10 askelta lukemisinspiraatioon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 askelta lukemisinspiraatioon"

Transkriptio

1 Agneta Möller-Salmela 10 askelta lukemisinspiraatioon 1. Lukeminen on elämää varten! Miten ihmisestä tulee lukija? Millaisia etuja lukijalla on? Millainen on elämä kirjojen keskellä? Mitä lukeminen antaa? Miten lukija toimii yhteiskunnassa? Millaisissa kodeissa luodaan lukijoita? Arki on koti mihin lukijat syntyvät. Kielellisiä virikkeitä. Kirjojen loputtomat mahdollisuudet. Lapsi vuorovaikutuksessa kirjaan ja aikuiseen joka sitä lukee. Ihmiset tarvitsevat tietoa ja koulutusta, kommunikaatiokykyä ja ennen kaikkea kykyä ajatella. Uhkakuva on tyhmistetty yhteiskunta, jossa ihmisillä on vaikeuksia ilmaista itseään, toimia yhteiskunnassa, pukea sanat tunteisiin ja menestyä mediayhteiskunnassamme. Jokainen uusi tapahtuma maailmassa on alkanut ihmisen aivoissa ajatuksena. Jos ylipäänsä on mahdollista ajatella sanoitta on asia, joka tiedemiehet vielä pohtivat Eli kysymys kuuluu kuinka paljon paremmin ajattelee jos omaa paljon sanoja. Pätevä lukija pystyy kriittiseen lukemiseen, löytää tarvitsemiaan kirjoaja. Pystyy lukemaan rivien välistä ja tulkitsemaan asioita jotka eivät lue tekstissä, ymmärtää miten mainokset toimivat. Menestyy, valikoi, toimii yhteiskunnassa. Oppii kommunikoimaan

2 tavalla, jotta hänet nähdään, ymmärretään, jotta hän pystyy selittämään, pukea sanat tunteiksi, täyttämään lomakkeita, lukemaan lääkkeiden pakkausselostetta ja ymmärtämään veroilmoitustaan. Hän analysoi vaaliehdokkaansa mielipiteet ja omia kokemuksiaan yleisiin maailmanongelmiin. Elämä lukemisen ja kirjojen keskellä on rikas, lukija löytää aina uusia kirjailijoita, ei tarvitse olla yksin ja keksii aina merkityksellistä tekemistä. Se joka lukee, saa iloa lukemisesta. Hän kehittyy ihmisenä ja saa esikuvia ja malleja elämää varten. Hän saa vahvan identiteetin, pystyy jakamaan toisten ihmisten vastoinkäymiset ja menestykset, toivo, solidaarisuus ja kehittää EMPATIAA. Hän kerää tietoa ihmisten elämästä ja maailmasta, jossa elämme. Vahvan kielen ansiosta pystyy kommunikoimaan ja saamaan ymmärrystä ja vahvistusta. Uusi tietoisuus uusien sanojen ja käsityksien kautta. Ajatukset ja kieli kätkemiimme TUNTEISIIN. Voimme saada lohtua! Argumenttejä, uusia perspektiivejä ja impulsseja, jotka johtavat tekoihin. Se joka lukee, ottaa osaa kulttuuriperinnöstä sekä sukupolvien viisaudesta ja tiedosta. Erilaisuuden kunnioittaminen ja ymmärrys siitä, että elämää voi elää monin tavoin, on alku maailmanlaajuiseen rauhaan. Sanat ohjaavat ajatuksia. Sanat kertovat ihmiselle, mitä hän ajattelee. Sanat saavat teot aikaiseksi. Sanat vangitsevat ja sanat vapauttavat. Sanat saavat asioiden näyttämään siltä, miten sanat väittävät. Jotkut sanat voivat olla haitallisia ja sattua, ne läpäisevät ihmistä. Mutta joskus sanat voivat melkein herättää kuolleita henkiin. Ihmiset määrittävät ja selittävät itsensä sanojen kautta. Sanat heikentävät ihmisen, tai tekevät hänestä vahvan. Sanat määrittävät jokaisen ihmisen todellisuuden, sillä tavalla miten hän sen itse näkee sanat myös tuovat esiin sen, mitä

3 hänen ympäristönsä näkee. Kehitä sanavarastoasi kehitä itseäsi! Kieli, identiteetti ja itsetunto ovat yhteydessä toisiinsa. Kieli on ihmisen työkalu kommunikaatioon, käsityksien luomiseen ja tunteiden ja ajatuksien työstämiseen. Kieli suo meille sanoja ja symbooleja, välineitä millä tulkita elämäämme ja maailmaa jossa elämme. Vahva ja vivahteikas kieli on ihmisen paras käyntikortti. Kyky ilmaista itseään selkeästi, tarkasti ja huolellisesti. Sanat eivät ole ainoastaan maailman paras ase, vaan myös ihmisen ainutlaatuinen tilaisuus ilmaista itseään, päästä toisen ihmisen lähelle ja tulla ymmärretyksi ja nähdyksi. Tekstinymmärrys, kielenymmärrys ja maailmanymmärrys toimivat yhteistyössä. Kielettömyys on voimattomuus! Lapsen kielenymmärrys alkaa jos vatsassa. Vauva tunnistaa jo vastasyntyneenä oman äidinkielensä. Eräässä tutkimuksessa raskaana oleva nainen luki saman sadun ääneen joka päivä kuuden viikon ajan. Kun lapsi oli päivän vanha, hänen päähänsä laitettiin kuulokkeita ja hänelle luettiin sama tarina eri jakeella. Tutkimuksessa todettin, että lapsi imi erikoistuttiansa kiivaammin, joka rekisteröi äänentaajutta ja painetta, kun hänelle luettiin raskauden ajan tarina. Koe suoritettiin samalla tarinalla myös eri kielillä. Vanhemmat jotka nimittävät esineitä ja painottavat puheensa eleillä ja painotuksella stimuloi lapsen kielen oppimisen. Kuvittele, että näet kaksi arabia puhumassa. Todennäköisesti et ymmärrä sanaakaan, jos vain kuulet niiden puhetta. Mutta jos näet puhujien elekieltä, voit ehkä ymmärtää

4 osan, ja ymmärrät mahdollisesti vielä enemmän jos he näyttelevät keskustelunsa. Menneistä puhuminen ja tulevaisuuden suunnitteleminen tarkoittaa, että ihminen käyttää puheissaan eri aikamuotoja. Selkeä artikuloiminen ja huolellinen kielenkäyttö auttavat lapsia oppimaan esimerkiksi kaksikielisissä perheissä. Millainen on sananymmärtämisen laita tänään? Osaavatko lapset enemmän tai vähemmän sanoja kuin ennen? Ihmisellä on aktiivinen ja passiivinen sanavarasto. Passiivinen kieli kehittyy nopeammin kuin aktiivinen puhe. Epätavallisia sanoja kuten apea, juro tai suihkulähde ehkä ymmärretään, mutta niitä ei käytetä aktiivisesti. Erot voivat olla merkittäviä stimuloinnin kautta! 1-vuotias sanaa, 2-vuotias sanaa, isot erot alkavat näkyä 3-vuotiaassa joka osaa sanaa, 4-vuotias tietää jo sanaa, 5-vuotias osaa sanaa, 6-vuotias hallitsee , 15-vuotias sanaa. Kielen rajoitukset ovat yksilön rajoitukset koko elämän ajan. Tämä vaikuttaa käsitykseemme maailmasta ja todellisuudesta. TIETOINEN KIELENSTIMULOINTI Puhu selkeästi, ja joskus vähän hitaammin. Pidä katsekontakti lapseen. Kuuntele MITÄ lapsi sanoo ja MITEN sitä sanotaan Kuuntele aktiivisesti, anna lapsen puhua loppuun Puhu lapsen KANSSA eikä LAPSELLE, ole läsnä!

5 Lukeminen kodeissa vähenee. Lukeminen vähenee vanhempien ajanpuutteen takia ja senkin takia, että helpommat aktiviteetit vievät paljon aikaa perheiden arjesta. Nyt on aika motivoida vanhempia valitsemaan toisin. Kouluikäiset lapset, joille on luettu kotona, lukevat paremmin neljännellä luokalla kuin ne, jotka eivät ole saaneet nauttia kertomuksista ja kirjoista kouluiän aikana. Kotien lukemisilmapiiri rakentaa perustan lukemiseen ensimmäisestä luokasta eteenpäin. Ääneen lukeminen kehittää sana- ja kielivarastoa. Peruskouluvuosien aikana opitaan neljä viidesosaa sanoista, joita aikuisena käyttää. Kun lapsi saa käsityksen siitä, mitä kirja todella pystyy tarjoaman, hän ymmärtää lukemisen oppimisen tärkeyden. Elämästä ilman kirjojen tarjoamaa jatkuvaa sanavaraston kehitystä seuraa huonompi kieli. Yhteiskunnalliset kuilut syvenevät huonon kielen takia. Vivahteikas kieli antaa koululaiselle etulyöntiaseman ja on aikuisen ihmisen paras käyntikortti. Kotien pitäisi tehdä tietoinen valinta ja tukea lukemista. Tähän tarvitaan tietoa ja käsitystä siitä, miten lukeminen valmistaa lasta koulun alkuun ja siitä, miten suuri vaikutus paljon tarinoita kuulleeseen lapseen on koulun alkaessa. Lapset tarvitsevat EALE eläviä aikuisia lukevia esikuvia. Perheissä, joissa lukeminen on vähentynyt, aikuisia pitää valistaa lukemisen kaikista eduista, ettei lukemista kohtaan synny huonoja asenteita. Kotien pitäisi valita aktiivinen tukeminen lukemista kohtaan, esim. varmistamalla että lapsi viettää lukemisen parissa saman verran aikaa kuin tietokoneen. Lukijoita LUODAAN eikä oikoteitä ole. Harva kehittyy himolukijaksi jos hänelle ei ole luettu INNOLLA. Se on pitkä prosessi. Lukijaksi kehittyy jos itselle on luettu ennen kuin itse osaa lukea! Parhaan tuloksen varmistamiseksi tarvitaan kodin, päivähoidon, koulun sekä kirjaston yhteistyötä.

6 LUKIJOITA LUODAAN KODEISSA Suhtautuminen lukemiseen määrittyy kotona kun lapsi on alle 7 vuoden ikäinen. Vanhempien myönteinen asenne kirjoja kohtaan tarttuu lapseen ja hän kiinnostuu lukemisesta, varsinkin jos kotona käytetään kirjoja päivittäin. Kun lapset alkavat lukea itse, niiden pitää osata tulkita, eli muodostaa kirjaimista sanoja. Niiden pitää olla tietoisia ja motivoituneita. KOULU OPETTAA LASTA TULKITSEMAAN KIRJAIMET SANOIKSI. KODIT OPETTAVAT LAPSILLE SANOJA JA MOTIVOIVAT NÄITÄ LUKEMISEN OPPIMISEEN. Kielellisesti hyvin varustautunut lapsi on kuullut 3000 satua ja tarinaa ennen koulun alkua. Tämä tarkoittaa kolme satua päivässä: yksi uusi kertomus, yksi tuttu ja yksi suosikkitarina. Lapsen pitäisi myös osata kahdeksan leikkilorua. Ennen koulun alkua kuultujen tarinoiden määrällä on suurempi vaikutus lapsen lukemiskehitykseen kuin opettajan ponnisteluilla ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lapsella on etuja oppimiseen ja lukemisvalmiuteen. Hyvin varusteltu lapsi on kuullut hauskoja, surullisia ja jännittäviä tarinoita, sekä kirjoja arki- ja mielikuvitusympäristössä. Pedagogiset kirjat, kirjat runollisella kielellä ja faktakirjat lapsia kiinnostavine aineineen. Lukemista joka päivä, monta kertaa päivässä!

7 Millaisissa kodeissa luodaan kirjojen rakastajia? 1. Kodeissa joista löytyy kirjoja. Vanhemmat saavat ilmaiseksi lainata kirjoja kirjastoista. Lukemiskasvatus ei ole taloudellinen kysymys. 2. Kodeissa joista löytyy lapsille oma kirjahylly. Lainattuja kirjoja, omia kirjoja, jo luettuja kirjoja sekä kirjoja, jotka odottavat lukemista. Lapsi voi tarkastella lukemishistoriaansa. 3. Kolmas tarpeellisuus on erilaista lukemista talon ympäristössä. Päivälehtiä, viikkolehtiä, pokkareita, kuvateoksia, tietosanakirjoja, ohjekirjoja. Paksuja ja ohuita kirjoja. Lapsille liian vaikeita kirjoja ja myös todella helppoja teoksia. 4. Moni- ja kaksikielisyys on rikkaus! Muista kuitenkin, että kielet eivät tule ilmaiseksi. Molemmat kielet vaativat kirjoja ja keskustelua kehittyäkseen ja toimiakseen yhtä vahvoina kommunikaatio- ja ajatustyökaluina. Huomioi toisen kielen asema ja kohdista ajoittain lukeminen ja kielileikit, jotta heikompi kieli kehittyisi. 5. Lasten pitää nähdä vanhempien lukevan. Kuulla vanhempien keskustelevan hyvästä kirjasta. Nähdä kuinka lumoutunut kirjasta voi olla. Nähdä vanhempiensa kyynelehtivien surullisen kirjan johdosta. Nauraa käkättää hauskasta kirjasta. Nähdä kuinka vanhemmat melkein myöhästyvät, kun eivät pysty lopettamaan jännittävän kirjan lukemista...

8 6. Pitää olla lukemisjälkiä, eli muistoja hyvistä lukemiskokemuksista (et kaipaisi suklaata ellet tietäisi miltä se maistuu.) Lukemiskokemus on sekoitus hyvästä kirjasta, läheisyydestä vanhempaan, turvallisuudentunteesta ja molemminpuolisuudesta, kun aikuinen ja lapsi ovat täysin läsnä ja keskittyneitä samaan tarinaan. Jälkien pitää toimia kannustimena omaan lukemiseen ja auttaa sinua pääsemään lukemisen makuun. 7. Läheisyys ja lämpö lukuhetkestä muistuvat mieleen, kun nuoret itse lukevat. 8. Mukava paikka lukemiselle, lukuvaloineen ja tyynyineen. Kutsuva ympäristö houkuttelee lukemiseen. KIRJAN LOPUTTOMAT MAHDOLLISUUDET Kieli ja sanavarasto Kirjan, dialogin ja kirjan tapahtumien keskustelun kautta sanavarasto laajenee. Molemminpuolisuus, turvallisuus ja läheisyys lukemistilanteessa on paras kasvualusta kielen kehityksen kannalta. Sanojen määrä jotka lapsi hallitsee, vaikuttaa tietysti koko koulun alkuun. Koulun aloittaminen 2000 sanaa sisältävällä repulla eroaa merkittävästi sanan sanavarastosta täytetystä repusta. Erot sanavarastoissa voivat olla suuria, ja vaikuttavat lapsen koulunkäyntiin monella tavalla.

9 Käsitteitä ajatusten apuvälineenä. Abstrakti ajattelutapa ja kootut käsitteet. Uusi tietoisuus uusien sanojen ja käsitteiden kautta. Ajatukset ja kieli tuntemillemme kokemuksille, elämyksille ja ongelmille. kieli kätkemiimme tunteisiin. toveruus, yhteishenki, ymmärrys, sielunrauha. Kirjan henkilöiden ja kirjailijan kanssa. Osallistuminen toisten ihmisten todellisuuteen ja elämään kehittää vahvan identiteetin ja lapsi oppii kunnioittamaan erilaisuuksia. Itsetunto ja tunne-elämä Lapsi saa mallia ja esikuvia elämää varten. Vertailemalla itseään kirjan henkilöihin oppii paljon omasta identiteetistään. Loputon tieto Ihmisten elämistä ja maailmasta jossa elämme. Tieto toisista maista, erilaisista elämäntavoista, luonnosta, tekniikasta, historiasta ja kaikki maan ja taivaan välillä. Kirja selittää todellisuuden. Kirjaa ei voi avata oppimatta mitään. Mielikuvitus Kaikki maailman keksinnöt ovat saaneet alkunsa jonkun ihmisen mielikuvituksesta. Omia kuvia tarvitaan kun luemme,

10 kuvittelemme ja muistamme. Sisäiset kuvamme ovat edellytys uuden tiedon vastaanottamiseksi. Mitä enemmän tarinoita ja kirjoja on kuultu, sitä enemmän ja sitä yksityiskohtaisempia kuvat ovat. Tee ajatuskokeilu! Et saa ajatella keltaista possua liiloine täplineen. Näet todennäköisesti possun päässäsi. Tämä on tarpeellinen toiminto ihmisen aivoissa, prosessi sanasta kuvaan. Juoni suullisessa tarinassa tai sadussa pitää näkyä melkein kuin elokuvana lapsen aivoissa. Huonosti keskittyvä lapsi voi kirjatilanteessa saada liian vähän ja liian kehittymättömiä kuvia päähänsä, ja lapsella voi tästä johtuen olla vaikeuksia seurata juonta ja tarkoitusta tarinassa, josta puuttuu kuvitusta. Prosessi sanasta kuvaan lapsen aivoissa on edellytys oppimiseen. Empatia Kyky osallistua toisen ihmisen tunne-elämään. Kyky jakaa toisten ihmisten ilot, surut, onni, pelot ja menestykset kehittävät empatiaa. Väkivaltaisten pelien pelaaminen ja toimintaelokuvien katseleminen heikentää tätä kykyä. Kulttuuri oma identiteetti? Viisaus ja tieto sukupolvien takaa. Hyvä lastenkirja on sukupolvien välinen silta. Kaksikielinen kulttuuri Suomessa, toisaalta eroja esim. pyhien suhteen, toisaalta kaksi kieltä elää rinta rinnan. Elämänhalu, aloite, voima ja lohtu Argumentit, ideoita ja tekoja joita emme ole ajatelleet. Lohtu, toivo ja voima elämään.

11 Moraali oikein ja väärin Paras esimerkki moraalisuudesta on perinteinen satu. Saduissa tietää varmuudella kuka on hyvä, ja kuka edustaa pahuutta. Henkilöllä, jolla on huonoimmat lähtökohdat, saa lopulta prinsessan ja puolet valtakunnasta. Toivo, rohkeus ja luottamus elämään, johon pienet lapset harvoin voivat itse pystyvät vaikuttamaan. Keskittyminen, tottumus olemaan paikallaan Keskittymisellä on tietysti iso osa koulumenestyksessä. Tämä on taito jota pitää HARJOITELLA, niin kuin kaikki muut osaamiset. Paikalla oleminen ja rauhallisuus monta kertaa päivässä toimivat hyvin vastapainona mediayhteiskunnan stimulointiin. FLIMMER Arkipäivä kodissa, johon lukija syntyy. Vauva tulee kotiin jossa televisio ei ole päällä turhaan koko päivän. Alle kahden vuoden ikäinen ei saisi itse asiassa katsoa televisiota ollenkaan. Göteborgin lääkäreiden mukaan lasten keskittymiskyky häiriintyy (Ylva Ellneby, cyberungar). Vauvan pitäisi saada katsoa paksuja kuvakirjoja, monta kertaa päivässä. Hyvä idea on myös tehdä leikekirja kuvista ja mainoslehdistä, niitähän pystyy vaihtamaan tasaisin väliajoin. Aikuinen on tässä tilanteessa täysin läsnä, kertoo esineistä ja nimittelevät näitä oikeilla nimillään.

12 Yksivuotias leikkii ja tutkii, kanniskelee tavaroitaan ja keskittyy lyhyitä hetkiä kerrallaan. Ensimmäinen kuvituskirja luetaan monesti päivän aikana ja kuvalliset kirjat pidetään lapsen ulottuvilla koko ajan. Kirjat rytmillä, riimillä ja kertauksella ovat yleensä kiinnostavia. Pienelle lapselle tämä tarkoittaa turvallisuutta ja oppimista. Vanhemmat voivat myös kokeilla niin sanottua picture walking-menetelmää, jossa lapset saavat katsoa kuvia jonka jälkeen niistä keskustellaan ja kerrotaan. Näin ollen lapset jaksavat keskittyä paremmin tuleviin teksteihin. Lapsen kasvaessa arkielämän tarinat alkavat yleensä kiinnostamaan. Lapsi vertailee itsensä ja perheensä kirjan henkilöihin ja löytyää tällä tavalla oman identiteetinsä. Jokailtainen satu aloitetaan, pakollinen lapsiperheessä, samantyyppinen rytmi joka ilta takaa hyvät yöunet. Kun lapsi on noin neljän vuoden ikäinen, hänen pitäisi osata kuunnella kirjoja ilman kuvia suhteellisen helpolla kielellä (elokuva päässä, eli prosessi sanoista kuviin pitäisi olla tarpeeksi kehittynyt) Kirjoja, joissa on eri kappaleita esitetään viimeistään esikouluiässä. Yksi tai monta kappaletta illassa. Kappalekirjan lukemisesta pitäisi syntyä keskustelua. Jos kappalekirjaa käytetään iltasatuna, jo päivällä voi kerrata edellisen illan tapahtumia. Tämä on lukemisymmärtämisen työstämistä! Voidaan myös kuvitella kirjan tapahtumia eteenpäin, mitä sinä luulet että tapahtuu seuraavaksi? Miten sinä ajattelet? Kysymykset - kuten mitä sinä tekisit? Kuka hahmoista olisit mieluiten jos olisit osa tarinaa? Kysy avoimia kysymyksiä, ja pyydä lapsi ottamaan kantaa tarinan henkilöiden tekoihin jne.

13 Saman päivän aikana lapsen pitäisi kuulla pari kuvakirjaa, jotain tietokirjaa mielenkiintoisesta aiheesta ja yhdessä on voitu leikkiä lorua. Yhdessä voi myös etsiä tekstistä etunimensä ensimmäistä kirjainta ja laskea, kuinka usein se esiintyy. Literacy on vuorovaikutus ja kehitys lukijan ja kirjan kohtaamisessa, ja saa lapsen omistamaan aikaa kirjalliseen kieleen. Kyky omaksua ja käyttää kirjallisuutta, eli lukea ja kirjoittaa. Ääneen lukeminen vuorovaikutuksessa kirjaan. Lapsi oppii kirjarutiinia! Kirja kuuluu lapsen elämään, joka päivä! Lapsi oppii kirjasta esineenä etusivu ja takakansi, sivujen kääntäminen, mikä on teksti ja mikä on kuva. Kirjaa käsitellään varoen. Lapsi oppii kirjan sisällöstä tietoa, etiikka, erilaisia ympäristöjä, suhteita, tunteita. Kirja ilmiönä, suhtautuminen kirjaan, kirja on elämässäni joka päivä. Kirjan toiminto se luetaan. Mielikuvituslukemisessa pieni lapsi painottaa niin kuin aikuinen on opettanut. Tämä on tärkeä virstanpylväs lapsen kehityessä lukijaksi. Lapsi oppii myös miltä kieli näyttää tekstin muodossa, ja miten tarinat rakentuvat. Kirjalla on johdanto joka herättää mielenkiintoa, tarina joka etenee ja päättyy. Lapsi oppii luonnollisesti kieliopista, aikamuodoista, adjektiiveista superlatiiveihin.

14 Ääneen lukeminen aikuisen kanssa. Kirjasta keskusteleminen ja dialogi joka syntyy, kielen oppiminen. Läheisyys tilanteessa välittää turvallisuutta. Yhteinen keskittyminen, ymmärrys ja molemminpuolisuus kahden rakkaan ihmisen välillä. 2. Kehitys himolukijaksi tarkoittaa vaiheet aloittelevaa lukijaa, ahmijalukijaa, tutkivaa suurlukijaa. Mittareita havainnollistamaan lukemisympäristöä. Kun oppii lukemaan pitää osata TULKITA KIRJAIMET+ TUNNISTAA SANOJA + OLLA MOTIVOITUNUT Motivaation luominen on jokaisen aikuisen tehtävä, joka toimii lapsen parissa ennen koulun alkamista. Optimaalinen kehitys lukijaksi tarkoittaa vaiheet Aloittelevaa lukijaa, ahmijalukijaa, suurlukijaa Noin 30% lapsista osaa lukea aloittaessaan koulun. Lukemiskehitys nollasta tulkitsevaan ja kriittiseen lukemiseen on optimaalinen tavoite. 1. kirjallisen kulttuurin kokemuksia, Lapsi on nähnyt ja kuullut tekstiä. Kylttejä ja maitopurkkeja 2. tulkitseminen, mainoksissa ja luetteloissa esiintyvät kirjaimet 3. Oikea tekstinymmärtäminen, tv-ohjelmia teksteineen, google

15 4. Tulkitseva lukeminen. Kriittinen lukemistaito, lukea rivien välistä. Tietää miten mainokset toimivat. Tulkitseva lukeminen on suomalaisille lapsille vaikea taso (tekstinymmärtäminen ylioppilaskokeessa) Passiivinen sanavarasto 17-vuotiaalla vaihtelee ei-lukijan sanasta lukijan sanaan. Aloittelevaa lukijaa pitää kannustaa! Kaikki keinot on sallittuja, lapsen ei saa jumittua helppoihin kirjoihin. Lukemisen pitää koko ajan edetä, saada puruvastusta iässä Kirjan vaikeusasteen määrittämiseksi voi valita sivu kirjasta, ja laskea sieltä itselleen tuntemattomat sanat: ei yhtään, kolme tai viisi. Liian helppoa, sopiva ja liian vaikea. Yhdessä lukeminen aikuisen kanssa, yhdestä sanasta koko sivuun. Mielenkiinto säilyy, kun alku on vaikea ja kynnys korkea. Kannusta, palkitse, näytä riemusi uuden avautuvan maailman johdosta! Ahmijalukijaa tavataan harvemmin. Tämä on jakso intensiivistä lukemista, joka yleisimmin esiintyy 9-13 vuoden ikäisenä. Tietotaito kehittyy huimaa vauhtia ja lukemisen automatisointi helpottaa koulutyötä. Vanhempana voit viedä lapsesi kirjastoon, pukea ulkovaatteet pois päältä, viettää aikaa. Jos lapsi ei itse tule, tule sinä paikalle! Lainaa vaihteleva pino kirjoja mökille, ulkomaan matkalle, laita kirja yöpöydälle. Keskustele, kerro omista kirjakokemuksistasi ja muistoistasi. Tee kaikkesi sen eteen, että lapsella ja nuorella on aina mielenkiintoisia kirjoja luettavana. Ahmijalla on korvaamattomia oppimisetuja.

16 Suurlukija lukee kriittisesti, löytää tarvitsemansa tekstit ja kirjat. Lukee rivien välistä, eli pystyy kertomaan tarinasta käyttäen toisia sanoja ja ymmärtää myös asioita, joista ei kerrota kirjassa. Suurlukija toimii hyvin mediayhteiskunnassa. Lukemisen osaaminen on ensisijaista, tietokoneosaaminen seuraa. Täytyy erottaa lukutaidon lukemisen ymmärtämisestä Lukutaito on taito tulkita kirjaimet oikein. Pystyy toisin sanoen sanomaan sanan niin kuin sitä kirjoitetaan. A U T O-sanasta tulee auto. Lukemisen ymmärtäminen tapahtuu silloin, kun autosta syntyy kuva päässä. Lukija ymmärtää sanan merkityksen eikä ymmärrys rajoitu sanan lausumiseen. Mietiskelevä, heijastava lukeminen, josta seuraa keskustelua tuottaa siis tuloksia! Aktiivinen lukeminen, kirjakeskusteluja, yhteenvetoja ja seuranta harjoittelee ja syventää ymmärrystä. Seuraava testi voidaan suorittaa monta kertaa lapsuudessa ja nuoruudessa. Testi näyttää mihin lukemisen vaiheeseen lapsi sijoittuu. Vanhemmat näkevät prosessin kokonaisuudessaan ja voivat tarkastaa kodin lukemisilmapiiriä. ELÄMÄSI LUKIJANA. Missä sijaitset lukemisen kehityksessä? Pieni mittari. Historia, nykyhetki ja tulevaisuus.

17 SINUN VANHEMPASI Millaisia kirjoja Sinun vanhempasi lukivat lapsuudessaan ja nuoruudessaan? Mikä kirja on jäänyt erityisesti mieleen? Miksi? Millaisia kirjoja niille luettiin? Kuka luki tai kertoi? Mitä vanhempasi lukevat nyt?(kirjoja, sanomalehtiä, netissä...?) Mikä on vanhempiesi mielestä hyvälle kirjalle ominaista? Mitä kirjoja vanhempasi lukevat juuri nyt? Kuka lukee perheessäsi eniten? Lainaako perhe kirjoja ilmaiseksi kunnan kirjastosta? Kuinka usein perheesi käy kirjastossa? Ostetaanko teidän perheessänne kirjoja? SINUN LUKEMISTAUSTASI Mikä on ensimmäinen kirjamuistosi? Kuinka vanha olit silloin? Mikä kirja sinulle ensimmäisenä luettiin? Kuka sen luki sinulle? Kuvaile tilannetta oliko se kotona, iltasadun muodossa, miltä tilanne tuntui? Lempikirjasi pienenä? Miksi pidit siitä? Ensimmäinen kirja jonka luit itse kannesta kanteen? Kuka opetti sinut lukemaan? Muistatko miltä tuntui osata lukea itse? Oliko alussa vaikeaa? LUKEMISESI JUURI NYT Mikä on lempikirjasi tällä hetkellä? Mistä se kertoo? Miksi se on niin hyvä? Kehityksesi lukijana Miten nykyään lukemasi kirjat eroavat nuorempana lukemistasi kirjoista?

18 Minkä kirjan suosittelisit kaverille? Miksi juuri se kirja? Miten valitset kirjoja? Luetko takakannen? Katsotko satunnaista sivua kirjasta? Annatko jonkun suositella? Katsotko kansikuvaa (onko kansikuva tärkeä?) Paras osa koulussa lukemisessa on...? Paras osa kotona lukemisessa on...? Luetko faktakirjoja ja sanomalehtiä? Kuinka paljon aikaa vietät netissä lukemisen parissa? Oletko huomannut eroj netissä olevien tekstien ja kirjojen välillä? Hauskin, surullisin ja jännittävin kirjasi? Kuka on suosikkihahmosi kirjassa? Miksi juuri hän? Onko hän sinunkaltaisesi jollain tavalla? Onko hän vastakohtasi? Onko suosikkihahmollasi ominaisuus jota ihailet? Onko suosikkihahmollasi ominaisuus joka ärsyttää sinua? Luettele sinulle tällä hetkellä tärkeitä kirjaominaisuuksia tärkeysjärjestykseen... HAUSKA JÄNNITTÄVÄ TAPAHTUMARIKAS FANTASIA RAKKAUS TYTÖT JA POJAT YHDESSÄ, ETSIViÄ MYSTEERIT MATKUSTELU HEVOSET KOULUELÄMÄ URHEILU HAAMUT VAMPPYYRIT HISTORIA... Voit lisätä minkä tahansa itsellesi tärkeän aiheen! Oletko koskaan käyttänyt E-kirjaa? Mitä mieltä olit siitä? Mikä aika vuorokaudesta on sinulle paras aika lukea?

19 LUKEMISESI TULEVAISUUDESSA Millaisena näet lukemisesi tulevaisuudessa? Tuletko lukemaan enemmän vai vähemmän kirjoja? Millaisia kirjoja luulet haluavasi lukea? Samanlaisia kuin nyt, vai luuletko kirjamieltymystesi muuttuvan? Kuinka monta kirjaa kuukaudessa? Tuletko olemaan ahkera lainaamaan kirjoja kirjastosta? Haluatko ostaa ja omistaa kirjoja? Tuletko lukemaan sanomalehtiä? Jos, niin miksi? LUKEMISTULEVAISUUTESI VANHEMPIESI MUKAAN. Millaisena näet lapsesi lukemisen tulevaisuudessa? Millaisia kirjoja luulet lapsesi lukevan aikuisena? Onko elämässänne erityinen kirja, jonka toivot lapsesi lukevan? Mitä olette lukemiskasvatuksessanne halunneet siirtää lapsellenne? Onko lukemiskasvatuksessanne jotain, mitä olisitte toivoneet vanhempienne tekevän eri tavalla? Mikä on lapsuus- ja nuoruusvuosienne aikana vanhemmilta saatu pysyvä tekijä lukemisessanne? Lukemisen kautta lapsenne saa... Uusia sanoja, laajennetun kielitaidon Käsitteitä apuna abstraktissa ajattelussa Kulttuuriperinnön sukupolvien viisaus ja historia Toivoa Lohtua

20 Tietoa Vahvan identiteetin Mielikuvitusta Käsityksiä ja kunnioitusta erilaisuuksia kohtaan Elämänhalua Moraalia oikein ja väärin Keskittymistä tottumus olemaan paikallaan Miten vanhempasi luettevelat näitä tärkeysjärjestykseen...? Ajatuksesi ja kommenttisi MINUN ELÄMÄ LUKIJANA-jaksoon Vanhempiesi ajatukset ja kommentit MINUN ELÄMÄ LUKIJANAjaksoon Agneta Möller-Salmela Lukemisinspiroija ja kertoja 3. Ammattipedagogien pitää lukea kirjallisuuden parasta antia pedagogisesti ja taiteellisesti. Niiden pitää lukea tiedolla, hyvää harkintaa käyttäen, suurella inspiraatiolla ja sydämellä, joka sykkii lasten parasta varten SUUNNITELTU PEDAGOOGINEN LUKUHETKI

21 Älyllinen ja emotionaalinen prosessi, jossa kaikki aistit aktivoituvat. Pitää olla ohjattu, harkittu ja aikuiselta harjoiteltu Pitää olla viihdyttävä, kutsuva, hauska ja saada lapset osallistumaan. Pitää vahvistaa ryhmää, olla yhteisesti positiivinen kokemus joka vahvistaa yhteishenkeä. Pitää myös vahvistaa lasta ja kannusta häntä kertomaan itsestään ja tekemään aloitetta, kun on hänen PUHEENVUORONSA. Pitää olla tietoa välittävä. Pitää herättää lapsissa mielenkiintoa kulttuuria, kirjallisuutta ja ilmiöitä ja yhteyksistä kohtaan. Klassisen tarinan tummat elementit valmistaa lasta elämän vaikeuksia varten. Pitää kehittää lasten mielikuvitusta Lasten pitää osata samaistua sadun ja kirjan henkilöiden kanssa, lasten sosiaalisen kehityksen ja empatian kannalta 4. Fyysinen huone ympäristö lukemiskasvatukselle. Luo odotuksia! Ryhmien vastaanottaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Rutiinit parhaan kirjahetken hyväksi. 1. Ympäristö, hiljaisuus ja muiden talon asukkaiden kunnioitus. Sinä olet valmistanut huonetta, koonnut ryhmäsi ja ottanut ohjat käsiisi. Sinua täytyy kunnioittaa ja muut talossa olevat eivät saa häiritä lukuhetkeäsi. Laita KYLTTI

22 ylös! Lasten häiritseminen kielletty. Älä hyväksy sitä, että joku keskeyttää. 2. Aikuinen johtaa ja odottaa ryhmältään keskittymistä ja hyvää käytöstä lukuhetken ajan. Kun aikuinen ottaa ohjat käsiinsä, hän puhuu varmalla ja tarpeeksi kuuluvalla äänellä. Tänään tehdään näin! 3 Sinun pitää saada lapset kiinnostumaan ensi lauseesta lähtien. Suunnittele ohjelmasi siten, että se alkaa pienestä ja etenee pikkuhiljaa pääkertomusta kohti. Lasten pitää istua, niin että he pystyvät seuraamaan tarinaa mahdollisimman hyvin. Siksi kaikki istuvat samalla tavalla kukaan ei makaa. Makaavalla lapsella on vaikeampi keskittyä, ja muut saattavat kiinnittää huomiota häneen, eikä tarinaan. Lasten pitää pystyä näkemään kuvat kuvitetusta kirjasta, pyytämättä! Istuinpaikat ovat tarkoin harkittuja, ennen kuin huoneeseen mennään. 4 Oikea paikka! erityinen huone elämystuokioille on unelma! Rakenna ympäristö, joka tukee niitä tarinoita ja kirjoja, joita tulet käyttämään. Ellet onnistu sisustamaan kokonaista huonetta, mieti silti ympäristöä. Voiko fyysistä huonetta eristää jollain tavalla? Voiko oven sulkea? Mieti valaistusta, se on tärkeää! Luo ympäristö joka on sekä rauhallinen että odotuksia täynnä. Loisteputket katossa ei ole hyvä vaihtoehto. Jouluvalot ja taskulamppu luovat maagisen ympäristön. Riittääkö happi?

23 Pitäisikö tuulettaa ennen tarinan alkamista? Tuoksuja, huonekaluja pitää ehkä peittää kankailla jne. 5. Hanki kankaita ne luovat pehmeyttä ja tunnelmaa, niiden avulla voi myös peittää häiritseviä esineitä. Sininen meri, vaaleanvihreä niitty, pörröinen ruskea metsä, kulta rikkaus, sifonki pilviä ja haltijoita jne. Isoja rullia ja monta metriä voidaan käyttää yhä uudestaan. 6. Luo odotusta käytä hiljaisuuskiviä, rauhallisuussimpukoita, kävele rauhallisuuden sillan yli. Hidasta tempoa! Luo erityinen käytävä huoneeseen tai nurkkaan. Odotus lisääntyy kun tempo hidastuu. Tee mutkitteleva tie, jota pitkin täytyy kävellä yksitellen. Kumartuminen jonkun pehmeän alla saa aikaan rauhoittavan efektin. NÄE lapset, anna niiden koputtaa ovelle erikoisin koputuksin ja pyydä niitä lausumaan nimensä ennen sisään astumista. Varmista, etteivät lapset tuo mukanaan esineitä, jotka saattavat häiritä keskittymistä. 7. Pidä kirja oikein. Sinun pitäisi osata kirjasi niin hyvin, että tiedät kääntämättä mitä seuraavalla sivulla lukee. Näin lukemisessasi ei synny haluamattomia taukoja. Lempikirjojen tekstit voi kopioda niin, että tekstiä on sivujen molemmilla puolilla. 8. Käytä maagisia rituaaleja rajanylitykseen. Puhalla avaimeen, käytä symboolisia pulloja. Pulloja erivärisine nesteineen

24 symbolisoivat eri asioita tarinastasi. Voit käyttää rohkeuspulloa, viisauden pulloa, onnen pulloa, vapaan mielikuvituksen pulloa jne. Anna lasten koskettaa pulloja sormella saadakseen voimia. Lapset voivat myös antaa voimaa pulloille. Jos jollain on liikaa rohkeutta, hän voi jakaa sen pullon kanssa. Kukaan ryhmästä ei tietenkään tiedä, mihin suuntaan voimat menevät... Anna lasten kuljettaa tyhjäksi puhallettua kananmunaa ryhmän ympäri, symbolisoidakseen ihmisten väliset hauraat tunteet. 9. Mieti, saavatko lapset koskea sisustukseen? Taika häviää jos huone ja esineet ovat liian tuttuja. Pidä huone juhlavana ja salaperäisenä! 10. Mieti puheenvuoroja! Suullinen kertomus on aina kokonaisuus, jota kukaan ei keskeytä. Jos vastaat äkilliseen kysymykseen kesken tarinaa, keskeytät ehkä kuulijoiden satutunnelman. Laita mieluummin kysymys muistiin ja vastaa, kun olette valmiita. Ota ohjat käsiisi! Oleta, että kaikki menee hyvin! Seuraa suunnitelmaa, mutta ole varuillasi ja pidä aina toinen kirja valmiudessa varasuunnitelmana. Joskus ehkä huomaat, että tunnelma ei ole juuri sellainen kuin sen pitäisi valitsemaasi kirjaa varten. Jo suunniteluvaiheessa sinun pitäisi miettiä, millaisen tunnelman haluat teemallasi luoda. Käytä vaihtelevaa ohjelmaa, mutta valitse muutama joka kerta toistuva asia.

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus: 1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Autismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Autismiosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Talkshoppia ja workshowta

Talkshoppia ja workshowta Talkshoppia ja workshowta - projektin satoa Turusta ja muualta Se tarina muutti päiväni kirjasto kertoo ja kuuntelee Turun kaupunginkirjasto Ella Mustamo, Tarja Nikander, Leena Elenius 2 Keitä me olemme?

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot