1(3) VM/KAO Rakennepoliittinen ohjelma. Toimenpide 3.5

Transkriptio

1 VM/KAO (3) Rakennepoliittinen ohjelma Toimenpide 3.5 Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d :n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan. Esityksen subtanssiydin Valtioneuvostolle annettaisiin kuntarakennelaissa oikeus päättää kuntaliitoksista kaupunkiseuduilla viime kädessä vastoin kunnan tahtoa. Laissa määriteltäisiin kaupunkiseutuja koskevat kuntien liitoskriteerit sekä menettely. Lain tavoitteena on varmistaa kuntauudistuksen toteuttaminen aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen ydinalueella. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Esityksen taloudelliset vaikutukset riippuvat kriteereiden mukaisista kunnista, valtioneuvoston toimivallan käytöstä, kuntaliitoksien toteutuksesta sekä pitkällä aikavälillä saavutettavista hyödyistä. Toimivallan käyttöön liitettävillä menettelysäännöksillä eli erityisillä kuntajakoselvityksillä on vaikutusta talousarvioon vuosina Lopputuote Hallitus linjaa kriteerit ja menettelyn 11/2013 (luokka C). Hallituksen esitys kuntarakennelain täydentämiseksi valmistellaan syksyn 2013 aikana. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevättalvella Lain olisi tarkoitus tullavoimaan kesällä Valtioneuvosto voisi päättää mahdollisista kuntaliitoksista siten, että ne voisivat tulla voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Toimenpide 3.6 Varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto. Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Kannustetaan kuntia etenemään itse käynnistämillään kuntaliitosselvitysalueilla. Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi valtiovarainministeriö asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän. Kuntajakoselvitykset toteutetaan kuntarakennelain edellyttämässä aikataulussa. Esityksen substanssiydin Alueen 14 kunnasta 12 kuntaa ovat käynnistäneet omat kuntajakoselvityksensä. Ministeriön asettama metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys käynnistynee joulukuussa Erityisen selvityk-

2 2(3) sen tavoitteena on alueen kokonaisedun näkökulmasta selvittää riittävät kuntarakennevaihtoehdot. Kuntajakoselvitykset valmistunevat syksyyn 2014 mennessä, jolloin päätöksenteko mahdollisesti toteutettavista liitoksista tapahtuu. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Koska liitosselvitykset ovat vasta käynnistyneet, ei tässä vaiheessa ole mahdollista esittää niiden vaikutuksia valtion budjettiin eikä sitä, miten ehdotukset tulevat vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä välillisesti. Em. vaikutukset riippuvat mm. siitä, tapahtuuko liitoksia, mahdollisten liitosten toteutuksesta sekä useista toimintaympäristötekijöistä. Lopputuote Hallitus päättää toimenpiteen sisällöstä vuoden 2015 alkuun mennessä (luokka E). Kunnat päättävät liitoksista todennäköisesti vuonna Mahdolliset liitokset tulisivat todennäköisesti voimaan vuonna 2017 valtuustokauden alussa. Varaumat Toimenpiteen kokonaistaloudelliset vaikutukset riippuvat mm. siitä, tapahtuuko liitoksia, liitosten toteutuksesta, yhdistyvien kuntien talouden tilanteista ja päätöksistä liittyen mm. uuden kunnan palvelutarjontaan ja verkkoihin sekä maksujen ja verojen tasoon. Asiaan vaikuttavat myös metropolihallinnosta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta tehtävät ratkaisut. Toimenpide 3.7 Perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Tämän tulee varmistaa se, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- ja asuntotavoitteet täyttyvät. Metropolihallinto hoitaisi sille osoitetut seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Metropolihallintoon liittyvän lainsäädännön valmistelu käynnistetään nopealla aikataululla rinnan kuntaliitosselvitysten kanssa. Valmistelussa metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä esiselvityksen mukaisesti alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen. Esityksen substanssiydin Valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän toimikausi päättyy Työryhmän tavoitteena on valmistella hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvien metropolihallintoa koskevien linjausten pohjalta sekä ottaen huomioon alueen kuntarakenteen kehitys ja metropolialueen esiselvitys tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet metropolihallinnon perustamiseksi alueelle. Työryhmän tulee valmistella ehdotukset hallintomallista, rahoitus- ja päätöksentekojärjestelmästä, metropolihallinnon tehtävistä, metropolihallinnon, valtion, kuntien ja muiden toimijoiden välisestä toimivallasta ja työnjaosta sekä

3 3(3) metropolihallinnon aluerajauksista. Työryhmän tulee antaa väliraportti 2014 maaliskuun loppuun mennessä. Lopulliset ehdotuksensa työryhmän tulee valmistella hallituksen esityksen muotoon. Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Koska valmistelutyö mm. taloudellisten vaikutusten osalta on vasta aloitettu, ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista esittää miten ehdotukset tulevat vaikuttamaan valtion budjettiin suoraan tai miten ehdotukset tulevat vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä välillisesti. Lopputuote Hallitus päättää toimenpiteen sisällöstä vuoden 2015 alkuun mennessä (luokka E). HE annetaan kevätistuntokauden 2016 alussa ja lainsäädäntö tulisi voimaan siten, että uusi hallintorakenne olisi käyttöön otettavissa vuoden 2017 alusta lukien. Varaumat Toimenpiteen jatkovalmistelun kannalta keskeisiä ratkaistavia asioita ovat metropolihallinnon oikeudellinen muoto, toimialue, rahoitusjärjestelmä, tehtävät ja metropolihallinnon suhde alueen kuntiin. Vaikuttava seikka on myös alueen kuntarakenteen kehitys.

4 Päätösmuistio 1 (2) LUOTTAMUKSELLINEN Talouspoliittinen ministerivaliokunta Talouspoliittinen ministerivaliokunta 1. puoltaa, että erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kohdan 2.11 ja myös kohdan 3.9 tavoitteiden toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asettaa ohjelman (Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma) ja sille poikkihallinnollisen ohjausryhmän. 2. puoltaa, että kyseiseen kokonaisuuteen, josta ICT 2015 työryhmän raporttiin perustuen käytetään nimitystä Kansallinen palveluarkkitehtuuri, sisältyvät seuraavat osat ja niiden toteutusperiaatteet: kansallinen palveluväylä, joka toteutetaan Viron X-road ratkaisuun perustuen avoimilla rajapinnoilla ja avoimella ohjelmakoodilla, ja jonka käyttöön julkinen hallinto velvoitetaan ja jota tuetaan suunniteltavan siirtymäaikataulun puitteissa kansallinen sähköinen tunnistusmalli, jossa valtio takaa kansalaisen sähköisen identiteetin ja jossa tunnistusvälineitä voidaan tuottaa markkinaehtoisesti kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat yhteiset palvelukanavat ja tietosuojan takaamiseksi kansalaisten osalta omien julkisen hallinnon rekisteritietojen katselu ja tiedon välityksen hallintapalvelu ohjelman toimeenpanon ja toteutettavien kokonaisuuksien jatkuvan ylläpidon ja valvonnan edellyttämät ohjaus- ja hallintamallit Kokonaisuus toteutetaan valtiovarainministeriön ohjauksessa viipymättä ja kustannustehokkaasti Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen sekä tietosuoja ja tietoturvanäkökohdat huomioiden. Kansalaisten omien tietojen katselu- ja hallinnointipalvelun mahdollistamiseksi kansallisten perustietovarantojen tiedot liitetään heti ensi vaiheessa palveluväylään. Kansallisen sähköisen tunnistusmallin osalta selvitetään ja varmistetaan ne toimenpiteet, joilla pankkisektori saadaan tulemaan mukaan uuteen toimintamalliin, jotta voidaan taata kansallisesti kattava sähköisen tunnistaminen. 3. puoltaa, että kehitettävä kokonaisuus muodostaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisen kokonaisuuden, joka on osa tietoyhteiskunnan välttämätöntä infrastruktuuria ja siten keskitetysti rahoitettu. Palveluiden Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

5 2 (2) ylläpidon keskitetty rahoitus voidaan osoittaa tiedonhallinnan kehittämisestä vastaavalle virastolle. Kehittämisvaiheen investointimenoiksi on laskettu 120 milj. euroa. 4. puoltaa, että valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle mennessä ehdotus Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanovastuiden organisoinnista Väestörekisterikeskukseen perustettavaan, valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivaan, operatiiviseen yksikköön. 5. puoltaa, että valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla yhteistyössä ainakin liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ehdotus toimialat ylittävien kansalliseen tiedonhallintaan sekä ICT:n ja tiedon hyödyntämiseen liittyvien toimeenpanotason tehtävien ja palvelujen sekä niiden rahoituksen, ohjauksen ja hoitamisen organisoinnista valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivaan yhteen toimivaltaiseen viranomaiseen. Ehdotus tuodaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätettäväksi viimeistään toukokuussa 2014, jolloin päätös viraston perustamisesta voidaan tehdä osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. 6. puoltaa, että kansalliseen tiedonhallinnan kehittämiseen liittyen valtion omaa ICT-osaamista lisätään ja kehitetään. Kansallisen palveluarkkitehtuurin kustannustehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi ohjelman riittävä resursointi taataan siten, että valtiovarainministeriön ohjaustehtäviin ja toimeenpanosta vastaavan viraston käyttöön kiinnitetään alkuvaiheessa 15 henkilötyövuoden suuruinen työpanos. Toimeenpanon edetessä tarkastellaan uudelleen tarvittavan henkilötyöpanoksen suuruutta.

6 Perustelumuistio LIITE 1 (14) LUOTTAMUKSELLINEN Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset Hallituksen rakennepoliittinen ohjelman kohta 2.11 ja 3.9 (hallinnon ICT-rakenteiden osalta) Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ( ) talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi sisältää mm. ICT:n hyödyntämistä koskevia hankkeita. Ohjelman mukaan Suomen pirstaloitunut tietojärjestelmäpohja on tuottavuusongelma julkisella sektorilla ja este uusien palveluiden kehittämiselle etenkin kuntasektorilla. Samoin valtiohallinto on edelleen sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti hajautunut, mikä vaikeuttaa voimavarojen tehokasta kohdentumista ja yhteisten linjausten läpiviemistä ja heikentää tätä kautta saavutettavaa tuottavuushyötyä ja vaikuttavuutta sekä saa aikaan päällekkäistä työtä. Hallituksen mielestä kansalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisten palvelujen osuutta on lisättävä siten, että palvelut voidaan jatkossa hoitaa laadukkaasti nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan (kohta 2.11) Toteutetaan viipymättä kansallinen sähköinen palveluväylä ja sähköinen tunnistautuminen kustannustehokkaasti sekä Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen sekä (kohta 3.9.3) Palvelurakenteita ja toimintoja uudistetaan sekä keskushallinnossa että aluehallinnossa valtionhallinnon tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Osana rakennepoliittisen ohjelman valmistelua on keskusteluun noussut tarve toimialat ylittävien kansalliseen tiedonhallintaan sekä ICT:n ja tiedon hyödyntämiseen liittyvien toimeenpanotason tehtävien organisoinnille valtiovarainministeriön alaiseen virastoon tai laitokseen, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja sähköisen asioinnin edistämiseksi. 1 Kansallinen palveluarkkitehtuuri Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten lisäksi julkaistussa ICT 2015 työryhmän raportissa on nostettu kansallisen selviytymisstrategian 1. kriittiselle polulle yhtenäisen Kansallisen palveluarkkitehtuurin luominen, jota varten hallituksen puolivälikehysriihessä maaliskuussa 2013 tehtiin 120 miljoonan euron varaus. Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

7 2 (14) Tähän kokonaisuuteen, josta ICT 2015 työryhmän raporttiin perustuen käytetään nimitystä Kansallinen palveluarkkitehtuuri, sisältyy seuraavat osat: kansallinen palveluväylä kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja kansalaisten roolien ja valtuutusten hallintaan kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat yhteiset palvelukanavat ja tietosuojan takaamiseksi kansalaisten osalta omien julkisen hallinnon rekisteritietojen katselu ja tiedon välityksen hallintapalvelu ohjelman toimeenpanon ja toteutettavien kokonaisuuksien jatkuvan ylläpidon, kehittämisen ja valvonnan edellyttämät ohjaus- ja hallintamallit kansallisen palveluarkkitehtuurin edellyttämät tietoturvaratkaisut ja hallintamallit Kuva 1: Kansallinen palveluarkkitehtuuri Keskeinen tavoite Kansallisen palveluarkkitehtuurin luomisessa on taata yhteentoimivuuden merkittävä paraneminen erityisesti julkisen hallinnon organisaatioiden ja tietojärjestelmien välillä, mutta myös koko yhteiskunnassa, ja samalla luoda paremmat edellytykset uudelle liiketoiminnalle ja kansantalouden kasvulle ICT:n tehokkaammalla hyödyntämisellä kaikilla yhteiskunnan alueilla. Yhteentoimivat tietojärjestelmät mahdollistavat kehittyneiden palveluiden rakentamisen eli palvelut, jotka ovat jopa täysin automatisoituja. Tällöin kansalaisen tai yrityksen ei tarvitse tehdä mitään (vrt. esitäytetty veroilmoitus). Tärkeää on samalla taata, että kansalainen omistaa omat tietonsa eli tulee luoda palvelu, jossa kansalainen voi nähdä ja hallinnoida itseään koskevien tietojen välittymistä. Tällöin tietosuojakysymykset voidaan ratkaista kansalaisten eduksi. Kansallisen palveluarkkitehtuurin keskeisenä tavoitteena on tiedon maksimaalisen hyödyntämisen mahdollistaminen, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan luoda mahdollisimman laadukkaat täysin automatisoidut tai säh-

8 3 (14) köiset palvelut aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin seuraavilla periaatteilla: Tieto tallennetaan yhteen kertaan ja haetaan tarvittaessa tarvittaessa ns. primäärirekisteristä/-tietovarannosta (rekisterit ja tietovarannot) Tieto välitetään yhdenmukaisella keskitetyllä tavalla (standardit ja rajapinnat) Sähköinen tunnistaminen sekä roolit ja valtuutukset tehdään yhteisellä mallilla (helppokäyttöiset tunnistusvälineet, valtio takaa henkilöiden sähköisen identiteetin) 2 Kansallinen palveluväylä Nykytilanteessa yhteydet ja viestien välitys organisaatioiden välillä perustuu kirjaviin käytäntöihin, jonka vuoksi samoja tietoja tallennetaan lukuisia kertoja eri tietojärjestelmiin. Tiedon välitykseen organisaatioiden välillä on erittäin monia tapauskohtaisesti rakennettuja erillisratkaisuja. Näistä syistä johtuva pirstaloituneisuus vaikeuttaa merkittävästi organisaatioiden tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tekee nykyisten ja uusien palvelujen kehittämisestä kallista. Palveluväylän avulla nämä käytännöt voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti ja tehokkaasti yhteisesti määritellyillä periaatteilla. Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskokonaisuus, joka luo helpon ja tietoturvallisen tavan kytkeytyä sekä julkisen hallinnon että yritysten ja kolmannen sektorin tarjoamiin tietovarantoihin ja sähköisiin palveluihin kustannustehokkaalla tavalla. Kukin palveluväylään liitetty järjestelmä hallitsee omia tietojaan sekä vastaa siitä, että muiden tarvitsemat tiedot ovat saatavissa palveluväylän kautta ottaen huomioon tietojen käsittelyyn ja käyttöön liittyvät mahdolliset rajoitukset. Palveluväylän loppukäyttäjähyödyt syntyvät palveluväylään kytketyistä tiedoista ja palveluista. Palveluväylän arvo on sen muodostamassa standardoidussa tietojen vaihdon ratkaisumallissa. Palveluväylä toteutetaan Viron X-road -ratkaisun avointa lähdekoodia hyödyntäen ja avoimilla rajapinnoilla siten, että kaikki muut olennaiset immateriaalioikeudet jäävät julkisen hallinnon omistukseen. Palveluväylän kautta välitettävät viestit voidaan tarpeista riippuen siirtää internetissä, valtion yhteisessä verkossa (VY-verkko) tai hallinnon turvallisuusverkossa (TUVE). 3 Sähköinen identiteetti 3.1 Kansallinen sähköinen tunnistusmalli Kansallisen sähköisen tunnistusmallin lähtökohtana on se, että valtio takaa henkilön sähköisen identiteetin samalla periaatteella kuin valtio takaa henkilön fyysisen identiteetin (vrt. passi ja henkilökortti). Malli koostuu valtion ja yksityisten toimijoiden muodostamasta kokonaisuudesta, joka tarjoaa kansalaisille sähköisen identiteetin, sen käyttämiseksi kansalaisille tarjottavat tunnistusvälineet ja -palvelut.

9 4 (14) 3.2 Rooli- ja valtuutuspalvelut Kansallisessa tunnistusratkaisussa valtio vastaa valtion varmentamasta henkilön sähköisestä identiteetistä jokaisen mahdollisuudesta saada sähköisen tunnistamisen ilmainen tai edullinen perusväline (tällä hetkellä HST-kortti, tulevaisuudessa mahdollisesti myös muita välineitä) vahvan sähköisen tunnistustoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta lainsäädännön mukaisesti valtion varmennetoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta valtion varmenteiden tuottamisesta ja tarjoamisesta tunnistusvälineiden tuottajille tunnistusportaalin tarjoamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta Sähköisten palvelujen tarjoajat voivat hyödyntää valtion tunnistusportaalia veloituksetta ja hyödyntää sitä palvelussaan sovituilla ehdoilla. Tunnistuspalveluiden tuottajien olisi mahdollista jatkossa laskuttaa esimerkiksi loppukäyttäjiä (kansalaiset) tunnistusvälineistä ja sähköisten palveluiden tuottajia tunnistukseen liittyvistä erilaisista lisäpalveluista. Uudistuksen myötä tunnistusmarkkinoiden uskotaan toimivan aikaisempaa paremmin ja tunnistamiseen liittyvien yksikköhintojen laskevan. Ratkaisulla pystytään lisäämään yritysten mahdollisuuksia tehdä sähköistä liiketoimintaa ja asiointia, edistämään tunnistusvälineiden evoluutiota ja mahdollistaa uusien toimijoiden helpompi mukaan tulo tunnistusmarkkinoille. Kansalaiset valitsevat haluamansa tunnistusvälineen markkinoilla olevilta toimijoilta omien tarpeidensa perusteella. Tunnistusvälineitä voivat olla esimerkiksi nykyisten tunnistuspalvelutarjoajien ratkaisut kuten mobiilitunnistus mobiililaitteella, USB-tikku, HST-kortti, varmenteisiin perustuvat uudet pankkitunnistusratkaisut tai aivan uudet markkinaehtoiset innovaatiot. Julkisten ja muiden palvelujen käyttö voi jatkua myös nykyisillä Viestintäviraston valvomilla tunnistusmenetelmillä jatkotyössä sovittavien menettelyjen puitteissa. Ratkaisulla voidaan helpottaa sähköisten palvelujen tarjoamista, kun maksuttoman tunnistuspalvelun voi ottaa käyttöön omassa palvelussa standardin mukaisella, yksinkertaisella teknisellä liitynnällä ja yhdellä sopimuksella. Sähköisten palvelujen tarjoajat voivat ostaa markkinoilta myös tunnistusportaalia hyödyntäviä lisäpalveluita. Uudella kansallisella tunnistusratkaisulla varaudutaan myös EU-lainsäädännöstä tulossa oleviin rajat ylittävää tunnistusta koskeviin entistä tiukempiin tietoturvavaatimuksiin. Kansallisen tunnistusratkaisun hankesuunnitelmaa tarkennetaan v lopussa. Hankkeesta vastaa valtiovarainministeriö. Palveluiden tuottajasta päätetään hankkeen aikana. Rooli- ja valtuutuspalvelun kehittäminen liittyy kiinteästi kansallisen tunnistusratkaisun toteutukseen. Palvelu yhdistää eri viranomaisten ylläpitämät oikeutta luovat viranomaisrekisterit (esimerkiksi kaupparekisteri) henkilön sähköiseen tunnistamiseen, mikä mahdollistaa pääsyn sähköisiin palvelui-

10 5 (14) 3.3 Tavoitettavuustiedon hallintapalvelu hin tietyn roolin mukaan tai asioinnin toisen puolesta tai organisaation valtuuttamana. Palvelu suunnitellaan ja toteutetaan hankkeessa, jota johtaa VM yhteistyössä TEM:n kanssa. Rooli- ja valtuutuspalvelu korvaa valmistuttuaan nykyisen yritystunnistamiseen tarkoitetun KATSO-palvelun, jota tuottaa tällä hetkellä Verohallinto. Rooli- ja valtuutuspalvelu rakennetaan alkuvaiheessa julkishallinnon käyttöön, mutta sitä tarjotaan myös muun yhteiskunnan käyttöön. Tavoitettavuustieto ja sen hallinta liittyy keskeisesti julkisen hallinnon palveluiden sähköistämiseen ja viranomaisten sähköiseen viestintään asiakkaiden kanssa. Tavoitettavuustieto kertoo sähköisiä asiointipalveluita tuottaville julkisen hallinnon organisaatioilla palvelua käyttävän asiakkaan virallisen sähköisen toimitusosoitteen (tavoitettavuustiedon), joka on valtion tuottama asiointitili. Sähköinen tavoitettavuustieto olisi lähtökohtaisesti tallennettu keskitettyyn paikkaan ja olisi sähköinen toimitusosoite, mutta kansalainen voisi erikseen muuttaa toimitusosoitteeksi myös fyysisen postiosoitteen. Tavoitettavuustiedon toteutusmalli ratkaistaan osana Kansallisen asiointitilin kehittämistä. 4 Palvelukanavat 4.1 Kansalaisen näkymät Nykyisen julkisen hallinnon palvelut kansalaiselle kokoavan Suomi.fiportaalin kokemuksia hyödyntäen kehitetään uusi Kansalaisen palveluympäristö. Keskeisiä uusia kehittämiskohteita ovat Kansalaisen omien tietojen tarkistus ja hallinnointi sekä palvelujen työpöytä, joka kokoaa tunnistautuneelle kansalaiselle häntä koskevat julkishallinnon palvelut ja tietoaineistot omien asiointi- ja tietotarpeiden mukaan. Palvelussa tunnistautunut kansalainen voi muun muassa tarkastella omia rekisteri- ja palvelutietojaan. Rekisteritietojen tarkistuspalvelu otetaan käyttöön v Elämäntilannekohtaiset, poikkihallinnolliset sähköiset palveluoppaat, jotka kokoavat tiettyyn elämäntilanteeseen liittyvän julkishallinnon palvelujen kokonaisuuden kansalaiselle hänen näkökulmastaan kuvattuna. Ensimmäiset pilotit palveluoppaista (työttömäksi jääminen ja vakava sairastuminen) valmistuvat keväällä Julkisen hallinnon palvelutiedot kokoava palvelutietovaranto, jota kehitetään keskitetyksi ratkaisuksi julkisen hallinnon palvelutiedon tuottamiseen ja hallintaan sekä hallinnon että sen asiakkaiden käyttöön. Palvelutietovarannon beta-versio valmistuu keväällä Kansallinen asiointitili, asiakkaan ja viranomaisen välinen viestinvälityskanava, jota on tarkoitus vuosien aikana kehittää olemassa olevan kansalaisen asiointitilin ja yrityksen asiointitiliä

11 6 (14) koskevien suunnitelmien pohjalta. Tämä sekä kansalaisten että yritysten ja yhteisöjen käyttöön tarkoitettu kansallinen asiointitili korvaa vähitellen pääosan viranomaisten ja asiakkaiden välisestä paperipostista. Kansalaisen palveluympäristön osia on jo olemassa ja kokoavan palvelun suunnittelu käynnistetään vuoden 2014 alussa. 4.2 Yrityksen näkymät Yritys-Suomi.fi -palvelukokonaisuus on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille, yrittämisestä kiinnostuneille sekä työnantajana toimiville, joka tarjoaa tietoa ja palveluja yritystoiminnan käynnistämiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Yrityssuomi.fi-portaalin kokemuksia hyödyntäen kehitetään Yrityksen palveluympäristö, jossa keskeisiä uusia kehittämiskohteita ovat: Yritys-Suomi.fi verkkopalvelun yhteyteen rakenteilla oleva yritysten työpöytä, Oma-Yritys-Suomi palvelu, joka kokoaa tunnistautuneelle käyttäjälle yritystä koskevat julkishallinnon palvelut ja tietoaineistot yrityksen edustajan asiointi- ja tietotarpeiden mukaan. Asiointitili, asiakkaan ja viranomaisen välinen viestinvälityskanava, jollainen kehitetään vuosien aikana kansallisena ratkaisuna myös yritysten käyttöön. Rooli- ja valtuutuspalvelu, jonka avulla varmistetaan yrityspalveluissa mm. se, onko asioivalla henkilöllä oikeus asioida yrityksen tai yhteisön puolesta. Asiakaspalvelutehtävissä toimivan virkailijan rakenteilla oleva Oma-Yritys-Suomi-työpöytä, joka uudistaa palveluprosessit ja kokoaa yhteen asiakaspalvelutyössä tarvittavan oikean ja ajankohtaisen tiedon, välineet ja työkalut. Yrityksen palveluympäristön osia on jo olemassa ja kokoavan palvelun joitakin elementtejä toteutetaan osana Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADE-ohjelman) toteutusta. Täydentävien elementtien suunnittelu käynnistetään vuoden 2014 alussa. 4.3 Virkamiehen näkymät julkisen hallinnon yhteentoimivuuspalvelut Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanossa edistetään julkisen palvelutuotannon yhteentoimivuutta kehittämällä seuraavia hallinnon yhteisiä yhteentoimivuuspalveluja: Julkisen hallinnon palvelutietovarannon suunnittelu- ja toteutushankkeessa luodaan julkisen hallinnon palvelujen kuvailutiedot sisältävän tietovarannon betaversio, joka valmistuu loppukeväästä Tarkoituksena on jakaa julkisen hallinnon palvelujen vakio-

12 7 (14) muotoiset kuvailutiedot avoimen rajapinnan kautta maksutta käytettäväksi eri palveluissa. Avoimen datan portaali on osa avoimen tiedon ohjelmaa. Projektissa toteutetaan keväällä 2014 valmistuva avoimen datan palvelu, johon julkisen hallinnon tietovarannot kuvaillaan keskitetysti ja varmistetaan kyseisten tietovarantojen mahdollisimman helppo tunnistaminen, tekninen saatavuus, saavutettavuus ja käyttöönotto. Palvelu toimii ns. datakatalogina saatavilla oleville avoimille tietovarannoille, niiden rajapinnoille ja näihin liittyville käytännöille. Yhteentoimivuusportaali ja siitä tuotettava uusi versio on keskeinen työkalu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin, toiminnan, tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisessä. Portaali kokoaa julkisen hallinnon yhteentoimivuutta edistävää suunnittelutietoa ja mahdollistaa tiedon jakamisen ja uudelleenkäytön. Julkisen hallinnon yhteinen metatietopalvelu, jonka kautta julkisen hallinnon tietojärjestelmien tuottajat ja kehittäjät sekä tietojärjestelmät saavat käyttöönsä yhteiset sanastot, ontologiat ja muut tarpeelliset luokitukset. Metatietopalvelu edistää tietojen tehokkaampaa hyödyntämistä, avointa ja sujuvaa saatavuutta, löytymistä ja säilymistä, tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tietojärjestelmäsuunnittelun tehokkuutta. Julkisen hallinnon yhteinen asiakastietovaranto, jonka rakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan, mahdollisesti pilotoimalla yritysasiakkaiden tietojen kokoamista asiakastietovarantoon. Kussakin palvelutilanteessa erikseen määritellyillä julkisen hallinnon toimijoilla olisi rajattu pääsy asiakastietovarannossa oleviin asiakkaan palvelutietoihin palvelutarpeen mukaan joko asiakkaiden itsensä antamien tai lainsäädännöllä määriteltyjen oikeuksien mukaisesti. Avoimet yhteentoimivuuspalvelut edistävät yhteiskunnan tuottavuutta. Palvelut edistävät demokraattista läpinäkyvyyttä hallinnon toimintaan (tietoaineistojen avaaminen), alentavat uusien sähköisten palvelujen kehittämis- ja elinkaarikustannuksia (kehittämisen tukimateriaalit, valmiit komponentit, avoimen datan hyödyntäminen ja palvelutietovaranto perustietoresurssina), luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille ja yksityisille kansalaisille, vähentävät kansalaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa ja tuottavat uusia aineistoja koulutuksen ja tutkimuksen tueksi.

13 8 (14) 5 Ohjaus- ja hallintamalli 5.1 Palveluarkkitehtuuriohjelman yleinen organisointi ja toimialat ylittäviin ICT-asioihin liittyvien virastotason toimeenpanovastuiden selvitystyö Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman hallinnan organisointi järjestetään siten, että kokonaisuuden yhtenäinen ja tehokas johtaminen ja eteneminen voidaan taata. Tämä edellyttää sitä, että kokonaisuuteen liittyen tunnistetaan keskeiset tehtävät ja toimivaltuudet sekä niiden liitynnät ja yhteydet nykyisiin eri toimijoiden tehtäviin ja toimivaltuuksiin. Toiminnan ohjaus, organisointi ja tehtävien jako toteutetaan siten, että tehokas ohjaus ja tuloksellinen toiminta mahdollistetaan ministeriö-, virasto- ja palvelutuottajatasoilla. Ohjelman ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto yhteistyössä hallinnon ja sidosryhmien kanssa. Kokonaisuuden suunnittelussa otetaan heti alusta lähtien huomioon, että rakennettaville palveluille tunnistetaan sitä hankevaiheen jälkeen ylläpitävä taho (toimivaltainen viranomainen). Tavoitteena on koota nämä palvelujen omistajuuteen sekä kokonaisuuteen kuuluvat viranomaistehtävät ja kehittäminen yhteen valtiovarainministeriön hallinnonalan valtion virastoon, joka lähtökohtaisesti perustetaan olemassa olevan viraston tai virastojen pohjalle organisoimalla tehtäviä uudelleen. Näihin liittyvät vaihtoehdot selvitetään. Toiminnan vaiheittaisen käyttöönoton mahdollistamiseksi tehtäviä voidaan antaa nykyisten virastojen hoidettavaksi siten, ettei tehtävien antaminen estä jatkossa organisoinnin yhtenäisen kokonaisratkaisun toteuttamista. Ohjelman alustava organisointimalli on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 2: Kansallinen palveluarkkitehtuuri ohjelman sisältö

14 9 (14) Jotta hallituksen asettamat tavoitteet voidaan täyttää tehokkaasti, edellyttää palveluarkkitehtuurin luominen rahallisen panoksen lisäksi pikaista hankeja pysyvän hallinnan organisointia, jossa ensisijaisena kansainvälisenä mallimaana on Viro (kansainvälinen vertailu ks. kohta 5.5). Virossa, jossa on käytössä kattava ja kustannustehokas kansallinen palveluarkkitehtuuri, on kokonaisuuden hallinnointiin kiinnitetty n. 90 erittäin korkeatasoisen osaamisen omaavaa virkamiestä kansalliseen virastoon (Riigi Infosüsteemi Amet, ks. Tämä on yksi tärkeä syy sille, että Viro on onnistunut luomaan toimivan kokonaiskonseptin julkisen sektorin yhteentoimivuuden ratkaisemiseen, edelleen kehittämiseen, seurantaan ja ylläpitoon. Vastaava organisointimalli on Viron lisäksi useassa muussa EU-maassa. Julkisen sektorin kyvykkyyden kannalta on tärkeää varmistaa, että myös vakituisina virkamiehinä on tarpeeksi teknologian ja julkisen sektorin toiminnan tuntevia johtajia ja asiantuntijoita. Keskeisiä virkavastuuseen perustuvia tehtäviä ei voida ulkoistaa konsulteille, vaikka konsulttien käyttö on monessa tilanteessa perusteltua. Julkisen hallinnon tietopoliittisten ja strategisten tavoitteiden toimeenpanon kannalta on erittäin tärkeää järjestää tehokkaan tiedon hyödyntämisen edellyttämät selkeät rakenteet. Suomen hallintomallissa lähtökohtana on se, että ministeriöt valmistelevat hallituksen päätökset omien toimialueidensa osalta ja ohjaavat toimialueensa virastoja. Tilaaja-tuottajamallin mukaisesti lähtökohtana on se, että virastot tilaavat palvelut palvelukeskuksilta tai muilta palveluntarjoajilta. Esim. liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa Liikennevirastoa, joka valvoo ja tilaa Suomen liikenneinfrastruktuuriin liittyvät palvelut palveluntarjoajilta. Vastaava rakenne puuttuu tiedon hyödyntämisen ja tietoteknologian toimialueelta kokonaan. Valtiovarainministeriöllä on tietohallintolain perusteella ohjausvalta ja perustettava TORI-palvelukeskus tulee tuottamaan palvelut (v loppuun asti Valtion IT-palvelukeskus), mutta toimeenpanoa edistävä, valvova ja kehittämisestä vastaava organisaatio (työnimeltään Tietovirasto) puuttuu Suomesta. Tämän vuoksi poliittisten ja strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ei nykyrakenteella kyetä tekemään niin tehokkaasti kuin se olisi mahdollista. Tavoitetila selkeämmän ja tehokkaamman rakenteen osalta on seuraavan kuvan mukainen. Kuva 3: Selkeät tietohallinnon rakenteet

15 10 (14) Viraston ydinvastuualueena olisivat toimialat ylittävien kansalliseen tiedonhallintaan sekä ICT:n ja tiedon hyödyntämiseen liittyvät virastotason toimeenpanovastuut valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon ohjauksessa. Keskeiset vastuualueet ovat seuraavat: Kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittäminen, omistajuus ja valvonta Kansallisen ICT-strategian ja tietopoliittisten tavoitteiden toimeenpano valtiovarainministeriön ohjauksessa Kansallisen yhteentoimivuuden edellyttämien standardien ja spesifikaatioiden laatiminen Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, ylläpito, hallinnon ohjeistaminen ja toimeenpanon ohjaus/valvonta Yhteisten sähköisten palvelujen (esim. omat rekisteritiedot -palvelu, sähköinen tunnistaminen, asiointitilit, suomi.fi) omistajuus ja kehittäjävastuu Yhteisten toimialariippumattomien palvelujen omistajuus ja tilaaminen TORI-palvelukeskukselta ja mahdollisesti muilta palvelukeskuksilta (kuntien osalta) Valtion ICT-hankesalkun operatiivinen hallinta ja hankkeiden tekninen ja toiminnallinen arviointi Julkisen tiedon tehokkaan tuotannon ja hyödynnettävyyden varmistaminen Julkisen hallinnon kannalta olennainen tietoturvan tilannekuva ja valvonta TUVE operatiivinen ohjaus ja valvonta Tietojohtamiseen liittyvä yleinen osaamisen kehittäminen ja koulutusten koordinointi ICT kehittämisen ja yhteisten palvelujen käyttöönoton tuki Projektipäällikköpalvelut (esim. ketterät menetelmät) ICT-hankintojen tuki ja nopeuttaminen, esikaupalliset hankinnat, JulkICT labs Kuntien kehittämiskeskus kuntien yhteisten palvelujen osalta tarkemmin suunniteltavin osin Merkittävien sektorit ylittävien ICT-kehittämishankkeiden vetovastuu Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanon nopea eteneminen on kansallisesti hyvin tärkeää, joten se tulee käynnistää nopeasti. Lisäksi edellä kuvattujen virastotason laajempien vastuiden läpikäynti ja vastuiden organisointi edellyttää selvitystyötä. Etenemisehdotus näiden asioiden osalta on seuraava: 1. Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelman toimeenpanon organisointi Valmistellaan valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon johdolla talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle mennessä ehdotus Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanovastuiden organisoinnista Väestörekisterikeskukseen perustettavaan, valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon ohjauksessa toimivaan, operatiiviseen yksikköön.

16 11 (14) Kiinnitetään valtiovarainministeriön ohjaustehtäviin ja toimeenpanosta vastaavan viraston käyttöön alkuvaiheessa 15 henkilötyövuoden suuruinen työpanos, jota tarkastellaan uudelleen toimeenpanon edetessä. 2. Virastotason vastuiden selvitystyö Valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla yhteistyössä ainakin liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ehdotus toimialat ylittävien kansalliseen tiedonhallintaan sekä ICT:n ja tiedon hyödyntämiseen liittyvien toimeenpanotason tehtävien ja palvelujen sekä niiden rahoituksen, ohjauksen ja hoitamisen organisoinnista valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivaan yhteen toimivaltaiseen viranomaiseen. Ehdotus tuodaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätettäväksi viimeistään toukokuussa 2014, jolloin päätös viraston perustamisesta voidaan tehdä osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Keskeistä on varmistaa nopeasti Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimeenpanon eteneminen ja riittävä virkatyövoiman resursointi siten, että valtiovarainministeriön ja toimeenpanosta vastaavan viraston käyttöön kiinnitetään alkuvaiheessa 15 henkilötyövuoden suuruinen työpanos. Toimeenpanon edetessä tarkastellaan uudelleen tarvittavan henkilötyöpanoksen suuruutta. 5.2 Tietoturva ja varautuminen Kansallisen palveluarkkitehtuurin palveluita varten laaditaan tarkoituksenmukaiset tietoturvallisuuden ja varautumisen vaatimukset ja tietoturvapalvelut toteutetaan näiden vaatimusten mukaisesti. Henkilötietolain mukaisesti rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä ja muuttamiselta. Kansallista palveluarkkitehtuuria varten luodaan yhtenäiset tietoturvavaatimukset, jotka viranomaisten ja palveluntarjoajien täytyy täyttää palveluarkkitehtuurin palveluiden tuottamisen ja niihin liittymisen edellytyksenä. Selvitetään mahdollisuudet laatia tietoturvavaatimukset tietoturvaasetuksen sekä muiden kansallisten ja EU-tason tietoturvasäännösten ja - suositusten pohjalta. Rakennettavien palvelukokonaisuuksien toimintavarmuus ja tietoturvallisuus arvioidaan ennen palvelukokonaisuuksien käyttöönottoa. Keskeisiin tekijöihin Kansallisen palveluarkkitehtuurin teknisten ja organisatoristen tietoturvamekanismien lisäksi kuuluu tietoturva- ja kyberturvahaavoittuvuuksien ja -hyökkäysten havainnointi ja näihin reagointi. Parhaillaan ollaan suunnittelmassa valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivaa

17 12 (14) tietoturvatoimintoa, joka pystyy reagoimaan kriittisiin ICT-rakenteisiin kohdistuviin tietoturvapoikkeamatilanteisiin ympäri vuorokauden eri turvallisuusoloissa sekä ennaltaehkäisemään valtion keskeisiin ICT-palveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia. Näiden toimintojen olemassaolo luovat osaltaan välttämättömän perustan palveluarkkitehtuurin käyttövarmuudelle ja turvallisuudelle. 5.3 Lainsäädäntö Osana ohjelmaa valmistellaan tarvittavat yleis- ja erityislainsäädäntöä koskevat muutokset ottaen huomioon erityisesti voimassa oleva tietohallintoa, viranomaisten toiminnan julkisuutta, henkilötietojen käsittelyä ja sähköistä viestintää koskeva kansallinen ja EU-sääntely. Valtiovarainministeriö selvittää lainsäädäntötarpeen kokonaisuuden toimeenpanosta vastaavan viraston perustamiseksi ja valmistelee tarvittavan lainsäädännön ja säädösmuutosehdotukset yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Valmistellaan tietohallintolain nojalla annettavat asetukset kokonaisarkkitehtuurista ja sen edellyttämistä yhteentoimivuuden kuvauksista ja määrityksistä, joita valtion ja kuntien viranomaiset sekä julkista valtaa käyttävät yhteisöt ja säätiöt ovat velvollisia noudattamaan. Valmistellaan tietohallintolain nojalla annettava valtioneuvoston asetus, jolla valtion ja kuntien viranomaiset velvoitetaan käyttämään sähköisen asioinnin toteuttamisen edellytyksenä olevia sekä asiointipalveluihin liittymistä tukevia yhteisiä tietoteknisiä ratkaisuja. Sähköisen identiteetin hankekokonaisuuteen liittyen selvitetään erityisesti rooli- ja valtuuspalvelujen edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet. Valmistelussa otetaan huomioon erityisesti sähköistä tunnistamista ja sähköisiä allekirjoituksia koskeva sääntely ja sen kehitysnäkymät. Palveluväylän tuotannosta, ylläpidosta, kehittämisestä ja käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella tulevan valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annettavan lain nojalla. 5.4 Hankintatoimi, sopimusten ja oikeuksien hallinta Kansalliseen palveluarkkitehtuurin toteuttamiseen liittyy olennaisesti tavoite saada PK-sektorin yritykset mukaan yhteiseen kehitystyöhön ja julkisen hallinnon hankintojen kilpailutuksiin. Tavoitteena on luoda kansantalouteen uutta kasvua uusilla toimintamalleilla, jotka rohkaisevat innovoimaan uuttaa liiketoimintaa. Palveluarkkitehtuuriohjelmassa tehdään kokonaisuuden kehittämisen ja ylläpidon eri osioiden hankintasuunnitelma. Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön eri osastojen ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin kanssa selvitetään mahdollisuudet esikaupallisiin hankintoihin ja ketterien hankintamenettelyjen käyttöön. Esikaupallisiin hankintoihin liittyy liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama palvelupaja FORGE, joka on palvelukehityslaboratorio. Se kokoaa

18 13 (14) palvelujen luontiin tarvittavat teknisen alustan, työkalut ja toimijat yhteen ja toteuttaa palvelujen nopeaa ja innovatiivista kehittämistä ja pilotointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Se koostuu eri palveluosaamisen alueille toteutetuista ns. muotoilupajoista ja käytännöistä, joilla palvelukehittämistoiminta mahdollistetaan. Valtiovarainministeriön ja CSC Tieteen tietotekniikkakeskus Oy:n toteuttama JulkICTLab Julkisen hallinnon palvelut tulee olemaan yksi FORGEn muotilupajoista. Tarpeellisten hankintojen osalta varmistetaan mahdollisuus siirtää hankintasopimukset valtionhallinnon muille toimijoille, esimerkiksi kokonaisuuden toimeenpanosta vastaavalle virastolle. Samalla varmistetaan, että hankintoihin liittyvät immateriaalioikeudet siirtyvät kokonaan tai olennaisilta osin valtiovarainministeriölle tai muulle hankintayksikkönä toimivalle viranomaiselle. Selvitetään myös, voidaanko hankintojen ehdoksi asettaa avoimen lähdekoodin käyttö, jotta hankittuja ohjelmistoja voitaisiin jakaa ja hyödyntää vapaasti. 5.5 Kansainväliset esimerkit tietohallinnon rakenteista ja hallintamallista Kansainvälisissä tietoyhteiskuntakehityksen tutkimuksissa korkealle sijoittuneissa maissa toimii yleensä toimialat ylittävistä ICT:hen ja tiedon hyödyntämiseen liittyvistä toimeenpanotason tehtävistä vastaava virasto. Esimerkiksi Virossa ko. virasto on Estonian Information System s Authority. Viron kansallisen palveluväyläratkaisun (X-road) hallintavastuu on ko. virastolla. Virasto vastaa myös palveluväylän tietoturvasta, tietosuojan valvonnasta sekä jatkokehittämisestä. Tanskassa yhteiskunnan digitalisaatiokehityksestä vastaava virasto on Danish Agency for Ditisation. Molemmissa maissa virastojen vastuut ovat vastaavankaltaiset kuin kappaleessa 5.1 kuvatut virastotason vastuut. Virastot toimivat asianomaisen ministeriön alaisuudessa ja vastaavat ministeriön ohjauksessa kansallisten ICT- ja tietopoliittisten tavoitteiden toteuttamisesta. Vastaavia virastoja tai organisaatioita toimii useissa muissakin maissa, mutta niiden tehtävät vaihtelevat. Useat virastot on perustettu kehittämään joko valtionhallintoa yleisimmin tai sen sähköisiä palveluita. Näiden lisäksi niille on voitu antaa tehtäväksi esimerkiksi sähköisen hankintatoiminnan kehittäminen. Suomen tietohallintolaki lienee edelleenkin ainutlaatuinen sen kattaessa koko julkisen hallinnon (valtio ja kunnat), kun taas useiden muiden maiden toimijoiden toimivalta ja tehtävät on usein rajattu valtionhallintoon. Esimerkkejä eri maiden virastoista tai vastaavista organisaatioista: Viro: Riigi Infosüsteemi Amet (RIA, Tanska: Digitaliseringsstyrelsen ( Norja: Direktoratet for forvaltning og IKT (Difi, Singapore: Infocomm Development Authority, (IDA, Portugali: Agência para a Modernização Administrativa (AMA,

19 14 (14) Ranska: Assistance Technique France (Adetef, Italia: Concessionaria Servizi Informativi Pubblici (Consip, Luxemburg: Centre des technologies de l information de l Etat (CTIE, Ruotsissa oli aiemmin Verva-niminen palvelukeskus, jolla oli myös ohjaustehtäviä, mutta se lakkautettiin lähinnä poliittisista syistä hallituskoalition vaihtuessa ja sen tilalle perustettiin E-delegationen ( Sillä on pieni sihteeristö ja komiteassa on edustettuna isot virastot. Muutoksen perustelut olivat poliittisia. Isossa-Britanniassa vastaava toiminta on pääministerin toimiston (Cabinet Office) osana nimellä Government Digital Service (GDS, digital.cabinetoffice.gov.uk). Saksassa kehittämistehtäviä on hajautettu eri osavaltioille. Esimerkiksi Bremen on ollut vetovastuussa useista kehittämishankkeista.

20 1(2) LUOTTAMUKSELLINEN 2.11 Toteutetaan viipymättä kansallinen sähköinen palveluväylä ja sähköinen tunnistautuminen kustannustehokkaasti sekä Viron yhteistyömahdollisuudet täysimääräisesti hyödyntäen (Kansallinen palveluarkkitehtuuri). (VM) Esityksen substanssiydin Kokonaisuutta kutsutaan ICT2015 työryhmän loppuraporttiin perustuen yhteisnimityksellä Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja sen keskeiset osat ovat palveluväylä, sähköinen tunnistaminen ja sähköiset palvelukanavat (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille). Palveluväylä mahdollistaa tiedon välityksen organisaatioiden välillä yhdenmukaisesti sovituilla tavoilla (yhtenäiset tiedon kuvaukset, rajapintakuvaukset ja standardit) perustuen avoimiin rajapintoihin ja keskeisten osien osalta avoimeen lähdekoodiin. Hallinnon tietojärjestelmien nykyisestä laajasta päällekkäisestä saman tiedon tallennuksesta ja lukuisista yksittäisistä integraatioratkaisuista siirrytään yhtenäiseen standardoituun ja keskitetysti hallinnoituun malliin, joka mahdollistaa tietojärjestelmien kehittämisen kustannustehokkaammin ja nopeammin. Samalla sekä kehitettävien sähköisten palvelujen että hallinnon operatiivisten tietojärjestelmien laatu paranee. Palveluväylän toteuttamisessa hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet Viron kanssa ja palveluväylä tulee pohjautumaan Viron kansalliseen X-road ratkaisuun. Kansallisessa sähköisessä tunnistamisratkaisussa valtio takaa kansalaisten sähköisen identiteetin ja tunnistusvälineitä voidaan tuottaa markkinaehtoisesti. Tämä mahdollistaa kaikki kansalaiset kattavan, luotettavan ja tietoturvallisen pohjan sähköiselle tunnistamiselle, sähköisen tunnistuksen välineiden markkinoiden laajenemisen, vahvistaa markkinaehtoista kilpailua ja luo puitteet uusien kehittyneiden tunnistusvälineiden pääsemiseksi markkinoille. Samalla ratkaisussa valmistaudutaan täyttämään tulevat EU-regulaation vaatimukset rajat ylittävälle sähköiselle tunnistamiselle. Lisäksi luodaan tällä hetkellä puuttuvat kansalliset ratkaisut yritysten, muiden organisaatioiden ja kansalaisten roolien ja valtuutusten hallintaan sekä kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat toimialat ylittävät yhteiset sähköiset palvelukanavat. Tietosuojan takaamiseksi luodaan kansalaisille omien julkisen hallinnon rekisteritietojen katselu ja tiedon välityksen hallintapalvelu. Palveluarkkitehtuurin avulla voidaan merkittävästi parantaa kansallista tietojärjestelmien yhteentoimivuutta erityisesti julkisessa hallinnossa. Yhteentoimivuuden lisäksi Palveluarkkitehtuuri luo aiempaa paremmat liiketoimintaedellytykset yrityksille ja erityisesti PK-sektorille, sillä uusi toimintamalli ja avoimet rajapinnat parantavat niiden edellytyksiä osallistua julkisiin ICT-hankintoihin sekä mahdollisuuksia luoda uusia innovatiivisia palveluja julkista tietoa hyödyntäen (liittyy myös RAPO 2.13 kohtaan). Palveluarkkitehtuurin toimeenpanotason vastuut organisoidaan virastotasolle valtiovarainministeriön hallinnonalalle (liittyy myös RAPO 3.9 kohtaan). Arvio esityksen taloudellisista vaikutuksista Suorat budjettivaikutukset ovat vuosina kehysten mukaisesti 120 miljoonaa euroa sisältäen vielä kohdentamattoman kehysvarauksen. Kestävyysvaikutusten osalta arvioidaan, että Palveluarkkitehtuurin ollessa täysimääräisesti julkisen hallinnon (valtio ja kunnat) käytössä, se vaikuttaa kaikkien hallinnonalojen toimintaa tehostavasti, helpottaen hallinnon tietojärjestelmien ja virtaviivaistaen toimintaprosessien kehittämistä, samalla luoden uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityissektorille, jolloin kansallinen kokonaisvaikutus