Tukikoirakon peruskoulutus Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakoiden valinta ja peruskoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukikoirakon peruskoulutus Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakoiden valinta ja peruskoulutus"

Transkriptio

1 Tukikoirakon peruskoulutus Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakoiden valinta ja peruskoulutus Laatija: projektipäällikkö Helena Prepula Tukikoirasta hyvinvointia 2011 kehityshanke

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 TUKIKOIRAKOIDEN REKRYTOINTI JA VALINTA... 3 Kriteerit koirakolle... 4 Soveltuvuuden arviointi hakuvaiheessa... 4 Soveltuvuuden arviointi kurssin aikana... 4 Tukikoirakoksi hyväksyminen... 5 KOULUTUSOHJELMA päivä: Tukeminen tutuksi (ilman koiria) päivä: Koira työparina (ilman koiria) ilta: Omat voimavarat ja hyvinvointi (koirat mukana) ilta: Yksilöllinen tukikoira (koirat mukana) ilta: Polku toimintaan (koirat mukana) LIITTEET... Liite 1. Esitietolomake/ koulutushakemus Liite 2. Mielenterveysseuran voimaannuttava koirapolku -kuvio Liite 3. Koiran antama tuki perustuu vuorovaikutukseen -kuvio Liite 4. Koirat työparina- kuvio Liite 5. Yhteiskävelyiden, koirakahvilan ja teemaryhmien järjestämisohjeet 2

3 TUKIKOIRAKON PERUSKOULUTUS ->tavoitteena syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja mielenterveyskuntoutujien tukeminen A. JOHDANTO Tukikoirakon peruskoulutus pohjautuu Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilön peruskoulutuksen mallinnettuun sisältöön ja käytäntöihin (Myllymaa & Porkka, Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -projekti). Näin ollen tukikoirakon peruskoulutuksessa hyödynnetään pitkälti tukihenkilökoulutuksen materiaaleja, erityisesti harjoituksia, pelisääntöjä (esim.poissaolot ja koulutuksen toteutus), koulutusmenetelmiä, lomakkeita ja esityskalvoja soveltuvin osin. Näissä kohdissa tähän koulutusmateriaaliin on merkitty viite ao. aineistoon käyttäen lyhennettä THK (tukihenkilön peruskoulutus) sekä aineiston sivu- /kalvo-/liitenumero, josta tiedot löytyvät. Koulutuksen järjestäjän onkin perehdyttävä koulutusta järjestäessään kumpaankin asiakirjaan. Tukikoirakon peruskoulutus sisältää olennaisena osana koira työparina osuuden. Tämä aineisto on muodostettu inspiraatiota hakien Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton (SEY ry) Ystäväeläinkoulutuksen materiaaleista nuorisokoordinaattori Elina Porokan ystävällisellä myötävaikutuksella sekä Suomen Kennelliiton Kaverikoirakoulutuksen koulutusmateriaaleista yhteistyössä Kennelliiton Kaverikoiravastaavan Tiina Muroksen kanssa. B. TUKIKOIRAKOIDEN REKRYTOINTI JA VALINTA Ilmoittelussa noudatetaan THK:n pelisääntöjä (s.22). Koulutuksesta kerätään palaute (lomake-esimerkki THK liite 11 s.99) viimeisenä koulutusiltana. Palautteen avulla saadaan 3

4 kuvaa koulutuksen onnistumisesta ja se antaa osviittaa tulevien koulutusten kehittämiseen. Kriteerit koirakolle KOIRA: - terve ja asianmukaisesti hoidettu koira - ei saa olla ihmisille eikä toisille koirille aggressiivinen OHJAAJA: - 18 vuoden ikä (vastuukysymysten takia) - riittävä henkinen tasapaino - kyky ja erityisesti halu kehittää koiranlukutaitoa ja koiran hyvinvoinnista huolehtimista Soveltuvuuden arviointi hakuvaiheessa Kurssille haetaan täyttämällä esitietolomake (tämän asiakirjan lopussa liitteenä nro 1) ja varaamalla aika tukikoirakkokurssia järjestävältä kouluttajalta (kehityshankkeessa koordinaattorina toimi projektipäällikkö Helena Prepula) kurssikeskustelua varten. Keskustelun pitävät koulutuksen järjestäjä ja järjestäjäseuran tukihenkilö-/ tukikoirakkostatuksen ja riittävää koirakokemusta ja kiinnostusta omaava henkilö yhdessä. Keskustelussa käydään läpi esitietolomakkeessa annettuja tietoja ja keskusteluun sekä havainnointiin perustuen varmistetaan että koirakolla on sekä tahtoa että edellytyksiä tukitoimintaan. Mikäli haastateltavalla koirakolla ei ole edellytyksiä tukikoirakoksi, heille voidaan tarjota mahdollisuutta osallistua seuran järjestämiin tukikoiratoiminnan avoimiin ryhmiin, kuten yhteiskävelyihin vapaaehtoisena ilman vastuuohjaajan statusta. Soveltuvuuden arviointi kurssin aikana Kurssin aikana koirakon soveltuvuutta toimintaan arvioidaan mm.ryhmätilanteissa (toiset koirat ja ihmiset, kaupunkiympäristössä käveleminen jne). Näin saadaan tietoa koirakon erityispiirteistä ja soveltuvuudesta eri tukimuotoihin (teemaryhmät, koirakahvila, yhteiskävelyt). Kouluttajat myös tarkkailevat tulevien tukikoirien suhdetta omistajaansa. Tarkoituksena ei ole etsiä vikoja koirista vaan todeta, että 4

5 omistaja todellisuudessa tietää - ja etenkin haluaa parantaa tietämystään siitä - minkälainen koira hänellä on. Kouluttajat käyvät läpi koiranomistajan kanssa huomioitaan koiran käyttäytymisestä ja toimintatavoista sekä antavat vinkkejä hyvistä tavoista pitää huolta/ ohjata/ tukea kyseisen kaltaista koiraa erilaisissa tukikoiratehtävissä. Tukikoirakoksi hyväksyminen - Edellyttää koirakolta hyväksyttyä kurssin suorittamista: o osallistuminen koulutuskertoihin (1 poissaolo sallitaan, joka korvataan kouluttajan määrittelemällä etätyöllä poissaolokertaan liittyvästä aiheesta) - Ennen kurssia ja sen aikana vahvistettu koirakon (sekä ohjaaja että koira) soveltuvuus: esitietokaavake, keskustelu kouluttajien kanssa, koulutuksen suorittaminen hyväksytysti - Hyväksytyt tukikoirakot voivat yhteistyössä paikallisyhdistystensä kanssa toteuttaa tukikoiratoimintaa alueellaan - Mielenterveysseura tukee koirakkoja toiminnassaan. Tukikoiran ohjaaja voi päivittää pätevyytensä seuran tukihenkilöksi käymällä tukihenkilön peruskoulutuksen määrätyt lisäkoulutusosiot tukihenkilökurssin yhteydessä - Tukikoirakot osallistuvat paikallisyhdistyksensä työnohjauksiin ja kertovat toiminnastaan säännöllisesti paikallisyhdistyksille C. KOULUTUSOHJELMA Peruskoulutuksen kesto on yhteensä 25 koulutustuntia (1 koulutustunti = 45 minuuttia). Koulutus koostuu kahdesta koko päivästä (á 6,5 koulutustuntia) sekä kolmesta illasta (á 4 koulutustuntia). Sisällöstä teoriaa on 20 koulutustuntia ja käytännön harjoituksia 5 koulutustuntia. 5

6 Sisältö koostuu seuraavista osa-alueista: A.TUKIHENKILÖOSUUS (15 koulutustuntia) B.KOIRA TYÖPARINA -OSUUS (10 koulutustuntia) Kurssilaisille jaetaan kurssin aluksi koulutuskansiot, joihin on etukäteen koottu koulutuksen aikana läpikäytäviä kalvosivuja ja muita aiheeseen liittyviä materiaaleja. Näin koulutuksen ryhmätapaamisissa voidaan mahdollisimman hyvin välttää yksisuuntainen luennointi ( perinteiset kalvosulkeiset ) ja keskittyä dialogiseen, osallistavaan ja ryhmätyöhön perustuvaan työtapaan. Tukikoiratoiminnan uutuusarvon vuoksi tarkoitus on enemmän luoda yhdessä uutta ymmärrystä kuin välittää eteenpäin jo olemassa olevaa tietoa. Koulutuksen vapaaehtoiseksi oheislukemistoksi suosittelemme Turid Rugaasin Rauhoittavat signaalit -kirjaa. KOULUTUSKERTOJEN SISÄLLÖT: 1 PÄIVÄ TUKEMINEN TUTUKSI 1. Tutustuminen, apuna esimerkiksi muoviset koirahahmot tai koira-aiheiset tunnekortit (voi tehdä itse tai tilata internetistä). Hahmo tai kortti valitaan oman mieltymyksen mukaan (kyseisen päivän tai yleisen mieltymyksen mukaan). Vuorotellen tehdään esittelyt: kuka, mistä, millainen koirakaveri, ajatuksia ja tunnelmia tänään tässä hetkessä? (Huom. ammatti ja koulutus toissijaisia, ne pyritään sivuuttamaan) -> Flappitaululle voidaan kirjata kysymykset etukäteen 2. Vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellisuus, sitoumuslomakkeen allekirjoitus ja palautus kouluttajille (tarvittaessa otetaan kopiot osallistujille) (THK liite 7 s.91) 6

7 Vapaaehtoistyössä toimimisen ehdottomia kulmakiviä ovat luotettavuus ja vaitiolovelvollisuus. Tukikoiraohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Tämä koskee myös koulutusta. Koulutuksessa ja tukikoiratyössä tapahtuneista asioista, nähdyistä tai kuulluista ei puhuta tukikoiratoiminnan ulkopuolella. Sen sijaan tukikoiraryhmän sisällä, työnohjauksessa, voidaan puida ja purkaa asioita vapaasti. 3. Mitä on mielenterveys ja mikä sitä edistää? Pohditaan ensin kukin yksin ja sitten kootaan ajatuksia flappitaululle. Voidaan tarvittaessa jakaa virikkeeksi mielenterveysseuran esitemateriaalia, jossa erilaisia määritelmiä aiheesta. 4. Harjoitus erilaisuudesta. Apuna voi käyttää esim.persona-henkilökortteja, joista valitaan yksi henkilö sen mukaan kenen tukihenkilönä haluaisi toimia ja yksi henkilö sen mukaan kenen tukihenkilönä ei haluaisi toimia. Tämän jälkeen keskustelua omista ensivaikutelmaan liittyvistä ennakkoluuloista sekä omien rajojen tunnistamisen tärkeydestä. 5. Käydään läpi keskustellen mielenterveysseuran keskeiset toimintatavat, joita ovat vuorovaikutus (kohtaaminen) ja auttaminen. Pohditaan mitä ne tarkoittavat ja mitä niillä tavoitellaan. Kurssilaisten jako kahteen ryhmään, joista toinen käsittelee vuorovaikutusta ja toinen auttamista. Ryhmät kokoavat ajatuksensa flappipaperille myöhemmin yhdessä keskusteltavaksi. KOULUTTAJAINFOA: Auttaminen on kokonaisvaltaista kohtaamista, joka perustuu harkittuun vuorovaikutukseen (huom.kurssimateriaalina voi käyttää THK-kalvoja s.107, ), jotka antavat vinkkejä) Vuorovaikutuksessa olemme toistemme peilejä. Tapahtuu osaamisen, elämänkokemuksen, tietojen ja taitojen jakamista. Toiminnan laatu määrää edistääkö toiminta elämän mielekkyyttä, merkityksellisyyttä, tarkoituksellisuuden kokemusta, lisääkö hyvinvointia ja elämänlaatua. Vuorovaikutuksen perusta on luottamus, joka rakentuu hitaasti (lisälukemistoa esim. Monty Roberts ja Kari Vepsä; luottamuksen 7

8 portaat : Kiinnostus -> Kontakti -> Luottamus -> Kunnioitus). Vuorovaikutuksellista toimintaa voidaan käyttää muutosvoimana ja se on sitä joka tapauksessa, tietoisesti tai tiedostamatta. Toiminta tuottaa kokemuksellisuuden kautta oppimista, jonka työvälineenä ovat tunteet. Näin ollen toiminnallisilla menetelmillä on voimakas vaikutus, joka on sekä vahvuus että väärin käytettynä heikkous. Tukitoiminnassa keskeistä on arjen sujumista tukevien keinojen etsiminen ja vahvistaminen yhdessä tuettavien kanssa. Useimmiten hyvällä ennakkosuunnittelulla ja tuettavien kuuntelulla varmistetaan onnistuminen. Koira on apuna rakentamassa siltaa ihmisten välille, koiralla on kyky päästä ihmisen kuoren läpi. Auttaminen on ihmisarvon kunnioittamista, yhdenvertaisen suhteen tunnustamista (ennakkoluulottomuus, nöyryys), luottamuksen ja toivon vaalimista. Autetaan toista auttamaan itseään löytämään itsestään voimavaroja. Tehdään itsestämme tukijoina tarpeettomia. 6. Vastuu- ja turvallisuuskysymykset Herättelevä keskustelu: Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kun työskennellään koirien kanssa tukisuhteissa? Erotellaan fyysinen turvallisuus (esim.kaatuminen, ylirasittuminen), henkinen turvallisuus (stressi, pelko tilanteissa ja hylkäämiskokemukset) Suomen lakien mukaisesti jokainen koiranomistaja on itse vastuussa itsestään ja eläimestään. Tämä koskee myös tukikoiratoimintaa ja niillä mahdollisesti tapahtuvia eläimen aiheuttamia vahinkoja. Vastuukysymysten vuoksi jokainen voi toimia vain oman koiransa kanssa ja ohjaajan tulee olla täysiikäinen Mielenterveysseura tukee kouluttamiaan tukikoirakoita ja auttaa ongelmatilanteissa (erityisesti Lohjan seudun mielenterveysseurassa karttunut asiantuntemus mallin kehityshankkeen myötä) Suomen Mielenterveysseuralla on ryhmähenkivakuutus pätevöidyille tukihenkilöille Paikallisseuran vastuulla tukikoiran ohjaajien vakuuttaminen. Lohjan seudun 8

9 mielenterveysseura on vakuuttanut Lohjan seudulla toimivat TK-ohjaajat (ryhmätapaturmavakuutus) sekä tuettavat toimintaan liittyvissä kohtaamisissa. Huom. kukin tukikoiran ohjaaja hoitaa omat koiravakuutuksensa erityisesti vastuuvakuutus kannattaa muistaa 7. Mikä sai lähtemään mukaan vapaaehtoistyöhön ja auttamaan? Motiivien pohdintaa ensin yksin (3-5 kohtaa) ja sitten parikeskustelu, lopuksi kerätään flapille. Käydään läpi myös seuran odotukset vapaaehtoisia kohtaan. Tukikoirakkotoiminta on vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyössä tunnistettavissa psykologinen sopimus vs. palkkatyö jossa rahalla korvataan työtä. (apuna THK vapaaehtoistyö-kalvot s ). Se on pyyteetöntä toimintaa, jota voi tehdä vapaa-aikana koiran kanssa. Vapaaehtoistyöstä ei saa rahallista hyötyä, eikä toiminnan asiakkaita laskuteta koirakoiden tekemästä työstä. Tarkoitus on ettei myöskään tukikoirakoille tule toiminnasta paljon kuluja. Seuran kulukorvausjärjestelmä ulottuu tukikoirakkotoimintaan pelisäännöt kustakin paikallisseurasta tarkistettava kuitenkin erikseen, koska ne eroavat alueittain. Kurssi materiaaleineen on maksuton ja vastineeksi saat hyvän mielen ja tunteen siitä että autat, tuet ja piristät joitain ihmisiä koirasi avulla. Toiminnan kautta voit kehittää itseäsi, saat elämääsi lisää omaa aikaa, vastuullista vapaa-ajan toimintaa sekä paljon uusia tuttavuuksia. Toiminta tuo myös koirasi elämään uusia ulottuvuuksia (koiran hyvinvointia tukevaa) sekä uuden työkentän, jossa se voi kokea itsensä tärkeäksi. Vapaaehtoistyö on myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimintamuoto ja siihen voi tuntea oman kutsumuksen. Voi edistää välittämisen kulttuuria - muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi omalta osaltaan. 8. Mielenterveysseuran muut tukimuodot, koulutukset ja toiminta THK-KALVOMATERIAALIT APUNA: 9

10 Käydään läpi paikallisseuran organisaatio ja toiminnan esittely sekä soveltuvin osin seuraavat: kalvo Suomen Mielenterveysseura (THK s.113) liite nro 10 Tukihenkilötoiminnan arvot (s.5) liite nro 4 Koulutustarjonta (s.86), kalvo Koulutustarjonta tukihenkilöille (s.113) kalvo SMS tukihenkilötoiminnassa käytettävät käsitteet ja vapaaehtoistyöntekijänä kehittyminen (s. 112) 9. Mistä seuran tukikoirakkotoiminnassa on kyse? Lähtökohtana on että koira on toiminnassa korvaamaton. Pelkällä läsnäolollaan, huomion antamisella ja kosketuksellaan koirat saavat aikaan myönteisiä vaikutuksia asiakkaissa. Tukikoiratoiminta ei ole kuitenkaan terapiaa, vaikka sillä onkin osin terapeuttisia vaikutuksia. Tukikoiranohjaajat eivät toimi ammattilaisina, vaikka heillä siviilielämässä saattaisikin olla ammatillista pätevyyttä alalle (maallikkoauttajuuden vahvuus on herkkyys!). Tärkeimpänä motiivina tukikoiratoimintaan lähtemisessä tulisi olla aito halu jakaa oman koiran hyvää tekevät vaikutukset, ystävyys ja pyyteetön huomio. Vasta tämän jälkeen huomio kiinnittyy ohjaajan taitoihin tukihenkilönä. Tukikoirakkotoiminta tarjoaa työkaluja ja puitteita oman koiran kanssa muiden ihmisten auttamiseen kullekin koirakolle luontevalla yksilöllisellä tavalla. Lisäksi toiminnan myötä pääsee verkostoitumaan muiden samanhenkisten koirakoiden kanssa. 10. Mitä tehdään mistä toiminta koostuu? Tukikoirakkotoiminta on lähtökohtaisesti ryhmätoimintaa. Tehdään asioita koiriin liittyen ryhmissä. Sen vahvuuksia ovat mm. mahdollisuudet yhteisöllisyyden ja vertaistuen positiivisiin vaikutuksiin. Toiminnan kehityshankkeessa v.2011 mallinnettuja muotoja ovat yhteiskoirakävelyt, teemaryhmät sekä koirakahvila. Yksilötukisuhde edellyttää 10

11 pätevöitymistä tukihenkilöksi. Katso myös liite 2 Mielenterveysseuran voimaannuttava koirapolku. 11. Ohjaajan tehtävä Pohditaan yhdessä mitkä ovat ryhmänohjaajan tärkeimpiä tehtäviä? Esim. kukin miettii ensin itse ja listaa 3-5 asiaa. Tämän jälkeen ideoiden vertailu vieressä istuvan kanssa. Sitten parit valitsevat mielestään tärkeimmät ideat ja ne kerätään flappitaululle. KOULUTTAJAINFOA: Esimerkkejä ohjaajan tehtävistä: TURVALLISUUS, RENTOUTTAMINEN, ILMAPIIRIN RAKENTAMINEN JOTTA IHMISET VOISIVAT OLLA OMANA ITSENÄÄN TILANTEESSA. ANTAA MAHDOLLISUUKSIA VOIMAANTUMISEN KOKEMUKSIIN, RAKENTAA SILTOJA, ENNAKOI JA SUUNNITTELEE - OTTAA HUOMIOON RYHMÄN TAVOITTEET, VÄLITTÄÄ SEURAN ARVOJA, ON OMA ITSENSÄ JA TUNTEE RAJANSA, OSAA HAKEA APUA TARVITTAESSA, USKALTAA OTTAA VAIKEITAKIN ASIOITA ESIIN, KANTAA VASTUUN KOIRASTA, KOKOAA PELISÄÄNNÖT. OHJAAJA ON MOTIVAATTORI, MAHDOLLISTAJA, KANNUSTAJA, VALMENTAJA, ESIMERKKI, INNOSTAJA, ILMAPIIRIN LUOJA, RAJOJEN ASETTAJA, HERÄTTELIJÄ, USKOTTU, TOIMESSAAN RYHMÄÄ VARTEN jne. Huom. ulottuvuudet ryhmän palveluksessa a) toiminnan hetkellä ja b) toiminnan ulkopuolella (esim. mielikuva luotettavuudesta) Turvallisuuden takaamisesta: Toiminnassa mukana oleminen edellyttää sitoutumista. Koirille syntyy hyvin nopeasti oma ihailijakaartinsa. Tukikoirakkona toimimista auttaa, kun on kärsivällinen, joustava ja tilanteisiin sopeutuva. Vapaaehtoisena toimiessa on tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. On muistettava myös kohdella tuettavia tasavertaisesti. Luotettavuussyistä on erityisen tärkeää, että tuettavat voivat luottaa sovittuihin aikoihin ja paikkoihin ole siis aina ajoissa paikalla. Vältä kaikkia 11

12 muutoksia. Jos jotain muutoksia kuitenkin on tehtävä, ilmoita niistä ryhmälle hyvissä ajoin. Älä lupaa mitään sellaista mitä et varmasti pysty pitämään. Tärkeää on myös se, että tukikoiranohjaajana huolehdit koirastasi ja ohjaat/ tuet koiraasi toiminnan aikana. Toimit esimerkkinä tuettavien ja muiden vapaaehtoisten suuntaan. Sinun vastuullasi on tulkita koirasi eleitä ja viestejä, autat siten tilaisuuksien sujumista ja onnistumista kaikkien osapuolien näkökulmasta. 12. Oma ohjaajuus vapaaehtoisena: eri-ikäisten kohtaaminen, erilaiset vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmät. KOULUTTAJAINFOA: Käytetään apuna SMS:n materiaaleja, mm. vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmistä omansa. Tähän kurssiosioon suosittelemme myös vierailevaa luennoitsijaa. Esim. Lohjan kurssilla vieraili Auli Kiminki, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Paloniemen sairaalasta, perhe- ja psykoterapeutti, joka on myös monipuolinen kennelalan asiantuntija. Kurssilaisten on hyvä päästä kyselemään esimerkiksi mahdollisista mielenterveyshäiriöihin liittyvistä ennakkoluuloistaan. Tukihenkilötyössä niin auttajat kuin autettavatkin ovat kokonaisia ihmisiä. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi, autetuksi ja kohdatuksi siten. Asioiden kohtaaminen tapahtuu kuitenkin maallikkomaisesti. Tarvittaessa kuitenkin on hyvä osata ohjata tuettavaa eteenpäin ammattiavun piiriin. Vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmät voidaan jakaa ennaltaehkäisevään mielenterveyttä tukevaan, varhaiseen puuttumiseen/ syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kuntoutusta tukevaan toimintaan. Yhteisenä nimittäjänä kohderyhmillä on vaikeat elämäntilanteet, jotka voivat laukaista eriasteisia kriisejä, jotka oireilevat eri tavoin (ahdistus, masennus jne.). KOULUTTAJAINFO: Tehdään harjoitus ryhmäläisten tunnistamista ja itselleen läheisistä tuettavaryhmistä. Käydään läpi näiden erityispiirteet. Samalla alkaa hahmottua kurssilaisen 12

13 oma vapaaehtoistyön polku. Muutamia huomioita ja tarkistuslistaa eri-ikäisten kohderyhmien erityispiirteistä: LAPSET -kokoa vanhempien/ huoltajan yhteystiedot jo ennen ryhmän aloittamista -huomaa että lapset riippuvaisia vanhempien/ huoltajan kyydeistä; ota tapaamispaikan valinnassa huomioon -nyrkkisääntönä lapsilla 1 aisti käytössä kerrallaan kerro ensin kuivaharjoitteluna, vasta sitten koiran kanssa -puhu selkeästi ja yksinkertaisesti (erityisesti alle 12v) -koirilla on tapana saada myös hiljaisemmat puhumaan, tue tätä -ovat uteliaita kyselemään, joka edesauttaa oppimista -konkreettinen tekeminen, kokeminen ja tunteminen soveltuu parhaiten (vältä kielikuvia tai teoreettista pohdintaa) -onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa -selkeät säännöt tarpeen lapsilla taipumusta riehaantua ryhmässä, jolloin ohjaajan vastuu koiran hyvinvoinnin takaamisesta korostuu. Asiat tehdään vuorollaan (koiran etu ja lasten tasa-arvoisuus) -vilkkaiden lasten ryhmään ei sovi vilkas koira -muista että lapset omaksuvat hyvin herkästi aikuisten tavan suhtautua koiriin (pelko, kunnioitus jne.). IKÄIHMISET -koirilla on tapana saada myös hiljaisemmat puhumaan, tue tätä -usein ryhmään sopii myös vilkas, eläväinen koira joka ottaa mielellään kontaktia -usein muistellaan mielellään omia musteja, tämä on tärkeä mahdollisuus, jota on syytä tukea -puhu selkeästi ja käytä lyhyitä lauseita -älä kysy liian vaikeita kysymyksiä tai selitä liian vaikeasti (esim. koiran rodut tai käyttötarkoitukset) -osalle koiran koskettaminen voi korvata ihmisen läheisyyttä, tue tätä -dementia voi aiheuttaa poikkeavaa ja yllättävääkin käyttäytymistä, kuten aggressiivisuutta 13

14 tai sekavuutta. Ymmärrys ja rauhallisuus koiranohjaajalta on tärkeää koirien turvallisuus taaten Oman kohderyhmän valinta ja huomioiminen. Ryhmän ohjaamisessa lisälukemistona esim. Veli Kaukkila & Elisa Lehtonen: Ryhmästä enemmän. Riippuen myös omista kiinnostuksen kohteista voidaan kohderyhmän odotukset huomioon ottaen suunnitella ryhmätoiminnassa erilaista ohjelmaa: mm. tutustua erilaisiin harrastuksiin koiran kanssa (paikalliset mahdollisuudet), tutustua koirarotuihin ja niiden erilaisiin alkuperäisiin käyttötarkoituksiin, opetella koiran kohtaamista ja käsittelyä, tehdä yhdessä hoitotoimenpiteitä, ulkoilla yhdessä ja opetella leikkimään koiran kanssa koiraa motivoivalla tavalla. Pohdintaa kotimatkalle: miten eri tavoin olet huomannut koiran vaikuttavan myönteisesti ihmiseen? 2 PÄIVÄ - KOIRA TYÖPARINA: 1. Kootaan edellispäivän pohdintatehtävää flapille: Miten koira vaikuttaa myönteisesti ihmiseen? APUMATERIAALINA VOI KÄYTTÄÄ liitteitä 3 ja 4: KOIRAN TUKI PERUSTUU VUOROVAIKUTUKSEEN JA KOIRAT TYÖPARINA. Ryhmätyönä kootaan ajatuksia koirien ihmisille hyvää tekevistä ns. välittömistä vaikutuksista. Esimerkkiteemoja 1)vaikutukset mieleen: piristää ja tuo iloa ja merkityksellisyyttä elämään, jäsentää arkea, auttaa elämään hetkessä, antaa elämyksiä, lohduttaa tarvittaessa. 2)Fysiikkaan: säännöllinen ulkoilutus ja silittäminen laskee verenpainetta, lemmikin läsnäolo lievittää stressiä. 14

15 3)Sosiaaliset vaikutukset: yhdistää muihin koiraihmisiin, tuo turvallisuutta ja rohkeutta, lievittää yksinäisyyttä ). Lisämahdollisuuksia koirakontaktin välillisistä vaikutuksista ihmiselle esim. oppimiseen, tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan, onnistumisen kokemuksiin. 2. Suhde koiran kanssa Tukikoiratoiminta perustuu koiran ja ihmisten hyvinvointiin se on toiminnan punainen lanka. Tukikoiratoiminnan avulla ei kouluteta koiraa, eikä hankita sille meriittejä. Koira saa olla toiminnassa oma itsensä. Ystävyyteen pohjautuva mutkaton suhde koiran ja sen ohjaajan välillä on tärkeämpää kuin käskyttäminen ja temppujen osaaminen. Ystävyyteen pohjautuva suhde mallintaa tuettaville toiminnan tärkeintä pohjaa: empatiaa ja myötätuntoa. Lisäksi luottamukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuva suhde on kaikkein paras turvallisen ilmapiirin rakentaja. Ohjaajan velvollisuus on olla koiran tulkkina sekä suojata koiraa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Tärkeää on erottaa koiran kasvatus ja arkitottelevaisuus sekä esim. koesuoritukseen valmentava temppukoulutus. Ensimmäinen on koiran hyvinvoinnin edellytys, jälkimmäinen ihmisen motiiveista lähtevää toimintaa. Koiraa ei kouluteta tukikoiraksi, ei myöskään pentua. Sen sijaan panostamalla pennun sosiaalistamiseen ja kasvatukseen erityisesti ennen 12 viikkoa, tuetaan koiran kykyä selvitä luonnollisesti erilaisista tilanteista ja paikoista sekä rakennetaan itsevarmuutta muiden koirien ja ihmisten parissa. Tämä on avuksi muun elämän ohella myös tukikoiratoiminnassa. pennut jotka ovat eläneet eristyksissä suhtautuvat vieraaseen ympäristöön ja ärsykkeisiin pelokkaasti, ovat ylireagoivia ja arkoja niillä on myös oppimisvaikeuksia ärsykkeisiin totuttamisen pitää jatkua koko sosiaalistumis- ja 15

16 nuoruusvaiheen läpi. Nuoruusvaihe kestää n.1v ikään saakka Vastaavasti pennun opettaminen oman talon tavoille tuo mukanaan arkitottelevaisuuden, josta on hyötyä tukikoiratoiminnassa. Koira on tällöin valmennettu oman etunsa mukaiseen käyttäytymiseen ihmisten ja toisten koirien parissa. Se ei kuormitu, stressaa ja väsy niin helposti ja todennäköisimmin pystyy keskittymään tukemiseen ja nauttimaan siitä välittömämmin ilman suurempaa ohjaamista ja totuttamista. Huom. Pentujen luonneominaisuuksissa on eroja osa tästä paketista on jo geeneissä (mm. aggressiivisuus, pelot/rohkeus, haukkuminen ja yhteistyöhalu periytyvät vahvasti) ja näin ollen emme pysty ympäristötekijöiden avulla täysin vaikuttamaan tulevaan käyttäytymiseen vaikka kuinka paljon panostaisimme harjoitteluun. Melko paljon kuitenkin pystymme käyttäytymiseen vaikuttamaan. ongelmat koiran käyttäytymisessä eivät aina suinkaan johdu omistajasta: kasvuympäristö, varhaiset kokemukset, emän opettama malli vaikuttavat Kootaan ja käydään läpi huolella koira työparina -toiminnan eettiset lähtökohdat tukikoiratoimintaan: Toiminnan tulee kaikissa tilanteissa olla toteutettu eettisesti perustellulla tavalla: 1) Koiran hyvinvointi ja tarpeet ovat ykkösprioriteettina, 2) vuorovaikutus ja yhteistyö perustuvat aitoon luottamukseen ja 3) kaikkien läsnä olevien fyysinen ja psyykkinen turvallisuus voidaan taata Toiminta edellyttää aitoa molemminpuoliseen kunnioitukseen, luottamukseen, vapaaseen tahtoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvaa suhdetta oman koiran kanssa. Koira ei ole milloinkaan tekemisen kohde, vaan aina aidosti omalla persoonallaan mukana, tekemässä hommaa yhdessä. On tärkeää, että tukikoirat nauttivat itse toimintaan osallistumisesta. 16

17 o Villiä ideointia ensin yksin, sitten pareittain ja ryhmässä erilaisista itseä ja omaa koiraa kiinnostavasta toiminnasta mitkä ovat meidän juttuja? 3. Koiran lajinmukainen käyttäytyminen ja kieli (mainostetaan Turid Rugaasin Rauhoittavat signaalit -kirjaa koirakon työtä tukevaksi käsikirjaksi) Pohdintaa: miten koirat viestivät meille? Esim. koira-aiheiset kortit virittäjinä aiheeseen Koirat ja ihmiset ovat samanlaisia, mutta myös erilaisia. Tukikoiratoiminnassa on tärkeää huomioida, että ihmisen työparina on koira jolla on omat lajityypilliset erityispiirteensä. Koirat ovat laumaeläimiä: elämä perustuu jonkin asteiselle yhteistyölle. Keskinäinen käyttäytyminen edellyttää yhteistä kieltä ja käyttäytymisnormeja. Ihminen mieltää kielen ensisijaisesti puheeksi, mutta ymmärtää myös elekielen kommunikointivälineeksi. Elekielen, johon kuuluvat eleet ja ilmeet, ansiota on että ihminen ja koira ymmärtävät toisiaan kohtuullisen helposti. Koiran stressaantuminen ilmenee monella eri tavalla. Jos ympäristö aiheuttaa stressaantumisen, koirat turvautuvat usein rauhoittaviin signaaleihin lieventääkseen stressiä. Rauhoittavat signaalit tunteva ihminen voi huomata helpommin milloin koira on stressaantunut ja vaikuttaa tilanteeseen. 4. Ihminen voi aina valita, haluaako hän olla koiran mielestä uhkaava vai rauhoittava. Koirien kieli muodostuu laajasta joukosta signaaleja, joiden ilmaisemiseen koirat käyttävät kehoaan, naamaansa, korviaan, häntäänsä, ääniä, liikkeitä ja ilmeitä. Koirien synnynnäinen kyky kommunikoida voi myös hävitä tai kehittyä erinomaiseksi sen mukaan millaisia kokemuksia koiralla on elämässään. Merkittävimpiä kaikista koirien käyttämistä signaaleista ovat rauhoittavat signaalit, joita käytetään terveen sosiaalisen arvojärjestyksen ylläpitämiseen, lauman sisäisten ristiriitojen selvittämiseen sekä rauhoittamaan hermostuneisuudesta, pelosta, 17

18 metelistä tai epämiellyttävistä asioista johtuva tilanne. Koirat pyrkivät välttämään ristiriitoja. Koirat käyttävät signaaleja välittömästi, kun niiden on rauhoitettava jotain. Aina kun koirat ovat valveilla ja kun niiden lähistöllä tapahtuu jotain, ne käyttävät näitä signaaleja. Jos ne tiedostavat tilanteen, ne puhuvat. Tavallisesti täten nimenomaan ihmiset aiheuttavat mahdolliset ristiriitatilanteet. Koiran kielen soveltaminen vuorovaikutuksessa koiran kanssa parantaakin huomattavasti ihmisen suhdetta koiraan. Pohdintaa: Mitä rauhoittavia signaaleja tunnemme? pään kääntäminen katseen pehmentäminen, räpyttely/väistäminen selän tai kyljen kääntäminen kuonon nuolaisu paikalleen jähmettyminen hitaasti liikkuminen liehittely haukottelu merkkaaminen sijaistoiminta (esim. maan kaivaminen tai rapsuttelu) hymyileminen Koirat käyttävät rauhoittavien signaalien ohella myös uhkaavia tai välimatkaa lisääviä signaaleja. Näitä ovat mm. hampaiden näyttäminen, murina, haukkuminen, hyökkäily ja näykkiminen. Näiden signaalien tarkoituksena on saada epämiellyttävät asiat mahdollisimman kauas, pelottaa ne pois. Esimerkiksi stressin lisääntyessä ja rauhoittavien signaalien osoittautuessa toimimattomiksi koira turvautuu välimatkaa lisääviin signaaleihin. Tilannetta ei koskaan tarvitse päästää niin pitkälle. Tarkkailemalla koiraa aktiivisesti voidaan välttää tilanteet, joissa koira kokee että sen täytyy puolustautua. On tärkeää puuttua tilanteeseen ajoissa ja keskeyttää se. 18

19 Ihmisissä koirat kokevat uhkaavana mm. vihan ja aggression, sen että lähestymme koiraa suoraan kohti, kumarrumme koiran ylle, tuijotamme koiraa tai pitelemme koiraa tiukassa otteessa. Tällaisessa tilanteessa koira tavallisesti yrittää ensin käyttää rauhoittavia signaaleja, paitsi jos uhkaus tulee nopeasti ja yllättäen, kuten silloin kun lapsi kompastuu ja kaatuu koiran päälle. (lähde: Turid Rugaas: Rauhoittavat signaalit) Huolimatta rotukohtaisista eroavaisuuksista voidaan koiria pitää paljon liikkuvina eläiminä ja liikunnan ja muun toiminnan rajoittamista koirien viihtymättömyyttä edistävinä tekijöinä. Koiran luonne muodostuu sen perinnöllisistä taipumuksista sekä koiran saamista kokemuksista ja oppimista asioista. Yleensä kaikki uusi ja epätavallinen on uhkaavaa. Koira voi pelätä tai arastella ihmisiä, uusia tilanteita, toisia koiria tai eläimiä. Pelko voi yhdistyä ääniin, paikkoihin, hajuihin. Pelko voi johtaa pakenemiseen, liikuntakyvyn lamaantumiseen, äänekkääseen hädänilmaisuun tai sijaiskäyttäytymiseen. Reaktio pelkoon on lähes refleksinomainen. Peloille on tyypillistä, että ne vahvistuvat ajan kuluessa. Pohdintaa: Mikä aiheuttaa koiralle stressiä? suoranainen uhka (ihminen tai toinen koira) väkivalta, viha tai aggressio koiran elinympäristössä hihnasta kiskominen, maahan pakottaminen, perässä vetäminen koiralle asetetut liian suuret vaatimukset arkielämässä ja koulutuksessa liikunnan ja muun tekemisen puute / liika liikunta nuorelle koiralle nälkä ja jano se, ettei koira pääse tekemään tarpeitaan paleleminen tai liika kuumuus 19

20 kipu ja sairaus meteli yksinolo yllättävät pelottavat tilanteet liialliset kiihkeät leikit esim. pallolla tai kepillä jatkuva häiriö, ei mahdollisuutta rentoutua äkilliset elämänmuutokset, esim. jatkuva muuttaminen omistajan negatiivinen tunne tarttuu 5. Koiran kohtaamisesta Tukikoira on ohjaajansa kasvattama oma lemmikki, jota kohdellaan hänen opastamallaan tavalla. Riippumatta ryhmäläisten kokemuksesta ja osaamisesta, tukikoira kohdataan aina ohjaajan antamien neuvojen mukaisesti. Tukikoiratoiminnan tarkoitus tai tavoite ei ole eläimen koulutus. Koira on aina ohjaajansa vastuulla ja hallinnassa eikä ryhmäläisillä ole syytä eikä lupaa alkaa koulimaan tai kontrolloimaan eläintä. Kohtaaminen eläimen kanssa tehdään siis ohjaajan neuvojen mukaisesti hänen annettuaan kontaktiin luvan. Joutuminen vieraaseen paikkaan ja vieraiden ihmisten vaikutuspiiriin voi olla eläimelle stressaavaa siinäkin tapauksessa, että kaikki asianosaiset osaisivat kohdata eläimen oikealla tavalla ja käsittelisivät sitä eläinystävällisesti. Tämä on huomioitava yksilöllisesti kunkin eläimen kohdalta Suurin riski tukikoiratoiminnan alkuvaiheessa on ohjaajan jännittäminen kohtaamistilanteessa asiakkaiden kanssa, jolloin jännitys helposti siirtyy koiraan. Tämän vuoksi ensikohtaamista harjoitellaan erikseen kurssin aikana ensin kuivaharjoitteluna ja sitten oman koiran kanssa. Valmistautuminen auttaa sekä ohjaajaa että koiraa tositilanteessa Ja on hyvä muistaa että asiakkaita 20

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Yhdistys Vapaaehtoisten rekrytointi, kulukorvaukset,??? Johtaminen Psykologinen sopimus! Palvelun tai toimintamahdollisuuksien markkinointi, vastuu palvelun

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely

Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Opintopsykologi Taija Tuominen

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot