Tarkastuksen suorittaja/ laatija. Tarkastuksen yhteydessä tehdyt muutokset (kohdat) Tarkistettu pvm. Hyväksynyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkastuksen suorittaja/ laatija. Tarkastuksen yhteydessä tehdyt muutokset (kohdat) Tarkistettu pvm. Hyväksynyt"

Transkriptio

1

2 Tarkistettu pvm Tarkastuksen suorittaja/ laatija Hyväksynyt Tarkastuksen yhteydessä tehdyt muutokset (kohdat) 2

3 1 JOHDANTO VIESTINTÄ/KRIISIVIESTINTÄ Kriisiryhmän kokoonpano Turvallisuusasioidenjohtoryhmän (kriisiryhmän) tehtävät Kriisiryhmän toiminta Kriisiviestinä KRIISITILANTEET SEKÄ NIIDEN VAIKUTUKSET KRIISITILANTEIDEN EHKÄISY Masennus ja itsemurhavaara Psykoottinen käyttäytyminen Tapaturmaan ja sairaskohtaukseen varautuminen Päihteiden väärinkäyttö Kiusaaminen, seksuaalinen häirintä tai väkivalta Ulkopuoliseen tunkeutumiseen ja ilkivaltaan varautuminen Ulkoisiin onnettomuusriskeihin varautuminen TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISSA Opiskelijalle tai työntekijälle tapahtunut onnettomuus tai tapaturma Väkivalta tai sen uhka Opiskelijan kuolema Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Itsemurha Ulkopuolinen tunkeutuminen Pommi- tai bioterroriuhkaus Panttivankitilanne Yliopiston ulkopuolinen onnettomuus Kokoontumispaikat JÄLKIHOITO Traumaattisen kriisin vaiheet Välitön kriisin jälkeinen tuki Myöhempi tuki VALMIUDEN YLLÄPITO JA VASTUUHENKILÖT Vastuut Turvallisuusjohtaja Turvallisuuspäällikkö Laitoksen johtaja Laitoksen turvallisuusvastaava Koko henkilökunta Koulutuksen järjestäminen N HYVÄKSYMINEN JA TARKISTAMINEN Liitteet: 1. Toiminta väkivaltatilanteessa 2. Ohje pommiuhkauksen vastaanottajalle 3

4 1 JOHDANTO Kuopion yliopisto on valtion laitos, jonka tehtäviä ovat opetus ja tutkimus sekä niihin liittyvät oheistoiminnot. Henkilökunnan määrä koko yliopiston alueella on noin 1700 henkilöä, päätoimisia opiskelijoita on noin Pääosa yliopiston rakennuksista sijaitsee Savilahden alueella noin kahden kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Kriisisuunnitelma on osa pelastussuunnitelmaa. Tämä suunnitelma sisältää koko yliopiston henkilökunnan ja kaikki opiskelijat. Suunnitelmassa on määritelty yliopiston kriisitilanteet sekä toimintaohjeet niiden ennaltaehkäisyyn ja kriisitilanteisiin. Suunnitelmassa painotetaan päivittäistä riskienhallintaa ja sen tarkoituksena on auttaa Kuopion yliopiston vastuuhenkilöitä ja työntekijöitä kriisitilanteiden ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Yliopiston on syytä varautua traumaattisiin kriiseihin, jotka aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta. Yllättävät tapahtumat muuttavat normaalia päiväjärjestystä, jolloin on tärkeää tietää, miten menettelemme, ettei lisävaurioita pääse syntymään. Tapaukset ovat erilaisia, eikä niihin ole yhtä yhtenäistä kaavaa, mutta joitakin yhteisiä periaatteita on hyvä tietää. Ennalta varautuminen on tärkeää, sillä kriisitilanteen tapahtuessa ei ole enää aikaa suunnittelulle. Dramaattisissa tapahtumissa huhut leviävät ja tiedotusvälineet saapuvat paikalle nopeasti. Kriisitilanteiden hallintaa voidaan helpottaa ja ihmisten ahdistusta lievittää etukäteen sovituilla toimintamalleilla. Tällöin jokainen tietää, miten toimia ja mistä saa apua. Vastuu kriisinhallinnasta kuuluu johdolle ja kriisien ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet kriisitilanteissa toteutetaan koko henkilöstön avulla. Kriisitilanteessa päävastuu toiminnasta ja tiedottamisesta on rehtorilla ja turvallisuusjohtajalla. Jokainen henkilökuntaan kuuluva ja kaikki opiskelijat ovat kuitenkin velvollisia tekemään kriisitilanteessa parhaansa auttaakseen muita ja estämään paniikkitilanteen syntymistä. Vastuu akuutista tilanteenhallinnasta on kunkin laitoksen johtajalla ja hänen varahenkilöllään. Kriisinhallintatoimenpiteet tulee voida aloittaa viivytyksettä tilanteen kulloinkin vaatimassa laajuudessa. Koko henkilökunnan velvollisuus on omalta osaltaan vastata yliopiston kriisien ennaltaehkäisystä ja kriisitilanteiden hallinnasta. 4

5 2 VIESTINTÄ/KRIISIVIESTINTÄ Turvallisuusjohtajan vastuulla on kutsua kriisiryhmä koolle. Ensiarvoisen tärkeää on, että yliopiston henkilökunnalle, opiskelijoille ja tiedotusvälineille annetaan oikeanlaista informaatiota mahdollisimman pian onnettomuustilanteen jälkeen. Tiedottamisesta yliopiston ulkopuolelle vastaa ensisijaisesti turvallisuusjohtaja (hallintojohtaja) yhdessä yliopiston johdon, yliopiston viestintäyksikön tai heidän määräämänsä henkilö kanssa. 2.1 Kriisiryhmänkokoonpano - Turvallisuusasioidenjohto ryhmä toimii kriisiryhmänkokoonpanossa kriisin aikana vahvistettuna kriisiryhmän kokoonpanolla. turvallisuusjohtaja turvallisuuspäällikkö henkilöstöpäällikkö viestintäpäällikkö kiinteistöpäällikkö työterveyshuolto talousjohtaja Lisäksi mukana kriisitilanteiden hallinnassa ovat kriisitilanteisiin liittyvien laitosten johtajat muut tarvittavat asiantuntijat, kuten pelastus- ja poliisiviranomaiset 2.2 Turvallisuusasioidenjohtoryhmän (kriisiryhmän) tehtävät laatia kirjallinen kriisisuunnitelma kirjata ryhmän sisäisen työnjaon ja vastuuketjun selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot perehdyttää henkilöstöä järjestämällä koulutusta ja hankkimalla kirjallisuutta tiedottaa suunnitelmasta opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille organisoi toimintaa kriisitilanteissa huolehtii välittömistä henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista arvioi kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tehdä kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutokset pitää kriisisuunnitelman ajan tasalla ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä järjestämällä koko henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta. 2.3 Kriisiryhmän toiminta Turvallisuusjohtaja kutsuu kriisiryhmän koolle, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Tavoitteena on minimoida vahingot ja tiedottaa tapahtuneesta tehokkaasti. Ryhmän tehtävä on selvittää, voidaanko toimintaa jatkaa erityisjärjestelyin vai syntyykö toimintaan keskeytys/häiriöitä. Edelleen tulee arvioida mahdollisen keskeytyksen pituus ja henkilövahinkojen sattuessa on otettava yhteys asianomaisiin viranomaisiin. 5

6 2.4 Kriisiviestintä Lisäksi kriisiryhmä kartoittaa vahingot järjestelmällisesti ja organisoi tarvittavat toimenpiteet. Kriisiviestinnästä vastaa turvallisuusjohtaja yhdessä yliopiston johdon, yliopiston viestintäyksikön tai heidän määräämänsä henkilö kanssa. Turvallisuusjohtaja aloittaa sisäisen viestinnän välittömästi kriisitilanteen käynnistyessä. Kun henkilökunta ja opiskelijat tietävät koko ajan tilanteen ja sen edistymisen sekä toimintaohjeet, saadaan kriisi selvitettyä mahdollisimman nopeasti. Kriisitilanteen tiedotustilaisuudet keskitetään Snellmanian suureen luentosaliin. Sisäisessä viestinnässä hyödynnetään lisäksi kunkin yksikön normaaleja työpaikkatiedottamisen välineitä erilaisine työpaikkaja työntekijäryhmäkokouksineen. Myös intranetiä ja sähköpostia käytetään nopeaan tiedon levitykseen. Laitosten viestintäsuunnitelmissa on selvitettävä etukäteen kussakin laitoksessa paras viestintäkäytäntö sekä sisäisen tiedottamisen vastuuhenkilö, joka ehtii seurata sähköpostia ja intranettiä. Ulkoinen tiedottaminen keskitetään kriisitilanteissa Snellmaniaan, jonka L22 luentosalissa lehdistötilaisuudet järjestetään. Kriisitilanteissa tulee itse ensimmäisenä kertoa avoimesti ja totuudenmukaisesti, mitä on tapahtunut, miten toimitaan tilanteen korjaamiseksi ja miten kyseinen tapahtuma tai asia vaikuttaa opiskelijoiden ja työntekijöiden elämään. Oma nopea reagoiminen katkaisee huhuilta ja vääriltä tiedoilta siivet. Lehdistötilaisuudet ja tiedotteet tuovat asian parhaiten julkisuuteen. 3 KRIISITILANTEET SEKÄ NIIDEN VAIKUTUKSET Traumaattinen kriisi syntyy äkillisestä, odottamattomasta tai epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka voi aiheuttaa kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Tässä yhteydessä traumalla tarkoitetaan varsinaisen traumaattisen tapahtuman lisäksi myös tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykeen. Yliopistolla kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi vakava väkivaltatilanne tai sen uhka, opiskelijan tai opettajan kuolema, itsemurha tai jokin suuri onnettomuus, joka koskettaa koko yliopistoa. On syytä huomioida, että trauma tai kriisitilanne voi syntyä myös pitkän ajan kuluessa koettujen vaurioittavien kokemusten kuten esimerkiksi henkisen väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, mielenterveysongelmien tai päihteiden väärinkäytön seurauksena. Yliopiston riski joutua murron tai ilkivallan kohteeksi on mahdollinen. Terroriteko tai sen uhka sekä panttivankitilanne ovat vakavimpia mahdollisia kriisitilanteita. Ihmiset ahdistuvat ja hätääntyvät helposti kriisitilanteissa, minkä vuoksi ennalta varautuminen on tärkeää. 6

7 Tyypillisiä tunteita kriisitilanteissa ovat epätietoisuus, pelko ja avuttomuus. Pahimmillaan ihmiset lamaantuvat tai syntyy paniikki. Jos traumaattista tapahtumaa ei saada riittävästi työstettyä, menetyksen suremiselle ei tule tilaa ja ihminen saattaa jäädä tapahtuman vangiksi. Trauma voi vaikuttaa oppimiseen ja työkykyyn vielä useita vuosia tapahtuman jälkeen. Vaikeudet ilmenevät mm. keskittymisongelmina, univaikeuksina, masennuksena, syrjään vetäytymisenä ja häiriökäyttäytymisenä. Traumaattisen kriisin uhreja ovat ennen kaikkea ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tuen tarpeessa ovat kuitenkin myös läheiset, ystävät, työtoverit sekä henkilöt, jotka ovat nähneet tapahtuman. Selviytyminen traumaattisesta kriisistä vie voimavaroja, jolloin läheisten ja työyhteisön tuella on korvaamaton merkitys. Kriisin jälkihoidon on todettu helpottavan ja nopeuttavan kriisistä toipumista ja palautumista takaisin normaaliin arkeen. 4 KRIISITILANTEIDEN EHKÄISY Kriisitilanteiden ehkäisyn tarkoituksena on minimoida tunnistetuista riskeistä aiheutuvat menetykset ja sitä kautta turvata häiriötön toiminta. Kriisitilanteiden ennaltaehkäisyssä pyritään saamaan uhat ja mahdollisuudet haluttuun tasapainoon. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on keino ehkäistä kriisiytyneiden tilanteiden syntyminen. Seuraavaksi kuvataan erityyppisiä tilanteita ja niihin tarttumista. Opiskelijoiden kohdalla opintojen etenemiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa on mahdollisuus käyttää opintopsykologin konsultaatiota varhaisen puuttumisen tueksi. Opintopsykologin tavoittaa parhaiten sähköpostilla tai puh: Masennus ja itsemurhavaara Masennuksen tunnistaminen ei aina ole helppoa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että masentunut työntekijä tai opiskelija ohjataan avun piiriin. Ennaltaehkäisystä ja hoitomahdollisuuksista on syytä kertoa uusien opiskelijoiden oppaassa sekä työntekijöiden perehdytystilaisuudessa. Masennuksen merkkejä ovat muun muassa: univaikeudet syömishäiriöt väsymys ja voimattomuus toivottomuus, apatia, vetäytyminen vihamielisyys keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus itseinho, viiltely itkuisuus ja surullisuus kuolemankaipuu Mikäli työntekijällä on näitä oireita paljon, esimiehen/laitoksenjohtajan on tästä syytä keskustella hänen kanssaan ja ohjata häntä hoitoon. 7

8 Epäilyksistä on hyvä kertoa työntekijän esimiehelle, joka voi tarvittaessa pyytää työterveyshuollon tapaamista. Mikäli opiskelijalla on oireita, häntä on hyvä kannustaa ottamaan yhteys opiskelijaterveyshuoltoon (YTHS, (opintopsykologi syksystä 2008 lähtien)). Itsemurhauhkailuun tai itsemurhapuheisiin on aina suhtauduttava vakavasti. Itsemurha-aikeita epäiltäessä on syytä kysyä suoraan, onko henkilö ajatellut itsemurhaa. Itsemurha-aikeista kysyminen antaa mahdollisuuden puhua asiasta ja helpottaa pahaa oloaan. Vaikka asianomainen kieltäisi kertomasta asiasta muille, itsemurhaaikeista tulee kertoa opiskelijahuoltoon tai työntekijän esimiehelle. On varmistettava, että henkilö saa ammatti-apua. Vakavasta itsemurhavaarasta kertovat muun muassa: aiemmat yritykset itsemurhalla uhkailu vakava masennus Muita oireita voivat olla esimerkiksi: voimakas kiinnostus kuolemaan tai itsemurhiin veitsellä leikittely, viiltelyt, turha riskien otto lähipiirissä tapahtunut itsemurha Nuoren itsemurhaa suunnittelevan ystävät huomaavat usein ensimmäisenä itsemurhavaaran. Siksi nuorille olisi hyvä kertoa, että itsemurhauhkailusta tulee aina kertoa jollekin, vaikka ystävä vannottaisi olemaan kertomatta. 4.2 Psykoottinen käyttäytyminen Opiskelija tai työntekijä voi alkaa käyttäytyä silminnähden poikkeavalla tavalla. Tällaisia oireita ovat etenkin suuret muutokset käytöksessä ja suoritustasossa kuten esimerkiksi: sekavat tai epärealistiset puheet rituaalit, pakkotoiminnat harhaluulot, paranoidinen käyttäytyminen vetäytyminen, pyrkimys olla yksin erikoinen toiminta, jota ei osaa/tai halua selittää suhtautuminen työhön/opintoihin muuttuu radikaalisti ulkoisen olemuksen äkillinen muuttuminen esim. hoitamattomuus vihjailu avuntarpeesta Kyseessä voi olla vakava mielenhäiriö, johon tarvitaan nopeasti ammattiauttajien apua. Mikäli työntekijällä tai opiskelijalla on edellä mainittuja oireita paljon tai käyttäytymisen muutos on huomattava, on otettava yhteys mielenterveystyön asiantuntijaan, työterveyshuoltoon tai opiskelijaterveyshuoltoon. 8

9 4.3 Tapaturmaan ja sairaskohtaukseen varautuminen 4.3 Tapaturmiin ja sairauskohtauksiin tulee varautua kouluttamalla henkilökuntaa sekä huolehtimalla yleisestä turvallisuudesta. Tapaturma yliopiston tiloissa on hyvin mahdollinen. Riskejä, jotka lisäävät tapaturman mahdollisuutta ovat mm. erilaisten kemikaalien käsittely (roiskumiset, palovammat, altistuminen kaasuille). Henkilöstö perehdytetään ja koulutetaan ennaltaehkäisemään tapaturmia ja onnettomuuksia sekä toimimaan tarkoituksen mukaisesti mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Laitoksen/yksikön johtajan tulee huolehtia, että kaikissa yksiköissä on ensiapuvälineistöä ja työntekijän tulee osata antaa ensiapua (ks. pelastussuunnitelma). https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/pelastussuunnitelma.pdf 4.4 Päihteiden väärinkäyttö Päihteiden väärinkäytön ennalta ehkäisevän toiminnan tavoitteena on tukea työturvallisuutta. Päihdeasioiden käsittelyssä keskeisessä roolissa ovat sekä työyhteisö että työterveyshuolto, opiskelijoilla opiskelijaterveydenhuolto. Ongelmakäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensisijaisen tärkeää. Opiskelijan ollessa yliopistolla humalassa tai lääkkeiden tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, henkilökunnan velvollisuus on pyytää opiskelijaa poistumaan. Tarvittaessa avuksi voidaan pyytää virastomestaria Canthia, Mediteknia, Medistudia numerosta ja muut rakennukset Opiskelijan palattua yliopistolle hänen kanssaan on keskusteltava. Mikäli poissaolot tai päihtyneenä opiskelu on toistuvaa, opiskelija ohjataan opiskelijaterveydenhuoltoon. Työntekijän ollessa työssä humalassa tai lääkkeiden tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena esimies poistaa työntekijän työpaikaltaan välittömästi. Työntekijän palattua työhön hänen kanssaan on keskusteltava mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja arvioitava mahdollinen hoidon tarve. Työntekijän pyynnöstä voi neuvottelussa olla läsnä myös luottamusmies tai muu työntekijän osoittama henkilö. Esimies voi antaa suullisen tai kirjallisen huomautuksen tapahtuneesta. Tapahtumien ja keskustelussa sovittujen asioiden kirjaaminen tehdään heti väärinkäytösten ilmettyä. Mikäli poissaolot päihteiden väärinkäytön takia tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on toistuvaa, esimiehen on otettava yhteyttä päihdeasiamieheen ja ryhdyttävä toimenpiteisiin työntekijän hakeutumiseksi hoitoon tai hoitoonohjauksen järjestämiseksi. Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. 9

10 Toistuvissa päihteiden väärinkäyttötilanteissa on mahdollista ottaa käyttöön vakavammat toimenpiteet, esimerkiksi huomautuksen tai varoituksen antaminen tai vakavammissa tapauksissa mahdollinen palvelussuhteen päättäminen. Työntekijän ollessa poissa työstä päihteiden vuoksi, esimiehen on huolehdittava siitä, että työntekijän palkanmaksu keskeytetään. Tämä koskee sekä omaehtoista poissaoloa että niitä tilanteita, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta. Palkanmaksun keskeyttämiseksi esimiehen tulee olla välittömästi yhteydessä henkilöstöhallintoon (palkanlaskentaan). Lisäksi esimiehen tulee tehdä luvattomasta poissaolosta kirjallinen selvitys. 4.5 Kiusaaminen, seksuaalinen häirintä tai väkivalta Kiusaaminen voi ilmetä loukkaavana, syyttelevänä, vihjailevana ja ilkeänä puheena, toistuvana moittimisena ja arvosteluna tai henkilön arvostelukyvyn kyseenalaistamisena. Kiusaamista on myös se, jos henkilöä alistetaan, väheksytään, pilkataan, uhkaillaan, arvostellaan luonteenpiirteitä, ominaisuuksia tai ulkomuotoa, juorutaan pahansuovasti yksityis- ja perhe-elämästä. Joskus kiusaaminen esiintyy fyysisen väkivallan uhkana tai pahimmillaan jopa fyysisenä väkivaltana. Työpaikkakiusaamista on jos työntekijältä vaaditaan kohtuuttomia tai perehdyttämistä edellyttäviin työsuorituksiin ei perehdytetä, vedotaan ristiriitaisiin ohjeisiin tai käskyihin, otetaan työtehtäviä tai välineitä pois, muutetaan sopimusehtoja, annetaan nöyryyttäviä tai toteuttamiskelvottomia määräyksiä, eristetään muista, viedään työ tai vaikeutetaan sen tekemistä, estetään tiedon kulku. Kiusaaminen voi tapahtua myös piilossa: se voi olla hiljaista ja juonittelevaa painostusta, olankohautuksia, kielteisiä silmäyksiä tai äänensävyjä tai puhumattomuutta ja kieltäytymistä yhteistyöstä. Sukupuolinen häirintä voi ilmetä vihjailevina eleinä tai ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina tai kysymyksinä, pornoaineistona, sukupuolisesti vihjailevina kirjeinä ja puhelinsoittoina, fyysisenä kosketteluna ja sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina. Yliopiston erillinen ohjeistus EI on EI : On hyvä muistaa, että henkistä väkivaltaa eivät ole: perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus opiskeluun tai työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyvät ristiriidat toimintaan liittyvien ongelmien käsittely työyhteisössä tai luokassa vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta työtehtävien tai organisaation perustellut muutokset 10

11 Paras tapa vähentää henkistä väkivaltaa ja häirintää on estää ne ennalta. Työyhteisön avoin ilmapiiri ja keskustelu työstä ja tavoitteista, riittävä perehdyttäminen, selkeä työn- ja vastuunjako auttavat hyvän työilmapiirin syntymistä. Hyvä keino ennaltaehkäistä ongelmia on huomioida henkilöiden sosiaaliset taidot valittaessa esimiehiä ja opettajia. Jos henkistä väkivaltaa tai häirintää esiintyy, vastuu tilanteen korjaamisesta on esimiehillä ja opettajilla. Työntekijöitä ja opiskelijoita on ohjattava ottamaan yhteys esim. työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen, opettajiin tai laitoksen johtajaan, joiden tulee puuttua asiaan. Ohjeissa rohkaistaan ilmoittamaan kiusaajalle, että kiusattu ei hyväksy tämän tekoa; kertomaan, että kokee tämän toiminnan epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi ja kehottamaan tätä lopettamaan. Yliopiston erillinen ohjeistus: Ohjeet työpaikkakiusaamista vastaan: 4.6 Ulkopuoliseen tunkeutumiseen ja ilkivaltaan varautuminen Toimitiloihin liittyviä tavanomaisimpia rikoksia ovat ilkivalta, julkisrauhan rikkominen ja tuhotyö. Ilkivallan tunnusmerkkejä ovat metelöinti tai vastaavan häiriön aiheuttaminen sekä toistuvat, häiritsevät soitot. Julkisrauhan rikkomisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti tunkeutuu, menee salaa tai toista harhauttaen yliopiston tiloihin, kätkeytyy tai jää niihin noudattamatta poistumiskäskyä. Törkeä julkisrauhan rikkominen täyttyy, kun julkisrauhan rikkomukseen liittyy jokin ase tai jos tekijän ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta. Tuhotyöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö sytyttää tulipalon, räjäyttää jotakin tai saa aikaan vedentulvan tai vastaavan luonnontilan muun mullistuksen, joka aiheuttaa yleistä hengen tai terveyden vaaraa tai siitä on yleistä huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa. Teko on törkeä jos se aiheuttaa vakavaa vaaraa tai vahinkoa suurelle ihmismäärälle tai yhteiskunnallisesti tärkeälle toiminnolle. Myös yritys on rangaistava. Yliopiston alueella asiaton oleskelu on kielletty. Epäilyttävistä henkilöstä tulee ilmoittaa poliisille numeroon 112 tai vartiointiliikkeelle ISS Security numeroon Poliisipartio tai vartija saapuvat kiinteistöön muutamassa minuutissa hälytyksestä. Virka-aikoina useimmat ulko-ovet ovat avoinna. Erityisen riskialttiit tilat pidetään lukittuina ja kulunvalvonnassa ympäri vuorokauden. Yliopiston asiakastiloissa on käytössä turvanapit, joiden avulla voidaan hälyttää paikalle virastomestarit. Virka-ajan ulkopuolella ulko-ovet lukkiutuvat automaattisesti sähkölukitusjärjestelmällä. 11

12 Yliopiston kiinteistöt pidetään yöaikaan lukittuina ja ne on suojattu kulunvalvontajärjestelmällä. On tärkeää, että yliopistolla noudatetaan kulkuun liittyviä ohjeita, ettei tehdä tarpeettomia hälytyksiä. Valvotusta ovesta ulos mennään painonapin kautta jos ovi on suljettu. Lisäksi yliopistoalueella on tallentava kameravalvonta. Tuhopolttojen torjunnasta on kirjattu erillinen ohje pelastussuunnitelmaan. 4.7 Ulkoisiin onnettomuusriskeihin varautuminen Mahdollisessa ulkoisissa vuototapauksessa esim. onnettomuuden seurauksena, vaarallisen kaasupilven tai säteilyn aiheuttamaa ulkoa kohdistuvaa vaaraa torjutaan normaalein poikkeusolojen suojautumistoimenpitein pysymällä sisätiloissa kts. pelastussuunnitelma. Ko. onnettomuudesta tiedotetaan sisäisellä tiedotuksella ja radion välityksellä. Myös yleinen vaaranmerkki kuuluu yliopiston sisälle. Mikäli vesijohtoverkosto saastuu vuoto/säteilyonnettomuuksien johdosta, verkostovettä ei käytetä juomavetenä. Mikäli henkilöstö oireilee, tulee heidät välittömästi järjestää lääkärin hoitoon. 5 TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISSA 5.1 Opiskelijalle tai työntekijälle tapahtunut onnettomuus tai tapaturma Onnettomuus ja tapaturmatilanteissa toimitaan erillisten toimintaohjeiden mukaisesti (Hätäilmoituksen tekeminen, Toiminta sairaskohtauksissa, Ohjeita puhallus-paineluelvytykseen sekä Ohjeita tajuttoman potilaan hoitamiseen). Jos yliopistolle tulee tieto opiskelijalle tai työntekijälle tapahtuneesta onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta, on tiedon vastaanottajan ensimmäiseksi varmistettava tiedon paikkansapitävyys. Onnettomuuden tapahduttua yksiköstä laitoksen/yksikön johtaja ottaa yhteyttä turvallisuusjohtajaan/turvallisuuspäällikköön, joka välittää tiedon kriisiryhmälle. Kriisiryhmä arvioi tilanteen tiedotuksen, korjaavien toimenpiteiden sekä jälkihoidon tarpeen ja järjestää ne tarvittaessa. 5.2 Väkivalta tai sen uhka Vakavissa väkivaltatilanteissa, yliopistolle tehdyssä ilkivallassa ja pommiuhkatilanteissa otetaan aina mahdollisimman nopeasti yhteys poliisiin yleisen hätänumeron 112 kautta. Uhkaavassa väkivaltatilanteessa (liite 1) 1. Arvioi väkivallan mahdollisuus. 2. Minimoi mahdollisuus, että joku vahingoittuu. 3. Etene korjataksesi vallitseva tilanne. Yksilön aiemman käyttäytymisen perusteella voidaan ennakoida sitä, miten hän tulee toimimaan tilanteessa, jossa hän uhkailee vahingoittavansa toista ihmistä tai esineitä. Jos työntekijä tai opiskelija on ollut aikaisemmin väkivaltainen, väkivallan uhka on otettava erittäin vakavasti, koska on todennäköistä, että väkivaltaisuus uusiutuu. On 12

13 5.3 Opiskelijan kuolema kuitenkin muistettava, että väkivaltainen käyttäytyminen on mahdollista, vaikka henkilö ei olisikaan menneisyydessään koskaan uhkaillut toisia tai käyttäytynyt väkivaltaisesti. Ihmiset, jotka uhkailevat toisia, kokevat usein itsensä uhatuiksi. Tämä voi johtaa väkivaltaan, jos henkilö kokee itsensä nurkkaan ajetuksi tai hänellä on painetta puolustaa itseään. Tällaisen henkilön kanssa samassa huoneessa oltaessa, hänelle on annettava tarpeeksi tilaa, eikä häneltä saa sulkea ulospääsyä huoneesta. Lähestymisissä on syytä olla varovainen silloinkin, kun tarkoituksesi on tarjota lohtua. Puhutaan varmasti, mutta ei pelottavasti. Esimerkiksi voidaan sanoa: Voin ymmärtää että olet poissa tolaltasi. Toivoisin voivani auttaa sinua tässä tilanteessa. Aseellisessa uhkauksessa tai muutoin epäiltäessä välitöntä vaaraa, poistutaan huoneesta välttäen äkkinäisiä liikkeitä, jotka toinen voisi tulkita uhkaaviksi. Uhkaavasti käyttäytyvästä henkilöstä turvallisen välimatkan päähän päästyä varoitetaan muita tilanteesta. Jos väkivallan vaara on suuri, henkilö on aseistanut ja joku saattaa vahingoittua, soitetaan poliisille numeroon 112 sekä virastomestarille numeroon Tilanteesta raportoidaan turvallisuuspäällikölle. Mikäli opiskelijan kuolema tapahtuu yliopistolla tai matkalla, laitoksen/yksikön johtaja on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, jotka ilmoittavat kuolinviestin omaisille henkilökohtaisesti. Ulkomaalaisten perusopiskelijoiden osalta tulee olla yhteydessä myös kansainvälisten asioiden osastoon, koska osastolla kerätään opiskelijoiden lähiomaisten tiedot juuri kriisitilanteita varten. Kun lähiomaiset ovat saaneet viestin tapahtumasta, myös opiskelijan opinnoista pääasiassa vastaavan laitoksen/yksikön johtaja on yhteydessä kuolleen opiskelijan lähiomaisiin. Yliopistolta laitoksen/yksikön johtaja lähettää lähiomaisille surunvalittelukukat tai -adressin. Opiskelijan kuolemaa ja sen aiheuttamaa surua voidaan käsitellä opiskelijapastorin johdolla opiskelijan laitoksen/vuosikurssin kesken. Kuolemasta on lupa kertoa yleisesti mutta kuolintavasta ei. Myös muiden laitosten/vuosikurssien opettajat voivat kertoa asiasta opiskelijoille. Tilanteesta riippuen on mahdollista kertoa asiasta myös yhteisesti. Yleinen asian käsittely on suotavaa, mikäli kyseessä on yliopistolla tapahtunut onnettomuus tai tapaturma. Suruliputuksen järjestämistä varten otetaan yhteys yliopiston virastomestariin puh Kuolemantapauksesta ilmoitetaan yliopiston johdon sihteerille puh Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Kuoleman tapahtuessa yliopistolla tai työmatkalla, laitoksen/yksikön johtaja on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, jotka ilmoittavat kuolinviestin omaisille henkilökohtaisesti. 13

14 5.5 Itsemurha Kuolemantapauksesta ilmoitetaan myös johdon sihteerille puh ja/tai henkilöstöpäällikölle puh Laitoksen/yksikön johtaja kertoo työntekijän kuolemasta laitoksella. Laitos lähettää omaisille osanottona suruun adressin tai kukkia. Laitoksen esimies sopii omaisten kanssa työntekijöiden ja opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. Äkillisissä kuolemantapauksissa kuolleen työntekijän työtovereille, tarvittaessa myös opiskelijoille, voidaan järjestään psykologinen jälkipuinti, jonka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija. Suruliputuksen järjestämiseksi otetaan yhteys virastomestariin numeroon Suruliputus järjestetään mahdollisimman pian sen rakennuksen edessä/läheisyydessä, jossa henkilö on työskennellyt. Itsemurhayrityksessä hälytetään paikalle välittömästi apua yleisestä hätänumerosta 112. Jos itsemurha on jo tapahtunut, huolehditaan ensisijassa siitä, etteivät opiskelijat tai muut ulkopuoliset pääse tapahtumapaikalle tai poistuvat sieltä heti. Tarvittaessa apuun voidaan kutsua virastomestari numerosta Asiasta tiedotetaan turvallisuuspäällikölle. Suruviestin kotiin vie poliisi tai lääkäri. Muistotilaisuus, omaisten muistaminen ja hautajaisiin osallistuminen toteutetaan kuten yleensä kuolemantapausten yhteydessä. Itsemurha on aina syytä käsitellä ja järjestää mahdollisuus psykologiseen jälkipuintitilaisuuteen. Etenkin nuoren itsemurhalla on havaittu olevan mallivaikutusta muihin nuoriin. On tärkeää estää itsemurhan ja kuoleman ihannointi ratkaisukeinona. Itsemurhan jälkeen seurataan tilannetta. Osa opiskelijoista ja myös henkilökunnasta voi muutamien kuukausien ajan itsemurhan jälkeen tarvita tukitoimia, esimerkiksi asiantuntijan vetämiä yksilö- tai ryhmäkeskusteluja. 5.6 Ulkopuolinen tunkeutuminen 5.7 Pommiuhkaus Murto ja varkaustilanteissa toimitaan pelastussuunnitelman ohjeen mukaisesti. Pelastusuunnitelman "Onnettomuuden sattuessa toimi näin". https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/onnettomuuden_sattuessa.pdf Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka ne tavallisesti osoittautuvatkin aiheettomaksi. Myös bioterroriuhka on mahdollinen mutta onneksi varsin epätodennäköinen yliopistoa kohtaava kriisitilanne. Uhkan ilmetessä otetaan välittömästi yhteyttä poliisiin yleisen hätänumeron 112 kautta. Tartuntoja epäiltäessä kriisiryhmä ottaa lisäksi yhteyttä Kuopion yliopistolliseen sairaalaan infektioyksikköön numeroon (017) ja työsuojelu/turvallisuuspäällikköön joka ottaa yhteyttä turvallisuusasioidenjohtoryhmään. 14

15 Uhkauksen vastaanottajaa ohjataan perehdytystilaisuudessa toimimaan liitteen liite 2. Pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille yleiseen hätänumeroon 112 ja turvallisuusjohtajalle ja turvallisuuspäällikölle. Hälytyksen yliopistolla antaa turvallisuusjohtaja tai hänen sijaisensa 1. TURVALLISUUSJOHTAJA (hallintojohtaja) TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ (työsuojelupäällikkö) KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ VIRASTOMESTARI (päivystäjä) Turvatoimia johtaa yliopiston turvallisuusjohtaja yhdessä poliisin kanssa. Mikäli häntä ei tavoiteta välittömästi, aloittaa turvallisuuspäällikkö tai heidän sijaisensa edellä mainitussa järjestyksessä johtamistoiminnan, kunnes turvallisuusjohtaja saapuu paikalle ja ottaa johtamisen vastuulleen. Yliopiston kriisiryhmä kutsutaan paikalle ja se seuraa tilanteen kehittymistä ja päättää tärkeimmistä toimenpiteistä poliisin ohjeiden mukaisesti ennen niiden toimeenpanoa. Turvallisuusasioidenjohtoryhmän päätöksellä virastomestarit voivat tarvittaessa kiertää kertomassa asiasta työpaikoille. Ilmoitusta ei käytetä koskaan harjoituksissa, vaan kun se annetaan työpaikoille, tarkoittaa se todellista tilannetta. Työpaikoilla laitoksen johtaja kokoaa henkilökunnan kansliaan tai vastaavaan tilaan ja informoi heidät tilanteesta. Tilanteessa kannattaa korostaa, että useimmiten pommiuhkaus on vain pelkkää puhetta ja on epätodennäköistä, että yliopistolta löytyy pommia tai räjähdettä mutta että se on aina kuitenkin varmistettava. Tämän jälkeen työntekijät ohjaavat opiskelijat ja muut alueella olevat ulos rakennuksesta. Pommiksi epäiltyyn esineeseen ei saa missään tapauksessa koskea. Pommin tai sellaiseksi epäillyn kohteen tarkastaminen tapahtuu aina poliisin johdolla. Kun on varmistuttu siitä, ettei alueella ole vaaraa ja poliisi antaa luvan, kriisiryhmä tekee päätöksen jatkotoiminnoista tilanteen purkamiseksi. Työpaikoille ilmoitetaan tilanteen päättymisestä. Niissä rakennuksissa missä on kuulutusjärjestelmä ilmoitetaan keskusradion kautta ja muissa rakennuksissa virastomestarit kiertävät ilmoittamassa tilanteen purkamisen. Vaaratilanteen lauettua asiasta on syytä keskustella henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. Tapahtuman käsittely voi nostaa esille puutteita toiminnoissa tai muita kehittämisideoita, joista on hyötyä turvatoimien ja valmiuden kehittämisessä. 15

16 5.8 Panttivankitilanne Panttivankitilanteesta ilmoitetaan välittömästi poliisille yleiseen hätänumeroon 112 ja turvallisuusjohtajalle. Tämän jälkeen noudatetaan poliisin antamia ohjeita. Yleisenä toimintaohjeena panttivangiksi joutuneelle voidaan perehdytystilaisuudessa ohjeistaa seuraava: Sieppaajaa/sieppaajia on syytä totella Vastarintaa on vältettävä ja yritettävä säilyttää maltti Sieppaajan on annettava kokea, että hän hallitsee tilanteen Yritettävä välttää neuvotteluissa viestinviejäksi joutumista ja lausuntojen antamista tiedotusvälineille, ellei sieppaaja pakota niin tekemään. Huom. panttivankitilanteessa viestinnästä vastaa turvallisuusjohtaja tain hänen sijaisensa. Vältettävä tilanteen pitkittyessä samaistumasta sieppaajiin Tilanteen lauettua poliisi tahtoo keskustella siepattujen kanssa ja heitä on pyydettävä pysymään paikalla. Siepatuille järjestetään jälkipuintimahdollisuus. 5.9 Yliopiston ulkopuolinen onnettomuus Toimintaohjeet on kuvattu pelastussuunnitelmassa. https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/pelastussuunnitelma.pdf 5.10 Kokoontumispaikat 6 JÄLKIHOITO Kokoontumispaikat on kuvattu pelastussuunnitelmassa. https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/pelastussuunnitelma.pdf Jälkihoidolla tarkoitetaan tapaturman ja väkivalta- tai kriisitilanteen jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Jälkihoito voi olla muodoltaan psykologista defusing ia, jonka tavoitteena on nopeasti purkaa tilanteen aiheuttamat välittömät reaktiot tai psykologista debriefing ia, jonka tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen. Jälkihoidon muoto arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohderyhmänä on yksi tai useampi henkilö, osa työyhteisöä tai koko työyhteisö. Jälkihoitoon voi osallistua myös sellainen työyhteisön jäsen, joka ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumassa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. 6.1 Traumaattisen kriisin vaiheet Jokainen kokee traumaattisen tilanteen yksilöllisesti. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta. 16

17 On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. Traumaattisen kriisin vaiheet ovat seuraavat: 1. Sokkivaihe saattaa kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Tällöin ihminen ei kykene käsittämään tapahtunutta, hän voi jopa kieltää sen. Ihminen voi käyttäytyä poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti, esimerkiksi vaihtoehtoisesti kylmän rauhallisesti tai raivoisasti, sekavasti. Hän ei ehkä jälkeenpäin muista tapahtumia tai annettuja ohjeita. 2. Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen. Ihminen yrittää saada käsitystä tapahtuneesta, miksi ja miten kaikki tapahtui. Henkiset puolustuskeinot alkavat toimia ja tapahtuman kieltäminen vähenee. Tässä vaiheessa voi ilmetä erilaisia ruumiillisia oireita, ahdistuneisuutta, masennusoireita, univaikeuksia, vihamielisyyttä, syyttelyä, tunteiden peittämistä tai näennäistä tilanteen hallintaa. 3. Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin tapahtunut hyväksytään, siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee ja oireet ja tuntemukset vähenevät. Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala kohenee. Mikäli ihminen ei saa trauman käsittelyyn tarvitsemaansa tukea, seurauksena voi olla ns. posttraumaattinen stressihäiriö, joka heikentää toimintakykyä ja elämisen laatua. Tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua. 4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä. 6.2 Välitön kriisin jälkeinen tuki Ihmisten selviytymistä traumaattisessa tilanteessa helpottavat seuraavat seikat: rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen uhrien kertomuksen kuunteleminen tyhjien sanojen ja lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, se ettei jää yksin avoin ja rehellinen tieto tapahtuneesta Psykologinen jälkipuinti (defusing) järjestetään (turvallisuusasioidenjohtoryhmä päättää) aina kolmen vuorokauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Ensimmäisen kolmen vuorokauden aikana ihminen on avoin tapahtuman käsittelylle, sen jälkeen psyykkiset puolustuskeinot voivat estää asian käsittelyä. 17

18 Jälkipuinnin vetävät siihen koulutetut henkilöt. Jälkipuinnin (debriefing) tarkoituksena on tukea normaalin surutyön käynnistymistä ja estää posttraumaattisen stressihäiriön syntyminen. Jälkipuinnissa annetaan tietoa tapahtumien kulusta, jotteivät mielikuvitus tai huhut paikkaisi aukkoja. Jälkipuinti antaa mahdollisuuden jäsentää osallistujien ajatuksia ja tunteita. Siellä annetaan tietoa mahdollisista jälkireaktioista ja avunsaantipaikoista sekä kartoitetaan avun tarvetta. Myös traumaattisissa tilanteissa auttajina toimiville järjestetään tilanteen purkukokous. Se tarjoaa mahdollisuuden keskustella välittömästi tapahtuneesta ja purkaa kokemuksia. Kriisiryhmä voi järjestää itselleen purkukokouksen ilman ulkopuolistakin vetäjää. 6.3 Myöhempi tuki Ihmisten myöhempi tuen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa myös traumaattisen tapahtuman luonne. Suru lähimmäisen kuolemasta ei häviä muutamassa kuukaudessa, ei ehkä koskaan, siksi surulle ja toipumiselle on annettavaa aikaa. Joillakin opiskelijoilla tai työntekijöillä voi olla tarve keskustella ja työstää asioita useaan kertaan, jolloin oppilashuollon ja työterveyshuollon henkilöstö voi järjestää heille yksilöllisiä tai ryhmätapaamisia. Erityisen traumaattisen tilanteen jälkeen voi olla myös traumaterapian tarvetta, jolloin heidät tulee ohjata mielenterveyspalveluiden piiriin. 7 VALMIUDEN YLLÄPITO JA VASTUUHENKILÖT 7.1 Vastuut Kriisivalmius edellyttää koko henkilöstön perehdyttämistä. Kaikilla työntekijöillä tulee olla valmiudet toimia kriisitilanteessa, koska kuka tahansa voi kohdata sen ensimmäisenä. Myös opiskelijoilla tulee olla valmiudet toimia erilaisissa kriisitilanteissa. Kriisisuunnitelmaa on syytä kerrata yleisten koulutustilaisuuksien lisäksi laitosten omissa kokouksissa. Kriisisuunnitelma on käytännön työväline, joka elää ja kehittyy ajan myötä. Kriisiryhmä päivittää suunnitelman vuosittain ja toimintaohjeita muutetaan ja parannetaan kokemusten karttuessa. Kokemusten mukaan erilaisten kriisitilanteiden myötä toimintaohjeet konkretisoituvat ja selkiytyvät. Suunnitelmaa täydennetään heti, jos ilmenee uhkia, joihin ei aiemmin ole osattu varautua. Kunkin laitoksen/yksikön johtaja vastaa oman laitoksensa toiminnan turvallisuudesta ja nimeää laitoksen turvallisuusvastaavan. Laitoksen turvallisuusvastaava nimeää avukseen tarpeellisen määrän henkilöitä osasto-/toimipiste-/laboratoriovastaaviksi. 18

19 7.2 Turvallisuusjohtaja Kukin henkilö vastaa työpaikallaan turvallisuudesta. Turvallisuusorganisaation jäsenillä tulee olla mahdollisuus käyttää työaikaa mahdollisuuksien mukaan turvallisuusasioiden hoitamiseen. Tarkemmat tehtävänkuvat on kuvattu pelastussuunnitelmassa. https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/pelastussuunnitelma.pdf Turvallisuusjohtajana toimii hallintojohtaja. Yliopiston hallintojohtosäännön mukaisesti (15 ) hallintojohtaja johtaa yliopiston turvallisuustointa. 7.3 Turvallisuuspäällikkö 7.4 Laitoksen johtaja Turvallisuuspäällikkönä toimii yliopiston työsuojelupäällikkö. Kriisinhallinnassa turvallisuuspäällikkö: vastaa, että henkilökunnalle järjestetään koulutustapahtumia. vastaa, että toimintaohjeet ovat henkilöstön tiedossa ja saatavilla toimii yhteyshenkilönä viranomaisiin sekä valvoo, että viranomaismääräyksiä noudatetaan kutsuu kriisiryhmän koolle vähintään kerran vuodessa kartoittamaan kehityskohteita ja koulutustarpeita Laitoksen johtaja nimeää laitoksen turvallisuusvastaavan tarvittaessa toimipisteittäin. Laitoksen johtaja jakaa resurssit ja pitää huolen, että jokaisella toimipisteellä on vastuuhenkilö. 7.5 Laitoksen turvallisuusvastaava Laitoksen turvallisuusvastaava huolehtii koko laitoksen kriisinhallinnasta sekä nimeää tarvittaessa toimipistevastaavat. Hän pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään onnettomuuksia mm. kiinnittämällä huomiota turvallisuusepäkohtiin. Turvallisuusvastaava pitää huolen, että hätäpoistumistiet ovat aina esteettömät ja huolehtii, että henkilöstö tietää kokoontumispaikat. Lisäksi turvallisuusvastaava: huolehtii ja hankkii työpisteen ensiapu- ja turvallisuusmateriaalin ja ilmoittaa niissä havaitsemistaan puutteista perehdyttää uudet työntekijät suunnitelmaan puuttuu turvallisuusepäkohtiin pitää huolta, että ohjeet, opasteet, sammuttimet sekä turva- ja ensiapuvälineet ovat niille varatuilla paikoillaan pitää huolta, että palonarat kemikaalit ja nesteet säilytetään niille varatuissa tiloissa pitää koulutusrekisteriä oman henkilökunnan koulutuksista 19

20 7.6 koko henkilökunta Yleiseksi tavoitteeksi voidaan asettaa, että jokainen työntekijä on tutustunut kriisisuunnitelmaan tunnistaa erilaisia rakennuksessa vallitsevia turvallisuusriskejä sekä osaa ennaltaehkäistä niitä ymmärtää turvallisuuskulttuurin tärkeyden osana yliopiston toimintaa ja omaa valmiudet kehittää oman työyhteisönsä turvallisuuskulttuuria osaa toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa kriisitilanteissa tietää sammutus- ja ensiapukalustojen paikat ja osaa käyttää niitä tietää poistumisreittien ja kokoontumispaikan sijainnin jokainen työtekijä on sairaskohtaus- ja onnettomuustilanteissa velvollinen parhaan kykynsä mukaan tekemään alkusammutukseen liittyvät toimenpiteet sekä antamaan ensiapua käyttää alkusammutusvälineitä ohjaa sammutus- ja ensiapuhenkilöstön onnettomuuspaikalle informoi esimiestä sellaisista turvallisuuteen liittyvistä puutteista, jotka aiheuttavat investointeja 7.7 koulutuksen järjestäminen Turvallisuuspäällikön vastuulla on kouluttaa kriisisuunnitelmassa olevat asiat riittävässä laajuudessa henkilökunnalle. Koulutuksessa on huomioitava uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä työpaikan vaihtamisesta aiheutuva uudelleenkoulutustarve. Yliopiston turvallisuuskoulutusta hoidetaan yhdessä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen., Pelastusopiston sekä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Koulutuksen päätavoite on antaa henkilökunnalle ja opiskelijoille valmiudet toimia oikein onnettomuustilanteissa, antaa ohjeet ennaltaehkäisevään toimintaan ja muokata asenteita turvallisuusasioiden tärkeyden sisäistämiseksi. Kriisisuunnitelma päivitetään kriisiryhmässä ja laitosten johtajat vastaavat, että se käydään henkilöstön kanssa läpi laitoksissa vuosittain lukuvuoden alkaessa. Uusille opiskelijoille kerrotaan toimintaohjeista lukuvuoden alussa järjestettävässä uusien opiskelijoiden perehdytystilaisuudessa. Uusille työntekijöille kriisisuunnitelmasta kerrotaan lukukausien alussa järjestettävässä yleisessä perehdytystilaisuudessa. Lisäksi yliopistolla järjestetään vuosittain työntekijöille palo- ja pelastusharjoitukset, jolloin harjoitellaan sekä fyysisen että psyykkisen ensiavun antamista. Kaikista henkilökunnan koulutuksista pidetään koulutusrekisteriä, josta ilmenee mm. koulutuksen aihe, määrä, ajankohta, osallistujat sekä kouluttajat. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä saa turvallisuuskoulutusta kerran kolmessa vuodessa. 20

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Toimintamalli kriisitilanteissa

Toimintamalli kriisitilanteissa TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6

Lisätiedot

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 SAIRAANKULJETUS PALOHÄLYTYS POLIISI TAKSI 03-7161 201 TERVEYSKESKUS 03-8194 302 TERVEYDENHOITAJA 044-7432 407 PSYKOLOGI

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain. KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA Hyvä käytös SALLITTU - häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA FLIRTTI SAATTAA PIRISTÄÄ työyhteisön arkea. Sukupuolinen häirintä ei kuitenkaan ole koskaan

Lisätiedot

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Yleinen toimintamalli Työpaikan turvallisuus turvallisuusohjeita työnantajan muistilista uhkaavaan tilanteeseen varustautuminen hankalan tilanteen tunnistaminen vaarallisen

Lisätiedot

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille 1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytyskeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Taksi 10041 tai matkapuhelimesta 0100 0041 Terveyskeskus (02) 269 2211 Kaupunginsairaala (02) 269

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla Kunnanhallitus 8.8.2011, 84 SISÄLLYSLUETTELO 2 HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma 23.10.2015 1 Sisällysluettelo 1. Tärkeitä yhteystietoja... 3 2. Helsingin Rudolf Steiner koulun kriisiryhmä... 3 3. Yksityiskoulujen kriisityön

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava

KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava 1 KOULUN KRIISISUUNNITELMAN LAATIMINEN Marie Rautava Kouluissa on 1990-luvun alkupuolelta lähtien laadittu suunnitelmia erilaisten koko yhteisöä järkyttävien tapahtumien varalle. Työtä vauhditti Stakesin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kavalahden Leirikeskus. Toimintaohjeet

Kavalahden Leirikeskus. Toimintaohjeet Kavalahden Leirikeskus Toimintaohjeet Kavalahden Leirikeskus toimintaohjeet Laadittu 4.12.2014 Laatija Juha Vilen Viimeksi päivitetty 3.3.2015 Päivittäjä Ville Salo Nämä toimintaohjeet on laadittu käyttäen

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Sosiaalisen median pyörteissä Miten yrityksen kannattaa toimia, kun sosiaalisessa mediassa kuohuu? Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.

Lisätiedot

PESÄPALLO-OTTELUN TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA TOIMINTAOHJEET VIINIJÄRVEN URHEILIJAT

PESÄPALLO-OTTELUN TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA TOIMINTAOHJEET VIINIJÄRVEN URHEILIJAT PESÄPALLO-OTTELUN TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA VIINIJÄRVEN URHEILIJAT YLEISTÄ TOIMINTAOHJEISTA...2 1. TURVALLISUUDESTA VASTAAVAT HENKILÖT...3 2. SISÄISET HÄLYTYSJÄRJESTELYT...4 2.1. Katsomoista

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 12.8.2012 1(8) SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 1. TAPAHTUMAN ja toiminnan kuvaus... 2 2. Toiminnan turvallisuudesta vastuulliset... 2 3. Suorituspaikat

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Liite kunnanhallituksen 14.02.2012 pöytäkirjaan 52 sivu 98 KERIMÄKI Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Työsuojelutoimikunta 12.12.2011 16 KERIMÄEN KUNTA

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

KRIISITOIMINTA- KANSIO

KRIISITOIMINTA- KANSIO Tampereen yliopisto Opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna KRIISITOIMINTA- KANSIO Koottu käyttäen esisijaisena lähteenä STAKE- Sin laatimaa Koulun kriisitoimintamalli tukiaineisto peruskoulujen, lukioiden

Lisätiedot

1. Kriisiryhmän perustehtävä

1. Kriisiryhmän perustehtävä Tämä OAMK/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje sekä kriisiryhmän postituslista päivitetään vuosittain lokakuussa. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy...8 1. YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA

SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy...8 1. YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA 1 SISÄLLYS Yleistä kriisisuunnitelmasta 1 1.1 Toimintaohjeen tarkoitus 1.2 Kriisin määrittely 1.3 Kriisiryhmä ja sen tehtävä Tommolan koulussa 1.4 Ohjeen päivitys Toimintaohjeet kriisitilanteessa..2 2.1

Lisätiedot

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112. Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA

TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA 1 KRIISITOIMINTAOHJE TOIMINTAKAAVIO HÄIRIÖ- JA KRIISITILANTEESSA TIEDOTTAMINEN TRAUMAATTINEN TILANNE YHTEYS KRIISIRYHMÄN JÄSENEEN KRIISI- RYHMÄ KOOLLE TUKITOIMISTA PÄÄTTÄMINEN ONNETTOMUUS- TILANTEESSA:

Lisätiedot

Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista

Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Toimintaohje työpaikkakiusaamisen estämiseksi SAK:ssa TL Me SAK:n työntekijät ja esimiehet edellytämme työpaikallamme normaalia, hyvää käytöstä emmekä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.

HÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. HÄTÄILMOITUS 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Mitä on tapahtunut? Onnettomuus? Sairaskohtaus? Onko ihmisiä vaarassa? Missä? Osoite, osasto, rakennus Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351 TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351 SISÄLLYSLUETTELO HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN TORNION KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA Johdanto. 1 Henkisen

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin

Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin TAMPEREEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRYHMÄ Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Toimintaohje henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Tampereen kaupungin työpaikoilla Hyväksytty kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kriisien ennaltaehkäisy ja kohtaaminen. Raisa Asikainen ja Minna Kaartinen-Koutaniemi 21.5.2013 1

Kriisien ennaltaehkäisy ja kohtaaminen. Raisa Asikainen ja Minna Kaartinen-Koutaniemi 21.5.2013 1 Kriisien ennaltaehkäisy ja kohtaaminen Raisa Asikainen ja Minna Kaartinen-Koutaniemi 21.5.2013 21.5.2013 1 Kriisien ennaltaehkäisy Arkipäivän hallinta, uudelleenrakentaminen uudessa kieli-, kulttuuri-

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan

Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan Hyvinvointia työstä 24.1.2015 Virpi Fagerström 1 Mä tapan ton! Näkökulmia työväkivaltaan ja sen torjuntaan Educa-messut 24.1.2015 Ei kiusaamiselle! Tulevaisuuden työkaluja ja oppimisympäristöjä. Luentotila

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot