Tarkastuksen suorittaja/ laatija. Tarkastuksen yhteydessä tehdyt muutokset (kohdat) Tarkistettu pvm. Hyväksynyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkastuksen suorittaja/ laatija. Tarkastuksen yhteydessä tehdyt muutokset (kohdat) Tarkistettu pvm. Hyväksynyt"

Transkriptio

1

2 Tarkistettu pvm Tarkastuksen suorittaja/ laatija Hyväksynyt Tarkastuksen yhteydessä tehdyt muutokset (kohdat) 2

3 1 JOHDANTO VIESTINTÄ/KRIISIVIESTINTÄ Kriisiryhmän kokoonpano Turvallisuusasioidenjohtoryhmän (kriisiryhmän) tehtävät Kriisiryhmän toiminta Kriisiviestinä KRIISITILANTEET SEKÄ NIIDEN VAIKUTUKSET KRIISITILANTEIDEN EHKÄISY Masennus ja itsemurhavaara Psykoottinen käyttäytyminen Tapaturmaan ja sairaskohtaukseen varautuminen Päihteiden väärinkäyttö Kiusaaminen, seksuaalinen häirintä tai väkivalta Ulkopuoliseen tunkeutumiseen ja ilkivaltaan varautuminen Ulkoisiin onnettomuusriskeihin varautuminen TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISSA Opiskelijalle tai työntekijälle tapahtunut onnettomuus tai tapaturma Väkivalta tai sen uhka Opiskelijan kuolema Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Itsemurha Ulkopuolinen tunkeutuminen Pommi- tai bioterroriuhkaus Panttivankitilanne Yliopiston ulkopuolinen onnettomuus Kokoontumispaikat JÄLKIHOITO Traumaattisen kriisin vaiheet Välitön kriisin jälkeinen tuki Myöhempi tuki VALMIUDEN YLLÄPITO JA VASTUUHENKILÖT Vastuut Turvallisuusjohtaja Turvallisuuspäällikkö Laitoksen johtaja Laitoksen turvallisuusvastaava Koko henkilökunta Koulutuksen järjestäminen N HYVÄKSYMINEN JA TARKISTAMINEN Liitteet: 1. Toiminta väkivaltatilanteessa 2. Ohje pommiuhkauksen vastaanottajalle 3

4 1 JOHDANTO Kuopion yliopisto on valtion laitos, jonka tehtäviä ovat opetus ja tutkimus sekä niihin liittyvät oheistoiminnot. Henkilökunnan määrä koko yliopiston alueella on noin 1700 henkilöä, päätoimisia opiskelijoita on noin Pääosa yliopiston rakennuksista sijaitsee Savilahden alueella noin kahden kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Kriisisuunnitelma on osa pelastussuunnitelmaa. Tämä suunnitelma sisältää koko yliopiston henkilökunnan ja kaikki opiskelijat. Suunnitelmassa on määritelty yliopiston kriisitilanteet sekä toimintaohjeet niiden ennaltaehkäisyyn ja kriisitilanteisiin. Suunnitelmassa painotetaan päivittäistä riskienhallintaa ja sen tarkoituksena on auttaa Kuopion yliopiston vastuuhenkilöitä ja työntekijöitä kriisitilanteiden ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Yliopiston on syytä varautua traumaattisiin kriiseihin, jotka aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta. Yllättävät tapahtumat muuttavat normaalia päiväjärjestystä, jolloin on tärkeää tietää, miten menettelemme, ettei lisävaurioita pääse syntymään. Tapaukset ovat erilaisia, eikä niihin ole yhtä yhtenäistä kaavaa, mutta joitakin yhteisiä periaatteita on hyvä tietää. Ennalta varautuminen on tärkeää, sillä kriisitilanteen tapahtuessa ei ole enää aikaa suunnittelulle. Dramaattisissa tapahtumissa huhut leviävät ja tiedotusvälineet saapuvat paikalle nopeasti. Kriisitilanteiden hallintaa voidaan helpottaa ja ihmisten ahdistusta lievittää etukäteen sovituilla toimintamalleilla. Tällöin jokainen tietää, miten toimia ja mistä saa apua. Vastuu kriisinhallinnasta kuuluu johdolle ja kriisien ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet kriisitilanteissa toteutetaan koko henkilöstön avulla. Kriisitilanteessa päävastuu toiminnasta ja tiedottamisesta on rehtorilla ja turvallisuusjohtajalla. Jokainen henkilökuntaan kuuluva ja kaikki opiskelijat ovat kuitenkin velvollisia tekemään kriisitilanteessa parhaansa auttaakseen muita ja estämään paniikkitilanteen syntymistä. Vastuu akuutista tilanteenhallinnasta on kunkin laitoksen johtajalla ja hänen varahenkilöllään. Kriisinhallintatoimenpiteet tulee voida aloittaa viivytyksettä tilanteen kulloinkin vaatimassa laajuudessa. Koko henkilökunnan velvollisuus on omalta osaltaan vastata yliopiston kriisien ennaltaehkäisystä ja kriisitilanteiden hallinnasta. 4

5 2 VIESTINTÄ/KRIISIVIESTINTÄ Turvallisuusjohtajan vastuulla on kutsua kriisiryhmä koolle. Ensiarvoisen tärkeää on, että yliopiston henkilökunnalle, opiskelijoille ja tiedotusvälineille annetaan oikeanlaista informaatiota mahdollisimman pian onnettomuustilanteen jälkeen. Tiedottamisesta yliopiston ulkopuolelle vastaa ensisijaisesti turvallisuusjohtaja (hallintojohtaja) yhdessä yliopiston johdon, yliopiston viestintäyksikön tai heidän määräämänsä henkilö kanssa. 2.1 Kriisiryhmänkokoonpano - Turvallisuusasioidenjohto ryhmä toimii kriisiryhmänkokoonpanossa kriisin aikana vahvistettuna kriisiryhmän kokoonpanolla. turvallisuusjohtaja turvallisuuspäällikkö henkilöstöpäällikkö viestintäpäällikkö kiinteistöpäällikkö työterveyshuolto talousjohtaja Lisäksi mukana kriisitilanteiden hallinnassa ovat kriisitilanteisiin liittyvien laitosten johtajat muut tarvittavat asiantuntijat, kuten pelastus- ja poliisiviranomaiset 2.2 Turvallisuusasioidenjohtoryhmän (kriisiryhmän) tehtävät laatia kirjallinen kriisisuunnitelma kirjata ryhmän sisäisen työnjaon ja vastuuketjun selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot perehdyttää henkilöstöä järjestämällä koulutusta ja hankkimalla kirjallisuutta tiedottaa suunnitelmasta opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille organisoi toimintaa kriisitilanteissa huolehtii välittömistä henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista arvioi kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tehdä kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutokset pitää kriisisuunnitelman ajan tasalla ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä järjestämällä koko henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta. 2.3 Kriisiryhmän toiminta Turvallisuusjohtaja kutsuu kriisiryhmän koolle, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Tavoitteena on minimoida vahingot ja tiedottaa tapahtuneesta tehokkaasti. Ryhmän tehtävä on selvittää, voidaanko toimintaa jatkaa erityisjärjestelyin vai syntyykö toimintaan keskeytys/häiriöitä. Edelleen tulee arvioida mahdollisen keskeytyksen pituus ja henkilövahinkojen sattuessa on otettava yhteys asianomaisiin viranomaisiin. 5

6 2.4 Kriisiviestintä Lisäksi kriisiryhmä kartoittaa vahingot järjestelmällisesti ja organisoi tarvittavat toimenpiteet. Kriisiviestinnästä vastaa turvallisuusjohtaja yhdessä yliopiston johdon, yliopiston viestintäyksikön tai heidän määräämänsä henkilö kanssa. Turvallisuusjohtaja aloittaa sisäisen viestinnän välittömästi kriisitilanteen käynnistyessä. Kun henkilökunta ja opiskelijat tietävät koko ajan tilanteen ja sen edistymisen sekä toimintaohjeet, saadaan kriisi selvitettyä mahdollisimman nopeasti. Kriisitilanteen tiedotustilaisuudet keskitetään Snellmanian suureen luentosaliin. Sisäisessä viestinnässä hyödynnetään lisäksi kunkin yksikön normaaleja työpaikkatiedottamisen välineitä erilaisine työpaikkaja työntekijäryhmäkokouksineen. Myös intranetiä ja sähköpostia käytetään nopeaan tiedon levitykseen. Laitosten viestintäsuunnitelmissa on selvitettävä etukäteen kussakin laitoksessa paras viestintäkäytäntö sekä sisäisen tiedottamisen vastuuhenkilö, joka ehtii seurata sähköpostia ja intranettiä. Ulkoinen tiedottaminen keskitetään kriisitilanteissa Snellmaniaan, jonka L22 luentosalissa lehdistötilaisuudet järjestetään. Kriisitilanteissa tulee itse ensimmäisenä kertoa avoimesti ja totuudenmukaisesti, mitä on tapahtunut, miten toimitaan tilanteen korjaamiseksi ja miten kyseinen tapahtuma tai asia vaikuttaa opiskelijoiden ja työntekijöiden elämään. Oma nopea reagoiminen katkaisee huhuilta ja vääriltä tiedoilta siivet. Lehdistötilaisuudet ja tiedotteet tuovat asian parhaiten julkisuuteen. 3 KRIISITILANTEET SEKÄ NIIDEN VAIKUTUKSET Traumaattinen kriisi syntyy äkillisestä, odottamattomasta tai epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka voi aiheuttaa kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Tässä yhteydessä traumalla tarkoitetaan varsinaisen traumaattisen tapahtuman lisäksi myös tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykeen. Yliopistolla kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi vakava väkivaltatilanne tai sen uhka, opiskelijan tai opettajan kuolema, itsemurha tai jokin suuri onnettomuus, joka koskettaa koko yliopistoa. On syytä huomioida, että trauma tai kriisitilanne voi syntyä myös pitkän ajan kuluessa koettujen vaurioittavien kokemusten kuten esimerkiksi henkisen väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, mielenterveysongelmien tai päihteiden väärinkäytön seurauksena. Yliopiston riski joutua murron tai ilkivallan kohteeksi on mahdollinen. Terroriteko tai sen uhka sekä panttivankitilanne ovat vakavimpia mahdollisia kriisitilanteita. Ihmiset ahdistuvat ja hätääntyvät helposti kriisitilanteissa, minkä vuoksi ennalta varautuminen on tärkeää. 6

7 Tyypillisiä tunteita kriisitilanteissa ovat epätietoisuus, pelko ja avuttomuus. Pahimmillaan ihmiset lamaantuvat tai syntyy paniikki. Jos traumaattista tapahtumaa ei saada riittävästi työstettyä, menetyksen suremiselle ei tule tilaa ja ihminen saattaa jäädä tapahtuman vangiksi. Trauma voi vaikuttaa oppimiseen ja työkykyyn vielä useita vuosia tapahtuman jälkeen. Vaikeudet ilmenevät mm. keskittymisongelmina, univaikeuksina, masennuksena, syrjään vetäytymisenä ja häiriökäyttäytymisenä. Traumaattisen kriisin uhreja ovat ennen kaikkea ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tuen tarpeessa ovat kuitenkin myös läheiset, ystävät, työtoverit sekä henkilöt, jotka ovat nähneet tapahtuman. Selviytyminen traumaattisesta kriisistä vie voimavaroja, jolloin läheisten ja työyhteisön tuella on korvaamaton merkitys. Kriisin jälkihoidon on todettu helpottavan ja nopeuttavan kriisistä toipumista ja palautumista takaisin normaaliin arkeen. 4 KRIISITILANTEIDEN EHKÄISY Kriisitilanteiden ehkäisyn tarkoituksena on minimoida tunnistetuista riskeistä aiheutuvat menetykset ja sitä kautta turvata häiriötön toiminta. Kriisitilanteiden ennaltaehkäisyssä pyritään saamaan uhat ja mahdollisuudet haluttuun tasapainoon. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on keino ehkäistä kriisiytyneiden tilanteiden syntyminen. Seuraavaksi kuvataan erityyppisiä tilanteita ja niihin tarttumista. Opiskelijoiden kohdalla opintojen etenemiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa on mahdollisuus käyttää opintopsykologin konsultaatiota varhaisen puuttumisen tueksi. Opintopsykologin tavoittaa parhaiten sähköpostilla tai puh: Masennus ja itsemurhavaara Masennuksen tunnistaminen ei aina ole helppoa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että masentunut työntekijä tai opiskelija ohjataan avun piiriin. Ennaltaehkäisystä ja hoitomahdollisuuksista on syytä kertoa uusien opiskelijoiden oppaassa sekä työntekijöiden perehdytystilaisuudessa. Masennuksen merkkejä ovat muun muassa: univaikeudet syömishäiriöt väsymys ja voimattomuus toivottomuus, apatia, vetäytyminen vihamielisyys keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus itseinho, viiltely itkuisuus ja surullisuus kuolemankaipuu Mikäli työntekijällä on näitä oireita paljon, esimiehen/laitoksenjohtajan on tästä syytä keskustella hänen kanssaan ja ohjata häntä hoitoon. 7

8 Epäilyksistä on hyvä kertoa työntekijän esimiehelle, joka voi tarvittaessa pyytää työterveyshuollon tapaamista. Mikäli opiskelijalla on oireita, häntä on hyvä kannustaa ottamaan yhteys opiskelijaterveyshuoltoon (YTHS, (opintopsykologi syksystä 2008 lähtien)). Itsemurhauhkailuun tai itsemurhapuheisiin on aina suhtauduttava vakavasti. Itsemurha-aikeita epäiltäessä on syytä kysyä suoraan, onko henkilö ajatellut itsemurhaa. Itsemurha-aikeista kysyminen antaa mahdollisuuden puhua asiasta ja helpottaa pahaa oloaan. Vaikka asianomainen kieltäisi kertomasta asiasta muille, itsemurhaaikeista tulee kertoa opiskelijahuoltoon tai työntekijän esimiehelle. On varmistettava, että henkilö saa ammatti-apua. Vakavasta itsemurhavaarasta kertovat muun muassa: aiemmat yritykset itsemurhalla uhkailu vakava masennus Muita oireita voivat olla esimerkiksi: voimakas kiinnostus kuolemaan tai itsemurhiin veitsellä leikittely, viiltelyt, turha riskien otto lähipiirissä tapahtunut itsemurha Nuoren itsemurhaa suunnittelevan ystävät huomaavat usein ensimmäisenä itsemurhavaaran. Siksi nuorille olisi hyvä kertoa, että itsemurhauhkailusta tulee aina kertoa jollekin, vaikka ystävä vannottaisi olemaan kertomatta. 4.2 Psykoottinen käyttäytyminen Opiskelija tai työntekijä voi alkaa käyttäytyä silminnähden poikkeavalla tavalla. Tällaisia oireita ovat etenkin suuret muutokset käytöksessä ja suoritustasossa kuten esimerkiksi: sekavat tai epärealistiset puheet rituaalit, pakkotoiminnat harhaluulot, paranoidinen käyttäytyminen vetäytyminen, pyrkimys olla yksin erikoinen toiminta, jota ei osaa/tai halua selittää suhtautuminen työhön/opintoihin muuttuu radikaalisti ulkoisen olemuksen äkillinen muuttuminen esim. hoitamattomuus vihjailu avuntarpeesta Kyseessä voi olla vakava mielenhäiriö, johon tarvitaan nopeasti ammattiauttajien apua. Mikäli työntekijällä tai opiskelijalla on edellä mainittuja oireita paljon tai käyttäytymisen muutos on huomattava, on otettava yhteys mielenterveystyön asiantuntijaan, työterveyshuoltoon tai opiskelijaterveyshuoltoon. 8

9 4.3 Tapaturmaan ja sairaskohtaukseen varautuminen 4.3 Tapaturmiin ja sairauskohtauksiin tulee varautua kouluttamalla henkilökuntaa sekä huolehtimalla yleisestä turvallisuudesta. Tapaturma yliopiston tiloissa on hyvin mahdollinen. Riskejä, jotka lisäävät tapaturman mahdollisuutta ovat mm. erilaisten kemikaalien käsittely (roiskumiset, palovammat, altistuminen kaasuille). Henkilöstö perehdytetään ja koulutetaan ennaltaehkäisemään tapaturmia ja onnettomuuksia sekä toimimaan tarkoituksen mukaisesti mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Laitoksen/yksikön johtajan tulee huolehtia, että kaikissa yksiköissä on ensiapuvälineistöä ja työntekijän tulee osata antaa ensiapua (ks. pelastussuunnitelma). https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/pelastussuunnitelma.pdf 4.4 Päihteiden väärinkäyttö Päihteiden väärinkäytön ennalta ehkäisevän toiminnan tavoitteena on tukea työturvallisuutta. Päihdeasioiden käsittelyssä keskeisessä roolissa ovat sekä työyhteisö että työterveyshuolto, opiskelijoilla opiskelijaterveydenhuolto. Ongelmakäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensisijaisen tärkeää. Opiskelijan ollessa yliopistolla humalassa tai lääkkeiden tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, henkilökunnan velvollisuus on pyytää opiskelijaa poistumaan. Tarvittaessa avuksi voidaan pyytää virastomestaria Canthia, Mediteknia, Medistudia numerosta ja muut rakennukset Opiskelijan palattua yliopistolle hänen kanssaan on keskusteltava. Mikäli poissaolot tai päihtyneenä opiskelu on toistuvaa, opiskelija ohjataan opiskelijaterveydenhuoltoon. Työntekijän ollessa työssä humalassa tai lääkkeiden tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena esimies poistaa työntekijän työpaikaltaan välittömästi. Työntekijän palattua työhön hänen kanssaan on keskusteltava mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja arvioitava mahdollinen hoidon tarve. Työntekijän pyynnöstä voi neuvottelussa olla läsnä myös luottamusmies tai muu työntekijän osoittama henkilö. Esimies voi antaa suullisen tai kirjallisen huomautuksen tapahtuneesta. Tapahtumien ja keskustelussa sovittujen asioiden kirjaaminen tehdään heti väärinkäytösten ilmettyä. Mikäli poissaolot päihteiden väärinkäytön takia tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on toistuvaa, esimiehen on otettava yhteyttä päihdeasiamieheen ja ryhdyttävä toimenpiteisiin työntekijän hakeutumiseksi hoitoon tai hoitoonohjauksen järjestämiseksi. Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. 9

10 Toistuvissa päihteiden väärinkäyttötilanteissa on mahdollista ottaa käyttöön vakavammat toimenpiteet, esimerkiksi huomautuksen tai varoituksen antaminen tai vakavammissa tapauksissa mahdollinen palvelussuhteen päättäminen. Työntekijän ollessa poissa työstä päihteiden vuoksi, esimiehen on huolehdittava siitä, että työntekijän palkanmaksu keskeytetään. Tämä koskee sekä omaehtoista poissaoloa että niitä tilanteita, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta. Palkanmaksun keskeyttämiseksi esimiehen tulee olla välittömästi yhteydessä henkilöstöhallintoon (palkanlaskentaan). Lisäksi esimiehen tulee tehdä luvattomasta poissaolosta kirjallinen selvitys. 4.5 Kiusaaminen, seksuaalinen häirintä tai väkivalta Kiusaaminen voi ilmetä loukkaavana, syyttelevänä, vihjailevana ja ilkeänä puheena, toistuvana moittimisena ja arvosteluna tai henkilön arvostelukyvyn kyseenalaistamisena. Kiusaamista on myös se, jos henkilöä alistetaan, väheksytään, pilkataan, uhkaillaan, arvostellaan luonteenpiirteitä, ominaisuuksia tai ulkomuotoa, juorutaan pahansuovasti yksityis- ja perhe-elämästä. Joskus kiusaaminen esiintyy fyysisen väkivallan uhkana tai pahimmillaan jopa fyysisenä väkivaltana. Työpaikkakiusaamista on jos työntekijältä vaaditaan kohtuuttomia tai perehdyttämistä edellyttäviin työsuorituksiin ei perehdytetä, vedotaan ristiriitaisiin ohjeisiin tai käskyihin, otetaan työtehtäviä tai välineitä pois, muutetaan sopimusehtoja, annetaan nöyryyttäviä tai toteuttamiskelvottomia määräyksiä, eristetään muista, viedään työ tai vaikeutetaan sen tekemistä, estetään tiedon kulku. Kiusaaminen voi tapahtua myös piilossa: se voi olla hiljaista ja juonittelevaa painostusta, olankohautuksia, kielteisiä silmäyksiä tai äänensävyjä tai puhumattomuutta ja kieltäytymistä yhteistyöstä. Sukupuolinen häirintä voi ilmetä vihjailevina eleinä tai ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina tai kysymyksinä, pornoaineistona, sukupuolisesti vihjailevina kirjeinä ja puhelinsoittoina, fyysisenä kosketteluna ja sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina. Yliopiston erillinen ohjeistus EI on EI : On hyvä muistaa, että henkistä väkivaltaa eivät ole: perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai huomautus opiskeluun tai työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyvät ristiriidat toimintaan liittyvien ongelmien käsittely työyhteisössä tai luokassa vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä tuntua ahdistavalta työtehtävien tai organisaation perustellut muutokset 10

11 Paras tapa vähentää henkistä väkivaltaa ja häirintää on estää ne ennalta. Työyhteisön avoin ilmapiiri ja keskustelu työstä ja tavoitteista, riittävä perehdyttäminen, selkeä työn- ja vastuunjako auttavat hyvän työilmapiirin syntymistä. Hyvä keino ennaltaehkäistä ongelmia on huomioida henkilöiden sosiaaliset taidot valittaessa esimiehiä ja opettajia. Jos henkistä väkivaltaa tai häirintää esiintyy, vastuu tilanteen korjaamisesta on esimiehillä ja opettajilla. Työntekijöitä ja opiskelijoita on ohjattava ottamaan yhteys esim. työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen, opettajiin tai laitoksen johtajaan, joiden tulee puuttua asiaan. Ohjeissa rohkaistaan ilmoittamaan kiusaajalle, että kiusattu ei hyväksy tämän tekoa; kertomaan, että kokee tämän toiminnan epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi ja kehottamaan tätä lopettamaan. Yliopiston erillinen ohjeistus: Ohjeet työpaikkakiusaamista vastaan: 4.6 Ulkopuoliseen tunkeutumiseen ja ilkivaltaan varautuminen Toimitiloihin liittyviä tavanomaisimpia rikoksia ovat ilkivalta, julkisrauhan rikkominen ja tuhotyö. Ilkivallan tunnusmerkkejä ovat metelöinti tai vastaavan häiriön aiheuttaminen sekä toistuvat, häiritsevät soitot. Julkisrauhan rikkomisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti tunkeutuu, menee salaa tai toista harhauttaen yliopiston tiloihin, kätkeytyy tai jää niihin noudattamatta poistumiskäskyä. Törkeä julkisrauhan rikkominen täyttyy, kun julkisrauhan rikkomukseen liittyy jokin ase tai jos tekijän ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta. Tuhotyöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa joku henkilö sytyttää tulipalon, räjäyttää jotakin tai saa aikaan vedentulvan tai vastaavan luonnontilan muun mullistuksen, joka aiheuttaa yleistä hengen tai terveyden vaaraa tai siitä on yleistä huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa. Teko on törkeä jos se aiheuttaa vakavaa vaaraa tai vahinkoa suurelle ihmismäärälle tai yhteiskunnallisesti tärkeälle toiminnolle. Myös yritys on rangaistava. Yliopiston alueella asiaton oleskelu on kielletty. Epäilyttävistä henkilöstä tulee ilmoittaa poliisille numeroon 112 tai vartiointiliikkeelle ISS Security numeroon Poliisipartio tai vartija saapuvat kiinteistöön muutamassa minuutissa hälytyksestä. Virka-aikoina useimmat ulko-ovet ovat avoinna. Erityisen riskialttiit tilat pidetään lukittuina ja kulunvalvonnassa ympäri vuorokauden. Yliopiston asiakastiloissa on käytössä turvanapit, joiden avulla voidaan hälyttää paikalle virastomestarit. Virka-ajan ulkopuolella ulko-ovet lukkiutuvat automaattisesti sähkölukitusjärjestelmällä. 11

12 Yliopiston kiinteistöt pidetään yöaikaan lukittuina ja ne on suojattu kulunvalvontajärjestelmällä. On tärkeää, että yliopistolla noudatetaan kulkuun liittyviä ohjeita, ettei tehdä tarpeettomia hälytyksiä. Valvotusta ovesta ulos mennään painonapin kautta jos ovi on suljettu. Lisäksi yliopistoalueella on tallentava kameravalvonta. Tuhopolttojen torjunnasta on kirjattu erillinen ohje pelastussuunnitelmaan. 4.7 Ulkoisiin onnettomuusriskeihin varautuminen Mahdollisessa ulkoisissa vuototapauksessa esim. onnettomuuden seurauksena, vaarallisen kaasupilven tai säteilyn aiheuttamaa ulkoa kohdistuvaa vaaraa torjutaan normaalein poikkeusolojen suojautumistoimenpitein pysymällä sisätiloissa kts. pelastussuunnitelma. Ko. onnettomuudesta tiedotetaan sisäisellä tiedotuksella ja radion välityksellä. Myös yleinen vaaranmerkki kuuluu yliopiston sisälle. Mikäli vesijohtoverkosto saastuu vuoto/säteilyonnettomuuksien johdosta, verkostovettä ei käytetä juomavetenä. Mikäli henkilöstö oireilee, tulee heidät välittömästi järjestää lääkärin hoitoon. 5 TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISSA 5.1 Opiskelijalle tai työntekijälle tapahtunut onnettomuus tai tapaturma Onnettomuus ja tapaturmatilanteissa toimitaan erillisten toimintaohjeiden mukaisesti (Hätäilmoituksen tekeminen, Toiminta sairaskohtauksissa, Ohjeita puhallus-paineluelvytykseen sekä Ohjeita tajuttoman potilaan hoitamiseen). Jos yliopistolle tulee tieto opiskelijalle tai työntekijälle tapahtuneesta onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta, on tiedon vastaanottajan ensimmäiseksi varmistettava tiedon paikkansapitävyys. Onnettomuuden tapahduttua yksiköstä laitoksen/yksikön johtaja ottaa yhteyttä turvallisuusjohtajaan/turvallisuuspäällikköön, joka välittää tiedon kriisiryhmälle. Kriisiryhmä arvioi tilanteen tiedotuksen, korjaavien toimenpiteiden sekä jälkihoidon tarpeen ja järjestää ne tarvittaessa. 5.2 Väkivalta tai sen uhka Vakavissa väkivaltatilanteissa, yliopistolle tehdyssä ilkivallassa ja pommiuhkatilanteissa otetaan aina mahdollisimman nopeasti yhteys poliisiin yleisen hätänumeron 112 kautta. Uhkaavassa väkivaltatilanteessa (liite 1) 1. Arvioi väkivallan mahdollisuus. 2. Minimoi mahdollisuus, että joku vahingoittuu. 3. Etene korjataksesi vallitseva tilanne. Yksilön aiemman käyttäytymisen perusteella voidaan ennakoida sitä, miten hän tulee toimimaan tilanteessa, jossa hän uhkailee vahingoittavansa toista ihmistä tai esineitä. Jos työntekijä tai opiskelija on ollut aikaisemmin väkivaltainen, väkivallan uhka on otettava erittäin vakavasti, koska on todennäköistä, että väkivaltaisuus uusiutuu. On 12

13 5.3 Opiskelijan kuolema kuitenkin muistettava, että väkivaltainen käyttäytyminen on mahdollista, vaikka henkilö ei olisikaan menneisyydessään koskaan uhkaillut toisia tai käyttäytynyt väkivaltaisesti. Ihmiset, jotka uhkailevat toisia, kokevat usein itsensä uhatuiksi. Tämä voi johtaa väkivaltaan, jos henkilö kokee itsensä nurkkaan ajetuksi tai hänellä on painetta puolustaa itseään. Tällaisen henkilön kanssa samassa huoneessa oltaessa, hänelle on annettava tarpeeksi tilaa, eikä häneltä saa sulkea ulospääsyä huoneesta. Lähestymisissä on syytä olla varovainen silloinkin, kun tarkoituksesi on tarjota lohtua. Puhutaan varmasti, mutta ei pelottavasti. Esimerkiksi voidaan sanoa: Voin ymmärtää että olet poissa tolaltasi. Toivoisin voivani auttaa sinua tässä tilanteessa. Aseellisessa uhkauksessa tai muutoin epäiltäessä välitöntä vaaraa, poistutaan huoneesta välttäen äkkinäisiä liikkeitä, jotka toinen voisi tulkita uhkaaviksi. Uhkaavasti käyttäytyvästä henkilöstä turvallisen välimatkan päähän päästyä varoitetaan muita tilanteesta. Jos väkivallan vaara on suuri, henkilö on aseistanut ja joku saattaa vahingoittua, soitetaan poliisille numeroon 112 sekä virastomestarille numeroon Tilanteesta raportoidaan turvallisuuspäällikölle. Mikäli opiskelijan kuolema tapahtuu yliopistolla tai matkalla, laitoksen/yksikön johtaja on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, jotka ilmoittavat kuolinviestin omaisille henkilökohtaisesti. Ulkomaalaisten perusopiskelijoiden osalta tulee olla yhteydessä myös kansainvälisten asioiden osastoon, koska osastolla kerätään opiskelijoiden lähiomaisten tiedot juuri kriisitilanteita varten. Kun lähiomaiset ovat saaneet viestin tapahtumasta, myös opiskelijan opinnoista pääasiassa vastaavan laitoksen/yksikön johtaja on yhteydessä kuolleen opiskelijan lähiomaisiin. Yliopistolta laitoksen/yksikön johtaja lähettää lähiomaisille surunvalittelukukat tai -adressin. Opiskelijan kuolemaa ja sen aiheuttamaa surua voidaan käsitellä opiskelijapastorin johdolla opiskelijan laitoksen/vuosikurssin kesken. Kuolemasta on lupa kertoa yleisesti mutta kuolintavasta ei. Myös muiden laitosten/vuosikurssien opettajat voivat kertoa asiasta opiskelijoille. Tilanteesta riippuen on mahdollista kertoa asiasta myös yhteisesti. Yleinen asian käsittely on suotavaa, mikäli kyseessä on yliopistolla tapahtunut onnettomuus tai tapaturma. Suruliputuksen järjestämistä varten otetaan yhteys yliopiston virastomestariin puh Kuolemantapauksesta ilmoitetaan yliopiston johdon sihteerille puh Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Kuoleman tapahtuessa yliopistolla tai työmatkalla, laitoksen/yksikön johtaja on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, jotka ilmoittavat kuolinviestin omaisille henkilökohtaisesti. 13

14 5.5 Itsemurha Kuolemantapauksesta ilmoitetaan myös johdon sihteerille puh ja/tai henkilöstöpäällikölle puh Laitoksen/yksikön johtaja kertoo työntekijän kuolemasta laitoksella. Laitos lähettää omaisille osanottona suruun adressin tai kukkia. Laitoksen esimies sopii omaisten kanssa työntekijöiden ja opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. Äkillisissä kuolemantapauksissa kuolleen työntekijän työtovereille, tarvittaessa myös opiskelijoille, voidaan järjestään psykologinen jälkipuinti, jonka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija. Suruliputuksen järjestämiseksi otetaan yhteys virastomestariin numeroon Suruliputus järjestetään mahdollisimman pian sen rakennuksen edessä/läheisyydessä, jossa henkilö on työskennellyt. Itsemurhayrityksessä hälytetään paikalle välittömästi apua yleisestä hätänumerosta 112. Jos itsemurha on jo tapahtunut, huolehditaan ensisijassa siitä, etteivät opiskelijat tai muut ulkopuoliset pääse tapahtumapaikalle tai poistuvat sieltä heti. Tarvittaessa apuun voidaan kutsua virastomestari numerosta Asiasta tiedotetaan turvallisuuspäällikölle. Suruviestin kotiin vie poliisi tai lääkäri. Muistotilaisuus, omaisten muistaminen ja hautajaisiin osallistuminen toteutetaan kuten yleensä kuolemantapausten yhteydessä. Itsemurha on aina syytä käsitellä ja järjestää mahdollisuus psykologiseen jälkipuintitilaisuuteen. Etenkin nuoren itsemurhalla on havaittu olevan mallivaikutusta muihin nuoriin. On tärkeää estää itsemurhan ja kuoleman ihannointi ratkaisukeinona. Itsemurhan jälkeen seurataan tilannetta. Osa opiskelijoista ja myös henkilökunnasta voi muutamien kuukausien ajan itsemurhan jälkeen tarvita tukitoimia, esimerkiksi asiantuntijan vetämiä yksilö- tai ryhmäkeskusteluja. 5.6 Ulkopuolinen tunkeutuminen 5.7 Pommiuhkaus Murto ja varkaustilanteissa toimitaan pelastussuunnitelman ohjeen mukaisesti. Pelastusuunnitelman "Onnettomuuden sattuessa toimi näin". https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/onnettomuuden_sattuessa.pdf Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka ne tavallisesti osoittautuvatkin aiheettomaksi. Myös bioterroriuhka on mahdollinen mutta onneksi varsin epätodennäköinen yliopistoa kohtaava kriisitilanne. Uhkan ilmetessä otetaan välittömästi yhteyttä poliisiin yleisen hätänumeron 112 kautta. Tartuntoja epäiltäessä kriisiryhmä ottaa lisäksi yhteyttä Kuopion yliopistolliseen sairaalaan infektioyksikköön numeroon (017) ja työsuojelu/turvallisuuspäällikköön joka ottaa yhteyttä turvallisuusasioidenjohtoryhmään. 14

15 Uhkauksen vastaanottajaa ohjataan perehdytystilaisuudessa toimimaan liitteen liite 2. Pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille yleiseen hätänumeroon 112 ja turvallisuusjohtajalle ja turvallisuuspäällikölle. Hälytyksen yliopistolla antaa turvallisuusjohtaja tai hänen sijaisensa 1. TURVALLISUUSJOHTAJA (hallintojohtaja) TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ (työsuojelupäällikkö) KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ VIRASTOMESTARI (päivystäjä) Turvatoimia johtaa yliopiston turvallisuusjohtaja yhdessä poliisin kanssa. Mikäli häntä ei tavoiteta välittömästi, aloittaa turvallisuuspäällikkö tai heidän sijaisensa edellä mainitussa järjestyksessä johtamistoiminnan, kunnes turvallisuusjohtaja saapuu paikalle ja ottaa johtamisen vastuulleen. Yliopiston kriisiryhmä kutsutaan paikalle ja se seuraa tilanteen kehittymistä ja päättää tärkeimmistä toimenpiteistä poliisin ohjeiden mukaisesti ennen niiden toimeenpanoa. Turvallisuusasioidenjohtoryhmän päätöksellä virastomestarit voivat tarvittaessa kiertää kertomassa asiasta työpaikoille. Ilmoitusta ei käytetä koskaan harjoituksissa, vaan kun se annetaan työpaikoille, tarkoittaa se todellista tilannetta. Työpaikoilla laitoksen johtaja kokoaa henkilökunnan kansliaan tai vastaavaan tilaan ja informoi heidät tilanteesta. Tilanteessa kannattaa korostaa, että useimmiten pommiuhkaus on vain pelkkää puhetta ja on epätodennäköistä, että yliopistolta löytyy pommia tai räjähdettä mutta että se on aina kuitenkin varmistettava. Tämän jälkeen työntekijät ohjaavat opiskelijat ja muut alueella olevat ulos rakennuksesta. Pommiksi epäiltyyn esineeseen ei saa missään tapauksessa koskea. Pommin tai sellaiseksi epäillyn kohteen tarkastaminen tapahtuu aina poliisin johdolla. Kun on varmistuttu siitä, ettei alueella ole vaaraa ja poliisi antaa luvan, kriisiryhmä tekee päätöksen jatkotoiminnoista tilanteen purkamiseksi. Työpaikoille ilmoitetaan tilanteen päättymisestä. Niissä rakennuksissa missä on kuulutusjärjestelmä ilmoitetaan keskusradion kautta ja muissa rakennuksissa virastomestarit kiertävät ilmoittamassa tilanteen purkamisen. Vaaratilanteen lauettua asiasta on syytä keskustella henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. Tapahtuman käsittely voi nostaa esille puutteita toiminnoissa tai muita kehittämisideoita, joista on hyötyä turvatoimien ja valmiuden kehittämisessä. 15

16 5.8 Panttivankitilanne Panttivankitilanteesta ilmoitetaan välittömästi poliisille yleiseen hätänumeroon 112 ja turvallisuusjohtajalle. Tämän jälkeen noudatetaan poliisin antamia ohjeita. Yleisenä toimintaohjeena panttivangiksi joutuneelle voidaan perehdytystilaisuudessa ohjeistaa seuraava: Sieppaajaa/sieppaajia on syytä totella Vastarintaa on vältettävä ja yritettävä säilyttää maltti Sieppaajan on annettava kokea, että hän hallitsee tilanteen Yritettävä välttää neuvotteluissa viestinviejäksi joutumista ja lausuntojen antamista tiedotusvälineille, ellei sieppaaja pakota niin tekemään. Huom. panttivankitilanteessa viestinnästä vastaa turvallisuusjohtaja tain hänen sijaisensa. Vältettävä tilanteen pitkittyessä samaistumasta sieppaajiin Tilanteen lauettua poliisi tahtoo keskustella siepattujen kanssa ja heitä on pyydettävä pysymään paikalla. Siepatuille järjestetään jälkipuintimahdollisuus. 5.9 Yliopiston ulkopuolinen onnettomuus Toimintaohjeet on kuvattu pelastussuunnitelmassa. https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/pelastussuunnitelma.pdf 5.10 Kokoontumispaikat 6 JÄLKIHOITO Kokoontumispaikat on kuvattu pelastussuunnitelmassa. https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/pelastussuunnitelma.pdf Jälkihoidolla tarkoitetaan tapaturman ja väkivalta- tai kriisitilanteen jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Jälkihoito voi olla muodoltaan psykologista defusing ia, jonka tavoitteena on nopeasti purkaa tilanteen aiheuttamat välittömät reaktiot tai psykologista debriefing ia, jonka tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen. Jälkihoidon muoto arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohderyhmänä on yksi tai useampi henkilö, osa työyhteisöä tai koko työyhteisö. Jälkihoitoon voi osallistua myös sellainen työyhteisön jäsen, joka ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumassa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. 6.1 Traumaattisen kriisin vaiheet Jokainen kokee traumaattisen tilanteen yksilöllisesti. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta. 16

17 On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. Traumaattisen kriisin vaiheet ovat seuraavat: 1. Sokkivaihe saattaa kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Tällöin ihminen ei kykene käsittämään tapahtunutta, hän voi jopa kieltää sen. Ihminen voi käyttäytyä poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti, esimerkiksi vaihtoehtoisesti kylmän rauhallisesti tai raivoisasti, sekavasti. Hän ei ehkä jälkeenpäin muista tapahtumia tai annettuja ohjeita. 2. Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon tai kuukauden mittainen. Ihminen yrittää saada käsitystä tapahtuneesta, miksi ja miten kaikki tapahtui. Henkiset puolustuskeinot alkavat toimia ja tapahtuman kieltäminen vähenee. Tässä vaiheessa voi ilmetä erilaisia ruumiillisia oireita, ahdistuneisuutta, masennusoireita, univaikeuksia, vihamielisyyttä, syyttelyä, tunteiden peittämistä tai näennäistä tilanteen hallintaa. 3. Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin tapahtunut hyväksytään, siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee ja oireet ja tuntemukset vähenevät. Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala kohenee. Mikäli ihminen ei saa trauman käsittelyyn tarvitsemaansa tukea, seurauksena voi olla ns. posttraumaattinen stressihäiriö, joka heikentää toimintakykyä ja elämisen laatua. Tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua. 4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä. 6.2 Välitön kriisin jälkeinen tuki Ihmisten selviytymistä traumaattisessa tilanteessa helpottavat seuraavat seikat: rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen uhrien kertomuksen kuunteleminen tyhjien sanojen ja lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, se ettei jää yksin avoin ja rehellinen tieto tapahtuneesta Psykologinen jälkipuinti (defusing) järjestetään (turvallisuusasioidenjohtoryhmä päättää) aina kolmen vuorokauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Ensimmäisen kolmen vuorokauden aikana ihminen on avoin tapahtuman käsittelylle, sen jälkeen psyykkiset puolustuskeinot voivat estää asian käsittelyä. 17

18 Jälkipuinnin vetävät siihen koulutetut henkilöt. Jälkipuinnin (debriefing) tarkoituksena on tukea normaalin surutyön käynnistymistä ja estää posttraumaattisen stressihäiriön syntyminen. Jälkipuinnissa annetaan tietoa tapahtumien kulusta, jotteivät mielikuvitus tai huhut paikkaisi aukkoja. Jälkipuinti antaa mahdollisuuden jäsentää osallistujien ajatuksia ja tunteita. Siellä annetaan tietoa mahdollisista jälkireaktioista ja avunsaantipaikoista sekä kartoitetaan avun tarvetta. Myös traumaattisissa tilanteissa auttajina toimiville järjestetään tilanteen purkukokous. Se tarjoaa mahdollisuuden keskustella välittömästi tapahtuneesta ja purkaa kokemuksia. Kriisiryhmä voi järjestää itselleen purkukokouksen ilman ulkopuolistakin vetäjää. 6.3 Myöhempi tuki Ihmisten myöhempi tuen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa myös traumaattisen tapahtuman luonne. Suru lähimmäisen kuolemasta ei häviä muutamassa kuukaudessa, ei ehkä koskaan, siksi surulle ja toipumiselle on annettavaa aikaa. Joillakin opiskelijoilla tai työntekijöillä voi olla tarve keskustella ja työstää asioita useaan kertaan, jolloin oppilashuollon ja työterveyshuollon henkilöstö voi järjestää heille yksilöllisiä tai ryhmätapaamisia. Erityisen traumaattisen tilanteen jälkeen voi olla myös traumaterapian tarvetta, jolloin heidät tulee ohjata mielenterveyspalveluiden piiriin. 7 VALMIUDEN YLLÄPITO JA VASTUUHENKILÖT 7.1 Vastuut Kriisivalmius edellyttää koko henkilöstön perehdyttämistä. Kaikilla työntekijöillä tulee olla valmiudet toimia kriisitilanteessa, koska kuka tahansa voi kohdata sen ensimmäisenä. Myös opiskelijoilla tulee olla valmiudet toimia erilaisissa kriisitilanteissa. Kriisisuunnitelmaa on syytä kerrata yleisten koulutustilaisuuksien lisäksi laitosten omissa kokouksissa. Kriisisuunnitelma on käytännön työväline, joka elää ja kehittyy ajan myötä. Kriisiryhmä päivittää suunnitelman vuosittain ja toimintaohjeita muutetaan ja parannetaan kokemusten karttuessa. Kokemusten mukaan erilaisten kriisitilanteiden myötä toimintaohjeet konkretisoituvat ja selkiytyvät. Suunnitelmaa täydennetään heti, jos ilmenee uhkia, joihin ei aiemmin ole osattu varautua. Kunkin laitoksen/yksikön johtaja vastaa oman laitoksensa toiminnan turvallisuudesta ja nimeää laitoksen turvallisuusvastaavan. Laitoksen turvallisuusvastaava nimeää avukseen tarpeellisen määrän henkilöitä osasto-/toimipiste-/laboratoriovastaaviksi. 18

19 7.2 Turvallisuusjohtaja Kukin henkilö vastaa työpaikallaan turvallisuudesta. Turvallisuusorganisaation jäsenillä tulee olla mahdollisuus käyttää työaikaa mahdollisuuksien mukaan turvallisuusasioiden hoitamiseen. Tarkemmat tehtävänkuvat on kuvattu pelastussuunnitelmassa. https://www.kampus.uku.fi/intra/hallinto/kiint/pelastussuunnitelma.pdf Turvallisuusjohtajana toimii hallintojohtaja. Yliopiston hallintojohtosäännön mukaisesti (15 ) hallintojohtaja johtaa yliopiston turvallisuustointa. 7.3 Turvallisuuspäällikkö 7.4 Laitoksen johtaja Turvallisuuspäällikkönä toimii yliopiston työsuojelupäällikkö. Kriisinhallinnassa turvallisuuspäällikkö: vastaa, että henkilökunnalle järjestetään koulutustapahtumia. vastaa, että toimintaohjeet ovat henkilöstön tiedossa ja saatavilla toimii yhteyshenkilönä viranomaisiin sekä valvoo, että viranomaismääräyksiä noudatetaan kutsuu kriisiryhmän koolle vähintään kerran vuodessa kartoittamaan kehityskohteita ja koulutustarpeita Laitoksen johtaja nimeää laitoksen turvallisuusvastaavan tarvittaessa toimipisteittäin. Laitoksen johtaja jakaa resurssit ja pitää huolen, että jokaisella toimipisteellä on vastuuhenkilö. 7.5 Laitoksen turvallisuusvastaava Laitoksen turvallisuusvastaava huolehtii koko laitoksen kriisinhallinnasta sekä nimeää tarvittaessa toimipistevastaavat. Hän pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään onnettomuuksia mm. kiinnittämällä huomiota turvallisuusepäkohtiin. Turvallisuusvastaava pitää huolen, että hätäpoistumistiet ovat aina esteettömät ja huolehtii, että henkilöstö tietää kokoontumispaikat. Lisäksi turvallisuusvastaava: huolehtii ja hankkii työpisteen ensiapu- ja turvallisuusmateriaalin ja ilmoittaa niissä havaitsemistaan puutteista perehdyttää uudet työntekijät suunnitelmaan puuttuu turvallisuusepäkohtiin pitää huolta, että ohjeet, opasteet, sammuttimet sekä turva- ja ensiapuvälineet ovat niille varatuilla paikoillaan pitää huolta, että palonarat kemikaalit ja nesteet säilytetään niille varatuissa tiloissa pitää koulutusrekisteriä oman henkilökunnan koulutuksista 19

20 7.6 koko henkilökunta Yleiseksi tavoitteeksi voidaan asettaa, että jokainen työntekijä on tutustunut kriisisuunnitelmaan tunnistaa erilaisia rakennuksessa vallitsevia turvallisuusriskejä sekä osaa ennaltaehkäistä niitä ymmärtää turvallisuuskulttuurin tärkeyden osana yliopiston toimintaa ja omaa valmiudet kehittää oman työyhteisönsä turvallisuuskulttuuria osaa toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa kriisitilanteissa tietää sammutus- ja ensiapukalustojen paikat ja osaa käyttää niitä tietää poistumisreittien ja kokoontumispaikan sijainnin jokainen työtekijä on sairaskohtaus- ja onnettomuustilanteissa velvollinen parhaan kykynsä mukaan tekemään alkusammutukseen liittyvät toimenpiteet sekä antamaan ensiapua käyttää alkusammutusvälineitä ohjaa sammutus- ja ensiapuhenkilöstön onnettomuuspaikalle informoi esimiestä sellaisista turvallisuuteen liittyvistä puutteista, jotka aiheuttavat investointeja 7.7 koulutuksen järjestäminen Turvallisuuspäällikön vastuulla on kouluttaa kriisisuunnitelmassa olevat asiat riittävässä laajuudessa henkilökunnalle. Koulutuksessa on huomioitava uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä työpaikan vaihtamisesta aiheutuva uudelleenkoulutustarve. Yliopiston turvallisuuskoulutusta hoidetaan yhdessä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen., Pelastusopiston sekä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Koulutuksen päätavoite on antaa henkilökunnalle ja opiskelijoille valmiudet toimia oikein onnettomuustilanteissa, antaa ohjeet ennaltaehkäisevään toimintaan ja muokata asenteita turvallisuusasioiden tärkeyden sisäistämiseksi. Kriisisuunnitelma päivitetään kriisiryhmässä ja laitosten johtajat vastaavat, että se käydään henkilöstön kanssa läpi laitoksissa vuosittain lukuvuoden alkaessa. Uusille opiskelijoille kerrotaan toimintaohjeista lukuvuoden alussa järjestettävässä uusien opiskelijoiden perehdytystilaisuudessa. Uusille työntekijöille kriisisuunnitelmasta kerrotaan lukukausien alussa järjestettävässä yleisessä perehdytystilaisuudessa. Lisäksi yliopistolla järjestetään vuosittain työntekijöille palo- ja pelastusharjoitukset, jolloin harjoitellaan sekä fyysisen että psyykkisen ensiavun antamista. Kaikista henkilökunnan koulutuksista pidetään koulutusrekisteriä, josta ilmenee mm. koulutuksen aihe, määrä, ajankohta, osallistujat sekä kouluttajat. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä saa turvallisuuskoulutusta kerran kolmessa vuodessa. 20

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 KRIISISUUNNITELMA Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 2 (12) Sisällysluettelo 1. Turvallinen opiskeluympäristö... 3 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen... 3 2.1. Kriisiryhmien toiminta...3

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry

Turvallisuussuunnitelma. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry Turvallisuussuunnitelma Lauttasaaren Kisa-Siskot ry LAUTTASAAREN KISA-SISKOT RY TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 (6) Sisällysluettelo 1 Turvallisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2 Yhdistyksen toiminnan kuvaus...

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla

TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Posion kunnan työpaikoilla Kunnanhallitus 8.8.2011, 84 SISÄLLYSLUETTELO 2 HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kavalahden Leirikeskus. Toimintaohjeet

Kavalahden Leirikeskus. Toimintaohjeet Kavalahden Leirikeskus Toimintaohjeet Kavalahden Leirikeskus toimintaohjeet Laadittu 4.12.2014 Laatija Juha Vilen Viimeksi päivitetty 3.3.2015 Päivittäjä Ville Salo Nämä toimintaohjeet on laadittu käyttäen

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin 1 1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Oppilaalla

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 PAIMION KAUPUNKI JA SAUVON KUNTA Johdanto Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351 TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 9.6.2003 351 SISÄLLYSLUETTELO HENKISEN VÄKIVALLAN, TYÖSSÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN TORNION KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA Johdanto. 1 Henkisen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 11.10.2016 94 1 1. Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Kriisien ennaltaehkäisy ja kohtaaminen. Raisa Asikainen ja Minna Kaartinen-Koutaniemi 21.5.2013 1

Kriisien ennaltaehkäisy ja kohtaaminen. Raisa Asikainen ja Minna Kaartinen-Koutaniemi 21.5.2013 1 Kriisien ennaltaehkäisy ja kohtaaminen Raisa Asikainen ja Minna Kaartinen-Koutaniemi 21.5.2013 21.5.2013 1 Kriisien ennaltaehkäisy Arkipäivän hallinta, uudelleenrakentaminen uudessa kieli-, kulttuuri-

Lisätiedot

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Työsuojelu Kaikkien vaarojen ja haittojen torjuminen, jotka työsuhteessa uhkaavat työntekijän henkeä, terveyttä ja

Lisätiedot

Yhteisiä asioita

Yhteisiä asioita Yhteisiä asioita 3.9.2014 Koulun järjestyssäännöt ja muut yhteiset sopimukset (mm. ruokailu, liikuntakäytänteet, mobiililaitteiden käyttö) Pihan yhteiskäyttö ja pihasta huolehtiminen Liikennekäyttäytyminen

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen

Vaasan kaupungin toisen asteen koulutus TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA. Oppilaitosten toiminnan kehittäminen Pvm 18.4.2011 Muodollinen tarkistus Pvm 18.4.2011 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 18.4.2011 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnassa Pvm 18.4.2011 Laatija Hillevi Kivelä Hillevi Kivelä Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa * *Mitkä tekijät voivat vaarantaa työpisteesi turvallisuuden: *Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät tekijät *Aggressiivisen asiakkaan käytös *Työkoneen tai laitteen käyttö (teollisuus) *Huono ergonomia

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

VALVOJAN TEHTÄVIÄ LISÄKSI YÖLLÄ VALVOJA

VALVOJAN TEHTÄVIÄ LISÄKSI YÖLLÄ VALVOJA MAJOITUSVALVONTA VALVOJAN TEHTÄVIÄ - Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito - Neuvonta ja opastus; Kysymykset voivat käsitellä lähes mitä tahansa, mutta niihin ei saa vastata mitä tahansa. Perehdy

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA

YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA Liite 8 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION POISTUMISSUUNNITELMA ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä poistumissuunnitelmasta... 3 2. Toiminta onnettomuus- ja uhkatilanteissa...

Lisätiedot

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Iin kunnan toimintamalli. Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Iin kunnan toimintamalli. Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta Iin kunnan toimintamalli Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 Sisältö Sisältö 2 1. Johdanto 3 2. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 3 2.1. Määritelmät

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA VPS-JUNIORIT ry TURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Turvallisuussuunnitelma. 1.1 Turvallisuussuunnitelman kohteet. 1.1.1 Pelaajat. 1.1.2 Ottelun toimihenkilöt, tuomarit, ym.. 1.1.3 Katsojat 1.1.4

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00

XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00 XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja varahenkilöt Mika Tervala Turvallisuusvastaava puh

Lisätiedot