10 askelta lukemisinspiraatioon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 askelta lukemisinspiraatioon"

Transkriptio

1 Agneta Möller-Salmela 10 askelta lukemisinspiraatioon 1. Lukeminen on elämää varten! Miten ihmisestä tulee lukija? Millaisia etuja lukijalla on? Millainen on elämä kirjojen keskellä? Mitä lukeminen antaa? Miten lukija toimii yhteiskunnassa? Millaisissa kodeissa luodaan lukijoita? Arki on koti mihin lukijat syntyvät. Kielellisiä virikkeitä. Kirjojen loputtomat mahdollisuudet. Lapsi vuorovaikutuksessa kirjaan ja aikuiseen joka sitä lukee. Ihmiset tarvitsevat tietoa ja koulutusta, kommunikaatiokykyä ja ennen kaikkea kykyä ajatella. Uhkakuva on tyhmistetty yhteiskunta, jossa ihmisillä on vaikeuksia ilmaista itseään, toimia yhteiskunnassa, pukea sanat tunteisiin ja menestyä mediayhteiskunnassamme. Jokainen uusi tapahtuma maailmassa on alkanut ihmisen aivoissa ajatuksena. Jos ylipäänsä on mahdollista ajatella sanoitta on asia, joka tiedemiehet vielä pohtivat Eli kysymys kuuluu kuinka paljon paremmin ajattelee jos omaa paljon sanoja. Pätevä lukija pystyy kriittiseen lukemiseen, löytää tarvitsemiaan kirjoaja. Pystyy lukemaan rivien välistä ja tulkitsemaan asioita jotka eivät lue tekstissä, ymmärtää miten mainokset toimivat. Menestyy, valikoi, toimii yhteiskunnassa. Oppii kommunikoimaan

2 tavalla, jotta hänet nähdään, ymmärretään, jotta hän pystyy selittämään, pukea sanat tunteiksi, täyttämään lomakkeita, lukemaan lääkkeiden pakkausselostetta ja ymmärtämään veroilmoitustaan. Hän analysoi vaaliehdokkaansa mielipiteet ja omia kokemuksiaan yleisiin maailmanongelmiin. Elämä lukemisen ja kirjojen keskellä on rikas, lukija löytää aina uusia kirjailijoita, ei tarvitse olla yksin ja keksii aina merkityksellistä tekemistä. Se joka lukee, saa iloa lukemisesta. Hän kehittyy ihmisenä ja saa esikuvia ja malleja elämää varten. Hän saa vahvan identiteetin, pystyy jakamaan toisten ihmisten vastoinkäymiset ja menestykset, toivo, solidaarisuus ja kehittää EMPATIAA. Hän kerää tietoa ihmisten elämästä ja maailmasta, jossa elämme. Vahvan kielen ansiosta pystyy kommunikoimaan ja saamaan ymmärrystä ja vahvistusta. Uusi tietoisuus uusien sanojen ja käsityksien kautta. Ajatukset ja kieli kätkemiimme TUNTEISIIN. Voimme saada lohtua! Argumenttejä, uusia perspektiivejä ja impulsseja, jotka johtavat tekoihin. Se joka lukee, ottaa osaa kulttuuriperinnöstä sekä sukupolvien viisaudesta ja tiedosta. Erilaisuuden kunnioittaminen ja ymmärrys siitä, että elämää voi elää monin tavoin, on alku maailmanlaajuiseen rauhaan. Sanat ohjaavat ajatuksia. Sanat kertovat ihmiselle, mitä hän ajattelee. Sanat saavat teot aikaiseksi. Sanat vangitsevat ja sanat vapauttavat. Sanat saavat asioiden näyttämään siltä, miten sanat väittävät. Jotkut sanat voivat olla haitallisia ja sattua, ne läpäisevät ihmistä. Mutta joskus sanat voivat melkein herättää kuolleita henkiin. Ihmiset määrittävät ja selittävät itsensä sanojen kautta. Sanat heikentävät ihmisen, tai tekevät hänestä vahvan. Sanat määrittävät jokaisen ihmisen todellisuuden, sillä tavalla miten hän sen itse näkee sanat myös tuovat esiin sen, mitä

3 hänen ympäristönsä näkee. Kehitä sanavarastoasi kehitä itseäsi! Kieli, identiteetti ja itsetunto ovat yhteydessä toisiinsa. Kieli on ihmisen työkalu kommunikaatioon, käsityksien luomiseen ja tunteiden ja ajatuksien työstämiseen. Kieli suo meille sanoja ja symbooleja, välineitä millä tulkita elämäämme ja maailmaa jossa elämme. Vahva ja vivahteikas kieli on ihmisen paras käyntikortti. Kyky ilmaista itseään selkeästi, tarkasti ja huolellisesti. Sanat eivät ole ainoastaan maailman paras ase, vaan myös ihmisen ainutlaatuinen tilaisuus ilmaista itseään, päästä toisen ihmisen lähelle ja tulla ymmärretyksi ja nähdyksi. Tekstinymmärrys, kielenymmärrys ja maailmanymmärrys toimivat yhteistyössä. Kielettömyys on voimattomuus! Lapsen kielenymmärrys alkaa jos vatsassa. Vauva tunnistaa jo vastasyntyneenä oman äidinkielensä. Eräässä tutkimuksessa raskaana oleva nainen luki saman sadun ääneen joka päivä kuuden viikon ajan. Kun lapsi oli päivän vanha, hänen päähänsä laitettiin kuulokkeita ja hänelle luettiin sama tarina eri jakeella. Tutkimuksessa todettin, että lapsi imi erikoistuttiansa kiivaammin, joka rekisteröi äänentaajutta ja painetta, kun hänelle luettiin raskauden ajan tarina. Koe suoritettiin samalla tarinalla myös eri kielillä. Vanhemmat jotka nimittävät esineitä ja painottavat puheensa eleillä ja painotuksella stimuloi lapsen kielen oppimisen. Kuvittele, että näet kaksi arabia puhumassa. Todennäköisesti et ymmärrä sanaakaan, jos vain kuulet niiden puhetta. Mutta jos näet puhujien elekieltä, voit ehkä ymmärtää

4 osan, ja ymmärrät mahdollisesti vielä enemmän jos he näyttelevät keskustelunsa. Menneistä puhuminen ja tulevaisuuden suunnitteleminen tarkoittaa, että ihminen käyttää puheissaan eri aikamuotoja. Selkeä artikuloiminen ja huolellinen kielenkäyttö auttavat lapsia oppimaan esimerkiksi kaksikielisissä perheissä. Millainen on sananymmärtämisen laita tänään? Osaavatko lapset enemmän tai vähemmän sanoja kuin ennen? Ihmisellä on aktiivinen ja passiivinen sanavarasto. Passiivinen kieli kehittyy nopeammin kuin aktiivinen puhe. Epätavallisia sanoja kuten apea, juro tai suihkulähde ehkä ymmärretään, mutta niitä ei käytetä aktiivisesti. Erot voivat olla merkittäviä stimuloinnin kautta! 1-vuotias sanaa, 2-vuotias sanaa, isot erot alkavat näkyä 3-vuotiaassa joka osaa sanaa, 4-vuotias tietää jo sanaa, 5-vuotias osaa sanaa, 6-vuotias hallitsee , 15-vuotias sanaa. Kielen rajoitukset ovat yksilön rajoitukset koko elämän ajan. Tämä vaikuttaa käsitykseemme maailmasta ja todellisuudesta. TIETOINEN KIELENSTIMULOINTI Puhu selkeästi, ja joskus vähän hitaammin. Pidä katsekontakti lapseen. Kuuntele MITÄ lapsi sanoo ja MITEN sitä sanotaan Kuuntele aktiivisesti, anna lapsen puhua loppuun Puhu lapsen KANSSA eikä LAPSELLE, ole läsnä!

5 Lukeminen kodeissa vähenee. Lukeminen vähenee vanhempien ajanpuutteen takia ja senkin takia, että helpommat aktiviteetit vievät paljon aikaa perheiden arjesta. Nyt on aika motivoida vanhempia valitsemaan toisin. Kouluikäiset lapset, joille on luettu kotona, lukevat paremmin neljännellä luokalla kuin ne, jotka eivät ole saaneet nauttia kertomuksista ja kirjoista kouluiän aikana. Kotien lukemisilmapiiri rakentaa perustan lukemiseen ensimmäisestä luokasta eteenpäin. Ääneen lukeminen kehittää sana- ja kielivarastoa. Peruskouluvuosien aikana opitaan neljä viidesosaa sanoista, joita aikuisena käyttää. Kun lapsi saa käsityksen siitä, mitä kirja todella pystyy tarjoaman, hän ymmärtää lukemisen oppimisen tärkeyden. Elämästä ilman kirjojen tarjoamaa jatkuvaa sanavaraston kehitystä seuraa huonompi kieli. Yhteiskunnalliset kuilut syvenevät huonon kielen takia. Vivahteikas kieli antaa koululaiselle etulyöntiaseman ja on aikuisen ihmisen paras käyntikortti. Kotien pitäisi tehdä tietoinen valinta ja tukea lukemista. Tähän tarvitaan tietoa ja käsitystä siitä, miten lukeminen valmistaa lasta koulun alkuun ja siitä, miten suuri vaikutus paljon tarinoita kuulleeseen lapseen on koulun alkaessa. Lapset tarvitsevat EALE eläviä aikuisia lukevia esikuvia. Perheissä, joissa lukeminen on vähentynyt, aikuisia pitää valistaa lukemisen kaikista eduista, ettei lukemista kohtaan synny huonoja asenteita. Kotien pitäisi valita aktiivinen tukeminen lukemista kohtaan, esim. varmistamalla että lapsi viettää lukemisen parissa saman verran aikaa kuin tietokoneen. Lukijoita LUODAAN eikä oikoteitä ole. Harva kehittyy himolukijaksi jos hänelle ei ole luettu INNOLLA. Se on pitkä prosessi. Lukijaksi kehittyy jos itselle on luettu ennen kuin itse osaa lukea! Parhaan tuloksen varmistamiseksi tarvitaan kodin, päivähoidon, koulun sekä kirjaston yhteistyötä.

6 LUKIJOITA LUODAAN KODEISSA Suhtautuminen lukemiseen määrittyy kotona kun lapsi on alle 7 vuoden ikäinen. Vanhempien myönteinen asenne kirjoja kohtaan tarttuu lapseen ja hän kiinnostuu lukemisesta, varsinkin jos kotona käytetään kirjoja päivittäin. Kun lapset alkavat lukea itse, niiden pitää osata tulkita, eli muodostaa kirjaimista sanoja. Niiden pitää olla tietoisia ja motivoituneita. KOULU OPETTAA LASTA TULKITSEMAAN KIRJAIMET SANOIKSI. KODIT OPETTAVAT LAPSILLE SANOJA JA MOTIVOIVAT NÄITÄ LUKEMISEN OPPIMISEEN. Kielellisesti hyvin varustautunut lapsi on kuullut 3000 satua ja tarinaa ennen koulun alkua. Tämä tarkoittaa kolme satua päivässä: yksi uusi kertomus, yksi tuttu ja yksi suosikkitarina. Lapsen pitäisi myös osata kahdeksan leikkilorua. Ennen koulun alkua kuultujen tarinoiden määrällä on suurempi vaikutus lapsen lukemiskehitykseen kuin opettajan ponnisteluilla ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lapsella on etuja oppimiseen ja lukemisvalmiuteen. Hyvin varusteltu lapsi on kuullut hauskoja, surullisia ja jännittäviä tarinoita, sekä kirjoja arki- ja mielikuvitusympäristössä. Pedagogiset kirjat, kirjat runollisella kielellä ja faktakirjat lapsia kiinnostavine aineineen. Lukemista joka päivä, monta kertaa päivässä!

7 Millaisissa kodeissa luodaan kirjojen rakastajia? 1. Kodeissa joista löytyy kirjoja. Vanhemmat saavat ilmaiseksi lainata kirjoja kirjastoista. Lukemiskasvatus ei ole taloudellinen kysymys. 2. Kodeissa joista löytyy lapsille oma kirjahylly. Lainattuja kirjoja, omia kirjoja, jo luettuja kirjoja sekä kirjoja, jotka odottavat lukemista. Lapsi voi tarkastella lukemishistoriaansa. 3. Kolmas tarpeellisuus on erilaista lukemista talon ympäristössä. Päivälehtiä, viikkolehtiä, pokkareita, kuvateoksia, tietosanakirjoja, ohjekirjoja. Paksuja ja ohuita kirjoja. Lapsille liian vaikeita kirjoja ja myös todella helppoja teoksia. 4. Moni- ja kaksikielisyys on rikkaus! Muista kuitenkin, että kielet eivät tule ilmaiseksi. Molemmat kielet vaativat kirjoja ja keskustelua kehittyäkseen ja toimiakseen yhtä vahvoina kommunikaatio- ja ajatustyökaluina. Huomioi toisen kielen asema ja kohdista ajoittain lukeminen ja kielileikit, jotta heikompi kieli kehittyisi. 5. Lasten pitää nähdä vanhempien lukevan. Kuulla vanhempien keskustelevan hyvästä kirjasta. Nähdä kuinka lumoutunut kirjasta voi olla. Nähdä vanhempiensa kyynelehtivien surullisen kirjan johdosta. Nauraa käkättää hauskasta kirjasta. Nähdä kuinka vanhemmat melkein myöhästyvät, kun eivät pysty lopettamaan jännittävän kirjan lukemista...

8 6. Pitää olla lukemisjälkiä, eli muistoja hyvistä lukemiskokemuksista (et kaipaisi suklaata ellet tietäisi miltä se maistuu.) Lukemiskokemus on sekoitus hyvästä kirjasta, läheisyydestä vanhempaan, turvallisuudentunteesta ja molemminpuolisuudesta, kun aikuinen ja lapsi ovat täysin läsnä ja keskittyneitä samaan tarinaan. Jälkien pitää toimia kannustimena omaan lukemiseen ja auttaa sinua pääsemään lukemisen makuun. 7. Läheisyys ja lämpö lukuhetkestä muistuvat mieleen, kun nuoret itse lukevat. 8. Mukava paikka lukemiselle, lukuvaloineen ja tyynyineen. Kutsuva ympäristö houkuttelee lukemiseen. KIRJAN LOPUTTOMAT MAHDOLLISUUDET Kieli ja sanavarasto Kirjan, dialogin ja kirjan tapahtumien keskustelun kautta sanavarasto laajenee. Molemminpuolisuus, turvallisuus ja läheisyys lukemistilanteessa on paras kasvualusta kielen kehityksen kannalta. Sanojen määrä jotka lapsi hallitsee, vaikuttaa tietysti koko koulun alkuun. Koulun aloittaminen 2000 sanaa sisältävällä repulla eroaa merkittävästi sanan sanavarastosta täytetystä repusta. Erot sanavarastoissa voivat olla suuria, ja vaikuttavat lapsen koulunkäyntiin monella tavalla.

9 Käsitteitä ajatusten apuvälineenä. Abstrakti ajattelutapa ja kootut käsitteet. Uusi tietoisuus uusien sanojen ja käsitteiden kautta. Ajatukset ja kieli tuntemillemme kokemuksille, elämyksille ja ongelmille. kieli kätkemiimme tunteisiin. toveruus, yhteishenki, ymmärrys, sielunrauha. Kirjan henkilöiden ja kirjailijan kanssa. Osallistuminen toisten ihmisten todellisuuteen ja elämään kehittää vahvan identiteetin ja lapsi oppii kunnioittamaan erilaisuuksia. Itsetunto ja tunne-elämä Lapsi saa mallia ja esikuvia elämää varten. Vertailemalla itseään kirjan henkilöihin oppii paljon omasta identiteetistään. Loputon tieto Ihmisten elämistä ja maailmasta jossa elämme. Tieto toisista maista, erilaisista elämäntavoista, luonnosta, tekniikasta, historiasta ja kaikki maan ja taivaan välillä. Kirja selittää todellisuuden. Kirjaa ei voi avata oppimatta mitään. Mielikuvitus Kaikki maailman keksinnöt ovat saaneet alkunsa jonkun ihmisen mielikuvituksesta. Omia kuvia tarvitaan kun luemme,

10 kuvittelemme ja muistamme. Sisäiset kuvamme ovat edellytys uuden tiedon vastaanottamiseksi. Mitä enemmän tarinoita ja kirjoja on kuultu, sitä enemmän ja sitä yksityiskohtaisempia kuvat ovat. Tee ajatuskokeilu! Et saa ajatella keltaista possua liiloine täplineen. Näet todennäköisesti possun päässäsi. Tämä on tarpeellinen toiminto ihmisen aivoissa, prosessi sanasta kuvaan. Juoni suullisessa tarinassa tai sadussa pitää näkyä melkein kuin elokuvana lapsen aivoissa. Huonosti keskittyvä lapsi voi kirjatilanteessa saada liian vähän ja liian kehittymättömiä kuvia päähänsä, ja lapsella voi tästä johtuen olla vaikeuksia seurata juonta ja tarkoitusta tarinassa, josta puuttuu kuvitusta. Prosessi sanasta kuvaan lapsen aivoissa on edellytys oppimiseen. Empatia Kyky osallistua toisen ihmisen tunne-elämään. Kyky jakaa toisten ihmisten ilot, surut, onni, pelot ja menestykset kehittävät empatiaa. Väkivaltaisten pelien pelaaminen ja toimintaelokuvien katseleminen heikentää tätä kykyä. Kulttuuri oma identiteetti? Viisaus ja tieto sukupolvien takaa. Hyvä lastenkirja on sukupolvien välinen silta. Kaksikielinen kulttuuri Suomessa, toisaalta eroja esim. pyhien suhteen, toisaalta kaksi kieltä elää rinta rinnan. Elämänhalu, aloite, voima ja lohtu Argumentit, ideoita ja tekoja joita emme ole ajatelleet. Lohtu, toivo ja voima elämään.

11 Moraali oikein ja väärin Paras esimerkki moraalisuudesta on perinteinen satu. Saduissa tietää varmuudella kuka on hyvä, ja kuka edustaa pahuutta. Henkilöllä, jolla on huonoimmat lähtökohdat, saa lopulta prinsessan ja puolet valtakunnasta. Toivo, rohkeus ja luottamus elämään, johon pienet lapset harvoin voivat itse pystyvät vaikuttamaan. Keskittyminen, tottumus olemaan paikallaan Keskittymisellä on tietysti iso osa koulumenestyksessä. Tämä on taito jota pitää HARJOITELLA, niin kuin kaikki muut osaamiset. Paikalla oleminen ja rauhallisuus monta kertaa päivässä toimivat hyvin vastapainona mediayhteiskunnan stimulointiin. FLIMMER Arkipäivä kodissa, johon lukija syntyy. Vauva tulee kotiin jossa televisio ei ole päällä turhaan koko päivän. Alle kahden vuoden ikäinen ei saisi itse asiassa katsoa televisiota ollenkaan. Göteborgin lääkäreiden mukaan lasten keskittymiskyky häiriintyy (Ylva Ellneby, cyberungar). Vauvan pitäisi saada katsoa paksuja kuvakirjoja, monta kertaa päivässä. Hyvä idea on myös tehdä leikekirja kuvista ja mainoslehdistä, niitähän pystyy vaihtamaan tasaisin väliajoin. Aikuinen on tässä tilanteessa täysin läsnä, kertoo esineistä ja nimittelevät näitä oikeilla nimillään.

12 Yksivuotias leikkii ja tutkii, kanniskelee tavaroitaan ja keskittyy lyhyitä hetkiä kerrallaan. Ensimmäinen kuvituskirja luetaan monesti päivän aikana ja kuvalliset kirjat pidetään lapsen ulottuvilla koko ajan. Kirjat rytmillä, riimillä ja kertauksella ovat yleensä kiinnostavia. Pienelle lapselle tämä tarkoittaa turvallisuutta ja oppimista. Vanhemmat voivat myös kokeilla niin sanottua picture walking-menetelmää, jossa lapset saavat katsoa kuvia jonka jälkeen niistä keskustellaan ja kerrotaan. Näin ollen lapset jaksavat keskittyä paremmin tuleviin teksteihin. Lapsen kasvaessa arkielämän tarinat alkavat yleensä kiinnostamaan. Lapsi vertailee itsensä ja perheensä kirjan henkilöihin ja löytyää tällä tavalla oman identiteetinsä. Jokailtainen satu aloitetaan, pakollinen lapsiperheessä, samantyyppinen rytmi joka ilta takaa hyvät yöunet. Kun lapsi on noin neljän vuoden ikäinen, hänen pitäisi osata kuunnella kirjoja ilman kuvia suhteellisen helpolla kielellä (elokuva päässä, eli prosessi sanoista kuviin pitäisi olla tarpeeksi kehittynyt) Kirjoja, joissa on eri kappaleita esitetään viimeistään esikouluiässä. Yksi tai monta kappaletta illassa. Kappalekirjan lukemisesta pitäisi syntyä keskustelua. Jos kappalekirjaa käytetään iltasatuna, jo päivällä voi kerrata edellisen illan tapahtumia. Tämä on lukemisymmärtämisen työstämistä! Voidaan myös kuvitella kirjan tapahtumia eteenpäin, mitä sinä luulet että tapahtuu seuraavaksi? Miten sinä ajattelet? Kysymykset - kuten mitä sinä tekisit? Kuka hahmoista olisit mieluiten jos olisit osa tarinaa? Kysy avoimia kysymyksiä, ja pyydä lapsi ottamaan kantaa tarinan henkilöiden tekoihin jne.

13 Saman päivän aikana lapsen pitäisi kuulla pari kuvakirjaa, jotain tietokirjaa mielenkiintoisesta aiheesta ja yhdessä on voitu leikkiä lorua. Yhdessä voi myös etsiä tekstistä etunimensä ensimmäistä kirjainta ja laskea, kuinka usein se esiintyy. Literacy on vuorovaikutus ja kehitys lukijan ja kirjan kohtaamisessa, ja saa lapsen omistamaan aikaa kirjalliseen kieleen. Kyky omaksua ja käyttää kirjallisuutta, eli lukea ja kirjoittaa. Ääneen lukeminen vuorovaikutuksessa kirjaan. Lapsi oppii kirjarutiinia! Kirja kuuluu lapsen elämään, joka päivä! Lapsi oppii kirjasta esineenä etusivu ja takakansi, sivujen kääntäminen, mikä on teksti ja mikä on kuva. Kirjaa käsitellään varoen. Lapsi oppii kirjan sisällöstä tietoa, etiikka, erilaisia ympäristöjä, suhteita, tunteita. Kirja ilmiönä, suhtautuminen kirjaan, kirja on elämässäni joka päivä. Kirjan toiminto se luetaan. Mielikuvituslukemisessa pieni lapsi painottaa niin kuin aikuinen on opettanut. Tämä on tärkeä virstanpylväs lapsen kehityessä lukijaksi. Lapsi oppii myös miltä kieli näyttää tekstin muodossa, ja miten tarinat rakentuvat. Kirjalla on johdanto joka herättää mielenkiintoa, tarina joka etenee ja päättyy. Lapsi oppii luonnollisesti kieliopista, aikamuodoista, adjektiiveista superlatiiveihin.

14 Ääneen lukeminen aikuisen kanssa. Kirjasta keskusteleminen ja dialogi joka syntyy, kielen oppiminen. Läheisyys tilanteessa välittää turvallisuutta. Yhteinen keskittyminen, ymmärrys ja molemminpuolisuus kahden rakkaan ihmisen välillä. 2. Kehitys himolukijaksi tarkoittaa vaiheet aloittelevaa lukijaa, ahmijalukijaa, tutkivaa suurlukijaa. Mittareita havainnollistamaan lukemisympäristöä. Kun oppii lukemaan pitää osata TULKITA KIRJAIMET+ TUNNISTAA SANOJA + OLLA MOTIVOITUNUT Motivaation luominen on jokaisen aikuisen tehtävä, joka toimii lapsen parissa ennen koulun alkamista. Optimaalinen kehitys lukijaksi tarkoittaa vaiheet Aloittelevaa lukijaa, ahmijalukijaa, suurlukijaa Noin 30% lapsista osaa lukea aloittaessaan koulun. Lukemiskehitys nollasta tulkitsevaan ja kriittiseen lukemiseen on optimaalinen tavoite. 1. kirjallisen kulttuurin kokemuksia, Lapsi on nähnyt ja kuullut tekstiä. Kylttejä ja maitopurkkeja 2. tulkitseminen, mainoksissa ja luetteloissa esiintyvät kirjaimet 3. Oikea tekstinymmärtäminen, tv-ohjelmia teksteineen, google

15 4. Tulkitseva lukeminen. Kriittinen lukemistaito, lukea rivien välistä. Tietää miten mainokset toimivat. Tulkitseva lukeminen on suomalaisille lapsille vaikea taso (tekstinymmärtäminen ylioppilaskokeessa) Passiivinen sanavarasto 17-vuotiaalla vaihtelee ei-lukijan sanasta lukijan sanaan. Aloittelevaa lukijaa pitää kannustaa! Kaikki keinot on sallittuja, lapsen ei saa jumittua helppoihin kirjoihin. Lukemisen pitää koko ajan edetä, saada puruvastusta iässä Kirjan vaikeusasteen määrittämiseksi voi valita sivu kirjasta, ja laskea sieltä itselleen tuntemattomat sanat: ei yhtään, kolme tai viisi. Liian helppoa, sopiva ja liian vaikea. Yhdessä lukeminen aikuisen kanssa, yhdestä sanasta koko sivuun. Mielenkiinto säilyy, kun alku on vaikea ja kynnys korkea. Kannusta, palkitse, näytä riemusi uuden avautuvan maailman johdosta! Ahmijalukijaa tavataan harvemmin. Tämä on jakso intensiivistä lukemista, joka yleisimmin esiintyy 9-13 vuoden ikäisenä. Tietotaito kehittyy huimaa vauhtia ja lukemisen automatisointi helpottaa koulutyötä. Vanhempana voit viedä lapsesi kirjastoon, pukea ulkovaatteet pois päältä, viettää aikaa. Jos lapsi ei itse tule, tule sinä paikalle! Lainaa vaihteleva pino kirjoja mökille, ulkomaan matkalle, laita kirja yöpöydälle. Keskustele, kerro omista kirjakokemuksistasi ja muistoistasi. Tee kaikkesi sen eteen, että lapsella ja nuorella on aina mielenkiintoisia kirjoja luettavana. Ahmijalla on korvaamattomia oppimisetuja.

16 Suurlukija lukee kriittisesti, löytää tarvitsemansa tekstit ja kirjat. Lukee rivien välistä, eli pystyy kertomaan tarinasta käyttäen toisia sanoja ja ymmärtää myös asioita, joista ei kerrota kirjassa. Suurlukija toimii hyvin mediayhteiskunnassa. Lukemisen osaaminen on ensisijaista, tietokoneosaaminen seuraa. Täytyy erottaa lukutaidon lukemisen ymmärtämisestä Lukutaito on taito tulkita kirjaimet oikein. Pystyy toisin sanoen sanomaan sanan niin kuin sitä kirjoitetaan. A U T O-sanasta tulee auto. Lukemisen ymmärtäminen tapahtuu silloin, kun autosta syntyy kuva päässä. Lukija ymmärtää sanan merkityksen eikä ymmärrys rajoitu sanan lausumiseen. Mietiskelevä, heijastava lukeminen, josta seuraa keskustelua tuottaa siis tuloksia! Aktiivinen lukeminen, kirjakeskusteluja, yhteenvetoja ja seuranta harjoittelee ja syventää ymmärrystä. Seuraava testi voidaan suorittaa monta kertaa lapsuudessa ja nuoruudessa. Testi näyttää mihin lukemisen vaiheeseen lapsi sijoittuu. Vanhemmat näkevät prosessin kokonaisuudessaan ja voivat tarkastaa kodin lukemisilmapiiriä. ELÄMÄSI LUKIJANA. Missä sijaitset lukemisen kehityksessä? Pieni mittari. Historia, nykyhetki ja tulevaisuus.

17 SINUN VANHEMPASI Millaisia kirjoja Sinun vanhempasi lukivat lapsuudessaan ja nuoruudessaan? Mikä kirja on jäänyt erityisesti mieleen? Miksi? Millaisia kirjoja niille luettiin? Kuka luki tai kertoi? Mitä vanhempasi lukevat nyt?(kirjoja, sanomalehtiä, netissä...?) Mikä on vanhempiesi mielestä hyvälle kirjalle ominaista? Mitä kirjoja vanhempasi lukevat juuri nyt? Kuka lukee perheessäsi eniten? Lainaako perhe kirjoja ilmaiseksi kunnan kirjastosta? Kuinka usein perheesi käy kirjastossa? Ostetaanko teidän perheessänne kirjoja? SINUN LUKEMISTAUSTASI Mikä on ensimmäinen kirjamuistosi? Kuinka vanha olit silloin? Mikä kirja sinulle ensimmäisenä luettiin? Kuka sen luki sinulle? Kuvaile tilannetta oliko se kotona, iltasadun muodossa, miltä tilanne tuntui? Lempikirjasi pienenä? Miksi pidit siitä? Ensimmäinen kirja jonka luit itse kannesta kanteen? Kuka opetti sinut lukemaan? Muistatko miltä tuntui osata lukea itse? Oliko alussa vaikeaa? LUKEMISESI JUURI NYT Mikä on lempikirjasi tällä hetkellä? Mistä se kertoo? Miksi se on niin hyvä? Kehityksesi lukijana Miten nykyään lukemasi kirjat eroavat nuorempana lukemistasi kirjoista?

18 Minkä kirjan suosittelisit kaverille? Miksi juuri se kirja? Miten valitset kirjoja? Luetko takakannen? Katsotko satunnaista sivua kirjasta? Annatko jonkun suositella? Katsotko kansikuvaa (onko kansikuva tärkeä?) Paras osa koulussa lukemisessa on...? Paras osa kotona lukemisessa on...? Luetko faktakirjoja ja sanomalehtiä? Kuinka paljon aikaa vietät netissä lukemisen parissa? Oletko huomannut eroj netissä olevien tekstien ja kirjojen välillä? Hauskin, surullisin ja jännittävin kirjasi? Kuka on suosikkihahmosi kirjassa? Miksi juuri hän? Onko hän sinunkaltaisesi jollain tavalla? Onko hän vastakohtasi? Onko suosikkihahmollasi ominaisuus jota ihailet? Onko suosikkihahmollasi ominaisuus joka ärsyttää sinua? Luettele sinulle tällä hetkellä tärkeitä kirjaominaisuuksia tärkeysjärjestykseen... HAUSKA JÄNNITTÄVÄ TAPAHTUMARIKAS FANTASIA RAKKAUS TYTÖT JA POJAT YHDESSÄ, ETSIViÄ MYSTEERIT MATKUSTELU HEVOSET KOULUELÄMÄ URHEILU HAAMUT VAMPPYYRIT HISTORIA... Voit lisätä minkä tahansa itsellesi tärkeän aiheen! Oletko koskaan käyttänyt E-kirjaa? Mitä mieltä olit siitä? Mikä aika vuorokaudesta on sinulle paras aika lukea?

19 LUKEMISESI TULEVAISUUDESSA Millaisena näet lukemisesi tulevaisuudessa? Tuletko lukemaan enemmän vai vähemmän kirjoja? Millaisia kirjoja luulet haluavasi lukea? Samanlaisia kuin nyt, vai luuletko kirjamieltymystesi muuttuvan? Kuinka monta kirjaa kuukaudessa? Tuletko olemaan ahkera lainaamaan kirjoja kirjastosta? Haluatko ostaa ja omistaa kirjoja? Tuletko lukemaan sanomalehtiä? Jos, niin miksi? LUKEMISTULEVAISUUTESI VANHEMPIESI MUKAAN. Millaisena näet lapsesi lukemisen tulevaisuudessa? Millaisia kirjoja luulet lapsesi lukevan aikuisena? Onko elämässänne erityinen kirja, jonka toivot lapsesi lukevan? Mitä olette lukemiskasvatuksessanne halunneet siirtää lapsellenne? Onko lukemiskasvatuksessanne jotain, mitä olisitte toivoneet vanhempienne tekevän eri tavalla? Mikä on lapsuus- ja nuoruusvuosienne aikana vanhemmilta saatu pysyvä tekijä lukemisessanne? Lukemisen kautta lapsenne saa... Uusia sanoja, laajennetun kielitaidon Käsitteitä apuna abstraktissa ajattelussa Kulttuuriperinnön sukupolvien viisaus ja historia Toivoa Lohtua

20 Tietoa Vahvan identiteetin Mielikuvitusta Käsityksiä ja kunnioitusta erilaisuuksia kohtaan Elämänhalua Moraalia oikein ja väärin Keskittymistä tottumus olemaan paikallaan Miten vanhempasi luettevelat näitä tärkeysjärjestykseen...? Ajatuksesi ja kommenttisi MINUN ELÄMÄ LUKIJANA-jaksoon Vanhempiesi ajatukset ja kommentit MINUN ELÄMÄ LUKIJANAjaksoon Agneta Möller-Salmela Lukemisinspiroija ja kertoja 3. Ammattipedagogien pitää lukea kirjallisuuden parasta antia pedagogisesti ja taiteellisesti. Niiden pitää lukea tiedolla, hyvää harkintaa käyttäen, suurella inspiraatiolla ja sydämellä, joka sykkii lasten parasta varten SUUNNITELTU PEDAGOOGINEN LUKUHETKI

21 Älyllinen ja emotionaalinen prosessi, jossa kaikki aistit aktivoituvat. Pitää olla ohjattu, harkittu ja aikuiselta harjoiteltu Pitää olla viihdyttävä, kutsuva, hauska ja saada lapset osallistumaan. Pitää vahvistaa ryhmää, olla yhteisesti positiivinen kokemus joka vahvistaa yhteishenkeä. Pitää myös vahvistaa lasta ja kannusta häntä kertomaan itsestään ja tekemään aloitetta, kun on hänen PUHEENVUORONSA. Pitää olla tietoa välittävä. Pitää herättää lapsissa mielenkiintoa kulttuuria, kirjallisuutta ja ilmiöitä ja yhteyksistä kohtaan. Klassisen tarinan tummat elementit valmistaa lasta elämän vaikeuksia varten. Pitää kehittää lasten mielikuvitusta Lasten pitää osata samaistua sadun ja kirjan henkilöiden kanssa, lasten sosiaalisen kehityksen ja empatian kannalta 4. Fyysinen huone ympäristö lukemiskasvatukselle. Luo odotuksia! Ryhmien vastaanottaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Rutiinit parhaan kirjahetken hyväksi. 1. Ympäristö, hiljaisuus ja muiden talon asukkaiden kunnioitus. Sinä olet valmistanut huonetta, koonnut ryhmäsi ja ottanut ohjat käsiisi. Sinua täytyy kunnioittaa ja muut talossa olevat eivät saa häiritä lukuhetkeäsi. Laita KYLTTI

22 ylös! Lasten häiritseminen kielletty. Älä hyväksy sitä, että joku keskeyttää. 2. Aikuinen johtaa ja odottaa ryhmältään keskittymistä ja hyvää käytöstä lukuhetken ajan. Kun aikuinen ottaa ohjat käsiinsä, hän puhuu varmalla ja tarpeeksi kuuluvalla äänellä. Tänään tehdään näin! 3 Sinun pitää saada lapset kiinnostumaan ensi lauseesta lähtien. Suunnittele ohjelmasi siten, että se alkaa pienestä ja etenee pikkuhiljaa pääkertomusta kohti. Lasten pitää istua, niin että he pystyvät seuraamaan tarinaa mahdollisimman hyvin. Siksi kaikki istuvat samalla tavalla kukaan ei makaa. Makaavalla lapsella on vaikeampi keskittyä, ja muut saattavat kiinnittää huomiota häneen, eikä tarinaan. Lasten pitää pystyä näkemään kuvat kuvitetusta kirjasta, pyytämättä! Istuinpaikat ovat tarkoin harkittuja, ennen kuin huoneeseen mennään. 4 Oikea paikka! erityinen huone elämystuokioille on unelma! Rakenna ympäristö, joka tukee niitä tarinoita ja kirjoja, joita tulet käyttämään. Ellet onnistu sisustamaan kokonaista huonetta, mieti silti ympäristöä. Voiko fyysistä huonetta eristää jollain tavalla? Voiko oven sulkea? Mieti valaistusta, se on tärkeää! Luo ympäristö joka on sekä rauhallinen että odotuksia täynnä. Loisteputket katossa ei ole hyvä vaihtoehto. Jouluvalot ja taskulamppu luovat maagisen ympäristön. Riittääkö happi?

23 Pitäisikö tuulettaa ennen tarinan alkamista? Tuoksuja, huonekaluja pitää ehkä peittää kankailla jne. 5. Hanki kankaita ne luovat pehmeyttä ja tunnelmaa, niiden avulla voi myös peittää häiritseviä esineitä. Sininen meri, vaaleanvihreä niitty, pörröinen ruskea metsä, kulta rikkaus, sifonki pilviä ja haltijoita jne. Isoja rullia ja monta metriä voidaan käyttää yhä uudestaan. 6. Luo odotusta käytä hiljaisuuskiviä, rauhallisuussimpukoita, kävele rauhallisuuden sillan yli. Hidasta tempoa! Luo erityinen käytävä huoneeseen tai nurkkaan. Odotus lisääntyy kun tempo hidastuu. Tee mutkitteleva tie, jota pitkin täytyy kävellä yksitellen. Kumartuminen jonkun pehmeän alla saa aikaan rauhoittavan efektin. NÄE lapset, anna niiden koputtaa ovelle erikoisin koputuksin ja pyydä niitä lausumaan nimensä ennen sisään astumista. Varmista, etteivät lapset tuo mukanaan esineitä, jotka saattavat häiritä keskittymistä. 7. Pidä kirja oikein. Sinun pitäisi osata kirjasi niin hyvin, että tiedät kääntämättä mitä seuraavalla sivulla lukee. Näin lukemisessasi ei synny haluamattomia taukoja. Lempikirjojen tekstit voi kopioda niin, että tekstiä on sivujen molemmilla puolilla. 8. Käytä maagisia rituaaleja rajanylitykseen. Puhalla avaimeen, käytä symboolisia pulloja. Pulloja erivärisine nesteineen

24 symbolisoivat eri asioita tarinastasi. Voit käyttää rohkeuspulloa, viisauden pulloa, onnen pulloa, vapaan mielikuvituksen pulloa jne. Anna lasten koskettaa pulloja sormella saadakseen voimia. Lapset voivat myös antaa voimaa pulloille. Jos jollain on liikaa rohkeutta, hän voi jakaa sen pullon kanssa. Kukaan ryhmästä ei tietenkään tiedä, mihin suuntaan voimat menevät... Anna lasten kuljettaa tyhjäksi puhallettua kananmunaa ryhmän ympäri, symbolisoidakseen ihmisten väliset hauraat tunteet. 9. Mieti, saavatko lapset koskea sisustukseen? Taika häviää jos huone ja esineet ovat liian tuttuja. Pidä huone juhlavana ja salaperäisenä! 10. Mieti puheenvuoroja! Suullinen kertomus on aina kokonaisuus, jota kukaan ei keskeytä. Jos vastaat äkilliseen kysymykseen kesken tarinaa, keskeytät ehkä kuulijoiden satutunnelman. Laita mieluummin kysymys muistiin ja vastaa, kun olette valmiita. Ota ohjat käsiisi! Oleta, että kaikki menee hyvin! Seuraa suunnitelmaa, mutta ole varuillasi ja pidä aina toinen kirja valmiudessa varasuunnitelmana. Joskus ehkä huomaat, että tunnelma ei ole juuri sellainen kuin sen pitäisi valitsemaasi kirjaa varten. Jo suunniteluvaiheessa sinun pitäisi miettiä, millaisen tunnelman haluat teemallasi luoda. Käytä vaihtelevaa ohjelmaa, mutta valitse muutama joka kerta toistuva asia.

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa... Sisällys Lukijalle... 11 Osa 1 Itsetunnon kehittäminen itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimalla Itsetuntoa vahvistamassa...15 Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Luetaan yhdessä Paired reading

Luetaan yhdessä Paired reading Luetaan yhdessä Paired reading lukemisen kuntoutusohjelma lapsille Ohjemoniste Yhdessä lukeminen* on lukemisen kuntoutusohjelma, jossa vanhempi lukee yhdessä tekstiä ääneen yhtäaikaisesti lapsen kanssa.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

4. luokan lukudiplomikirjat ja - tehtävät

4. luokan lukudiplomikirjat ja - tehtävät Pirkanmaan lukudiplomi 4. luokan lukudiplomikirjat ja - tehtävät Kuva: Petra iltunen diplomin suorittajan nimi ja luokka Tervetuloa Pirkanmaan lukudiplomin suorittajaksi, arvoisa kirjojen ystävä! Lukudiplomia

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

OPISKELUOPAS MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

OPISKELUOPAS MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE OPISKELUOPAS MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. OPISKELUTEKNIIKKA VASTAUSTEKNIIKKA AIKATAULUTUS Copyright Juristivalmennus 2014 Sisältö Oppaan tarkoitus...

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot