TARRU, hunden i mitt liv

Transkriptio

1 TARRU, hunden i mitt liv Tarru föddes hösten 1928 någonstans i östra Baggböle. Någon har påstått att han kom från Taipales villa, där det fanns en ungefär likadan hund med liknande levnadsvanor. Tarru hade ingen fin stamtavla, många raser var inblandade i hans varma blod. Han hade en tjock och yvig päls, och kunde t.o.m. om vintern sova ute i sin hundkoja. Till oss kom han i pappas pompparocks innerficka samma dag mamma kom hem från BB med min syster Inga-Lill. Han hade god aptit, växte upp och blev stor och stark. När jag föddes 4 år senare var han redan välkänd i Åggelby som Blombergs Tarru. Han var vänlig mot de flesta. Barnkär var han också, vi barn fick tufsa om honom precis så som vi ville. Min pappa, Jarl Blomberg, var anställd som montör hos Åggelby elektriska Ab, som hade grundats redan Pappa installerade elledningar, bytte mätare, avläste dem, detta sistnämnda ofta på kväl- Från vänster Kaj, Inga-Lill och Tarru larna efter ordinarie arbetstid. Då det i villorna fanns också ovänliga hundar, fick Tarru ofta följa med honom. kaj B. blombergs ARCHIV Pappa sade: Sköt du rackan, så avläser jag mätaren. På dessa färder lärde Tarru känna byns flickhun- dar, och när deras kärlekstid var inne, kunde inga plank eller portar hindra honom för att göra besök hos dem. Hans friarresor blev snart beryktade i byn. Kunde han inte få en träff med den utvalda, hämnades han genom att bära bort allehanda saker från gårdarna. Till sin hundkoja bar han yxor, kvastar, dörrmattor, skodon m.m. När vår granne Gräsbäck saknade sina galoscher visste han dock snart var han skulle söka dem. Tarru hade tagit två höger galoscher och det gör ju inte en riktig tjuv. Att Tarru hade varit på besök gissade också pastorskan Solin, när hennes svarta klänning med medföljande bygel försvann från vädringsställningen. Familjen Solin hade en mycket söt spanieltik. En mörk höstkväll tog Tarru en matta från en gård, det blev polissak och pappa utpekades som tjuv. Mattan var ny och dyrbar, sade ägaren. En bekant till vår familj mötte Tarru den kvällen och blev vettskrämd då han såg något stort och mörkt med mattan på ryggen ute på landsvägen. Men när han bannade Tarru, blev också hunden skrämd och mattan återbördades till ägaren och befanns vara sliten och gammal. På den tiden fanns det poliskammare i Åggelby, många av poliserna tillhörde Åggelby FBK och sålunda kände de både pappa och Tarru. Pappa var mycket skamsen, då han titt och tätt måste be om ursäkt för sin hunds tilltag. Tarru måste då som straff för sina dumheter vara bunden vid sin koja tre hela dagar. Pappa grälade på honom och bad honom komma ut ur kojan med det som han hade stulit. Det gjorde också en slokörad Tarru, som förstod att han hade betett sig illa. Tarru var snäll, men främmande katter tålde han inte riktigt. Men vi hade själva en katt, som hette Maurits och han var Tarrus bästa vän. Maurits fanns redan i huset då Tarru kom, och han ansåg tydligen att det var han som skulle uppfostra Tarru. Ibland kunde pappa retas med sin hund och sade : Puskii Tarru! Tarru gick i fällan och rusade mot Maurits, men insåg snabbt att det var ett misstag. Han stannade, gick värdigt förbi Maurits, lyfte för säkerhets skull på benet vid närmaste buske och återvände in som om ingenting hade hänt. Tarru var modig och stark, men under kriget var han vanvettigt rädd för ljudet av alarmsirener och för skotten då luftvärnet sköt mot ryska plan. Tillsammans sökte vi oss då ner i husets källare, där jag gjorde mitt bästa för att lugna honom. Också en stor och stark hund blir gammal och drabbas av sjukdomar. När pappa såg att Tarru vara svårt sjuk insåg han att den trogne gårdvaren måste avlidas. Han vidtalade poliserna i Åggelby, men ingen av dem ville skjuta Tarru, han var ju deras vän. Man tillkallade då en främmande polis från centrum. Tarrus blick sade att han visste vad som skulle ske, men han följde fogligt den främmande polisen. Till oss, som sörjde Tarru skulle ingen säga - det var ju bara en hund. Kaj Blomberg förkortat för Oulunkyläinen av Britta Holmlund. Tarru syntyi syksyllä 1928 jossain päin Itä-Pakilaa. Joku on väittänyt, että hän tuli Taipaleen huvilalta. Siellä oli suurin piirtein samanlainen koira samanlaisine elämäntapoineen. Tarrulla ei ollut hienoa sukutaulua, monet rodut olivat sekoittuneena hänessä. Hänellä oli paksu ja tuuhea turkki, ja hän saattoi jopa talvisaikaan nukkua ulkona koirankopissaan. Meille hän tuli isän pompan sisätaskussa samana päivänä kun äiti tuli synnytyssairaalasta mukanaan sisareni Inga- Lill. Tarrulla oli hyvä ruokahalu ja hän kasvoi suureksi ja voimakkaaksi. Kun minä synnyin neljä vuotta myöhemmin, tunnettiin hänet jo Ou- TARRU, ELÄMÄNI KOIRA lunkylässä Blombergin Tarruna. Hän oli useimmille ystävällinen, lapsirakaskin. Me lapset saimme retuuttaa turkista ihan niin kuin halusimme. Isäni, Jarl Blomberg, oli sähköasentajana Oulunkylän Sähkö Oy:ssä, joka oli perustettu jo Isä asensi sähköjohtoja, vaihtoi mittareita ja luki niitä, mikä tapahtui usein illalla varsinaisen työajan jälkeen. Kun huviloissa oli myös äkäisiä koiria, sai Tarru usein tulla mukaan. Isä sanoi: Hoida sinä rakki, niin minä luen mittarin. Näillä reissuilla Tarru oppi tuntemaan kylän tyttökoirat, ja kun niille tuli juoksuaika, ei mitkään aidat tai portit voineet estää häntä vierailemasta heidän luonaan. Hänen kosiomatkansa tulivat kylässä pian kuuluisiksi. Mikäli hän ei päässyt tapaamaan valittuaan, kosti hän kantamalla kaikenlaisia tavaroita pihoilta. Hän kantoi koirankoppiinsa muun muassa kirveitä, vastoja, porrasmattoja, kenkiä. Kun naapurimme Gräsbäck kaipasi kalossejaan, tiesi hän kuitenkin pian mistä niitä tuli etsiä. Tarru oli kerran ottanut kaksi oikean jalan kalossia ja niinhän ei oikea varas tee. Kun pastorinrouva Solinin musta leninki henkareineen katosi tuuletustelineeltä, arvasi hän että Tarru oli käynyt vierailulla. Solinin perheellä oli hyvin sievä spaniel-narttu. Pimeänä syysiltana Tarru otti maton eräästä talosta. Asia meni poliisille ja isää syytettiin varkaudesta. Omistajan mukaan matto oli uusi ja arvokas. Eräs perhetuttumme tapasi Tarrun sinä iltana ja oli säikähtää kuoliaaksi nähdessään maantiellä jonkun suuren otuksen matto selässään. Mutta kun hän torui Tarrua, pelästyi koirakin ja matto palautettiin omistajalle. Matto oli kuitenkin kulunut ja vanha. Siihen aikaan Oulunkylässä oli poliisikammari. Monet poliisit kuuluivat Oulunkylän VPK:aan ja tunsivat siten sekä isän että Tarrun. Isä oli varsin nolona kun hänen tavan takaa oli pyydettävä anteeksi koiransa kepposia. Rangaistuksena tyhmyyksistään Tarru sai olla koppiinsa sidottuna kolme päivää. Isä torui ja käski tarrun tulla ulos kopistaan varastamansa tavaran kanssa. Tarru totteli häpeissään ja ymmärsi, että oli käyttäytynyt huonosti. Tarru oli kiltti, mutta ei oikein tykännyt vieraista kissoista. Meillä itsellämme oli Maurits-niminen kissa, joka oli Tarrun paras ystävä. Maurits oli talossa jo silloin kun Tarru tuli. Maurits piti selvänä, että hänen tuli kasvattaa Tarrua. Välistä isä saattoi kiusata Tarrua sanomalla puskii Tarru! Tarru meni halpaan ja hyökkäsi Mauritsia kohti, mutta huomasi nopeasti että erehtyi. Hän pysähtyi, meni arvokkaasti Mauritsin ohi ja nosti varmuuden vuoksi takakoipeaan lähimmän pensaan kohdalla ja palasi takaisin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tarru oli rohkea ja voimakas, mutta sodan aikaan hän pelkäsi tavattomasti ilmahälytyssireenien ääntä ja ilmapuolustuksen ammuntaa venäläisiä lentokoneita vastaan. Yhdessä hakeuduimme silloin talon kellariin, jossa parhaani mukaan rauhoittelin häntä. Myöskin suuri ja voimakas koira vanhenee ja sairaudet koettelevat. Kun isä totesi, että Tarru oli vaikeasti sairas, katsoi hän että uskollinen talonvahti täytyi lopettaa. Hän puhui poliiseille Oulunkylässä, mutta kukaan heistä ei halunnut ampua Tarrua,joka oli heidän ystävänsä. Keskustan poliisista kutsuttiin vieras poliisi. Tarrun katse kertoi, että hän tiesi mitä tulisi tapahtumaan, mutta hän seurasi alistuneesti vierasta poliisia. Meille, jotka surimme Tarrua, ei kenenkään tullut sanoa - sehän oli vain koira. Kaj Blomberg Oulunkyläiseen lyhentänyt Britta Holmlund Vapaasti suomensi MH Vihreiltä esitys: Oulunkylän ala-asteelle lisäluokka Tänä vuonna Oulunkylän ala-asteen 1.-luokalle on hakenut liki 30 oppilasta varsinaisen oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta. He kaikki täyttävät ensisijaisen oppilaaksi valintakriteerin eli ovat olleet esiopetusryhmissä, jotka on nimetty alueellisissa yhteistoimintasuunnitelmissa. Useimmat täyttävät myös toisen kriteerin eli sisarus on samassa koulussa. Kaikki 30 täyttävät kriteerin koulumatkan pituudesta, turvallisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Alueen koulupiirien rajat ovat jo vuosia tuottaneet hankaluuksia. Lähin koulu on ollut parinsadan metrin päässä, mutta oppilaiden on ollut tilanteesta johtuen pakko mennä liki kahden kilometrin päässä olevaan kouluun, jonka oppilaaksiottopiiriin he ovat kuuluneet. Jostain rajojen on mentävä, mutta ensisijaisesti pienten lasten oppilaaksiottorajen on määräydyttävä turvallisen koulumatkan ja koulun läheisyyden mukaan. Lähikoulun on oltava lähellä. Eniten ongelmia on tuottanut oppilaaksioton raja Koskelan koulun ja Oulunkylän ala-asteen välimaastossa. Molempien koulujen rehtorit ovat samaa mieltä tilanteen ongelmallisuudesta ja jakavat yhteisen näkemyksen oppilaskohtaisista ratkaisuista. Kaupungin vaatimus iltapäivätoiminnan paikkojen vahvistamisesta ennen oppilaaksioton vahvistamista on nurinkurista. Erityisopetuksen oppilaat valintaan vasta kaikkien muiden valintojen jälkeen! Järjestyksen tulisi olla toisinpäin ensin erityisopetuksen paikat, sitten muut oppilaat ja viimeisenä iltapäivätoiminnan paikat. Koulujen oppilaaksiotossa on parannettavaa. Nykyiset oppilaaksioton kriteerit ovat vaikeita toteuttaa käytännössä ja arvontaan joudutaan entistä herkemmin. Esimerkiksi Oulunkylän ala-asteella yhteistoimintasuunnitelmassa nimettyjen esiopetuspaikkojen lapset eivät millään mahdu kouluun. Nämä paikat eivät ole mitenkään suhteessa toisiinsa. Luokkien perustamista ja oppilaaksiottoa vaikeuttaa oppilasmäärän jatkuva muuttuminen ja kaupungin asettama tiukka raja yksi loppukeväällä muuttava oppilas voisi monesti olla ratkaiseva tekijä luokkien määrässä. Tämän oppilasmäärähaarukan tulisi olla joustavampi. Ikkunasta näkyvä koulu voi kuulua toiseen suurpiiriin ja oma koulu sijaitsee liki kahden kilometrin päässä. Tosin niin sopivasti alle tuon maagisen 2 kilometrin rajan, ettei kaupungin tarvitse maksaa matkoja pienelle koululaiselle. Oulunkylän ala-aste tarvitsee kiireesti alkuopetuksen lisäluokan. Koululla olisi tilat ja resurssit, vain lupa lautakunnalta puuttuu. Sirkku Ingervo Pohjois-Helsingin vihreät ry:n puheenjohtaja Marika Tytärniemi Pohjois-Helsingin vihreät ry:n sihteeri

2 Pohjoinen työväenopisto-osasto 40 vuotta arto salmela aikainen vetäjä omassa yksikössämme ja hän kertoi lähinnä omasta, lähes 30-vuotisesta kaudestaan. Tervehdyksen toivat myös Kai Lyytinen, edellinen vs. aluerehtorimme ja Ritva Nuutinen, opistolaisyhdistyksestä (sellainen vaikutuskanava siis toimii täällä). Työväenopiston johtokunnan puheenjohtaja Risto Kolanen (sd) va- lotti nykytilannetta ja tulevaisuutta. Tämäkin lohko on joutunut viime vuosina kaupungin rajujen leikkausten kohteeksi, vuosina opetustuntien määrä putosi yli 10 %. (Todettakoon, että ne on voitu tehdä taitavasti niin, ettei heikennyksiä juuri ole huomannut.) Alueyksikkömme on vähän hyötynyt pienuudestaan, leikkaukset ovat olleet muualla tehtyjä hitusen varovaisempia, koska pieniä aineita ja pieniä alueopistoja on pyritty puolustamaan. Siksi monet perusaineet on täälläkin voitu säilyttää yhä ohjelmassa. Ensi vuoden budjettiraami on jo Kolasen mukaan tiedossa, ensi vuoden resurssit nousevat eurolla, joilla pystytään ainakin hetkeksi kääntämään opetustuntien vapaa pudotus päinvastaiseen suuntaan. Rahalla saadaan n opetustuntia lisää. Tämä on suuri parannus, nyt voidaan luoda uusia entistä mielenkiintoisempia kursseja. Juhlakahvipöydissä jo mm. sivuttiin syksyn ohjelman valmistelua. Pohjoisen alueopiston naisvalta laajenee pääopistoon, uusi rehtori on ensi kertaa nainen. Tampereelta tuleva Taina Törmä aloittaa uutena virastopäällikkönä. Arto Salmela Pohjoisen Työväenopiston 40-vuotisjuhlisa oli paljon ohjelmaa. Alueen oma puhallinseptetti esiintyi Erkki Frimanin johdolla. Helsingin suomenkielisen työväenopiston pohjoinen alueopisto juhli 40-vuotista taivaltaan näyttävästi Kustaankartanon juhlasalissa. Vastuu järjestelyistä oli viime kädessä vs. aluerehtori Ritva Aallolla. Aluerehtori Kaarina Vattula esiintyi pääopiston va. johtavan rehtorin roolissa. Hän palaa kevätkauden päätteeksi jälleen hoitamaan alueopistoamme. Erkki Frimanin johdolla esiintyivät alueen oma puhallinseptetti ja vahvistetuttuna Haavekuvaorkesteri, joka soitti lopuksi tanssittavaa musiikkia. Opistolainen Hannamaija Arjovuo lauloi Vesa Lintulan säestämänä vaikuttavasti, mm. Sinä kullan murunen. Lausuntaa esittivät Pirjo Nironen ja näyttelijä Martti Mäkelä. Vuosijuhlan keskeinen osa oli menneen muistelu ja tulevaisuuden ennakointi. Ensin mainittua käsitteli mm. kilpailevan aikuisopiston rehtori Urpo Kallio alkuvaiheen tuntiopettajan roolissa. Hänen isänsä Ilmari Kallio oli ollut vuosina täällä johtajana silloisessa Maunula-Pakilan alueopistossa. Pohjoinen alueopisto tuli käyttöön kaupungin luotua 1980-luvun puolivälissä ns. suurpiiri-jaon, jossa olemme niukasti pienin alue. Kaarina Vattula on pitkä- Nordean lisätakaus madaltaa ensiasunnon ostokynnystä YIT esitteli Panuntien laajennussuunnitelmia Oulunkylä-Seura ei vastustanut kaupunkisuunnitteluviraston kaavasuunnitelmaa, jonka mukaan rakennusliike YIT voi laajentaa Käpylän aseman kohdalla, Panuntiellä olevaa toimistorakennuskompleksiaan. Seura oli kuitenkin kiinnostunut tutustumaan laajennussuunnitelmiin, jonka vuoksi YIT: n Tero Salmi kutsui seuran edustajia vierailemaan heidän tiloissaan maanantaina Paikalla oli seuran entinen puheenjohtaja DI Arto Salmela, Keijo Tanner Ympäristöministeriöstä sekä Annikki Piilonen. Tero Salmen lisäksi suunnittelevasta arkkitehtitoimisto SARC:ista oli projektin vetäjä arkkitehti Riku Huopaniemi esittelemässä laajennussuunnitelmia. Nykyisen liikehuoneis- ton viereen Mäkitorpantien puolelle nousee seitsemänkerroksinen voimalinjan suuntainen rakennusmassa. Uuden rakennuksen ensimmäinen kerros tehdään lasisena antaen vaikutelman nostamisesta pilareille. Mäkitorpantien puoleinen kallio jäisi lähes ennalleen. Ajoyhteys sekä toimistorakennuksiin että liiketiloihin suunnitellaan siirrettäväksi ainoastaan Perkiöntien puolelta tapahtuvaksi. Uuden rakennuksen ja Mäkitorpantien väliin rakennetaan kaksikerroksinen paikoituskansi palvelemaan liiketilojen asiakkaita. Paikoitusalueelta päästään suoraan liiketiloihin, lisäksi säilyy nykyinen Panuntien puoleinen sisäänkäynti. Laajennusosa yhdistetään nykyiseen kuusikerroksiseen rakennukseen kapealla yhdysosalla. Rakennukset muodostavat avonaisen H-kirjaimen. Uusi kaava mahdollistaa n m² lisää liiketilaa jakautuen kahdelle tasolle, siis myös nykyiselle kellaritasolle, uuden alemman paikoituskannen tasolle. Kesko on kiinnostunut laajentamaan nykyistä K- kauppaa Mustaa Pekkaa ja mahdollisesti Alko voisi olla halukas vaihtamaan nykyiset ahtaat ja huonojen liikenneolosuhteiden Käpylän tilat uusiin laajempiin ja parempien liikenneyhteyksien tiloihin. Ja varmaankin ruokakauppa ja alkoholiliike toisivat uusia asiakkaita kummallekin. YIT:n on tarkoitus uuden Vapaalan keskuksensa lisäksi olevat toimitilat keskittää Oulunkylän kolmen rakennuksen kompleksiinsa. Nykyisissä Panuntien kummallakin puolella olevissa toimistotiloissa työskentelee n. 600 henkilöä ja Mäkitorpantien varrella olevassa rakennuksessa lähes 300 henkilöä. Laajennusosaan on laskettu tulevan lisää työntekijää. Jos kaavamuutos saadaan hyväksytyksi ensi elokuussa, niin rakennusluvan voisi saada ensi syksynä. Laajennusosan olisi tarkoitus olla valmis syksyllä v Kaupungin toivotaan muutosten yhteydessä parantavan Tuusulantien liittymisteitä ympäristöineen ja jalankulkuyhteyksineen. Myös rakennusaikaiset liikenneongelmat lähialueella pitäisi hoitaa mahdollisimman vähän haittaaviksi. Pelkona on Mäkitorpantien ainoan liittymiskohdan Perkiöntielle aiheuttavan jonoja liikenteen lisääntyessä lähes kaksinkertaiseksi. Oulunkylä-Seura pitää kuitenkin laajennuksen tuomia lisätyöpaikkoja alueelle hyvänä asiana kuten myös palvelujen paranemista liiketilojen laajenemisen myötä. Annikki Piilonen Nordea on tuonut Suomen markkinoille lisätakauksen. Kyseessä on palvelu, jossa asiakas saa asuntolainaansa täytetakauksen erillistä maksua vastaan. Uusi palvelu haastaa valtion tarjoaman osatakauksen tarjoamalla entistä paremman ja kattavamman vaihtoehdon asiakkaalle, konttorinjohtaja Vesa Valasti Nordean Oulunkylän-konttorista kertoo. Lakimuutoksen myötä valtion osatakausta ei enää myönnetä asuntolainoille, joiden koko maksuaika ylittää 25 vuotta. Muutos asettaa nuoret ja lapsiperheet eriarvoiseen asemaan. Nordean lisätakauspalvelu onkin suunnattu erityisesti nuorille ja ensiasunnon ostajille, joilla on riittävä maksukyky, muttei omarahoitusosuutta lainan rahoittamiseksi, Valasti kertoo. Tähän asti lainanottaja, jolla ei ole vähintään 25 prosentin omarahoitusosuutta, on joutunut turvautumaan henkilö- tai valtion osatakaukseen tai niiden yhdistelmään. Nordean lisätakaus korvaa henkilötakaajan tai erillisen pantin asuntolainan lisävakuutena. Laina-aika voi olla jopa 35 vuotta ja takauksen saa tarvittaessa koko 25 prosentin omarahoitusosuudelle, kun valtion osatakaus kattaa ainoastaan 15 prosenttia omarahoitusosuudesta Uusi palvelu ei muuta pankin käytäntöä lainanmyönnössä. Selvitämme asiakkaan takaisinmaksukyvyn yhtä huolellisesti kuin tähänkin asti, Valasti toteaa. Takauksen myöntää kansainvälinen vakuutusyhtiö Genworth Financial Inc. Vesa Valasti Siisti Stadi Kevät tuo esille talven aikana syntyneitä töhryjä ja luvattomia kaatopaikkoja. Niiden puhdistaminen ja hävittäminen välittömäs- JOKAINEN ASUINALUE JA KOTIKATU ON SIISTIÄ STADIA Töhryjen välitön puhdistaminen on tärkeää Jos töhryjä ei poisteta, syntyy uusia entisten viereen Töhryt tuovat alueella myös muuta ilkivaltaa ja kohteen yleisilme rapistuu Luvattomat kaatopaikat hävitettävä Siisti Stadi -projekti hävittää yleisille alueille syntyneet luvattomat kaatopaikat. Ilmoita havainnoistasi. Alueellisesta yhteistyösyä tehokkuutta Naapureiden keskinäinen yhteistyö tuo tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Yhteistyö Siisti Stadi -projektin kanssa HKR-Tekniikan projektiyksikkö on kilpailuttamisen kautta valinnut kaupungin kohteita puhdistavat alan yritykset, joiden palveluista saa tietoja Siisti Stadi -projektilta. Ympäristön turmelemista ei saa vähätellä Ympäristön turmeleminen on rikos. (Jätelaki 1072/93,19 ) Ilmoitukset luvattomista kaatopaikoista ja töhryistä numeroihin ja , fax JÄTTEIDEN VASTAAANOTTOPAIKKOJA Aluekeräyspaikat: astiat lasille, paperille, kartongille, paristoille ja pienelle metalliromulle. Neuvoja: YTV:n asiakaspalvelu, puh ja kotisivut Helsingin Sortti-asemat: Kivikko, Kivikonlaita 5. (Ajo Kehä 1:n kautta) Konala, Betonitie 3. (Ajo Vihdintieltä) RAKENNUSVIRASTO HKR-Tekniikka/Projektiyksikkö PL 1691, Helsingin kaupunki ti on ensiarvoisen tärkeää, sillä muutoin ne ovat esimerkkinä ja pohjana kevään ja kesän aikana tapahtuvalle tihutyölle. Töhryjen mukana paikalle syntyy lähes aina myös muuta alueen ilmettä ja turvallisuutta häiritsevää ja tuhoavaa ilkivaltaa. Samassa yhteydessä, kun Stop töhryille -projekti saa ilmoituksia töhryistä, niihin usein sisältyy myös tietoja rikotuista ikkunoista ja muusta ilkivallasta. Talven aikana on eri yhteyksissä kerrottu töhrijöitä koskeneista oikeudenkäynneistä ja tuomioista, joista monet ovat olleet ehdottomia vankeusrangaistuksia. Tällaisella henkilöllä on takanaan jo monia oikeudenkäyntejä ja tuomioita. Ensikertaa töhrinnästä tuomittu saa useimmiten vahingonkorvausvaatimuksen ja sakot. Töhrinnässä on yksiselitteisesti kysymyksessä rikos. Laki turvaa sekä julkisen että yksityisen omaisuuden koskemattomuuden ja sen vahingoittaminen on rikos, jonka poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja tuomioistuin antaa tuomion, tähdentää viranomainen. Töhrinnäsä ei ole kyse taiteesta tai kulttuurista. Kysymyksessä on myös kaupunkikuvallinen näkökohta, josta vastaa rakennusvalvontavirasto. Kukaan ei voi yksin päättää esimerkiksi graffitin maalaamisesta oman rakennuksensa julkisivuun, koska sellainen ei kuulu kaupunkikuvaan. Siihen voi viranomainen puuttua. Tämäkin laitoin kaatopaikka on poistettu Siisti Stadi -projektin toimesta.

3 Oulunkylän seurakunta Kesä 2006 MESSU Su klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10 Su klo 12 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15 KESÄHARTAUS 6.6. alkaen tiistaisin klo 18 Maunulan uurnalehdossa, Pirkkolantie 22. Hartaus pidetään ulkona puistossa, sateen sattuessa sisätiloissa. Kesän viimeinen hartaus VERKKOKIRKKO Maunulan kirkon messu klo 12 tai klo 18 os. www. verkkokirkko.fi. Kuukauden toinen messu radiosta 89,0 MHz. Messujen internet-lähetyksissä on kesätauko alkaen heinäkuun loppuun saakka. Keskiviikon aamuohjelmissa kesätauko toukoelokuun ajan. Kesän aikana palvelee verkkokirkon ohjelma-arkisto, jossa on runsaasti messuja ja hartauksia, musiikkia, mielenkiintoisia haastatteluja ym. KESÄN KONFIRMAATIO- JA ERITYISMESSUJA Su klo 18 Iltamessu ja isosten siunaaminen Maunulan kirkossa, Elo, Handolin, Tapio, kantt. Pesonen-Kareinen, Jakaranda-musiikkiryhmä. Internet-lähetys To klo 10 Helatorstain jumalanpalvelus Oulunkylän kirkossa, Järvinen, Elo, kantt. Kivelä. Maunulan kirkossa ei jumalanpalvelusta. La klo 13 Messu ja konfirmaatio Oulunkylän kirkossa (Elämännokka 1), Handolin, Savik, Kuokkanen. Su klo 10 Messu ja konfirmaatio Oulunkylän kirkossa (Elämännokka 2), Tapio, Temisevä, Nurmi. Su klo 12 Messu ja konfirmaatio Maunulan kirkossa (kesän City-rippikoulu), Untamala, Savik. La Juhannuspäivän jumalanpalvelus - klo 10 Oulunkylän kirkossa, Untamala, Handolin, kantt. Kivelä. - klo 12 Maunulan kirkossa, Untamala, Handolin, kantt. Kivelä. Su klo 10 Messu Oulunkylän kirkossa, Temisevä, Untamala, kantt. Kivelä. Maunulan kirkossa ei messua. Su klo 10 Messu ja konfirmaatio Oulunkylän kirkossa (Sipuli 1), Elo, Temisevä, Vainikka, kantt. Pesonen-Kareinen. Su 6.8. klo 10 Messu ja konfirmaatio Oulunkylän kirkossa (Sipuli 2), Elo, Järvinen, Nurmi, kantt. Pesonen-Kareinen. Su klo 10 Messu ja ekaluokkalaisten siunaaminen koulutielle Oulunkylän kirkossa, Untamala, Tapio, Kuokkanen, kantt. Pesonen- Kareinen. To klo 19 Taiteiden yön messu Jumalan kuvaksi luotu Oulunkylän vanhassa kirkossa, Järvinen, Agapedraamaryhmä, Adoramus-lauluyhtye, kantt. Pesonen- Kareinen. KESÄKAHVILAT 14/6 23/8 Kaikenikäiset tervetuloa kesäkahvilaan keskiviikkoisin klo 13. Kahvila avoinna vuoroin Maunulassa ja Oulunkylässä seuraavasti: Maunulan kirkossa 14/6, 28/6, 12/7, 26/7, 9/8 ja 23/8, ja Oulunkylän kirkossa 21/6, 5/7, 19/7, 2/8 ja 16/8. Ohjelmassa alkuhartaus, keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Osa kahviloista on musiikillisia kesäkahviloita katso tarkemmat tiedot kohdasta Musiikkitilaisuuksia. JUHANNUSJUHLA Pe klo 18 alkaen Oulunkylän kirkon srk.salissa ja patiolla. Ohjelmassa kesäistä musiikkia, yhteislaulua ja tarjoilua, mukana Paavo Untamala, Elisa Hapuli ja kanttori Katja Kivelä, Hanna-Maria Hapuli, piano ja Emilia Hapuli, sello. MUSIIKKITILAISUUKSIA Su klo 16 KEVÄTLINNUILLE ETELÄSSÄ laulumatinea, Marjaleena Heikkinen, laulu, Katja Kivelä, piano. Matinean jälkeen kahvit lähetyksen hyväksi. Ke klo 13 Musiikillinen kesäkahvila SCHUBERTIN SÄVELIÄ Maunulan kirkossa. Franz Schubertin musiikkia esittävät Jenni Henrichsson, piano ja Johanna Vänttinen, huilu. Yhteislauluja säestää Mari Pesonen. Musiikkihetki kestää n. puoli tuntia kirkkosalissa, sen jälkeen seurakuntasalissa kahvit ja kesäisiä lauluja. Vapaa pääsy. Ke klo 13 Musiikillinen kesäkahvila Juhannusruusujen aikaan Oulunkylän kirkossa. Katja Kivelä, urut ja piano. Musiikkihetki kirkkosalissa kestää n. puoli tuntia, jonka jälkeen kahvia ja yhteislauluja seurakuntasalissa. Vapaa pääsy. Ke 2.8. klo 13 Musiikillinen kesäkahvila Mä oksalla ylimmällä Oulunkylän kirkossa. Kesäisiä yhteislauluja laulaa ja laulattaa Maija Pesonen-Kareinen Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Ke 9.8. klo 13 Musiikillinen kesäkahvila RUISLINNUN LAULU KORVISSANI Maunulan kirkossa. Mari Pesonen, huilu, Maija Pesonen-Kareinen, urut ja piano. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy. Ke klo 13 Musiikillinen kesäkahvila KREIKKALAINEN ILTAPÄIVÄ Maunulan kirkon seurakuntasalissa. Duo Zorbas, laulu, viulu ja busuki, esittää kreikkalaista musiikkia. Tarjoilua. Vapaa pääsy. TAITEIDEN YÖ TORSTAINA Klo 19 JUMALAN KUVAKSI LUOTU messu Oulunkylän vanhassa kirkossa. Heikki K. Järvinen, Agape-draamaryhmä ja Adoramus-lauluyhtye Maija Pesonen-Kareisen johdolla. Klo 21 GLORIA IN EXCELSIS DEO Taiteiden yön juhlakonsertti Oulunkylän kirkossa. Paula Patosalmi, mezzosopraano, Minna Holkkola, sopraano, Katja Kivelä, urut ja piano esittävät osia J.S.Bachin h-mollimessusta, sekä W.A. Mozartin, Scarlattin ja Rossinin musiikkia. Vapaa pääsy. LAULUKOULU Ke klo kaikille avoin LAULUKOULU Maunulan kirkossa. Tutustutaan isossa ryhmässä äänelliseen ilmaisuun, harjoitellaan äänenmuodostusta ja lauletaan yhdessä. Muut kurssi-illat ovat 6/9 ja 13/9. Ohjaajina Marjaleena Heikkinen ja Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy. VUOSIKERTOMUS on jaettu alueen talouksiin viikolla 17. Mikäli jakelu ei tavoittanut sinua, ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon puh Julkaisua on saatavilla kirkkojen eteispöydillä. RYHMÄTOIMINTA JATKUU SYKSYLLÄ - päiväkerhot viikolla 34 Oulunkylässä ja Veräjälaaksossa - lasten musiikkiryhmät Maunulan kirkossa - lasten pyhäkoulun uusi periodi syyskuussa - koululaisten iltapäiväkerhot nuortenillat perhekerhot viikolla 37 Oulunkylässä ja Veräjälaaksossa - keskiviikkokerho Maunulassa torstaikerho Oulunkylässä aikuisten raamattupiiri lähetyspiirit viikolla 37 - rukousryhmä OULUNKYLÄN SEURAKUNTA Verkkokirkko Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, puh. (09) , oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-14, ke klo , kesä-elok. maanantait suljettu. Päivystävä pappi puh Diakonian päivystys , kesätauko Srk:n työntekijä tavattavissa ma klo liikekeskus Ogelin Café Picnicissä, kesätauko 1/6-31/7. Vaatetori to klo 9-11 Oulunkylän kirkolla, kiinni 25/5, 6/7 ja 13/7. Voit ilmoittautua netissä, ilm.lomakkeita srk:n internet-sivustossa esim. kohdassa Yhteystiedot/Kirkkoherranvirasto. Mauno Hari ARMO- EERO Oulunkylän seurakuntaan tuli viikolla kahdeksan uusi hyväntekeväisyyskerääjä, ARMO- EERO. ARMO-EERO on monelle tuttu, yksi syksyn 2005 Armo- kampanjan kolmesta Jarmo hahmosta, joka toimi teemaviikolla hyväntekeväisyyskerääjänä Helsingin keskustassa. Oulunkylän seurakunnassa ARMO-EERO seisoo näyttävästi pääkirkon eteisaulassa, oven vieressä. Se toimii keräyslippaana seurakunnan kulloinkin valitsemalle keräyskohteelle. Ensimmäinen kohde oli vuoden 2006 Yhteisvastuukeräys, jolla kerättiin varoja mm. vanhusten yksinäisyyden lieventämiseksi. Ulkomaisia kohteita ovat Angola ja Uganda. Toukokuun alusta ARMO-EERO kerää varoja lähetystyölle. Punainen Risti tarvitse uusia toimijoita SPR:n Maunulan osasto muutti viime lokakuussa nimensä SPR:n Helsingin pohjoiseksi osastoksi. Osastoon liitettiin myös osasto Koillis-Helsingistä. Myös Oulunkylä kuuluu toiminta-alueeseemme. Tällä hetkellä meillä on kaikkiaan jäsentä, Juhani Parkkari, SPR:n pohjoisen osaston puheenjohtaja kertoo. Maunulan SPR:n osasto perustettiin maaliskuun18. päivä 53 vuotta sitten. Vuosipäivän juhlistamiseksi osaston kevätkokous pidettiin Saunabaarissa. Kokouksessa ansioituneet jäsenet palkittiin. Ansiomerkki luovutettiin Kirsi Mankilalle ja harrastusmerkki Leena Landen- Koverille. Kirsi Mankila kertoi toiminnastaan Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Patikkan klinikalla Pakistanin maanjäristysalueella. Punaisen Ristin avustustoimintaa voi jokainen tukea osallistumalla kanssamme SPR:n Nälkäpäiväkeräykseen syyskuuta. Ilmoittaudu kerääjäksi hyvissä ajoin. Ulkomaan avun lisäksi Katastrofirahastosta annetaan myös kotimaan apua. Maunulan alueella toimii edelleen Maunulan ystäväkerho. Sitä vetää Ritva Tuominen. Osaston aktiivisinta toimintayksikköä eli osaston vanhusten kerhoa vetää Hilja Laitakari. Malmin toimintakeskuksessa toimii ensiapuryhmä ja koillisen alueen ystäväkerho. Oulunkylässä päättyi maaliskuun puolivälissä työväenopiston kanssa järjestetty maahanmuuttajaystäväkurssi, jolle osallistui 11 ihmistä. Uutta toimintaa ollaan käynnistämässä Pihlajamäessä ja Pihlajistossa. Kevätkauden alussa tutustuimme jo Tampereella Kalkun logistiikkakeskukseen ja Tampereen osastoon. Syksyllä käymme tutustumassa Punaisen Ristin toimintaan Turussa. Osallistumme myös Punaisen Ristin yhteyksien luomiseen naapurimaihimme Tallinnaan ja Tarttoon Virossa, Pietariin Venäjällä ja Tukholmaan Ruotsissa. Punaisen Ristin toimijaksi voivat tulla kaikki. Jo nyt meidän jäseniämme on Hyvinkäältä ja Espanjan Sevillasta asti. Osastomme tarvitsee erityisesti uusia ohjaajia toimintaryhmiin ja eri alojen kouluttajia. Tietoja löytää osaston kotisivuilta osoitteesta www. redcross.fi/aktiivit/osastot. Sieltä löytyy myös osaston jäsenkirje, Juhani Parkkaari, SPR:n pohjoisen osaston puheenjohtaja kertoo.

4 KEVÄÄN TAPAHTUMAT PAKILAN SEURAKUNNASSA toinen torstai klo 19 alkaen 7.9. Ohjaajana Annele Martin. Tied. ja ilm. Annele Martin, p Diakoniapäivystys tiistaisin klo ja torstaisin klo p HYVÄN PAIMENEN KIRKKO, Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto avoinna ma, ti, to, pe 10-14, ke 12-18, p Su klo 11 Messu. Leo Norja, Marita Toivonen, Rauno Myllylä, Kristiina Löksy harppu. To klo 11 Helatorstain jumalanpalvelus. Leo Norja, Su klo 11 Messu. Marita Toivonen, Leo Norja, Su klo 18 Nuortenmessu. Antti Kylliäinen, Sini Honkanen, nuorten musaryhmä. Su 4.6. klo 11 Messu. Leo Norja, Annele Martin, Su klo 11 Messu. Sini Mäkelä, Heidi Metsälä, Su klo 11 Messu. Annele Martin, Antti Kylliäinen, La klo 11 Juhannuksen jumalanpalvelus. Antti Kylliäinen, Su klo 11 Messu. Annele Martin, Antti Kylliäinen, Su 2.7. klo 11 Messu. Marita Toivonen, Heidi Metsälä, Su 9.7. klo 11 Messu. Anita Ahtiainen, Leo Norja, Su klo 11 Messu. Leo Norja, Marita Toivonen, Su klo 11 Messu. Leo Norja, Elias Muilu, Rauno Myllylä. Su klo 11 Messu. Anita Ahtiainen, Leo Norja, Su 6.8. klo 11 Messu. Leo Norja, Anna-Kaisa Honkanen, Su klo 11 Messu. Marita Toivonen, Anita Ahtiainen, Su klo 11 Messu. Anita Ahtiainen, Marita Toivonen, Su klo 11 Messu. Marita Toivonen, Anita Ahtiainen, Messun jälkeen kirkkokahvit Paimensalissa. Toimintaa Hyvän Paimenen kirkolla: Eläkeikäisten kerho keskiviikkoisin klo 13. Kerhossa alkuhartaus ja kahvikupin äärellä monenlaisia keskustelunaiheita: vakavaa, kevyttä, ajankohtaista, muistelua Tied.Heidi Metsälä p Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä. Elämän merellä on monet kasvot. Jos sinulla on tarvetta pohdiskella oman elämän reittejä, mietit Jumalan läsnäolon merkitystä kaiken keskellä ja kaipaat välillä hiljaisuutta ja rukousta, tämä hengellisen ohjauksen ryhmä voi olla sinua varten. Kokoonnumme lukuvuoden ajan n. 20 kertaa joka Musiikkia Hyvän Paimenen kirkolla: Su klo 16 Uusia virsiä 20 vuotta. Virsilaulutilaisuus nykyisen virsikirjan 20-vuotisjuhlan merkeissä. Vox Sonora kuoro, Tuula Honkanen huilu, juontaa dir. mus. Ke 7.6. klo 19 Kesäinen iltamusiikki. Suvi taas meillä on suloisin. To 6.7. klo 13 Runon ja suven säveliä. Laulun siivin yhteislaulutilaisuus. Juontaa dir. mus. Ke 2.8. klo 19 Kesäinen iltamusiikki. Rauno Myllylä baritoni, Miikka Lehtoaro urut. Lapsityö: Ti Perhekerhojen retki Mustasaareen. Lähtö Hietaniemen rannasta alustavan tiedon mukaan klo 10 (tarkennetaan ilmoittautuneille) ja paluu n. klo 13. Voi ostaa lounaan tai syödä omia eväitä, esim. grillata makkaraa. Saaressa tilaa leikkiä ja uidakin. Kappelissa yhteinen hartaus. Mukana perhekerhojen ohjaajia ja Anita Ahtiainen. Ilm. virastoon, p ma menn. Lisää tietoa perhekerhoissa. Perheleirille ilmoittautuminen käynnissä! Perheen läheisyys -teemainen leiri pidetään Nuottakodossa Vihdin Tervalammin kylässä. Aloitamme pe klo 18 ja päätämme su klo 15. Majoitus pääasiassa neljän hengen huoneissa. Suihkut ja wc:t käytävällä. Ohjelmassa mm. roolipeli häistä. Asiatuntijaluennoitsijan nimi varmistuu kevään kuluessa. Leiri järjestetään yhdessä MLL:n Pakilan yhdistyksen kanssa. Täysihoito. Hinta aikuisilta 76 e, 4-12-v. 64 e, sitä nuoremmille maksuton. Tied. Anita Ahtiainen, p Ilm. virastoon, p Oi Liisa kerrohan ISOJA KIVIÄ Yksi ja toinen on varmaan Oulunkylän puukirkon ohi kulkiessaan huomannut ison kiven, joka jököttää kirkkopuiston reunassa heti pensasaidan takana lähellä Siltavoudintietä. Sen tuotti siihen aikoinaan suntio Arvo Neuvonen Oulunkylän vanhan kansakoulun pihasta (Teinintie 8), samoihin aikoihin kun puukirkossa muutenkin tehtiin remonttia tulipalon jälkeen lukujen taitteessa. Arvon tietojen mukaan kiven päällä oli pomppinut koulupoika Tapio Rautavaara, joten jo senkin takia kivi ansaitsi paremman paikan. Episodiin kuuluu että kun Arvo tuotti kiven traktorin kauhassa, hän kippautti sen ensin keskelle kirkon pihaa, jossa muutenkin on niukalti parkkitilaa. Työtovereiden suukopua muutaman päivän kuunneltuaan hän siirrätti sen sitten nykyiselle paikalleen nurmikolle. Kun vapun tienoilla pysähdyin ohi kulkiessani taas katsomaan kiveä, sen reunojen alta pisti kukkien teräviä kärkiä kuin pieni armeija olisi työntymässä esiin. Muistui mieleen tilanne vuosia sitten, kun tapasin Arvon syksyllä kyykkimässä kiven kupeessa. - Minä piilotan tänne yllätyksiä vanhuksille, hän sanoi. Kukkasipuleita ne olivat ja niiden oli määrä yllättää seuraavana keväänä kauniilla väreillään viereisen vanhainkodin vanhukset, jotka silloin tällöin pyörähtivät puistossa. Lienevätkö nykyiset kukat enää Arvon yllätyksiä vai puutarhurin istutuksia, siinä niitä joka tapauksessa taas nousee silmiemme iloksi. Iso kivi puukirkon nurkalla muistuttaa minua myös siitä kivestä, joka parituhatta vuotta sitten vieritettiin pois haudan suulta. Enkeli sen kiven päällä silloin istui, mihin lie kipattu sen jälkeen, pois silmistä. Uutta elämää versoo yhä senkin kiven ympärillä, pääsiäisenä siitä saarnattiin, mutta pääsiäisen sanoma on ajankohtainen kaikkina vuodenaikoina. Puukirkon iso kivi tuo mieleeni myös kiven joka kuului varhaislapsuuteni leikkeihin. Se oli vielä puukirkon kiveäkin paljon isompi siirtolohkare, joka oli jumiutunut kotimäkeni rinteeseen aivan meidän kodin nurkalle. Kutsuimme sitä liukkaaksi kiveksi, koska sen viistolla pitkällä sivulla oli hauska liukua alas samaan tapaan kuin nykyisin leikkipuistojen telineissä. Ensin kannoimme hiekkaa hiekkakasasta ja kippasimme sen kivelle ja sitten vaan kengät jalassa luisuun ja hiekka rapisi ja vauhti rullasi vatukkoon asti. Minulla oli siskoni kanssa kilpailu kumpi pääsee pitemmälle. Kun kummallakin oli vielä kannustusjoukot, meno oli sen mukaista. Meidän puoli voitti! Meidänpäs! Kerran äiti kurkisti ikkunasta ja ihmetteli miten paljon väkeä meitä oikein oli kun hän näki vain kaksi tyttöä. Hän sai kuulla että siskon kannustusjoukkoihin kuuluivat pyhäkoulusta tutut enkelit ja minun puolellani taas oli Jeesus, joka suuresti muistutti mielikuvissani sarjakuvasankari Fantomia. Niin että kirkollista menoa oli senkin kiven ympärillä. Kun isä sitten alkoi laajentaa kotitaloa, liukas kivi jouduttiin räjäyttämään pois tieltä. Sen sirpaleet lensivät mahtavasti katonhar- jan yli, kun kyykistelimme suojassa talon toisessa päädyssä. Muutama järkäle jäi jököttämään rinteeseen kielojen ja koivujen seuraksi, mutta leikkimiseen niistä ei enää ollut. Enkelit ja Jeesus toivon mukaan säilyivät ehjinä, sillä kannustusjoukkoja ihminen tarvitsee iästä riippumatta. Kivissä aika tiivistyy ja ottaa muotoa. Isot kivet ovat ihmisen näkökulmasta lähes ajattomia, niissä mennyt on läsnä rinnatusten tämän hetken kanssa. Aika on jähmettynyt kivenjärkäleisiin alkaen maan tulikuumasta sisuksesta ja jääkausien kyydityksistä ihmisen henkilökohtaiseen historiaan saakka. Oman elämän rajallisuus todellistuu kipeänä kiven ajattomuutta vasten. Ei ihme että Jumala vertautuu kallioon psalminkirjoittajan ajatuksissa: Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni! Ei ihme että Kristuksen julistuksessa kalliolle rakennettu talo kesti. Ei ihme että kivi kiehtoo tämän päivän kulkijaa. Liisa Järvinen R I S T E Y S P A I K A S S A Joka sunnuntai klo SANAN, RUKOUKSEN JA YLISTYKSEN ILTA Tilaisuuden aikana lastenhoito ja pyhäkoulu www. risteyspaikka.fi Risteyspaikka, Paloheinäntie 9. Tervetuloa! Vanhustenhoitoa kehitetään Kustaankartanossa Kustaankartanosta tulee Innovaatio- ja osaamiskeskus. Sen tavoitteena on etsiä ja testata uusia keksintöjä, joilla lisätään mm. vanhusten omatoimisuutta ja kotona selviytymistä, keventää omaishoitajien taakkaa, lisätä hoidon turvallisuutta ja luoda joustavampia työtapoja. Kustaankartanon kaltainen suuri vanhustenkeskus tarjoaa riittävän suuren testialustan useille uuteen teknologiaan perustuville ratkaisuille. Yksi esimerkki hankkeen projekteista on yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa toteutettava Elsi -projekti. Elsi -projektissa vanhusten asuinhuoneiden lattioihin asennetaan anturit, joiden avulla voidaan seurata asukkaiden liikkumista. Tieto vanhusten liikkeistä KÄPYLÄN HAUTAUSPALVELU Täyden palvelun hautaustoimisto Koskelantie 56 p tai liikkumattomuudesta välittyy työntekijöiden kännyköihin tai muihin seurantalaitteisiin. Seurannalla voidaan parantaa asukkaiden turvallisuutta ja säästää työaikaa muuhun hoito- ja hoivatyöhön. Hanke viedään läpi vuosina Sen kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa. Hankkeen on suunnitellut Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ylilääkäri Harriet Finne-Soveri. Projektityöntekijöiden haku käynnistyy helmikuun aikana. Suomen Geriatrit valitsivat ylilääkäri Harriet Finne-Soverin vastikään Vuoden 2006 geriatriksi. Valintaperusteina olivat Finne-Soverin ansiot laitoshoidon kehittämisessä ja geriatrian näkyvyyden lisäämisessä.