Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa. Mika Metsäalho

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa. Mika Metsäalho"

Transkriptio

1 Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa Mika Metsäalho Ammatillinen opettajankoulutus HAMKin opinnäytetyöjulkaisuja 11/2005

2 Mika Metsäalho Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa ISBN ISSN HAMKin opinnäytetyöjulkaisuja 11/2005 JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu PL HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 faksi (03) Kannen suunnittelu: HAMK Julkaisut Tämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain (405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti kielletty. Hämeenlinna, marraskuu 2005

3 TYÖPAIKKAOPINNOT RAKENNUSTEKNIIKAN TUOTANTOPAINOTTEISESSA INSINÖÖRIKOULUTUKSESSA Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen opettajakorkeakoulu Mika Metsäalho Mika Metsäalho

4 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Ammatillinen opettajakorkeakoulu PL 182, Korkeakoulunkatu Hämeenlinna OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa Tekijä Mika Metsäalho Kupparinmäentie 8 B Hämeenlinna Tilaaja HAMK Rakennustekniikka Visamäentie 35 B Hämeenlinna (03) 6461 Ohjaaja Kari Kähkönen Hyväksytty..20 arvosanalla Hyväksyjä Arvosana-asteikko 5 = kiitettävä, 4-3 = hyvä, 2-1 = tyydyttävä

5 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU HÄMEENLINNA TIIVISTELMÄ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tekijä Mika Metsäalho Vuosi 2005 Toimeksiantaja Työn nimi Työn säilytyspaikka HAMK Rakennustekniikka Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tuotantopainotteista (TUPA) insinöörikoulutusta on järjestetty ammattikorkeakouluissa teknikkokoulutuksen lopettamisen jälkeen 1990-luvun lopulta alkaen. Valtakunnallisesti, ja jo pelkästään Hämeen ammattikorkeakoulussa, tuotantopainotteisen koulutuksen toteutuksissa on olemassa useita toimintatapoja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koostaa tietopaketti tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta ja siihen liittyvistä työpaikkaopinnoista yritysten työpaikkaohjaajia varten. Opinnäytetyössä käsitellään työssäoppimista ja sen historiaa, tuotantopainotteisen koulutuksen lähtökohtia ja niihin liittyviä työpaikkaopintojen toteutusmalleja. Käytännön esimerkit ja ohjeet koskevat Hämeen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmaa. Työssäoppimisen teoreettista taustaa on tutkittu lukuisten aiheitta käsittelevien teosten ja artikkelien avulla. Näkemyksen laajentamiseksi on haastateltu myös Koulutuskeskus Tavastian rakennusosaston opettajia toisen asteen työssäoppimisen toteutuksista. Lisäksi työn laadinnan tukena on käytetty noin viiden vuoden ajalta kertynyttä kokemuspohjaista tietoa työpaikkaopintojen toteuttamisesta HAMKin rakennustekniikan koulutusohjelmassa. Työpaikkaopinnot eroavat perusharjoittelusta oleellisesti kahdella tavalla. Ensinnäkin työpaikkaopinnoissa opiskelija hakeutuu työnjohto- tai toimihenkilötasoisiin tehtäviin, kun taas harjoitteluksi hyväksytään myös rakennusalan suorittavan tason työtehtävät. Toinen oleellinen harjoittelun ja työpaikkaopintojen ero on jakson tavoitteellisuus ja arviointi. Ennen työpaikkaopintojakson alkua kukin opiskelija laatii ja hyväksyttää itselleen henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan jakson aikana ja sen jälkeen. Työpaikkaopinnot arvioidaan harjoittelusta poiketen arvosanalla. Jakson kokonaisarviointi muodostuu työpaikkaohjaajan, ohjaavan opettajan ja opiskelijan omasta arvioinnista.

6 Asiasanat Sivut työpaikkaopinnot, työssäoppiminen, tuotantopainotteinen insinöörikoulutus 50 + liitteet

7 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MUUTTUVA TYÖELÄMÄ JA RAKENNUSALAN KOULUTUKSEN MURROS 1990-LUVULLA Työelämän muutos Tekusta ammattikorkeakouluun Teknikkokoulutuksen loppu ja tuotantopainotteisen koulutuksen alkutaival Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppimisen määritelmiä Työssäoppimisen taustaa Esikuva ammatillisen peruskoulutuksen puolelta Työssäoppiminen eli työpaikkaopinnot ammattikorkeakoulussa Työpaikkajaksot tai työelämäprojektit Työharjoittelu ja työpaikkaopinnot ammattikorkeakoulussa TYÖPAIKAN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Amk:n ja yritysten yhteistyömuodot organisaatiotasolla Työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan yhteistyö Työpaikkaopintojen sopimukset Työturvallisuus ja vakuutusturva TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Tavoitteiden määrittely ja jaksosuunnitelma työpaikkajakson alussa Mahdollinen erillinen aloituspalaveri Työssäoppijan perehdyttäminen ja esittely organisaatiossa Työturvallisuusnäkökohdat Työn opastus ja palautteen anto jakson aikana Arviointi yhteistyössä ohjaavan opettajan kanssa TYÖPAIKKAOPINNOT PONNAHDUSLAUTA TYÖELÄMÄÄN Tuotannosta vastaavan henkilöstön kouluttamisen merkitys Työpaikkaopinnot kasvattavat yrityksen toimintakulttuuriin Jatkuvan yhteistyön merkitys työelämän ja oppilaitosten välillä YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

8 1 JOHDANTO Tuotantopainotteisen (TUPA) insinöörikoulutuksen alkuperäisiä määrittelyjä löytyy kahdesta dokumentista: ammattikorkeakoululaista ja ammattikorkeakouluasetuksesta. Niiden lisäksi käydään keskustelua siitä, mitä määrittelyt eri tekniikanalojen koulutuksen toteutuksessa käytännössä tarkoittavat. Uusi ammattikorkeakoululaki määrittelee opetuksen puitteet. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishankkeen (TUPA-hanke) ohjausryhmä kiteytti lokakuun seminaarissa käydyn keskustelun pohjalta seuraavan määrittelyn: Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tähtää tuotannon ja palvelujen esimies-, johto- ja asiantuntijatehtäviin. Se sisältää 20 opintoviikkoa (ov) työpaikalla tapahtuvaa käytännön opiskelua, jonka sisältö on sovittu ja joka poikkeaa työpaikkaharjoittelusta. Menetelmä on kytköksissä sisältöön. Tuotantopainotteisuus voi heijastua sisältöihin ja painotuksiin myös laajemmin. Työelämäintegroidut 20 ov:n opinnot voivat olla joko työpaikalla tapahtuvia opintoja tai käytäntöpainotteisia kehitysprojekteja. Kehitysprojektien aiheiden on tultava yrityksestä ja yritysten pitää osallistua ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on suunnitelmallista ja sen tavoitteista ja arvioinnista sovitaan ammattikorkeakoulun ja työ-paikan kesken. Tavoitteet täsmennetään opettajan, työpaikan yhdyshenkilön ja opiskelijan yhteistyönä. (http://www.tupa.hamk.fi/tupa.nsf/) Määrittelyn taustalla ovat seuraavat linjaukset ja dokumentit: Opetusministeriö totesi kirjeessään (49/400/97), että kehitettävien uusien sekä pysyvästi jatkuvien tuotantopainotteisten koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen käytäntöpainotteisuus turvataan siten, että harjoittelun laajuus on 40 opintoviikkoa 160:stä. Tästä 20 opintoviikkoa määriteltiin samalla tavalla kuin muussakin tekniikan alan koulutuksessa ja 20 opintoviikkoa käytännön opiskeluna, esimerkiksi yrityksissä suoritettavina projektitöinä. 1

9 Opetusministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävä oli selvittää tekniikan ammattikorkeakoulututkintojen ja insinööri (AMK) -tutkintonimikkeeseen liittyvän tuotantopainotteisen koulutuksen määrällinen ja sisällöllinen kehittämistarve, täsmensi määritelmää muistiossaan seuraavasti: Tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen kuuluvan 20 opintoviikon käytännön opiskelun työryhmä näkee perinteisestä työharjoittelusta (20 ov) selvästi erottuvina yrityksissä tehtävinä projektitöinä, joihin on kiinteästi integroitu insinöörikoulutuksen teoriaopintoja noin 20 ov. (http://www.tupa.hamk.fi/tupa.nsf/) Opetussuunnitelmista työryhmä toteaa, että yhtäältä opintojen järjestäminen yritysmäisessä ympäristössä jo korkeakoulussa tuo tarvittavaa käytännönläheisyyttä, toisaalta opintojaksojen sijoittaminen työelämään edistää vuorovaikutustaitojen ja työelämän käytänteiden hallinnan kehittymistä. Projekti- ja tiimityöskentely opiskelumuotona tukevat samoja tavoitteita. Opetusministeriön kirjeen (28/401/2000), joka koskee päätöstä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista, liitteessä 2 annetaan seuraava määräys tai ohje: Ammattikorkeakoulu voi järjestää tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon ja insinöörin (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta kaikissa sille vahvistetuissa koulutusohjelmissa myös tuotantopainotteisena. Tällöin tutkintoon sisältyvän harjoittelun laajuus on 20 opintoviikon asemasta 40 opintoviikkoa. Opetusministeriön päätöksessä (17/401/2004), joka koskee ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia ECTS:n (European Credit Transfer and Accumulation System, suom. eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä) mukaisten opintopisteiden käyttöönoton jälkeen, on määräys tai ohje opintopisteiksi (op) muunnettuna 30 / 60 opintopistettä. Käytännössä siis nykyinen ammattikorkeakoulun insinööritutkinnon laajuus on myös opintopisteinä 1,5-kertainen entisiin opintoviikkoihin verrattuna eli nykyään 240 opintopistettä 160 opintoviikon sijaan. Ammattikorkeakoululaki (351/2003, annettu ) toteaa 17 :ssä, että osa tutkintotavoitteisesta opetuksesta voidaan järjestää työpaikoilla. Eduskunnan sivistysvaliokunta toteaa lakiesityksestä tekemässään mietinnössä 17 :n perus- 2

10 teluissa, että työpaikalla toteutettavan työharjoittelun ja opinnäytetöiden lisäksi on eräillä koulutusaloilla tarpeellista järjestää osa opetuksesta työpaikalla (esimerkiksi tuotantopainotteinen koulutus). Työpaikalla käytännön työtehtävien muodossa annettavan opetuksen tulisi perustua ammattikorkeakoulun ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. (http://www.tupa.hamk.fi/tupa.nsf/) Asetuksessa ammattikorkeakouluista ( /352) määrätään 4 :ssä opintojen rakenne: 1) perus- ja ammattiopintoja 2) vapaasti valittavia opintoja 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua 4) opinnäytetyö. Asetuksen 6 :n mukaan opetusministeriö päättää koulutusohjelmista siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintoviikkoina sekä harjoittelun laajuus. Asetuksen 7 :n mukaan harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. (http://www.tupa.hamk.fi/tupa.nsf/) Oma kokemukseni tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen järjestämisestä tulee vuodesta 1999 alkaen Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) rakennustekniikan koulutusohjelmasta. Vuonna 1999 HAMKin rakennustekniikan koulutusohjelmassa toteutettiin vuonna 1997 aloittaneen tuotantopainotteisen opiskelijaryhmän opintoihin liittyen ensimmäiset työpaikkaopintojaksot, joiden toteutuksessa olin mukana ehkä enemmänkin tarkkailijana. Työpaikkaopintojen käytännön toteutuksessa olen ollut mukana ohjaavana opettajana ja työpaikkaopintojen koordinoijana vuodesta 2000 asti, siis lähes koko tuotantopainotteisen koulutuksen elinkaaren ajan, ja kerännyt kuluneelta ajalta mittavan määrän tietoa työpaikkaopintojen toteuttamisesta, joka koskee rakennustekniikan TUPA-insinöörikoulutusta. Kuluneen kuuden vuoden ajalta on olemassa suuri määrä ohjeita, sopimusversioita, tavoitemäärittelyjä ja raportointikansioita sekä opiskelija- että työnantajapalautetta. Lisäksi olen osallistunut aktiivisesti vuodesta 2002 lähtien HAMK:n koordinoimaan valtakunnalliseen TUPA-hankkeeseen, jonka projektipäällikkönä toimii Juhani Keskitalo HAMK:n kehittämisyksiköstä. Hankkeen kautta olen saanut laajasti koko tekniikan alaa koske- 3

11 vaa taustatietoutta tuotantopainotteisen koulutuksen tilasta ja kehittymisestä valtakunnallisesti tuotantopainotteisen koulutuksen alkutaipaleen ajalta. Juhani Keskitalon kanssa aktiivisesti yhteistyössä toimien olen saanut koko TUPAhankkeen aineistot käyttööni myös tätä opinnäytetyötä varten. Näkemykseni laajentamiseksi olen haastatellut myös Koulutuskeskus Tavastian rakennusosaston henkilöstöä ammatillisen peruskoulutuksen puolella toteutettavien työssäoppimisjaksojen käytännön järjestelyistä ja vaatimuksista. Saamieni tietojen mukaan näyttää siltä, että työpaikoilla toteutettavat insinöörikoulutuksen työpaikkaopinnot ovat käytännössä saaneet esikuvansa toisella asteella (ammattikouluissa / -instituuteissa) jo pitkään käytössä olleista työssäoppimisjaksoista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koostaa tietopaketti tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta ja siihen liittyvistä työpaikkaopinnoista yritysten työpaikkaohjaajia varten. Opinnäytetyössä käsitellään työssäoppimista ja sen historiaa, tuotantopainotteisen koulutuksen lähtökohtia ja niihin liittyviä työpaikkaopintojen toteutusmalleja. Käytännön esimerkkinä käytän oman toimipaikkani, HAMKin rakennustekniikan, tuotantopainotteista insinöörikoulutusta. Joiltakin osin täydentäviä esimerkkejä tulee mukaan myös muiden ammattikorkeakoulujen rakennustekniikoiden ja HAMKin tuotantopainotteista koulutusta järjestävien koulutusohjelmien kautta. Kaikkia esitettyjä käytännön sovelluksia ja ohjeita ei pidä yleistää kaikkea ammattikorkeakoulun työssäoppimista koskeviksi vaan niitä sovelletaan sellaisenaan tällä hetkellä vain HAMKin rakennustekniikan koulutusohjelman työpaikkaopintojen toteutuksissa. 4

12 2 MUUTTUVA TYÖELÄMÄ JA RAKENNUSALAN KOULU- TUKSEN MURROS 1990-LUVULLA Luvussa 2 käsitellään työelämän muutoksia 1990-luvulta nykypäivään ja rakennusalan tuotantojohdon koulutusjärjestelmän muutosta teknikkokoulutuksen lopettamisen kautta nykyiseen tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen. 2.1 Työelämän muutos Käytännössä koko yhteiskunta on kokenut isoja muutoksia 1990-luvun alusta nykypäivään. Muutokset ovat nopeita ja ne ovat yleisiä kaikkialla. Muutokset eivät välttämättä aina ole seurausta millekään aiemmalle, joten niitä saattaa olla varsin vaikea ennustaa. Yksilö ja yhteiskunta tai organisaatio voi kohdata muutoksen aiheuttaman epävarmuuden ainakin kahdella eri tavalla: Ensinnäkin muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta voidaan vähentää pitäytymällä tutuissa ajattelumalleissa ja rutiineissa ja odottaa, että maailma hakeutuu tavallaan itsestään stabiiliin tilaan ja järjestykseen. Toisaalta muutosten aiheuttama epävarmuus voidaan hyväksyä ja lähteä kulkemaan muutoksen mukana ja ottaa muutoksesta irti sen mahdollisesti tarjoamat hyödyt. (Ruohotie 2000, ) Tiedon merkitys on koko ajan kasvamassa, mutta samalla myös muu inhimillinen vuorovaikutus kuin tiedon tuottaminen ja levittäminen on olennaista (Ruohotie, 2000, 18). Korkean teknologian maihin on muodostunut ns. tietoyhteiskunta, joka tuo mukanaan suuren määrän erilaisia kehitykseen liittyviä, jopa järjenvastaisia ilmiöitä. Esimerkkinä voisi todeta mm. tiedon merkityksen nyky-yhteiskunnassa: Samalla, kun tieto tulee yhä tärkeämmäksi tuotannontekijäksi, sen hinta laskee ja merkitys kilpailukyvylle pienenee, koska tieto on kaikkien saatavilla oleva yleishyödyke. (Ruohotie 2000, ) Tiedon uusiutumisen vauhti siis alkaa olla niin huima, että asiantuntijatyötä tekevä ei enää pysty seuraamaan oman työnsä ohessa kaikkia alansa uusia näkemyksiä. Tiedon uusiutumisvauhtina on tähän asti yleisesti pidetty määritelmää, että tieto kaksinkertaistuu joka vuosi (Ruohotie 2000, 20). Viimeisim- 5

13 pien tutkimusten mukaan on todettu, että nykyään tietomäärä kaksinkertaistuu keskimäärin joka 20. kuukausi (Ruohotie P., luento , HAMK, Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisseminaari). Tämähän tarkoittaa, että käytännössä yrityksen tms. organisaation tuottamat tuotteet tai palvelut voivat jäädä kehityksestä jälkeen yllättävänkin nopeasti. Kaikki edellä kuvattu on seurausta teknologian nopeasta muutosvauhdista ja uusista innovaatioista. On arvioitu, että työelämä muuttuu seuraavien kymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeksi kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana (Ruohotie 2000, 21). Yhä harvemmat yritykset voivat enää sanoa toimivansa vakailla markkinoilla, joiden ennustaminen vaikkapa muutamia vuosi eteenpäin on helppoa. Mm. rakennusalalla markkinanäkymien ennustaminen on osoittautunut pitkällä aikavälillä varsin hankalaksi, vaikkakin nykyiseen euroaikaan maltillisten korkotason muutosten myötä ennustettavuus onkin huomattavasti parantunut. Kuitenkin työelämässä tapahtuu koko ajan ilmiöitä, jotka tekevät ammattitaidon jatkuvan kehittämisen ja tiedon päivittämisen välttämättömäksi jo kilpailukyvyn säilymisen kannalta katsottuna. Organisaatioiden uusia, kriittisiä menestystekijöitä ovat nopeus, joustavuus ja innovatiivisuus. Em. vaatimukset täyttävän organisaation henkilöstö koostuu monialaosaajista, jotka ovat jatkuvasti valmiita oppimaan uutta ja tarvittaessa siirtymään uusiin tehtäviin. Kuvatun ilmiön kautta tullaan tilanteeseen, jossa yrityksen tärkeimmäksi investointikohteeksi muodostuukin henkilöstö ehkä ennen totutun laite- ja konekannan sijaan. Tämä on jo selvästi nähtävissä nykyisessä yritysmaailmassa, jossa henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus saavat koko ajan entistä suuremman roolin yritysten menestystekijöinä. (Ruohotie 2000, 22.) Tietoyhteiskunta merkitsee palvelualoille isoa kehitysvirikettä. Jo nyt palvelut hallitsevat yhä enemmän taloudellista toimintaa, kun taas alkutuotannon parissa työskentelee entistä vähemmän ihmisiä. Tietotekniikka tulee muokkaamaan useiden palvelualojen toimintaa vielä huomattavasti. Tehokas tietojenkäsittely ja nopea tiedon, kuvan ja äänen siirto vähentävät ajan ja paikan merkitystä. 6

14 Tätä kautta myös etätyön osuus tehtävästä työmäärästä tulee edelleen kasvamaan. (Työ vuonna 2005, ) Tekniikan kehityksen ja tietoyhteiskunnan rakennemuutoksen myötä huomattava määrä entisiä ammatteja on kadonnut, uusia on syntynyt ja hyvin monessa ammatissa työn sisältö on muuttunut. Pitkälle koulutetun väestön osuus on lisääntynyt ja vähän koulutettujen osuus pienentynyt. Tällä hetkellä työikäisestä väestöstä noin 70 % tekee ns. toimihenkilötyötä ja vain noin 30 % ruumiilliseksi luokiteltavaa työtä. (Työ vuonna 2005, ) Kehityksen odotetaan yhä jatkuvan tähän suuntaan. Tällainen kehitys tuottaa jatkossa entistä suurempia vaikeuksia rakennusalalle, joka on kuitenkin hyvin työvoimapainotteinen ja perinteinen toimiala. Jo tällä hetkellä rakennustyömaille on vaikea saada ammattitaitoista suorittavan tason henkilöstöä ja jopa tuotantojohdostakin alkaa olla pulaa, koska suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Alalla on työvoimapulaa, vaikka 1980-luvun huippuvuosien työvoimamäärään ei tällä hetkellä ylletäkään. 80- luvun lopulla rakennusala työllisti noin henkilöä, tällä hetkellä alalla toimii noin työntekijää, vaikka rakentamisen volyymi nykyisellään onkin jo hyvin lähellä huippuvuosien tasoa. Voidaan siis todeta, että työn tuottavuus, joka nousi laman aikana, on jäänyt selvästi huippuaikoja korkeammalle tasolle. (Työ vuonna 2005, 9; julkaisut/tilastot_suhdanteet/kuvio_12.pdf) Kaiken kaikkiaan koko sosiaalinen ympäristö ja yhteiskunnalliset olosuhteet muuttuvat. Työikäisen väestön keski-ikä kasvaa ja eläkeläisten määrä lisääntyy. (Ruohotie 2000, 22.) Työikäistä työvoimaa on siis käytännössäkin vähemmän kuin 1980-luvun lopulla. Tätä kautta voidaan taas todeta, että edellä esillä ollut työn tuottavuuden taso onkin ollut pakko pitää korkeampana kuin ennen lamaa, muuten osa työelämän tehtävistä olisi jäänyt ilman tekijää. Rakennusalalla työn tuottavuuden nousu ei kuitenkaan ole pystynyt täysin korvaamaan työvoimavajetta, joka on syntynyt 2000-luvun rakentamisen volyymin nousun myötä. 7

15 Muodostunutta työvoimapulaa paikataan tällä hetkellä osittain ulkomaisella työvoimalla. Rakennusalalla ammattityöntekijöitä tulee varsinkin Baltian maista, erityisesti Virosta, mutta myös jonkin verran Venäjältä, Puolasta ja Romaniasta. Tässä mielessä rakentaminen Suomessa kansainvälistyy, samoin käy lähes kaikilla muillakin toimialoilla. Näin työelämään tulee yhä uusia ammattitaitovaatimuksia, jotka tulee huomioida myös koulutuksen eri asteilla. Kansainvälistymisen ja globaalin kansantalouden myötä perinteisen ammatillisen osaamisen lisäksi työelämässä tarvitaan hyvin usein kielitaitoa ja kykyä työskennellä hyvinkin moninaisissa työyhteisöissä eri kansallisuutta olevien henkilöiden kanssa. Tämä edellyttää myös muiden maiden kulttuurien hyväksyntää, jotta yhteistyö ja toiminnot työpaikoilla pyörivät parhaalla mahdollisella tavalla hyvän tuottavuuden saavuttamiseksi. (Työ vuonna 2005, 14.) Edellä mainittu työväestön ikääntyminen voidaan nähdä sekä heikkoutena että vahvuutena. Pitkään työelämässä olleilla henkilöillä on valtava työkokemus ja näin myös suuri määrä elämänkokemusta ja pitkälle kantavia toimintamalleja. Vastuuntuntoisina ja yleensä hyvin analyyttisesti ajattelevina heille on helppo antaa ns. luottopakin tehtäviä. Ikääntymisessä on tietysti myös omat ongelmansa: Sairaudet lisääntyvät, työkyvyttömyys lisääntyy ja yleinen toimintakyky alkaa eläkeiän lähestyessä väistämättä vähentyä. (Työ vuonna 2005, 14.) Ajan mittaan edellä kuvattu tilanne johtaa tuottavuuden laskuun, jos uutta ammattitaitoista henkilöstöä ei saada koulutettua riittävän ajoissa työpaikoille osittain vanhojen ammattilaisten perehdyttämisen ja opastuksen kautta. Tätä pitkän työuran tehneen ammattiväestön osaamista pystytään nyt nopeasti toimien hyödyntämään vielä muutaman vuoden ajan, kunnes suuret ikäluokat ovat pääasiassa jo siirtyneet eläkkeelle. Peliaikaa tämän suhteen on käytettävissä enää noin viisi vuotta. Seuraavan viiden vuoden kuluessa vastuullisimmat työtehtävät siirtyvät suurilta ikäluokilta seuraavan ikäpolven hoidettaviksi, siis tällä hetkellä vuotiaille työntekijöille (Työ vuonna 2005, 15-16). Tämä vastuun siirto on tietysti varsin luonnollinen askel työelämän kehityksessä, mutta se tuo mukaan myös uhkakuvia. Jo tälläkin hetkellä tuo edellä mainittu vuotiaiden ryhmä on 8

16 osittain jopa ylityöllistetty, joten uusien, vastuullisempi tehtävien siirtäminen näille työntekijöille saattaa muuttaa työkuorman kohtuuttomaksi. Töiden uudelleenjärjestelyssä on syytä nostaa esiin työssä jaksaminen ja työuupumus, joka on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuoden aikana. Tutkimuksissa on todettu, että tällä hetkellä lähes puolella työikäisistä on lieviä työuupumuksen aiheuttamia stressioireita, vakavampia oireita on noin 7 %:lla vuotiaasta työväestöstä. Jos ongelmaan ei muisteta kiinnittää huomiota, vastaavasti sairauspoissaolot eri muodoissaan alkavat heikentää työn tuottavuutta. Toisena ongelmana uusien vastuunottajien ryhmässä nähdään vähäinen täydennyskouluttautumisen mahdollisuus ajan puutteen vuoksi. Kaikki työaika kuluu päivittäisten rutiinien pyörittämiseen, eikä järjestelmälliseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen ole aikaa juuri laisinkaan. Edellä kuvatun tiedon uusiutumisnopeuden aikana tämäkin voi koitua kohtalokkaaksi yritettäessä pysyä mukana nykyisten työelämävaatimusten oravanpyörässä. Tästä voidaan ottaa esimerkkinä tällä hetkellä noin 45-vuotiaan työväestön tietotekninen osaaminen. Pääosa näistä työelämässä olevista on saanut koulutuksensa noin 20 vuotta sitten, jolloin tietoverkkotekniikka (TVT) oli nykyiseen tasoon nähden vielä lapsenkengissä. Läheskään kaikilla työelämän alueilla ja koulutusaloilla TVT ei ollut arkipäivää, kuten nyt voidaan todeta olevan lähes kaikilla toimialoilla. Jatkuvan työpaineen alla työskennellyt väestö ei välttämättä ole ajan kuluessa ehtinyt kouluttautua nykyisten vaatimusten tasolle, mikä saattaa kostautua nyt, kun vastuullisimmat työtehtävät lankeavat tämän ryhmän hoidettavaksi. Jatkuva kouluttautumisen tarve (elinikäinen oppiminen) tuottavuusvaatimuksista ja työpaineista huolimatta on siis aina pidettävä esillä työyhteisöjä kehitettäessä. 2.2 Tekusta ammattikorkeakouluun Ammattikorkeakoulukokeilu alkoi 1990-luvun alkupuolella, nykyään lähes kaikki kokeilukouluista on vakinaistettu. Opetusministeriö teki päätöksen ensimmäisistä väliaikaisista ammattikorkeakouluista vuonna 1991 ja ensimmäiset kokeilut käynnistyivät vuonna Lukuvuonna Suomessa on 31 opetushallinnon alaista vakinaista ammattikorkeakoulua, joissa työskentelee 9

17 yhteensä n opettajaa. Vuonna 2004 niissä oli yhteensä aloituspaikkaa ja opiskelijoita kaikkiaan noin Suurin osa aikaisemmista opisto- ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnoista on muuttunut ammattikorkeakoulututkinnoiksi ja opistoasteen koulutus päättynyt. Ammattikorkeakoulut on perustettu pääosin entisten opistoasteen oppilaitosten pohjalle. Ammattikorkeakouluissa on myös samat koulutusalat kuin toisen asteen (ent. ammattikoulu) opinnoissa. (http://www.mol.fi/; Nykyinen Suomen koulutusjärjestelmä on esitetty kuviossa 1. KUVIO 1 Suomen koulutusjärjestelmä (http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutusjarjestelmakaavio.pdf) 10

18 Hämeen ammattikorkeakoulu aloitti väliaikaisena ammattikorkeakouluna amkkokeilun ensimmäisten joukossa vuonna Tuolloin ammattikorkeakoulun rinnalla toimi vielä aiempi Hämeenlinnan teknillinen oppilaitos joka toteutti teknikkokoulutusta mm. rakennusosastolla. Insinöörikoulutus siirtyi teknillisen oppilaitoksen ammatilliselta korkea-asteelta väliaikaisen ammattikorkeakoulun hoidettavaksi. Vuonna 1996 aloitti toimintansa vakinainen Hämeen ammattikorkeakoulu, jonka rinnalle muotoutui Hämeen ammatti-instituutti jatkamaan mm. luonnonvara-alan peruskoulutusta. 2.3 Teknikkokoulutuksen loppu ja tuotantopainotteisen koulutuksen alkutaival Pääosin vuonna 1992 käynnistyneet ammattikorkeakoulukokeilut mahdollistivat osittain teknikkokoulutuksen toteutuksen ammattikorkeakoulun yhteydessä, koska teknikkokoulutus toteutettiin teknillisissä oppilaitoksissa, joista osa oli mukana ammattikorkeakoulukokeilussa. Sekä va. ammattikorkeakouluissa että muilla tahoilla pohdittiin kuitenkin teknikkokoulutuksen asemaa ammattikorkeakoulujen vakinaistumisen jälkeisessä tilanteessa. Tohtori Ari Orelma selvitti opetushallituksen toimesta laajan kyselytutkimuksen avulla työelämän muutoksia sekä osaamistarpeita lähinnä teknikkokoulutuksen, mutta osittain myös insinöörikoulutuksen näkökulmasta. Tutkimuksesta ilmenee, että työnantajilla ja työntekijöillä on varsin yhteneväiset käsitykset niin työelämän muutoksista kuin osaamistarpeista. (Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämistarpeet 2000, 1.) Opetusministeriö päätti (7/400/96) ryhtyä toimenpiteisiin siten, että sähköalalla ja rakennusalalla käynnistettäisiin vuonna 1997 teknikkokoulutuksen korvaavia 160 ov:n laajuisia käytäntöpainotteisia koulutusohjelmia, jotka johtavat tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Aloituspaikkojen määriä supistettiin samalla %. Kone- ja metallialalla sekä auto- ja kuljetusalalla käynnistettiin suppeahko kokeilu, jossa koulutuksen laajuus oli 140 opintoviikkoa, ja se johti teknikon tutkintoon. Graafisen alan, paperiteollisuuden, kemian- 11

19 teollisuuden, puualan, pintakäsittelyalan sekä tekstiili- ja vaatetusalan ja elintarvikealan osalta lykättiin päätöksentekoa, kunnes opetushallitus olisi valmistellut ehdotuksen ammattitutkintorakenteen muuttamisesta. Lopulliset ratkaisut päätettiin tehdä vuoden 1998 loppuun mennessä. (Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämistarpeet 2000, 2.) Opetusministeriö teki päätöksen (27/11/1997) nuorten koulutuksen rakenteesta. Päätös poisti teknikkokoulutuksen alkaen. Teknikkokoulutuksen päättymiseen liittyvistä jatkotoimista todettiin (opetusministeriön kirje 49/400/97, ), että väistyvän teknikkokoulutuksen pohjalta kehitetään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia tai suuntautumisvaihtoehtoja tekstiili- ja vaatetusalalla, kone- ja metallialalla, LVI-alalla, auto- ja kuljetusalalla, puualalla, pintakäsittelyalalla, paperi- ja kemianteollisuuden alalla ja elintarvikealalla. Sähkö- ja rakennusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa tuotantopainotteista koulutusta päätettiin jatkaa pysyvästi. Käytäntöpainotteisuus oli tarkoitus turvata siten, että harjoittelun laajuudeksi tuli 40 opintoviikkoa 160:stä. Tästä 20 opintoviikkoa määriteltiin samalla tavalla kuin muussakin tekniikan alan koulutuksessa ja 20 opintoviikkoa käytännön opiskeluna esimerkiksi yrityksissä suoritettavina projektitöinä. Lisäksi kokeilutoiminnasta saatavia kokemuksia tuli hyödyntää uusia tuotantopainotteisia koulutusohjelmia suunniteltaessa. Monivaiheisen keskustelun, selvitystyön ja kokeilutoiminnan kautta oli siten päädytty nykyiseen tilanteeseen. (Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämistarpeet 2000, 3-4; fi/julkaisut/) Käytännössä Hämeen ammatti-instituutti otti sisään viimeiset rakennusteknikon tutkintoon tähtäävät opiskelijat syksyllä Viimeisen teknikkoryhmän teoreettinen valmistumisaika oli keväällä Vain muutamia teknikon tutkintoja on suoritettu pitkittyneiden opintojen takia vielä tämän ajankohdan jälkeen vuoteen 2001 asti. Opetusministeriön ja opetushallituksen aiemmin kuvattujen päätösten ja toimenpiteiden kautta Hämeen amk:n rakennustekniikan koulutusohjelma käynnisti valtakunnassa ensimmäisten joukossa tuotantopainoteisen 160 opintoviikon laajuisen toteutuksen tammikuussa 1997 korvaamaan lakkautet- 12

20 tavaa teknikon tutkintoa, joka oli laajuudeltaan 120 opintoviikkoa. Tällöin syksyllä 1996 haettiin ryhmää opiskelemaan Rakennusmestari (AMK) tutkintoa. Rakennusmestarin nimikehän on alalla vanhaa perua ja erittäin arvostettu kaiken kaikkiaan. Varsinkin alan toimihenkilöjärjestöt ehdottivat erityisesti rakennusmestaritutkinnon palauttamista esimerkiksi tuotantoinsinöörin nimikkeen sijaan korvaamaan koulutusjärjestelmästä pois jäävän teknikkotutkinnon. Rakennusmestari (AMK) koulutuksen alkutaival oli hankala. Laman jäljet näkyivät vielä selvästi rakennusalalla eikä yleistä vetovoimaa koulutukseen ollut. Käytännössä kaikki 90-luvun alkupuoliskolla rakennusalan teknikko- tai insinöörikoulutuksen suorittaneet valmistuivat suoraan työttömyyskortistoon ja työvoimareserviä riitti näin pitkään, ennen kuin alalle tulevia, valmistuvia opiskelijoita alettiin palkata yrityksiin. Hakijoiden määrää todennäköisesti vähensi myös perinteiseen teknilliseen koulutukseen verraten outo ryhmän aloitusaika tammikuussa eikä syyskuussa, johon tekniikan alan korkea-asteella ja ammattikorkeakoulussa oli totuttu. Tuntui, että nuoret eivät yksinkertaisesti heränneet normaalista poikkeavaan hakuaikaan. Tuotantopainotteisen koulutuksen käynnistymiseen varsinkin rakennusalalla tuli vielä lisää mutkia, kun tuotantopainotteiselta linjalta valmistuvien amk-tutkinnon nimikkeestä alettiin käydä uudelleen keskustelua melkeinpä heti, kun ensimmäiset ryhmät oli saatu käyntiin. Rakennusmestari (AMK) tutkintonimikkeen vaihtoehdoksi oli ehdolla useita erilaisia versioita insinöörin nimikkeestä: Tuotantoinsinööri (AMK), tuotantopainotteinen insinööri (AMK), työmaainsinööri (AMK). Ennen kuin yhtään HAMKin rakennustekniikan rakennusmestaria ehti valmistua, nimike vaihtui opetusministerin päätöksellä vuoden 2000 lopulla tutkintonimikkeeksi insinööri (AMK), tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto. Tehty ratkaisu aiheutti vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan rakennusalan toimihenkilöjärjestöjen ja Rakennusteollisuus RT ry:n toimesta, mutta keskustelulla ei enää ollut käytännön merkitystä päätöksenteon kannalta, päätöksethän olivat jo olemassa. 13

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit ammattikorkeakouluopinnoissako? KL Martti Majuri, Hamk, Aokk Työpaikkaohjaajan käsite henkilö, joka 1. perehdyttää opiskelijan työpaikkaan 2. suunnittelee työpaikkaopintojen

Lisätiedot

HAMK:n TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMISSA TUOTANTOPAINOT- TEISEEN AMK-TUTKINTOON KUULUVAT TYÖPAIKKAOPINNOT

HAMK:n TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMISSA TUOTANTOPAINOT- TEISEEN AMK-TUTKINTOON KUULUVAT TYÖPAIKKAOPINNOT Sivu 1 (8) HAMK:n TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMISSA TUOTANTOPAINOT- TEISEEN AMK-TUTKINTOON KUULUVAT TYÖPAIKKAOPINNOT SISÄLTÖ 1. Ohjeen tarkoitus ja soveltamisala 2. Työpaikkaopintojen määrittelyä 2.1 Työpaikkaopintojen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna TUPA-SEMINAARI Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma Esityksen sisältö: Opintojen rakenne toteutuneesta koulutuksesta miten toteutunut?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA

HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA Liiketalouden koulutusala HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA Työ tekijäänsä opettaa Harjoitteluohjelman (30 opintopistettä) vaiheet: Perusharjoittelu

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot