MinäIte mediapajat. Menetelmäopas ipadeilla toteutettavan mediapajan vetäjälle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MinäIte mediapajat. Menetelmäopas ipadeilla toteutettavan mediapajan vetäjälle"

Transkriptio

1 MinäIte mediapajat Menetelmäopas ipadeilla toteutettavan mediapajan vetäjälle

2 1 Sisällys Oppaan käyttäjälle... 2 Katsaus vuotiaiden media-arkeen... 3 Mediamaailma pähkinänkuoressa... 3 Mediasta elämisen mallia... 4 Täppäri mediakasvatuskäytössä... 5 Pajan järjestäminen käytännössä... 8 Lämmittelytehtävät Nimiruno Minä pidän Lämmitellään väreillä Jatkopiirros Täppäri-pictionary Hassut naamat Kiinnitä huomio yksityiskohtiin Mielikuvitus liitämään Päänsisäinen kuva Varsinaiset pajatehtävät Muodonmuutos Salatut koodit Sekoilevat roolit Itseilmaisua animaation keinoin Hyvä minä! - sarjakuva Katso ihmistä! Opasvideoita nettikäyttäytymisestä Purku- ja palautetehtävät Ryhmäkuva Viimeinen arvoitus Palauteväri Palautesävelmä Hymiöt Liite Liite

3 2 Oppaan käyttäjälle Tämä metodiopas ohjaa mediapajojen vetämiseen vuotiaiden kanssa. Pajan työvälineenä käytetään tablet-tietokonetta eli täppäriä, tässä tapauksessa ipadia. Oppaan tehtävät on koottu keskisuomalaisissa kirjastoissa syksyllä 2012 pidetyissä MinäIte-mediapajoissa saadun kokemuksen ja kokeilujen pohjalta. MinäItemediapajat oli ainutlaatuinen mediakasvatushanke, jossa yhdistyi kaksi tärkeää ja ajankohtaista asiaa: varhaisnuorten terveen mediasuhteen tukeminen sekä tablettietokoneiden testaaminen mediakasvatustyössä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskuksen ja IT-alan myyntiyritys IlonaIT:n kanssa, ja sen rahoitti Keski-Suomen taidetoimikunta. Opas on tarkoitettu inspiraatioksi vuotiaiden kanssa toimiville pedagogeille, kerhon ohjaajille ja kirjastotyöntekijöille. Oppaan avulla on mahdollista järjestää noin neljän tunnin mittainen mediapaja tai vaihtoehtoisesti käyttää opasta tukena esimerkiksi yksittäisen oppitunnin tai kerhokerran järjestämiseksi. Aineiston tehtäviä on testattu pienissä, 4-12 lapsen ryhmissä. Oppaan tehtävät on tuotettu niin, että jokaisella lapsella on käytössään täppäri. Tehtäviä on mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi pienryhmissä niin, että käytössä on vain muutama väline. Tehtäviä on lisäksi testattu aikuiskoulutuksessa sekä isommissa alakoulun oppilasryhmissä eli niitä voi soveltaen hyödyntää monenlaisessa mediakasvatustyössä. Mediapajassa tuotetaan pieniä mediaesityksiä erilaisia pienoisohjelmistoja eli appseja hyödyntäen. Oppaan käyttäjän on syytä tutustua tablet-tietokoneisiin ja ohjelmiin etukäteen ennen pajan järjestämistä. Tietotekniset perustaidot riittävät kuitenkin hyvin pajojen toteuttamiseen. Työskentelyn tilaksi sopii milteipä mikä tahansa tila, jossa lapsiryhmä voi tuottaa mediaesityksiä. Täppärityöskentely sopii kouluun, kirjastoon, nuorisotilaan, kerhoon, medialeireille Tehtäviä voi tehdä yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä. Kiitos hankkeen onnistumisesta kuuluu Keski-Suomen taidetoimikunnalle, IlonaIT:lle ja Keski-Suomen elokuvakeskukselle sekä ennen kaikkea pajoihin osallistuneelle 75 lapselle sekä Joutsan, Kannonkosken, Keuruun, Kyyjärven, Luhangan, Multian, Pihtiputaan, Saarijärven ja Äänekosken kirjastoille. Myös kouluttajakollega Eija Pääkkönen ansaitsee suuret kiitokset! Lisäksi kiitän niitä toimijoita, joiden tuottamia materiaaleja olen käyttänyt tehtävien suunnittelun inspiraationa. Inspiroivat aineistot on mainittu nimin ja nettiosoittein kunkin tehtävän lopussa. MinäIte-mediapajojen vuoden 2012 tuotoksiin voit tutustua hankkeen blogissa ja Vimeo-videopalvelussa https://vimeo.com/keskisuomenelokuvakeskus. Jyväskylässä Anniina Lundvall, MinäIte-mediapajojen ohjaaja ja hankekoordinaattori

4 3 Katsaus vuotiaiden media-arkeen Tämä artikkeli johdattaa vuotiaiden median käyttöön: mitä mediaa he kuluttavat, mitä riskejä ja mahdollisuuksia media heille tarjoaa ja millaisiin asioihin olisi tärkeä heidän kanssaan paneutua. Tavoitteena on luoda katsaus niihin seikkoihin, jotka vahvistavat tai heikentävät tervettä mediasuhdetta. Mediasuhteella tarkoitetaan yksilön henkilökohtaista suhdetta mediaan. Suhdetta määrittää millaisia välineitä lapsen käytössä on, miten ja miksi hän niitä käyttää, millainen sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys niillä hänelle on, miten lapsi kokee median ympärillään ja miten hän itse osallistuu mediassa 1. Työpajoissa pyritään vahvistamaan sitä hyvää, mitä mediat voivat lapselle tarjota. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi osallisuuden ja voimautumisen mahdollisuudet, taitojen ja tietojen karttuminen sekä mediakriittisyyden kehittyminen. Näitä kokemuksia tarjoamalla vahvistetaan mediasuhdetta, joka tukee lapsen kasvua osallistuvaksi ja kriittiseksi mediakansalaiseksi. Mediamaailma pähkinänkuoressa vuotiaat käyttävät medioita hyvin monipuolisesti. Lapset ovat keskimäärin aktiivisia televisio-ohjelmien, DVD-elokuvien ja muiden tallenteiden katsojia, he pelaavat tietokoneella ja pelikonsoleilla, käyttävät nettiä ja kuuntelevat musiikkia. Moni tämänikäinen on jo hiljalleen ohittanut lapsuuden media-tavat ja moni vastikään kiinnostanut mediasisältö vaikuttaakin yllättäen lapselliselta. Nuket ja taisteluhirviöleikit vaihtuvat kiinnostukseksi poptähtiin ja televisiohahmoihin. Siirtymä kohti nuoruutta näkyy siis myös mediavalinnoissa vuotiaat pääsevät medioiden kautta käsiksi aikuisten maailmaan. Televisiossa lapsia kiinnostaa vielä osittain lapsille suunnatut ohjelmat ja elokuvat (vaikka niitä voidaan pitää esimerkiksi kaveriporukassa nolona), mutta enenevässä määrin he ovat kiinnostuneita esimerkiksi saippuasarjoista kuten Salatuista elämistä. Moni tämän ikäinen on kirjautunut sosiaalisiin median palveluihin kuten Facebookiin huolimatta 13 vuoden ikärajasta. Myös elokuvia ja pelejä pelataan, vaikka ikäraja olisikin korkeampi kuin oma ikä 3. Tyttöjen pelimaailmoissa korostuvat esimerkiksi muotiin ja kauneuteen keskittyvät pelit, pojat ovat kiinnostuneita seikkailuista ja taisteluista. Teknisesti varsin näppärät lapset törmäävät melko usein netissä myös aikuisille suunnattuihin sisältöihin, jotka saattavat jäädä vaivaamaan lasta. Tällaisia asioita voivat olla eläinrääkkäysvideot, väkivallan ja tappamisen näkeminen, porno sekä pelottelupelit ja videot vuotiaista 1 Sirkku Kotilainen. (toim.) Suhteissa mediaan. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 99. Jyväskylän yliopisto. 2 Saara Pääjärvi Lasten mediabarometri vuotiaiden lasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2012 ja Uusitalo N., Vehmas, S., & Kupiainen, R. (2011). Naamatusten verkossa. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2. Tampereen yliopisto. 3 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kerho käyntiin Tukioppilas mediakerhon apuohjaajana. 4 Tommi Tossavainen Internet lasten ja nuorten elämässä. Selvitys pääkaupunkiseudun vuotiaiden lasten ja nuorten elämästä Internetissä.

5 4 suomalaislapsista 29 % kertoo kohdanneensa pornografista aineistoa internetissä ja 37 % kaikki mediat mukaan luettuna. Lapset juuri eivät kerro näistä tilanteista vanhemmilleen tai muille luotettaville aikuisille 5. Mediasta elämisen mallia Perheen, harrastusten ja kaveripiirin vaikutuksen lisäksi medioilla on merkityksensä lapsen kehityksessä ja kasvussa. Siirtyminen lapsuuden mediaesityksistä kohti aikuismaisempaa, nuorten mediatodellisuutta voi syntyä paineita esimerkiksi nopeampaan aikuistumiseen. Ulkonäköpaineet ovat melko tavallisia. Tuoreen amerikkalaisselvityksen mukaan 80 % 10-vuotiaista tytöistä on laihduttanut ainakin kerran 6. Myös poikien ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet sen myötä, kun yhteiskunnassa on kiinnitetty huomiota miesten ulkonäön tärkeyteen vuotiaat ihannoivat sankareitaan ja idoleitaan, pyrkien vertaamaan heitä itseensä. Kuva siitä, mikä on normaalia ja mikä liian täydellistä voi sumentua. Suosituissa musiikkivideoissa seikkailevat naistenmiehet, sutenöörit ja machot naiset puolestaan asemoituvat pornotähden kaltaisiksi miesten nielijöiksi. Riittämättömyyden, huonouden ja kelpaamattomuuden tunteet voivat herätä, kun mediaympäristö on tungettu täyteen kuvankäsittelyohjelmalla muovattuja muovi-ihmisiä. Pahimmillaan paineet synnyttävät masennusta ja syömishäiriöitä. Seksuaalisuutta pursuava mediakuvasto voi herättää hämmennystä omaa kehoa kohtaan ja häiritä terveen seksuaalisuuden kehittymistä. 7 Kriittiseksi kasvamiseen tarvitaan tukea etenkin, jos median mallit tarjoavat eettisesti kestämätöntä, väkivaltaista tai täysin moraalitonta tapaa toimia, ylikorostunutta seksuaalisuutta tai ylivoimaisia tavoitteita kauneudelle tai menestykselle 8. Toisaalta media tarjoaa mahdollisuuden myös voimautumiseen. Samastuminen elokuvien ja televisiosarjojen hahmoihin on tärkeää, sillä se auttaa astumaan toisen saappaisiin ja kokemaan erilaisia tunteita turvallisesti. Katsottuaan tai luettuaan jotain, mihin on ollut mahdollista samaistua, voi kokea erityisiä pystyvyyden ja osaamisen tunteita. Positiiviset samastumiskokemukset ovat oleellisen tärkeitä kasvussa kohti ehjää persoonallisuutta. Samastumiskohteet mediassa eivät kuitenkaan useimmiten ylitä tukea, mitä lapsi saa lähipiirinsä ihmisiltä 9. On aikuisen tehtävä tukea lasta ja vahvistaa itsetuntoa niin, että median tarjoamat mallit ja lapsen oma kokemusmaailma ovat tasapainossa. 5 Livingstone, S., Haddon, L., Görzig, A. & Ólafsson, K. (2011). Risks and safety on the internet: The perspective of European children. Full Findings. LSE, London: EU Kids Online ja Pelastakaa Lapset. (2010). Lapsen ääni-kysely. Raportti lasten netin käytöstä. 6 Kimberly Hepworth Eating Disorders Today Not Just A Girl Thing. Keep It Real Campaign. 7 Anette Dina Sørensen ja Susanne V. Knudsen Nuoret, sukupuoli ja pornografia Pohjolassa. ANP 2007:712. Pohjoismaiden ministerineuvosto. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Median vaikutuksia Minäkuva. Verkkoartikkeli: 9 Anu Mustonen ja Tarja Salokoski Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin. katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja säätelyn käytäntöihin. Mediakasvatusseura.

6 5 Täppäri mediakasvatuskäytössä Mediakasvatuksella tarkoitetaan MinäIte-mediapajojen konseptissa ohjaajan tietoista otetta lasten tukemiseen mediakulttuurissa. Tavoitteena ei ole vain oppia käyttämään täppäriä, vaan itse tekemällä päästä käsiksi omaan mediasuhteeseen. Ohjaaja nostaa tekemisen aikana ja sen jälkeen esiin kysymyksiä ja avaa keskustelua mediaan liittyen, ohjaa kriittiseen ajatteluun ja auttaa lasta oivaltamaan oman mediaosallistumisen mahdollisuuksia. Suomessa on kerätty kokemuksia täppärin käytössä erityisesti opetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Suomenkielisissä oppaissa ja sivustoissa kerrotaankin ennen kaikkea appseista ja kokeiluista, joilla tuetaan oppimista formaaleissa oppimisympäristöissä kuten koulussa ja päiväkodissa 10. MinäItemediapajoissa luotiin mallia täppäreiden käyttämiseen vapaan sivistystyön ja koulun ulkopuolisen työskentelyn välineenä. Mediapajoja järjestettiin kirjastoissa, mutta kokemukset auttavat myös kehittämään työmalleja esimerkiksi elokuva- ja kulttuurikeskusten hyödynnettäväksi. Tässä alaluvussa käsittelen käytännön ohjaukseen ja purkuun liittyviä näkökulmia, jotka tukevat mediapajojen järjestäjää ottamaan huomioon täppäreiden käyttöön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Näissä mediapajoissa käytössä on ollut kuljetettava ipad-laukku, joka sisälsi 12 ipadia 11. Mediapajojen suunnittelu Suunnittelutyössä tärkeintä on, että valitut appsit eli pienoisohjelmat tunnetaan riittävän hyvin. Siksi niitä on testattava hyvin ennen mediapajojen aloittamista. Ohjaajan kannattaa käydä läpi appsien ominaisuudet ja etenkin se, miten sisältöä tuotetaan, miten se tallennetaan ja miten se poistetaan. Työpajaa varten täppäriin voi asentaa esimerkiksi seuraavat appsit: piirrosohjelma (esim. Drawing Free) valokuva/videokuva-kamera (löytyy vakiona ipadista) animaatio-ohjelma (esim. imotion HD ja Puppet Pals HD) sarjakuvaohjelma (esim. Strip Design) videoeditointiohjelma (ei välttämättä vaadi editointitaitoja esim. Videolicious, joka saa videon editoimaan itse itsensä ) 10 Kts. esimerkiksi Sormeilua - Vinkkejä, ideoita ja tietoa ipadin hyödyntämisesta oppimisessa ja opetuksessa 11 Lue lisää ipad-laukusta:

7 6 Lisäksi hyviä lisävälineitä ovat ajanotto-apps (SandTimer), Muistio (vakiona ipadissa) ja musiikintekoapps (esim. Bloom HD, joka toimii hyvänä purkutyövälineenä). Osa appseista on maksullisia, osa maksuttomia. Nekin, jotka ovat maksullisia, ovat yleensä hyvin edullisia (n. 1-3 euroa). Maksamalla saa perusominaisuuksien lisäksi ekstraa. Esimerkiksi Videolicious-ohjelman maksuton versio mahdollistaa minuutin mittaisten videoiden tekemisen, kun taas maksullisilla versioilla voi tehdä rajattomasti pitkiäkin videoita. Puppet Pals HD-apps puolestaan ilmaisena mahdollistaa rajatun hahmogallerian käytön, maksullisena versiona hahmoja saa ladattua useita kymmeniä. Mediapajojen kesto on 3-4 tuntia. Jos ryhmässä on 3-5 osallistujaa, riittää työlle kolme tuntia. Isompi ryhmä vie aikaa neljä tuntia ryhmäytymisineen ja purkuineen. Täppärin akunkesto on hyvä, yhden mediapajan aikana akku kuluu niin, että sitä on jäljellä n. 70 %. Tilavaatimukset mediapajalle eivät ole kovin suuret. Riittää, että käytössä on tuoleja ja pöytiä. Lisäksi, vaikka työtä tehdään sähköisillä välineillä, on tarvetta usein ihan tavalliselle paperille ja kynille. Animointia varten kannattaa myös hankkia figuureja esimerkiksi kirpputoreilta ja lelukaupoista. Koska osallistujat ovat alaikäisiä, on etukäteen varmistettava, että vanhemmat antavat luvan pajoissa tehtyjen mediaesitysten julkaisuun. Myös lapsilta itseltään on varmistettava viimeistään pajan lopussa, haluavatko he omia töitä julkaistavan verkossa vai ei. Mediapajojen ohjaaminen Mediapajojen ohjaamisessa tärkeintä on joustavuus. Kaikki tehtävät eivät toimi kaikenlaisten lasten kanssa. Ohjaajan on hyvä myös olla valmis vaihtamaan tehtävän suuntaa, jos tehtävä ei toimi halutulla tavalla. Ohjaajan kannattaa varmistaa, että jokainen löytää oikean appsin ja osaa sitä käyttää halutulla tavalla. Pienen ryhmän kanssa tämä on helppoa, suuren ryhmän kanssa kannattaa sanoa jo etukäteen, että jos on ongelmia, voi pyytää apua ohjaajalta tai muilta pajan osallistujilta. Lapsen mielenkiinto keskittyy pelkästään täppäriin silloin, kun se on auki. Siksi on tärkeää ohjata heti pajan alussa, että kun ohjaaja antaa ohjeita, laitetaan täppäri siksi aikaa kiinni. Yksi hyvä tapa rauhoittaa varsinainen työskentelyaika työskentelylle on antaa pajan alussa viiden minuutin leikkiaika, jolloin täppäriä saa testata ja kokeilla miten kukin haluaa. Ohjaajalla on hyvä olla oma täppäri käytössä, jolloin hän voi täsmentää ohjeita näyttämällä omalta täppäriltä mitä on tarkoitus tehdä. Ohjaajan ei kannata käyttää turhaan aikaa täppärin ja appsien ominaisuuksien esittelyyn. Täppäri on niin helppokäyttöinen, että perustoiminnot opitaan nopeasti kuin itsestään. Kannusta lapsia auttamaan toisiaan, jos täppärin kanssa tulee ongelmia. Asiat, joista on hyvä muistuttaa on äänen säätely; etenkin animaatio- ja videoharjoituksissa kannattaa varmistaa, että äänet ovat täysillä. Ääninappi sijaitsee täppärin sivureunassa. Lisäksi ohjaaja muistuttaa töiden tallentamisesta. Muistuta myös, että

8 7 pajoissa toimitaan vain etunimillä lasten henkilötietojen suojaamiseksi. Mediaesityksiin ei siis kirjoiteta sukunimeä. Toisinaan ryhmän jäsenet joutuvat odottelemaan toisia. Tällöin on hyvä keksiä jotakin välitekemistä. Hyvä tapa saada ryhmä aktiiviseksi väliajoilla on antaa osallistujien kuvata tekemistä dokumentaarisesti. Samalla tulee harjoiteltua kuvasommittelua ja kuvakokojen eroja. Jos paja järjestetään kirjastossa, voi kirjaston henkilökunta koota aiheeseen sopivia kirjoja sivupöydälle, jolloin tauoilla voi tutustua niihin. Kolmen, neljän tunnin mediapaja on urakkana sellainen, että lapsille tulee helposti nälkä ja jano. Tämän vuoksi olisi hyvä, että tauoilla on mahdollista myös syödä pientä välipalaa. Pajan lopussa ohjaaja käy osallistujien kanssa loppukeskustelun, jonka aikana voi kerätä palautetta pajasta. Samalla on hyvä varmistaa, että mediaesitysten julkaisu netissä sopii kaikille. Jos joku ei halua esityksiään julkaistavan netissä, kannattaa täppäri tyhjentää niiltä osin vaikka saman tien. Mediapajan ohjaaja kohtaa mediapajoissa monia mielenkiintoisia tilanteita, jotka liittyvät oppilaiden arjen mediakulttuuriin ja sen käsittelyyn. Hyvä mediakasvattaja ei kauhistele, arvota eikä arvostele oppilaiden mediamaailmaa, vaan pyrkii keskustelun kautta avaamaan lapselle useita näkökulmia aiheeseen. Tärkeää on, että mediakokemuksia tulee käsiteltyä ja puhuttua auki, sillä monissa kodeissa ja kouluissa tätä keskustelua ei käydä lainkaan. Mediapajojen purku Mediapajojen purkuun pajatyöskentelyn jälkeen kuluu melko paljon aikaa. Varminta on, että jokainen täppäri käydään käsin läpi: ohjelmat avataan, poistetaan esim. piirrosohjelmaan jääneet piirrokset ja tallennetaan tarvittaessa sisältöjä Kuvat-albumiin. Tämän jälkeen sisällöt puretaan tietokoneelle siten, että jokainen ipad on laukussa piuhan päässä kiinni. Helpointa on, jos ohjaajan käytössä on Mactietokone tällöin sisällöt voi purkaa ja lajitella esim. ImageCapture-ohjelmalla. Ohjelmalla voi poistaa tarpeettomat sisällöt ja tallentaa koneelle säilytettävät sisällöt. Myös PC:llä purku onnistuu tiedostonhallinnan kautta. Täppäreitä voi myös purkaa yksitellen, joskin se vie paljon enemmän aikaa. Purkua kannattaa ehdottomasti kokeilla pajaa suunnitellessa ja kokeilla, kuinka se sujuu kaikista helpoiten. Purkamisen jälkeen on mietittävä, julkaistaanko töitä jossakin verkkotilassa. Mediapajojen sisällöt julkaistiin tässä hankkeessa Vimeo-videonjako-ohjelmassa sekä Eduforum.fi-alustan blogissa. Kuvien ja videoiden julkaisun mahdollisuudet kannattaa miettiä etukäteen. Julkaisu verkossa tuo mukanaan paljon vastuuta ohjaajalle, jolloin esimerkiksi tekijänoikeusosaaminen korostuu. Kaikkein helpoimmalla pääsee, jos töitä ei julkaista missään. Toisaalta, julkaiseminen netissä oli osa MinäIte-hankkeen mediakasvatuksellista ydintä, joka myös pakotti ryhmän pohtimaan nettijulkaisun seurauksia. Lapset voivat itse julkaista töitään; esimerkiksi tilassa, jossa on wlan-verkko, voi sisältöjä lähettää suoraan sähköpostiin tai julkaista töitä erilaisissa verkkofoorumeissa (esim. Facebook, YouTube). Toisaalta on mahdollista, että ohjaaja julkaisee työt pajan jälkeen esimerkiksi blogissa tai videosivustolla. Purkamisen ja julkaisun jälkeen laitteet tyhjennetään. On hyvä huomata, että vaikka työt poistaa ipadilta, on jokainen laite käytävä vielä erikseen läpi, jotta erilaiset luonnokset ja puoliväliin jääneet kokeilut saadaan poistettua ennen seuraavaa pajaa. Kahdentoista täppärin tarkastuskierrokseen menee noin puoli tuntia. Lopuksi täppärit pistetään lataukseen seuraavaa pajakertaa varten.

9 8 Pajan järjestäminen käytännössä Mediapajan järjestämiseen tarvitaan rauhallinen tila, jossa on pöytiä ja tuoleja työskentelyä varten. Osallistujilla olisi oltava mahdollisuus kuljeskella tilan ulkopuolella, myös kirjaston muissa tiloissa sekä vaikka piha-alueilla. Mediapajan ohjaaja tulee paikalle riittävän ajoissa järjestääkseen tilan ryhmätyöhön sopivaksi. Neuvottelupöytä-tyyppinen asettelu sopii työskentelyyn parhaiten. Tarvikkeiksi riittää ipadien lisäksi kynät, paperipino sekä inspiroivat animointihahmot, jos pajassa toteutetaan animaatioita. Kun osallistujat saapuvat: Jokainen ryhmä on omanlaisensa. Ota riittävästi aikaa ryhmään tutustumiseen ja ryhmäyttämiseen niin, että kaikilla on mukavaa pajan aikana. Harjoituksia voi muokata sen mukaan, mikä on ryhmän koko ja kiinnostus. Ole valmis vaihtamaan suunnitelmaa, jos tehtävä ei toimi. Osallistujat voivat olla taidoiltaan hyvin eritasoisia. Huolehdi, että jokainen osaa käyttää laitetta ja ohjelmia, kun tehtäviä lähdetään toteuttamaan. Toisin kuin vaikkapa tietokonetta, ipadia on vaikea saada niin sekaisin että se menisi tilttiin kokeilemisesta. Huolehdi, että kaikilla osallistujilla on hyvä olla. Vaikka pajatyöskentely on vapaata eikä tarkoitus ole koulumaisesti opettaa mitään, on ohjaajalla silti oltava jämäkkä asema ryhmän vetäjänä. Ohjaajan on etukäteen hyvä miettiä tietyt säännöt, jotka sopivat ryhmätilanteisiin. Esimerkiksi näin: Pajassa tehtäviin videoihin ja animaatioihin ei saa sisältyä väkivaltaa Mediaesitysten pituus on maksimissaan yksi minuutti (tällä mahdollistetaan se, että kaikkien esityksen tulevat katsotuksi eikä kenenkään esitys ole liian pitkä) Kun ohjaaja antaa ohjeita, osallistujat kuuntelevat niin että oma täppäri on kiinni Ennen tehtävien aloittamista: Kerro, mikä on pajapäivän tavoite Kysele vähän, mitä lapset ovat tehneet ipadilla ja kuinka moni on sitä joskus käyttänyt. Näytä perusnäppäimet ipadista: koti-nappi, ruudun sulkemis-nappi sekä ääninappi. Äänet voi laittaa valmiiksi täysille. Näytä myös, miten ipad saadaan pystyyn irtokansien avulla esim. animointia varten. Muistuta, että kun jaat ipadit, on käsissä kallis laite, jota käsitellään varoen. ipadia ei saa kolautella, tiputtaa tai muuten käsitellä varomattomasti. Jaa ipadit, tarkistakaa, että jokainen osaa käyttää padin perustoimintoja. Muistuta tarvittaessa yleisistä käyttäytymissäännöistä.

10 9 Lämmittelytehtävät Näitä lämmittelytehtäviä voi tehdä yhden tai useamman, riippuu ryhmästä ja käytössä olevasta ajasta. Hyvä ryhmäytys ottaa huomioon jokaisen yksilön, tutustuttaa osallistujat toisiinsa ja lisää luottamusta osallistujien välillä. Näissä lämmittelytehtävissä on otettu myös huomioon, että jokainen pääsee kokeilemaan täppäriä ennen varsinaista työpajatoimintaa. Lämmittelytehtävät on mukavinta toteuttaa ringissä istuen esim. lattialla tai tuoleilla. 1. Nimiruno Tavoite: Osallistujat tutustuvat itseensä ja toisiinsa Työväline: Piirrustusohjelma Drawing Free (tai vastaava, kts. kuva) Avatkaa Drawing Free. Valitkaa ohut kynä ja jokainen voi valita haluamansa värin. Pyydä osallistujia nostamaan täppärin pystypäin ja kirjoittamaan nimensä vasempaan laitaan ylhäältä alas ja kirjoittamaan itseään kuvailevan sanan tai lauseen jokaisesta nimensä kirjaimesta lähtien. Kirjoittaa voi vaikkapa perheenjäsenistä, harrastuksista, lemmikeistä, luonteenpiirteistä tai siitä mistä pitää tai ei pidä. Mielikuvitusta saa käyttää vapaasti. Kun kaikki ovat valmiina, käydään nimikierros jolloin jokainen kertoo itsestään kirjoittamiensa sanojen perusteella. Esimerkiksi Anna on avulias, hänen isosiskonsa on Nelli, hän pelaa jalkapalloa ja on keväisin allerginen koivun siitepölylle: A vulias N elli N appulakengät A llergia (Tehtävän inspiraationa: Mannerheimin Lastensuojeluliitto - Mä oon jees-aineisto 12 ) 2. Minä pidän Tavoite: Osallistujat tutustuvat itseensä ja toisiinsa Työväline: Piirrustusohjelma Drawing Free (tai vastaava) Avatkaa Drawing Free. Valitkaa ohut kynä ja jokainen voi valita haluamansa värin. Pyydä osallistujia piirtämään täppärille asia, josta pitää ja joka alkaa samalla kirjaimella kuin oma nimi. Esim. Henna piirtää Hevosen. Tämän jälkeen käydään nimikierros, jossa aina seuraava muistelee edellisten nimet ja pitämisen kohteen: Tässä on Onni, joka tykkää oravista ja minä olen Pipsa ja pidän pirtelöstä. Ohjaa- 12 MLL Mä oon jees! Aineisto itsetuntemuksesta tukioppilaille. Saatavilla:

11 10 jan kannattaa olla viimeisenä, jolloin hän myös oppii kaikkien nimet ja myös huomioi jokaisen osallistujan heti pajan alussa. 3. Lämmitellään väreillä Tavoite: Osallistujat tutustuvat itseensä ja toisiinsa Työväline: Piirrustusohjelma Drawing Free (tai vastaava) Kerro, että tutustumme toisiimme käyttämällä värejä. Värien avulla kerrotaan, millaisia tunteita olemme kokeneet päivän aikana. Jos työpaja on aamulla, kannattaa pohtia mieluummin edellistä päivää. Avatkaa Drawing Free. Pyydä osallistujia pohtimaan, millainen aamu/edellinen päivä heillä on ollut. Mitä asioita he tekivät, mitä kivaa tapahtui, entä tapahtuiko jotain ikävää? Mille tuntui: olitko iloinen, surullinen, väsynyt tai yllättynyt jostakin? Mikä väri kuvaisi aamuasi/eilistä parhaiten? Pyydä osallistujia maalaamaan piirrosohjelmalla kankaalle sellaisella maalilla, joka kuvaa aamua/edellistä päivää kaikista parhaiten. Muistuta, että tässä ei ole oikeita eikä vääriä värejä tai vastauksia, vaan jokaisen päivä on yksilöllinen kokemus. Moni lapsi haluaa käyttää väriä, joka kuvaa esimerkiksi oman lemmikkieläimen väriä tai käyttää omaa lempiväriä voit painottaa, että nyt mietitään ennen kaikkea tunteita. Voit vinkata esimerkinomaisesti, miten väreillä voi kertoa omista tunteista: Keltainen iloinen, aurinkoinen, kiva Punainen vihainen, kiukkuinen, hullaantunut Musta synkkä, surullinen Harmaa väsynyt, ei oikein mikään olo Sininen tasapainoinen, tavallinen Kun jokainen on valinnut värinsä, käydään nimikierros. jokainen kertoo nimensä, näyttää värin ja kertoo millainen aamu/eilinen hänellä on ollut. Ohjaaja voi kysyä myös lisäkysymyksiä. Huomaa, että tunteista puhuminen voi olla vaikeaa joillekin lapsille. (Tehtävän inspiraationa Opetushallitus Tunteesta tunteeseen- aineisto 13 ) 4. Jatkopiirros Tavoite: Osallistujat harjoittelevat yhdessä tekemistä Työväline: Piirrustusohjelma Drawing Free (tai vastaava) Ohjaaja avaa omaan täppäriinsä piirros-ohjelman. Tarkoituksena on tehdä yhdessä kuva, mutta kukaan ei vielä tiedä, mikä kuva siitä tulee. Täppäri laitetaan kiertoon siten, että: 1. Ensimmäisenä oleva piirtää yhden viivan ja ojentaa laitteen seuraavalle. Tämä puolestaan piirtää kuvaan yhden viivan lisää ja ojentaa laitteen taas eteenpäin. Tätä jatketaan niin pitkään kun laite palautuu ohjaajalle. Ohjaaja voi kysyä, mitähän kuva mahtaa esittää. 13 Kyllikki Kerola, Sari Kujanpää & Anja Kallio. Tunnetaitojen oppimateriaali kasvatukseen ja erityiskasvatukseen. Saatavilla:

12 11 2. Seuraavalla kierroksella jokaisella piirtäjällä on oikeus piirtää kaksi viivaa. Laite kiertää ympyrää. Lopuksi ohjaaja kysyy, mitä kuva esittää nyt. Jos kuva ei esitä vielä mitään, voidaan tehdä kolmas kierros, jolloin jokaisella on kolme viivaa käytössä. Tehtävän lopussa tarkastellaan mille kuva näyttää. Kerro, että työpajassa tehdään paljon yhdessä, eikä kukaan vielä tiedä lopputuloksia tämä oli siis esimerkki siitä, millaista pajatyöskentely on. Jokaisella osallistujalla on pajassa paikkansa, roolinsa ja tehtävänsä. 5. Täppäri-pictionary Tavoite: Lämmittely ja hauskanpito sekä laitteen hallinnan harjoitteleminen Tarvikkeet: liite 1 kopioituna Työväline: Piirrustusohjelma Drawing Free (tai vastaava), Best Sand Timer-apps Jaa osallistujille liite 1 leikattuna siten, että jokainen saa yhden lapun. Lappua ei saa näyttää muille. Jos lapsi ei tiedä, mitä sana tarkoittaa, hän voi vaihtaa sen. Kun jokaisella on sana, avatkaa piirrosohjelma. Tehdään kierros, jossa yksi piirtää ja muut yrittävät arvata mitä piirros esittää. Aikaa piirroksen tekemiseen on yksi minuutti. Muistuta, että koska aika tiimalasissa kuluu nopeasti, ei kannata jäädä tekemään yksityiskohtia. Piirtäjä ei saa puhua eikä kirjoittaa sanoja, mutta voi halutessaan käyttää symboleita ja kuvioita. Pyydä heitä pohtimaan, miten kaikista helpoiten he saisivat selitettyä kuvan avulla oman sanansa sisällön. Muistuta myös, ettei tehtävässä ole kyse siitä, kuka piirtää parhaiten vaan kyse on leikistä, jossa tarvitaan paljon hoksottimia. Kerro että jokainen sana liittyy jotenkin mediaan. Voit varmistaa, että osallistujat ymmärtävät sanan media, esim. kysymällä mitäs se media oikein onkaan teidän mielestä tms. Kun lapsi aloittaa piirtämisen, käännä tiimalasi ylösalaisin. Jos kukaan ei ole arvannut, voi piirtäjä sen kertoa lopuksi. Vuoro siirtyy seuraavalle. 6. Hassut naamat Tavoitteet: Hauskanpito, laitehallinnan harjoittelu Työväline: Photo Booth-kuvanväännin apps Pyydä osallistujia avaamaan Photo Booth-ohjelma ja kääntämään täppäri vaaka-asentoon. Pyydä heitä asettautumaan niin, että oma naama näkyy keskimmäisessä kuvassa sopivan kokoisena. Pyydä heitä katsomaan kameraan. Lähdetään ottamaan kuvasarjaa annettujen ohjeiden mukaan: 1. Klikkaa sanaa venytys ja ota itsestäsi kuva, jossa haukottelet oikein makeasti. Kuva syntyy, kun painat alareunassa olevaa pientä kamerasymbolia. Takaisin valikkoon pääset vasemman alareunan napista, jossa on pyörteen kuva. 2. Klikkaa sanaa pyörre ja ota itsestäsi kuva, jossa olet todella murheellinen ja surullinen. 3. Klikkaa sanaa puristus ja ota itsestäsi kuva, jossa olet hurjan iloinen. Pyydä jokaisen kuvan jälkeen kääntämään täppärit ringin keskelle. Naurakaa itsellenne ja toistenne hassuille kuville. Voitte ottaa myös kaverikuvia eri kuvanvääntimillä.

13 12 7. Kiinnitä huomio yksityiskohtiin Tavoite: Hauskanpito ja ryhmätyötaitojen herättely Työväline: Kamera HUOM. Tässä tehtävässä on hyvä olla kaksi ohjaajaa, joista toinen jää tilaan ja toinen menee ulkopuolelle ryhmän kanssa. Kaksi osallistujaa saa käteensä täppärin ja heille opastetaan, miten sillä otetaan valokuva. Ohjaaja pyytää ottamaan kuvan jostakin tilan yksityiskohdasta niin, ettei kuvasta arvaa, mistä kohden tilaa se on otettu. Koko ryhmä poistuu tilasta, tilaan jää vain kuvaajat, jotka ottavat kuvan. Kun kuva on otettu, muu ryhmä päästetään takaisin tilaan ja kuva näytetään kaikille. Tämän jälkeen nuuskitaan tilaa ja koetetaan löytää kyseinen yksityiskohta tilasta. Sitten on seuraavan parin vuoro, kunnes jokainen on päässyt kuvaamaan. 8. Mielikuvitus liitämään Tavoite: Kuvallisen ajattelun herättely, montaasin käsite Työväline: Kamera Pyydä jokaista avaamaan kamera, ja ottamaan kuva jostakin kiinnostavasta asiasta tai esineestä jonka he näkevät ympärillään. Se voi olla myös vaikka kaverin käsi tai korva, kunhan se on sellainen josta saa jotakin selvää. Tähän ei tarvitse käyttää paljoa aikaa. Tulkaa rinkiin ja asettakaa kolme täppäriä vierekkäin. Pyydä miettimään, että jos kuvat olisivat tarinan kuvitusta, mitä tarinassa tapahtuu. Tehtävä vaikeutuu, jos kuvista ei saa tehdä tarinaa vain ketjuttamalla sanoja peräkkäin, vaan jokaisesta kuvasta on tehtävä lause. Mielikuvitusta tarvitaan, jotta tarina lähtee syntymään. Kerro, että ihmisen aivot toimivat näin automaattisesti: kun meille näytetään kuvia peräkkäin, aivot alkavat rakentaa automaattisesti tarinaa. Elokuvan kielellä kyse on montaasista, eli kuvien rinnastamisesta, joka tuottaa automaattisesti jonkinlaisen käsityksen tapahtumien kulusta. Kun tarina alkaa syntyä, pyydä yhtä osallistujista ottamaan täppäri pois ja seuraavaa laittamaan kuvansa siihen kohtaan tarinaa kun parhaaksi näkee. Miten tarina muuttuu? Käykää läpi kierros, jossa jokainen saa muuttaa tarinaa omalla kuvallaan. 9. Päänsisäinen kuva Tavoite: Kuvaamisen perusteiden (kuvakulman, rajauksen) harjoittelu, lämmittely Muodostakaa parit, joissa toinen henkilö on kamera ja toinen kuvaaja. Kamera on kiinni (eli silmät suljettuina) niin kauan, että kuvaaja on vienyt kameran kuvauspaikkaan, valitsee kuvauskohteen ja voi halutessaan esim. laskea kameraa (laittaa kameran istumaan maahan), kääntää sitä (kääntää päätä) ja niin edelleen. Kun kuvaaja antaa luvan, kamera avaa ja sulkee toisen silmänsä (kuin kameran suljin) eli ottaa kuvan. Silmät suljettuina kuvaaja vie kameran takaisin ja käydään läpi, mitä kukin kamera on tallentanut. Kuvaaja voi kertoa omista taiteellisista ratkaisuistaan ja myös siitä, mistä tämä kuva on otettu. (Tehtävän inspiraatio: Kamerakynäpakka 14 ) 14 Ismo Kiesiläinen, Jukka Haveri, Pasi Ylirisku ja Tommi Nevala. Kamerakynäpakka. 52 ideaa opetukseen. Saatavilla:

14 13 Varsinaiset pajatehtävät Pajatehtävien taustalla on kolme teesiä, joita pyritään tuomaan esiin tehtävien kautta: 1. Sinussa on paljon hyvää. Meissä jokaisessa on paljon hyvää. 2. Olet ainutlaatuinen, niin kuin meistä jokainen. Kaikki olemme erilaisia, ja se on rikkaus. 3. Olet hyvä ja arvokas sellaisena kuin olet. Jokainen pajatehtävä on testattu ryhmän kanssa. Tehtäviä voi ja kannattaakin muovata ryhmän mukaan. Yhden tehtävän pituus riippuu ryhmän koosta ja sen etenemisrytmistä. Useimmiten neljän tunnin pajatyöskentelyn aikana ehditään tehdä kaksi isompaa tehtäväkokonaisuutta. 1. Muodonmuutos Tavoite: Oman kuvan käsittelyn kokeileminen, kuvankäsittelyn etiikan ja oman identiteetin pohtiminen Työväline: Kamera ja Doodle Buddykuvankäsittely apps (kts. kuva) Vinkki: Tämä tehtävä sopii hyvin rauhoittavaksi välitekemiseksi tai pajan loppuosaan. Lähdetään ottamaan kuvia, siten että luovutetaan oma täppäri kaverille, joka ottaa siitä tarkan kasvokuvan Kamera-appsilla. Kuvia voi ottaa useampia. Taustan kannattaa olla mahdollisimman vaalea ja väritön. Kuvassa ei tarvitse olla mitään erityistä ilmettä, mieluummin päinvastoin. Avatkaa Doodle Buddy-ohjelma. 1. Etsi kuvasi painamalla nappia, jossa on risti/nolla-pelin kuva. Kun sitä klikkaa yläreunassa on Photos-nappi. Paina sitä. 2. Paina sanaa Camera Roll ja valitse esiin tulevista kuvista mieluinen. 3. Tehkää ohjelmalla kuvaan muodonmuutos. Se voi olla pieni tai iso muutos, esim. vaihda silmien väriä, värjää huulia jne. Voit halutessasi ohjata lapsia esimerkiksi suunnittelemaan supersankarinaamion itselleen. Ohjelma on kuvakäsittelyyn melko kömpelö, mutta piirtäminen toimii ennen kaikkea rauhoittavana taustatekemisenä tärkeälle keskustelulle. Tallenna kuva painamalla jakoavainta ja klikkaamalla Save to Photo Album. 5. Esitelkää kuvat toisillenne. Keskustelkaa kuvien käsittelyn ja esittelykierroksen aikana: Kuinka moni teistä on käsitellyt valokuvia? Mitä olette niille tehneet? Mitä teidän mielestä kuville saa tehdä? Entä mitä niille ei saa tehdä? Kuvankäsittelyn avulla voidaan muuttaa kuva ihmisestä aivan toiseksi kuin mitä hän oikeasti on. Mitä kaikkea kuvankäsittelyohjelmilla tehdään esimerkiksi lehdessä? Voit kertoa, että jo-

15 14 kaisen lehden kannessa olevia kuvia on käsitelty jollakin tavalla. Tavallisia sanomalehtikuviakin käsitellään esimerkiksi vaalentamalla sekä vahvistamalla värejä. Räikeimmillään kuvankäsittelyssä laihdutetaan ihmisiä, muutetaan heidän ihonsa virheettömäksi ja valkaistaan hampaat. Mitä mieltä osallistujat ovat siitä? Miltä oman kuvan käsittely tuntuu? Miksi oman kuvan katsominen tuntuu joskus nololta? (Yleensä valintaprosessissa etenkin tytöiltä kuuluu, että yök mä näytän ällöttävälle.) Millaisia kuvia julkaisette itsestänne mieluiten? Mitä tarkoittaa yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? Mitä kannattaa muistaa nettiin laitetuista kuvista? 2. Salatut koodit Tavoite: Kirjastoon tutustuminen, ympäröivien mediaviestien havainnoiminen ja katseen kiinnittäminen medioituneeseen ympäristöön. Työvälineet: QR-reader (kts. kuva) ja Kamera Tehtävän valmistelut: Kopioi liite 2. Jokainen koodi on omalla isolla A4:lla, pienemmät koodit hukkuvat helposti kirjastotilaan. Kiinnitä koodit teipillä suhteellisen näkyvästi seuraaviin paikkoihin. 1. Salainen koodi 1: lehtihyllyyn 2. Salainen koodi 2: nuorille suunnatun kirjallisuuden hyllyyn 3. Salainen koodi 3: tuloaulaan tai paikkaan, josta löytyy paljon kuvia, mainoksia, logoja, opasteita ja niin edelleen. Tehtävän anto: Avatkaa ipadilla ohjelma QR-reader. QR-reader on ohjelma, jolla luetaan QR-koodeja (kuva ohessa). Voitte harjoitella koodien lukemista oheisen harjoituskoodin avulla. Osoita ipadin kameralla koodia. Ohjelma ilmoittaa skannaavansa koodia. Kun koodi on skannattu, salainen viesti ilmestyy ruudulle. Kerro, että kirjastoon on piilotettu kolme salaista koodia. Ne on kiinnitetty ympäri kirjastoa. Osallistujien tehtävänä on löytää koodit, lukea ne ja tehdä se, mitä viestissä sanotaan. Tehtävän voi tehdä yksin tai pareittain. Kahdella ensimmäisellä tehtävärastilla otetaan valokuva. Huolehdi, että jokainen osaa käyttää Kameraappsia. Aikaa tehtävän tekemiseen on minuuttia, jonka jälkeen palataan pajatilaan tehtävänpurkuun.

16 15 Käydään läpi pajatilassa lasten ottamia valokuvia tehtävä kerrallaan: 1. Lehtihylly. Koodin viesti: Etsi hyllystä lehti, jossa on mainoksia. Etsi mainos, jossa on hymyilevä lapsi, kaunis nainen tai jokin eläin. Ota mainoksesta kuva. Katsokaa kuvia, joita lapset ovat ottaneet lehtien kansista. Millaisia asioita mainoksissa mainostetaan? Kerro, että on tutkittu että jos mainoksessa on hymyilevä lapsi, kaunis nainen tai jokin söpö eläin, kuluttajat ostavat tuotteen suuremmalla todennäköisyydellä. Kysy osallistujilta mistä se voi johtua. Millaisia asioita mainoksissa mainostetaan? Onko mainoksessa olevalla henkilöllä tai eläimellä mitään tekemistä mainostettavan asian kanssa? Kerro, että naisilla, lapsilla ja eläimillä yritetään usein kaupata vaikka minkälaisia tuotteita, esimerkiksi kissanruokaa ja autoja. Yrittäkää muistella yhdessä televisiomainoksia, joissa on tapahtunut juuri näin. 2. Nuorten kirjahylly. Salattu koodi: Etsi kirja, jonka kansikuva houkuttelee lukemaan. Ota siitä kuva. Millaiset kuvat ja värit saavat juuri sinut kiinnostumaan kirjasta? Katsokaa jälleen osallistujien ottamia kuvia. Tarkastelkaa, millaiset asiat kiinnittävät eri osallistujien huomion kirjahyllyllä. Ovatko osallistujien valinnat samanlaisia vai aivan erilaisia? Osallistujien tuomat kuvat ovat luultavasti erilaisia, joten niistä on helppo jutella. Kerro, että katsomanne kuvat ovat mainoksia. Kirjan kansikin on siis mainos, joka houkuttaa, hätkähdyttää ja herättää lukijan kiinnostuksen. Jopa puolet ostopäätöksistä tehdään kannen kuvaan perustuen. Tuliko yllätyksenä, että kirjan kansi on mainos? Kun katsotte ottamaanne kuvaa, näettekö yhtymäkohtia muuhunkin median kulutukseen, esimerkiksi jännityskirjan valinneet: kiinnittääkö jännitys- ja seikkailuaiheiset julisteet, elokuvat ja pelit teidän huomio muutenkin? 3. Aulatila. Salattu koodi: Pysähdy ja katsele ympärillesi. Laske, montako kuvaa, opastetta ja mainosta näet ympärilläsi. Kysele, kuinka monta mainosta, opastetta ja kuvaa osallistujat näkivät. Pysyivätkö he mukana laskuissa? Kerro, että ihminen kohtaa satoja, jopa tuhansia media- ja mainosviestejä päivittäin. Näistä joudumme seulomaan ne, jotka ovat oikeasti kiinnostavia ja tarpeellisia. Media on siis ympärillämme jatkuvasti. Voitte tutkia tilaa, missä pajaa pidetään. Onko siinä huoneessa mainoksia, kuvia, julisteita? Onko jollain päällään merkkivaate tai vaikkapa lippis, jossa on jokin mediaviesti? Lisävinkki: Voit itse tuottaa mediapajaan lisää salaisia koodeja tuottamalla niitä generaattorilla, esim.

17 16 3. Sekoilevat roolit Tavoite: Omien roolien pohtiminen ja rooliodotusten tiedostaminen sekä käsittely Työvälineet: Puppet Pals HD apps (kts. kuva) Valmistelut: Lataa täppärille riittävä määrä hahmogallerioita tilassa, jossa on langaton verkkoyhteys. Pohtikaa aluksi, mitä tarkoitetaan, että ihmisellä on erilaisia rooleja. Roolit ovat käyttäytymismalleja, jotka vastaavat tiettyihin odotuksiin ja normeihin. Millaisia erilaisia roolien mukaisia odotuksia luodaan tytöille ja pojille? Tyttöihin perinteisesti liitettyjä ominaisuuksia ovat esimerkiksi hoivaavuus, kiltteys, passiivisuus ja rauhallisuus kun taas pojat ovat voimakkaita, aggressiivisia ja aktiivisia. Pohtikaa, miten pitäisi käyttäytyä, harrastaa ja pukeutua mahtuakseen tytön ja pojan tai yleisesti lapsen rooliin. Mitä mieltä osallistujat ovat rooliodotuksista? Millaiset roolit ovat osallistujien mielestä ärsyttäviä? Mitä osallistujat ajattelevat sanonnoista Pojat ovat poikia ja Hän on kympin tyttö. Millaisia rooliodotuksia osallistujat ovat kokeneet esimerkiksi koulussa ja harrastusten parissa? Lähdetään rakentamaan pieniä nukketeatteriesityksiä, joissa leikitään rooleilla. Tehtävässä toteutetaan minuutin mittainen esitys, jossa roolit menevät sekaisin ja hahmot toimivatkin aivan kummallisesti, päinvastoin mitä voisi kuvitella. Osallistujat voivat itse tehdä itsestään hahmoja ja laittaa heidät seikkailemaan outojen, piirrettyjen hahmojen kanssa. Tehtävä toteutetaan pareittain tai pienryhmissä. Aivan aluksi varmista, että äänitys toimii hyvin. Äänitysnappi on täppärin sivureunassa (musta, leveä palkki) 1. Tutustukaa aluksi PuppetPals HD-ohjelman hahmogalleriaan, painamalla Press to Start ja selaamalla hahmoja. Valitkaa yksi hahmo, jonka kanssa syntyy mehevä tilanne. Sulkekaa PuppetPals valinnan jälkeen. 2 Kohtauksessa esiinnytte ryhmänä/pareina ja kohtaatte valitun hahmon. Tehkää suunnitelma, mitä kohtauksesta tapahtuu. Miten se alkaa, mitä tapahtuu ja miten kohtaus päättyy? Mitä teette ja miten toimitte. 3. Ottakaa toisistanne Kamera-appsilla valokuvat (kokokuva) sellaisessa asennossa, joka sopii esitettävään kohtaukseen. Ottakaa kuva myös tilasta, jossa kohtaus tapahtuu. 4. Jokaisen ryhmän käytössä on yksi täppäri, muut voidaan sulkea siksi aikaa. Avaa Puppet Pals HDapps. Paina Press to start. 5. Paina kohtaa Add Actor from Photo. Valitkaa valokuvat, ja käsitelkää ne niin, että ne sopivat tarinaan. Hahmo leikataan sopivan kokoiseksi leikkaamalla se sormella ääriviivoja pitkin: paina Cut, ympyröi sormella alue, jonka haluat säilyttää ja hyväksy leikkaus painamalla Accept. Valitse tarinaan ryhmän

18 17 jäsenet sekä valittu hahmo. Oikeassa reunassa olevassa palkissa näet, miten hahmot asettautuvat kuvaruudulle. Voit siirtää hahmoja etu- ja taka-alalle, jos haluat. Kun olet tyytyväinen, paina Next. 6. Valitse tapahtumapaikka. Painamalla Add backdrop from photo saat otettua kuvan vaikkapa kirjastosta tai pihalta. Tarinaan voi valita useampia tapahtumapaikkoja, joita voi näyttämö-näkymässä vaihdella vetämällä yläreunassa roikkuvia tupsupäisiä naruja. Kun olet valmis, paina Next. 5. Näet näyttämön, jossa tarina syntyy. Vasemman alareunan vivusta voit määritellä, miten isona ruutu näkyy suunnitteluvaiheessa. Harjoitelkaa kohtaus, jotta se menee sujuvasti. Jokainen liikuttelee omaa hahmoaan ja tietysti myös valittu piirroshahmo liikkuu ja puhuu. Hahmot liikkuvat ja puhuvat samalla kun niitä liikutellaan ikään kuin nukketeatterissa. Hahmon kokoa voi muuttaa painamalla hahmoa sormella ja kahden sormen avulla hahmoa voi suurentaa ja pienentää. Vaihtakaa taustakuva eli tapahtumapaikka tarvittaessa uuteen. Kun hahmon vetää pois kuvan päältä, se häviää valmiista esityksestä. Kohtaus nauhoitetaan painamalla punaista nappia ruudun yläreunassa. 6. Kohtaus tallennetaan painamalla neliön muotoista nappia ja sen jälkeen disketin kuvaa, jossa on nuoli alaspäin. Työlle annetaan nimi ja painetaan Save. Animaatio tallentuu Kuvat-kansioon. Katsotaan kaikkien tekemät työt. Pohtikaa katsoessanne seuraavia kysymyksiä: Mitä rooliodotuksia hahmoilla oli toisiaan kohtaan? Miten hahmot poikkesivat annetuista rooleista? Mistä saamme tiedon siitä, että hahmon pitäisi käyttäytyä tietyllä tavalla? (Esimerkiksi presidentin käytökseen tutustumme pääasiassa median kautta) Mitä haittaa siitä on, jos ei mahdu raameihin eli ei toimi tai esiinny niin kuin muut odottavat? Miksi meistä tuntuu oudolle, jos joku poikkeaa roolista esimerkiksi pukeutumalla oudosti tai käyttäytymällä eri tavalla kuin muut? Millaisia tunteita se herättää? Lopuksi, vahvista viestiä siitä jokainen meistä on arvokas yksilönä, eikä sen vuoksi millaisia rooliodotuksia hänelle annetaan ulkopuolelta. Se onko tyttö vai poika, ei pitäisi määrittää sitä, mitä haluaa itse tehdä. On hyvä tunnistaa itsestään rooliodotusten mukanaan tuoma paine ja pohtia, mistä nämä odotukset kumpuavat. 4. Itseilmaisua animaation keinoin Tavoite: Osallistujien itseilmaisun tukeminen, tarinan rakentamisen harjoittelu Työvälineet: figuureja, imotion HD-apps (katso kuva), Muistio Lähdetään virittelemään ajatuksia keräämällä fläpille tai taululle tekoja, ja tapahtumia joita animaatiossa voi tapahtua. Ne voivat olla hyvinkin korkealentoisia kaikki ideat on sallittu! Pyydä pareja tämän jälkeen valitsemaan yksi tapahtuma tai teko sekä figuureista sopivimmat hahmot tarinaa varten. Hahmoja valitaan kaksi. Huomioi, että tarinassa ei ole ääniä, eli tapahtuma ja tapahtumapaikka pitää tulla selviksi ilman puhetta. Pyydä osallistujia

19 18 pohtimaan, miten hahmoihin saadaan eloa ilman ääntä. Yksi mahdollisuus on työstää repliikit esimerkiksi pienille paperinpaloille, jotka kiinnitetään animaatiossa vaikkapa sinitarralla taustaseinään. Pyydä paria miettimään kolmea asiaa: miten tilanne alkaa? mitä tapahtuu? (Huom. Voit rajoittaa sisältöä esim. että animaatiossa ei saa olla väkivaltaa) miten tilanne päättyy? Kannusta osallistujia pitämään tarina hyvin yksinkertaisena, mutta tuomaan tarinaan myös joku yllätys, jotta tarina ei ole tylsä. Kun tarinan runko on mietitty, pari voi kirjoittaa tarinan ylös Muistion avulla. Ranskalaiset viivat riittävät, käsikirjoituksen ei tarvitse olla hiottu. Muistio avataan tarvittaessa yhteen täppäriin ja toiseen avataan imotion-apps. Toinen on kuvaaja ja toinen animaattori. Kuvaajan tehtävä on pitää kamera aloillaan ja painaa Capture-nappia. Animaattori puolestaan liikuttelee hahmoja tapahtumapaikalla. Jos työ tehdään ryhmässä, kannattaa huolehtia siitä, että jokaiselle on tekemistä. Tehtäviä kannattaa myös kierrättää esim. viiden minuutin välein. 1. Klikkaa New movie. 2. Kirjoita kohtaan Movie title tarinan otsikko, paina Valmis. 3. Klikkaa sanaa Manual. 4. Paina Start. Asettele täppäri asentoon, jossa sitä on helppo pitää paikallaan. Ota alkuun muutamia paikalla pysyviä, muuttumattomia kuvia (Capture-näppäimellä), jotta katsoja pääsee mukaan tarinaan. Aluksi kuvassa ei välttämättä tarvitse näkyä hahmoja. 5. Animaattori siirtää hahmoja kohti kuvaruutua aivan pienen askeleen kerrallaan. Kuvaaja varmistaa, että animaattorin käsi on poissa kuvasta ennen kuin painaa Capture. Työtä helpottaa, jos liikuttajat antavat luvan kuvata ja kuvaaja antaa luvan liikuttaa ( saa kuvata, saa liikuttaa ). Varmistakaa tarvittaessa, että repliikkilaput näkyvät ruudussa riittävän pitkän aikaa, että katsoja ehtii lukea ne. Kun animaatio on valmis, paina Stop. Ruudulle ilmestyy varmistusviesti, jota painamalla animaatio tallentuu katseluvalmiiksi. 6. Valmiin animaation nopeutta voi säädellä fps-liukuvalikon avulla Home-nappulan vierestä. Hyvä katselunopeus on yleensä 12 fps (frames per second). 7. Lopuksi animaatio tallennetaan Photo Libraryyn. Katsotaan yhdessä animaatioita. Keskustele samalla: Mille tuntuu saada kuva liikkumaan? Mikä oli animaation tekemisessä helpointa, entä mikä vaikeinta? Yllättikö joku asia? Mitä animaation tekeminen opetti median tekemisestä yleensä? Onko helppo seurata muiden tekemiä animaatioita? Mistä sai selville, mistä tarina kertoi kun kyseessä on mykkäfilmi?

20 19 5. Hyvä minä! - sarjakuva Tavoite: Omien vahvuuksien ja hyvien puolien löytäminen ja niiden ilmaisu sarjakuvan avulla Työvälineet: Strip Design-apps, Kamera Aloitetaan yhteisellä harjoituksella, joka orientoi tehtävään. Asetutaan rinkiin ja ohjaaja pyytää pohtimaan, mikä osallistuja olisi jos hän olisi 1. Väri. Pyydä myös perustelu. Olisin valkoinen, koska tykkään talvesta 2. osallistuja: Vuodenaika 3. osallistuja: Televisio-ohjelma 4. osallistuja: Soitin 5. osallistuja: Vaatekappale 6. osallistuja: Hedelmä 7. osallistuja: Jälkiruoka 8. osallistuja: Peli 9. osallistuja: Eläin 10. osallistuja: Lintu 11. osallistuja: Jokin maa / valtio 12. osallistuja: Jokin tietty ajankohta päivästä Lisäsanoja: askarteluväline, juoma, kirja, mediaväline, puu, työkalu Kirjaa ylös fläpille seuraavat asiat: Mistä pidät? Mistä et pidä? Mistä unelmoit? (Jos kysymys on liian vaikea, voi kysyä mikä on parasta mitä sinulle voisi juuri nyt tapahtua) Missä olet taitava? Pyydä osallistujia pareittain tai pikkuryhmissä keskustelemaan näistä kysymyksistä. Voit myös pyytää ryhmän jäseniä haastattelemaan toisiaan niin, että he kirjaavat vastaukset paperille. Tämä saattaa helpottaa omien ajatusten avaamista ja orientoi tehtävään. Tämän jälkeen ryhmän jäsenet voivat yhdessä miettiä, miten pitämisen kohteita, unelmia ja omia taitoja voisi valokuvata. Kuvasuunnitelmaa voi rakentaa kahdella eri tavalla: 1. Kaveri suunnittelee, miten toisen tykkäämisen ja unelmien kohteita kuvataan ja toimii kuvaajana 2. Jokainen suunnittelee itse ja pyytää kaveria kuvaamaan Tehtävä voi osoittautua vaikeaksi. Ylipäätään itsensä kehuminen ja omien vahvuuksien löytäminen on haastavaa. Tue osallistujia tarvittaessa kyselemällä missä he ovat hyviä koulussa, mitä he harrastavat ja niin edelleen. Toisinaan omat vahvuudet voi löytyä kaverin kautta, esimerkiksi kaveri voi kertoa, missä toinen on hyvä.

21 20 Tehtävän tekemiseen kannattaa antaa selkeät ohjeet. Töistä saa eniten irti, jos jokaisessa kuvassa esiintyy tekijä itse. Osallistujat alkavat helposti kuvaamaan toisiaan (esim. Tykkään Tiinasta, jolloin otetaan Tiinasta kuva) tällöin on hyvä ohjeistaa, että ottakaa kaverikuva. Herkästi ryhdytään myös kuvaamaan kirjojen ja lehtien kansia esimerkiksi etsien suosikkilaulajan kuvia. Tällöinkin voi ohjeistaa, että lue lehteä ja anna kaverin ottaa kuva. Kuvia otetaan neljä. Sarjakuva tehdään kysymysten pohjalta niin, että jokaisessa kuvassa on paitsi kuva, myös mahdollisesti tekstiä ja muuta sarjakuvamaista. 1. Avaa Strip Design-ohjelma 2. Klikkaa Create new 3. Valitse maksimissaan kuuden ruudun sarjakuva valikoimasta. Valitse sellainen, johon voi kirjoittaa otsikon (Titled Pages). Kirjoita otsikkoon oma etunimesi tai keksi sarjakuvalle ihan oma otsikkonsa. 4. Ryhdy suunnittelemaan sarjakuvaa. Tee kuvakertomus, joka kertoo sinun hyvistä puolistasi ja vahvuuksistasi. Add photo-napilla saat lisättyä kuvan, kuvaa voi siirrellä sormella ja Adjust-nappia painamalla sen kokoa voi muuttaa. 5. Lisää puhekuplia ja haluamiasi efektejä painamalla Add-nappia. Pidä sarjakuva kuitenkin yksinkertaisena. Voit poistaa ylimääräiset efektit painamalla efektiä ja sen jälkeen pientä punaista rastia. 6. Huomaa, että jokaisessa laatikossa on pieni sininen lukon kuva. Kuvaa voi muokata ja siirrellä kun lukko on auki (klikkaa lukon kuvaa). Jos lukko on kiinni, ja yrittää tehdä muokkauksia ilmestyy ruudulle copy/cut-linkkejä, jotka voivat sekoittaa osallistujia. 6. Klikkaa Share ja uudestaan Share. Tallenna sarjakuva On Device -> Add to Photo Album. Järjestetään lopuksi sarjakuvanäyttely. Laitetaan täppärit pöydälle ja katsellaan toisten sarjakuvia sekä itseämme muiden keskellä. Ohjaajan on hyvä korostaa, että tässä ei ole kyse siitä kuka tekee hienoimman sarjakuvan vaan tässä oli kyse jokaisen henkilökohtaisesta työstä, joka herättää miettimään omaa elämäänsä. Keskustelkaa kuvia katsoessanne: Mitä uutta opitte toisistanne sarjakuvien avulla? Mihin kysymyksiin oli helppo vastata, mihin vaikeaa? Voit lopettaa harjoituksen kertomalla, että näitä kysymyksiä kannattaa kysyä silloin tällöin itseltään. Ne auttavat hahmottamaan kuka on, ja sellainen ymmärrys on hyvän itsetunnon tukeva kivijalka.

22 21 6. Katso ihmistä! Tavoite: Harjoitellaan loogista tarinankerrontaa videon avulla, pohditaan ihmiselle annettuja täydellisyysvaatimuksia ja niiden toteutumista Työvälineet: Muistio, kamera (videomoodi) ja Videolicious-apps (kts. kuva) Miettikää aluksi, millaisiin hahmoihin osallistujat kiinnittävät elokuvissa ja televisioohjelmissa huomiota. Millaiset hahmot ovat kiinnostavia? Kiinnitä katsetta täydellisyyden malleihin: millaisia ovat medioiden täydelliset naiset ja miehet? Mille he näyttävät, mitä he harrastavat? Kuinka tosia nämä hahmot ovat? Pyydä ryhmäläisiä katsomaan ympärilleen. Totea, että tämä huone on täynnä täydellisiä ihmisiä. Voit pyytää heitä esimerkiksi katsomaan omia käsiään ja jalkojaan ja oikein ihmettelemään kuinka mahtavia ruumiinosat ovat: niillä voi taputtaa, rutistaa kädet nyrkkiin, piirtää, kiivetä, juosta Voit kertoa, että tässä tehtävässä ryhdytään tekemään videoita juuri teistä täydellisistä ihmisistä. Jaa ryhmä pareihin. Aluksi tehdään käsikirjoitus. Pari miettii Muistioon ylöskirjaten, mitä täydellisiä tekoja videossa voitaisiin esittää. Valitkaa yksinkertaisia asioita. Miten täydellinen ihminen hyppää, konttaa, nauraa, itkee tai vaikkapa puhuu kännykkään? Näitä tekemisiä valitaan kuusi ja ne kirjoitetaan muotoon Näin täydellinen ihminen hyppää. Lapset ovat hanakoita miettimään omia huipputaitojaan, mutta kannusta että tässä videossa ei ole tarkoitus näyttää temppuja vaan nimenomaan arkisia asioita. Kun pari on päättänyt, mitä videoi, ne kirjoitetaan paperille tai täppärin muistioon. Tekemiset videoidaan yksi otos kerrallaan. Hauskinta on, jos parista toinen esittää kolme ja toinen toiset kolme taitoa. Yhden tekemisen pituus on 10 sekuntia. Kuvaaja vahtii, että aikaraami pysyy. Valmiina tulee olla lopuksi kuusi n. 10 sekuntin mittaista videota, jossa henkilöt toteuttavat täydellisiä tekoja. Avataan Videolicious-ohjelma. Salli käyttää paikkatietoja, jos ohjelma sitä kysyy. Jos painat vahingossa Älä salli, käy napsauttamassa oikeudet päälle Asetuksista (Asetukset->Sijaintipalvelut-> Videolicious liukuvalitsin niin että se menee siniseksi) 1. Valitse kuvat (Kameran rulla). Napsauta ne videolle siinä järjestyksessä kuin ne on kirjoitettu käsikirjoitukseen. Paina tallenna. 2. Ohjelma pyytää kertomaan tarinasi. Asettukaa niin, että molemmat näkyvät kuvassa. Kameraa voi joutua kääntämään oikean yläreunan painikkeesta, jossa on rullaavan kameran kuva. Tarina menee jokaisella parilla näin: Tässä ovat täydelliset ihmiset Anna ja Miia ( tai mitä kukakin on nimeltään) Tässä täydellinen ihminen syö/juo/istuu tietysti yksi otos kerrallaan. Kun otos vaihtuu napsautetaan kuvan oikeaan alareunaan ilmestyvää painiketta, josta näkee kuinka mones otos on kyseessä. Kannusta rauhalliseen ja rentoon ilmaisuun. Lopuksi oman tarinan voi tarkistaa ja painetaan Tallenna. 3. Lopuksi valitaan tunnelmamusiikkia kohdasta Teemamusiikki. Tämän jälkeen ohjelma prosessoi minivideon, jonka voi vielä lopuksi tarkistaa ja tallentaa niin, että se konveroituu mov.muotoon.

23 22 Joissakin tapauksissa Videolicious-apps kaatui videoinnin jälkeen, jolloin koko työ menetetään. Tähän kannattaa varautua testaamalla laitteet ennen pajaa. Musiikin ohittaminen on auttanut joissakin tapauksissa, eli työ tallennetaan ilman taustamusiikkia. Katsotaan videoita lopuksi yhdessä. Taputetaan raikuvasti täydellisille ihmisille. Keskustelua voidaan herätellä esimerkiksi seuraavin kysymyksin: Mitä tehtävä opetti teille? Miksi ihan tavallisia asioita ei esitetä medioissa? Mikä tavallisuudessa on arvokasta ja tärkeää? (Tehtävän inspiraatio: Kamerakynäpakka 15 ) 7. Opasvideoita nettikäyttäytymisestä Tavoite: Harjoitellaan kuvan ja äänen yhdistelemistä, tiivistä tarinankerrontaa sekä pohditaan turvallista ja fiksua netissä toimimista Välineet: Kamera, Muistio ja Videolicious-apps Tehkää kuvakokoharjoitus aluksi. Menkää ulos tai sopivaan tilaan ja kuvatkaa seuraavat kuvat: 1. Yleiskuva (mahdollisimman laajakuva, kokonaisuus joka kertoo missä ollaan, yksityiskohdat eivät erotu) 2. Laaja kokokuva (ihminen on sijoitettu ympäristöön niin, että ylä ja alapuolella on paljon tilaa) 3. Kokokuva (ihminen on sijoitettu ympäristöön niin että ylä- ja alapuolella ei ole turhaa tilaa) 4. Laaja puolikuva (ihminen on kuvattu reiden puolivälistä ylöspäin, alas lasketut kädet näkyvät kokonaan) 5. Puolikuva (kuvassa näkyy puolet ihmisestä, rajaus on navan kohdalta) 6. Puolilähikuva (rajaus tehty kainaloiden tai rinnan kohdalta) 7. Lähikuva (ihmisen kasvot ja olkapään kaarta näkyy) 8. Erikoislähikuva (yksityiskohta ihmisestä) (Lähde: Ylen Mediakompassi 16 ) Kirjaa fläpille kolme mediaa: internet, pelit ja kännykkä. Miettikää aluksi, mitä hyötyä ja iloa niistä on. Voit kirjoittaa ajatuksia näkyviin. Pohtikaa sen jälkeen, mitä ongelmia näiden medioiden ja välineiden käyttäjä voi kohdata? Jos osallistujat eivät meinaa keksiä, voit kysyä esimerkiksi kännykkäkiusaamisesta, nettikiusaamisesta, pelotteluvideoista, tai siitä, mille tuntuu jos pelaa liikaa tai vaikka tosi väkivaltaista peliä. 15 Ismo Kiesiläinen, Jukka Haveri, Pasi Ylirisku ja Tommi Nevala. Kamerakynäpakka. 52 ideaa opetukseen. Saatavilla: 16 Yle. Mediakompassi-sivusto.

24 23 Jaa ryhmä pienryhmiin. Tässä tehtävässä tuotetaan opasvideo median käytön haittojen estämisestä, ennakoimisesta ja kiusaamiseen puuttumisesta. Anna jokaiselle ryhmälle yksi teema ja kaksi tyhjää paperia, joista toiseen tehdään kuvasuunnitelma ja toiseen repliikit, mitä kussakin kuvassa sanotaan. Käsikirjoitus alkaa helposti, kun lähtee miettimään, mitä tapahtuu kun puhelin soi /nettiselain aukeaa / alkaa pelata peliä. Mitä tapahtuu? Missä tapahtuu? Miten tilanne päättyy? Mikä on tarinan opetus? Yksi vaihtoehto on valita yksi media (esim. netti) ja miettiä aluksi mahdollisimman monta paikkaa, missä nettiä voi käyttää (hullutkin ajatukset käy!). Nämä kirjataan ylös. Sen jälkeen mietitään mitä netissä voi tapahtua ja nämäkin kirjataan ylös tapahtumapaikkojen viereen. Tämän jälkeen yhdistellään paikkoja ja tapahtumia, jolloin yleensä luontevasti löytyy joku yhdistelmä, josta on mielekästä kunkin ryhmän lähteä tekemään kuvakäsikirjoitusta. 1. Suunnitellaan tarina, joka kerrotaan kuvien avulla. Aluksi tehdään kuvasuunnitelma. Kuvasuunnitelma kannattaa tehdä paperille, eli mietitään mitkä kuvat tarvitaan ja missä järjestyksessä. Tarina kuvitetaan kymmenellä valokuvalla. 2. Valitkaa yksi täppäri, jolla kuvat otetaan. Kannusta siihen, että lapset eivät ota summamutikassa kuvia, vaan että käytetään elokuvan keinoja: eri kuvakokoja ja kuvakulmia. Kannusta myös siihen, että kuvissa näkyy tunteita ja ilmeitä, eivätkä ne ole vain kaukaa kuvattuja otoksia. Yksi kuvaa, muut näyttelee rooleja. 3. Kuvia voi tarvittaessa käsitellä Doodle Buddy-appsin avulla. Kun kuvia on kymmenen, ohjaaja voi käydä kuvakäsikirjoituksen läpi ryhmän kanssa ja ehdottaa tarvittaessa täydennyksiä. 4. Tämän jälkeen mietitään repliikit jokaiselle kuvalle eli mitä kunkin kuvan näkyessä sanotaan videointiohjelmalle. Repliikit pidetään lyhyenä ja ne kannattaa kirjoittaa ylös niin, että ne on helppo lukea videota koostettaessa. Repliikkejä kannattaa harjoitella ja katsoa, että ne sopivat puhujien suuhun. 5. Avataan Videolicious-ohjelma. Kameran rullasta napsautettaessa saa esiin kuvat. Kuvat täytyy valita siinä järjestyksessä kuin ne ovat käsikirjoituksessa. Valitse kuvat 1-10 ja paina Tallenna oikeasta yläreunasta. Varmistetaan vielä, että kuvat ovat oikeassa järjestyksessä ja että jokaista kuvaa vastaa käsikirjoitusosio, joka on kirjoitettu ylös. 6. Jokainen ryhmän jäsen ryhmäytyy täppärin ääreen ja otetaan aloituskuva, jolloin yksi jäsen tai vaikka kaikkikin voivat kertoa mikä on tarinan nimi, esim. Tämä on tarina kännykkäkiusaamisesta. 7. Tämän jälkeen vuorosanat luetaan siten, että ensin napsautetaan kuva näkyviin alareunasta ja kerrotaan vuorosanat, jonka jälkeen napsautetaan seuraava kuva näkyviin. Tämä vaatii malttia ja keskittymistä. Liian nopea tai hidas napsuttelu voi rikkoa tarinan rytmin ja temmon. Ohjaaja voi myös toimia napsuttelijana ja auttaa ryhmää sopivaan rytmiin. 8. Lopuksi painetaan tallenna. 9. Tämän jälkeen valitaan Teemamusiikki. Teemamusiikin valinnan jälkeen videon voi esikatsella tai vaihtoehtoisesti suoraan Tallentaa. Tallennus tehdään vielä kerran siten, että videosta tulee tarvittaessa HD-laatuinen (tätä ei tarvitse tehdä, vaan aina vaan painaa Tallenna)

25 24 Joissakin tapauksissa Videolicious-apps kaatui videoinnin jälkeen, jolloin koko työ menetetään. Tähän kannattaa varautua testaamalla laitteet ennen pajaa. Musiikin ohittaminen on auttanut joissakin tapauksissa, eli työ tallennetaan ilman taustamusiikkia. Katsotaan videoita lopuksi yhdessä yksi kerrallaan. Jokaiselle videolla taputetaan. Voitte miettiä, mikä on kunkin videon opetus. Pohtikaa myös, kenelle videon voisi näyttää, kuka siitä oppisi eniten. (Tehtävän inspiraationa on käytetty Markun lyhärikoulun sisältöjä 17 ) Purku- ja palautetehtävät Purku- ja palautetehtävien avulla pajalle saadaan mukava lopetus. Samalla ohjaaja näkee, miten mediakasvatus on toteutunut, miten paja on onnistunut ja mitä osallistujille on jäänyt mieleen. Tavoitteena on palautetehtävien avulla myös herättää keskustelua opituista ja oivalletuista asioista. 1. Ryhmäkuva Työväline: Kamera Ohjaaja pyytää menemään osallistujia riviin tai kasaan. Ohjaaja ottaa ryhmäkuvan, jossa osallistujat ottavat sellaisen ilmeen tai asennon, joka kertoo mille heistä on pajan aikana tuntunut. Jos oli hauskaa, saa hymyillä, jos oli tylsää, saa haukotella. Hauskalle ryhmäkuvalle voidaan nauraa yhdessä ja samalla ohjaaja voi reflektoida kuvassa olevien ilmeitä ( Teistä suurin osa näyttää hymyilevän, joten taisi olla ihan mukavaa ), antaa palautetta ja kiittää osallistujia. 2. Viimeinen arvoitus Työväline: Kamera Osallistujat ovat saaneet pajan aikana tutustua kirjastoon ja sen tiloihin. Pyydä osallistujia ottamaan yksityiskohtainen kuva jostakin kohti kirjastoa. Hajaantukaa niin, ettette välttämättä näe, mitä kukakin kuvaa. Tulkaa takaisin tilaan ja jokainen voi näyttää kuvan, jolloin muut arvaavat mistä kohtaa kirjastosta kuva on otettu. Jos muut eivät arvaa, voi kuvaaja paljastaa mistä kuva on otettu. 17 Yle. Markun lyhärikoulu. Saatavilla:

26 25 3. Palauteväri Työväline: Drawing Free -piirrosohjelma Avatkaa Drawing Free. Pyydä osallistujia pohtimaan, millainen pajapäivä on ollut? Oliko mukavaa, tylsää, ihan kivaa vai ihan tyhmää? Mikä väri kuvaisi päivän kokemuksia parhaiten? Pyydä osallistujia maalaamaan piirrosohjelmalla kankaalle sellaisella maalilla, joka kuvaa päivää parhaiten. Muistuta, että tässä ei ole oikeita eikä vääriä värejä tai vastauksia, vaan jokaisen päivä on yksilöllinen kokemus. Kun jokainen on maalannut ruudun sopivalla värillä, voidaan värit näyttää koko ryhmälle ja jutella kokemuksista, esim. mikä oli kivaa ja mikä oli tylsää. 4. Palautesävelmä Työväline: Bloom HD apps (kts. kuva) Avaa yhdelle täppärille Bloom HD. Ohjelmalla on mahdollista tehdä sävellys yhdessä. Pyydä vieressä istuvaa aloittamaan sävellys (painamalla sormella ruutua haluamastaan kohdasta). Pyydä samalla kertomaan mitä on ajatellut päivän aikana ja millaista on ollut mediapajassa. Sen jälkeen täppäri siirtyy seuraavalle. 5. Hymiöt Työväline: Drawing Free -piirrosohjelma Avatkaa Drawing Free. Esitä seuraavat väitteet ja pyydä osallistujia vastaamaan niihin piirtämällä piirrosohjelmalla vastaukseksi sopiva hymiö. Voit omalla täppärillä näyttää, mitä vaihtoehtoja osallistujilla on (leveä hymy, tavallinen hymy, mökötys, surullinen, vihainen ilme ). Osallistujat voivat myös keksiä omia hymiöitään. 1. Tämmöinen olo minulla on juuri nyt 2. Minulla oli tänään kivaa mediapajassa 3. Opin tänään jotakin uutta median tekemisestä

27 26 Liite 1. Kännykkä Televisio Sanomalehti Tietokone Elokuvateatteri Uutisten lukija Mainos Nettipeli Radio Kirja Tekstiviesti Aku Ankka Simpsonit Harry Potter Karvinen Kauhuelokuva

28 27 Liite 2. Salainen koodi 1.

29 28 Salainen koodi 2.

30 29 Salainen koodi 3.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA

KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA SISÄLLYS 1. KUVAN TUOMINEN PAINTIIN...1 1.1. TALLENNETUN KUVAN HAKEMINEN...1 1.2. KUVAN KOPIOIMINEN JA LIITTÄMINEN...1 1.1. PRINT

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

E-RESULTS LITE -OHJEET

E-RESULTS LITE -OHJEET E-RESULTS LITE -OHJEET 1 ALKUVALMISTELUT Huolehdi ennen rastiesi pitoa, että Tulospalvelutietokoneen akku on ladattu täyteen Seuran EMIT-kortit ovat tallessa ja selkeästi erillään lähtöleimasimesta. Lähtö-

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Facebook-sivun luominen

Facebook-sivun luominen Facebook-sivun luominen Facebook-sivun luominen Etene vaihe vaiheelta 1 Kirjaudu Facebook-palveluun omalla käyttäjätunnuksellasi. Sen jälkeen sivun alareunassa näkyvät toimintolinkit, joista sinun täytyy

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 1. Esikouluryhmä ryhmäytymässä Tavoitteet ryhmäytyminen liikennesääntöjen harjoittelua jokamiehenoikeudet tutuksi elekielen ja geometristen kuvioiden harjoittelua Kohderyhmä Esikouluryhmä, 16 lasta

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Mladen Penev 2003: The Power of Books Mediakasvatusta toiminnallisesti 13.11.2014 Laura Hokkanen, Mikkelin ammattikorkeakoulu laura.hokkanen@mamk.

Mladen Penev 2003: The Power of Books Mediakasvatusta toiminnallisesti 13.11.2014 Laura Hokkanen, Mikkelin ammattikorkeakoulu laura.hokkanen@mamk. Book art by Thomas Allen Mladen Penev 2003: The Power of Books Mediakasvatusta toiminnallisesti 13.11.2014 Laura Hokkanen, Mikkelin ammattikorkeakoulu laura.hokkanen@mamk.fi Mediakasvatusta toiminnallisesti

Lisätiedot

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015 TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO - Kannettava tietokone Panasonic CF-29, verkkolaturi, autolaturi ja langaton hiiri. (vara-akku) - Emit 250 -lukijaleimasin - MTR4-kortinlukija

Lisätiedot

SMART Board harjoituksia 09 - Notebook 10 Notebookin perustyökalujen käyttäminen 2 Yritä tehdä tehtävät sivulta 1 ilman että katsot vastauksia.

SMART Board harjoituksia 09 - Notebook 10 Notebookin perustyökalujen käyttäminen 2 Yritä tehdä tehtävät sivulta 1 ilman että katsot vastauksia. SMART Board harjoituksia 09 - Notebookin perustyökalujen käyttäminen 2 Yritä tehdä tehtävät sivulta 1 ilman että katsot vastauksia. http://www.kouluon.fi/ Harjoitus 1-09: Taikakynä Avaa edellisessä harjoituksessa

Lisätiedot

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi

Lisätiedot

Ksenos Prime Käyttäjän opas

Ksenos Prime Käyttäjän opas Ksenos Prime Käyttäjän opas Versio 11.301 Turun Turvatekniikka Oy 2011 Selaa tallenteita. Tallenteiden selaaminen tapahtuu samassa tilassa kuin livekuvan katselu. Voit raahata hiirellä aikajanaa tai käyttää

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön

Lisätiedot

E-ResultsLite ohjelman käyttö Ounasrasteilla

E-ResultsLite ohjelman käyttö Ounasrasteilla E-ResultsLite ohjelman käyttö Ounasrasteilla 1 Tutustu ohjeisiin Avaa ohjelma kaksoisklikkaamalla ohjelman pikakuvaketta. Tutustu ohjelman omiin ohjeisiin valitsemalla: Ohje > Avustus.., ohjeet avautuvat

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Ohjeita Porin Lyseon koulun yrittäjuuskasvatuksen blogin kirjoittamiseen

Ohjeita Porin Lyseon koulun yrittäjuuskasvatuksen blogin kirjoittamiseen Ohjeita Porin Lyseon koulun yrittäjuuskasvatuksen blogin kirjoittamiseen Tervetuloa mukaan rakentamaan yr-blogiamme! Lue seuraavat ohjeet ennen artikkelisi julkaisemista. Pääset kirjautumaan sisään osoitteessa

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

NÄIN TEET VIDEO-MAILIN (v-mail)

NÄIN TEET VIDEO-MAILIN (v-mail) 1 NÄIN TEET VIDEO-MAILIN (v-mail) Kirjaudu iwowwe Back Officeen. HOME Klikkaa kotisivullasi (HOME) olevaa vihreää Video E-mail kuvaa Vastaava linkki Video Email on myös Video Tools - alasvetovalikossa

Lisätiedot

VSP webmail palvelun ka yttö öhje

VSP webmail palvelun ka yttö öhje VSP webmail palvelun ka yttö öhje Kirjaudu webmailiin osoitteessa https://webmail.net.vsp.fi Webmailin kirjautumissivu, kirjoita sähköpostiosoitteesi ja salasanasi: Sähköpostin päänäkymä: 1: Kansiolistaus

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Adobe Premiere Elements ohjeet

Adobe Premiere Elements ohjeet Adobe Premiere Elements ohjeet 1. Käynnistä ohjelma kaksoisnapsauttamalla työpöydän kuvaketta. 2. Avautuvasta Elements-ikkunasa valitse a. New Project jos aloitat uuden videoeditoinnin. b. Open Project

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Ohjeet Google kalenteriin. Kirjaudu palveluun saamillasi tunnuksilla

Ohjeet Google kalenteriin. Kirjaudu palveluun saamillasi tunnuksilla Ohjeet Google kalenteriin Kirjaudu palveluun saamillasi tunnuksilla Valitse käyttämäsi kalenteri Kalenterivaihtoehtojen vieressä oleva värillinen ruutu ilmaisee näytetäänkö kalenterin tiedot. Tapahtuman

Lisätiedot

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Seuraavilla sivuilla esittelemme yksityiskohtaisesti, miten voit helposti ja nopeasti yhdistää kuvia ja tekstiä easybook -taittotyökalun avulla. Edellytykset

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

tervetuloa internetiin:

tervetuloa internetiin: Tässä osassa opit rakentamaan omat kotisivut lisäämään tekstiä ja kuvia valitsemaan teeman liittämään taustan kotisivuille Toinen osa antaa apua kotisivujen rakentamisessa yhdistyksen tai kerhon käyttöön.

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

Kipan AC huone on pääsääntöisesti auki ja opiskelijoiden vapaasti käytettävissä.

Kipan AC huone on pääsääntöisesti auki ja opiskelijoiden vapaasti käytettävissä. AC-YHTEYDEN KÄYTTÖ AC on internet-selaimella käytettävä verkkokokousympäristö, jossa voidaan näyttää esityksiä, pitää luentoja, esittää videotallenteita ja kirjoittaa reaaliaikaisesti. AC:n käyttö ei vaadi

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

DIGITAALISEN TARINAN TUOTTAMINEN MICROSOFT PHOTO STORY 3- OHJELMAN AVULLA VAIHEINEEN

DIGITAALISEN TARINAN TUOTTAMINEN MICROSOFT PHOTO STORY 3- OHJELMAN AVULLA VAIHEINEEN OMAN ALAN ESITELMÄ DIGITAALISENA TARINANA Laaditaan digitarina jostakin oman alan aiheesta (ks. lista aiheista). Edetään seuraavasti: 1. Valitse listalta aihe. Voit myös ehdottaa omaa aihetta. 2. Mieti,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa.

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. OSA 1: INTRO Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. Klikataan version valintakuvaa (ryhmäpeli) ja siirrytään eteenpäin Kertoja: Ryhmäpeli on tarkoitettu

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Siistit videot ILMAISELLA Windows Movie Maker 2.1 ohjelmalla

Siistit videot ILMAISELLA Windows Movie Maker 2.1 ohjelmalla Siistit videot ILMAISELLA Windows Movie Maker 2.1 ohjelmalla Veikko Pöyhönen Iiro Hirvimäki Teemu Silvennoinen WindowsXP käyttöjärjestelmän mukana tulee vakiona videon editointiin soveltuva Windows Movie

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen 5. Esineet ennen vanhaan (Tehtävä sovellettavissa eri ikäryhmillle) Oppilaat katselevat kuvia virtuaalimuseon vanhoista esineistä ja tutustuvat niihin opettajan

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Jos olet jo kirjautunut palveluun, näin pääset tilillesi: Anna sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. Napsauta Sisäänkirjautuminen.

Jos olet jo kirjautunut palveluun, näin pääset tilillesi: Anna sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. Napsauta Sisäänkirjautuminen. Onko tämä ensimmäinen käyntisi? Napsauta kohtaa Rekisteröidy. Täydennä avautuvalle sivulle sähköpostiosoitteesi ja anna salasana. Napsauta Seuraava, lue ja hyväksy tietosuojakäytäntö. Jos olet jo kirjautunut

Lisätiedot

EeNet materiaalit ohje

EeNet materiaalit ohje EeNet materiaalit ohje EeNetin materiaaleissa voidaan ladata ja jakaa materiaaleja sekä katsoa ja keskustella materiaaleista. Materiaalit voivat olla teksti-, kuva tai videotiedostoja. Videoihin voidaan

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tehtävä. Asetukset. Moodlen versiossa 2.3. käyttöön tuli uusi tehtävätyyppi, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa korvata aiemmat tehtävätyypit.

Tehtävä. Asetukset. Moodlen versiossa 2.3. käyttöön tuli uusi tehtävätyyppi, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa korvata aiemmat tehtävätyypit. Tehtävä Moodlen versiossa 2.3. käyttöön tuli uusi tehtävätyyppi, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa korvata aiemmat tehtävätyypit. Uusi tehtävä näkyy Lisää aineisto tai aktiviteetti - valikossa muiden

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Maxivision Go käyttöliittymän ohje

Maxivision Go käyttöliittymän ohje Maxivision Go käyttöliittymän ohje Rekisteröityminen käyttöliittymään Käynnistyessään Viihdeboksi kysyy Maxivision tunnuksia. Nämä ovat samat tunnukset joilla kirjaudut my.maxivision.fi sivustolle. Syötä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaali 10/2005 idvd 5

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

1/10 E-RESULTS LITE-OHJEET ITÄRASTEILLE (JL 30.7.2009)

1/10 E-RESULTS LITE-OHJEET ITÄRASTEILLE (JL 30.7.2009) 1/10 E-RESULTS LITE-OHJEET ITÄRASTEILLE (JL 30.7.2009) 1 OHJELMAN OMAT OHJEET Avaa tulospalveluohjelma kaksoisklikkaamalla EResultsLite.lnk kuviota. Lue ohjelman omat ohjeet valitsemalla Ohje-Avustus...

Lisätiedot

Kuvien lisääminen ja käsittely

Kuvien lisääminen ja käsittely Kuvien lisääminen ja käsittely KUVIEN LISÄÄMINEN JA KÄSITTELY Tämä on ote VIS Online Mediahallinta ohjeesta. Kuvia lisätään autojen tietoihin VIS Online kuvankäsittelyohjelmalla. Ohjelma käynnistyy klikkaamalla

Lisätiedot

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin 75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa

Lisätiedot

EDMODO. -oppimisympäristö opettajille ja oppilaille KOONNUT: MIKA KURVINEN KANNUKSEN LUKIO

EDMODO. -oppimisympäristö opettajille ja oppilaille KOONNUT: MIKA KURVINEN KANNUKSEN LUKIO EDMODO -oppimisympäristö opettajille ja oppilaille KOONNUT: MIKA KURVINEN KANNUKSEN LUKIO HUOM! Edmodo kehittyy koko ajan, seuraavat ohjeet voivat olla jo päivityksen tarpeessa. 1 Sisällysluettelo Rekisteröityminen

Lisätiedot