Kaksoiskelpoinen vai kaksoiskelvoton?
|
|
- Sari Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaksoiskelpoinen vai kaksoiskelvoton? Sosionomi (AMK) / kirkon nuorisotyönohjaaja -tutkinto opiskelijoiden arvioinnissa Anni Hinkka Pille Kruus Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja
2 TIIVISTELMÄ Hinkka, Anni ja Kruus, Pille. Kaksoiskelpoinen vai kaksoiskelvoton? Sosionomi (AMK) / kirkon nuorisotyönohjaaja -tutkinto opiskelijoiden arvioinnissa. Kauniainen, syksy s. 1 liite. Diakonia Ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyöohjaaja. Opinnäytetyömme tarkoitus on kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia kaksoiskelpoisesta tutkinnosta ja sen toimivuudesta. Tutkimustulokset annamme Diakoniaammattikorkeakoulun kehittämisyksikön käyttöön. Työmme teoriaosuudessa perehdymme vanhaan koulutusrakenteeseen, jolloin sosiaali- ja kirkollisen alan tutkinnot olivat vielä selkeästi erillisiä. Teoriaosuudessa keskitymme erityisesti nuorisotyönohjaajan koulutuksen muutokseen. Uusimpien koulutustutkimusten ja haastattelujen kautta käsittelemme teoriaosuudessa myös tämän ajan yhteiskunnan koulutukselle asettamia haasteita ja sen myötä tapahtunutta ammattikorkeakoulu-uudistusta. Varsinainen tutkimuksemme keskittyy opiskelijoiden kokemuksiin kaksoiskelpoisesta tutkinnosta. Tutkimusjoukkoomme kuului vuonna Helsingin, Järvenpään ja Kauniaisten yksiköistä kirkolliseen kelpoisuuteen valmistuvia opiskelijoita. Toteutimme kyselyn kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Analysoimme strukturoidut kysymykset SPSS-ohjelmalla ja avoimet vastaukset teemoittain. Tutkimuksessamme nousi vahvasti esille, että kaksoiskelpoisen sosionomi (AMK)/kirkon nuorisotyönohjaaja -tutkinnon käytännön toteutus on erilaista eri yksiköissä. Yksiköillä on erilaisia painotusalueita, joihin näyttää vaikuttavan pitkä koulutushistoria ennen ammattikorkeakoulu-uudistusta. Tutkimuksemme perusteella Kauniaisten yksikön opiskelijat kokevat yksikön vahvuudeksi hyvän kirkollisen nuorisotyönohjaajan koulutuksen. Helsingin yksikössä kirkollisen koulutuksen toteutus sai opiskelijoilta paljon kritiikkiä, mutta yksikkö sai positiivista palautetta vahvasta sosiaalialan osaamisesta. Järvenpään yksikön opiskelijat eivät nostaneet yksiköstään esiin erityispiirteitä yhtä vahvasti kuin Helsingin- ja Kauniaisten yksiköiden opiskelijat. Päällimmäisenä opiskelijoiden keskuudesta nousi yhteinen toive kirkollisten opintojen määrän lisäämisestä kaksoiskelpoiseen tutkintoon. Tyytyväisimpiä tutkintoonsa olivat Kauniaisten yksikön opiskelijat ja eniten sitä kritisoivat Helsingin yksikön opiskelijat. Asiasanat: kirkon nuorisotyö; sosiaalityö; tutkinnonuudistus; kristillisyys; ammattiidentiteetti Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu Kauniaisten yksikön kirjasto
3 ABSTRACT Hinkka, Anni and Kruus, Pille. Examination of double-qualification in the appraisal of Diak students: Double-qualification or disqualification, Kauniainen autumn 2004, 69 pages, 1 appendices. Diaconia Polytechnic, Kauniainen Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The target of our research was to find out students expectations and experiences of the double-qualification and about its working in different three units. Theoretical background of our final thesis consists literature and researches, which apropos of old training construction, when social- and ecclesiastical examinations were clearly separated. Through the latest surveys we also acquainted with the nowadaystraining constructions and the summons, which have been laid on by the today s society. The preparing of our research started with making the questionnaire in the October Survey was made in Helsinki, Järvenpää and Kauniainen units for the students, who were graduating from the school in 2003 December and 2004 May. Questionnaire consisted closed and opened questions. Numeral answers were processed by using SPSS program. Opened answers were analysed by themes. This study strongly accentuate, that with the renovation of training constructions in 1996 church youth leader examination has been changed a lot. Today s church youthleader examination includes many requirements of modern world, and that elicited so many practical teaching has been dropped off. Students strongly wish more ecclesiastical studies, but they also wishes enlargement of social- and welfare studies. Every unit of Diaconia Polytechnic has its own distinctive history before training construction renovation, and those historical features are also visible in nowadays life. We found out from the research that the student of Kauniainen experiences that the positive feature in Kauniainen unit is a good church youth work-leaders preparing. But in Helsinki unit students strongly criticized church youth leader training, but also approved social work training. But students from Järvenpää did not rise up any particular feature, as Helsinki s and Kauniainen students did. Based on our survey we discovered, that in different units there are different features and contents of training program, which are dominating, and there are different ways how units are practicing same block of studies. Keywords: church youth work, social work, curriculum reform, Christianity, occupational identity
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AMMATTIKORKEAKOULUJEN HISTORIA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Diakonia-ammattikorkeakoulun synty Diakonia-ammattikorkeakoulun profiili Diakonia-ammattikorkeakoulun opetusfilosofia Diakonia-ammattikorkeakoulujen koulutusohjelman tavoitteet Kaksoiskelpoisuuden asettamat haasteet tutkinnolle KIRKON NUORISOTYÖNOHJAAJAN JA SOSIAALIKASVATTAJAN TUTKINNON YHDISTÄMINEN Sosiaalialan koulutus ennen ja nyt Kirkon nuorisotyönohjaajan koulutus Kirkon nuorisotyönohjaajan koulutus ennen Nuorisotyönohjaajan koulutus muutoksessa Nuorisonohjaajan koulutus nyt PÄÄKAUPUNKISEUDUN YKSIKÖIDEN ERITYISPIIRTEET Helsingin yksikkö Järvenpään yksikkö Kauniaisten yksikkö TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimusongelmat Kyselylomakkeen laatiminen Aineistoanalyysi Eettistä pohdintaa TUTKIMUSTULOKSET Opiskelijoiden oletuksia Diakonia-ammattikorkeakoulusta ennen koulutukseen hakeutumista Opiskelijoiden oletuksia omasta yksiköstä Opiskelijoiden oletuksia muista yksiköistä...38
5 7.2 Opiskelijoiden suoritukset muissa yksiköissä Opetussisältö opiskelijoiden arviossa Kehitettävää kirkollisissa opinnoissa Kehitettävää sosiaali- ja kasvatusalan opinnoissa Kehitettävää harjoittelujaksoissa Kaksoiskelpoisen tutkinnon antamat valmiudet Yksiköiden vahvuudet ja heikkoudet opiskelijan näkökulmasta Yksiköiden vahvuudet Yksiköiden heikkoudet Tyytyväisyys kaksoiskelpoista tutkintoa kohtaan Diakin perusarvojen toteutuminen TUTKIMUSTULOSTEN POHDINTAA Tiedonkulku yksiköissä Ennakko-tietämys Sisäinen tiedonkulku yksiköissä Vahvat perinteet heijastuvat erityispiirteinä Arvio opetuksesta ja sen sisällöstä yksiköittäin Yksiköistä yhteisesti nousevia kehittämisen arvoisia asioita opinnoissa Tyytyväisyys tutkintoa kohtaan Diakin arvomaailma puntarissa LÄHTEET LIITTEET...69
6 1 JOHDANTO Koulutusuudistuksen myötä vuonna 1996 syksyllä yhdistyi kaksi erillistä tutkintoa: kirkon nuorisotyönohjaajan ja sosiaalikasvattajan tutkinto yhdeksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Tutkinnosta valmistuvat ovat kaksoiskelpoisen sosionomi AMK- tutkinnon (140ov) suorittaneita, kirkon- ja yhteiskunnan sosiaalialan työn ammattilaisia. Sosiaalialan työntekijöitä valmistuu muistakin sosiaalialan oppilaitoksista, mutta Diakoniaammattikorkeakoulu on ainoa väylä suorittaa sosionomin tutkinnon yhteydessä myös kirkon nuorisotyönohjaajan tutkinto. Opinnäytetyömme aihe sai alkunsa monista kysymyksistä, joita meillä itsellämme ja opiskelijatovereillamme on herännyt kaksoiskelpoista sosionomi AMK- tutkintoa suorittaessamme. Sosionomin tutkinto koostuu monista erilaisista osa-alueista, joka tekee tutkinnosta monipuolisen, mutta samasta syystä myös hyvin hajanaisen. On ymmärrettävää, että sosionomi suhteellisen uutena ammattinimikkeenä on kansalle työelämässäkin vielä epäselvä, mutta huolestuttavaa, kun valmistumisvaiheessa olevat sosionomiopiskelijat kyselevät toisiltaan: minkä alan asiantuntijoita oikeastaan olemme? Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymykset ovat: 1. Kuinka opiskelijat kokevat kaksoiskelpoisen tutkinnon valmistavan a) kirkon nuorisotyön tehtäviin b) yhteiskunnan sosiaali- ja kasvatusalan erilaisiin työtehtäviin 2. Mitä tarkoitetaan yksiköiden erityispiirteillä ja kuinka ne ilmenevät? 3. Kuinka opiskelijoiden mielestä on onnistuttu opetussisällön suunnittelemisessa ja sen toteutuksessa. Tutkimuksessa opiskelijat arvioivat tutkinnon sisältöä ja kertovat kuinka se heidän mielestään vastasi Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkinnolle asettamiin tavoitteisiin, sekä heidän omiin odotuksiinsa. Opiskelijat tuovat esiin myös yksiköidensä heikkoudet sekä
7 7 vahvuudet. Tutkimuksemme näkökulma painottuu erityisesti kirkon nuorisotyönohjaajan koulutuksen muutokseen. Tutkimuksemme tulokset voivat palvella kaksoiskelpoisen (kirkon nuorisotyönohjaaja/yhteiskunnan sosiaalityöntekijä) sosionomi AMK- tutkinnon opintokokonaisuuksien kehittämisessä. Kyselytutkimus toteutettiin Kauniaisten yksiköstä jouluna 2003 valmistuneille opiskelijoille, ja joukolle Helsingistä ja Järvenpäästä jouluna 2003 valmistuneita sekä keväällä 2004 valmistuvia opiskelijoita. 2 AMMATTIKORKEAKOULUJEN HISTORIA 1980 ja 1990-lukujen taitteessa lähdettiin ammattikorkeakoulujärjestelmää rakentamaan. Oltiin irtisanoutumassa vanhasta idästä ja vanhoista jäykistä keskusvaltaisista säädös- ja normiohjauksen säätelytraditioista ja menossa kovaa kyytiä Euroopan unioniin, maailmalle ja globaaleille markkinoille päin. (Liljander 2001, 85.) Elinkeino ja ammattirakenteen muutokset tuovat mukanaan myös uusia työvoiman osaamisentarpeita. Tämä murros oli Suomessa selvästi nähtävissä 1980 luvun lopussa. Tuolloin olemassa ollut koulutus ei enää vastannut muuttuneen ja koko ajan muuttumassa olevan yhteiskunnan vaatimuksiin. (Liljander 2001, 32.) Suomen ammattikorkeakoulut rakennettiin olemassa olevista oppilaitoksista niitä yhdistämällä, jakamalla ja uudelleen organisoimalla. Kuten Lampinen (1995) toteaa, tällainen ratkaisu edellyttää kehittämisstrategiaa, joka tähtää entisten opistojen kehittymiseen korkeatasoisemmiksi oppilaitoksiksi. Nyt suomalaisia ammattikorkeakouluja voi kuvailla seuraavilla ominaisuuksilla: - Ammattikorkeakoulut ovat Suomen mittakaavassa suuria yksiköitä, siten tavoitellaan tehokkuutta ja taloudellisuutta.
8 8 - Ammattikorkeakoulut ovat moninaisia, näin toivotaan mahdollistuvan työ-elämään tähtäävät poikkitieteelliset opinnot. - Ammattikorkeakoulut ovat autonomisia ja niiden määrä rajoittunee 30:een. - Ammattikorkeakoulut harjoittavat työelämäläheistä kehittämistoimintaa, jolloin niiden odotetaan tukevan erityisesti pk-yrityksiä. - Ammattikorkeakouluissa ei ole professoreja, vaan opettajien pätevyydessä on korostettu työelämän tuntemusta korkean tieteellisen tason ohella. (Helakorpi S ja Olkinuora A 1977, 6.) Ensimmäiset ammattikorkeakoulut vakinaistettiin elokuussa 1996, viimeiset elokuussa Tällä hetkellä, järjestelmän ollessa kokonaan vakinainen, maassamme on kaikkiaan 31 ammattikorkeakoulua, joista 29 toimii opetusministeriön hallinnoimina. (Salminen 2002, 20.) Virallisesti ammatillisen koulutuksen korottamisella pyrittiin korjaamaan monia koulutusjärjestelmän toiminta- ja rytmihäiriöitä, lähentämään koulutusta ja työtä, vastaamaan työvoiman ammatilliseen osaamiseen kohdistuneisiin korottuneisiin vaatimuksiin sekä parantamaan Suomen kilpailukykyä kovenevassa maailmantaloudessa. Oli myös muita syitä. Ammatillisen oppilaitosten monet paikat ammottivat tyhjillään. Ammatillista opiskelua ja lyhyttä reittiä työhön ei arvostettu, vaikka ammatillisten oppilaitosten sisälläkin ylioppilaspohjaisia linjoja oli määrätietoisesti lisätty. Yhä uudet alat ja ammatit tahtoivat saada itselleen korkeakoulun tutkinnon ja päämääränä oman statuksen ja miksei osaamisenkin nostoa. (Liljander 2003, 85 ja 86.) Ammattikorkeakoulujen luominen on ollut merkittävä koulutusrakenteen kokonaisuudistusta. Se merkitsi siirtymistä binaariseen, eli kaksijäseniseen korkeakoulujärjestelmään, ja ei-ylisopistollisen, non-university sektorin luomista korkea-asteelle. Ammattikorkealaitosta voidaan siis edelleen pitää perinteisessä koulujärjestelmässä uutena; toiminta kehittyy edelleen. Ammattikorkeakouluja kehitetään osana kansainvälistä korkeakouluyhteisöä painottaen ammattikorkeakoulujen profiilia työelämän ja sen kehityksen asiantuntijoina. (Salminen 2002, 21.) Binäärijärjestelmässä korkeakoulujärjestelmä on kaksiportainen ja korkeampaa tai korkeinta opetusta annetaan vain toisen järjestelmän piirissä, siis meillä yliopistossa (Salminen 2002, 21). Ammattikorkeakouluista on muodostunut toisen asteen koulutuksen käyneille uusi koulutusreitti, joka on selvästi
9 9 entistä opistoasteen koulutusta suositumpi. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnasta tehdyn tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluun hakeutuvista 72 prosenttia oli ylioppilaita, 22 prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja 6 prosenttia oli suorittanut molemmat tutkinnot (Vuorinen ym.) 1999). (Salminen 2002, 24 ja 25.) Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitettäessä eroa perinteiseen yliopistosektoriin luotiin tutkimuksen ja tieteellisyyden määrittelyissä. Ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (L 255/1995) todetaan ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluvan ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Perustutkimus jäi näin ollen tiedekorkeakoulujen tehtäväksi ammattikorkeakoulujen kurottaessa perustutkimuksen tuottaman tiedon soveltamiseen käytännössä. Erona tiedekorkeakouluihin ammattikorkeakouluissa on tietoisesti pyritty painottamaan yritys- ja työelämäyhteyksiä ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen vahvuuksia. (Salminen 2002, 26.) Ammattikorkeakoulussa opiskelun tavoitteena on monialainen osaaminen. Monialaisuuden korostamisen kautta on haluttu luoda uudenlaisia osaamisrakenteita ja vastata työyhteisöjen yhä laajempiin ja monisyisempiin osaamisvaatimuksiin. (Liljander 2003, ennen sivua 35.) Kokeilussa myös opetusmenetelmät muuttuivat siten, että yhä suurempi osa opetuksesta tapahtui oppilaitoksen ulkopuolella (Salminen 2002, 23). Ammattikorkeakoulujen erityisluonne on ilman muuta sen ammatillisuus siis kaikki se, mikä on todellisuutta käytännössä, työpaikoilla. Airaksisen (1991) mukaan ammattilaista luonnehtii aina tiettyjen taitojen ja tietojen kokonaisuus. Ammattia luonnehtii myös yksilön asema yhteiskunnassa. Ammattilainen on ainakin jossain määrin autonominen suhteessa yhteiskunnan päätösmekanismiin, hän tekee päätöksiä ja toimii ilman muiden päätösten sitovuutta. Yksi tärkeä tekijä on ammattien tiedeperusta. Koulutus ja ammattitaito perustuvat teoreettiseen ja metodisesti kehittyneeseen tiedon hankintaan ja välitykseen. Ammattikorkeakoulussa tieteellisyys ja käytännöllisyys yhdistyvät. Se, mikä liittyy käytännölliseen tietoon ja taitotietoon, on ammattikorkeakoulun ydinaluetta. Vertaillessaan tutkijan ja ammattilaisen tehtäviä Ketonen (1990) korostaa viimeksi mainitun sosiaalista vastuuta. Tämän tulokset ovat tiettyä tarkoitusta varten. Ne muodostavat kokonaisuuden, jolla on tietty mieli. Ammattilainen vastaa siitä, että hänen tuotteensa kelpaa tarkoitukseensa. Tarkoituksen määrittelee pikemmin ympäröivä maailma kuin hän itse. Hän ei pääse
10 10 vastuusta selittämällä tutkijan tapaan, että hänen tuotteensa on hänen asettamiensa olettamusten mukainen. (Helakorpi & Olkinuora A 1997, 11.) Ammattikorkeakoululle ei riitä sen seuraaminen, mitä tämänhetkinen työelämä edellyttää, vaan sillä on haaste kehittää työelämää ja ammatteja. Eteläpelto (1992) katsoo tämän merkitsevän tietoista tulevaisuusperspektiiviä, joka on tarpeeksi konkreettinen ja dynaaminen ohjatakseen koulutusta aktiiviseen työelämän kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun kehittämisen lähtökohdaksi tulisi syventää käsitys siitä, millainen on aktiiviseen muutoksen hallintaan ja joustavuuteen kykenevä tulevaisuuden asiantuntija ja millaisia ovat ne oppimisen, organisoinnin ja ohjaamisen tavat, jotka voisivat luoda edellytyksiä tällaisen asiantuntijan kouluttamiselle. (Helakorpi & Olkinuora 1997, 11.) Tavoitellessaan edellä kuvattuja vaativia tavoitteita ammattikorkeakoulujen on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin kehittämiskohteisiin: - Koulutuksen tason parantaminen ja kehittäminen (ops-työ, oppiva organisaatio, laatutyö, yhteydet tiedemaailmaan, kansainväliset yhteydet) - Koulutuksen ja työelämänsuhteiden kehittäminen (yhteydet alueen elinkeinoelämään, työelämäharjoittelu, kehittämishankkeet, asiantuntijavaihto) - Opetusmenetelmien ja -ohjauksen kehittäminen (itseohjautuvat oppimismenetelmät, monimuotoiset opinnot, uusi oppimisympäristö, telemaattiset palvelut, kirjastot, tiimityö) - Avoin ammattikorkeakouluopetus ja täydennyskoulutuspalvelut (aikuisten joustavat opiskelujärjestelyt, työelämän ja koulutuksen yhteistyö, poikkitieteelliset opinnot ) Henkilöstökoulutus (opettajien koulutustason parantaminen, uudet pedagogiset valmiudet ja yhteisöoppiminen) (Helakorpi & Olkinuora 1997, 11 ja 12.)
11 11 3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 3.1 Diakonia-ammattikorkeakoulun synty Diakonia-ammattikorkeakoulun taustana oli evankelis-luterilaisen kirkon diakonia- ja nuorisotyön piirissä virinnyt kiinnostus oman ammattikorkeakoulun perustamisesta. Virallisesti tästä oppilaitosjoukosta ensimmäisenä kokeilulupaa haki Suomen Kirkon Sisälähetysseura Pieksämäen yksikkö, ensimmäisenä väliaikaisten ammattikorkeakoulujen kokeilulupia koskevassa ensimmäisessä hakuprosessissa, vaikka kyse itse asiassa oli useammasta juuresta (mm. Helsingin ja Järvenpään yksiköt, pieni kirkollinen ruotsinkielinen yksikkö, Lahden ja Oulun ammattikorkeakokeilut). Pieksämäen hanke oli Valtioneuvoston yleisen istunnon esittelylistalla , jossa kokeilulupaa esitettiin 20 hankkeelle ja hylkäämistä 26 hankkeelle. Hanke oli tuolloin hylättyjen listalla. Sama hanke hylättiin myös vuotta myöhemmin, huhtikuussa Seuraavina vuosina ei uusia hakukierroksia ollut, koska ministeri Uosukainen ilmoitti molempina vuosina kentälle, että uusia hakemuksia ei kannata tehdä, koska kokeiluja ei tulla laajentamaan. Sittemmin ministeri Olli-Pekka Heinonen valitsi toisen linjan kokeilun laajentamiseen. (Salminen 2002, 34.) Laajempaan pohjaan perustuvan Diakin, ts. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, Suomen Kirkon Seurakuntaopiston säätiön, Porin Diakonissalaitoksen säätiön, Helsingin Evankelisen Opiston säätiön ja Suomen Raamattuopiston säätiön perustaman Diakonia-ammattikorkeakouluosakeyhtiö Diakoniyrkeshögskula Ab:n hakemus saatiin vuonna Näille ylläpitäjille valtioneuvosto myönsi väliaikaisen ammattikorkeakoulun kokeilupäätöksen lukien. Kokeiluluvan saanut väliaikainen ammattikorkeakoulu muodostui Helsingin Diakoniaopistosta, Järvenpään Diakoniaopistosta, Luther-opistosta, Porin Diakoniaopistosta, Helsingin evankelisesta opistosta ja Suomen Raamattuopistosta. (Salminen 2002, 34.)
12 Diakonia-ammattikorkeakoulun profiili Diakonia-ammattikorkeakoulu, kuten kaikki muutkin ammattikorkeakoulut, on suhteellisen nuori korkeakoulu. Tämän vuoksi se on vasta hakemassa paikkaansa oppilaitoksena. Huomionarvoista on myös se, että ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä kirkollinen ja yhteiskunnallinen kelpoisuus, eli niin sanottu kaksoiskelpoisuus, suoritetaan samassa ajassa kuin kelpoisuus ainoastaan toiseen tutkintoon eli keskimäärin kolmessa ja puolessa tai neljässä vuodessa. Laki ammattikorkeakoulu opinnoista (1995, 2) lausuu, että ammattikorkeakoulu tutkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisessa asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Opetus on tieteellispohjaista, mutta käytännöllisesti suuntautunutta (Rask, Kainulainen, Pasanen 2003, 18) Ammattikorkeakouluna Diakonia-ammattikorkeakoulu (jatkossa käytämme Diakoniaammattikorkeakoulusta lyhennettä Diak) poikkeaa lähtökohdiltaan muista suomalaisista ammattikorkeakouluista. Se on vastannut eettisesti painottuneen yhteiskunnallisen koulutuksen ohella keskeisestä osasta kirkon tehtäviin valmistavasta suomenkielisestä diakoniakoulutuksesta sekä valtaosasta kirkon nuorisotyönohjaajien koulutusta. Sen koulutustehtävään on kokeilusta lähtien kuulunut diakoniatyö ainoana ammattikorkeakouluna sekä siihen liittyen kristilliselle pohjalle rakentuva sosiaali- ja terveysalan koulutus samoin kuin nuorisotyönohjaajakoulutus, mikä koulutusluokitteluissa kuuluu vapaa-ajan ohjaajan koulutukseen. Diakoniatyötä ohjaavat teologiset lähtökohdat, mutta työn toimintamuodot ovat arkiset ja yhteiskunnalliset. Diakin ylläpitäjäratkaisuna on päädytty osakeyhtiöön. Suomalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän rakenteellinen perusarkkitehtuuri määriteltiin jo vuonna 1990; sen mukaan ammattikorkeakoulut tulisivat olemaan usean oppilaitoksen yhtymiä (Numminen, Lampinen & Mykkänen & Blom 2001, 120). Tässä suhteessa Diak siis noudattaa perusarkkitehtuuria, onhan siinä yhdistynyt monia erillisiä oppilaitoksia. Verkostomaisuudessaan Diak kuitenkin on siinäkin joukossa sangen omaleimainen. Myös edustamiensa koulutusalojen suhteen Diak kuuluu lähinnä yksialaisiksi luettaviin ja on siten poikkeuksellinen suomalaisten pääosin monialaisten ammattikorkeakoulujen joukossa. (Salminen 2002, 33.)
13 13 Ammattikorkeakoulun toimiala käsitti päätöksen mukaan sosiaali- ja terveysalan sekä vapaa-aika ja liikunta-alan koulutuksen (nykyinen humanistinen ja opetusala). Väliaikaisen diakonia-ammattikorkeakoulun tehtävänä oli vastata eettisesti painottuneen yhteiskunnallisen koulutuksen ohella keskeisestä osasta kirkon tehtäviin valmistavasta suomenkielisestä diakoniakoulutuksesta, valtaosasta kirkon nuorisotyöohjaajien koulutusta ja koko ruotsinkielisestä diakonissakoulutuksesta. Viimeksi mainittu koulutus ei kuitenkaan toistaiseksi ole toteutunut. Diakin kokeiluun kuului alkuvaiheessa 460 nuorten koulutuksen aloituspaikkaa, laajimmillaan noin 520 aloituspaikkaa, eli noin 1800 opiskelijaa. (Salminen 2002, 35.) Vuonna 2002 Diakissa koulutusta annetaan kolmella ammattikorkeatutkinnon koulutusalalla: humanistisella alalla, kulttuurialalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtaa diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma (Salminen 2002, 35). Siitä valmistuu AMK sosionomeja, AMK - terveydenhoitajia (terveydenhoitotyön suuntautumisvaihto) ja AMK sairaanhoitajia (hoitotyön suuntautumisvaihtoehto). (Salminen 2002, 35.) Diakonia-ammattikorkeakouluun haetaan opiskelemaan valtakunnallisen yhteishaun kautta (Ritokoski & Valtonen ). 3.3 Diakonia-ammattikorkeakoulun opetusfilosofia Diakin oppimisnäkemyksessä korostuvat opiskelijan kokemus ja toiminta. Opiskelussa ja oppimisessa keskeistä on tiimityöskentely, oppimisen itsearviointi, tutkiva ja kehittävä työote, ammatillisen identiteetin rakentuminen sekä oppimisympäristöjen monipuolisuus. Oppimisessa painotetaan sekä ammatillista että persoonallista kasvua. Diakissa opiskelijaa tuetaan tiedostamaan oma taustansa, arvopohjansa ja tavoitteensa sekä niiden yhteys ammatilliseen osaamiseen. Oppimisessa korostetaan niin kokemusten ja toiminnan arviointia kuin näiden jäsentämistä ja käsitteellistämistä. Ammatillinen osaaminen edellyttää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Ne korostuvat tuutorointiryhmissä, tiimityöskentelyssä sekä oppimisen arvioinnissa. Tutkiva ammattikäytäntö on osa koko ammattikorkeakoulun toimintakulttuuria. Se liittyy sekä opintokokonaisuuksissa ja opintojaksoissa oppimiseen että Diakin ja työelämän yhteisiin kehittämishankkeisiin kotimaassa ja ulkomailla. Diakissa tuutorointiryhmät ja tiimityö toimivat sekä
14 14 oppimista tukevana menetelmänä että oppimisen kohteena. (Opinto-opas , 41.) Millä tavalla on Diakin opintokokonaisuudet rakennuttu, mihin on päädytty ja millaisia ongelmia sekä vaatimuksia se on tuonut mukanaan? Haastattelussa Diakin yliopettaja, kasvatustieteiden tohtori Hannu Kotila. Diakissa opintokokonaisuudet ovat periaatteessa viiden opintoviikon laajuisia ja alkavat kiinteän rytmin mukaan. Idea on, että opiskelija pystyy siirtymään yksiköistä toiseen. Jotta tämä on mahdollista, opintokokonaisuuksien pitää vaihtua samanaikaisesti kaikissa yksiköissä. Ennen opetussuunnitelman käynnistymistä vuonna 1996 päädyttiin keskitettyjen isojen harjoittelujaksojen malliin, tällaiseen laaja-alaiseen koulutukseen, joka oli sen ajan yleinen ideologia koulutussuunnittelussa. Opetusministeriön näkökulmasta laaja-alaiset ylikoulutusalat ylittävät ratkaisut olivat suositeltavissa. Se oli sen ajan trendi, jota pidettiin pedagogisesti viisaana siihen aikaan. (Suullinen tiedonanto, Hannu Kotila ) Diakonia-ammattikorkeakoulun perusideana on aina rakentaa opetus tai oppiminen opiskelijan kokemukseen ja toimintaan, sekä opiskelijoiden aktiivisen toimintaan, kokemuksen rakentumiseen. Tämä ei ole vuoden 1996 perusteilta muuttunut. Nyt ongelma on se, että koko ajan tulee hirveän paljon uusia osaamisvaatimuksia sosiaali- ja terveysalan kentälle. Toisaalta tulee semmoisia vaatimuksia ammattikorkeakoululle, että ammattikorkeakoulun pitäisi tehdä muutakin, kun sitä yksinomaista koulutustehtävää eli aluekehitystyötä ja tutkimuskehitystyötä, sekä toisaalta toteuttaa koulutustehtävänsä useammalla erilaisella muodolla: virtuaalisesti, monimuotoisena ja vielä aikuiskoulutusta. (Suullinen tiedonanto, Hannu Kotila ) 3.4 Diakonia-ammattikorkeakoulujen koulutusohjelman tavoitteet Diakonisen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelman tavoitteenasettelun lähtökohtana on sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja diakonia-alan ammatillisen osaamisen yhteinen perusta, jolle myös aloille ominainen ammatillinen osaaminen pohjaa. (Diakin opinto opas , 45.) Opintokokonaisuuksien ammatillisen osaamisen tavoitteet ovat keskeisessä asemassa arvioidessa opiskelua ja oppimista. Koska tavoitteet nousevat ammatillisesta työstä ja
15 15 osaamisesta, ei opintokokonaisuuksia ole jäsennetty tieteenaloittain tai oppiaineittain, vaan ne on nimetty ammatillisen osaamisen ilmiöiden mukaan. (Diakin opinto opas , 45.) Koulutusohjelma on rakenteeltaan ilmiölähtöinen. Opintokokonaisuudet on nimitetty ammattityössä kohdattavien ilmiöiden mukaan. Ihmiset kohtaavat niitä arjessaan sekä erilaisissa elämäntilanteissa. Eri ammattialojen edustajat lähestyvät ilmiöitä ammatillisen osaamisensa näkökulmasta. (Diakin opinto opas , 45.) Koulutusohjelman tavoitteena on edistää asiakas- ja yhteisölähtöisyyttä, joka korostaa ihmisen oikeutta ja mahdollisuutta tehdä omaa elämää koskevia ratkaisuja. Ammattilaisen ensisijaisena tehtävänä on tukea yksilön ja yhteisöjen voimavarojen käyttöä ja selviytymistä niin arjessa kuin kriisitilanteissa. Koulutusohjelma korostaa yhteisöllisiä työtapoja sekä niiden soveltamista ja kehittämistä eri ammattialoilla. Työotteeseen sisältyy yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, kyky kohdata vaikeita elämäntilanteita, joustavuus, muutosvalmius, oma-aloitteisuus sekä paineensietokyky. (Diakin opinto opas , 45.) Sosiaalieettisen ammatillisen vaikuttamisen lähtökohta muodostuu sellaisista ihmisten ja yhteisöjen muutostilanteista, joista selviytymiseen tarvitaan tukea ja apua. Tämä edellyttää ammatillisena osaamisena herkkyyttä tunnistaa yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kannalta syrjäyttäviä sekä myönteisiä ja hankaluuksia ennalta ehkäiseviä kehityskulkuja. Sosiaalieettinen ammatillinen vaikuttaminen merkitsee mukanaoloa työn, työyhteisöjen sekä ammatti- ja johtamiskäytäntöjen kehittämisessä. Samalla hyödynnetään monipuolisesti nykyaikaisia viestinnän, julkisuuden ja vaikuttamisen keinoja. (Diakin opinto opas , 45.) Moni ammatillisella osaamisella tarkoitetaan Diakissa taitoa työskennellä eri alojen ammattilaisista koostuvissa verkostoissa sekä taitoa käyttää luontevasti eri ammattialojen perustietoa ja taitoa työssä. Yhteistä näkökulmaa tarvitaan myös työn tutkimisessa
16 16 ja kehittämisessä: tavoitteena on oppia uusia työkäytäntöjä ja työn organisointimalleja. (Diakin opinto opas , 46.) Koulutusohjelman tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista identiteettiä. Se on toimijan, kehittäjän ja vaikuttajan identiteetti. Pyrkimyksenä on tukea laajemman kuin vain palkkatyöhön liittyvän identiteetin muodostumista. (Diakin opinto opas , 46.) Koulutusohjelma tukee kasvamista erilaisten ihmisten ja kulttuurien hyväksymiseen sekä luontevaan vuorovaikutukseen eri kulttuureista tulevien kanssa. (Diakin opinto opas , 46.) Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelujaksot sijoittuvat opintokokonaisuuksien sisään ja palvelevat koko opintokokonaisuuden tavoitteita. (Diakin opinto opas , 46.) 3.5 Kaksoiskelpoisuuden asettamat haasteet tutkinnolle Mitä tarkoitta Diakin kristillinen arvopohja ja miten se näky käytännössä? Haastattelussa Pekka Launonen, Diakin kristillisen kasvatuksen yliopettaja. Diakin pedagogiikkaa ajatellen, sen kirkollisen ja yhteiskunnallisen opetuksen raja on häilyvä. Puhutaan integroidusta opetuksesta. Integroitu tarkoittaa yhdistämistä ja yhteensovittamista, yhteen nivomista. Diakissa integroitu opetus tarkoitta muun muassa sitä, että yhteiskunnallista ja kirkollista opetusta ei halutakaan erotta toisistaan. Kun käytetään ilmaisuja Diakin arvopohja, arvopohja opinnot se kertoo, että Diakissa myös yhteiskunnallisen tutkinnon, ei pelkästään kirkolliseen kelpoisuuteen valmistuvien, opiskelijoiden tutkinnon arvopohja on kristillinen. Tämä liittyy näkemykseen kristillisyydestä, siihen ei kuulu vain puhtaasti uskonnolliset asiat, vaan ihmisen koko elämä, kasvu ja sosiaalinen elämä - kaikki tämä kuuluu kristilliseen elämänpiiriin. Siitä on lähtöisin ajatus integroidusta ajatuksesta. Sekä yhteiskunnalliset asiat, että kirkolliset asiat kuuluvat samaan kokonaisuuteen. (Suullinen tiedonanto, Pekka Launonen ) Koko Diakin tasolla lähtökohta on se, että kaikista opiskelijoista 40 % on semmoisia, joiden tutkintoon sisältyy kirkollinen kelpoisuus, joka tarkoit-
17 17 taa sitä, että 60 % opiskelijoista eli enemmistö, on sellaisia jotka eivät tähtää millään tavalla kirkon työhön. Heidän koulutuksensa ei myöskään ole kirkollinen. Opiskelijoita valitessa ei ole mikään valintaehto, että onko ihminen hengellisesti suuntautunut vai ei. On vain sellaiset yleiset sosiaalialan tai terveysalan kriteerit, että onko opiskelija mahdollinen ja hyvä työntekijä sille alalle. Sitä kautta tullaan oikeastaan tähän arvopohja asiaan. Osa opiskelijoista voi olla täysin neutraaleja kristinuskon asioita kohtaan, osa mahdollisesti jopa vastaan. Ei siis voida eikä ole ehkä tarkoituksen mukaistakaan toimia avoimen hengellisesti koko Diakin tasolla. Se taso, minkä kaikki ikään kuin voi hyväksyä on arvopohja taso. Sanotaan, että se nousee kristillisestä uskosta ja lähimmäisen rakkaudesta, ja siitä seuraa se tietty arvopohja. Esim. Järvenpään yksikössä, tiedän kokemukseni kautta, järjestetään kerran kuukaudessa oppilaiden yhteinen jumalanpalvelus. Se on yksi esimerkki siitä hengellisestä toiminnasta. Osallistuminen on vapaaehdoista, ketään ei voi pakottaa kirkkoon. Niiden suunnitteluun ja valmisteluihin osallistuu sitten opiskelijat, jotka ovat kirkollisen koulutuksen mukana.heidän kohdallaan voi siis katsoa, että se kuuluu myös opintoihin. He ovat mukana niin toiminnassa kuin toteuttamisessa. (Suullinen tiedonanto, Pekka Launonen ) Diakin perusarvoja ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja avoin vuorovaikutus. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja diakonia-alalla kristillinen lähimmäisenrakkaus merkitsee ihmisen ainutkertaisuuden kunnioitusta sekä lähimmäisiin suuntautuvaa palvelua, diakoniaa. Diakissa pyritään kaikilla koulutusaloilla kunnioittamaan ihmisen ainutkertaisuutta ja tasa-arvoa. Tavoitteena on edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista koko yhteiskunnassa. Tähän pyritään sekä vaikuttamalla yhteiskunnan rakenteisiin että auttamalla ihmisiä, joita yhteiskunnan muu tuki ei tavoita. Diakin arvopohja vaikuttaa opintojen sisältöön. Perusopinnoissa kaikkien koulutusohjelmien opiskelijat perehtyvät etiikkaan, aatevirtauksiin, ihmiskäsityksiin sekä teologian ja kristillisen uskon peruskysymyksiin. (Opinto-opas , 7-8) Piispainkokouksen antaman päätöksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon tulee täyttää tietyt kriteerit tuottaakseen kelpoisuuden kirkon virkaan. Tämä edellyttää että koulutusohjelmaan kuuluu yhteensä 60 ov teologisia perusopintoja ja kirkollisia ammattiopintoja. (Ritokoski & Valtonen 2003, 18.) Miksi Diak päättyi kaksoiskelpoiseen tutkintoon? Haastattelussa Hannu Kotila ja Pekka Launonen.
18 18 Kaksoiskelpoiseen tutkintoon päädyttiin, kun kirkolla oli sellainen kanta, ja on edelleenkin, että pelkästään kirkon kelpoisuuteen ei ole järkevä kouluttaa, vaan koulutuksen pitää suuntautua sillä tavalla, että se tuottaa osaamista sekä kirkon että yhteiskunnan tarpeeksi. John Vikströmin ilmoitti tämän kirkollisen kannan kirkollisille kouluttajille kirjeitse jo 90 luvun alussa. Ja se on yhä sama. Kun lähettiin ammattikorkeakoulu kokeiluja käynnistämään ei ollut oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa, kuin lähteä liikkeelle tämän ratkaisun pohjalta. Nyt ongelma kaksoiskelpoisessa rakenteessa on siinä kohdassa, että päätökset syntyvät eri paikoissa: yhteiskunnallista kelpoisuutta säädellään yhteiskunnan taholta, ja kirkollista koulutusta piispainkokouksen taholta. Herää kysymys, että kuka varmistaa tämän kaksoiskytköksen toimivuuden. Oikeastaan koko Diakonia-ammattikorkeakoulu historian ajan siihen on yritetty löytää ratkaisuja, mutta se ei ole Diakin ideana tai innovaationa. (Suullinen tiedonanto, Hannu Kotila ) Piispainkokous ei voi hyväksyä yhteiskunnallisia tutkintoja (sosionomi tai sairaanhoitaja), joten on päädytty sellaiseen ratkaisuun, että se on hyväksynyt tietyt kirkolliset minimivaatimukset, jotka tutkinnon pitää sisältää, jotta opiskelijat olisivat kelpoisia kirkon virkaan. Määritelmä on 60 ov kirkollisia opintoja. Tämä on opetusministeriön rahoittama ammattikorkeakoulun koulutus, ja raha tulee opiskelija määrien mukaisesti. Valtio valvoo tätä systeemiä, koko tutkintoa ja järjestelmää. Kirkko valvoo omalta osaltaan kirkollista kelpoisuutta. Siinä mielessä tutkinnolla on ns. kaksoisvalvonta. Piispainkokous tekee isot päätökset ja hyväksyy koulutuksen periaate asiat, kirkkohallituksessa on lisäksi seurantaryhmiä. Seurantaryhmien toiminta tapahtuu sillä tavalla, että siihen kuuluu edustajia sekä ammattikorkeakouluista ei vaan Diakista, mutta myös kahdesta muusta, eli on koulutuksen edustajia, ja sitten siellä on kirkkohallituksen nuorisotyönja diakonian edustajia, sekä hiippakunnista tai seurakunnista työelämän edustajia. Ryhmien jäsenet edustavat joko koulutuksen- tai kirkon elämän eri alueita, joissa nämä ammattilaiset työskentelevät. Ryhmissä tuodaan esille aina ajankohtaisia kysymyksiä, kirkon puolelta sekä oppilaitoksen puolelta ja niistä pyritään muodostamaan yhteinen kanta. Pyritään myös arvioimaan sitä, että kuinka koulutus on onnistunut. Seurantaryhmillä ei ole oikeastaan suoraa omaa tutkintatyötä. (Suullinen tiedonanto, Pekka Launonen )
19 19 4 KIRKON NUORISOTYÖNOHJAAJAN JA SOSIAALIKASVAT- TAJAN TUTKINNON YHDISTÄMINEN 4.1 Sosiaalialan koulutus ennen ja nyt Sosiaalialan koulutus on kokenut muutoksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vaikka sosiaalialan koulutuksen alkuvaiheet ulottuvat Suomessa yli puolen vuosisadan päähän, alkoi koko sosiaalialan koskevan koulutuksen aktiivinen kehittäminen vasta 1970-luvulla ja sen pohjalta tehty uudistamistyö kesti pääosin 1980-luvulle. Tuolloin sosiaalityöntekijöiden koulutus nostettiin ylemmän korkeakoulututkinnon tasoiseksi ja koulutus laajeni useisiin yliopistoihin. Koulutuksen uudistamista vauhdittivat korkeakoulujen tutkinnonuudistus ja korkeakoululaitoksen alueellinen laajeneminen. Sosiaalialan muiden työntekijöiden ammatillinen koulutus laajeni ja sai muotonsa maassamme toteutetun keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä. Sosiaalialan keskiasteen uudistukset linjattiin sosiaalialan koulutustoimikunnan mietinnössä (KM 1982:54) vuonna 1982 esittämien argumenttien pohjalta. Sen mukainen koulutus käynnistyi 1980-luvulla. (Vuorikoski, 1999, 57.) Sosiaalialan koulutuksella on monipolviset juurensa sekä Sisälähetysseuran sosiaalikasvattajakoulutuksessa, diakoni-koulutuksessa että Väestöliiton sosiaalialan koulutuksessa. Ennen keskiasteen uudistusta nimityksiä sosiaalialan koulutus, sosiaalihuollon koulutus ja sosiaalityön koulutus on käytetty osin synonyymeinä, osin rinnakkaisina termeinä. Termi sosiaalialan koulutus vakiintui käyttöön keskiasteen koulu-uudistuksen myötä. (Kinos 1997, 87) (Murto & ym. 2004, 23.) Vuosina aloitti toimintansa yli 20 sosiaalialan oppilaitosta. Sosiaalialan koulutusammatteja perustettiin neljälle opistoasteelle: kehitysvammaistenohjaaja, sosiaaliohjaaja, sosiaalikasvattaja ja diakonin tutkinnot. Koulutusta järjestettiin vuodesta 1986 lähtien sekä peruskoulu- että ylioppilastutkintopohjaisena. Vuonna 1995 sosiaalikasvattajan, sosiaaliohjaajan ja kehitysvammaistenohjaajan tutkinnot yhdistettiin yhdeksi, sosiaalialan ohjaajan tutkinnoksi. Tätä koulutusta järjestettiin vuosina (Könnilä 1999, 28) (Murto & ym. 2004, 23.) Samaan aikaan käynnistyi, vuoden 1989 Finlan-
20 20 dia-talon seminaarin jälkeen, yleinen opistoasteen koulutuksen uudistaminen, joka toteutettiin nostamalla opistoasteinen koulutus korkeakoulutasoiseksi luomalla maahan ammattikorkeakoulujärjestelmä. Ammattikorkeakoulujärjestelmä rakentuu aikaisemmin ylempää ammatillista koulutusta antaneista opistoasteen oppilaitoksista, joiden kehittäminen ammattikorkeakouluiksi on tapahtunut koulutuksen tasoa nostamalla ja oppilaitoksia yhteen liittämällä. (Murto & ym. 2004, 23.) Sosiaalialan koulutusohjelma perustettiin kuuteen väliaikaiseen ammattikorkeakouluun ja ne aloittivat sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen vuonna `Kuusi kokeilijaa` käynnisti välittömästi aiempaakin tiiviimmän yhteistyön alan korkeakoulutuksen pohjan laajentamiseksi yliopistollisen koulutuksen rinnalle rakentuvana ammattikorkeakoulutuksena. Ammattikorkeakoulujen vakinaistamisprosessi aloitettiin vuonna 1995 (Laki ammattikorkeakouluopinnoista (255/1995); Asetus ammattikorkeakouluopinnoista (256/1995). Uusi ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja asetus (352/2003)astuivat voimaan Vakinaisia ammattikorkeakouluja on yhteensä 31, joista 23:ssa on sosiaalialan koulutusohjelma. Sosiaali- ja terveysala muodostivat ammattikorkeakoulutuksessa yhden koulutusalan, jonka tutkinto on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Sosiaalialan koulutusohjelmista valmistuvien tutkintonimike on sosionomi (AMK), geronomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Diakonia-ammattikorkeakouluissa koulutusohjelma on nimeltään diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, joka niin ikään johtaa sosionomi (AMK):n tutkintoon. Sosionomi (AMK) nimike vakinaistettiin vasta vuonna (Lasse Murto & ym. 2004, 23.) Sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistuva sosionomi (AMK) on erikoistunut erityiskasvatukseen ja vammaistyöhön, varhaiskasvatukseen, lasten- ja nuortenhuoltoon sekä perhetyöhön tai sosiokulttuuriseen työhön (vanhus-, päihde- ja kriminaalihuoltotyö, monikulttuurinen työ sekä sosiaaliturvan ohjaus ja neuvonta). ( Opinnot on rakennettu siten, että ne tuottavat sosionomin ydinosaamiselle ominaista ja välttämätöntä laaja-alaista ammattitaitoa. Ydinosaamisen lisäksi opinnoissa tuotetaan erityisosaamista. Sosionomin (AMK) ydinosaamiselle on tunnusomaista sen yhteiskuntasidonnaisuudesta johtuen kerroksisuus, kontekstuaalisuus ja monitahoisuus. Ydin-
Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotPIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT
1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden
LisätiedotKOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA
KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sirkka Salvi Jyväskylän kr. Opisto Carita Sirkka Seurakuntaopisto Minna Valtonen ja Jussi Murtovuori Diak Vesa Nuorva Centria Kirkon kasvatuksen päivät 9.1.2019 klo 16.30
LisätiedotTule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan
Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?
Lisätiedot10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa
10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki
LisätiedotHumanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi
Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotTyöalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä. Kari Kopperi
Työalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä Kari Kopperi 15.1.2014 Kelpoisuuksien kehittäminen 2 Tausta Kirkkoon on perustettu vähitellen erilaisia väliportaan esimiestehtäviä Tehtävät,
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotKIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005
KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna
LisätiedotHoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA
OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotTutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotSatakunnan vanhusneuvosto
Satakunnan vanhusneuvosto Tuula Rouhiainen-Valo 13.9.2016 Ammattikorkeakoulukoulutus /OKM sivuilta *Ammattikorkeakoulut (AMK), ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotKESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotKirkkohallituksen yleiskirje nro 7/
Kirkkohallituksen yleiskirje nro 7/2017 3.4.2017 KIRKKOHALLITUKSEN PÄÄTÖS TIETYILTÄ HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJOILTA VAADITTAVISTA TUTKINNOISTA Kirkkohallitus on päättänyt kokouksessaan 24.1.2017 tietyiltä
LisätiedotOpinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotYlempi pastoraalitutkinto. Kirkon koulutuskeskus
Ylempi pastoraalitutkinto Kirkon koulutuskeskus Ylempi pastoraalitutkinto Kirkon johtamistehtävissä tarvitaan laaja-alaista ja syvällistä teologista ammattitaitoa sekä kykyä teologiseen reflektioon ja
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna.
LisätiedotOSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS
1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA 90 OP (SOSIAALIALA) SOSIONOMI (Ylempi AMK), SAIRAANHOITAJA (Ylempi AMK), TERVEYDENHOITAJA
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotAikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa
Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotSosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotAMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN
AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotKirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä. Kirkon koulutuskeskus
Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä toimiville Kirkon koulutuskeskus Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä toimiville Kirkon johtamiskoulutus
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotUudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki
Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotTekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia
Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä
LisätiedotJatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotOnko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?
Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla "Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotTutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen
Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
Lisätiedot