HÄMEENLINNAN PÄIVÄHOIDON PALAVERIKÄYTÄNTÖ TOIMINTA- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TYÖSTÄMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN PÄIVÄHOIDON PALAVERIKÄYTÄNTÖ TOIMINTA- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TYÖSTÄMISEEN"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN PÄIVÄHOIDON PALAVERIKÄYTÄNTÖ TOIMINTA- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TYÖSTÄMISEEN 1. Käytännön tavoite ja idea lyhyesti Hämeenlinnan päivähoitopalveluissa lasten kuntoutusta suunnitellaan palavereissa, joihin osallistuvat lapsen vanhemmat, päivähoitoryhmän työntekijät sekä tarpeen mukaan lasta tutkivat ja kuntouttavat erityistyöntekijät. Päivähoidon palaverin tavoitteena on niveltää ehjäksi kokonaisuudeksi lapsen kotona ja päivähoidossa tarvitsema yksilöllinen tuki ja kuntoutus. Palaveriyhteistyö edistää lapsen tarvitseman kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi se tukee lapsen kanssa toimivia henkilöitä heidän työssään ja kasvattajina. Palaverissa yhteisesti sovitut asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitettävään lomakkeeseen. Lomakkeen sivuista on tehty seinälehdet yhteistä työskentelyä varten. Ne auttavat kaikkia osallistuja jäsentämään palaverin kulkua ja yhteistä keskustelua. Päivähoidon toiminta- ja kuntoutussuunnitelmapalaveri pidetään kullekin lapselle pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa on mahdollisuus kokoontua useamminkin. Palaverikäytäntöä noudatetaan aina päivähoidon yhteisissä kokoontumisissa. 2. Käytännön arviointi ja vaikutukset Päivähoidon toiminta- ja kuntoutussuunnitelmien palaverikäytäntö on vakiintunut toimintatapa Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalveluissa. Työskentelyn tausta-ajatuksena ovat: Päivähoitolaki Toiminta- ja kuntoutussuunnitelma on laadittava kaikille erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille yhteistyössä vanhempien kanssa. Perhelähtöisyys Vanhempien aktiivinen osallistuminen on olennainen osa moniammatillista yhteistyötä. Lapsilähtöisyys Pyrkimyksenä ovat lapsen taidot tunnistava, lapselle merkityksellinen ja lasta aktivoiva vuorovaikutuksellinen toiminta ja ohjaus. Palaverikäytäntö ohjaa keskustelua pysymään lapsen asioissa: mitkä ovat ajankohtaisia kehityshaasteita ja kuinka ne muokataan lasta motivoivaksi harjoitteluksi niin lapsen omissa tehtävissä, ryhmän arjessa ja kotona. Kehityksen eri osa-alueiden tukeminen Palaverikäytännössä asioita pohditaan, suunnitellaan ja niistä sovitaan yhteisesti eri asiantuntijoiden ja vanhempien kesken, jotta lapsen arjessa mahdollistuisi: o Kommunikointi o Liikkuminen o Sosiaalinen vuorovaikutus o Itsenäisyys ja omatoimisuus o Oppiminen

2 Lapsen arjen kuntouttavien elementtien suunnitelmallinen käyttö Aikuiset pyrkivät toiminnallaan mahdollistamaan lapselle ominaisen tavan toimia: leikkiminen, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Yhteisessä keskustelussa pyritään myös ympäristön ja aikuisten toiminnan arviointiin. Esimerkiksi pöytäjärjestystä voidaan suunnitella uudelleen niin, että lapsen omatoimisuus ja osallistuminen vertaisryhmässä mahdollistuisi. Dialogisuus Palavereissa rakennetaan yhteistä ymmärrystä lapsen arjesta. Yhteinen keskustelu antaa tilaa perhekohtaiseen huomiointiin. Lisäksi jokaisen palaverin lopussa on mahdollisuus keskustella ja yhteisesti arvioida palaverikokemuksia. Jos yhteisessä arvioinnissa todetaan muutostarpeita jatkotyöskentelyyn, ne kirjataan lomakkeelle. Päivähoidon palaverikäytännön hyödyt: palaverikäytäntö on osa Hämeenlinnan päivähoidon toimintaa palaverikäytäntö raamittaa selkeästi itse palaverin ja kirjattuna se on selkeä ohje käytännön työhön palaveri kokoaa yhteen kaikki lapsen kanssa työskentelevät, jolloin vanhempien ei tarvitse erikseen kertoa lapsen kuntoutukseen osallistuville erityistyöntekijöille palaverissa sovituista asioista perheellä ja terapeuteilla on mahdollisuus sovitella lapsen terapiakäyntejä tarkoituksenmukaisemmiksi eri työntekijät tulevat tietoisiksi toistensa toiminnasta lapsen asioissa yhteisessä keskustelussa kokonaiskäsitys lapsesta syvenee ja laajenee sekä lapsen tarpeet tulevat monipuolisesti huomioonotetuksi ongelmat muutetaan oppimistavoitteiksi Palaverikäytäntö on selkiyttänyt ja jäsentänyt yhteisiä kokoontumisia. Käytäntö ohjaa työskentelyä pysymään lapsen näkökulmassa. Lisäksi lapsen päivän kulun ja arjen tilanteiden tarkastelu mahdollistaa perheen näkökulman ja kotona harjoiteltavien asioiden huomioimisen. 3. Taustaa Toiminta- ja kuntoutussuunnitelma on lakisääteinen ja laaditaan kaikille erityistä tukea tarvitseville lapsille. Hämeenlinnassa käytäntö koskettaa vuosittain noin sataa perhettä ja lasta. Hämeenlinnan erityisvarhaiskasvatuksen toiminta- ja kuntoutussuunnitelmakäytäntö on vakiintunut toimintatapa Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalveluissa. Käytäntöä alettiin kehittää 1990-luvun puolivälissä. Erityispäivähoidon puheterapeutti Marja-Leena Pesonen osallistui Suomen Autismiyhdistyksen järjestämään Inkluusioseminaariin Helsingissä. Seminaarissa erityispedagogi Tiina Itkonen ja professori Graig Kennedy Havaijin yliopistosta esittelivät yksilökeskeisen suunnittelun mallin (MAPS= McGill Action Planning System). Hämeenlinnan erityispäivähoidossa oltiin kehittämässä toiminta- ja kuntoutussuunnitelmakäytäntöä. Tavoitteena oli löytää vanhempia osallistava ja lapsen asioissa mukana olevat työntekijät kokoava toimintatapa. Seminaarissa esitellystä mallista, joka oli alun perin tarkoitettu kouluikäisten käyttöön, otettiin kokeiluun seinälehdille kirjaaminen. Alkuperäinen malli oli tarkoitettu kouluikäisten käyttöön). Seinälehdistä Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalvelujen käyttöön valittiin lapsen päivä, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä tavoitteiden konkretisoiminen. Lapsen päivä nähtiin tärkeäksi lapsen arjen kokonaisuuden tarkastelun näkökulmasta. Vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet koettiin tärkeäksi lapsen kokonaispersoonan näkemisen kannalta. Mitä harjoitellaan ja miten seinälehdillä mahdollistui lapsen pulmien ja vaikeuksien muuttaminen oppimistavoitteiksi sekä työnjaosta ja vastuualueista sopiminen. Saadut kokemukset olivat niin myönteisiä, että menetelmä vakiintui luontevaksi käytännöksi. Erityisesti seinälehdet on koettu prosessia selkeyttäviksi. Ensimmäiset uuden palaverikäytännön mukaiset päivähoidon toiminta- ja kuntoutussuunnitelmapalaverit pidettiin syksyllä Käytäntöä kehittämässä olivat Marja-Leena Pesosen ohella kiertävät erityislastentarhanopettajat Tiina Huttunen ja Minna Mattila sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat ja päivähoitoryhmien työntekijät. Palaverikäytäntö vakiintui kokeilujakson jälkeen pysyväksi toimintatavaksi. 4. Käytäntöön osallistuvat tahot / henkilöt Päivähoidon toiminta- ja kuntoutussuunnitelmapalaverin koolle kutsujana toimii alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja tai ryhmän erityislastentarhanopettaja. Kokoontumisissa aina mukana lapsen vanhemmat päivähoitoryhmän työntekijät tarpeen mukaan lasta tutkivat ja kuntouttavat erityistyöntekijät, esimerkiksi: puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja. 2

3 Kehittämisen haasteena on lapsen osallistuminen palaveriin. Tällä hetkellä lapsi on mukana joissain palavereissa. Asiasta sovitaan vanhempien kanssa. Käytäntöön kuuluu kuitenkin, että palaverissa sovitaan, miten siellä sovitut asiat käydään läpi lapsen kanssa ja kuka sen tekee. 5. Käytännön toteuttaminen Päivähoidon kuntoutussuunnitelmatyöskentely perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa vanhempien aktiivinen osallistuminen on olennainen osa työskentelyä. Kokoontumisissa tarkastellaan lapsen ja hänen toimintakykynsä arvioimisen ohella myös ympäristön vaikutusta ja aikuisten toimintaa sekä arjen toimintaa kokonaisuutena. Näin ei juututa tarkastelemaan vain lapsen pulmia, vaan ne muutetaan oppimistavoitteeksi. Yhteisesti sovittuja tavoitteita arvioidaan puolivuosittain. Samalla sovitaan yhdessä uusista tavoitteista Työskentelyyn on vakiintunut oma käytäntö Yhteistyön kannalta keskeisistä toiminta- ja kuntoutussuunnitelmalomakkeensivuista on tehty seinälehdet. Yhdessä sovitut asiat niin vanhempien kuin työntekijöiden ehdottamat - kirjataan näkyviin seinälehtiin. Palaverin vetäjänä toimii päivähoitoalueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja tai ryhmän erityislastentarhanopettaja. Kirjaajana on joku ryhmän työntekijöistä Valmistelut Alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja tai ryhmän erityislastentarhanopettaja huolehtii palaverin käytännön järjestelyjen sopimisesta ja delegoimisesta. Kokoustilajärjestelyt o kokoustilasta sopiminen o kokoustilan järjestäminen huolehditaan seinälehdet ja tusseja paikalle järjestetään tuolit puolikaaren muotoon Palaverin vetäjän ja kirjaajan sopiminen Ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa ryhmän lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja keskustelee vanhempien kanssa palaverikäytännöstä. Keskustelussa sovitaan, keitä palaverissa on tarpeen olla mukana. Jatkossa seuraava palaverin ajankohta ja osallistujat sovitaan palaverin lopuksi. Usein vanhemmat joutuvat tekemään työpaikallaan järjestelyjä palaveriin pääsemiseksi. Palaveriin pyritään löytämään ajankohta, joka parhaiten sopii vanhemmille. Lapsen päivähoitoryhmässä voidaan joutua tekemään järjestelyjä niin, että tarpeellinen määrä henkilökuntaa pääsee palaveriin Palaverin aloitus Paikalla olijoille esitellään työskentelytapa, miten toimitaan ja miksi kuntoutussuunnitelma tehdään Sovitaan lopettamisaika Esittäytymiskierros: paikalla olijat kertovat, missä ominaisuudessa ovat paikalla ja mistä asioista ovat vastuussa lapsen kuntoutuksessa 5.3. Työskentely Kirjaaja kirjaa asiat seinälehdille niin, että jokainen palaverin osallistuja näkee, mitä niihin kirjoitetaan. Seinälehtiin merkitään kokoontumisen päivämäärä. Työskentelyä ja lapsen edistymisen seuraamista selkiyttää myös se, että jokainen kokoontuminen kirjataan eri värillä. Pääperiaate on, että fläppipaperit käydään järjestyksessä läpi. Yhteinen keskustelu on kuitenkin tärkeämpää kuin tiukasti järjestyksessä pysyminen. Palaverin vetäjän vastuulla on, että kaikki keskeiset asiat tulevat käsitellyiksi, että pysytään sovitussa aikataulussa ja että jokainen osallistuja saa äänensä kuuluviin. Keskustelun vetäjän tehtävänä on luoda avoin, keskustelun mahdollistava ilmapiiri. 3

4 Keskustelun eteneminen Palaverin aluksi käydään lyhyt kuulumiskierros: kodin, päivähoidon, erityistyöntekijöiden tilannekatsaus lapsen ajankohtaisiin asioihin. Sen jälkeen keskustellaan tarvittaessa lapsen päivässä tapahtuneista muutoksista ja niiden vaikutuksista lapseen. Keskustelun lomassa tulee usein esiin lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Kirjaaja merkitsee ne seinälehdille. Uusia tavoitteita tulee myös esille näiden keskustelujen aikana. Myös ne huomioidaan ja kirjataan näkyviin. Niitä on mahdollisuus tarkentaa yhteisesti palaverin edetessä. Tärkeää on sopia ja kirjata oppimisen järjestäminen kotona ja päivähoidossa. Lapsen tavoitteet asetetaan ja kirjataan mahdollisimman käytännönläheisiksi. Tämä edesauttaa niiden toteuttamista arjessa. Päivähoitohenkilöstöllä ja vanhemmilla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella sovituista käytännöistä palaverien välillä konsultoivan erityislastentarhanopettajan kanssa. Seinälehti I Seinälehti II Seinälehti III Seinälehti IV Seinälehti V Lapsen päivä Vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet Mitä lapsen halutaan oppivan Miten oppiminen järjestetään kotona ja päivähoidossa Edistymisen arviointi Tavoitteena on tiedon vaihto lapsen kehityksestä ja siitä, mitä lapsen päivän aikana tapahtuu. Kirjataan ja keskustellaan lapsen päivän kulku heräämisestä nukahtamiseen. Mitkä asiat tuottavat iloa lapselle ja mitkä turhauttavat. Lapsen vahvat puolet ja asiat, joista hän pitää ja tekee mielellään. On tärkeää tukea vahvoja osaalueita ja hyödyntää niitä kuntoutuksessa. Keskustellaan ja kirjataan ne asiat, jotka lapsen halutaan oppivan seuraavaksi, eli lyhyen aikavälin tavoitteet. Keskustellaan myös mihin pitemmän aikavälin tavoitteisiin näillä pyritään. Sovitaan menetelmät, työnjako ja ympäristölle asetettavat tavoitteet. Seuraavalla tapaamisella arvioidaan yhdessä miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja lisätään uudet tavoitteet. Jos kokoontumisia on ollut jo useita, voidaan Lapsen päivä -seinälehti otsikoida A) Lapselle iloa tuottavat ja turhauttavat tilanteet B) Koulun aloittamiseen liittyvät kysymykset Palaverin jälkeen päivähoitoryhmän henkilökunta kokoaa tiedot lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitettävään toiminta- ja kuntoutussuunnitelmalomakkeeseen. Vanhemmat saavat kopion suunnitelmasta. Seinälehdet säästetään ja ne ovat esillä seuraavassa kokoontumisessa 5.4. Palaverin lopetus mahdollisuus yhdessä keskustellen kommentoida palaveria sovitaan seuraavan tapaamisen aika ja paikka mietitään mihin yhteistyötahoihin tulisi ottaa yhteyttä ja kuka ottaa sovitaan siitä miten tehty suunnitelma käydään läpi lapsen kanssa. 4

5 Liite 1 Kuvaus päivähoidon kuntoutussuunnitelmapalaverista Idänpään päiväkodissa Läsnäolijat: äiti: Jaana, Villen äiti erityislastentarhanopettaja: Erja päivähoitaja: Satu puheterapeutti: Marja-Leena kuntoutusohjaaja: Katriina konsultoiva erityislastentarhanopettaja: Tiina päivähoidon kasvatustoiminnan johtaja, Marja-Liisa, joka on perehtymässä kuntoutussuunnitelmatyöskentelyyn Kokoontumistilaan on järjestetty tuolit puolikaareen, seinällä ovat Villen toiminta- ja kuntoutussuunnitelman aikaisemmissa palavereissa kirjoitetut seinälehdet: Villen päivä, Villen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, mitä Villen halutaan oppivan, miten Villen oppiminen järjestetään kotona ja päivähoidossa sekä Villen edistymisen arviointi. Palaverin keskustelua ohjaa ja aikatulusta huolehtii konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tiina ja kirjaajana toimii ryhmän erityislastentarhanopettaja Erja. Taustatilanne: Ville saapui Idänpään päiväkodin alle 3 vuotiaiden lasten ryhmään syyskuussa 2004 varhaiskuntoutuksellisista syistä. Ville oli toimelias, tarmokas ja seurallinen yksi vuotias, jonka alkutavoitteena oli tutustua ryhmän muihin lapsiin, aikuisiin ja päiväkodin toimintastruktuuriin. Ensimmäisen päiväkotivuoden aikana Ville oppi konttaamaan vuorotahtiin, seisomaan ilman tukea ja kävelemään kädestä taluttaen tai työntökärryjen avulla. Lisäksi Villen yhteiset leikit toisten lasten kanssa ja ääntely vahvistuivat. Kolme vuotta myöhemmin tämän kuvauksen tekemisen aikaan - 4-vuotias Ville on ollut lähes vuoden 3 6 vuotiaiden lasten integroidussa ryhmässä kokopäivähoidossa äidin palattua työhön. Kuluneen toimintakauden aikana Ville osallistui perheensä kanssa Peppi tukiviittomaryhmään. Ville kommunikoi ääntelemällä, viittomalla sekä kuvien avulla. Hän on suosittu kaveri, joka pitää autoleikeistä, kotileikeistä ja pallon potkimisesta. Ville on vikkelä ja kekseliäs, joten ryhmän aikuisten on koko ajan tarkkaan tiedettävä mitä ja missä Ville puuhailee. Palaverin aloitus: Keskusteltiin yhdessä Villen ajankohtaisista kuulumisista: mikä sujuu hyvin kotona ja päivähoidossa, kuinka Ville on edistynyt sekä onko asioita, jotka tuottavat pulmia tai ovat turhauttavia. Toimelias ja puuhakas poika Nukkumaan mennessä vaatii nykyisin äidin viereensä aiemmin nukahti heti itsekseen. Nukahtaa kuitenkin n minuutin kuluessa Vaippa on jäämässä pois Viittomia käyttää paljon, äänteet ja osin myös sanahahmot lisääntyneet; kuvat jääneet Villellä nyt taka-alalle - ne eivät ole enää niin mieluisia kuin aiemmin. Heittelee sekä leikkinä että vastustuksen ilmaisuna tavaroita Yrittää karata tosin katsoo koko ajan taakseen, onko aikuinen huomannut! Kiellettäessä voi purra tai raapia aikuista 5

6 Villen tavoitteiden tarkistaminen: sovitaan yhdessä kuinka Villen kehitystä tuetaan: mitä harjoitellaan kotona ja päiväkodissa ja miten harjoittelu järjestetään. Ääntelyn, puheen ja viittomien lisääminen puheterapeutin ohjaama yksilöllinen harjoitusohjelma eli korit, joissa ääntelyleikkejä, lauluja ja loruja, toimintaohje- ja vuorotteluleikkejä sekä kuunteluleikkejä. Kerätään Villen sanoista ja äänteistä lista, ja niitä hyödynnetään uudessa tarinakorissa. Sovittiin, että äiti menee seuraamaan Villen koreja Äidillä ja puheterapeutilla yhteisiä tapaamisia, joissa myös Villen kommunikaation ja puheenkehityksen arviointia. arjessa tukiviittomat, päivästruktuuri kuvina, leikkivalinnat kuvien avulla Negatiivinen huomionhaku positiiviseksi mahdollisuuksien mukaan jätetään huomioimatta; puuttuminen ja ohjaaminen madollisimman vähäeleisesti ja sanoitta, ilman katsekontaktia kehuvetoisuus: aina kun sujuu hyvin, kannustetaan ja kehutaan ja katsotaan Villeä Heittelyn väheneminen sallittua heittelyä esim. ulkona/ sisällä heittelyaita tai paikka Sallittujen rajojen sisällä pysyminen Käydään Villen kanssa piharajat yhdessä läpi ulkoilun aluksi; pyritään luomaan leppoisa ulkoilun alkamisstruktuuri sekä tarkoituksenmukaiseen tekemiseen ohjaaminen Palaverin päättäminen Sovittiin seuraavan palaverin ajankohta Konsultoiva erityislastentarhanopettaja lähettää palaverista poissaolleelle toimintaterapeutille lyhyen yhteenvedon sekä tiedon seuraavan palaverin ajankohdasta. 6

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 2012 2013 PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI Työsuunnitelma hyväksytty:..20 Päiväkodin johtaja Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman toteutuksen arviointi:..20

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Haukiluoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Haukiluoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Haukiluoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme on aloitettu vuonna 1987. Päiväkoti sijaitsee LänsiTampereella Myllypuron päivähoitoalueella linjaautojen 19 ja 26

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset

Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely vastaukset Ulvilan varhaiskasvatuksen laatukysely 2016 vastaukset Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 1. Lapseni ikä on Lapseni hoitopaikka (Kaikki) 2. Lapseni on Palvelut ja tiedottaminen (Kaikki) 1. Olen saanut riittävästi

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Raahen kaupunki

Raahen kaupunki 1 Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut Salassa pidettävä LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

-moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa. Kirsi Manssila

-moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa. Kirsi Manssila -moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa Kirsi Manssila 28.2.2013 Vanhempien ja ammattilaisten yhteistyö toteutuu kumppanuuden ja valtaistumisen periaatteella eli ammatti-ihmiset

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Sorilan päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 1990 Aitolahden kaupungin osassa kauniin maaseudun keskellä. Lapsiryhmiä on kolme, joista esiopetusryhmä

Lisätiedot