Tandemystävät - Vahdinvaihto Pelastuslaitoksella - Katutoimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tandemystävät - Vahdinvaihto Pelastuslaitoksella - Katutoimi"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Tandemystävät - Vahdinvaihto Pelastuslaitoksella - Katutoimi

2 1/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Kaupunginjohtaja Markku Lumio Helmikuu 2009 UUSI VAALIKAUSI ALKOI Lokakuussa valitut valtuustot aloittivat työnsä tammikuussa. Vaasan kaupunginvaltuusto kokoontui 19. tammikuuta ja valitsi uuden kaupunginhallituksen ja lautakunnat. Puolueiden valtasuhteissa ei tapahtunut juuri muutoksia, henkilövaihdoksia sitäkin Päätoimittaja hyvää vapaaherralle! Ville Rintamäki enemmän. Vaalikausi alkaa taloudellisesti epävarmoissa tunnelmissa. Vaasaan maailmantalouden kriisi ei ole ainakaan vielä heijastunut ja mihinkään pessimismiin ei ole aihetta. Vaasan vientiteollisuudella menee edelleen hyvin, mutta varovaisuuteen on kuntataloudessa aihetta. Siihen antoi selvän viitteen tammikuussa romahtanut yhteisöveron kertymä. Kaupunginhallitus käsittelee valtuuston päätöksen mukaisesti virkapaketin maaliskuussa. Silloin arvioidaan, mitkä virat ovat välttämättömiä ja mihinkä on varaa vuonna Budjetti on valmiiksi noin kolme miljoonaa euroa alijäämäinen. Suuret peruskorjausinvestoinnit ovat elvyttäviä ja koron lasku auttaa velanhoidossa. Vaasanseudun kuntien tärkein asia vuonna 2009 on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelu. PARAS-hankkeen selvitysvaihe saadaan päätöksen keväällä, minkä jälkeen selvityshenkilöt arvioivat aineiston ja tekevät johtopäätöksensä ja toimenpide-esityksensä kunnille syksyllä. Työssä on mukana 7 työryhmää ja Vaasanseudun neuvottelukunta (johtavat poliitikot ja kunnanjohtajat) eli kaikkiaan yli 100 henkilöä. Päävaihtoehdot ovat syvenevä yhteistyö tai kuntaliitokset. Päätöksiä tehdään kunnissa vielä tämän vuoden aikana. Vaasan kaupungin pitkäaikainen henkilöstöjohtaja Ville Rintamäki jää eläkkeelle Haluan kiittää Villeä pitkästä työurasta ja hyvästä yhteistyöstä, joka minun kanssani on jatkunut lähes 8 vuotta. Kaikkea Uudeksi henkilöstöjohtajaksi kaupunginhallitus valitsi yksimielisesti joulukuussa FM, KTM Mika Itäsen. Hän on vaasalaislähtöinen, nuoresta iästään huolimatta kokenut virkamies, joka aloittaa virassa helmikuussa. Toivotan Mikan lämpimästi tervetulleeksi joukkoon, jossa töistä ei ole pulaa! Kaupungin toiminnan ja talouden kannalta ensiarvoisen tärkeä asia lähivuosina on henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen niin, että resurssit kohdistetaan oikein. Hyvää jatkoa vuodelle 2009! Markku Lumio kaupunginjohtaja SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Kv:n ja kh:n puheenjohtajat Merituulen kahvikutsuilla 5 Ville Rintamäen pitkä työura päättyi 6 Vahdinvaihto Pelastuslaitoksella 7 Katutoimi - Vuoden työpaikka Turvallisuus työnä 10 Maahanmuuttajaneuvosto 12 Tandemystävät - Tandemvänner 13 Vasa arbis - ett öppet svenskt rum 14 Kaupunki pitää huolta ikääntyvistä työntekijöistään 14 Ikäohjelman kylpylä-/ virkistysviikonloput haussa 15 Kiva painaa duunia Vaasassa! Vaasan kaupungin kesätyöpaikat ja kesäduunisetelit 16 Kevään kuntoremonttikurssit 18 Henkilöstökoulutus 18 Kiitokset ja ilmoitukset Kannen kuva: Salli Hietikko Tandemystävät taidenäyttelyssä Kuntsilla Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Päätoimittaja/Chefredaktör Juha Suikkanen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 30. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 14 Följande tidning utkommer vecka 14 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Björksten Eija, kasvatus- ja opetusvirasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Kuha Rita, hallintopalvelut Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Poimintoja työhyvinvointikyselystä VAO:n opiskelijat hakivat kisakokemusta Rotterdamista Prosessiprojekti päättyy, prosessien kehittäminen jatkuu Ensimmäiset vanhustyön erityisosaajat valmistuivat Virastomestariksi oppisopimuskoulutuksella Kuluttajaneuvonnan ja Yleisen edunvalvonnan muutokset Luovuttaja saa paikan - Sätt blodet i omlopp 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat Merituulen kahvikutsuilla TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Kaupunginhallituksen uuden puheenjohtajan kahvikutsusuunnitelmat ovat puhututtaneet jo etukäteen. Niinpä Merituulikin päätti kutsua tuoreet puheenjohtajat saman pöydän ääreen juttelemaan tulevan valtuustokauden tavoitteista. Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1997 toiminut rkp:n kansanedustaja Håkan Nordman jatkaa tehtävässä edelleen. Kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksen varajäsenenä kolme kautta toiminut kokoomuslainen Raija Kujanpää on kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja. Hän toimii oikeusaputoimistossa johtajana. Yhteistyön merkityksestä Raija Kujanpää ja Håkan Nordman aloittavat uutta valtuustokautta hyvässä yhteishengessä. Taustalla näkyy hallintotalo, jossa kaupunginvaltuusto- ja hallitus kokoontuvat. Kaikilla meillä on sama päämäärä; että Vaasan kaupunki olisi hyvä työnantaja ja kuntalaisille hyvä paikka elää ja asua. Politiikka on kompromisseja. Missään ei ole sanottu, mikä mielipide on oikea. Moni on toista mieltä loppuun saakka, kv:n puheenjohtaja Håkan Nordman ja kh:n puheenjohtaja Raija Kujanpää pohdiskelevat. Meidän pitäisi paremmin löytää toisemme ja tehdä hyvässä hengessä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi, Nordman toteaa. Pitäisi lopettaa tämä keskinäinen nahistelu. Meillä on erilaisia näkemyksiä, mutta miksei voida tehdä yhteistyötä? Kujanpää jatkaa. Politiikka toimii niin, että ulospäin helposti liioitellaan erimielisyyksiä. Halutaan antaa politiikkaa seuraaville se kuva, että me edustamme jotain toista ja parempaa, Nordman muistuttaa. Hän pitää tärkeänä, että päämäärien pitää olla politiikkojen asettamia. Virkamiehet valmistelevat ja toteuttavat niitä. Valtuustokäyttäytymisestä Kujanpää siirtyy puhumaan valtuustokäyttäytymisestä: Kun ajatellaan valtuuston kokouksia, jotkut puheenvuorot ovat tosi rumia, täyttävät melkein kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Onko se hyvää mallia? Kansa saa sen käsityksen, että politiikka on vain riitelemistä. Lautakunnissa ja johtokunnissa riidellään hyvin harvoin, mutta valtuustossa loppuu kaikki käytöstavat. Minulta on kysytty, että enkö voisi ohjailla valtuuston kokouksia tiukemmin ja vaadittukin sitä. Toimintatapoihini vaikuttaa kokemus eduskunnasta. Siellä on myös varsin kirjava tunnelma ja hyväksytään, että käydään kiivaita keskusteluja, Nordman puolustautuu. Hän aikoo kauden aluksi pitää seminaarin valtuutetuille. Valtuustoon on tulossa 18 uutta valtuutettua. Siinä mielessä olisi oiva aika muutoksille. Puhutaan ajanpuutteesta ja siitä, että kokoukset venyvät liian pitkiksi. Meillä on omissa säännöissä, että puheenvuorojen kestoa voidaan poikkeuksellisesti rajoittaa sopimalla. Minulla on lähtökohtana, että jos politiikkaan lähtee, pitää ymmärtää, että se vie aikaa. Pitää jaksaa kuunnella ja hyväksyä myös muiden mielipiteitä. Ja sitten väitetään, että puhutaan niin tyhmiä. Siihen olen sanonut, että toimin siinä uskossa, että jokainen, joka esiintyy, uskoo ainakin itse edustavansa jotain tärkeää. Ei hän muuten kävisi puhumassa. Olemme eri mieltä siitä, mikä on tärkeää ja mikä olisi hyvä ja oikea ratkaisu missäkin asiassa, Nordman selvittää. Kyllä puhua pitää saada, mutta jossakin menee se raja, kuinka paljon jaksaa ottaa tietoa vastaan päivän mittaan. Jos kokous kestää kuusi tuntia, pienten lasten äidit joutuvat lähtemään kesken pois ja työssäkäyvillä on takanaan pitkä KÄÄNNÄ 3

4 1/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN työpäivä. Vain eläkeläiset voivat kokouspäivänä nukkua pitkään ja pitää pitkät puheenvuorot, Kujanpää jatkaa. Myös Nordman pitää tärkeänä sitä, että nuorten äitien pitäisi pystyä olemaan mukana kokouksissa. Heitä tarvitaan siellä. Toisaalta ei voi ajatella, että politiikka ja demokratia olisivat riippuvaisia siitä, mihin päättäjien aika riittää. Jos ei ole aikaa politiikkaa varten, ei siihen voi lähteä mukaan. Eikä silloinkaan, jos on luonteeltaan sellainen, että ei jaksa kuunnella muita. Yhteistuumin puheenjohtajat toteavat, että 2-4 tunnin kokous tauot mukaan lukien olisi sopiva kesto kokoukselle. Kujanpää ottaa esille toisenkin epäkohdan: Se, mikä on laillinen este, on kyllä hämärtynyt Vaasan valtuustossa. Siellä on henkilöitä, jotka lähtevät pois salista tupakalle tai kahville ja kutsuvat varajäsenen paikalle. Ei olisi yhtään pahitteeksi, että vaasalaiseen politiikkaan ja ylipäänsä toinen toisensa kunnioittamiseen kiinnitettäisiin vähän enemmän huomiota. Siinä olisi tuhannen taalan paikka valtuuston puheenjohtajalle. Oman kotikaupungin arvostus kunniaan Nordman kertoo, että noin vuosi sitten valtuustossa oli tosi huono henki ja puhuttiin paljon pahaa omasta kaupungista. Se vaivasi minua. En käsitä tällaista tarvetta puhua jotakin kielteistä ja pahaa omasta, hyvästä kaupungista. Nämä ihmiset ovat olleet päättämässä ja tietävät, miten asiat ovat ja luovat vääristynyttä kuvaa. Miksi? Samaa kysyy Kujanpää ja ottaa puheeksi tuoreet tutkimustulokset. Niiden mukaan Vaasan imago on parantunut, samoin kuntalaisten tyytyväisyys saamaansa hoitoon ja palveluihin. Työssään Kujanpää saa usein kuulla kehuja Vaasan hoitolaitoksista ulkopaikkakuntalaisilta, jotka tulevat tänne tekemään sukulaistensa jälkeen perunkirjoituksia. Nordman on kaupungin vastaanotoilla monta kertaa kuullut ulkomaalaisten ihastelevan, että miten upea, arvokas ja vanha kaupunki tämä onkaan. Tavoitteena isompi Vaasa Päätöksenteko Sitten puheenjohtajat tulevat kuntaliitosasiaan: Ennen Vaasa oli yksi Suomen suurimmista kaupungeista, mutta ei ole enää. Vaasan kaupunkia ei arvosteta tarpeeksi myöskään tästä syystä. Koko on varsin tärkeä. Vaikka me pitäisimme Kauhavaa tai Seinäjokea edelleen maaseutukaupunkeina, muualla asuville asukasluku luo sen mielikuvan. On kysymys myös siitä, miten Vaasa pystyisi paremmin kehittymään ja palvelemaan koko seutua. Vaasa on vieläkin reilun kokoinen kaupunki. Me pärjäämme itseksemme, mutta nytkähdämme tähän. Toisin on meitä ympäröivillä pienillä kunnilla. Terveydenhuoltoja sosiaalilainsäädäntö tulee niillä vaikeammaksi ja vaikeammaksi toteuttaa. Meidän pitää auttaa niitä, mutta niiden pitää itse tajuta, että ne eivät pärjää ilman meitä. Jotta pystyisimme auttamaan niin kuin toivotaan ja haluamme, meidän täytyy saada lisää taloudellisia resursseja. Siihen tarvitaan isompi kokonaisuus, puheenjohtajat pohtivat. Ymmärsin, että yrität lähestyä naapureita kutsumalla heitä kahville. Ihan hyvä, Nordman heittää. Myös minä kutsun mielelläni kauden alussa valtuustojen puheenjohtajat tänne. Yritämme lähestyä naapureitamme myös sillä tarkoituksella, että päästään hyvässä hengessä alkuun näissä selvitysponnistuksissa. Kujanpää: Selvitystyö menee omaa rataansa. Minun kahvikutsuilleni on ihan historiallinen tausta. Kun aikanaan tuli velkaneuvontalaki ja meille tuli Vaasaan kaksi velkaneuvojaa, en tiennyt, miten opetan heidät työhönsä eikä ollut, mistä kysyä. Sanoin heille, että kiertäkää kaikki vaasalaiset pankit. Käykää esittäytymässä, että tutustutte ja he oppivat luottamaan teihin. Pojat tekivät niin. Sitten tuli ministeriöstä erityistutkija selvittämään, että miksi Vaasassa velkaneuvonta toimii paremmin kuin muualla Suomessa. Sama on tässä kuntayhteistyössä. Mielestäni olisi paljon kivempi ensiksi tavata ja jutella ja mennä vasta sitten kokouksiin. Ylintä päätösvaltaa Vaasassa käyttää kaupunginvaltuusto, joka valitsee kaupunginhallituksen, lautakunnat ja johtokunnat sekä hyväksyy näiden johtosäännöt. Toimikunnat valitsee kaupunginhallitus hoitamaan tai valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Kaupunginvaltuusto: Vaasan kaupunginvaltuusto edustaa korkeinta päätösvaltaa Vaasassa. Kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallituksen valitsee kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus koostuu 11 jäsenestä. Oikeus puhua omaa kieltään Kieliasiaa pidetään pelottavana mörkönä tämän alueen kuntaliitoksista puhuttaessa. Kujanpää aikoo panna itsensä likoon tässä kieliasiassa ja kysyä kaikilta, osaavatko he ruotsia. Haluan tietää, että jos joku rkp:n poliitikko puhuu, ymmärtääkö laihialainen poliitikko häntä. Ei se ole mikään ongelma, jos sen uskaltaa sanoa. Aina löytyy tulkki. Kokouksissa, kun on vaikea asia, jokainen vaihtaa kieltä äidinkieleensä. On kaikista kamalinta, jos neuvottelukumppanina on henkilö, joka ei ymmärrä sinua. Nordman: Ei sitä tarvitse hävetä. Ei kenenkään tarvitse pyytää anteeksi omaa äidinkieltään. Siitä pitää lähteä liikkeelle, mutta avoimesti todeta asiat niin kuin ne ovat ja auttaa toisiaan. Jos ajatellaan isompaa kuntaa, siellä tulee olemaan paljon joko suomen- tai ruotsinkielisiä asuinalueita. Laihialla hoidetaan jatkossakin peruspalvelut suomenkielellä ja Maalahdessa ruotsinkielellä. Entä henkilöstön asema? Nordman: Edustan sellaista kantaa, että Vaasan kaupungin pitää hoitaa mahdollisimman laajasti peruspalvelut. Kannamme vastuuta henkilökunnasta kouluttamalla ja palkkaamalla pärjätäksemme kilpailussa muiden työnantajien kanssa. Lyhytaikaisista työsuhteista ja tilapäisistä järjestelyistä pitäisi päästä asteittain eroon vakinaisiin työsuhteisiin. Jos edessä on kuntaliitos, johon sitkeästi uskon, työntekijöiden ei tarvitse sitä pelätä. Kaikkia tullaan tarvitsemaan kaikissa kuntaliitoskunnissa. Enemmänkin on kyse siitä, mistä löytyy tarpeeksi henkilökuntaa. Kujanpää: Kyllä joitakin kunnan töitä voi ostaa yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Siitä löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä. Vastuu täytyy tietenkin olla kunnalla. Eläköitymisen kautta aukeaa virkoja. Kuntaliitos ei ole uhka. Johdossa, esimiestasolla, tulee ehkä karsintaa, mutta työ säilyy. Millä mielin aloitatte puheenjohtajakautenne? Kujanpää: Otan kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät vastaan innostuneena. Nordman: Minulla on nyt edessä neljäs kausi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Ehkä minun sopii lähteä itsekriittisesti uudelle kaudelle. 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 Henkilöstöjohtaja Ville Rintamäen pitkä työura päättyi Kuvia perjantaina Maaherrantalolla järjestetyltä vastaanotolta: KUVAT: JAAKKO J. SALO Vas. Kaupunginjohtaja Markku Lumio ojentamassa kaupungin viiriä Villelle. Ylh. Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat Villelle hyvinkin tuttuja monista kiperistäkin neuvotteluista. Vas. Näyttelijä Hannes Lukinmaa on Villen tuttu armeija-ajoilta. Senaikaiset tapahtumat olivat hänen esityksensä aiheina. Ylh. Maaherrantalo loi upeat puitteet vastaanotolle. Juhlavieraita nauttimassa kahvipöydän antimista. Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Merituuli - täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Ville Rintamäki on ollut perustamassa lehteä ja toiminut koko ajan lehden päätoimittajana. Kiitämme Villea ansiokkaasta työstä lehden hyväksi ja toivotamme hyviä eläkepäiviä! 5

6 1/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Vahdinvaihto Pelastuslaitoksella TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Pelastustoimen tehtävänä on palvella ihmisiä. Muistutamme toisillemme joka välissä, että emme ole täällä tätä Pelastustoimen organisaatiota ja sen parantamista varten. Se on väline siihen, että saadaan ihmisille turvallisuutta, mutta myös tunnetta siitä, että kaikki on hyvässä hoidossa, eläkkeelle siirtyvä pelastusjohtaja Simo Kakkuri toteaa. Sama linja jatkuu, kun johtoon astuu Tero Mäki. Simo Kakkurin ura Pelastuslaitoksella alkoi kesämiehenä vuonna 1972, vakinaisen palomiehen viran hän sai 1974, edeten taso kerrallaan. Palopäällikkönä hän on ollut vuodesta 1993 alkaen ja pelastusjohtajan nimikkeellä vuoden 2004 alusta eläkkeelle siirtymiseensä asti. Tero Mäki aloitti kesämiehenä vuonna Vakinaisessa virassa erilaisissa tehtävissä hän on ollut vuodesta 1983 lähtien, viimeiset vuodet vuodesta 2005 alkaen pelastuspäällikkönä. Pelastusjohtaja hänestä tulee 1. helmikuuta. Työurasi merkittävät virstanpylväät? Merkittäviä virstanpylväitä kysyttäessä Simo Kakkurin mieleen tulee ensimmäiseksi luisteluradan tekeminen talon taakse Samppa Viitamäen aloitteesta. Se tapahtui 1970-luvun loppupuolella. Tänä päivänä ei sellaista kerkiäisi tekemään. Työn luonne on muuttunut niin täällä kuin muuallakin, hän toteaa ja jatkaa: Aikanaan oli hieno juttu, kun sai vakinaisen viran. Samanlainen tunne on ollut joka kerta, kun on saanut paremman tehtävän. Meidän Tero Mäen ja Simo Kakkurin kättelyä seuraa seinällä edellisten Pelastustoimen johtajien rivistö. talossa on pidetty ohjenuorana, että jos meillä ei ole mitään muita etuja tarjota, niin ainakin vakituinen työ. Jos meillä töitä on, minkä takia pitäisimme pätkissä. Sen voi sanoa, että tämä on hyvä työmaa. Jos nuoret miettivät, mitä alkaisivat tehdä, eivät varmasti kadu, jos lähtevät pelastusalalle. Nykyisin ei riitä pelkästään oman alan koulutus. Pelastusopistoon vaaditaan ylioppilaspohja tai ammattikoulun käyminen. Toimialana tämä on vaihtelevaa työtä ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Täällä on korkeallakin ikkunoita, joista näkee kauas ulkomaailmaan ja joutuu kantamaan vastuuta siitä, miten tämä yhteiskunta toimii. Millaisen pelastuslaitoksen jätät seuraajallesi? Yhdessä olemme tätä työtä tehneet ja rakentaneet kovasti pohjaa. Uskon, että tälle pohjalle voi rakentaa. On olemassa erilaisia tunnuslukuja, joilla eri laitoksia verrataan toisiinsa. Pärjäämme näissä vertailuissa kovastikin. Joissakin asioissa olemme jopa parempia kuin toiset. Olemme onnistuneet rekrytoinnissa ja tehneet yhteistyötä ruotsinmaalaisten koulujen kanssa. Kouluttamalla palomiehiä siellä pystymme palvelemaan hyvin myös ruotsinkielisten alueiden väestöä. Meistä riippumattomista syistä mustia pilviä on taivaalla. Mihin se salama sieltä täräyttää, jää nähtäväksi. Toivoisi vain, että maailma tasoittuisi ja näitäkin hommia voisi hoidella kaikessa rauhassa, ilman ylimääräisiä harmeja. Miten haluat evästää Tero Mäkeä työhönsä? Olen sanonut, että tässä hommassa ei jaksa, jos alkaa vetää jotakin roolia. Pitää olla oma itsensä. Jaksamisestahan se on paljon kiinni ja juuri siitä, että jaksaa tehdä henkilöstön kanssa yhdessä työtä. Meillä on monipuolinen henkilöstö. Terolla on henkilöstön luottamus ja tuki. Uskon, että Teron on siinä mielessä hyvä jatkaa. Nämä tehtävät ovat pitkälti säädeltyjä. On monta oikeaa ja hyvää tapaa päästä samaan lopputulokseen. Jokaisen pitää tehdä se omalla, itselle ominaisella tavalla. Entä eläkepäivät? En ole niistä huolissani. Kokeneet sanovat, että jossakin vaiheessa pieni krapula tulee. Minulla on kaikenlaista puuhaa, sellaisiakin hommia, joiden tekemisestä on muistutettu viisikin vuotta. Liikkumaan pitäisi ruveta vähän enemmän ja on aikaa touhuta lastenlasten kanssa. En ole kyllästynyt tähän työhön, mutta kylläni olen saanut. Olen valmistanut itseäni tähän jo kaksi vuotta, mm. jättänyt pois erilaisia 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 alan luottamustehtäviä. Olen kuullut varmalta taholta, että elämää on palokunnan ulkopuolellakin! Tyytyväisellä mielellä jään eläkkeelle. Tero Mäestä tulee pelastusjohtaja Simo Kakkurin jälkeen. Millä miettein astut Simon saappaisiin? Olemme pitkään vieneet asioita yhdessä eteenpäin. Se on luonut perustan. Haasteet tässä rannikolla ovat valtavan suuret senkin takia, että yhteiskunnalliset tavoitteet ovat vielä avoimina. Puhutaan Paras-hankkeesta ja laajemmista kokonaisuuksista. Muutokset valtion aluehallinnossa vaikuttavat yhteiskuntarakenteeseen. Muutosten keskellä Pelastuslaitoksen tulee ottaa ja säilyttää oma paikkansa. Kun Simoa seuraa, näkee että koko ajan pitää olla tuntosarvet ylhäällä. Miettiä, miten tuo asia voisi vaikuttaa. Jos niin tapahtuu, siihen pystyy heti reagoimaan eikä tule yllätetyksi. Simo on pitänyt meidän isot sarvet ulkona. Olemme tietyissä, pelastustoimen kannalta tärkeissä asioissa, olleet aina etunenässä. Olemme pystyneet pysymään veden pinnalla ja hengittämään omilla sieraimillamme. Se on varmasti johtajan tärkeimpiä tehtäviä ja toivottavasti tulen siinä itsekin onnistumaan. Pelastusjohtajan asema on sellainen, että sieltä näkee asioita laajalti. Nyt pitää yrittää saada aikaan rauhallisempi jakso. Pitää avautua vielä enemmän ja kertoa, miten asiat todellisuudessa ovat, ettei ihmisille tule sitä tunnetta, että eletään turvattomalla Pohjanmaalla. Vaikka olemme täällä tietoisia siitä, että kaikki on kunnossa, systeemit toimivat ja ihmisten turvallisuus on varmasti taattu, lehtikirjoittelulla voidaan saada ihmisissä aikaan vääränlainen turvattomuuden tunne. Sitä yritämme omassa työssämme estää ja ohjata yhteiskunnallista keskustelua. Onhan se selvä asia, että isoihin saappaisiin sitä täytyy astua. Olemme Simon kanssa tehneet pitkään työtä yhdessä. Minusta tuntuu, että ne saappaat ovat jalkaan sopivat. Katutoimi - Vuoden työpaikka 2008 TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Ylhäällä: Katutoimen henkilöstö ryhmäkuvassa. Viereinen kuva: Jyri Mursula, Siri Gröndahl, Pirjo Mäkelä ja Klaus Koivula tutkivat erikoiskuljetusreittejä liittyen Vaasan radan sähköistämiseen. Vuoden työpaikka valittiin nyt kymmenettä kertaa. Katutoimi - vuoden työpaikka 2008 huolehtii mitä moninaisimmista katuun ja liikenteeseen liittyvistä asioista. Oikeastaan me olemme kaupungin isännöitsijöitä ja tuottajat ovat talonmiehiä, tulosalueen johtaja Markku Litmanen toteaa. Vuodenvaihde toi muutoksia myös katutoimeen. KÄÄNNÄ 7

8 1/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Yleistä katutoimesta: Katutoimi oli viime vuoden loppuun saakka tilaaja-organisaatio. Tehtäviämme on huolehtia liikenteestä, liikenneväylistä ja muista yleisistä alueista, kuten venesatamista, rakennutamme infraa (= yhdyskunnan perusrakenteita) ja huolehdimme näiden alueiden kunnossapidon tilauksista. Meille kuuluu joukkoliikenneasiat, olemme lupaviranomaisia liikenne- ja vuokrausasioissa sekä kaivuulupaasioissa. Olemme myös pysäköinninvalvojia ja jätehuolto- ja vesihuoltoviranomaisia. Yksi iso ja turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä sektori meillä on ulkovalaistuksen hoito. Hoidamme myös liikennevalot. Oikeastaan me olemme kaupungin isännöitsijöitä ja tuottajat ovat talonmiehiä. Me katsomme, että kaikki hommat tulevat tehtyä, tulosalueen johtaja Markku Litmanen kertoo. Tilaajaorganisaatiolla on tietysti ollut huomattavasti helpommat olot kuin tuotantopuolella. Me olemme olleet ostajia, kilpailuttaneet asioita ja katsoneet töiden perään, Litmanen toteaa. Tänä vuonna tilanne hiukan muuttuu, kun tuotantopuolikin siirtyi Katutoimeen. Väkimäärä kasvoi 29 työntekijästä 79 työntekijään. Tekninen keskus lakkautettiin ja organisaatio jaettiin uudelleen siten, että kadun rakentamisen ja kadun kunnossapidon henkilöstö siirtyi katutoimeen ja vihertuotannon ja työllisyyden turvaamisen henkilöstö Kiinteistö- ja vihertoimeen. Katutoimen ikäjakaumaa Markku Litmanen pitää hyvänä. On niitä, joilla on työhistoriaa yli 30 vuotta, mutta myös nuoria vastavalmistuneita. Ainoana ongelmana näen tämän alan miesvaltaisuuden. Kun miehet suunnittelevat ja rakentavat, se on monta kertaa sen näköistä. Naisilla kun on yleensä enemmän esteettistä silmää. Estetiikka on kaupunkiympäristössä tärkeä asia, hän pohtii. Olemme erittäin otettuja ja kiitollisia tästä vuoden työpaikkanimityksestä. Kyllä se meidän mielestämme ihan oikeaan suuntaan tuli, Markku Litmanen myhäilee. Aika on mennyt uuden organisaation rakentamiseen. Keväämmällä mietimme, mitä palkintorahoilla teemme. Johonkin järkevään turhuuteen se varmasti menee! Henkilöstö kertoo Suunnitteluinsinööri Jyri Mursula ja kadunsuunnitteluinsinööri Siri Gröndahl kuuluvat nuoren polven edustajiin. Liikennejärjestelypäällikkö Klaus Koivula ja tekninen avustaja Pirjo Mäkelä ovat olleet talossa jo pitkään. Jyri ja Siri ovat suunnitteluosastolla. Jyri suunnittelee, Siri selvittelee aikatauluja. Suunnittelemme kaikki kadut, viemärit, vesijohdot, sadevesijohdot ja sillat. Jo kaavoitusvaiheessa pitää miettiä, paljonko kaavaan pitää varata katualuetta, että sinne mahtuvat kevytväylät ja jalkakäytävät, he kertovat. Työssä pitää ottaa huomioon paljon erilaisia asioita. Teemme yhteistyötä vihertoimen, kaavoituksen, eri laitosten, kuten Vaasan Veden, Vaasan Sähkön ja kaukolämmön kanssa. Kun joku suunnitelma valmistuu, ilmoitamme heille, että tällaista olemme suunnitelleet ja he tekevät sitten omat suunnitelmansa, Siri selvittää. Uudiskohteita tulee harvemmin. Korjaamme vanhoja katuja ja putkia, uusimme katuvalaistuksia. Katujen lisäksi meille kuuluvat torit, venesatamat ja matonpesupaikat. Maastossa käymme tutustumassa suunnittelukohteisiin. Pidämme myös asukastilaisuuksia, Jyri ja Siri kertovat. Harri Heino hoitaa kaikki kaupungin ulkovalaistusasiat. Suunnitteluvaiheessa suunnittelija neuvottelee Harrin kanssa, minkälainen valaistus kadulle tehdään. Myös jouluvalot kuuluvat hänelle. Uusista jouluvaloista on tullut paljon kehuja. Katutoimen monitoiminainen on Pirjo Mäkelä. Tehtäviini kuuluu suunnittelijoiden tekninen avustaminen ja maaperätietojen tallentaminen. Juoksen asioilla, pidän taulukoita yllä ja kirjoitan pöytäkirjoja. Minulta haetaan mm. katukorkeustietoja ja tonttien maaperätietoja. Lisätutkimuksista laskutetaan, mutta perustieto on ilmaista, Pirjo kertoo. Lupa-asiat hoituvat hallintopuolella Kun ulkopuoliset rakennusliikkeet saneeraavat kiinteistöjä tai rakentavat uutta, he tarvitsevat käyttöönsä myös katualuetta. Hoidan katualuevuokraukset ja niihin liittyvät tilapäiset liikennejärjestelyt, kuten myös kaupungin omien työmaiden liikennejärjestelyt työmaan aikana, Klaus Koivula kertoo. Hänen puoleensa käännytään, kun tarvitaan liikennemerkkejä johonkin tai halutaan laittaa kaduille mainoksia tai banderolleja. Pysäköinninvalvonnan henkilöstöhallinto kuuluu myös hänelle. Pysäköinnintarkastajien työn esimiehenä toimii Tomas Häyry. Mikä tekee Katutoimesta hyvän työpaikan? Kommentteja satelee: Työ on monipuolista. Ei ole vielä ollut kahta samanlaista työpäivää. Meillä on hyvä yhteishenki. Viihdymme yhdessä. Kun järjestetään jotakin, kaikki ovat mukana. Sekin on hyvä, että meillä on aika tasapainoinen sukupuolijakauma. Kun täällä on sekä naisia että miehiä, huumori pysyy sopivana. Ei ole liian karskeja vitsejä, eikä naiset juoruile. Jos jollakin on joku hankala työhomma, apua löytyy. Voi kysyä mitä vain. Ei leimata tyhmäksi ja kukaan ei sano, että ei kuulu minulle. Kaikki ovat hyviä ammattityöntekijöitä. Joka viikko pidetään yhteinen aamupalaveri, että tiedetään, missä mennään. Tämä on paras työpaikka, mitä voi olla. Vuoden työpaikkakilpailuun osallistui ennätykselliset 19 työpaikkaa. Kovatasoisessa kilpailussa erityisen kunniamaininnan saivat Hankintapalvelukeskus ja Ahvenkodin palvelutalo. Kunniamaininnan saaneet työpaikat esittelemme seuraavissa Merituulissa. 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 Turvallisuus työnä TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat lyöneet hynttyyt yhteen turvallisuusasioissa. Laitosten yhteisenä turvallisuuspäällikkönä on viime huhtikuusta lähtien toiminut Reijo Malkamäki. Yhdeksi harrastuksekseen mies mainitsee dopingtestaajana toimimisen. Vastikään 50 täyttänyt Reijo Malkamäki on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Aikaisemmin hän on mm. toiminut 20 vuotta työterveyshuollossa terveydenhuoltoalan yrittäjänä. Perheeseen kuuluu lasten fysioterapeuttina työskentelevä vaimo ja kaksi tytärtä, joista vanhempi opiskelee ammattikorkeakoulussa ja on jo muuttanut pois kotoa. Nuorempi on lukiossa. Turvallisuuspäällikön tehtävät Turvallisuuspäällikkö vastaa turvallisuuteen liittyvien asioiden koordinoinnista, johtamisesta ja toteuttamisesta. Hän vastaa mm. pelastussuunnitelmista ja henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä turvallisuusasioihin, osallistuu työsuojelun kehittämiseen ja tekee yhteistyötä Vamkin ja yliopiston yhteisen kiinteistöpäällikön kanssa. Turvallisuuspäällikön tukipalvelutiimiin kuuluvat vahtimestarit, vaihteenhoitaja ja mekaanikko. Reijo Malkamäki tähdentää, että turvallisuudesta huolehtiminen on jokaisen asia. Pyrin omalla toiminnallani ja toimenpiteilläni puuttumaan turvallisuusajatteluun niin, että sitä syntyy oikeasti. Tärkeällä sijalla on koulutus. Sekä ammattikorkeakoululla että yliopistolla on ostettu intraan lisenssioikeudet koulutusvideoihin, joissa käydään läpi mm. vaarallisen henkilön kohtaamista, pommiuhkailua, henkilökunnan roolia rikostilanteissa ja alkusammutusvälineistön käyttöä. Jokainen voi katsoa videoita omalta työasemaltaan. Amkissa myös opiskelijat voivat katsoa niitä, yliopistolla se ei vielä onnistu. Kuvallisen henkilökortin saamista kaikille, myös opiskelijoille, Malkamäki pitää tärkeänä. Seuraavan Amkin kehittämispäivän teemaksi on suunnitteilla turvallisuus. Evakuointiharjoituksia on tulossa. Varsinkin niiden, joilla on joku rooli Reijo Malkamäki näyttää kaappia, mistä vaahtosammuttin löytyy, jos sitä tarvitaan. suojeluorganisaatiossa, pitää osata toimia ja tietää, miten auttaa ihmisiä. Yhteinen harjoittelu on tärkeä asia, joka usein unohtuu. Tulee vain nimet paperille pelastussuunnitelmaan ja katsotaan, että sen jälkeen asia on hoidossa. Mitä koulujen turvallisuudessa on huomioitava Turvallisuusalueella erityisesti vahtimestareiden rooli on muuttunut viime vuosina. Mielleyhtymä narikanhoitajasta ei enää pidä paikkaansa. Vahtimestari koetaan monessa yhteydessä henkilöksi, joka on tuki ja turva, jos vaarallinen tilanne työpaikalla syntyy. Tämä pitäisi ottaa myös huomioon työpaikoilla henkilöstön koulutuksia suunnitellessa ja oma näkemykseni on, että jonkin tyyppinen vartija- tai järjestysmieskoulutus ei olisi ollenkaan huono vaihtoehto osana vahtimestareiden ammatillista lisäkoulutusta, Reijo Malkamäki pohtii. Täällä on kaksi täysin eri ryhmää; henkilökunta ja opiskelijat. Opiskelijoiden terveydenhoitojärjestelmä on hoidettu eri tavalla kuin henkilökunnan. Opiskelijoissa on ihan nuoriakin. Osa asuu vanhempiensa luona. He eivät ole vielä tottuneet hoitamaan kaikkia asioita. Opiskelijaryhmä, joka turvallisuusasioissa täytyy erityisesti ottaa huomioon, ovat ulkomaiset opiskelijat. Kansainvälisiä opiskelijoita on amkissa 10 % opiskelijoiden määrästä. Koulun antamien kriisiviestintäohjeiden merkitys kasvaa, koska uutislähetykset TV:ssä, radiossa ja sanomalehdissä tulevat suomen- ja ruotsinkielellä. Meillä on paljon englanninkieltä puhuvia opiskelijoita. Kauhajoen tapahtumien jälkeen tuli esille, että meidän täytyy huomioida heidät paremmin. Oppia on saatu myös kantapään kautta : Kesällä Afrikan maista tullut uusi opiskelijaryhmä oli tutustumassa opettajien työtiloihin. Oven pielessä on hälytyspainikenappi, jossa on sormen kuva ja teksti: Tulipalon sattuessa paina tästä suomeksi ja ruotsiksi. Samassa ovessa on sähkölukko, jonka painike on toi- JATKUU SIVULLA 11 9

10 1/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Maahanmuuttajaneuvosto on päivittänyt kotouttamisohjelmaa ja miettinyt tiedotusta Vaasassa on vuodesta 1989 lähtien toiminut pakolaistyöryhmä, jonka nimi muutettiin vuonna 2007 maahanmuuttajatyöryhmäksi. Vuonna 2005 nähtiin tarpeelliseksi perustaa erillinen maahanmuuttajaneuvosto, jossa kaupungin eri lautakunnista valittujen jäsenten lisäksi on myös maahanmuuttajajärjestöjen edustajia. TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO Kuva maahanmuuttajaneuvoston kokouksesta Tämä on yhteistyöelin. Meillä ei ole muodollista valtaa eikä viranomaistehtäviä. Maahanmuuttajaneuvoston tehtävät painottuvat aloitteiden ja esitysten tekemiseen sekä lausuntojen antamiseen maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta käsittelevissä asioissa. Maahanmuuttajaneuvosto muodostaa virallisen foorumin maahanmuuttajaasioiden kanssa tekemisissä olevien viranomaisten ja maahanmuuttajien välille sekä osaltaan koordinoi myös viranomaisten keskinäistä työnjakoa, maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja Hellevi Lohva kertoo. Kotouttamisella maahanmuuttaja saatetaan maamme kansalaiseksi Maahanmuuttajaneuvoston tärkeimpiä tehtäviä on ollut kotouttamisohjelman päivittäminen. Laki edellyttää, että kunnassa laaditaan kotouttamisohjelma kaikille maahanmuuttajille. Lain myötä maahanmuuttajille syntyy oikeus ja velvollisuus yksilö- ja perhekohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan, jonka tarkoituksena on erilaisin toimenpitein tukea kotoutumista. Varsin tärkeä on kielenopetus, joka pitäisi päästä aloittamaan mahdollisimman pian. Vaasa on haasteellinen ympäristö siinä mielessä, että täällä on kaksi kieltä. Hellevi Lohva toivoisi kaupungin tukevan maahanmuuttajien sijoittumista työelämään sillä tavoin, että kaikkiin töihin ei vaadittaisi molempien kotimaisten kielten osaamista. Hän kertoo yllättyneensä, että B-statuksella tänne tulleet eivät saa mennä töihin, eivät opiskella, eikä heillä saa olla pankkitiliä ja sanoo suoraan, että se on epäinhimillinen status. Ihmiset luulevat, että nuo eivät viitsi tehdä työtä, mutta sehän ei ole ollenkaan siitä kiinni, vaan meidän säännöksistä. Monista muista kulttuureista tulevilla mies on itseoikeutetusti perheen pää. Jos hän ei kelpaa töihin ja elättämään perhettään, koko perhenormisto häiriytyy. Se saattaa johtaa epäsosiaaliseen käyttäytymiseen tai perheväkivaltaan, mikä ei ole vierasta täälläkään. Miten tiedottaa maahanmuuttajille? Maahanmuuttajaneuvostossa on mietitty, mitä kautta maahanmuuttajat saavat tietoa ulkomaalaistoimiston lisäksi ja miten tiedotus olisi parasta hoitaa. Kaikille ei tule lehtiä. Kielitaito on huono. Informaation pitäisi olla vähintään kuudella eri kielellä. Maahanmuuttajien tiedetään käyttävän paljon internetiä. Olimme iloisia, kun Christoffer 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 Wiik otti meihin yhteyttä ja kertoi mahdollisuudesta tehdä esimerkiksi joistakin palveluista videointi, joka äänitettäisiin monilla kielillä, joista katsoja voisi valita itselleen sopivimman, Hellevi Lohva kertoo ja pitää ideaa toteuttamiskelpoisena. Oman tiedottamisemme lisäksi toivomme, että maahanmuuttajat kertoisivat kokemuksistaan. Tär- Fakta: Vaasassa asui 2433 ulkomaan kansalaista Heidän osuutensa väestöstä oli 4,2 %. Suurimmat ryhmät olivat: Iran 267 Sudan 198 Ruotsi 182 Kiina 177 Venäjä 169 Entinen Serbia ja Montenegro 105 Somalia 90 Viro 72 Intia 70 Irak 68 Etelä-Amerikka 64 Afganistan 61 Ghana 52 Nigeria 50 Lähde: Tilastokeskus keänä ja haasteellisena asiana pidämme työperäistä maahanmuuttoa. Yrittäjät toivovat, että tänne muutetaan perheineen. Työntekijä saa tarvittavan tuen työpaikallaan, mutta kotona olevat perheenjäsenet voivat tarvita apua. Tulivatpa ihmiset tänne mitä kautta tahansa, haluamme kotouttaa kaikki, joilla kotouttamistarvetta on, Lohva toteaa ja toivoo, että myös työnantajat kertoisivat kokemuksistaan. Monella työnantajalla on hyviä kokemuksia maahanmuuttajista. Näistä kertomalla yleinen asenneilmasto voisi kehittyä nykyistä suvaitsevampaan suuntaan. Vastaanottokeskusta ollaan perustamassa Vaasaan uudestaan Mitä ajattelette siitä? Vaasassa vuodesta 1990 toiminut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Hellevi Lohva on katkera, että tänne rakennettu hyvä systeemi piti purkaa, ja nyt sitä tarjotaan meille uudestaan lyhyellä sopimuksella. Maahanmuuttajaneuvosto on antanut lausunnon kaupunginhallitukselle ja sosiaalija terveyslautakunnalle omista ehdoistaan. Lausunnossaan he mm. edellyttävät pitempää sopimusta ja takeita toiminnan jatkuvuudesta sekä toivovat opetuskielen olevan suomi, koska sillä Suomessa paremmin pärjää. Kun otamme ihmisiä tänne, haluamme hoitaa heidät hyvin. Haluamme, että toimenpiteemme ovat niin linjakkaita, että ihmiset kotoutuvat tänne, Hellevi Lohva kiteyttää. Maahanmuuttajaneuvoston sääntöjen mukaan puheenjohtajan pitää olla kaupunginhallituksesta, että säilyy tiivis yhteys sinne. Hellevi Lohva ei asettunut enää ehdolle kunnallisvaaleissa ja istui viimeisen valtuustokokouksensa. Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtajuus on ollut hänelle mieluisa tehtävä: Olen sosiaalinen ihminen. Tykkään puuhata kaikkea sellaista, jolla uskon, että maailma paranee. Tämä on sopinut siihen. TURVALLISUUS TYÖNÄ... JATKUU sessa paikassa. Kun ryhmä lähti huoneesta, joku opiskelija oli muistanut, että ovi aukeaa nappia painamalla, mutta eihän hän ymmärtänyt, mitä siinä luki. Hän painoi hälytysnappia. Hälytys meni pelastuslaitokseen. Sieltä tultiin paikalle pillit soiden ja sitten harjoiteltiin evakuoimista. Vasta jälkeenpäin selvisi, mistä väärä hälytys aiheutui. Millä tavoin Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat vaikuttavat työhösi? Ei se enää näy muuta kuin siinä, että opiskelijat ja henkilökunta varmaan miettivät turvallisuusasioita enemmän. Ammattikorkeakoulun väkeä koulusurma kosketti aika syvästi. Yhteydenottoja tuli runsaasti. Kriisitilanneohjeet on kyllä tehty sekä Amkissa että yliopistossa. Kaivataan kuitenkin yksityiskohtaisempia ohjeita siitä, miten tulee toimia. Ideointia Reijo Malkamäki on viestittänyt valtakunnantason päättäjille, että kaikilla oppilaitoksilla pitäisi olla turvallisuusluokitus, jonka perusteella voisi jo etukäteen päätellä, miten turvallisuusasioihin on oppilaitoksessa paneuduttu. Muutakin on kehitteillä: Olemme hakeneet EU-rahoitusta meillä käynnistettyyn hälytysjärjestelmäprojektiin. Siinä tutkitaan, miten kännykkäverkkoa voitaisiin käyttää hyödyksi hälytyksissä. Lähes kaikilla talon opettajilla, opiskelijoilla ja muulla henkilökunnalla on kännykkä käytössään. Kännykän kautta voitaisiin lähettää kaikille viesti esim. silloin, jos tulee joku evakuointiasia. Kaikki saisivat viestin yhtä aikaa, ei tulisi mitään katvealueita ja saisimme tavoitettua myös ne henkilöt, jotka ovat talon alueen ulkopuolella. Yleensä hälytysten arvellaan liittyvän rakennuksesta ulos evakuoimiseen, mutta joskus viestin sisältöön voi kuulua, että älä tule rakennuksen sisälle. Juuri näissä tilanteissa on tärkeätä tavoittaa hälytyksellä rakennusta käyttävät henkilöt, jotka ovat sinne vasta tulossa. Samalla viesti lähtisi myös verkossa oleviin työasemiin ja pomppaisi ruudussa päällimmäiseksi, Malkamäki visioi. Projektissa selvitetään myös, pystyttäisiinkö laittamaan hälytyspainike työasemalle. Jotakin tiettyä näppäintä painamalla hälytys menisi vahtimestarille. Tämä voisi kiinnostaa jopa bisnesasiana: 3 sekunnissa pystyy lähettämään tekstiviestiä! Mitä harrastat vapaa-aikanasi? Olen ollut vajaat 20 vuotta antidoping-toimikunnan valtuuttama testaaja. Teen dopingtestejä urheilijoille. Etupäässä ne ovat kotikäyntejä, mutta käyn myös isoimmissa kilpailuissa testaamassa. Voisi sanoa, että käyn kiusaamassa urheilijoita, mutta ei se niin ole. Urheilijat haluavat, että heitä testataan ja että he saavat puhtaat merkinnät papereihin. Olen meri-ihminen. Isäni oli merivartija. Meri tuli tutuksi jo lapsena. Meillä on mökki Maksamaalla. Siellä on ollut rakennusprojekti menossa jo pari kolme vuotta. Sanotaan, että suomalaisen miehen kunnia-asia on rakentaa itse oma talonsa! Se on minun kohdallani tullut hoidettua jo aikaisemmin, kun rakensin omakotitalon Asevelikylään. Isoisä oli suutari, ja isäkin oli taitava käsistään. Sieltä ovat kädentaidot tulleet geeneihin. Muuten oleminen mökillä on huilailua ja rentoutumista. Kalaverkotkin siellä on, mutta ei niitä ole tullut kertaakaan kokeiltua. Tärkeintä elämässä Rehellisyys itselle tai toiselle. 11

12 1/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Tandemystävät - Tandemvänner Henkilöstösuunnittelija Kirsi Ikäheimonen sekä Arbiksen rehtori Ann-Maj Björkel-Holm ovat olleet jo kolmen vuoden ajan tandempari. Tandem tapaamisten aikana he ovat opiskelleet toistensa äidinkieltä. Kirsi ja Ann-Maj suosittelevat uutta kieltenopiskelutapaa kaikille Vaasan kaupungin työntekijöille. Ann-Maj: Som finlandssvensk från Pedersöre och efter 10 år som anställd vid Åbo Akademi hade jag en svag finska när jag anställdes av Vasa stad år Gymnasiestudiernas finska grammatik var långt bak i minnet och min förmåga att tala flytande vardaglig eller arbetsrelaterad finska ännu mer rostig. Jag behövde verkligen stöd för att lära mig använda finska i min nya tjänst. Kirsi: Olen opiskellut ruotsinkieltä normaalin peruskoulun ja lukioopintojen lisäksi myös yliopistoilla erilaisilla kursseilla. Kielitaitoni oli kohtalainen, ymmärsin kyllä hyvin lukemani ja kuulemani kielen, mutta puhumisen aloittaminen oli tosi hankalaa. Mietin liian kauan oikeita lauserakenteita tai sijamuotoja ja kun vihdoin olin saanut mielessäni muodostettua oikean lauseen, olivat keskustelukumppanit jo vaihtaneet aihetta. Ann-Maj: För mig har FinTandem varit ett mycket bra sätt att lära mig praktisk finska. Varje vecka har jag fått möjlighet att både själv tala finska och att lyssna på finska. Jag har fått feedback på min muntliga framställning och jag har haft möjlighet att fråga upp ord och uttryck som varit svåra för mig. Kirsi: Olen oppinut säännöllisissä tapaamisissa käyttämään ruotsin kieltä sujuvammin. Nyt jo itse kuulen, jos sanon jotenkin hassusti. Olen oppinut paljon kuuntelemalla kun tandemparini puhuu ruotsia ja toistamalla vaikeita sanoja. Itselleni on ollut myös tärkeää havaita, että se ei haittaa jos jää miettimään oikeaa sanaa. Ann-Maj: Att gå på en traditionell språkkurs 2 h en kväll/vecka är svårt för mig som ofta jobbar kväll och som har små barn hemma. Våra Tandemträffar har vi oftast kombinerat med lunch, och det har aldrig känts som att det har varit svårt att hinna med det. Jag ska ju ändå äta och att lunchen en gång i veckan tar lite längre tid är inget problem. Tandemluncherna ser jag alltid fram emot. Kirsi: Tandemtapaamisissa voi aluksi käyttää apuna ohjevihkoa josta löytyy erilaisia keskustelunaiheita sekä ehdotuksia tapaamisten aiheiksi. Meille on sopinut hyvin viikoittainen lounastapaaminen eikä keskustelunaiheista ole koskaan ollut pulaa. Olemme samanikäisiä, meillä molemmilla on kaksi lasta ja olemme molemmat kiinnostuneita ympäröivän yhteiskunnan tapahtumista. Välillä pohdimme ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä, välillä taas nauramme lastemme tekemisille. Ylipäätänsä meidän tapaamisemme ovat aina täynnä naurua ja iloista puheensorinaa molemmilla kielillä. Ann-Maj: Nuförtiden flyter våra samtal ganska bra både på finska och svenska, men varje vecka är det ändå nya ord och uttryck som kommer fram. Eftersom Kirsi och jag pratar både och arbete och privata saker när vi träffas får jag verkligen möjlighet att använda en mångsidig finska. Eftersom vi träffas regelbundet varje vecka känns det finska språket numera inte så avlägset som tidigare. Tack vare våra diskussioner kan jag relativt lätt växla över till finska också i andra sammanhang. Jag har också märkt att folk förstår min finska bra och har överseende med felaktigheter och misstag. Kirsi: Paremman kielitaidon lisäksi olen saanut itselleni hyvän ystävän FinTandemin kautta. Ann-Maj: Jag kan verkligen rekommendera FinTandem för alla som vill lära sig språk och samtidigt få möjlighet att lära känna en ny människa. När man anmäler sig uppger man information om sig själv och sina önskemål angående FinTandemkompisen, och arbis koordinator gör sitt yttersta för att göra par som passar i hop. När nu också Korsholms kommun är med i projektet finns det goda möjligheter att skapa jämbördiga finsksvenska tandempar. Kuntsilla tandemparin sanavarasto karttui uusilla sanoilla. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 Tandeminlärning Tandeminlärning är pararbete mellan två människor med olika modersmål och där båda vill lära sig varandras språk. Lärandet sker via diskussioner. Hälften av tiden talar deltagarna det ena språket och under den andra hälften det andra språket. Båda partnerna är alltså turvis inlärare och turvis experter på sitt modersmål. Alla former av tandeminlärning följer två grundläggande principer: ömsesidighet och självstyrning. Ömsesidighet betyder att båda partnerna gagnas av samarbetet. Eftersom inlärning och det hur väl personen kan dra nytta av samarbetet är mycket svåra att mäta och samtidigt väldigt olika hos olika individer, betyder ömsesidighet i praktiken att man satsar lika mycket tid och energi på båda språken. Självstyrning betyder just det att båda partnerna själva styr sitt egen inlärning. De definierar sina mål och hur de vill nå dem. De bestämmer hurdant stöd de önskar av sin partner och också följer upp och utvärderar sin egen inlärning. Vasa stad erbjuder som arbetsgivare FinTandem som fortbildning i det andra inhemska språket vid Vasa arbetarinstitut. Fortbildningen får ske avgiftsfritt delvis på arbetstid. Mer information och anmälningsblankett finns på Anmäl ditt intresse så försöker vi hitta en lämplig samtalspartner åt dig. Tandemoppiminen Tandemoppimisessa on kyse kahden erikielisen ihmisen parityöskentelystä, osapuolet haluavat oppia toistensa kieliä. Oppiminen tapahtuu keskustelujen kautta, puolet ajasta keskustellaan yhdellä ja puolet toisella kielellä. Molemmat ovat siis vuorotellen oppijoita ja asiantuntijoita omassa äidinkielessään. Kaikki tandemoppimisen muodot noudattavat kahta perusperiaatetta: vastavuoroisuutta ja itseohjausta. Vastavuoroisuus tarkoittaa, että molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Koska oppiminen ja siten yhteistyöstä hyötyminen ovat hyvin yksilöllisiä ja vaikeita mitata, tarkoittaa vastavuoroisuus käytännössä, että molempiin kieliin käytetään yhtä paljon aikaa ja energiaa. Itseohjaus tarkoittaa juuri tätä, molemmat osapuolet ohjaavat itse omaa kielenoppimistaan: määrittävät tavoitteensa ja miten haluavat ne saavuttaa, minkälaista apua toivovat pariltaan ja myös seuraavat ja arvioivat itse oppimistaan. TEXT: ANN-MAJ BJÖRKELL-HOLM Vasa arbis - ett öppet svenskt rum I finlandssvenska sammanhang talas ofta om svenska rum, det vill säga allmänna mötesplatser där svenskspråkiga i Finland kan komma samman och umgås på sitt eget modersmål. Vasa arbetarinstitut, i dagligt tal kalat arbis, har redan i 100 år erbjudit kurser och föreläsningar för de svenskspråkiga i Vasa och har därigenom en lång tradition som ett svenskt rum i Vasa. År deltog 2120 personer (de flesta i flera kurser) och den stora merparten är svenskspråkiga som uppskattar den service Vasa stad erbjuder dem på svenska vid arbis. Ändå ser vi som en växande trend att också personer med annat modersmål än svenska deltar i arbis verksamhet. I arbis register över deltagarnas modersmål finns i detta nu över 40 olika modersmål registrerade. Detta är resultatet av en medveten satsning på språkkurser för invandrare, både i svenska och finska, som lett till att antalet deltagare med invandrarbakgrund har ökat vid institutet. Vasa arbis är ett svenskt rum, men vi vill gärna beteckna det som ett ÖPPET svenskt rum en samlingsplats för alla invånare i Vasa, oberoende av modersmål och kulturell bakgrund. Finskspråkiga deltar främst I svenskakurser, i de tvåspråkiga kurser arbis arrangerar i samarbete med Vaasa-opisto och i FinTandemverksamheten. Fler finskspråkiga är välkomna att delta också i de andra kurserna. Ett bra sätt att lära sig svenska är ju att delta i praktiska kurser där man får öva naturlig kommunikation på svenska samtidigt som man kan utöva en hobby som musik, hantverk eller konst. I vår kursplanering försöker vi att erbjuda något för alla. Arbis starkaste områden är språksektorn, hantverkskurser, musikverksamhet och motionskurser. Under ett läsår erbjuds ca 300 kurser, korta och långa, och kursutbudet varierar årligen. De senaste åren är det sålunda inte bara invandrare som har varit en speciell målgrupp för arbis utan också andra underrepresenterade grupper som seniorer, män (som utgör bara ca 30 % av kursdeltagarna), unga och barnfamiljer, samt invånare i Sundom och Gerby. Vaasan kaupunki työnantajana tarjoaa työntekijöilleen toisen kotimaisen kielen osalta FinTandem-koulutuksena kielen opiskelua Vasa arbetarinstitutissa niin, että se tapahtuu osittain työajalla ja ettei siitä tarvitse maksaa osallistumismaksua. Lisää tietoa ja ilmoituslomake löytyy netistä Ilmoita kiinnostuksesi niin yritämme löytää sinulle sopivan keskustelukumppanin. TEKSTI / TEXT: KIRSI IKÄHEIMONEN, ANN-MAJ BJÖRKELL-HOLM Vasa arbis personal hösten Stående Gull-Britt Andersén, Noomi Elfving, Rita Silén, Milla Simons, Carita Pörn, Ulla Hopponen. Sittande Ben Sandvik, Ann-Maj Björkell-Holm, Marika Boström, Pia Sandås. På bilden saknas Mia Wiik. KUVAT / BILDER: SALLI HIETIKKO 13

14 1/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI: TUULIKKI KRUHSE-POUTANEN Kaupunki pitää huolta ikääntyvistä työntekijöistään Ikäohjelman Visio: Vaasan kaupungin osaava ja hyvinvoiva henkilökunta viihtyy ja jaksaa työssään eläkkeelle siirtymiseen asti. Vaasan kaupungin henkilöstöstrategiaan liittyvä ikäohjelma pitää sisällään useita etuja yli 60-vuotiaille vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Näitä etuja ovat muun muassa lisävapaapäivät, joita annetaan vuosittain 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille kokoaikatyötä tekeville. Tavoitteena on keventää täyttä työaikaa tekevien työntekijöiden työpäivien määrää. Vuosittain arvotaan myös kylpyläviikonloppuja, joita voivat hakea kaikki 60-vuo- tiaat ja tänä vuonna 60 vuotta täyttävät. Vaasan kaupungin ikäohjelma löytyy kokonaisuudessaan henkilöstöpalveluiden kotisivuilta kohdasta julkaisut. Kysely ikääntyville työntekijöille Ikäohjelmassa mainitaan, että tietyille ikäryhmille tehdään määräajoin kysely ikääntymiseen ja eläk- KUVA: SALLI HIETIKKO Ikäohjelman kylpylä-/virkistysviikonloput! Vaasan kaupungin ikäohjelmaan liittyvät kylpylä-/virkistysviikonloppulomat ovat jälleen haettavana. Hakuaika on Virkistyslomat on tarkoitettu vakinaisessa työsuhteessa oleville, 60 vuotta tänä vuonna täyttäville sekä sitä vanhemmille kaupungin työntekijöille. Virkistysviikonloput arvotaan hakijoiden kesken. Hakulomake löytyy välisenä aikana intranetin Tiedotteet kohdasta tai henkilöstöpalveluiden kotisivuilta. Valituille henkilöille ilmoitetaan henkilökohtaisesti valinnasta maaliskuun loppuun mennessä. Kylpyläviikonloppu virkisti Uimahallilla alikonemestarina työskentelevä Erkki Lehtimäki oli yksi viime vuonna kylpyläviikonlopun voittaneista. Hän nautti kylpyläviikonlopusta Summasaaressa vaimonsa ja tyttärensä kanssa. - Olimme Summasaaressa keväällä ennen vappua. Ilmat olivat niin lämpimät, että voimme juoda kahvia vuokraamamme mökin kuistilla. Täällä ei tule mentyä uimaan. Siellä uimme ja nautimme kauniista harjumaisemista. Olemme kaikin puolin tyytyväisiä reissuun, Lehtimäki kertoo. Virkistysviikonloppu sisältää kahden yön yöpymisen hakijan toiveen mukaisesti Kylpylä Kivitipussa Lappajärvellä, Härmän kuntokeskuksessa tai Kansanlääkintäkeskuksessa Kaustisilla (terveyshotelli ei kylpyläpalveluita). Kivitipun ja Härmän viikonloppupakettiin sisältyy yksi ja kansanlääkintäkeskuksen pakettiin kaksi vapaavalintaista hoitoa. Viikonloppupaketin arvo/hinta on veronalaiseksi katsottavaa etua. Etuutta eivät voi saada samat henkilöt kuin vuonna Lisätietoja: Tuulikki Kruhse-Poutanen, henkilöstösuunnittelija, puh:

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 keelle siirtymiseen liittyvistä ajatuksista. Kyselyn tavoitteena on selvittää, millä toimenpiteillä voidaan edistää halukkuutta jatkaa työssä pidempään. Ikääntyvien henkilöiden omat mielipiteet ja kokemukset ovat erityisen tärkeitä ja toimivat ikäohjelman/ikääntyvien työhyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ikääntyville kohdistettuun kyselyyn vastasi kesäkuussa 2007 yhteensä 42 yli 60-vuotiasta henkilöä. Kyselyssä selvitettiin mm. ikääntyvien näkemyksiä omasta terveydentilastaan ja sen vaikutuksesta työssä jaksamiseen sekä mielipiteitä ja ehdotuksia miten heidän jaksamistaan tulisi edistää. Kokemuksia terveydestä ja eläkkeelle siirtymisestä Suurin osa kyselyyn vastanneista pitää terveyttä tärkeimpänä tekijänä työssä jaksamiselle. Muutama vastaaja näki oman terveydentilansa olevan erittäin hyvä, hyväksi terveytensä arvioi 15 (36 %) vastaajaa ja melko hyväksi tai kohtalaiseksi 20 (48 %). Ainoastaan kolme vastaajaa ilmoitti terveytensä olevan aika huono. Vastaajat, joiden terveydentila oli kohtalainen tai aika huono, ilmoittivat sen vaikuttavan työssä jaksamiseen negatiivisesti (esim. kivut ja säryt rajoittavat työskentelyä). Ainoastaan kolme vastaajista aikoo jäädä ennenaikaiselle eläkkeelle, syyksi mainittiin terveydelliset syyt. 45 % (19) vastaajista ei aio jatkaa töissä eläkeiän jälkeen, kun taas 40 % (17) ei vielä osannut sanoa. Suurimmaksi syyksi siihen miksi voitaisiin jatkaa töissä eläkeiän jälkeen, mainittiin kiva työ ja työyhteisö sekä se, jos eläke nousisi. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista lisääviä tekijöitä Kun vastaajilta kysyttiin mitä etuja he haluaisivat kaupungin heille tarjoavan, nousivat terveystarkastukset (38 %) voimakkaasti esiin. Toisena kannatettiin lisävapaapäiviä (33 %). Ikäohjelmassa mainitaan, että henkilöstölle järjestetään säännölliset terveystarkastukset alkaen 55-vuotiaista. Aluetyöterveyden ylilääkärin Asko Martikaisen mukaan ikätarkastuksiin on mahdollista päästä 50-, 55- ja 60-vuotiaana sekä myös työntekijän jäädessä eläkkeelle. On kuitenkin huomioitava, ettei ikätarkastuksiin kutsuta - henkilön tulee itse varata aika tarkastukseen. Muita keinoja, millä vastaajien mukaan ikääntyvät työntekijät saataisiin viihtymään kauemmin työelämässä, olivat muun muassa TYKY-toiminta, hierojapalvelut, vapaaliput uimahalliin, joustavat työajat, sekä se, että ikääntyviä ihmisiä huomioitaisiin ja arvostettaisiin nykyistä paremmin. Myös ikääntyville suunnattua koulutusta ja eläketietoisuuden lisäämistä kaivataan, kuten myös sitä, että ikäohjelman etuudet kuuluisivat myös osa-aikaisille. Jokunen kaipasi myös työilmapiiriin parannusta. Mielipiteillä on väliä Vastaajien mielipiteet ja ehdotukset otetaan huomioon ikäohjelmaa päivitettäessä ja esimerkiksi tulevassa on mietitty, jospa kylpyläviikonloppujen rinnalla arvottaisiin vuosittain esimerkiksi vapaalippupaketteja uimahalliin ja hierojalle. Näin henkilö voisi itse valita haluaako edun vapaalippuina vai kylpyläpakettina. Tänä vuonna yhdeksi vaihtoehdoksi perinteisten kylpyläpalveluiden rinnalle otettiin kansanparannushoitomuodoistaan tunnettu Kansanlääkintäkeskus Kaustisilla. Näin saatiin sopiva vaihtoehto henkilöille, jotka eivät jostain syystä halua lähteä perinteiselle kylpylälomalle. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Mielipiteenne ovat meille tärkeitä jatkossakin! Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia, ajatuksia sekä toiveita toimivasta ja työntekijöitä palvelevasta ikäohjelman toteuttamisesta: Tuulikki Kruhse-Poutanen Henkilöstöpalvelut, puh Kiva painaa duunia Vaasassa! Vaasan kaupungin kesätyöpaikat Hakuaika on Avoimet paikat ja linkki hakulomakkeeseen löytyy osoitteesta Kaupungin kesätyöpaikat on tarkoitettu vuosina syntyneille vaasalaisille koululaisille ja opiskelijoille. Kesäduunisetelit Kesäduuniseteli on Vaasan kaupungin myöntämä 400 euron tuki yksityiselle yritykselle tai yhdistykselle. Seteleitä arvotaan 50 kpl. Hakuaika on ja arvontalipukkeita saa Kansalaisinfosta ja Työnhakukeskuksesta. Arvontaan voivat osallistua vuosina syntyneet vaasalaiset nuoret. Lisätietoja antavat: Työvoimasuunnittelija Tuija Kaski-Kuula p. (06) Kansalaisinfo p. (06) Työnhakukeskus p Tule mukaan ylimahtavaan porukkaan! 15

16 1/2009 Hae heti! MERITUULI - HAVSVINDEN Kevään kuntoremonttikurssit haettavissa! Saariselkä viikko 14 ( ) Härmä viikko 17 ( ) Tropiclandia viikko 22 ( ) Kyllä kuntoremontti kylpylässä nuorentaa! Hakuaika päättyy Valinnat suoritetaan Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli työaika on vähintään 6 tuntia/päivä. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia, olet jo selvittänyt, että todella pääset lähtemään, jos tulet valituksi. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: -kohdasta lomakkeet tai tai Eija Paananen puh Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kaupunki maksaa kuntoutuskustannuksista 75 % ja omavastuuosuuden, joka on 25 %, voi saada hakemuksesta SAL:lta. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja antavat osastosihteeri Paananen Eija puh. 1101, työsuojeluvaltuutetut Siren Liisa puh. 1115, Isomöttönen Vesa puh ja työturvallisuuspäällikkö Lehto Tapio puh Tyky-ryhmä 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD HAKEMUS KUNTOREMONTTIIN ANSÖKAN TILL KONDITIONSBEFRÄMJANDET (mihin/vart) ajalle/ för tiden / - / 20 (vaihtoehto/alternativ) ajalle/för tiden / - / 20 Sukunimi - Efternamn Etunimi - Förnamn Syntymäaika - Födelsetid Kotiosoite Hemadress Postinumero ja toimipaikka - Postnummer och -anstalt Ammatti Yrke Puh.nro (työ) - Tel.nr. (arbetet) Virasto/laitos Ämbetsverk/ verk Toimipiste Verksamhetsställe Oletko työssä Arbetar du? Kuinka kauan olet ollut Vaasan kaupungin palveluksessa? Hur länge har du varit anställd hos Vasa stad? Kyllä - Ja / Työaika/vko - Arbetstid/vecka En - Nej vuotta - år Lyhyt perustelu, miksi hakeudun kuntoremonttiin - En kort motivering till varför jag söker till konditionsbefrämjandet: Aikaisemmat kuntoutusjaksot - Tidigare rehabiliteringsperioder (Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän!! - Om tidigare rehabiliteringar inte uppges kan det leda till att kurskostnaderna återkrävs helt eller delvis!!) Ei ole - Nej On - Ja, missä ja milloin - var och när Päiväys - Datum / 20 Esimies nähnyt - Sett av förman Allekirjoitus Underskrift Allekirjoitus - Underskrift HUOM! Palauta hakemus: HENKILÖSTÖPALVELUT/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7C, 2. krs.) OBS! Returnera ansökan till: PERSONALSERVICE/TSP (Hovrättsesplanaden 7C, 2 vån.) Saapunut - Anlänt / 20 17

18 1/2009 MERITUULI - HAVSVINDEN Henkilöstöpalvelut tiedottaa Vaasan kaupungin työpaikoilla otetaan käyttöön vuoden 2009 aikana SÄHKÖINEN TYÖPÖYTÄ E-työpöytä kokoaa yhdelle työpöydälle kaikki henkilöstöhallintoon/-asiointiin liittyvät sähköiset järjestelmät sekä henkilöstöhallinnon ohjeistukset. Sähköinen työpöytä tulee helpottamaan, selkiyttämään ja nopeuttamaan asiointia. Käyttäjän ei tarvitse tulevaisuudessa tietää millä tietojärjestelmällä (esim. Wt, rekry, koulutuksen hallinta jne.) palvelu, esim. loma-anomus, koulutukseen ilmoittautuminen hoidetaan, koska e-työpöydän myötä eri järjestelmiin/ohjelmiin päästään kertakirjautumisen kautta. Vaasan kaupungin intran pääsivulle tulee linkki, josta pääsee suoraan e-työpöydälle, jossa tulee olemaan erikseen oma näkymänsä esimiehille ja henkilöstölle. Henkilöstönäkymässä esimerkiksi anotaan lomat yms., jotka esimiesnäkymässä hyväksytään. Esimies käyttää esimiesnäkymäänsä ollessaan esimiehen roolissa ja henkilöstönäkymää anoessaan esimerkiksi lomia tms. Sähköinen työpöytä on tarkoitus saada koekäyttöön keväällä 09. HENKILÖSTÖKOULUTUS PERSONALUTBILDNING UUSI HENKILÖSTÖKOULUTUSSTRATEGIA ON ILMESTYNYT NIMELLÄ OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA Tutustu toimintaohjelmaan henkilöstöpalvelujen sivuilla Julkaisut Ajankohtaiset henkilöstökoulutukset löytyvät intranetista kohdasta Koulutus ja Koulutuskalenteri, jossa koulutustarjonta on ryhmitelty kuukausittain. Koulutustarjontaa päivitetään jatkuvasti, joten kalenteria kannattaa selata silloin tällöin. Kaikille yhteisesti järjestettävästä henkilöstökoulutuksesta vastaa henkilöstöpalveluissa koulutussuunnittelija Maarit Broms, puh KIITOKSET HJÄRTLIGT TACK till alla för uppvaktningen i samband med min pensionering. SYDÄMELLINEN KIITOS Rita Näsman, social- och hälsovårdsverket kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Rita Näsman, sosiaali- ja terveysvirasto Sydämellinen kiitos teille kaikille, jotka muistitte minua lahjoin ja kukkasin ja järjestitte ikimuistoisen päivän jäädessäni eläkkeelle. Tuula Leinonen Ett varmt tack för arrangemangen och minnesgåvorna den Lämmin kiitos järjestelyistä ja muistolahjoista Lämmin kiitos Ulla-Britt Blomqvist teille kaikille, jotka eri tavoin muistitte minua siirtyessäni eläkkeelle. Kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneilleni yhteisistä työvuosista. Haluan toivottaa teille kaikille onnea sekä ennen kaikkea voimia tulevina vuosina. Eva Jussil Tiedotuksia Merituulen jakelu Merituulen jakelussa työpaikoille on ilmennyt ongelmia. Jakelu toimii pääosin niin, että lehti toimitetaan nipuissa kaupungin eri virastoihin ja virastot huolehtivat lehden jakamisesta omille työntekijöilleen. Mikäli työpaikallesi ei ole toimitettu lehteä muutaman päivän kuluessa sen ilmestymisestä, ota yhteyttä Merituulen toimitukseen, niin selvittelemme, missä vika. On tärkeää, että kaikki saavat lehtensä ajallaan mm. kursseille ja kuntoremonttiin hakemisen mahdollistamiseksi. Jokainen lehti ilmestyy myös pdf-muodossa Tiedäthän, että Merituulta voi lukea myös sähköisesti pdf-muodossa. Linkki löytyy Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta. Siellä ovat arkistoituina myös kaikki aiemmin ilmestyneet Merituulet ja Verkkotuulet. 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 1/2009 Yhteishaku Gemensam elevantagning Ei pelkkää teoriaa! Vaasan ammattiopisto Syksyllä 2009 alkavat koulutukset Utbildning som startar hösten 2009 Teori & praktik i balans. Vasa yrkesinstitut 19

20 be wanted! osaajaksi AMK-tutkinnolla Vamkista valmistut työelämän halutuksi osaajaksi, sillä seudun työllisyys on erinomainen. Monialaiset ja monikieliset korkeakoulututkintomme valmistavat sinut menestykselliselle uralle. Opiskelijoiltamme hyvät arvosanat saanut koulutuksemme yhdistää teoriat innostavalla tavalla projektioppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa Vaasassa viihdyt korkeakouluopiskelijan joukossa. > Liiketalous > Företagsekonomi > Matkailu > Turism > Tietojenkäsittely > Informationsbehandling > Kone- ja tuotantotekniikka > Sähkötekniikka > Rakennustekniikka > Tietotekniikka > Ympäristöteknologia > Hoitotyö > Terveydenhoitotyö > Sosiaaliala Esitetilaus tekstarilla: Lähetä sana esite + yhteystietosi numeroon (esite etunimi sukunimi osoite). Viesti maksaa normaalin tekstiviestin verran. Yhteishaku puh (vaihde)

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Juttu luistaa: åk 3-6

Juttu luistaa: åk 3-6 A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola

Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola Mitä kurssilla tehdään? Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Opiskelukäytännöt IT-harjoitus ja kirjastoharjoitus VP1 Ohjaustapaaminen Kansainvälistymistyöpajat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 5,8 7,9 Svenska Ruotsi Finska Suomi Övriga Muut 26,5 13,6 59,9 0 14 år 15 64 år 65 år 86,3 Språkfördelning % Kielijakauma Åldersstruktur % Väestörakenne arbetsplatser

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot