Tukikoirakon peruskoulutus Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakoiden valinta ja peruskoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukikoirakon peruskoulutus Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakoiden valinta ja peruskoulutus"

Transkriptio

1 Tukikoirakon peruskoulutus Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakoiden valinta ja peruskoulutus Laatija: projektipäällikkö Helena Prepula Tukikoirasta hyvinvointia 2011 kehityshanke

2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 TUKIKOIRAKOIDEN REKRYTOINTI JA VALINTA... 3 Kriteerit koirakolle... 4 Soveltuvuuden arviointi hakuvaiheessa... 4 Soveltuvuuden arviointi kurssin aikana... 4 Tukikoirakoksi hyväksyminen... 5 KOULUTUSOHJELMA päivä: Tukeminen tutuksi (ilman koiria) päivä: Koira työparina (ilman koiria) ilta: Omat voimavarat ja hyvinvointi (koirat mukana) ilta: Yksilöllinen tukikoira (koirat mukana) ilta: Polku toimintaan (koirat mukana) LIITTEET... Liite 1. Esitietolomake/ koulutushakemus Liite 2. Mielenterveysseuran voimaannuttava koirapolku -kuvio Liite 3. Koiran antama tuki perustuu vuorovaikutukseen -kuvio Liite 4. Koirat työparina- kuvio Liite 5. Yhteiskävelyiden, koirakahvilan ja teemaryhmien järjestämisohjeet 2

3 TUKIKOIRAKON PERUSKOULUTUS ->tavoitteena syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja mielenterveyskuntoutujien tukeminen A. JOHDANTO Tukikoirakon peruskoulutus pohjautuu Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilön peruskoulutuksen mallinnettuun sisältöön ja käytäntöihin (Myllymaa & Porkka, Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -projekti). Näin ollen tukikoirakon peruskoulutuksessa hyödynnetään pitkälti tukihenkilökoulutuksen materiaaleja, erityisesti harjoituksia, pelisääntöjä (esim.poissaolot ja koulutuksen toteutus), koulutusmenetelmiä, lomakkeita ja esityskalvoja soveltuvin osin. Näissä kohdissa tähän koulutusmateriaaliin on merkitty viite ao. aineistoon käyttäen lyhennettä THK (tukihenkilön peruskoulutus) sekä aineiston sivu- /kalvo-/liitenumero, josta tiedot löytyvät. Koulutuksen järjestäjän onkin perehdyttävä koulutusta järjestäessään kumpaankin asiakirjaan. Tukikoirakon peruskoulutus sisältää olennaisena osana koira työparina osuuden. Tämä aineisto on muodostettu inspiraatiota hakien Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton (SEY ry) Ystäväeläinkoulutuksen materiaaleista nuorisokoordinaattori Elina Porokan ystävällisellä myötävaikutuksella sekä Suomen Kennelliiton Kaverikoirakoulutuksen koulutusmateriaaleista yhteistyössä Kennelliiton Kaverikoiravastaavan Tiina Muroksen kanssa. B. TUKIKOIRAKOIDEN REKRYTOINTI JA VALINTA Ilmoittelussa noudatetaan THK:n pelisääntöjä (s.22). Koulutuksesta kerätään palaute (lomake-esimerkki THK liite 11 s.99) viimeisenä koulutusiltana. Palautteen avulla saadaan 3

4 kuvaa koulutuksen onnistumisesta ja se antaa osviittaa tulevien koulutusten kehittämiseen. Kriteerit koirakolle KOIRA: - terve ja asianmukaisesti hoidettu koira - ei saa olla ihmisille eikä toisille koirille aggressiivinen OHJAAJA: - 18 vuoden ikä (vastuukysymysten takia) - riittävä henkinen tasapaino - kyky ja erityisesti halu kehittää koiranlukutaitoa ja koiran hyvinvoinnista huolehtimista Soveltuvuuden arviointi hakuvaiheessa Kurssille haetaan täyttämällä esitietolomake (tämän asiakirjan lopussa liitteenä nro 1) ja varaamalla aika tukikoirakkokurssia järjestävältä kouluttajalta (kehityshankkeessa koordinaattorina toimi projektipäällikkö Helena Prepula) kurssikeskustelua varten. Keskustelun pitävät koulutuksen järjestäjä ja järjestäjäseuran tukihenkilö-/ tukikoirakkostatuksen ja riittävää koirakokemusta ja kiinnostusta omaava henkilö yhdessä. Keskustelussa käydään läpi esitietolomakkeessa annettuja tietoja ja keskusteluun sekä havainnointiin perustuen varmistetaan että koirakolla on sekä tahtoa että edellytyksiä tukitoimintaan. Mikäli haastateltavalla koirakolla ei ole edellytyksiä tukikoirakoksi, heille voidaan tarjota mahdollisuutta osallistua seuran järjestämiin tukikoiratoiminnan avoimiin ryhmiin, kuten yhteiskävelyihin vapaaehtoisena ilman vastuuohjaajan statusta. Soveltuvuuden arviointi kurssin aikana Kurssin aikana koirakon soveltuvuutta toimintaan arvioidaan mm.ryhmätilanteissa (toiset koirat ja ihmiset, kaupunkiympäristössä käveleminen jne). Näin saadaan tietoa koirakon erityispiirteistä ja soveltuvuudesta eri tukimuotoihin (teemaryhmät, koirakahvila, yhteiskävelyt). Kouluttajat myös tarkkailevat tulevien tukikoirien suhdetta omistajaansa. Tarkoituksena ei ole etsiä vikoja koirista vaan todeta, että 4

5 omistaja todellisuudessa tietää - ja etenkin haluaa parantaa tietämystään siitä - minkälainen koira hänellä on. Kouluttajat käyvät läpi koiranomistajan kanssa huomioitaan koiran käyttäytymisestä ja toimintatavoista sekä antavat vinkkejä hyvistä tavoista pitää huolta/ ohjata/ tukea kyseisen kaltaista koiraa erilaisissa tukikoiratehtävissä. Tukikoirakoksi hyväksyminen - Edellyttää koirakolta hyväksyttyä kurssin suorittamista: o osallistuminen koulutuskertoihin (1 poissaolo sallitaan, joka korvataan kouluttajan määrittelemällä etätyöllä poissaolokertaan liittyvästä aiheesta) - Ennen kurssia ja sen aikana vahvistettu koirakon (sekä ohjaaja että koira) soveltuvuus: esitietokaavake, keskustelu kouluttajien kanssa, koulutuksen suorittaminen hyväksytysti - Hyväksytyt tukikoirakot voivat yhteistyössä paikallisyhdistystensä kanssa toteuttaa tukikoiratoimintaa alueellaan - Mielenterveysseura tukee koirakkoja toiminnassaan. Tukikoiran ohjaaja voi päivittää pätevyytensä seuran tukihenkilöksi käymällä tukihenkilön peruskoulutuksen määrätyt lisäkoulutusosiot tukihenkilökurssin yhteydessä - Tukikoirakot osallistuvat paikallisyhdistyksensä työnohjauksiin ja kertovat toiminnastaan säännöllisesti paikallisyhdistyksille C. KOULUTUSOHJELMA Peruskoulutuksen kesto on yhteensä 25 koulutustuntia (1 koulutustunti = 45 minuuttia). Koulutus koostuu kahdesta koko päivästä (á 6,5 koulutustuntia) sekä kolmesta illasta (á 4 koulutustuntia). Sisällöstä teoriaa on 20 koulutustuntia ja käytännön harjoituksia 5 koulutustuntia. 5

6 Sisältö koostuu seuraavista osa-alueista: A.TUKIHENKILÖOSUUS (15 koulutustuntia) B.KOIRA TYÖPARINA -OSUUS (10 koulutustuntia) Kurssilaisille jaetaan kurssin aluksi koulutuskansiot, joihin on etukäteen koottu koulutuksen aikana läpikäytäviä kalvosivuja ja muita aiheeseen liittyviä materiaaleja. Näin koulutuksen ryhmätapaamisissa voidaan mahdollisimman hyvin välttää yksisuuntainen luennointi ( perinteiset kalvosulkeiset ) ja keskittyä dialogiseen, osallistavaan ja ryhmätyöhön perustuvaan työtapaan. Tukikoiratoiminnan uutuusarvon vuoksi tarkoitus on enemmän luoda yhdessä uutta ymmärrystä kuin välittää eteenpäin jo olemassa olevaa tietoa. Koulutuksen vapaaehtoiseksi oheislukemistoksi suosittelemme Turid Rugaasin Rauhoittavat signaalit -kirjaa. KOULUTUSKERTOJEN SISÄLLÖT: 1 PÄIVÄ TUKEMINEN TUTUKSI 1. Tutustuminen, apuna esimerkiksi muoviset koirahahmot tai koira-aiheiset tunnekortit (voi tehdä itse tai tilata internetistä). Hahmo tai kortti valitaan oman mieltymyksen mukaan (kyseisen päivän tai yleisen mieltymyksen mukaan). Vuorotellen tehdään esittelyt: kuka, mistä, millainen koirakaveri, ajatuksia ja tunnelmia tänään tässä hetkessä? (Huom. ammatti ja koulutus toissijaisia, ne pyritään sivuuttamaan) -> Flappitaululle voidaan kirjata kysymykset etukäteen 2. Vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellisuus, sitoumuslomakkeen allekirjoitus ja palautus kouluttajille (tarvittaessa otetaan kopiot osallistujille) (THK liite 7 s.91) 6

7 Vapaaehtoistyössä toimimisen ehdottomia kulmakiviä ovat luotettavuus ja vaitiolovelvollisuus. Tukikoiraohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Tämä koskee myös koulutusta. Koulutuksessa ja tukikoiratyössä tapahtuneista asioista, nähdyistä tai kuulluista ei puhuta tukikoiratoiminnan ulkopuolella. Sen sijaan tukikoiraryhmän sisällä, työnohjauksessa, voidaan puida ja purkaa asioita vapaasti. 3. Mitä on mielenterveys ja mikä sitä edistää? Pohditaan ensin kukin yksin ja sitten kootaan ajatuksia flappitaululle. Voidaan tarvittaessa jakaa virikkeeksi mielenterveysseuran esitemateriaalia, jossa erilaisia määritelmiä aiheesta. 4. Harjoitus erilaisuudesta. Apuna voi käyttää esim.persona-henkilökortteja, joista valitaan yksi henkilö sen mukaan kenen tukihenkilönä haluaisi toimia ja yksi henkilö sen mukaan kenen tukihenkilönä ei haluaisi toimia. Tämän jälkeen keskustelua omista ensivaikutelmaan liittyvistä ennakkoluuloista sekä omien rajojen tunnistamisen tärkeydestä. 5. Käydään läpi keskustellen mielenterveysseuran keskeiset toimintatavat, joita ovat vuorovaikutus (kohtaaminen) ja auttaminen. Pohditaan mitä ne tarkoittavat ja mitä niillä tavoitellaan. Kurssilaisten jako kahteen ryhmään, joista toinen käsittelee vuorovaikutusta ja toinen auttamista. Ryhmät kokoavat ajatuksensa flappipaperille myöhemmin yhdessä keskusteltavaksi. KOULUTTAJAINFOA: Auttaminen on kokonaisvaltaista kohtaamista, joka perustuu harkittuun vuorovaikutukseen (huom.kurssimateriaalina voi käyttää THK-kalvoja s.107, ), jotka antavat vinkkejä) Vuorovaikutuksessa olemme toistemme peilejä. Tapahtuu osaamisen, elämänkokemuksen, tietojen ja taitojen jakamista. Toiminnan laatu määrää edistääkö toiminta elämän mielekkyyttä, merkityksellisyyttä, tarkoituksellisuuden kokemusta, lisääkö hyvinvointia ja elämänlaatua. Vuorovaikutuksen perusta on luottamus, joka rakentuu hitaasti (lisälukemistoa esim. Monty Roberts ja Kari Vepsä; luottamuksen 7

8 portaat : Kiinnostus -> Kontakti -> Luottamus -> Kunnioitus). Vuorovaikutuksellista toimintaa voidaan käyttää muutosvoimana ja se on sitä joka tapauksessa, tietoisesti tai tiedostamatta. Toiminta tuottaa kokemuksellisuuden kautta oppimista, jonka työvälineenä ovat tunteet. Näin ollen toiminnallisilla menetelmillä on voimakas vaikutus, joka on sekä vahvuus että väärin käytettynä heikkous. Tukitoiminnassa keskeistä on arjen sujumista tukevien keinojen etsiminen ja vahvistaminen yhdessä tuettavien kanssa. Useimmiten hyvällä ennakkosuunnittelulla ja tuettavien kuuntelulla varmistetaan onnistuminen. Koira on apuna rakentamassa siltaa ihmisten välille, koiralla on kyky päästä ihmisen kuoren läpi. Auttaminen on ihmisarvon kunnioittamista, yhdenvertaisen suhteen tunnustamista (ennakkoluulottomuus, nöyryys), luottamuksen ja toivon vaalimista. Autetaan toista auttamaan itseään löytämään itsestään voimavaroja. Tehdään itsestämme tukijoina tarpeettomia. 6. Vastuu- ja turvallisuuskysymykset Herättelevä keskustelu: Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kun työskennellään koirien kanssa tukisuhteissa? Erotellaan fyysinen turvallisuus (esim.kaatuminen, ylirasittuminen), henkinen turvallisuus (stressi, pelko tilanteissa ja hylkäämiskokemukset) Suomen lakien mukaisesti jokainen koiranomistaja on itse vastuussa itsestään ja eläimestään. Tämä koskee myös tukikoiratoimintaa ja niillä mahdollisesti tapahtuvia eläimen aiheuttamia vahinkoja. Vastuukysymysten vuoksi jokainen voi toimia vain oman koiransa kanssa ja ohjaajan tulee olla täysiikäinen Mielenterveysseura tukee kouluttamiaan tukikoirakoita ja auttaa ongelmatilanteissa (erityisesti Lohjan seudun mielenterveysseurassa karttunut asiantuntemus mallin kehityshankkeen myötä) Suomen Mielenterveysseuralla on ryhmähenkivakuutus pätevöidyille tukihenkilöille Paikallisseuran vastuulla tukikoiran ohjaajien vakuuttaminen. Lohjan seudun 8

9 mielenterveysseura on vakuuttanut Lohjan seudulla toimivat TK-ohjaajat (ryhmätapaturmavakuutus) sekä tuettavat toimintaan liittyvissä kohtaamisissa. Huom. kukin tukikoiran ohjaaja hoitaa omat koiravakuutuksensa erityisesti vastuuvakuutus kannattaa muistaa 7. Mikä sai lähtemään mukaan vapaaehtoistyöhön ja auttamaan? Motiivien pohdintaa ensin yksin (3-5 kohtaa) ja sitten parikeskustelu, lopuksi kerätään flapille. Käydään läpi myös seuran odotukset vapaaehtoisia kohtaan. Tukikoirakkotoiminta on vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyössä tunnistettavissa psykologinen sopimus vs. palkkatyö jossa rahalla korvataan työtä. (apuna THK vapaaehtoistyö-kalvot s ). Se on pyyteetöntä toimintaa, jota voi tehdä vapaa-aikana koiran kanssa. Vapaaehtoistyöstä ei saa rahallista hyötyä, eikä toiminnan asiakkaita laskuteta koirakoiden tekemästä työstä. Tarkoitus on ettei myöskään tukikoirakoille tule toiminnasta paljon kuluja. Seuran kulukorvausjärjestelmä ulottuu tukikoirakkotoimintaan pelisäännöt kustakin paikallisseurasta tarkistettava kuitenkin erikseen, koska ne eroavat alueittain. Kurssi materiaaleineen on maksuton ja vastineeksi saat hyvän mielen ja tunteen siitä että autat, tuet ja piristät joitain ihmisiä koirasi avulla. Toiminnan kautta voit kehittää itseäsi, saat elämääsi lisää omaa aikaa, vastuullista vapaa-ajan toimintaa sekä paljon uusia tuttavuuksia. Toiminta tuo myös koirasi elämään uusia ulottuvuuksia (koiran hyvinvointia tukevaa) sekä uuden työkentän, jossa se voi kokea itsensä tärkeäksi. Vapaaehtoistyö on myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimintamuoto ja siihen voi tuntea oman kutsumuksen. Voi edistää välittämisen kulttuuria - muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi omalta osaltaan. 8. Mielenterveysseuran muut tukimuodot, koulutukset ja toiminta THK-KALVOMATERIAALIT APUNA: 9

10 Käydään läpi paikallisseuran organisaatio ja toiminnan esittely sekä soveltuvin osin seuraavat: kalvo Suomen Mielenterveysseura (THK s.113) liite nro 10 Tukihenkilötoiminnan arvot (s.5) liite nro 4 Koulutustarjonta (s.86), kalvo Koulutustarjonta tukihenkilöille (s.113) kalvo SMS tukihenkilötoiminnassa käytettävät käsitteet ja vapaaehtoistyöntekijänä kehittyminen (s. 112) 9. Mistä seuran tukikoirakkotoiminnassa on kyse? Lähtökohtana on että koira on toiminnassa korvaamaton. Pelkällä läsnäolollaan, huomion antamisella ja kosketuksellaan koirat saavat aikaan myönteisiä vaikutuksia asiakkaissa. Tukikoiratoiminta ei ole kuitenkaan terapiaa, vaikka sillä onkin osin terapeuttisia vaikutuksia. Tukikoiranohjaajat eivät toimi ammattilaisina, vaikka heillä siviilielämässä saattaisikin olla ammatillista pätevyyttä alalle (maallikkoauttajuuden vahvuus on herkkyys!). Tärkeimpänä motiivina tukikoiratoimintaan lähtemisessä tulisi olla aito halu jakaa oman koiran hyvää tekevät vaikutukset, ystävyys ja pyyteetön huomio. Vasta tämän jälkeen huomio kiinnittyy ohjaajan taitoihin tukihenkilönä. Tukikoirakkotoiminta tarjoaa työkaluja ja puitteita oman koiran kanssa muiden ihmisten auttamiseen kullekin koirakolle luontevalla yksilöllisellä tavalla. Lisäksi toiminnan myötä pääsee verkostoitumaan muiden samanhenkisten koirakoiden kanssa. 10. Mitä tehdään mistä toiminta koostuu? Tukikoirakkotoiminta on lähtökohtaisesti ryhmätoimintaa. Tehdään asioita koiriin liittyen ryhmissä. Sen vahvuuksia ovat mm. mahdollisuudet yhteisöllisyyden ja vertaistuen positiivisiin vaikutuksiin. Toiminnan kehityshankkeessa v.2011 mallinnettuja muotoja ovat yhteiskoirakävelyt, teemaryhmät sekä koirakahvila. Yksilötukisuhde edellyttää 10

11 pätevöitymistä tukihenkilöksi. Katso myös liite 2 Mielenterveysseuran voimaannuttava koirapolku. 11. Ohjaajan tehtävä Pohditaan yhdessä mitkä ovat ryhmänohjaajan tärkeimpiä tehtäviä? Esim. kukin miettii ensin itse ja listaa 3-5 asiaa. Tämän jälkeen ideoiden vertailu vieressä istuvan kanssa. Sitten parit valitsevat mielestään tärkeimmät ideat ja ne kerätään flappitaululle. KOULUTTAJAINFOA: Esimerkkejä ohjaajan tehtävistä: TURVALLISUUS, RENTOUTTAMINEN, ILMAPIIRIN RAKENTAMINEN JOTTA IHMISET VOISIVAT OLLA OMANA ITSENÄÄN TILANTEESSA. ANTAA MAHDOLLISUUKSIA VOIMAANTUMISEN KOKEMUKSIIN, RAKENTAA SILTOJA, ENNAKOI JA SUUNNITTELEE - OTTAA HUOMIOON RYHMÄN TAVOITTEET, VÄLITTÄÄ SEURAN ARVOJA, ON OMA ITSENSÄ JA TUNTEE RAJANSA, OSAA HAKEA APUA TARVITTAESSA, USKALTAA OTTAA VAIKEITAKIN ASIOITA ESIIN, KANTAA VASTUUN KOIRASTA, KOKOAA PELISÄÄNNÖT. OHJAAJA ON MOTIVAATTORI, MAHDOLLISTAJA, KANNUSTAJA, VALMENTAJA, ESIMERKKI, INNOSTAJA, ILMAPIIRIN LUOJA, RAJOJEN ASETTAJA, HERÄTTELIJÄ, USKOTTU, TOIMESSAAN RYHMÄÄ VARTEN jne. Huom. ulottuvuudet ryhmän palveluksessa a) toiminnan hetkellä ja b) toiminnan ulkopuolella (esim. mielikuva luotettavuudesta) Turvallisuuden takaamisesta: Toiminnassa mukana oleminen edellyttää sitoutumista. Koirille syntyy hyvin nopeasti oma ihailijakaartinsa. Tukikoirakkona toimimista auttaa, kun on kärsivällinen, joustava ja tilanteisiin sopeutuva. Vapaaehtoisena toimiessa on tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. On muistettava myös kohdella tuettavia tasavertaisesti. Luotettavuussyistä on erityisen tärkeää, että tuettavat voivat luottaa sovittuihin aikoihin ja paikkoihin ole siis aina ajoissa paikalla. Vältä kaikkia 11

12 muutoksia. Jos jotain muutoksia kuitenkin on tehtävä, ilmoita niistä ryhmälle hyvissä ajoin. Älä lupaa mitään sellaista mitä et varmasti pysty pitämään. Tärkeää on myös se, että tukikoiranohjaajana huolehdit koirastasi ja ohjaat/ tuet koiraasi toiminnan aikana. Toimit esimerkkinä tuettavien ja muiden vapaaehtoisten suuntaan. Sinun vastuullasi on tulkita koirasi eleitä ja viestejä, autat siten tilaisuuksien sujumista ja onnistumista kaikkien osapuolien näkökulmasta. 12. Oma ohjaajuus vapaaehtoisena: eri-ikäisten kohtaaminen, erilaiset vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmät. KOULUTTAJAINFOA: Käytetään apuna SMS:n materiaaleja, mm. vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmistä omansa. Tähän kurssiosioon suosittelemme myös vierailevaa luennoitsijaa. Esim. Lohjan kurssilla vieraili Auli Kiminki, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Paloniemen sairaalasta, perhe- ja psykoterapeutti, joka on myös monipuolinen kennelalan asiantuntija. Kurssilaisten on hyvä päästä kyselemään esimerkiksi mahdollisista mielenterveyshäiriöihin liittyvistä ennakkoluuloistaan. Tukihenkilötyössä niin auttajat kuin autettavatkin ovat kokonaisia ihmisiä. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi, autetuksi ja kohdatuksi siten. Asioiden kohtaaminen tapahtuu kuitenkin maallikkomaisesti. Tarvittaessa kuitenkin on hyvä osata ohjata tuettavaa eteenpäin ammattiavun piiriin. Vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmät voidaan jakaa ennaltaehkäisevään mielenterveyttä tukevaan, varhaiseen puuttumiseen/ syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kuntoutusta tukevaan toimintaan. Yhteisenä nimittäjänä kohderyhmillä on vaikeat elämäntilanteet, jotka voivat laukaista eriasteisia kriisejä, jotka oireilevat eri tavoin (ahdistus, masennus jne.). KOULUTTAJAINFO: Tehdään harjoitus ryhmäläisten tunnistamista ja itselleen läheisistä tuettavaryhmistä. Käydään läpi näiden erityispiirteet. Samalla alkaa hahmottua kurssilaisen 12

13 oma vapaaehtoistyön polku. Muutamia huomioita ja tarkistuslistaa eri-ikäisten kohderyhmien erityispiirteistä: LAPSET -kokoa vanhempien/ huoltajan yhteystiedot jo ennen ryhmän aloittamista -huomaa että lapset riippuvaisia vanhempien/ huoltajan kyydeistä; ota tapaamispaikan valinnassa huomioon -nyrkkisääntönä lapsilla 1 aisti käytössä kerrallaan kerro ensin kuivaharjoitteluna, vasta sitten koiran kanssa -puhu selkeästi ja yksinkertaisesti (erityisesti alle 12v) -koirilla on tapana saada myös hiljaisemmat puhumaan, tue tätä -ovat uteliaita kyselemään, joka edesauttaa oppimista -konkreettinen tekeminen, kokeminen ja tunteminen soveltuu parhaiten (vältä kielikuvia tai teoreettista pohdintaa) -onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa -selkeät säännöt tarpeen lapsilla taipumusta riehaantua ryhmässä, jolloin ohjaajan vastuu koiran hyvinvoinnin takaamisesta korostuu. Asiat tehdään vuorollaan (koiran etu ja lasten tasa-arvoisuus) -vilkkaiden lasten ryhmään ei sovi vilkas koira -muista että lapset omaksuvat hyvin herkästi aikuisten tavan suhtautua koiriin (pelko, kunnioitus jne.). IKÄIHMISET -koirilla on tapana saada myös hiljaisemmat puhumaan, tue tätä -usein ryhmään sopii myös vilkas, eläväinen koira joka ottaa mielellään kontaktia -usein muistellaan mielellään omia musteja, tämä on tärkeä mahdollisuus, jota on syytä tukea -puhu selkeästi ja käytä lyhyitä lauseita -älä kysy liian vaikeita kysymyksiä tai selitä liian vaikeasti (esim. koiran rodut tai käyttötarkoitukset) -osalle koiran koskettaminen voi korvata ihmisen läheisyyttä, tue tätä -dementia voi aiheuttaa poikkeavaa ja yllättävääkin käyttäytymistä, kuten aggressiivisuutta 13

14 tai sekavuutta. Ymmärrys ja rauhallisuus koiranohjaajalta on tärkeää koirien turvallisuus taaten Oman kohderyhmän valinta ja huomioiminen. Ryhmän ohjaamisessa lisälukemistona esim. Veli Kaukkila & Elisa Lehtonen: Ryhmästä enemmän. Riippuen myös omista kiinnostuksen kohteista voidaan kohderyhmän odotukset huomioon ottaen suunnitella ryhmätoiminnassa erilaista ohjelmaa: mm. tutustua erilaisiin harrastuksiin koiran kanssa (paikalliset mahdollisuudet), tutustua koirarotuihin ja niiden erilaisiin alkuperäisiin käyttötarkoituksiin, opetella koiran kohtaamista ja käsittelyä, tehdä yhdessä hoitotoimenpiteitä, ulkoilla yhdessä ja opetella leikkimään koiran kanssa koiraa motivoivalla tavalla. Pohdintaa kotimatkalle: miten eri tavoin olet huomannut koiran vaikuttavan myönteisesti ihmiseen? 2 PÄIVÄ - KOIRA TYÖPARINA: 1. Kootaan edellispäivän pohdintatehtävää flapille: Miten koira vaikuttaa myönteisesti ihmiseen? APUMATERIAALINA VOI KÄYTTÄÄ liitteitä 3 ja 4: KOIRAN TUKI PERUSTUU VUOROVAIKUTUKSEEN JA KOIRAT TYÖPARINA. Ryhmätyönä kootaan ajatuksia koirien ihmisille hyvää tekevistä ns. välittömistä vaikutuksista. Esimerkkiteemoja 1)vaikutukset mieleen: piristää ja tuo iloa ja merkityksellisyyttä elämään, jäsentää arkea, auttaa elämään hetkessä, antaa elämyksiä, lohduttaa tarvittaessa. 2)Fysiikkaan: säännöllinen ulkoilutus ja silittäminen laskee verenpainetta, lemmikin läsnäolo lievittää stressiä. 14

15 3)Sosiaaliset vaikutukset: yhdistää muihin koiraihmisiin, tuo turvallisuutta ja rohkeutta, lievittää yksinäisyyttä ). Lisämahdollisuuksia koirakontaktin välillisistä vaikutuksista ihmiselle esim. oppimiseen, tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan, onnistumisen kokemuksiin. 2. Suhde koiran kanssa Tukikoiratoiminta perustuu koiran ja ihmisten hyvinvointiin se on toiminnan punainen lanka. Tukikoiratoiminnan avulla ei kouluteta koiraa, eikä hankita sille meriittejä. Koira saa olla toiminnassa oma itsensä. Ystävyyteen pohjautuva mutkaton suhde koiran ja sen ohjaajan välillä on tärkeämpää kuin käskyttäminen ja temppujen osaaminen. Ystävyyteen pohjautuva suhde mallintaa tuettaville toiminnan tärkeintä pohjaa: empatiaa ja myötätuntoa. Lisäksi luottamukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuva suhde on kaikkein paras turvallisen ilmapiirin rakentaja. Ohjaajan velvollisuus on olla koiran tulkkina sekä suojata koiraa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Tärkeää on erottaa koiran kasvatus ja arkitottelevaisuus sekä esim. koesuoritukseen valmentava temppukoulutus. Ensimmäinen on koiran hyvinvoinnin edellytys, jälkimmäinen ihmisen motiiveista lähtevää toimintaa. Koiraa ei kouluteta tukikoiraksi, ei myöskään pentua. Sen sijaan panostamalla pennun sosiaalistamiseen ja kasvatukseen erityisesti ennen 12 viikkoa, tuetaan koiran kykyä selvitä luonnollisesti erilaisista tilanteista ja paikoista sekä rakennetaan itsevarmuutta muiden koirien ja ihmisten parissa. Tämä on avuksi muun elämän ohella myös tukikoiratoiminnassa. pennut jotka ovat eläneet eristyksissä suhtautuvat vieraaseen ympäristöön ja ärsykkeisiin pelokkaasti, ovat ylireagoivia ja arkoja niillä on myös oppimisvaikeuksia ärsykkeisiin totuttamisen pitää jatkua koko sosiaalistumis- ja 15

16 nuoruusvaiheen läpi. Nuoruusvaihe kestää n.1v ikään saakka Vastaavasti pennun opettaminen oman talon tavoille tuo mukanaan arkitottelevaisuuden, josta on hyötyä tukikoiratoiminnassa. Koira on tällöin valmennettu oman etunsa mukaiseen käyttäytymiseen ihmisten ja toisten koirien parissa. Se ei kuormitu, stressaa ja väsy niin helposti ja todennäköisimmin pystyy keskittymään tukemiseen ja nauttimaan siitä välittömämmin ilman suurempaa ohjaamista ja totuttamista. Huom. Pentujen luonneominaisuuksissa on eroja osa tästä paketista on jo geeneissä (mm. aggressiivisuus, pelot/rohkeus, haukkuminen ja yhteistyöhalu periytyvät vahvasti) ja näin ollen emme pysty ympäristötekijöiden avulla täysin vaikuttamaan tulevaan käyttäytymiseen vaikka kuinka paljon panostaisimme harjoitteluun. Melko paljon kuitenkin pystymme käyttäytymiseen vaikuttamaan. ongelmat koiran käyttäytymisessä eivät aina suinkaan johdu omistajasta: kasvuympäristö, varhaiset kokemukset, emän opettama malli vaikuttavat Kootaan ja käydään läpi huolella koira työparina -toiminnan eettiset lähtökohdat tukikoiratoimintaan: Toiminnan tulee kaikissa tilanteissa olla toteutettu eettisesti perustellulla tavalla: 1) Koiran hyvinvointi ja tarpeet ovat ykkösprioriteettina, 2) vuorovaikutus ja yhteistyö perustuvat aitoon luottamukseen ja 3) kaikkien läsnä olevien fyysinen ja psyykkinen turvallisuus voidaan taata Toiminta edellyttää aitoa molemminpuoliseen kunnioitukseen, luottamukseen, vapaaseen tahtoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvaa suhdetta oman koiran kanssa. Koira ei ole milloinkaan tekemisen kohde, vaan aina aidosti omalla persoonallaan mukana, tekemässä hommaa yhdessä. On tärkeää, että tukikoirat nauttivat itse toimintaan osallistumisesta. 16

17 o Villiä ideointia ensin yksin, sitten pareittain ja ryhmässä erilaisista itseä ja omaa koiraa kiinnostavasta toiminnasta mitkä ovat meidän juttuja? 3. Koiran lajinmukainen käyttäytyminen ja kieli (mainostetaan Turid Rugaasin Rauhoittavat signaalit -kirjaa koirakon työtä tukevaksi käsikirjaksi) Pohdintaa: miten koirat viestivät meille? Esim. koira-aiheiset kortit virittäjinä aiheeseen Koirat ja ihmiset ovat samanlaisia, mutta myös erilaisia. Tukikoiratoiminnassa on tärkeää huomioida, että ihmisen työparina on koira jolla on omat lajityypilliset erityispiirteensä. Koirat ovat laumaeläimiä: elämä perustuu jonkin asteiselle yhteistyölle. Keskinäinen käyttäytyminen edellyttää yhteistä kieltä ja käyttäytymisnormeja. Ihminen mieltää kielen ensisijaisesti puheeksi, mutta ymmärtää myös elekielen kommunikointivälineeksi. Elekielen, johon kuuluvat eleet ja ilmeet, ansiota on että ihminen ja koira ymmärtävät toisiaan kohtuullisen helposti. Koiran stressaantuminen ilmenee monella eri tavalla. Jos ympäristö aiheuttaa stressaantumisen, koirat turvautuvat usein rauhoittaviin signaaleihin lieventääkseen stressiä. Rauhoittavat signaalit tunteva ihminen voi huomata helpommin milloin koira on stressaantunut ja vaikuttaa tilanteeseen. 4. Ihminen voi aina valita, haluaako hän olla koiran mielestä uhkaava vai rauhoittava. Koirien kieli muodostuu laajasta joukosta signaaleja, joiden ilmaisemiseen koirat käyttävät kehoaan, naamaansa, korviaan, häntäänsä, ääniä, liikkeitä ja ilmeitä. Koirien synnynnäinen kyky kommunikoida voi myös hävitä tai kehittyä erinomaiseksi sen mukaan millaisia kokemuksia koiralla on elämässään. Merkittävimpiä kaikista koirien käyttämistä signaaleista ovat rauhoittavat signaalit, joita käytetään terveen sosiaalisen arvojärjestyksen ylläpitämiseen, lauman sisäisten ristiriitojen selvittämiseen sekä rauhoittamaan hermostuneisuudesta, pelosta, 17

18 metelistä tai epämiellyttävistä asioista johtuva tilanne. Koirat pyrkivät välttämään ristiriitoja. Koirat käyttävät signaaleja välittömästi, kun niiden on rauhoitettava jotain. Aina kun koirat ovat valveilla ja kun niiden lähistöllä tapahtuu jotain, ne käyttävät näitä signaaleja. Jos ne tiedostavat tilanteen, ne puhuvat. Tavallisesti täten nimenomaan ihmiset aiheuttavat mahdolliset ristiriitatilanteet. Koiran kielen soveltaminen vuorovaikutuksessa koiran kanssa parantaakin huomattavasti ihmisen suhdetta koiraan. Pohdintaa: Mitä rauhoittavia signaaleja tunnemme? pään kääntäminen katseen pehmentäminen, räpyttely/väistäminen selän tai kyljen kääntäminen kuonon nuolaisu paikalleen jähmettyminen hitaasti liikkuminen liehittely haukottelu merkkaaminen sijaistoiminta (esim. maan kaivaminen tai rapsuttelu) hymyileminen Koirat käyttävät rauhoittavien signaalien ohella myös uhkaavia tai välimatkaa lisääviä signaaleja. Näitä ovat mm. hampaiden näyttäminen, murina, haukkuminen, hyökkäily ja näykkiminen. Näiden signaalien tarkoituksena on saada epämiellyttävät asiat mahdollisimman kauas, pelottaa ne pois. Esimerkiksi stressin lisääntyessä ja rauhoittavien signaalien osoittautuessa toimimattomiksi koira turvautuu välimatkaa lisääviin signaaleihin. Tilannetta ei koskaan tarvitse päästää niin pitkälle. Tarkkailemalla koiraa aktiivisesti voidaan välttää tilanteet, joissa koira kokee että sen täytyy puolustautua. On tärkeää puuttua tilanteeseen ajoissa ja keskeyttää se. 18

19 Ihmisissä koirat kokevat uhkaavana mm. vihan ja aggression, sen että lähestymme koiraa suoraan kohti, kumarrumme koiran ylle, tuijotamme koiraa tai pitelemme koiraa tiukassa otteessa. Tällaisessa tilanteessa koira tavallisesti yrittää ensin käyttää rauhoittavia signaaleja, paitsi jos uhkaus tulee nopeasti ja yllättäen, kuten silloin kun lapsi kompastuu ja kaatuu koiran päälle. (lähde: Turid Rugaas: Rauhoittavat signaalit) Huolimatta rotukohtaisista eroavaisuuksista voidaan koiria pitää paljon liikkuvina eläiminä ja liikunnan ja muun toiminnan rajoittamista koirien viihtymättömyyttä edistävinä tekijöinä. Koiran luonne muodostuu sen perinnöllisistä taipumuksista sekä koiran saamista kokemuksista ja oppimista asioista. Yleensä kaikki uusi ja epätavallinen on uhkaavaa. Koira voi pelätä tai arastella ihmisiä, uusia tilanteita, toisia koiria tai eläimiä. Pelko voi yhdistyä ääniin, paikkoihin, hajuihin. Pelko voi johtaa pakenemiseen, liikuntakyvyn lamaantumiseen, äänekkääseen hädänilmaisuun tai sijaiskäyttäytymiseen. Reaktio pelkoon on lähes refleksinomainen. Peloille on tyypillistä, että ne vahvistuvat ajan kuluessa. Pohdintaa: Mikä aiheuttaa koiralle stressiä? suoranainen uhka (ihminen tai toinen koira) väkivalta, viha tai aggressio koiran elinympäristössä hihnasta kiskominen, maahan pakottaminen, perässä vetäminen koiralle asetetut liian suuret vaatimukset arkielämässä ja koulutuksessa liikunnan ja muun tekemisen puute / liika liikunta nuorelle koiralle nälkä ja jano se, ettei koira pääse tekemään tarpeitaan paleleminen tai liika kuumuus 19

20 kipu ja sairaus meteli yksinolo yllättävät pelottavat tilanteet liialliset kiihkeät leikit esim. pallolla tai kepillä jatkuva häiriö, ei mahdollisuutta rentoutua äkilliset elämänmuutokset, esim. jatkuva muuttaminen omistajan negatiivinen tunne tarttuu 5. Koiran kohtaamisesta Tukikoira on ohjaajansa kasvattama oma lemmikki, jota kohdellaan hänen opastamallaan tavalla. Riippumatta ryhmäläisten kokemuksesta ja osaamisesta, tukikoira kohdataan aina ohjaajan antamien neuvojen mukaisesti. Tukikoiratoiminnan tarkoitus tai tavoite ei ole eläimen koulutus. Koira on aina ohjaajansa vastuulla ja hallinnassa eikä ryhmäläisillä ole syytä eikä lupaa alkaa koulimaan tai kontrolloimaan eläintä. Kohtaaminen eläimen kanssa tehdään siis ohjaajan neuvojen mukaisesti hänen annettuaan kontaktiin luvan. Joutuminen vieraaseen paikkaan ja vieraiden ihmisten vaikutuspiiriin voi olla eläimelle stressaavaa siinäkin tapauksessa, että kaikki asianosaiset osaisivat kohdata eläimen oikealla tavalla ja käsittelisivät sitä eläinystävällisesti. Tämä on huomioitava yksilöllisesti kunkin eläimen kohdalta Suurin riski tukikoiratoiminnan alkuvaiheessa on ohjaajan jännittäminen kohtaamistilanteessa asiakkaiden kanssa, jolloin jännitys helposti siirtyy koiraan. Tämän vuoksi ensikohtaamista harjoitellaan erikseen kurssin aikana ensin kuivaharjoitteluna ja sitten oman koiran kanssa. Valmistautuminen auttaa sekä ohjaajaa että koiraa tositilanteessa Ja on hyvä muistaa että asiakkaita 20

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Koira puheterapiassa kokemuksia koira-avusteisen kuntoutuksen kehittämiseksi

Koira puheterapiassa kokemuksia koira-avusteisen kuntoutuksen kehittämiseksi Koira puheterapiassa kokemuksia koira-avusteisen kuntoutuksen kehittämiseksi Marjaana Raukola-Lindblom erikoispuheterapeutti, FL, yliopisto-opettaja 20.10.2015 VSAVY Mitä on koira-avusteinen kuntoutus?

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

5. KERTA 9.3. (TIISTAI) Maahanmuuttajien erityispiirteet / Anne Parisot ja Inga Ahtokari, Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut

5. KERTA 9.3. (TIISTAI) Maahanmuuttajien erityispiirteet / Anne Parisot ja Inga Ahtokari, Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut TUKIHENKILÖKOULUTUS 9.2 13.4.2010 1. KERTA 9.2. (TIISTAI) Tutustuminen / Vilja Vainio, Tiina Nurmenniemi koulutuksen sisältö pääpiirteittäin ja pelisäännöt mm. poissaoloista ja työnohjauksesta Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot