Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa. Mika Metsäalho

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa. Mika Metsäalho"

Transkriptio

1 Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa Mika Metsäalho Ammatillinen opettajankoulutus HAMKin opinnäytetyöjulkaisuja 11/2005

2 Mika Metsäalho Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa ISBN ISSN HAMKin opinnäytetyöjulkaisuja 11/2005 JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu PL HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 faksi (03) Kannen suunnittelu: HAMK Julkaisut Tämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain (405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti kielletty. Hämeenlinna, marraskuu 2005

3 TYÖPAIKKAOPINNOT RAKENNUSTEKNIIKAN TUOTANTOPAINOTTEISESSA INSINÖÖRIKOULUTUKSESSA Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen opettajakorkeakoulu Mika Metsäalho Mika Metsäalho

4 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Ammatillinen opettajakorkeakoulu PL 182, Korkeakoulunkatu Hämeenlinna OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa Tekijä Mika Metsäalho Kupparinmäentie 8 B Hämeenlinna Tilaaja HAMK Rakennustekniikka Visamäentie 35 B Hämeenlinna (03) 6461 Ohjaaja Kari Kähkönen Hyväksytty..20 arvosanalla Hyväksyjä Arvosana-asteikko 5 = kiitettävä, 4-3 = hyvä, 2-1 = tyydyttävä

5 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU HÄMEENLINNA TIIVISTELMÄ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tekijä Mika Metsäalho Vuosi 2005 Toimeksiantaja Työn nimi Työn säilytyspaikka HAMK Rakennustekniikka Työpaikkaopinnot rakennustekniikan tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tuotantopainotteista (TUPA) insinöörikoulutusta on järjestetty ammattikorkeakouluissa teknikkokoulutuksen lopettamisen jälkeen 1990-luvun lopulta alkaen. Valtakunnallisesti, ja jo pelkästään Hämeen ammattikorkeakoulussa, tuotantopainotteisen koulutuksen toteutuksissa on olemassa useita toimintatapoja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koostaa tietopaketti tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta ja siihen liittyvistä työpaikkaopinnoista yritysten työpaikkaohjaajia varten. Opinnäytetyössä käsitellään työssäoppimista ja sen historiaa, tuotantopainotteisen koulutuksen lähtökohtia ja niihin liittyviä työpaikkaopintojen toteutusmalleja. Käytännön esimerkit ja ohjeet koskevat Hämeen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmaa. Työssäoppimisen teoreettista taustaa on tutkittu lukuisten aiheitta käsittelevien teosten ja artikkelien avulla. Näkemyksen laajentamiseksi on haastateltu myös Koulutuskeskus Tavastian rakennusosaston opettajia toisen asteen työssäoppimisen toteutuksista. Lisäksi työn laadinnan tukena on käytetty noin viiden vuoden ajalta kertynyttä kokemuspohjaista tietoa työpaikkaopintojen toteuttamisesta HAMKin rakennustekniikan koulutusohjelmassa. Työpaikkaopinnot eroavat perusharjoittelusta oleellisesti kahdella tavalla. Ensinnäkin työpaikkaopinnoissa opiskelija hakeutuu työnjohto- tai toimihenkilötasoisiin tehtäviin, kun taas harjoitteluksi hyväksytään myös rakennusalan suorittavan tason työtehtävät. Toinen oleellinen harjoittelun ja työpaikkaopintojen ero on jakson tavoitteellisuus ja arviointi. Ennen työpaikkaopintojakson alkua kukin opiskelija laatii ja hyväksyttää itselleen henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan jakson aikana ja sen jälkeen. Työpaikkaopinnot arvioidaan harjoittelusta poiketen arvosanalla. Jakson kokonaisarviointi muodostuu työpaikkaohjaajan, ohjaavan opettajan ja opiskelijan omasta arvioinnista.

6 Asiasanat Sivut työpaikkaopinnot, työssäoppiminen, tuotantopainotteinen insinöörikoulutus 50 + liitteet

7 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MUUTTUVA TYÖELÄMÄ JA RAKENNUSALAN KOULUTUKSEN MURROS 1990-LUVULLA Työelämän muutos Tekusta ammattikorkeakouluun Teknikkokoulutuksen loppu ja tuotantopainotteisen koulutuksen alkutaival Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppimisen määritelmiä Työssäoppimisen taustaa Esikuva ammatillisen peruskoulutuksen puolelta Työssäoppiminen eli työpaikkaopinnot ammattikorkeakoulussa Työpaikkajaksot tai työelämäprojektit Työharjoittelu ja työpaikkaopinnot ammattikorkeakoulussa TYÖPAIKAN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Amk:n ja yritysten yhteistyömuodot organisaatiotasolla Työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan yhteistyö Työpaikkaopintojen sopimukset Työturvallisuus ja vakuutusturva TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Tavoitteiden määrittely ja jaksosuunnitelma työpaikkajakson alussa Mahdollinen erillinen aloituspalaveri Työssäoppijan perehdyttäminen ja esittely organisaatiossa Työturvallisuusnäkökohdat Työn opastus ja palautteen anto jakson aikana Arviointi yhteistyössä ohjaavan opettajan kanssa TYÖPAIKKAOPINNOT PONNAHDUSLAUTA TYÖELÄMÄÄN Tuotannosta vastaavan henkilöstön kouluttamisen merkitys Työpaikkaopinnot kasvattavat yrityksen toimintakulttuuriin Jatkuvan yhteistyön merkitys työelämän ja oppilaitosten välillä YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

8 1 JOHDANTO Tuotantopainotteisen (TUPA) insinöörikoulutuksen alkuperäisiä määrittelyjä löytyy kahdesta dokumentista: ammattikorkeakoululaista ja ammattikorkeakouluasetuksesta. Niiden lisäksi käydään keskustelua siitä, mitä määrittelyt eri tekniikanalojen koulutuksen toteutuksessa käytännössä tarkoittavat. Uusi ammattikorkeakoululaki määrittelee opetuksen puitteet. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishankkeen (TUPA-hanke) ohjausryhmä kiteytti lokakuun seminaarissa käydyn keskustelun pohjalta seuraavan määrittelyn: Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tähtää tuotannon ja palvelujen esimies-, johto- ja asiantuntijatehtäviin. Se sisältää 20 opintoviikkoa (ov) työpaikalla tapahtuvaa käytännön opiskelua, jonka sisältö on sovittu ja joka poikkeaa työpaikkaharjoittelusta. Menetelmä on kytköksissä sisältöön. Tuotantopainotteisuus voi heijastua sisältöihin ja painotuksiin myös laajemmin. Työelämäintegroidut 20 ov:n opinnot voivat olla joko työpaikalla tapahtuvia opintoja tai käytäntöpainotteisia kehitysprojekteja. Kehitysprojektien aiheiden on tultava yrityksestä ja yritysten pitää osallistua ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on suunnitelmallista ja sen tavoitteista ja arvioinnista sovitaan ammattikorkeakoulun ja työ-paikan kesken. Tavoitteet täsmennetään opettajan, työpaikan yhdyshenkilön ja opiskelijan yhteistyönä. (http://www.tupa.hamk.fi/tupa.nsf/) Määrittelyn taustalla ovat seuraavat linjaukset ja dokumentit: Opetusministeriö totesi kirjeessään (49/400/97), että kehitettävien uusien sekä pysyvästi jatkuvien tuotantopainotteisten koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen käytäntöpainotteisuus turvataan siten, että harjoittelun laajuus on 40 opintoviikkoa 160:stä. Tästä 20 opintoviikkoa määriteltiin samalla tavalla kuin muussakin tekniikan alan koulutuksessa ja 20 opintoviikkoa käytännön opiskeluna, esimerkiksi yrityksissä suoritettavina projektitöinä. 1

9 Opetusministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävä oli selvittää tekniikan ammattikorkeakoulututkintojen ja insinööri (AMK) -tutkintonimikkeeseen liittyvän tuotantopainotteisen koulutuksen määrällinen ja sisällöllinen kehittämistarve, täsmensi määritelmää muistiossaan seuraavasti: Tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen kuuluvan 20 opintoviikon käytännön opiskelun työryhmä näkee perinteisestä työharjoittelusta (20 ov) selvästi erottuvina yrityksissä tehtävinä projektitöinä, joihin on kiinteästi integroitu insinöörikoulutuksen teoriaopintoja noin 20 ov. (http://www.tupa.hamk.fi/tupa.nsf/) Opetussuunnitelmista työryhmä toteaa, että yhtäältä opintojen järjestäminen yritysmäisessä ympäristössä jo korkeakoulussa tuo tarvittavaa käytännönläheisyyttä, toisaalta opintojaksojen sijoittaminen työelämään edistää vuorovaikutustaitojen ja työelämän käytänteiden hallinnan kehittymistä. Projekti- ja tiimityöskentely opiskelumuotona tukevat samoja tavoitteita. Opetusministeriön kirjeen (28/401/2000), joka koskee päätöstä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista, liitteessä 2 annetaan seuraava määräys tai ohje: Ammattikorkeakoulu voi järjestää tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon ja insinöörin (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta kaikissa sille vahvistetuissa koulutusohjelmissa myös tuotantopainotteisena. Tällöin tutkintoon sisältyvän harjoittelun laajuus on 20 opintoviikon asemasta 40 opintoviikkoa. Opetusministeriön päätöksessä (17/401/2004), joka koskee ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia ECTS:n (European Credit Transfer and Accumulation System, suom. eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä) mukaisten opintopisteiden käyttöönoton jälkeen, on määräys tai ohje opintopisteiksi (op) muunnettuna 30 / 60 opintopistettä. Käytännössä siis nykyinen ammattikorkeakoulun insinööritutkinnon laajuus on myös opintopisteinä 1,5-kertainen entisiin opintoviikkoihin verrattuna eli nykyään 240 opintopistettä 160 opintoviikon sijaan. Ammattikorkeakoululaki (351/2003, annettu ) toteaa 17 :ssä, että osa tutkintotavoitteisesta opetuksesta voidaan järjestää työpaikoilla. Eduskunnan sivistysvaliokunta toteaa lakiesityksestä tekemässään mietinnössä 17 :n perus- 2

10 teluissa, että työpaikalla toteutettavan työharjoittelun ja opinnäytetöiden lisäksi on eräillä koulutusaloilla tarpeellista järjestää osa opetuksesta työpaikalla (esimerkiksi tuotantopainotteinen koulutus). Työpaikalla käytännön työtehtävien muodossa annettavan opetuksen tulisi perustua ammattikorkeakoulun ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. (http://www.tupa.hamk.fi/tupa.nsf/) Asetuksessa ammattikorkeakouluista ( /352) määrätään 4 :ssä opintojen rakenne: 1) perus- ja ammattiopintoja 2) vapaasti valittavia opintoja 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua 4) opinnäytetyö. Asetuksen 6 :n mukaan opetusministeriö päättää koulutusohjelmista siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintoviikkoina sekä harjoittelun laajuus. Asetuksen 7 :n mukaan harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. (http://www.tupa.hamk.fi/tupa.nsf/) Oma kokemukseni tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen järjestämisestä tulee vuodesta 1999 alkaen Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) rakennustekniikan koulutusohjelmasta. Vuonna 1999 HAMKin rakennustekniikan koulutusohjelmassa toteutettiin vuonna 1997 aloittaneen tuotantopainotteisen opiskelijaryhmän opintoihin liittyen ensimmäiset työpaikkaopintojaksot, joiden toteutuksessa olin mukana ehkä enemmänkin tarkkailijana. Työpaikkaopintojen käytännön toteutuksessa olen ollut mukana ohjaavana opettajana ja työpaikkaopintojen koordinoijana vuodesta 2000 asti, siis lähes koko tuotantopainotteisen koulutuksen elinkaaren ajan, ja kerännyt kuluneelta ajalta mittavan määrän tietoa työpaikkaopintojen toteuttamisesta, joka koskee rakennustekniikan TUPA-insinöörikoulutusta. Kuluneen kuuden vuoden ajalta on olemassa suuri määrä ohjeita, sopimusversioita, tavoitemäärittelyjä ja raportointikansioita sekä opiskelija- että työnantajapalautetta. Lisäksi olen osallistunut aktiivisesti vuodesta 2002 lähtien HAMK:n koordinoimaan valtakunnalliseen TUPA-hankkeeseen, jonka projektipäällikkönä toimii Juhani Keskitalo HAMK:n kehittämisyksiköstä. Hankkeen kautta olen saanut laajasti koko tekniikan alaa koske- 3

11 vaa taustatietoutta tuotantopainotteisen koulutuksen tilasta ja kehittymisestä valtakunnallisesti tuotantopainotteisen koulutuksen alkutaipaleen ajalta. Juhani Keskitalon kanssa aktiivisesti yhteistyössä toimien olen saanut koko TUPAhankkeen aineistot käyttööni myös tätä opinnäytetyötä varten. Näkemykseni laajentamiseksi olen haastatellut myös Koulutuskeskus Tavastian rakennusosaston henkilöstöä ammatillisen peruskoulutuksen puolella toteutettavien työssäoppimisjaksojen käytännön järjestelyistä ja vaatimuksista. Saamieni tietojen mukaan näyttää siltä, että työpaikoilla toteutettavat insinöörikoulutuksen työpaikkaopinnot ovat käytännössä saaneet esikuvansa toisella asteella (ammattikouluissa / -instituuteissa) jo pitkään käytössä olleista työssäoppimisjaksoista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koostaa tietopaketti tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta ja siihen liittyvistä työpaikkaopinnoista yritysten työpaikkaohjaajia varten. Opinnäytetyössä käsitellään työssäoppimista ja sen historiaa, tuotantopainotteisen koulutuksen lähtökohtia ja niihin liittyviä työpaikkaopintojen toteutusmalleja. Käytännön esimerkkinä käytän oman toimipaikkani, HAMKin rakennustekniikan, tuotantopainotteista insinöörikoulutusta. Joiltakin osin täydentäviä esimerkkejä tulee mukaan myös muiden ammattikorkeakoulujen rakennustekniikoiden ja HAMKin tuotantopainotteista koulutusta järjestävien koulutusohjelmien kautta. Kaikkia esitettyjä käytännön sovelluksia ja ohjeita ei pidä yleistää kaikkea ammattikorkeakoulun työssäoppimista koskeviksi vaan niitä sovelletaan sellaisenaan tällä hetkellä vain HAMKin rakennustekniikan koulutusohjelman työpaikkaopintojen toteutuksissa. 4

12 2 MUUTTUVA TYÖELÄMÄ JA RAKENNUSALAN KOULU- TUKSEN MURROS 1990-LUVULLA Luvussa 2 käsitellään työelämän muutoksia 1990-luvulta nykypäivään ja rakennusalan tuotantojohdon koulutusjärjestelmän muutosta teknikkokoulutuksen lopettamisen kautta nykyiseen tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen. 2.1 Työelämän muutos Käytännössä koko yhteiskunta on kokenut isoja muutoksia 1990-luvun alusta nykypäivään. Muutokset ovat nopeita ja ne ovat yleisiä kaikkialla. Muutokset eivät välttämättä aina ole seurausta millekään aiemmalle, joten niitä saattaa olla varsin vaikea ennustaa. Yksilö ja yhteiskunta tai organisaatio voi kohdata muutoksen aiheuttaman epävarmuuden ainakin kahdella eri tavalla: Ensinnäkin muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta voidaan vähentää pitäytymällä tutuissa ajattelumalleissa ja rutiineissa ja odottaa, että maailma hakeutuu tavallaan itsestään stabiiliin tilaan ja järjestykseen. Toisaalta muutosten aiheuttama epävarmuus voidaan hyväksyä ja lähteä kulkemaan muutoksen mukana ja ottaa muutoksesta irti sen mahdollisesti tarjoamat hyödyt. (Ruohotie 2000, ) Tiedon merkitys on koko ajan kasvamassa, mutta samalla myös muu inhimillinen vuorovaikutus kuin tiedon tuottaminen ja levittäminen on olennaista (Ruohotie, 2000, 18). Korkean teknologian maihin on muodostunut ns. tietoyhteiskunta, joka tuo mukanaan suuren määrän erilaisia kehitykseen liittyviä, jopa järjenvastaisia ilmiöitä. Esimerkkinä voisi todeta mm. tiedon merkityksen nyky-yhteiskunnassa: Samalla, kun tieto tulee yhä tärkeämmäksi tuotannontekijäksi, sen hinta laskee ja merkitys kilpailukyvylle pienenee, koska tieto on kaikkien saatavilla oleva yleishyödyke. (Ruohotie 2000, ) Tiedon uusiutumisen vauhti siis alkaa olla niin huima, että asiantuntijatyötä tekevä ei enää pysty seuraamaan oman työnsä ohessa kaikkia alansa uusia näkemyksiä. Tiedon uusiutumisvauhtina on tähän asti yleisesti pidetty määritelmää, että tieto kaksinkertaistuu joka vuosi (Ruohotie 2000, 20). Viimeisim- 5

13 pien tutkimusten mukaan on todettu, että nykyään tietomäärä kaksinkertaistuu keskimäärin joka 20. kuukausi (Ruohotie P., luento , HAMK, Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisseminaari). Tämähän tarkoittaa, että käytännössä yrityksen tms. organisaation tuottamat tuotteet tai palvelut voivat jäädä kehityksestä jälkeen yllättävänkin nopeasti. Kaikki edellä kuvattu on seurausta teknologian nopeasta muutosvauhdista ja uusista innovaatioista. On arvioitu, että työelämä muuttuu seuraavien kymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeksi kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana (Ruohotie 2000, 21). Yhä harvemmat yritykset voivat enää sanoa toimivansa vakailla markkinoilla, joiden ennustaminen vaikkapa muutamia vuosi eteenpäin on helppoa. Mm. rakennusalalla markkinanäkymien ennustaminen on osoittautunut pitkällä aikavälillä varsin hankalaksi, vaikkakin nykyiseen euroaikaan maltillisten korkotason muutosten myötä ennustettavuus onkin huomattavasti parantunut. Kuitenkin työelämässä tapahtuu koko ajan ilmiöitä, jotka tekevät ammattitaidon jatkuvan kehittämisen ja tiedon päivittämisen välttämättömäksi jo kilpailukyvyn säilymisen kannalta katsottuna. Organisaatioiden uusia, kriittisiä menestystekijöitä ovat nopeus, joustavuus ja innovatiivisuus. Em. vaatimukset täyttävän organisaation henkilöstö koostuu monialaosaajista, jotka ovat jatkuvasti valmiita oppimaan uutta ja tarvittaessa siirtymään uusiin tehtäviin. Kuvatun ilmiön kautta tullaan tilanteeseen, jossa yrityksen tärkeimmäksi investointikohteeksi muodostuukin henkilöstö ehkä ennen totutun laite- ja konekannan sijaan. Tämä on jo selvästi nähtävissä nykyisessä yritysmaailmassa, jossa henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus saavat koko ajan entistä suuremman roolin yritysten menestystekijöinä. (Ruohotie 2000, 22.) Tietoyhteiskunta merkitsee palvelualoille isoa kehitysvirikettä. Jo nyt palvelut hallitsevat yhä enemmän taloudellista toimintaa, kun taas alkutuotannon parissa työskentelee entistä vähemmän ihmisiä. Tietotekniikka tulee muokkaamaan useiden palvelualojen toimintaa vielä huomattavasti. Tehokas tietojenkäsittely ja nopea tiedon, kuvan ja äänen siirto vähentävät ajan ja paikan merkitystä. 6

14 Tätä kautta myös etätyön osuus tehtävästä työmäärästä tulee edelleen kasvamaan. (Työ vuonna 2005, ) Tekniikan kehityksen ja tietoyhteiskunnan rakennemuutoksen myötä huomattava määrä entisiä ammatteja on kadonnut, uusia on syntynyt ja hyvin monessa ammatissa työn sisältö on muuttunut. Pitkälle koulutetun väestön osuus on lisääntynyt ja vähän koulutettujen osuus pienentynyt. Tällä hetkellä työikäisestä väestöstä noin 70 % tekee ns. toimihenkilötyötä ja vain noin 30 % ruumiilliseksi luokiteltavaa työtä. (Työ vuonna 2005, ) Kehityksen odotetaan yhä jatkuvan tähän suuntaan. Tällainen kehitys tuottaa jatkossa entistä suurempia vaikeuksia rakennusalalle, joka on kuitenkin hyvin työvoimapainotteinen ja perinteinen toimiala. Jo tällä hetkellä rakennustyömaille on vaikea saada ammattitaitoista suorittavan tason henkilöstöä ja jopa tuotantojohdostakin alkaa olla pulaa, koska suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Alalla on työvoimapulaa, vaikka 1980-luvun huippuvuosien työvoimamäärään ei tällä hetkellä ylletäkään. 80- luvun lopulla rakennusala työllisti noin henkilöä, tällä hetkellä alalla toimii noin työntekijää, vaikka rakentamisen volyymi nykyisellään onkin jo hyvin lähellä huippuvuosien tasoa. Voidaan siis todeta, että työn tuottavuus, joka nousi laman aikana, on jäänyt selvästi huippuaikoja korkeammalle tasolle. (Työ vuonna 2005, 9; julkaisut/tilastot_suhdanteet/kuvio_12.pdf) Kaiken kaikkiaan koko sosiaalinen ympäristö ja yhteiskunnalliset olosuhteet muuttuvat. Työikäisen väestön keski-ikä kasvaa ja eläkeläisten määrä lisääntyy. (Ruohotie 2000, 22.) Työikäistä työvoimaa on siis käytännössäkin vähemmän kuin 1980-luvun lopulla. Tätä kautta voidaan taas todeta, että edellä esillä ollut työn tuottavuuden taso onkin ollut pakko pitää korkeampana kuin ennen lamaa, muuten osa työelämän tehtävistä olisi jäänyt ilman tekijää. Rakennusalalla työn tuottavuuden nousu ei kuitenkaan ole pystynyt täysin korvaamaan työvoimavajetta, joka on syntynyt 2000-luvun rakentamisen volyymin nousun myötä. 7

15 Muodostunutta työvoimapulaa paikataan tällä hetkellä osittain ulkomaisella työvoimalla. Rakennusalalla ammattityöntekijöitä tulee varsinkin Baltian maista, erityisesti Virosta, mutta myös jonkin verran Venäjältä, Puolasta ja Romaniasta. Tässä mielessä rakentaminen Suomessa kansainvälistyy, samoin käy lähes kaikilla muillakin toimialoilla. Näin työelämään tulee yhä uusia ammattitaitovaatimuksia, jotka tulee huomioida myös koulutuksen eri asteilla. Kansainvälistymisen ja globaalin kansantalouden myötä perinteisen ammatillisen osaamisen lisäksi työelämässä tarvitaan hyvin usein kielitaitoa ja kykyä työskennellä hyvinkin moninaisissa työyhteisöissä eri kansallisuutta olevien henkilöiden kanssa. Tämä edellyttää myös muiden maiden kulttuurien hyväksyntää, jotta yhteistyö ja toiminnot työpaikoilla pyörivät parhaalla mahdollisella tavalla hyvän tuottavuuden saavuttamiseksi. (Työ vuonna 2005, 14.) Edellä mainittu työväestön ikääntyminen voidaan nähdä sekä heikkoutena että vahvuutena. Pitkään työelämässä olleilla henkilöillä on valtava työkokemus ja näin myös suuri määrä elämänkokemusta ja pitkälle kantavia toimintamalleja. Vastuuntuntoisina ja yleensä hyvin analyyttisesti ajattelevina heille on helppo antaa ns. luottopakin tehtäviä. Ikääntymisessä on tietysti myös omat ongelmansa: Sairaudet lisääntyvät, työkyvyttömyys lisääntyy ja yleinen toimintakyky alkaa eläkeiän lähestyessä väistämättä vähentyä. (Työ vuonna 2005, 14.) Ajan mittaan edellä kuvattu tilanne johtaa tuottavuuden laskuun, jos uutta ammattitaitoista henkilöstöä ei saada koulutettua riittävän ajoissa työpaikoille osittain vanhojen ammattilaisten perehdyttämisen ja opastuksen kautta. Tätä pitkän työuran tehneen ammattiväestön osaamista pystytään nyt nopeasti toimien hyödyntämään vielä muutaman vuoden ajan, kunnes suuret ikäluokat ovat pääasiassa jo siirtyneet eläkkeelle. Peliaikaa tämän suhteen on käytettävissä enää noin viisi vuotta. Seuraavan viiden vuoden kuluessa vastuullisimmat työtehtävät siirtyvät suurilta ikäluokilta seuraavan ikäpolven hoidettaviksi, siis tällä hetkellä vuotiaille työntekijöille (Työ vuonna 2005, 15-16). Tämä vastuun siirto on tietysti varsin luonnollinen askel työelämän kehityksessä, mutta se tuo mukaan myös uhkakuvia. Jo tälläkin hetkellä tuo edellä mainittu vuotiaiden ryhmä on 8

16 osittain jopa ylityöllistetty, joten uusien, vastuullisempi tehtävien siirtäminen näille työntekijöille saattaa muuttaa työkuorman kohtuuttomaksi. Töiden uudelleenjärjestelyssä on syytä nostaa esiin työssä jaksaminen ja työuupumus, joka on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuoden aikana. Tutkimuksissa on todettu, että tällä hetkellä lähes puolella työikäisistä on lieviä työuupumuksen aiheuttamia stressioireita, vakavampia oireita on noin 7 %:lla vuotiaasta työväestöstä. Jos ongelmaan ei muisteta kiinnittää huomiota, vastaavasti sairauspoissaolot eri muodoissaan alkavat heikentää työn tuottavuutta. Toisena ongelmana uusien vastuunottajien ryhmässä nähdään vähäinen täydennyskouluttautumisen mahdollisuus ajan puutteen vuoksi. Kaikki työaika kuluu päivittäisten rutiinien pyörittämiseen, eikä järjestelmälliseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen ole aikaa juuri laisinkaan. Edellä kuvatun tiedon uusiutumisnopeuden aikana tämäkin voi koitua kohtalokkaaksi yritettäessä pysyä mukana nykyisten työelämävaatimusten oravanpyörässä. Tästä voidaan ottaa esimerkkinä tällä hetkellä noin 45-vuotiaan työväestön tietotekninen osaaminen. Pääosa näistä työelämässä olevista on saanut koulutuksensa noin 20 vuotta sitten, jolloin tietoverkkotekniikka (TVT) oli nykyiseen tasoon nähden vielä lapsenkengissä. Läheskään kaikilla työelämän alueilla ja koulutusaloilla TVT ei ollut arkipäivää, kuten nyt voidaan todeta olevan lähes kaikilla toimialoilla. Jatkuvan työpaineen alla työskennellyt väestö ei välttämättä ole ajan kuluessa ehtinyt kouluttautua nykyisten vaatimusten tasolle, mikä saattaa kostautua nyt, kun vastuullisimmat työtehtävät lankeavat tämän ryhmän hoidettavaksi. Jatkuva kouluttautumisen tarve (elinikäinen oppiminen) tuottavuusvaatimuksista ja työpaineista huolimatta on siis aina pidettävä esillä työyhteisöjä kehitettäessä. 2.2 Tekusta ammattikorkeakouluun Ammattikorkeakoulukokeilu alkoi 1990-luvun alkupuolella, nykyään lähes kaikki kokeilukouluista on vakinaistettu. Opetusministeriö teki päätöksen ensimmäisistä väliaikaisista ammattikorkeakouluista vuonna 1991 ja ensimmäiset kokeilut käynnistyivät vuonna Lukuvuonna Suomessa on 31 opetushallinnon alaista vakinaista ammattikorkeakoulua, joissa työskentelee 9

17 yhteensä n opettajaa. Vuonna 2004 niissä oli yhteensä aloituspaikkaa ja opiskelijoita kaikkiaan noin Suurin osa aikaisemmista opisto- ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnoista on muuttunut ammattikorkeakoulututkinnoiksi ja opistoasteen koulutus päättynyt. Ammattikorkeakoulut on perustettu pääosin entisten opistoasteen oppilaitosten pohjalle. Ammattikorkeakouluissa on myös samat koulutusalat kuin toisen asteen (ent. ammattikoulu) opinnoissa. (http://www.mol.fi/; Nykyinen Suomen koulutusjärjestelmä on esitetty kuviossa 1. KUVIO 1 Suomen koulutusjärjestelmä (http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutusjarjestelmakaavio.pdf) 10

18 Hämeen ammattikorkeakoulu aloitti väliaikaisena ammattikorkeakouluna amkkokeilun ensimmäisten joukossa vuonna Tuolloin ammattikorkeakoulun rinnalla toimi vielä aiempi Hämeenlinnan teknillinen oppilaitos joka toteutti teknikkokoulutusta mm. rakennusosastolla. Insinöörikoulutus siirtyi teknillisen oppilaitoksen ammatilliselta korkea-asteelta väliaikaisen ammattikorkeakoulun hoidettavaksi. Vuonna 1996 aloitti toimintansa vakinainen Hämeen ammattikorkeakoulu, jonka rinnalle muotoutui Hämeen ammatti-instituutti jatkamaan mm. luonnonvara-alan peruskoulutusta. 2.3 Teknikkokoulutuksen loppu ja tuotantopainotteisen koulutuksen alkutaival Pääosin vuonna 1992 käynnistyneet ammattikorkeakoulukokeilut mahdollistivat osittain teknikkokoulutuksen toteutuksen ammattikorkeakoulun yhteydessä, koska teknikkokoulutus toteutettiin teknillisissä oppilaitoksissa, joista osa oli mukana ammattikorkeakoulukokeilussa. Sekä va. ammattikorkeakouluissa että muilla tahoilla pohdittiin kuitenkin teknikkokoulutuksen asemaa ammattikorkeakoulujen vakinaistumisen jälkeisessä tilanteessa. Tohtori Ari Orelma selvitti opetushallituksen toimesta laajan kyselytutkimuksen avulla työelämän muutoksia sekä osaamistarpeita lähinnä teknikkokoulutuksen, mutta osittain myös insinöörikoulutuksen näkökulmasta. Tutkimuksesta ilmenee, että työnantajilla ja työntekijöillä on varsin yhteneväiset käsitykset niin työelämän muutoksista kuin osaamistarpeista. (Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämistarpeet 2000, 1.) Opetusministeriö päätti (7/400/96) ryhtyä toimenpiteisiin siten, että sähköalalla ja rakennusalalla käynnistettäisiin vuonna 1997 teknikkokoulutuksen korvaavia 160 ov:n laajuisia käytäntöpainotteisia koulutusohjelmia, jotka johtavat tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Aloituspaikkojen määriä supistettiin samalla %. Kone- ja metallialalla sekä auto- ja kuljetusalalla käynnistettiin suppeahko kokeilu, jossa koulutuksen laajuus oli 140 opintoviikkoa, ja se johti teknikon tutkintoon. Graafisen alan, paperiteollisuuden, kemian- 11

19 teollisuuden, puualan, pintakäsittelyalan sekä tekstiili- ja vaatetusalan ja elintarvikealan osalta lykättiin päätöksentekoa, kunnes opetushallitus olisi valmistellut ehdotuksen ammattitutkintorakenteen muuttamisesta. Lopulliset ratkaisut päätettiin tehdä vuoden 1998 loppuun mennessä. (Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämistarpeet 2000, 2.) Opetusministeriö teki päätöksen (27/11/1997) nuorten koulutuksen rakenteesta. Päätös poisti teknikkokoulutuksen alkaen. Teknikkokoulutuksen päättymiseen liittyvistä jatkotoimista todettiin (opetusministeriön kirje 49/400/97, ), että väistyvän teknikkokoulutuksen pohjalta kehitetään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia tai suuntautumisvaihtoehtoja tekstiili- ja vaatetusalalla, kone- ja metallialalla, LVI-alalla, auto- ja kuljetusalalla, puualalla, pintakäsittelyalalla, paperi- ja kemianteollisuuden alalla ja elintarvikealalla. Sähkö- ja rakennusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa tuotantopainotteista koulutusta päätettiin jatkaa pysyvästi. Käytäntöpainotteisuus oli tarkoitus turvata siten, että harjoittelun laajuudeksi tuli 40 opintoviikkoa 160:stä. Tästä 20 opintoviikkoa määriteltiin samalla tavalla kuin muussakin tekniikan alan koulutuksessa ja 20 opintoviikkoa käytännön opiskeluna esimerkiksi yrityksissä suoritettavina projektitöinä. Lisäksi kokeilutoiminnasta saatavia kokemuksia tuli hyödyntää uusia tuotantopainotteisia koulutusohjelmia suunniteltaessa. Monivaiheisen keskustelun, selvitystyön ja kokeilutoiminnan kautta oli siten päädytty nykyiseen tilanteeseen. (Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämistarpeet 2000, 3-4; fi/julkaisut/) Käytännössä Hämeen ammatti-instituutti otti sisään viimeiset rakennusteknikon tutkintoon tähtäävät opiskelijat syksyllä Viimeisen teknikkoryhmän teoreettinen valmistumisaika oli keväällä Vain muutamia teknikon tutkintoja on suoritettu pitkittyneiden opintojen takia vielä tämän ajankohdan jälkeen vuoteen 2001 asti. Opetusministeriön ja opetushallituksen aiemmin kuvattujen päätösten ja toimenpiteiden kautta Hämeen amk:n rakennustekniikan koulutusohjelma käynnisti valtakunnassa ensimmäisten joukossa tuotantopainoteisen 160 opintoviikon laajuisen toteutuksen tammikuussa 1997 korvaamaan lakkautet- 12

20 tavaa teknikon tutkintoa, joka oli laajuudeltaan 120 opintoviikkoa. Tällöin syksyllä 1996 haettiin ryhmää opiskelemaan Rakennusmestari (AMK) tutkintoa. Rakennusmestarin nimikehän on alalla vanhaa perua ja erittäin arvostettu kaiken kaikkiaan. Varsinkin alan toimihenkilöjärjestöt ehdottivat erityisesti rakennusmestaritutkinnon palauttamista esimerkiksi tuotantoinsinöörin nimikkeen sijaan korvaamaan koulutusjärjestelmästä pois jäävän teknikkotutkinnon. Rakennusmestari (AMK) koulutuksen alkutaival oli hankala. Laman jäljet näkyivät vielä selvästi rakennusalalla eikä yleistä vetovoimaa koulutukseen ollut. Käytännössä kaikki 90-luvun alkupuoliskolla rakennusalan teknikko- tai insinöörikoulutuksen suorittaneet valmistuivat suoraan työttömyyskortistoon ja työvoimareserviä riitti näin pitkään, ennen kuin alalle tulevia, valmistuvia opiskelijoita alettiin palkata yrityksiin. Hakijoiden määrää todennäköisesti vähensi myös perinteiseen teknilliseen koulutukseen verraten outo ryhmän aloitusaika tammikuussa eikä syyskuussa, johon tekniikan alan korkea-asteella ja ammattikorkeakoulussa oli totuttu. Tuntui, että nuoret eivät yksinkertaisesti heränneet normaalista poikkeavaan hakuaikaan. Tuotantopainotteisen koulutuksen käynnistymiseen varsinkin rakennusalalla tuli vielä lisää mutkia, kun tuotantopainotteiselta linjalta valmistuvien amk-tutkinnon nimikkeestä alettiin käydä uudelleen keskustelua melkeinpä heti, kun ensimmäiset ryhmät oli saatu käyntiin. Rakennusmestari (AMK) tutkintonimikkeen vaihtoehdoksi oli ehdolla useita erilaisia versioita insinöörin nimikkeestä: Tuotantoinsinööri (AMK), tuotantopainotteinen insinööri (AMK), työmaainsinööri (AMK). Ennen kuin yhtään HAMKin rakennustekniikan rakennusmestaria ehti valmistua, nimike vaihtui opetusministerin päätöksellä vuoden 2000 lopulla tutkintonimikkeeksi insinööri (AMK), tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto. Tehty ratkaisu aiheutti vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan rakennusalan toimihenkilöjärjestöjen ja Rakennusteollisuus RT ry:n toimesta, mutta keskustelulla ei enää ollut käytännön merkitystä päätöksenteon kannalta, päätöksethän olivat jo olemassa. 13

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa!

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Talotekniikan insinöörikoulutus tarjoaa sinulle mielenkiintoiset ja monipuoliset työmahdollisuudet sekä hyvät valmiudet ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op. A KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op

KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op. A KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op A100307 KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op Opetusharjoittelu 1:n tarkoituksena on harjoittelijan opettajaidentiteetin kasvu ja hänen persoonallisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot