödyistä. Toimivallan käyttöön liitettävillä menettelysäännöksillä eli erityisillä kuntajakoselvityksillä on vaikutusta talousarvioon vuosina Lopputuote Hallitus linjaa kriteerit ja menettelyn 11/2013 (luokka C). Hallituksen esitys kuntarakennelain täydentämiseksi valmistellaan syksyn 2013 aikana. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevättalvella Lain olisi tarkoitus tullavoimaan kesällä Valtioneuvosto voisi päättää mahdollisista kuntaliitoksista siten, että ne voisivat tulla voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Toimenpide 3.6 Varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto. Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Kannustetaan kuntia etenemään itse käynnistämillään kuntaliitosselvitysalueilla. Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi valtiovarainministeriö asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän. Kuntajakoselvitykset toteutetaan kuntarakennelain edellyttämässä aikataulussa. Esityksen substanssiydin Alueen 14 kunnasta 12 kuntaa ovat käynnistäneet omat kuntajakoselvityksensä. Ministeriön asettama metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys käynnistynee joulukuussa Erityisen selvityk-

2 2(3) sen tavoitteena on alueen kokonaisedun näkökulmasta selvittää riittävät kuntarakennevaihtoehdot. Kuntajakoselvitykset valmistunevat syksyyn 2014 mennessä, jolloin päätöksenteko mahdollisesti toteutettavista liitoksista tapahtuu. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Koska liitosselvitykset ovat vasta käynnistyneet, ei tässä vaiheessa ole mahdollista esittää niiden vaikutuksia valtion budjettiin eikä sitä, miten ehdotukset tulevat vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä välillisesti. Em. vaikutukset riippuvat mm. siitä, tapahtuuko liitoksia, mahdollisten liitosten toteutuksesta sekä useista toimintaympäristötekijöistä. Lopputuote Hallitus päättää toimenpiteen sisällöstä vuoden 2015 alkuun mennessä (luokka E). Kunnat päättävät liitoksista todennäköisesti vuonna Mahdolliset liitokset tulisivat todennäköisesti voimaan vuonna 2017 valtuustokauden alussa. Varaumat Toimenpiteen kokonaistaloudelliset vaikutukset riippuvat mm. siitä, tapahtuuko liitoksia, liitosten toteutuksesta, yhdistyvien kuntien talouden tilanteista ja päätöksistä liittyen mm. uuden kunnan palvelutarjontaan ja verkkoihin sekä maksujen ja verojen tasoon. Asiaan vaikuttavat myös metropolihallinnosta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta tehtävät ratkaisut. Toimenpide 3.7 Perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Tämän tulee varmistaa se, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- ja asuntotavoitteet täyttyvät. Metropolihallinto hoitaisi sille osoitetut seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Metropolihallintoon liittyvän lainsäädännön valmistelu käynnistetään nopealla aikataululla rinnan kuntaliitosselvitysten kanssa. Valmistelussa metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä esiselvityksen mukaisesti alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen. Esityksen substanssiydin Valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän toimikausi päättyy Työryhmän tavoitteena on valmistella hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvien metropolihallintoa koskevien linjausten pohjalta sekä ottaen huomioon alueen kuntarakenteen kehitys ja metropolialueen esiselvitys tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet metropolihallinnon perustamiseksi alueelle. Työryhmän tulee valmistella ehdotukset hallintomallista, rahoitus- ja päätöksentekojärjestelmästä, metropolihallinnon tehtävistä, metropolihallinnon, valtion, kuntien ja muiden toimijoiden välisestä toimivallasta ja työnjaosta sekä

3 3(3) metropolihallinnon aluerajauksista. Työryhmän tulee antaa väliraportti 2014 maaliskuun loppuun mennessä. Lopulliset ehdotuksensa työryhmän tulee valmistella hallituksen esityksen muotoon. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Koska valmistelutyö mm. taloudellisten vaikutusten osalta on vasta aloitettu, ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista esittää miten ehdotukset tulevat vaikuttamaan valtion budjettiin suoraan tai miten ehdotukset tulevat vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä välillisesti. Lopputuote Hallitus päättää toimenpiteen sisällöstä vuoden 2015 alkuun mennessä (luokka E). HE annetaan kevätistuntokauden 2016 alussa ja lainsäädäntö tulisi voimaan siten, että uusi hallintorakenne olisi käyttöön otettavissa vuoden 2017 alusta lukien. Varaumat Toimenpiteen jatkovalmistelun kannalta keskeisiä ratkaistavia asioita ovat metropolihallinnon oikeudellinen muoto, toimialue, rahoitusjärjestelmä, tehtävät ja metropolihallinnon suhde alueen kuntiin. Vaikuttava seikka on myös alueen kuntarakenteen kehitys.

4 Päätösmuistio 1 (2) LUOTTAMUKSELLINEN Talouspoliittinen ministerivaliokunta Talouspoliittinen ministerivaliokunta 1. puoltaa, että erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kohdan 2.11 ja myös kohdan 3.9 tavoitteiden toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asettaa ohjelman (Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma) ja sille poikkihallinnollisen ohjausryhmän. 2. puoltaa, että kyseiseen kokonaisuuteen, josta ICT 2015 työryhmän raporttiin perustuen käytetään nimitystä Kansallinen palveluarkkitehtuuri, sisältyvät seuraavat osat ja niiden toteutusperiaatteet: kansallinen palveluväylä, joka toteutetaan Viron X-road ratkaisuun perustuen avoimilla rajapinnoilla ja avoimella ohjelmakoodilla, ja jonka käyttöön julkinen hallinto velvoitetaan ja jota tuetaan suunniteltavan siirtymäaikataulun puitteissa kansallinen sähköinen tunnistusmalli, jossa valtio takaa kansalaisen sähköisen identiteetin ja jossa tunnistusvälineitä voidaan tuottaa markkinaehtoisesti kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat yhteiset palvelukanavat ja tietosuojan takaamiseksi kansalaisten osalta omien julkisen hallinnon rekisteritietojen katselu ja tiedon välityksen hallintapalvelu ohjelman toimeenpanon ja toteutettavien kokonaisuuksien jatkuvan ylläpidon ja valvonnan edellyttämät ohjaus- ja hallintamallit Kokonaisuus toteutetaan valtiovarainministeriön ohjauksessa viipymättä ja kustannustehokkaasti Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen sekä tietosuoja ja tietoturvanäkökohdat huomioiden. Kansalaisten omien tietojen katselu- ja hallinnointipalvelun mahdollistamiseksi kansallisten perustietovarantojen tiedot liitetään heti ensi vaiheessa palveluväylään. Kansallisen sähköisen tunnistusmallin osalta selvitetään ja varmistetaan ne toimenpiteet, joilla pankkisektori saadaan tulemaan mukaan uuteen toimintamalliin, jotta voidaan taata kansallisesti kattava sähköisen tunnistaminen. 3. puoltaa, että kehitettävä kokonaisuus muodostaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisen kokonaisuuden, joka on osa tietoyhteiskunnan välttämätöntä infrastruktuuria ja siten keskitetysti rahoitettu. Palveluiden Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto Y-tunnus

5 2 (2) ylläpidon keskitetty rahoitus voidaan osoittaa tiedonhallinnan kehittämisestä vastaavalle virastolle. Kehittämisvaiheen investointimenoiksi on laskettu 120 milj. euroa. 4. puoltaa, että valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle mennessä ehdotus Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanovastuiden organisoinnista Väestörekisterikeskukseen perustettavaan, valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivaan, operatiiviseen yksikköön. 5. puoltaa, että valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla yhteistyössä ainakin liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ehdotus toimialat ylittävien kansalliseen tiedonhallintaan sekä ICT:n ja tiedon hyödyntämiseen liittyvien toimeenpanotason tehtävien ja palvelujen sekä niiden rahoituksen, ohjauksen ja hoitamisen organisoinnista valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivaan yhteen toimivaltaiseen viranomaiseen. Ehdotus tuodaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätettäväksi viimeistään toukokuussa 2014, jolloin päätös viraston perustamisesta voidaan tehdä osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. 6. puoltaa, että kansalliseen tiedonhallinnan kehittämiseen liittyen valtion omaa ICT-osaamista lisätään ja kehitetään. Kansallisen palveluarkkitehtuurin kustannustehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi ohjelman riittävä resursointi taataan siten, että valtiovarainministeriön ohjaustehtäviin ja toimeenpanosta vastaavan viraston käyttöön kiinnitetään alkuvaiheessa 15 henkilötyövuoden suuruinen työpanos. Toimeenpanon edetessä tarkastellaan uudelleen tarvittavan henkilötyöpanoksen suuruutta.

6 Perustelumuistio LIITE 1 (14) LUOTTAMUKSELLINEN Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset Hallituksen rakennepoliittinen ohjelman kohta 2.11 ja 3.9 (hallinnon ICT-rakenteiden osalta) Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ( ) talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi sisältää mm. ICT:n hyödyntämistä koskevia hankkeita. Ohjelman mukaan Suomen pirstaloitunut tietojärjestelmäpohja on tuottavuusongelma julkisella sektorilla ja este uusien palveluiden kehittämiselle etenkin kuntasektorilla. Samoin valtiohallinto on edelleen sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti hajautunut, mikä vaikeuttaa voimavarojen tehokasta kohdentumista ja yhteisten linjausten läpiviemistä ja heikentää tätä kautta saavutettavaa tuottavuushyötyä ja vaikuttavuutta sekä saa aikaan päällekkäistä työtä. Hallituksen mielestä kansalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisten palvelujen osuutta on lisättävä siten, että palvelut voidaan jatkossa hoitaa laadukkaasti nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan (kohta 2.11) Toteutetaan viipymättä kansallinen sähköinen palveluväylä ja sähköinen tunnistautuminen kustannustehokkaasti sekä Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen sekä (kohta 3.9.3) Palvelurakenteita ja toimintoja uudistetaan sekä keskushallinnossa että aluehallinnossa valtionhallinnon tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Osana rakennepoliittisen ohjelman valmistelua on keskusteluun noussut tarve toimialat ylittävien kansalliseen tiedonhallintaan sekä ICT:n ja tiedon hyödyntämiseen liittyvien toimeenpanotason tehtävien organisoinnille valtiovarainministeriön alaiseen virastoon tai laitokseen, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja sähköisen asioinnin edistämiseksi. 1 Kansallinen palveluarkkitehtuuri Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten lisäksi julkaistussa ICT 2015 työryhmän raportissa on nostettu kansallisen selviytymisstrategian 1. kriittiselle polulle yhtenäisen Kansallisen palveluarkkitehtuurin luominen, jota varten hallituksen puolivälikehysriihessä maaliskuussa 2013 tehtiin 120 miljoonan euron varaus. Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto Y-tunnus

7 2 (14) Tähän kokonaisuuteen, josta ICT 2015 työryhmän raporttiin perustuen käytetään nimitystä Kansallinen palveluarkkitehtuuri, sisältyy seuraavat osat: kansallinen palveluväylä kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja kansalaisten roolien ja valtuutusten hallintaan kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat yhteiset palvelukanavat ja tietosuojan takaamiseksi kansalaisten osalta omien julkisen hallinnon rekisteritietojen katselu ja tiedon välityksen hallintapalvelu ohjelman toimeenpanon ja toteutettavien kokonaisuuksien jatkuvan ylläpidon, kehittämisen ja valvonnan edellyttämät ohjaus- ja hallintamallit kansallisen palveluarkkitehtuurin edellyttämät tietoturvaratkaisut ja hallintamallit Kuva 1: Kansallinen palveluarkkitehtuuri Keskeinen tavoite Kansallisen palveluarkkitehtuurin luomisessa on taata yhteentoimivuuden merkittävä paraneminen erityisesti julkisen hallinnon organisaatioiden ja tietojärjestelmien välillä, mutta myös koko yhteiskunnassa, ja samalla luoda paremmat edellytykset uudelle liiketoiminnalle ja kansantalouden kasvulle ICT:n tehokkaammalla hyödyntämisellä kaikilla yhteiskunnan alueilla. Yhteentoimivat tietojärjestelmät mahdollistavat kehittyneiden palveluiden rakentamisen eli palvelut, jotka ovat jopa täysin automatisoituja. Tällöin kansalaisen tai yrityksen ei tarvitse tehdä mitään (vrt. esitäytetty veroilmoitus). Tärkeää on samalla taata, että kansalainen omistaa omat tietonsa eli tulee luoda palvelu, jossa kansalainen voi nähdä ja hallinnoida itseään koskevien tietojen välittymistä. Tällöin tietosuojakysymykset voidaan ratkaista kansalaisten eduksi. Kansallisen palveluarkkitehtuurin keskeisenä tavoitteena on tiedon maksimaalisen hyödyntämisen mahdollistaminen, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan luoda mahdollisimman laadukkaat täysin automatisoidut tai säh-

8 3 (14) köiset palvelut aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin seuraavilla periaatteilla: Tieto tallennetaan yhteen kertaan ja haetaan tarvittaessa tarvittaessa ns. primäärirekisteristä/-tietovarannosta (rekisterit ja tietovarannot) Tieto välitetään yhdenmukaisella keskitetyllä tavalla (standardit ja rajapinnat) Sähköinen tunnistaminen sekä roolit ja valtuutukset tehdään yhteisellä mallilla (helppokäyttöiset tunnistusvälineet, valtio takaa henkilöiden sähköisen identiteetin) 2 Kansallinen palveluväylä Nykytilanteessa yhteydet ja viestien välitys organisaatioiden välillä perustuu kirjaviin käytäntöihin, jonka vuoksi samoja tietoja tallennetaan lukuisia kertoja eri tietojärjestelmiin. Tiedon välitykseen organisaatioiden välillä on erittäin monia tapauskohtaisesti rakennettuja erillisratkaisuja. Näistä syistä johtuva pirstaloituneisuus vaikeuttaa merkittävästi organisaatioiden tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tekee nykyisten ja uusien palvelujen kehittämisestä kallista. Palveluväylän avulla nämä käytännöt voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti ja tehokkaasti yhteisesti määritellyillä periaatteilla. Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskokonaisuus, joka luo helpon ja tietoturvallisen tavan kytkeytyä sekä julkisen hallinnon että yritysten ja kolmannen sektorin tarjoamiin tietovarantoihin ja sähköisiin palveluihin kustannustehokkaalla tavalla. Kukin palveluväylään liitetty järjestelmä hallitsee omia tietojaan sekä vastaa siitä, että muiden tarvitsemat tiedot ovat saatavissa palveluväylän kautta ottaen huomioon tietojen käsittelyyn ja käyttöön liittyvät mahdolliset rajoitukset. Palveluväylän loppukäyttäjähyödyt syntyvät palveluväylään kytketyistä tiedoista ja palveluista. Palveluväylän arvo on sen muodostamassa standardoidussa tietojen vaihdon ratkaisumallissa. Palveluväylä toteutetaan Viron X-road -ratkaisun avointa lähdekoodia hyödyntäen ja avoimilla rajapinnoilla siten, että kaikki muut olennaiset immateriaalioikeudet jäävät julkisen hallinnon omistukseen. Palveluväylän kautta välitettävät viestit voidaan tarpeista riippuen siirtää internetissä, valtion yhteisessä verkossa (VY-verkko) tai hallinnon turvallisuusverkossa (TUVE). 3 Sähköinen identiteetti 3.1 Kansallinen sähköinen tunnistusmalli Kansallisen sähköisen tunnistusmallin lähtökohtana on se, että valtio takaa henkilön sähköisen identiteetin samalla periaatteella kuin valtio takaa henkilön fyysisen identiteetin (vrt. passi ja henkilökortti). Malli koostuu valtion ja yksityisten toimijoiden muodostamasta kokonaisuudesta, joka tarjoaa kansalaisille sähköisen identiteetin, sen käyttämiseksi kansalaisille tarjottavat tunnistusvälineet ja -palvelut.

9 4 (14) 3.2 Rooli- ja valtuutuspalvelut Kansallisessa tunnistusratkaisussa valtio vastaa valtion varmentamasta henkilön sähköisestä identiteetistä jokaisen mahdollisuudesta saada sähköisen tunnistamisen ilmainen tai edullinen perusväline (tällä hetkellä HST-kortti, tulevaisuudessa mahdollisesti myös muita välineitä) vahvan sähköisen tunnistustoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta lainsäädännön mukaisesti valtion varmennetoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta valtion varmenteiden tuottamisesta ja tarjoamisesta tunnistusvälineiden tuottajille tunnistusportaalin tarjoamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta Sähköisten palvelujen tarjoajat voivat hyödyntää valtion tunnistusportaalia veloituksetta ja hyödyntää sitä palvelussaan sovituilla ehdoilla. Tunnistuspalveluiden tuottajien olisi mahdollista jatkossa laskuttaa esimerkiksi loppukäyttäjiä (kansalaiset) tunnistusvälineistä ja sähköisten palveluiden tuottajia tunnistukseen liittyvistä erilaisista lisäpalveluista. Uudistuksen myötä tunnistusmarkkinoiden uskotaan toimivan aikaisempaa paremmin ja tunnistamiseen liittyvien yksikköhintojen laskevan. Ratkaisulla pystytään lisäämään yritysten mahdollisuuksia tehdä sähköistä liiketoimintaa ja asiointia, edistämään tunnistusvälineiden evoluutiota ja mahdollistaa uusien toimijoiden helpompi mukaan tulo tunnistusmarkkinoille. Kansalaiset valitsevat haluamansa tunnistusvälineen markkinoilla olevilta toimijoilta omien tarpeidensa perusteella. Tunnistusvälineitä voivat olla esimerkiksi nykyisten tunnistuspalvelutarjoajien ratkaisut kuten mobiilitunnistus mobiililaitteella, USB-tikku, HST-kortti, varmenteisiin perustuvat uudet pankkitunnistusratkaisut tai aivan uudet markkinaehtoiset innovaatiot. Julkisten ja muiden palvelujen käyttö voi jatkua myös nykyisillä Viestintäviraston valvomilla tunnistusmenetelmillä jatkotyössä sovittavien menettelyjen puitteissa. Ratkaisulla voidaan helpottaa sähköisten palvelujen tarjoamista, kun maksuttoman tunnistuspalvelun voi ottaa käyttöön omassa palvelussa standardin mukaisella, yksinkertaisella teknisellä liitynnällä ja yhdellä sopimuksella. Sähköisten palvelujen tarjoajat voivat ostaa markkinoilta myös tunnistusportaalia hyödyntäviä lisäpalveluita. Uudella kansallisella tunnistusratkaisulla varaudutaan myös EU-lainsäädännöstä tulossa oleviin rajat ylittävää tunnistusta koskeviin entistä tiukempiin tietoturvavaatimuksiin. Kansallisen tunnistusratkaisun hankesuunnitelmaa tarkennetaan v lopussa. Hankkeesta vastaa valtiovarainministeriö. Palveluiden tuottajasta päätetään hankkeen aikana. Rooli- ja valtuutuspalvelun kehittäminen liittyy kiinteästi kansallisen tunnistusratkaisun toteutukseen. Palvelu yhdistää eri viranomaisten ylläpitämät oikeutta luovat viranomaisrekisterit (esimerkiksi kaupparekisteri) henkilön sähköiseen tunnistamiseen, mikä mahdollistaa pääsyn sähköisiin palvelui-

10 5 (14) 3.3 Tavoitettavuustiedon hallintapalvelu hin tietyn roolin mukaan tai asioinnin toisen puolesta tai organisaation valtuuttamana. Palvelu suunnitellaan ja toteutetaan hankkeessa, jota johtaa VM yhteistyössä TEM:n kanssa. Rooli- ja valtuutuspalvelu korvaa valmistuttuaan nykyisen yritystunnistamiseen tarkoitetun KATSO-palvelun, jota tuottaa tällä hetkellä Verohallinto. Rooli- ja valtuutuspalvelu rakennetaan alkuvaiheessa julkishallinnon käyttöön, mutta sitä tarjotaan myös muun yhteiskunnan käyttöön. Tavoitettavuustieto ja sen hallinta liittyy keskeisesti julkisen hallinnon palveluiden sähköistämiseen ja viranomaisten sähköiseen viestintään asiakkaiden kanssa. Tavoitettavuustieto kertoo sähköisiä asiointipalveluita tuottaville julkisen hallinnon organisaatioilla palvelua käyttävän asiakkaan virallisen sähköisen toimitusosoitteen (tavoitettavuustiedon), joka on valtion tuottama asiointitili. Sähköinen tavoitettavuustieto olisi lähtökohtaisesti tallennettu keskitettyyn paikkaan ja olisi sähköinen toimitusosoite, mutta kansalainen voisi erikseen muuttaa toimitusosoitteeksi myös fyysisen postiosoitteen. Tavoitettavuustiedon toteutusmalli ratkaistaan osana Kansallisen asiointitilin kehittämistä. 4 Palvelukanavat 4.1 Kansalaisen näkymät Nykyisen julkisen hallinnon palvelut kansalaiselle kokoavan Suomi.fiportaalin kokemuksia hyödyntäen kehitetään uusi Kansalaisen palveluympäristö. Keskeisiä uusia kehittämiskohteita ovat Kansalaisen omien tietojen tarkistus ja hallinnointi sekä palvelujen työpöytä, joka kokoaa tunnistautuneelle kansalaiselle häntä koskevat julkishallinnon palvelut ja tietoaineistot omien asiointi- ja tietotarpeiden mukaan. Palvelussa tunnistautunut kansalainen voi muun muassa tarkastella omia rekisteri- ja palvelutietojaan. Rekisteritietojen tarkistuspalvelu otetaan käyttöön v Elämäntilannekohtaiset, poikkihallinnolliset sähköiset palveluoppaat, jotka kokoavat tiettyyn elämäntilanteeseen liittyvän julkishallinnon palvelujen kokonaisuuden kansalaiselle hänen näkökulmastaan kuvattuna. Ensimmäiset pilotit palveluoppaista (työttömäksi jääminen ja vakava sairastuminen) valmistuvat keväällä Julkisen hallinnon palvelutiedot kokoava palvelutietovaranto, jota kehitetään keskitetyksi ratkaisuksi julkisen hallinnon palvelutiedon tuottamiseen ja hallintaan sekä hallinnon että sen asiakkaiden käyttöön. Palvelutietovarannon beta-versio valmistuu keväällä Kansallinen asiointitili, asiakkaan ja viranomaisen välinen viestinvälityskanava, jota on tarkoitus vuosien aikana kehittää olemassa olevan kansalaisen asiointitilin ja yrityksen asiointitiliä

11 6 (14) koskevien suunnitelmien pohjalta. Tämä sekä kansalaisten että yritysten ja yhteisöjen käyttöön tarkoitettu kansallinen asiointitili korvaa vähitellen pääosan viranomaisten ja asiakkaiden välisestä paperipostista. Kansalaisen palveluympäristön osia on jo olemassa ja kokoavan palvelun suunnittelu käynnistetään vuoden 2014 alussa. 4.2 Yrityksen näkymät Yritys-Suomi.fi -palvelukokonaisuus on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille, yrittämisestä kiinnostuneille sekä työnantajana toimiville, joka tarjoaa tietoa ja palveluja yritystoiminnan käynnistämiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Yrityssuomi.fi-portaalin kokemuksia hyödyntäen kehitetään Yrityksen palveluympäristö, jossa keskeisiä uusia kehittämiskohteita ovat: Yritys-Suomi.fi verkkopalvelun yhteyteen rakenteilla oleva yritysten työpöytä, Oma-Yritys-Suomi palvelu, joka kokoaa tunnistautuneelle käyttäjälle yritystä koskevat julkishallinnon palvelut ja tietoaineistot yrityksen edustajan asiointi- ja tietotarpeiden mukaan. Asiointitili, asiakkaan ja viranomaisen välinen viestinvälityskanava, jollainen kehitetään vuosien aikana kansallisena ratkaisuna myös yritysten käyttöön. Rooli- ja valtuutuspalvelu, jonka avulla varmistetaan yrityspalveluissa mm. se, onko asioivalla henkilöllä oikeus asioida yrityksen tai yhteisön puolesta. Asiakaspalvelutehtävissä toimivan virkailijan rakenteilla oleva Oma-Yritys-Suomi-työpöytä, joka uudistaa palveluprosessit ja kokoaa yhteen asiakaspalvelutyössä tarvittavan oikean ja ajankohtaisen tiedon, välineet ja työkalut. Yrityksen palveluympäristön osia on jo olemassa ja kokoavan palvelun joitakin elementtejä toteutetaan osana Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADE-ohjelman) toteutusta. Täydentävien elementtien suunnittelu käynnistetään vuoden 2014 alussa. 4.3 Virkamiehen näkymät julkisen hallinnon yhteentoimivuuspalvelut Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanossa edistetään julkisen palvelutuotannon yhteentoimivuutta kehittämällä seuraavia hallinnon yhteisiä yhteentoimivuuspalveluja: Julkisen hallinnon palvelutietovarannon suunnittelu- ja toteutushankkeessa luodaan julkisen hallinnon palvelujen kuvailutiedot sisältävän tietovarannon betaversio, joka valmistuu loppukeväästä Tarkoituksena on jakaa julkisen hallinnon palvelujen vakio-

12 7 (14) muotoiset kuvailutiedot avoimen rajapinnan kautta maksutta käytettäväksi eri palveluissa. Avoimen datan portaali on osa avoimen tiedon ohjelmaa. Projektissa toteutetaan keväällä 2014 valmistuva avoimen datan palvelu, johon julkisen hallinnon tietovarannot kuvaillaan keskitetysti ja varmistetaan kyseisten tietovarantojen mahdollisimman helppo tunnistaminen, tekninen saatavuus, saavutettavuus ja käyttöönotto. Palvelu toimii ns. datakatalogina saatavilla oleville avoimille tietovarannoille, niiden rajapinnoille ja näihin liittyville käytännöille. Yhteentoimivuusportaali ja siitä tuotettava uusi versio on keskeinen työkalu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin, toiminnan, tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisessä. Portaali kokoaa julkisen hallinnon yhteentoimivuutta edistävää suunnittelutietoa ja mahdollistaa tiedon jakamisen ja uudelleenkäytön. Julkisen hallinnon yhteinen metatietopalvelu, jonka kautta julkisen hallinnon tietojärjestelmien tuottajat ja kehittäjät sekä tietojärjestelmät saavat käyttöönsä yhteiset sanastot, ontologiat ja muut tarpeelliset luokitukset. Metatietopalvelu edistää tietojen tehokkaampaa hyödyntämistä, avointa ja sujuvaa saatavuutta, löytymistä ja säilymistä, tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tietojärjestelmäsuunnittelun tehokkuutta. Julkisen hallinnon yhteinen asiakastietovaranto, jonka rakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan, mahdollisesti pilotoimalla yritysasiakkaiden tietojen kokoamista asiakastietovarantoon. Kussakin palvelutilanteessa erikseen määritellyillä julkisen hallinnon toimijoilla olisi rajattu pääsy asiakastietovarannossa oleviin asiakkaan palvelutietoihin palvelutarpeen mukaan joko asiakkaiden itsensä antamien tai lainsäädännöllä määriteltyjen oikeuksien mukaisesti. Avoimet yhteentoimivuuspalvelut edistävät yhteiskunnan tuottavuutta. Palvelut edistävät demokraattista läpinäkyvyyttä hallinnon toimintaan (tietoaineistojen avaaminen), alentavat uusien sähköisten palvelujen kehittämis- ja elinkaarikustannuksia (kehittämisen tukimateriaalit, valmiit komponentit, avoimen datan hyödyntäminen ja palvelutietovaranto perustietoresurssina), luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille ja yksityisille kansalaisille, vähentävät kansalaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa ja tuottavat uusia aineistoja koulutuksen ja tutkimuksen tueksi.

13 8 (14) 5 Ohjaus- ja hallintamalli 5.1 Palveluarkkitehtuuriohjelman yleinen organisointi ja toimialat ylittäviin ICT-asioihin liittyvien virastotason toimeenpanovastuiden selvitystyö Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman hallinnan organisointi järjestetään siten, että kokonaisuuden yhtenäinen ja tehokas johtaminen ja eteneminen voidaan taata. Tämä edellyttää sitä, että kokonaisuuteen liittyen tunnistetaan keskeiset tehtävät ja toimivaltuudet sekä niiden liitynnät ja yhteydet nykyisiin eri toimijoiden tehtäviin ja toimivaltuuksiin. Toiminnan ohjaus, organisointi ja tehtävien jako toteutetaan siten, että tehokas ohjaus ja tuloksellinen toiminta mahdollistetaan ministeriö-, virasto- ja palvelutuottajatasoilla. Ohjelman ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto yhteistyössä hallinnon ja sidosryhmien kanssa. Kokonaisuuden suunnittelussa otetaan heti alusta lähtien huomioon, että rakennettaville palveluille tunnistetaan sitä hankevaiheen jälkeen ylläpitävä taho (toimivaltainen viranomainen). Tavoitteena on koota nämä palvelujen omistajuuteen sekä kokonaisuuteen kuuluvat viranomaistehtävät ja kehittäminen yhteen valtiovarainministeriön hallinnonalan valtion virastoon, joka lähtökohtaisesti perustetaan olemassa olevan viraston tai virastojen pohjalle organisoimalla tehtäviä uudelleen. Näihin liittyvät vaihtoehdot selvitetään. Toiminnan vaiheittaisen käyttöönoton mahdollistamiseksi tehtäviä voidaan antaa nykyisten virastojen hoidettavaksi siten, ettei tehtävien antaminen estä jatkossa organisoinnin yhtenäisen kokonaisratkaisun toteuttamista. Ohjelman alustava organisointimalli on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 2: Kansallinen palveluarkkitehtuuri ohjelman sisältö

14 9 (14) Jotta hallituksen asettamat tavoitteet voidaan täyttää tehokkaasti, edellyttää palveluarkkitehtuurin luominen rahallisen panoksen lisäksi pikaista hankeja pysyvän hallinnan organisointia, jossa ensisijaisena kansainvälisenä mallimaana on Viro (kansainvälinen vertailu ks. kohta 5.5). Virossa, jossa on käytössä kattava ja kustannustehokas kansallinen palveluarkkitehtuuri, on kokonaisuuden hallinnointiin kiinnitetty n. 90 erittäin korkeatasoisen osaamisen omaavaa virkamiestä kansalliseen virastoon (Riigi Infosüsteemi Amet, ks. Tämä on yksi tärkeä syy sille, että Viro on onnistunut luomaan toimivan kokonaiskonseptin julkisen sektorin yhteentoimivuuden ratkaisemiseen, edelleen kehittämiseen, seurantaan ja ylläpitoon. Vastaava organisointimalli on Viron lisäksi useassa muussa EU-maassa. Julkisen sektorin kyvykkyyden kannalta on tärkeää varmistaa, että myös vakituisina virkamiehinä on tarpeeksi teknologian ja julkisen sektorin toiminnan tuntevia johtajia ja asiantuntijoita. Keskeisiä virkavastuuseen perustuvia tehtäviä ei voida ulkoistaa konsulteille, vaikka konsulttien käyttö on monessa tilanteessa perusteltua. Julkisen hallinnon tietopoliittisten ja strategisten tavoitteiden toimeenpanon kannalta on erittäin tärkeää järjestää tehokkaan tiedon hyödyntämisen edellyttämät selkeät rakenteet. Suomen hallintomallissa lähtökohtana on se, että ministeriöt valmistelevat hallituksen päätökset omien toimialueidensa osalta ja ohjaavat toimialueensa virastoja. Tilaaja-tuottajamallin mukaisesti lähtökohtana on se, että virastot tilaavat palvelut palvelukeskuksilta tai muilta palveluntarjoajilta. Esim. liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa Liikennevirastoa, joka valvoo ja tilaa Suomen liikenneinfrastruktuuriin liittyvät palvelut palveluntarjoajilta. Vastaava rakenne puuttuu tiedon hyödyntämisen ja tietoteknologian toimialueelta kokonaan. Valtiovarainministeriöllä on tietohallintolain perusteella ohjausvalta ja perustettava TORI-palvelukeskus tulee tuottamaan palvelut (v loppuun asti Valtion IT-palvelukeskus), mutta toimeenpanoa edistävä, valvova ja kehittämisestä vastaava organisaatio (työnimeltään Tietovirasto) puuttuu Suomesta. Tämän vuoksi poliittisten ja strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ei nykyrakenteella kyetä tekemään niin tehokkaasti kuin se olisi mahdollista. Tavoitetila selkeämmän ja tehokkaamman rakenteen osalta on seuraavan kuvan mukainen. Kuva 3: Selkeät tietohallinnon rakenteet

15 10 (14) Viraston ydinvastuualueena olisivat toimialat ylittävien kansalliseen tiedonhallintaan sekä ICT:n ja tiedon hyödyntämiseen liittyvät virastotason toimeenpanovastuut valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon ohjauksessa. Keskeiset vastuualueet ovat seuraavat: Kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittäminen, omistajuus ja valvonta Kansallisen ICT-strategian ja tietopoliittisten tavoitteiden toimeenpano valtiovarainministeriön ohjauksessa Kansallisen yhteentoimivuuden edellyttämien standardien ja spesifikaatioiden laatiminen Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, ylläpito, hallinnon ohjeistaminen ja toimeenpanon ohjaus/valvonta Yhteisten sähköisten palvelujen (esim. omat rekisteritiedot -palvelu, sähköinen tunnistaminen, asiointitilit, suomi.fi) omistajuus ja kehittäjävastuu Yhteisten toimialariippumattomien palvelujen omistajuus ja tilaaminen TORI-palvelukeskukselta ja mahdollisesti muilta palvelukeskuksilta (kuntien osalta) Valtion ICT-hankesalkun operatiivinen hallinta ja hankkeiden tekninen ja toiminnallinen arviointi Julkisen tiedon tehokkaan tuotannon ja hyödynnettävyyden varmistaminen Julkisen hallinnon kannalta olennainen tietoturvan tilannekuva ja valvonta TUVE operatiivinen ohjaus ja valvonta Tietojohtamiseen liittyvä yleinen osaamisen kehittäminen ja koulutusten koordinointi ICT kehittämisen ja yhteisten palvelujen käyttöönoton tuki Projektipäällikköpalvelut (esim. ketterät menetelmät) ICT-hankintojen tuki ja nopeuttaminen, esikaupalliset hankinnat, JulkICT labs Kuntien kehittämiskeskus kuntien yhteisten palvelujen osalta tarkemmin suunniteltavin osin Merkittävien sektorit ylittävien ICT-kehittämishankkeiden vetovastuu Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanon nopea eteneminen on kansallisesti hyvin tärkeää, joten se tulee käynnistää nopeasti. Lisäksi edellä kuvattujen virastotason laajempien vastuiden läpikäynti ja vastuiden organisointi edellyttää selvitystyötä. Etenemisehdotus näiden asioiden osalta on seuraava: 1. Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelman toimeenpanon organisointi Valmistellaan valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon johdolla talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle mennessä ehdotus Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanovastuiden organisoinnista Väestörekisterikeskukseen perustettavaan, valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon ohjauksessa toimivaan, operatiiviseen yksikköön.

16 11 (14) Kiinnitetään valtiovarainministeriön ohjaustehtäviin ja toimeenpanosta vastaavan viraston käyttöön alkuvaiheessa 15 henkilötyövuoden suuruinen työpanos, jota tarkastellaan uudelleen toimeenpanon edetessä. 2. Virastotason vastuiden selvitystyö Valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla yhteistyössä ainakin liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ehdotus toimialat ylittävien kansalliseen tiedonhallintaan sekä ICT:n ja tiedon hyödyntämiseen liittyvien toimeenpanotason tehtävien ja palvelujen sekä niiden rahoituksen, ohjauksen ja hoitamisen organisoinnista valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivaan yhteen toimivaltaiseen viranomaiseen. Ehdotus tuodaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätettäväksi viimeistään toukokuussa 2014, jolloin päätös viraston perustamisesta voidaan tehdä osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Keskeistä on varmistaa nopeasti Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanon eteneminen ja riittävä virkatyövoiman resursointi siten, että valtiovarainministeriön ja toimeenpanosta vastaavan viraston käyttöön kiinnitetään alkuvaiheessa 15 henkilötyövuoden suuruinen työpanos. Toimeenpanon edetessä tarkastellaan uudelleen tarvittavan henkilötyöpanoksen suuruutta. 5.2 Tietoturva ja varautuminen Kansallisen palveluarkkitehtuurin palveluita varten laaditaan tarkoituksenmukaiset tietoturvallisuuden ja varautumisen vaatimukset ja tietoturvapalvelut toteutetaan näiden vaatimusten mukaisesti. Henkilötietolain mukaisesti rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä ja muuttamiselta. Kansallista palveluarkkitehtuuria varten luodaan yhtenäiset tietoturvavaatimukset, jotka viranomaisten ja palveluntarjoajien täytyy täyttää palveluarkkitehtuurin palveluiden tuottamisen ja niihin liittymisen edellytyksenä. Selvitetään mahdollisuudet laatia tietoturvavaatimukset tietoturvaasetuksen sekä muiden kansallisten ja EU-tason tietoturvasäännösten ja - suositusten pohjalta. Rakennettavien palvelukokonaisuuksien toimintavarmuus ja tietoturvallisuus arvioidaan ennen palvelukokonaisuuksien käyttöönottoa. Keskeisiin tekijöihin Kansallisen palveluarkkitehtuurin teknisten ja organisatoristen tietoturvamekanismien lisäksi kuuluu tietoturva- ja kyberturvahaavoittuvuuksien ja -hyökkäysten havainnointi ja näihin reagointi. Parhaillaan ollaan suunnittelmassa valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivaa

17 12 (14) tietoturvatoimintoa, joka pystyy reagoimaan kriittisiin ICT-rakenteisiin kohdistuviin tietoturvapoikkeamatilanteisiin ympäri vuorokauden eri turvallisuusoloissa sekä ennaltaehkäisemään valtion keskeisiin ICT-palveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia. Näiden toimintojen olemassaolo luovat osaltaan välttämättömän perustan palveluarkkitehtuurin käyttövarmuudelle ja turvallisuudelle. 5.3 Lainsäädäntö Osana ohjelmaa valmistellaan tarvittavat yleis- ja erityislainsäädäntöä koskevat muutokset ottaen huomioon erityisesti voimassa oleva tietohallintoa, viranomaisten toiminnan julkisuutta, henkilötietojen käsittelyä ja sähköistä viestintää koskeva kansallinen ja EU-sääntely. Valtiovarainministeriö selvittää lainsäädäntötarpeen kokonaisuuden toimeenpanosta vastaavan viraston perustamiseksi ja valmistelee tarvittavan lainsäädännön ja säädösmuutosehdotukset yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Valmistellaan tietohallintolain nojalla annettavat asetukset kokonaisarkkitehtuurista ja sen edellyttämistä yhteentoimivuuden kuvauksista ja määrityksistä, joita valtion ja kuntien viranomaiset sekä julkista valtaa käyttävät yhteisöt ja säätiöt ovat velvollisia noudattamaan. Valmistellaan tietohallintolain nojalla annettava valtioneuvoston asetus, jolla valtion ja kuntien viranomaiset velvoitetaan käyttämään sähköisen asioinnin toteuttamisen edellytyksenä olevia sekä asiointipalveluihin liittymistä tukevia yhteisiä tietoteknisiä ratkaisuja. Sähköisen identiteetin hankekokonaisuuteen liittyen selvitetään erityisesti rooli- ja valtuuspalvelujen edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet. Valmistelussa otetaan huomioon erityisesti sähköistä tunnistamista ja sähköisiä allekirjoituksia koskeva sääntely ja sen kehitysnäkymät. Palveluväylän tuotannosta, ylläpidosta, kehittämisestä ja käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella tulevan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annettavan lain nojalla. 5.4 Hankintatoimi, sopimusten ja oikeuksien hallinta Kansalliseen palveluarkkitehtuurin toteuttamiseen liittyy olennaisesti tavoite saada PK-sektorin yritykset mukaan yhteiseen kehitystyöhön ja julkisen hallinnon hankintojen kilpailutuksiin. Tavoitteena on luoda kansantalouteen uutta kasvua uusilla toimintamalleilla, jotka rohkaisevat innovoimaan uuttaa liiketoimintaa. Palveluarkkitehtuuriohjelmassa tehdään kokonaisuuden kehittämisen ja ylläpidon eri osioiden hankintasuunnitelma. Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön eri osastojen ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin kanssa selvitetään mahdollisuudet esikaupallisiin hankintoihin ja ketterien hankintamenettelyjen käyttöön. Esikaupallisiin hankintoihin liittyy liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama palvelupaja FORGE, joka on palvelukehityslaboratorio. Se kokoaa

18 13 (14) palvelujen luontiin tarvittavat teknisen alustan, työkalut ja toimijat yhteen ja toteuttaa palvelujen nopeaa ja innovatiivista kehittämistä ja pilotointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Se koostuu eri palveluosaamisen alueille toteutetuista ns. muotoilupajoista ja käytännöistä, joilla palvelukehittämistoiminta mahdollistetaan. Valtiovarainministeriön ja CSC Tieteen tietotekniikkakeskus Oy:n toteuttama JulkICTLab Julkisen hallinnon palvelut tulee olemaan yksi FORGEn muotilupajoista. Tarpeellisten hankintojen osalta varmistetaan mahdollisuus siirtää hankintasopimukset valtionhallinnon muille toimijoille, esimerkiksi kokonaisuuden toimeenpanosta vastaavalle virastolle. Samalla varmistetaan, että hankintoihin liittyvät immateriaalioikeudet siirtyvät kokonaan tai olennaisilta osin valtiovarainministeriölle tai muulle hankintayksikkönä toimivalle viranomaiselle. Selvitetään myös, voidaanko hankintojen ehdoksi asettaa avoimen lähdekoodin käyttö, jotta hankittuja ohjelmistoja voitaisiin jakaa ja hyödyntää vapaasti. 5.5 Kansainväliset esimerkit tietohallinnon rakenteista ja hallintamallista Kansainvälisissä tietoyhteiskuntakehityksen tutkimuksissa korkealle sijoittuneissa maissa toimii yleensä toimialat ylittävistä ICT:hen ja tiedon hyödyntämiseen liittyvistä toimeenpanotason tehtävistä vastaava virasto. Esimerkiksi Virossa ko. virasto on Estonian Information System s Authority. Viron kansallisen palveluväyläratkaisun (X-road) hallintavastuu on ko. virastolla. Virasto vastaa myös palveluväylän tietoturvasta, tietosuojan valvonnasta sekä jatkokehittämisestä. Tanskassa yhteiskunnan digitalisaatiokehityksestä vastaava virasto on Danish Agency for Ditisation. Molemmissa maissa virastojen vastuut ovat vastaavankaltaiset kuin kappaleessa 5.1 kuvatut virastotason vastuut. Virastot toimivat asianomaisen ministeriön alaisuudessa ja vastaavat ministeriön ohjauksessa kansallisten ICT- ja tietopoliittisten tavoitteiden toteuttamisesta. Vastaavia virastoja tai organisaatioita toimii useissa muissakin maissa, mutta niiden tehtävät vaihtelevat. Useat virastot on perustettu kehittämään joko valtionhallintoa yleisimmin tai sen sähköisiä palveluita. Näiden lisäksi niille on voitu antaa tehtäväksi esimerkiksi sähköisen hankintatoiminnan kehittäminen. Suomen tietohallintolaki lienee edelleenkin ainutlaatuinen sen kattaessa koko julkisen hallinnon (valtio ja kunnat), kun taas useiden muiden maiden toimijoiden toimivalta ja tehtävät on usein rajattu valtionhallintoon. Esimerkkejä eri maiden virastoista tai vastaavista organisaatioista: Viro: Riigi Infosüsteemi Amet (RIA, Tanska: Digitaliseringsstyrelsen (http://www.digst.dk) Norja: Direktoratet for forvaltning og IKT (Difi, Singapore: Infocomm Development Authority, (IDA, Portugali: Agência para a Modernização Administrativa (AMA,

19 14 (14) Ranska: Assistance Technique France (Adetef, Italia: Concessionaria Servizi Informativi Pubblici (Consip, Luxemburg: Centre des technologies de l information de l Etat (CTIE, Ruotsissa oli aiemmin Verva-niminen palvelukeskus, jolla oli myös ohjaustehtäviä, mutta se lakkautettiin lähinnä poliittisista syistä hallituskoalition vaihtuessa ja sen tilalle perustettiin E-delegationen (www.edelegationen.se). Sillä on pieni sihteeristö ja komiteassa on edustettuna isot virastot. Muutoksen perustelut olivat poliittisia. Isossa-Britanniassa vastaava toiminta on pääministerin toimiston (Cabinet Office) osana nimellä Government Digital Service (GDS, digital.cabinetoffice.gov.uk). Saksassa kehittämistehtäviä on hajautettu eri osavaltioille. Esimerkiksi Bremen on ollut vetovastuussa useista kehittämishankkeista.

20 1(2) LUOTTAMUKSELLINEN 2.11 Toteutetaan viipymättä kansallinen sähköinen palveluväylä ja sähköinen tunnistautuminen kustannustehokkaasti sekä Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen (Kansallinen palveluarkkitehtuuri). (VM) Esityksen substanssiydin Kokonaisuutta kutsutaan ICT2015 työryhmän loppuraporttiin perustuen yhteisnimityksellä Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja sen keskeiset osat ovat palveluväylä, sähköinen tunnistaminen ja sähköiset palvelukanavat (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille). Palveluväylä mahdollistaa tiedon välityksen organisaatioiden välillä yhdenmukaisesti sovituilla tavoilla (yhtenäiset tiedon kuvaukset, rajapintakuvaukset ja standardit) perustuen avoimiin rajapintoihin ja keskeisten osien osalta avoimeen lähdekoodiin. Hallinnon tietojärjestelmien nykyisestä laajasta päällekkäisestä saman tiedon tallennuksesta ja lukuisista yksittäisistä integraatioratkaisuista siirrytään yhtenäiseen standardoituun ja keskitetysti hallinnoituun malliin, joka mahdollistaa tietojärjestelmien kehittämisen kustannustehokkaammin ja nopeammin. Samalla sekä kehitettävien sähköisten palvelujen että hallinnon operatiivisten tietojärjestelmien laatu paranee. Palveluväylän toteuttamisessa hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet Viron kanssa ja palveluväylä tulee pohjautumaan Viron kansalliseen X-road ratkaisuun. Kansallisessa sähköisessä tunnistamisratkaisussa valtio takaa kansalaisten sähköisen identiteetin ja tunnistusvälineitä voidaan tuottaa markkinaehtoisesti. Tämä mahdollistaa kaikki kansalaiset kattavan, luotettavan ja tietoturvallisen pohjan sähköiselle tunnistamiselle, sähköisen tunnistuksen välineiden markkinoiden laajenemisen, vahvistaa markkinaehtoista kilpailua ja luo puitteet uusien kehittyneiden tunnistusvälineiden pääsemiseksi markkinoille. Samalla ratkaisussa valmistaudutaan täyttämään tulevat EU-regulaation vaatimukset rajat ylittävälle sähköiselle tunnistamiselle. Lisäksi luodaan tällä hetkellä puuttuvat kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja kansalaisten roolien ja valtuutusten hallintaan sekä kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat toimialat ylittävät yhteiset sähköiset palvelukanavat. Tietosuojan takaamiseksi luodaan kansalaisille omien julkisen hallinnon rekisteritietojen katselu ja tiedon välityksen hallintapalvelu. Palveluarkkitehtuurin avulla voidaan merkittävästi parantaa kansallista tietojärjestelmien yhteentoimivuutta erityisesti julkisessa hallinnossa. Yhteentoimivuuden lisäksi Palveluarkkitehtuuri luo aiempaa paremmat liiketoimintaedellytykset yrityksille ja erityisesti PK-sektorille, sillä uusi toimintamalli ja avoimet rajapinnat parantavat niiden edellytyksiä osallistua julkisiin ICT-hankintoihin sekä mahdollisuuksia luoda uusia innovatiivisia palveluja julkista tietoa hyödyntäen (liittyy myös RAPO 2.13 kohtaan). Palveluarkkitehtuurin toimeenpanotason vastuut organisoidaan virastotasolle valtiovarainministeriön hallinnonalalle (liittyy myös RAPO 3.9 kohtaan). Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Suorat budjettivaikutukset ovat vuosina kehysten mukaisesti 120 miljoonaa euroa sisältäen vielä kohdentamattoman kehysvarauksen. Kestävyysvaikutusten osalta arvioidaan, että Palveluarkkitehtuurin ollessa täysimääräisesti julkisen hallinnon (valtio ja kunnat) käytössä, se vaikuttaa kaikkien hallinnonalojen toimintaa tehostavasti, helpottaen hallinnon tietojärjestelmien ja virtaviivaistaen toimintaprosessien kehittämistä, samalla luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityissektorille, jolloin kansallinen kokonaisvaikutus

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari 14.11.2014 Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma Perustuu ICT2015 työryhmän raporttiin 21 polkua kitkattomaan Suomeen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen Kuntien ICT-palvelut rakenneuudistuksessa 26.2.2015 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Hallituksen rakennepolitiikan linjaukset Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 18.12.2013 Page 2 Osasto 3 pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Kansallinen tunnistusratkaisu Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa? Kykyä vastata kansallisesti tulevaisuuden haasteisiin digitalisoituvassa maailmassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Suomi.fi-palvelut. Kokonaisuuden ja palveluiden esittely lyhyesti Versio 1.0

Suomi.fi-palvelut. Kokonaisuuden ja palveluiden esittely lyhyesti Versio 1.0 Suomi.fi-palvelut Kokonaisuuden ja palveluiden esittely lyhyesti 15.12.2015 Versio 1.0 Suomi.fi Suomi.fi-palvelukokonaisuus Kansalaiselle / yritykselle: -Yksi identiteetti, monta roolia - (Vahva) tunnistautuminen

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 10.11.2015 Versio: 1.99 viitearkkitehtuurin yhteenveto 10.11.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää? Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää? 17.2.2016 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Tiedon hallinnan ja tietohallinnon yleislainsäädäntö Hallinnon yhteisten ICT-palvelujen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Hallituksen esitys 59/2016vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista Liikenne- ja viestintävaliokunta

Hallituksen esitys 59/2016vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallituksen esitys 59/2016vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 29.4.2016 Liikenne- ja viestintävaliokunta Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain tarkoituksena on parantaa julkisten

Lisätiedot

Uutta tulossa XBRL, tulorekisteri, KaPa. Jukka Kyhäräinen Tietovirtayksikkö

Uutta tulossa XBRL, tulorekisteri, KaPa. Jukka Kyhäräinen Tietovirtayksikkö Uutta tulossa XBRL, tulorekisteri, KaPa Jukka Kyhäräinen Tietovirtayksikkö 28.11.2014 Sisältö XBRL Tulorekisteri Kansallinen palveluarkkitehtuuri palveluväylä palvelunäkymät tunnistus roolien ja valtuutusten

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallinen palveluväylä JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallisen palveluväylän yleiskuva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Luonnos 10.12.2013 TORI-hankkeen lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

2.'-\ ~ VALTIOVARAI N M IN ISTERI Ö Asettamispäätös VMI40:04/2013

2.'-\ ~ VALTIOVARAI N M IN ISTERI Ö Asettamispäätös VMI40:04/2013 ~ VALTIOVARAI N M IN ISTERI Ö Asettamispäätös VMI40:04/2013 2.'-\.9.2014 Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman palvelunäkymien toteuttamishankkeen, sen ohjausryhmän ja tuotetukiryhmän asettaminen

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö 13.9.2016 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.5.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Tämä työsuunnitelma

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys 59/2016 vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista Hallintovaliokunta

Hallituksen esitys 59/2016 vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista Hallintovaliokunta Hallituksen esitys 59/2016 vp laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 18.5.2016 Hallintovaliokunta Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain tarkoituksena on parantaa julkisten palvelujen

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

VnP: Palvelut ja tiedot käytössä. Luonnos v O-P Rissanen

VnP: Palvelut ja tiedot käytössä. Luonnos v O-P Rissanen VnP: Palvelut ja tiedot käytössä Luonnos v 0.45 10.9.2013 O-P Rissanen Periaatepäätöksen tavoitteet Yhdistää tehdyt esitykset ja päätökset yhdeksi kokonaisuudeksi sekä kuvata ja tarvittaessa linjata niitä

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Versio 1.0.1, 26.4.2016 Sisältö Yleistä... 3 Visio: Kaupunkien palvelukehitys rajapinnat edellä... 5 Yhteiset tavoitteet... 6 Avoimuus käytössä ja kehityksessä...

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila

Lisätiedot

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet 2012 11.06.2013 Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeet KuntaIT-yksikön kehittäjäverkostotoiminnasta 2007-2008 ja kuntien

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,

Lisätiedot

Palvelunäkymät - Kuntien palvelut uudistuvaan Suomi.fi-verkkopalveluun

Palvelunäkymät - Kuntien palvelut uudistuvaan Suomi.fi-verkkopalveluun Palvelunäkymät - Kuntien palvelut uudistuvaan Suomi.fi-verkkopalveluun Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma 14.9.2016, Kuntamarkkinat Jani Ruuskanen, Väestörekisterikeskus Tausta lyhyesti Palvelunäkymät

Lisätiedot

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano 25.5.2011 Arja Terho Käsittely Valtioneuvostolta eduskunnalle 11/2010 Eduskunta: Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon 12/2010 Hallintovaliokunnan lausunto

Lisätiedot

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja Digitalisoidaan julkiset palvelut Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja 31.5.2016 2 3 Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Palveluväylä tuotantoon! Marraskuun KaPA-päivä 26.11.2015. Kehittämispäällikkö Pauli Kartano / VM Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK

Palveluväylä tuotantoon! Marraskuun KaPA-päivä 26.11.2015. Kehittämispäällikkö Pauli Kartano / VM Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK Palveluväylä tuotantoon! Marraskuun KaPA-päivä 26.11.2015 Kehittämispäällikkö Pauli Kartano / VM Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK Palveluväylän tuotantokäyttö alkoi 18.11 Sitä edelsivät: º Viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot