Väylämarkkinat Suomessa. Syyskuu 2003 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väylämarkkinat Suomessa. Syyskuu 2003 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE"

Transkriptio

1 Väylämarkkinat Suomessa Syyskuu 2003 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE

2 1 1. Esipuhe Väylänpidon markkinat Väylät ovat osa infraa Väyliin sijoitetaan 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta Tuhannet kilometrit mukaan kilpailuun Väylänpidon ja suurten piha-alueiden vuotuinen volyymi on luokkaa 1,8 mrd tieliikenneverkosto raideliikenneverkko katuliikenneverkosto yksityistiet ja metsäautotiet lentokentät vesiväylät muut infrarakenteet energiahuoltoverkosto teollisuuden ja satamien pihojen investoinnit ja hoito julkinen sektori rahoitus palautuu takaisin Vuodenajat ja budjettivuodet voimistavat vaihteluita suhdannevaihtelut kausivaihtelut Painopiste eteläisessä Suomessa Yrityskatsaus Urakointiyritykset rakennetilastojen kuvaamina Tuottavuus, kannattavuus Yrityskatsaus väylämarkkinoilla toimii 5 suurta ja lukuisia pieniä rakentavia urakoitsijoita "kunnat" on suurin väylien hoitourakoitsija kuntien katujen hoitourakointi (talvikunnossapito) Suomessa toimii 5 suurta konsulttitoimistoa Verkostoituminen Väylämarkkinoiden ominaisuuksia Väylänpidon näkymät Suomessa rahoitus ja organisointi väylänpidon määrä Esimerkkejä infra-alan ongelmista...36

3 2 1. Esipuhe Tiehallinto ja Ratahallintokeskus ovat tilanneet "Suomen väylämarkkinat" raportin osana projektia, jossa tutkitaan yhteispohjoismaisten markkinoiden ja hankintamenettelyjen kehittämismahdollisuuksia. Raportissa keskitytään väylien suunnittelu-, rakennus-, hoito- ja ylläpitomarkkinoihin, koska ne muodostavat relevantit markkinat yhteispohjoismaisten markkinoiden muotoutumiselle ja väyläpidon hankintamenettelyjen kehittämistyölle. Tilaajaorganisaatioiden puolesta toimeksiantoa ovat ohjanneet Seppo Toivonen (Tiehallinto) ja Kari Ruohonen (Ratahallintokeskus). Raportin ovat laatineet VTT:n rakentamisen liiketoiminnat -tutkimusryhmän jäsenet Erkki Lehtinen, Pekka Tiehaara, Natalia Shapiro, Terttu Vainio ja Eero Nippala elo-syyskuussa Väylänpidon markkinat 2.1 Väylät ovat osa infraa Yhteiskunta, yhdyskunnat, yritykset ja yksityiset kansalaiset tarvitsevat päivittäisissä toiminnoissaan monenlaisia verkostoja ja rakenteita. Verkostoja ja rakenteita voidaan kutsua yhteisellä nimellä "infrarakenteet". Infrarakenteisiin kuuluvia verkostoja ovat tie- katuliikenne-, raideliikenne-, vesiliikenne-, vesihuolto-, energiahuolto- ja tietoliikenneverkostot ja muita rakenteita ovat mm. vapaa-ajan rakenteet, maanalaiset rakenteet ja talojen piharakenteet. Alla olevaan kuvaan on koottu ja esimerkein kuvattu länsimaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan oleellisena osana kuuluvat infrarakenteet. Tämän raportin teemaan kuuluvat infrarakenteet eli väylät kuvassa 1 on korostettu ja rajattu sinisellä. Väylänpitoon luetaan siis kuuluvaksi tie-, katu-, raideliikenne-, vesiliikenne-, lentoliikenneverkoston ja yksityisteiden ja metsäautoteiden suunnittelu, rakennuttaminen, projektinjohto, rakentaminen, materiaali- ja tuotevalmistus. Väylänpitoa on sekä uusien väylien rakentaminen että vanhojen, olemassa olevien väylien parantaminen, ylläpito ja hoito. Väylät ovat osa infraa - koko infrastruktuurin pääoma-arvo 52 mrd.euroa (vuosi 2000) - väylien pääoma-arvo 30 mrd.euroa (vuosi 2000) Tieverkosto tiet sillat alikulut, tunnelit kevyen liikenteen. väylät Yksityistiet Metsäautotiet Katuverkosto kadut sillat, alikulut liikennevalot pysäköintialueet Vesiväylät satamat kanavat Raideliikenneverkosto rautatiet metro raitiotiet Lentokentät Vesihuoltoverkosto vesijohdot viemärit puhdistamot Energiahuoltoverkosto kaukolämpö sähkö maakaasu öljy Tietoliikenneverkosto maa ja ilmakaapelit linkkitornit keskukset TV,radio, puhelin, intenet, Ympäristörakenteet kaatopaikat hautausmaat läjitysalueet meluvallit Vapaa-ajan rakenteet urheilukentät puistot, leikkikentät laskettelurinteet tennis, golf, pururadat Talojen piharakenteet nurmikot pysäköintialueet puut, pensaat Kuva 1..

4 3 Väylänpidon ulkopuolelle jäävät väylien omistamistoiminnot sekä väyliä käyttävät liiketoiminnat (henkilö- ja tavaraliikenne sekä energian, veden jne. myynti). Tässä raportissa on pyritty käsittelemään väyliä. Joissakin kohdin on kuitenkin jouduttu tyytymään koko infrarakentamis-toimialan tietoon, jolloin väylien lisäksi mukana on verkostojen rakentamista tms. kuvaavaa dataa. 2.2 Väyliin sijoitetaan 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2002 noin 140 mrd. euroa. Väylien rakennusinvestoinnit, ylläpito, kunnossapito ja hoito oli vuonna 2002 arviolta 1,6 mrd. euroa eli 1,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Pelkkien väyläinvestointien osuus oli noin 0,9 prosenttia (kuva 2). Kuva 2. 6 % Väylät kansallisvarallisuudesta 0,9 % Väyläinvestoinnit BKT:sta 5 % Klusterin työlliset työvoimasta Suomen väyläomaisuuden arvo oli vuonna 2002 arviolta 30 mrd. euroa. Tämä on 6 prosenttia kaikesta rakennetun infrastruktuurin ( 500 mrd. euroa.) arvosta (kuva 3). Yleisten teiden, katujen ja yksityisteiden osuus väylien arvosta on noin 85 prosenttia. Rautateiden, vesiteiden, metron, raitioteiden ja lentokenttien osuus on 15 prosenttia. Väyläklusterin osuus koko Suomen työvoimasta on arviolta 5 prosenttia. Kuva 3. Väyläomaisuuden arvo 30 mrd.euroa vuonna 2000 Muut väylät 5%: - satamat 2% - lentokentät 2% - metro ja raitiotiet 0,5% - vesitiet 0,5% Rautatiet 9 % Kadut ja kaavatiet 25 % Yleiset tiet 50 % Yksityiset tiet 11 % Lähde: Väylät 2030 (LVM)

5 4 Väylät ovat merkittävä osa kansantaloutta, mutta niihin suunnataan melko niukasti T&K rahoitusta (kuva 4). Liikenteen tutkimukseen sijoitetaan 0,2 % (37 milj. ) liikennebusineksen arvosta ja väylien rakentamisen tutkimiseen 0,5 % niiden vuotuisen tuotannon arvosta. Panostukset jäävät vähäisiksi siksi, etteivät alan yritykset panosta merkittävästi tutkimustoimintaan. Talonrakentamisen tutkimiseenkin käytetään lähes kaksinkertainen osuus verrattuna infrarakentamisen tutkimiseen. Sillä sektorilla merkittävät T&K panokset tulevat tuoteteollisuudesta, erityisesti talotekniikka-teollisuudesta. Suomen yritysten ja julkisen sektorin T&K panostus on kansainvälisesti verrattuna korkea ja yltää OECD-maiden vertailussa sijalle 2 Ruotsin jälkeen. Vuonna 2001 Suomen T&K:n osuus bruttokansantuotteesta oli yhteensä 3,4 %. Kansantalouden toimialoista eniten sijoittavat T&K toimintaan ns. korkean teknologian alat, kuten elektroniikka- ja lääketeollisuus. Korkeanteknologian alan yksi kriteeri on nimenomaan T&K panostus, jonka on ylitettävä 4% liikevaihdosta. Alat, joilla T&K panostus jää alle 1 %, luokitellaan matalan teknologian aloiksi. Kuva % T&K panostus eri toimialoilla (% liikevaihdosta) vuonna % 15 % 10 % 24,1 % 5 % 0 % 0,2 % 0,2 % 0,5 % Palvelualat Liikenne Väylien rakentaminen 0,9 % Talonrakentaminen 1 % 3,4 % 8,8 % Muu teollisuus T&K / BKT Elektroniikkateollisuus Lääketeollisuus Lähde: Tilastokeskus, T&K tilasto & VTT VTT on tutkinut innovaatiotoimintaa siten, että se on analysoinut haettujen patenttien syntymiseen johtaneita syitä ja olosuhteita. Joukosta löytyy myös väylien tuotantoprosessiin tavalla tai toisella liittyviä patentteja. Niille, kuin myös useiden muidenkin toimialojen patenteille on yhteistä voimakas kytkös asiakkaisiin: yritykset ovat innovoineet tuotteita asiakastarpeisiin sekä täyttämään markkinoille avautunutta aukkoa. Tutkimuksessa analysoitiin useiden muidenkin syiden (teknologia, tiede, säännökset, julkiset hankinnat, hintakilpailu, jne.) vaikutusta innovaatioiden syntymiseen. Kun samaa sukua olleet tekijät niputettiin yhteen, kohosi asiakkuutta (yksittäisenä syynä) merkitsevämmäksi tekijäksi "regulatory regime" eli erilaiset julkisesta sektorista johtuvat tekijät. Toiseksi tärkein tekijä oli teknologian kehitys. Infra-innovaatiot edustivat synnyltään tyypillistä matalan teknologian alaa, korkean teknologian aloilla innovaatioiden lähde on yleensä tiede ja tutkimus.

6 3. Tuhannet kilometrit mukaan kilpailuun 3.1 Väylänpidon ja suurten piha-alueiden vuotuinen volyymi on luokkaa 1,8 miljardia euroa 5 Väylänpidon ja suurten teollisuusrakennusten ulkoalueiden rakentamisen ja kunnossapidon arvo oli vuonna 2002 yhteensä noin 1,8 mrd.euroa (kuva 5). Tarkasteltava suunnittelu-, rakennus- ja kunnossa-pitomarkkina koostuu kolmesta suuresta sektorista: tieverkostosta, katuverkostosta ja raideverkostosta sekä kolmesta volyymiltaan pienestä sektorista eli lentokentistä, vesiväylistä ja teollisuuden piha-alueista. Ne ovat noin puolet koko infrarakentamisesta (kuva 6). Kuva 5. Väylien ja teollisuuden piha-alueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettiin vuonna 2002 yhteensä 1,8 mrd. Ilmaliikenne 2 % Raideverkosto 21 % Vesiliikenne 0,2 % Katuverkosto 33 % Tieverkosto 34 % Teollisuuden ulkoalueet 10 % Lähde: Tilastokeskus & VTT Kuva 6. Infratuotannon arvo 5 4 mrd. euroa 3 Kunnossapito ja hoito 2 1 Investoinnit Lähde: Tilastokeskus & VTT

7 6 - tieliikenneverkosto Lähde: VTT Investoinnit 49 % Kuva 7. Tienpito (ka 1994,1995,1997) Kunnossapito ja hoito 51 % Suomen yleisten teiden pituus oli vuonna 2000 n km. Tieverkkoa rakennettiin ja ylläpidettiin vuonna 2003 reilulla 600 milj. eurolla. Tieverkon kehittämis-, laajennusja uudisinvestoinnit ovat 2003 noin 205 milj. euroa. Tieverkon ylläpito- ja korvausinvestoinnit ovat 2003 lähes 200 milj. euroa ja hoito on 205 milj. euroa. Tieverkon kehittämis- laajennus- ja uusinvestoinnit ovat kärsineet rahoitusvajetta 1990-luvun lamasta lähtien. Muutamana viime vuotena tieinvestoinnit ovat kasvaneet hieman. Siltojen hoitoon, ylläpitoon ja peruskorjauksiin käytetään vuonna 2003 n. 22 milj. euroa. Kuva Tieinvestoinnit (vuoden 2001 kiintein hinnoin) milj * Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Tieverkon omistaa valtio, joka vastaa verkoston kehittämisestä ja ylläpidosta Liikenne- ja viestintäministeriön ja Tiehallinnon kautta. Tiehallinnon on kilpailutettava koko tienpito vuodesta 2004 lähtien. Kilpailuttamisvelvoite koskee teiden rakentamista, suunnittelua, hoitoa ja ylläpitoa. Tiehallinto pyrkii suuntaamaan hankintojaan ST (suunnittelu ja toteutus) kokonaistoimitusten suuntaan. Teknisistä laatuvaatimuksista siirrytään enemmän toimivuusvaatimusten esittämiseen. - raideliikenneverkko Kuva 9. Lähde: VTT Investoinnit 46 % Radanpito (ka 1994,1995,1997) Kunnossapito ja hoito 54 % Raideliikenneverkoston osia ovat: valtion omistamat rautatiet yksityiset rautatiet raitiotiet ja Helsingin metro Valtion omistaman rataverkon pituus oli Suomessa vuonna 2000 yhteensä 5854 km, josta sähköistettyä rataa 2372 km eli noin 40 prosenttia. Valtion rautateitä hallinnoi Suomessa Ratahallintokeskus. Muuta rataverkkoa on omistuksessaan Helsingin kaupungilla (metro ja raitiotiet), satamalaitoksilla (satamaradat) sekä teollisuuslaitoksilla (pistoradat). Helsingissä on raitioteitä 104 km (Turun ja Tampereen raitiotiet lopetettiin 1970-luvulla) ja metroa on tällä hetkellä ratapituutena, linjaliikenteessä 51 km. Pisin yksityinen rautatie on Karhula-Sunila Oy:n noin 11 km pitkä rata.

8 7 Perusradanpidon rahoitus on ollut viime vuosina hieman yli 300 milj. euroa. Tästä radan käyttö- ja kunnossapito on ollut n. 130 milj. euroa, korvausinvestoinnit, milj. euroa sekä hallinto, liikenteen ohjaus, kiinteistönpito ja - investoinnit ja radan suunnittelu yhteensä noin 60 milj. euroa. Rataverkon kehittämisinvestoinnit ovat vaihdelleet milj. euron välillä. Ratainvestointien painopiste on sähköistyksen laajentamisessa, ratojen kantavuuden vahvistamisessa ja turvallisuuden parantamisessa. Kuva Ratainvestoinnit (vuoden 2001 kiintein hinnoin) milj * Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Valtion rataverkon investoinneista toteuttaa tällä tarkasteluajanhetkellä VR Rata Oy noin 40 % ja muut urakoitsijat myös 40 %. Väliin jäävän 20 % hankkii Ratahallintokeskus materiaaliostoina. VR Rata Oy on vahva tekijä radan päällysrakennetöissä erikoiskalustonsa ansiosta. Pohjarakenne- ja siltaurakkakilpailuja ovat voittaneet yksityiset urakoitsijat. Ratainvestointien suunnittelu ja rakennuttamistoiminnoista VR Rata Oy:llä on noin 30 % osuus ja muilla suunnittelu- ja rakennuttamistoimistoilla % osuus. Radan kaikki ylläpitotyöt tilattiin vuoteen 1997 saakka VR rata Oy:ltä. Vuoden 1997 jälkeen erilliset radanpidon ylläpitotyöt on kilpailutettu ja VR Rata Oy:n osuus on kaventunut prosenttiin. Ylläpitotöissä yksityisillä urakoitsijoilla on 10 % osuus ja materiaalihankintojen osuus on luokkaa 25 %. Perusylläpitotöitä aletaan kilpailuttaa vuonna Nykyisin ne tilataan VR Rata Oy:ltä neuvottelu-urakoina. - katuliikenneverkosto Kuva 11. Lähde: VTT Investoinnit 54 % Kadunpito (ka 1994,1995,1997) Kuntien katuverkon pituus oli vuonna 2000 noin km. Kuntien katuverkkoa rakennettiin ja ylläpidettiin vuonna 2002 n. 600 milj. eurolla. Katuinvestoinnit ovat melko tasaisesti kasvaneet aina 1950-luvulta lähtien vuoteen 1990 saakka. Laman myötä katuinvestoinnit romahtivat lähes 100 milj. eurolla. Katuinvestoinnit ovat kasvaneet 1990-luvun lopulla erityisesti kasvukeskuksissa. Kunnossapito ja hoito 46 %

9 8 Kuva milj. Katuinvestoinnit (vuoden 2001 kiintein hinnoin) * Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Katuverkosto on kuntien omistuksessa ja kehittämisvastuulla. Kadunrakennustöiden rakennuttajia ovat kuntien katuyksiköt/osastot. Rakennustöitä tekevät kuntien omat katuosastot (70 % omajohtoisena) ja yksityiset urakoitsijat. Kunnilla on joko oma katusuunnitteluosasto (80 %) tai suunnittelutehtävät ostetaan alan konsulteilta (20 %). Katujen ylläpidosta vastaavat kuntien katuosastot. Suuri määrä töitä, kuten vihertyöt, ajoratamaalaukset, asfaltointi, liikennemerkkien asennus- ja hoito tms. teetetään ulkopuolisilla urakoina. Useat kunnat teettävät ulkopuolisilla myös kesä- ja talvikunnossapidon alueurakoita. - yksityistiet ja metsäautotiet Yksityiset ja yritykset omistavat metsäautoteitä ja yksityisteitä noin km. Julkinen sektori maksaa tukena osan ko. teiden rakentamis- ja kunnossapitotöistä. Vuonna 2003 valtioapu on ollut noin 11 milj. euroa ja se on ollut lievässä kasvussa. Myös metsäautoteiden rakentamiseen on saanut tukea 8 milj. euroa vuonna Samaa tukea on käytetty myös metsäojitusten tekemiseen. - lentokentät Suomessa on lentokenttiä lähes 80 kpl. Liikennemääriltään tärkeimmät lentokentät ovat Helsinki - Vantaa, Pirkkala ja Oulunsalo. Ilmailulaitos omistaa ja kehittää lentokenttiä Suomessa. Ilmailulaitos vastaa myös lennonvarmistuksesta yhdessä Ilmavoimien lennonjohdon kanssa. Ilmailulaitos käyttää vuosittain rakentamiseen ja ylläpitoon vajaa 200 milj. euroa. (mukaan lukien talonrakennukset). Ilmailulaitoksen kehittämisohjelmassa investointien määrä oli 1990-luvun lopulla lähes 100 milj. euron tasolla. Tämä johtui pääasiassa Helsinki - Vantaan III kiitotien rakentamisesta. Investointitaso putoaa vuoden 2002 jälkeen. Ilmailulaitoksella ei ole omaa urakointiyksikköä vaan maarakennustyöt ja asfaltointityöt teetetään urakoitsijoilla.

10 9 Kuva 13. milj. 40 Investoinnit ilmaliikenteeseen (vuoden 2001 kiintein hinnoin) * Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito - vesiväylät Suomessa oli vuonna 2000 merkittyjä vesiväyliä noin km Tärkeimmät meriväylät ovat yli 8 m tai 12 m syviä Sisävesiväylät ovat 1,8-4,2 m syviä. Väylänpitomenot ovat vuosittain milj. euroa, josta väyläinvestointien osuus on ollut milj. euroa. Luotsaustoiminta aiheuttaa yli 30 milj. euron kulut ja jäänmurtotoiminta n. 40 milj. euron kulut. Satamien investoinnit ovat olleet milj.euroa vuositasolla. Matkustajaliikenne keskittyy Helsingin, Maarianhaminan, Turun ja Vaasan satamiin. Tavaraliikenteen tärkeimmät satamat ovat : Helsinki, Kotka, Naantali, Hamina, Raahe, Sköldvik, Rauma, Pori ja Turku. Merkittävimmät viimeaikojen investoinnit ovat olleet Porin ja Kotkan satamat sekä useiden satamiin johtavien väylien syventäminen ja Päijänteen ja Keiteleen yhdistäminen (Savon kanava). Rannikkoväylästö on pääosin rakennettu valmiiksi. Sisävesiliikenteessä huomattavatkin rakennushankkeet ovat mahdollisia. Uusin käynnistynyt satamahanke on Helsingin Vuosaaren sataman rakentaminen. Saimaan kanavan vuokrasopimus päättyy muut infrarakenteet - energiahuoltoverkosto Suomen energiantuotanto on muihin Pohjoismaihin verrattuna monipuolinen. Suomi tuottaa energiaa vesivoimalla, ydinvoimalla, öljyllä, maakaasulla, hiilellä, turpeella sekä polttopuulla. Uusia tuotantotapoja ovat aurinko- ja tuulisähkö. Niiden merkitys on kuitenkin vielä pieni. Lisäksi lämmityksessä käytetään lämpöpumpputekniikkaa tuottamaan lämpöä maasta, vedestä tai ilmasta. Valtakunnan tason energiahuoltoverkostoon kuuluvat sähkö- kaasu ja kaukolämpöverkko. Vesivoiman rakentamisessa on valmistunut viimeisen voimalan rakentaminen Pohjois- Suomen jokiin. Vesivoiman määrää ei enää voida kasvattaa Suomessa. Sähkön tarve kasvaa arvioiden mukaan 2 prosentin vuosivauhdilla. Uutta tuotantokapasiteettia tarvitaan kattamaan vanhojen voimaloiden käytöstä poistumiseen, tuontisähkön korvaamiseen sekä lisäkulutus. Vaihtoehtoina ovat kaikki edellä mainitut tuotantotavat sekä tuontisähkö. Suomeen aletaan rakentaa lähivuosina 5. ydinvoimalaa sekä 2010-luvulla ydinjätteen loppusijoitusvarastoa. Kaukolämpöverkostoa alettiin rakentaa 1950-luvun lopulla. Vuonna 2000 verkoston pituus on noin km (2 -putkijärjestelmä). Vilkkaimmillaan kaukolämpöverkoston rakentaminen oli ja

11 luvuilla. Aluerakentamisen vähennyttyä myös kaukolämpöverkon rakentaminen on vähentynyt. Vähitellen siirrytään verkoston saneeraamiseen. Kaukolämpötekniikkaa pyritään viemään Itä- Euroopan maihin. Suomessa on käytetty kaasua energianlähteenä jo pitkän aikaa. Kaupunkikaasun käyttö rajoittui vain Helsinkiin. Vasta 1970-luvulla alettiin rakentaa Neuvostoliitosta runkoverkkoa Suomeen. Tällä hetkellä sekä runkoverkon että jakeluverkon pituudet ovat molemmat noin 1000 km. Maakaasuverkko ulottuu Venäjän rajalta pääkaupunkiseudulle, Hämeenlinnan seudulle ja Tampereen seudulle. Suunnitteilla on runkoverkon laajentaminen länsirannikolle. Suunnitelmiin vaikuttavat Ruotsin itärannikon maakaasupäätökset. Vaihtoehtoisina tuottajina ovat Norja ja Venäjä. On mahdollista, että Keski- Eurooppaan suunniteltu maakaasuputkisto kulkisi Suomen kautta. Yhteensä energianhuoltoverkoston investoinnit Suomessa ovat tasolla 500 milj. euroa, josta voimaloiden osuus on ollut 200 milj. euroa ja verkoston 300 milj. euroa. Vielä 1990-luvun alussa energiainvestoinnit olivat tasolla 800 milj. euroa. Lämpö- ja sähköenergiantuotannon liiketoiminnan arvo Suomessa on tasolla 4 mrd. euroa vuosittain. - tietoliikenneverkko Suomessa oli vuonna 2001 noin 6,5 milj. puhelinliittymää, joista lankapuhelinliittymiä oli lähes 2,2 milj. kpl (54,1 kpl/as) ja langattomia liittymiä noin 4,2 milj. kpl (81 kpl/as). Lankapuhelin liittymät perustuvat Suomessa parikaapeliverkostoon. Uusi teknologia perustuu nopeisiin valokaapeli-verkkoihin ja linkkimastoihin. Valokaapeleita käyttävät niin vanhat lankaliittymät, langattomat viestimet kuin nopea dataliikennekin. Tietoliikenneinvestointien arvo 1990-luvun lopulla on noussut milj. euroon vuosittain luvulla Posti ja telelaitos (myöhemmin Tele) omisti ja kehitti osaa tietoliikenneverkosta. Osasta vastasivat paikalliset puhelinosuuskunnat. Tällöin Telellä ja puhelinosuuskunnilla olivat omat urakointiyksiköt. Edelleen paikalliset puhelinyhtiöt vastaavat alueidensa verkoista. Valtakunnallinen Tele yhtiöitettiin ja vietiin pörssiin (Sonera). Myöhemmin Telia on ostanut Soneran. Sittemmin liiketoiminta on laajentunut tietoliikennepalveluissa ja valtakunnan rajojen yli. Verkkojen rakentaminen yhtiöitettiin lankapuolen (Network Carrier) ja langattomien (Primatel, nykyisin osa YIT:tä). Yhtiöt ovat supistaneet ja purkaneet urakointiyksiköitä voimakkaasti ja pitävät omaa henkilöstöä lähinnä verkkojen ylläpidon tarpeita varten. Rakennustyöt teetetään töihin erikoistuneilla urakoitsijoilla. - vesihuoltoverkosto Vesijohtojen kokonaispituus Suomessa oli vuonna 2000 noin km ja viemäriverkoston pituus oli hieman yli km. Vesihuoltolaitokset omistavat kuntien vesilaitokset tai alueelliset vesiosuuskunnat luvulla vesilaitoksia on yhtiöitetty. Suurilla vesilaitoksilla on verkoston ylläpitohenkilöstöä. Varsinaiset maarakennustyöt on aina teetetty joko kunnan katuosastolla, koneyksiköllä tai yksityisillä urakoitsijoilla. Pienillä laitoksilla verkoston rakentamis- ja ylläpitopalvelut tilataan yksityisiltä urakoitsijoilta. Vesilaitosinvestoinnit ovat olleet 100 milj. euron suuruutta 1990-luvun puolivälin jälkeen. ja viemärilaitosinvestoinnit samoin 100 milj. euroa vuosittain. Vielä 1980-luvulla ja tultaessa 1990-luvulle viemärilaitosinvestoinnit olivat suuremmat eli 150 milj. euron suuruutta. Jäteveden puhdistamojen investoinnit ovat olleet 30 milj. euron luokkaa. Uudet vaatimukset viemärivesien puhdistuksessa aiheuttaa puhdistamojen uudistamisen. Uuden puhdistamon rakentamisen entiseen paikkaan sijasta käytetään osin jätevesien siirtoa kapasiteettia omaavalle puhdistamolle. - erikoisinfrarakenteet

12 11 Maanalaisia rakenteita voivat olla varastot, väestönsuojat, uimahallit, urheiluhallit, pysäköintitilat, jne. Useassa kaupungissa on suunnitteilla kaupunkikeskustoissa maanalaisia pysäköintihalleja. Infrarakenteita ovat myös kiinteistöjen piharakenteet, vapaa-ajan urheilurakenteet, puistot, leikkikentät, kaatopaikat, jne. Mm. nykyisten noin 100 golf kentän lisäksi on suunnitteilla noin 50 uutta golf kenttää. Rakenteiden omistajat ovat pääosin yksityisiä tai kuntia. Rakenteiden rakentamismäärät perustuvat ko. palvelun käyttömääriin ja käytöstä peritään maksut. Esimerkiksi taloyhtiö perii autopaikasta maksun ja uimahallissa käynti maksaa. - teollisuuden ja satamien pihojen investoinnit ja hoito Suomessa on suuria merisatamia alle 20 kpl. Uusi suuri satama rakennetaan Suomen keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Viimeaikaisia suuria satamahankkeita ovat olleet: - Porin Tahkoluodon hiilisatama 1980-luvulla sekä - Kotkan konttisatama 1990-luvun lopulla. Juuri käynnistynyt Helsingin Vuosaaren satama on seuraava suuri satamahanke. Lisäksi Venäjällä on käynnissä useita suuria satamahankkeita Suomenlahdella. Suuret satamainvestoinnit ovat harvinaisia projekteja Suomessa. Saimaan kanavan vuokrasopimus päättyy 2013 ja sitä ennen täytyy päättää kanavan tulevaisuudesta. Teollisuuden investointihankkeita on satamarakentamiseen verrattuna paljon. Yli 30 miljoonan euron teollisuushankkeita rakennettiin Suomessa 1990-luvulla vuositasolla milj. euron verran. Joinakin vuosina rakentaminen oli suurkohteiden osalta lähes pysähdyksissä ja joinakin vuosina valmistui hieman yli 200 milj. eurolla teollisuuslaitoksia. Koko teollisuusrakentamisen arvo on ollut viime vuosina Suomessa 1 mrd. euron suuruutta. Uusien suurten teollisuuslaitosten pihaurakoiden arvo on 5 % rakennuskustannusosuudella koko rakentamisen arvosta laskettuna on 10 milj. euron tasoa vuosittain. Suomessa on toteutettu seuraavia suuria infra- ja teollisuushankkeita vuosina : - Oulun Toppilan voimala - Harjavallan sulatto - Rauman sellutehdas - Lohjan Kirkniemen paperitehdas - Valkeakosken tarratehdas - Kokkolan satamalaajennus - Oulun paperitehdas - Porvoon eteenitehdas - Kotkan kombivoimala - Rauman paperitehdas - Turun satamalaajennus - Joutsenon soodakattila - Hangon satamalaajennus - Hämeenlinnan sinkityslinja - Kotkan Mussalon satama - Savon kanava - Kelukosken voimala Sodankylä - Joutsenon kuitulinja - Tornion terästehdas - Helsinki- Vantaa III kiitotie Kuvassa 14 on hahmotettu Suomen suurten teollisuuslaitosten ja satamainvestointien suuruusluokka karkeasti vuosittain 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Kukin suuri hanke on kuvassa piirretty yhden vuoden kohdalle vaikka rakennushankkeet kestävät todellisuudessa vuosia. Yksi pylväsosa kuvaa aina yhtä suurta hanketta ja sen valmistumisvuotta. Pihaurakoiden osuus on 5 %.

13 12 Kuva 14. Suuret teollisuus- ja satamahankkeet Suomessa, milj Suomen kiinteistönpidon kokonaisarvo on luokkaa 15 mrd. euroa, josta neljännes kuluu teollisuuden kiinteistönpitoon. Ulkoalueiden hoidon osuus on teollisuuden kiinteistönpidosta 17 % (600 milj. ). Tästä suurten teollisuuslaitosten osuus on 150 milj.. - julkinen sektori rahoitus palautuu takaisin Väylien rakentamisen ja pidon rahoittaa valtio hallinnonalojensa kautta (Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Ilmailulaitos, Merenkulkulaitos,..) 61 prosenttisesti. Kuntien osuus nousee katujen ja muutamien satamien kanssa 32 prosenttiin. Yritykset ja yksityishenkilöt rahoittavat väylistä noin 8 % (yksityistiet, kaupalliset satamat, tms.). Väylien rakentaminen, uusiminen ja hoito kiertää kansantaloudessa tuloiksi eri talousyksiköille (Vainio et.al 2001). Ensimmäisessä vaiheessa tulo osoitetaan urakoitsijalle, joka maksaa palkkoja työntekijälle sekä hankkii työssään tarvittavat koneet ja niihin liittyvät tarveaineet sekä mahdollisesti erilaisia rakennustuotteita teollisuudesta ja kaupasta. Yritykset maksavat liiketoiminnastaan välillisiä veroja (arvonlisäverot) sekä yhteisöveroja ja työntekijöiden palkkoihin sidottuja sosiaalikuluja. Vain osa niiden saamista tuloista jää lopulta kokonaan yrityksen omaksi tuloksi. Työntekijät maksavat tuloistaan veroja ja oman osuutensa sosiaalikustannuksista. Kun kaikki nämä vaiheet ja tulonsiirrot huomioidaan (kuva 15), palautuu julkisen sektorin väyläsijoituksista huomattava osa takaisin sen omaan käyttöön. Julkisen sektorin tuloksi lasketaan myös yritysten voittoa vastaava osuus itse urakoiduista hankkeista. Toiseksi suurinta tulojen saajaa edustavat kotitaloudet. Rakennusalan yrityksille jää lopulta pienempi osa tuloksi kuin muita toimialoja edustaville yrityksille. Osuus jää jopa pienemmäksi kuin se osuus tuloista, joka joudutaan maksamaan ulkomaille tuontituotteiden käytöstä.

14 13 Kuva % VÄYLÄRAKENTAMISEN MENOT JA TULOT % TUOTOKSEN ARVOSTA 8 % 11 % Yritykset, yksityistaloudet Ulkomaat 80 % 60 % 40 % 32 % Kunnat Muu valtio Ratahallinto 13 % 16 % 8 % 25 % 14 % Yksityistaloudet Muut yritykset Rakennusalan yritykset 20 % Tiehallinto 32 % 42 % Valtio ja kunnat 0 % Lähde:VTT (Panos-tuotostutkimus) Menot Tulot 3.2 Vuodenajat ja budjettivuodet voimistavat vaihteluita - suhdannevaihtelut Rakentaminen on suhdanneherkkä toimiala, jonka osasektoreiden suhdannevaihtelut poikkeavat toisistaan. Infrarakentaminen käyttäytyy eritavalla kuin talonrakentaminen. Kummallakin sektorilla investointien suhdannevaihtelut ovat selvästi suuremmat kuin hoidon ja kunnossapidon. Rakentamisen suhdannevaihtelut ovat sidoksissa koko talouden suhdannevaihteluihin. Taantuman tai matalasuhdanteen aikana yritykset ovat varovaisia investoinneissaan. Julkisen sektorin rahoitusasema ja tulot kärsivät myös taantumasta ja infraan osoitettavat määrärahat ovat usein säästämisen kohteena. Poliittiset päätökset voivat myös ohjata määrärahojen kehitystä yleisestä suhdannekehityksestä poikkeavaan suuntaan esimerkiksi väylien osalta. Pitkällä tarkastelujänteellä BKT:n, talonrakentamisen (sis. talojen korjausrakentamisen) ja infran volyymin kehitykset poikkeavat selvästi toisistaan (kuva 16). Ensinnäkin sekä talonrakentamisen, että infrarakentamisen määrä on kasvanut BKT:ta hitaammin. Rakentamisen osuus kansantaloudesta on pienentynyt. Tämä on ollut yleinen kehitys useimmissa teollistuneissa maissa. Toiseksi vuosittaiset vaihtelut ovat rakentamisessa olleet selvästi kansantalouden vaihteluita suuremmat. Kolmanneksi vaihtelut ovat talonrakentamisessa olleet suuremmat kuin infrassa. Erityisen selvästi tämä näkyy 1990-luvun laman aikana. BKT laski tuolloin noin 10 prosenttia mutta infran kokonaistuotos väheni reilut 20 prosenttia ja talonrakentaminen jopa lähes 50 prosenttia. BKT:n ja rakentamisen vuosimuutoksia tarkasteltaessa havaitaan rakentamisen seuraavan talouden suuria muutoksia, mutta yhteys ei ole kovin vahva eikä säännöllinen (kuva 17).

15 14 Kuva Infra, talonrakentaminen ja BKT, volyymi Indeksi 1990=100 BKT Infra kokonaistuotos Talonrak. kokonaistuotos Lähteet: Tilastokeskus ja VTT VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2003 Kuva Infra, talonrakentaminen ja BKT, volyymi %-muutos edelliseen vuoteen BKT Infra kokonaistuotos Talonrak. kokonaistuotos Lähteet: Tilastokeskus ja VTT VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka luku voidaan jakaa kolmeen jaksoon: vuosikymmenen alun korkeasuhdanne, puolivälin matalasuhdanne ja lopun korkeasuhdanne. Infrainvestoinnit olivat korkealla vuosikymmenen alussa, kasvu väheni talouskasvun vähentyessä ja kääntyi selväksi, laskuksi vuosikymmenen puolivälissä. Talouskasvun piristyessä infrainvestoinnit kääntyivät kasvuun, mutta selvällä viiveellä luvun lopulla talouskasvu kiihtyi selvästi. Infravolyymissa suunta oli sama, mutta kasvu tapahtui myöhemmin luku oli tasaisen talouskasvun aikaa vuosikymmenen lopulle saakka. Infran tuotoksen kehitys heilahteli voimakkaasti ja päätyi melko voimakkaaseen kasvuun vuosikymmenen lopulla. Talouskasvun käännyttyä laskuksi myös infrarakentaminen väheni selvästi ja kääntyi kasvuun yleiseen talouskehitykseen verrattuna selvästi viiveellä, kuten 1970-luvun lopullakin luvun loppupuoliskolla talouskasvu oli edelleen kohtalaisen hyvä. Infran rakentamisvolyymi oli myös kasvussa, mutta kasvu oli talouskasvua pienempi. Uuden vuosituhannen infran rakentamisvolyymin kasvu hidastui talouskasvun hiipumisen myötä.

16 15 Infran rakentamisvolyymi siis seuraa talouden yleistä kehitystä, määrällinen kehitys heilahtelee voimakkaasti ja varsinkin talouden kääntyessä kasvuun infra seuraa sitä viiveellä. Väyläinvestointien (kuva 18) kehitys poikkeaa infravolyymin kehityksestä tarkastellulla aikajaksolla melko selvästi luvulla väylinvestoinnit, toisin kuin infrarakentaminen kokonaisuudessaan, kääntyivät kasvuun vasta vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Vuosikymmenen lopulla kasvu oli vahva. Laman alettua 1990-luvun taitteessa väyläinvestoinnit seurasivat talouden kehitystä viiveellä. Kasvun käynnistyttyä väyläinvestoinnit lisääntyivät jälleen viiveellä, 1990-luvun lopulla kehitys erkani selvästi talouden ja koko infran kehityssuunnasta. Kuva Väyläinvestoinnit ja infra, volyymi Indeksi 1990=100 Väyläinvestoinnit yhteensä Infra kokonaistuotos Lähde: Tilastokeskus ja VTT VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2003 Väyläinvestointien osasektoreilla (tiet, kadut, rata) heilahtelut ovat varsin voimakkaat (kuva 19). Ratainvestointien käyrä osoittaa, että yhteyttä talouskehitykseen ei tarkasteluaikajaksolla juuri ole. Tie- ja katuinvestoinneissa yhteys on havaittavissa, mutta yhteys ei ole kovin vahva ja heilahtelut ovat suuret. Tieinvestoinneissa voidaan viimeksi kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana puhua jopa vastasyklisyydestä, katuinvestoinnit ovat seuranneet taloutta selvemmin. Kuva Väyläinvestoinnit indeksi 1990= Tieinvestoinnit Ratainvestoinnit Katuinvestoinnit Lähteet: Tilastokeskus ja VTT VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2003

17 16 - kausivaihtelut Kausivaihtelua on vuodenaikojen mukaan jokseenkin säännöllisesti tapahtuvat muutokset toiminnan volyymissa. Kausivaihtelut johtuva vuodenaikojen välisistä sään muutoksista ja valaistustekijöistä, mutta myös tili- tai budjettivuoden ajoittuminen aiheuttaa kausivaihtelua esimerkiksi liikevaihdon kertymisessä (kuva 20). Säämuutokset ilmenevät lämpötilan vaihteluina, maan routimisena ja lumisateena. Kuva 20. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksi 2000=100 Pisteluku 160 Kuukausiarvo Vuosikeskiarvo Lähde: Tilastokeskus, Maa- ja vesirakentaminen ja suhdanteet Suomessa on pyritty vähentämään ilmastollisten tekijöiden vaikutusta kehittämällä talvirakentamisen teknologiaa. Teknologiat mahdollistavat useimpien töiden tekemisen myös talviolosuhteissa, mutta kausivaihtelut ovat kuitenkin säilyneet joissakin työlajeissa merkittävinä. Joitakin töitä on lähes mahdotonta tehdä talvella (ratojen päällysrakennetöitä, asfaltointia, istutuksia...), toisaalta jotkut työt voidaan talviaikana tehdä jopa kesää tehokkaammin. Toisaalta on selvää, että moni työ sujuu kesäolosuhteissa talvea tehokkaammin ja tulee näin ollen halvemmaksi. Tilastojen perusteella infra-alan kausivaihtelua voidaan havainnollistaa työvoiman käytön näkökulmasta (työlliset, työttömät, tehdyt työtunnit) sekä rahaliikenteen näkökulmasta (alan liikevaihtoindeksi ja palkkasummaindeksi). Tiedot koskevat alaa kokonaisuudessaan, esimerkiksi liikenneväyliä koskevaa vastaavaa tietoa ei juuri ole kootusti saatavissa. Tässä infra-alan kausivaihtelua verrataan talonrakentamisen vaihteluun. Työllisten määrän ja tehtyjen työtuntien vaihtelut ovat luonnollisesti jokseenkin samanlaiset. Molemmat ovat pienimmillään vuoden alkukuukausina tammi - huhtikuussa. Suurimmillaan ne ovat kesäkaudella touko - syyskuussa vähentyen taas vuoden loppukuukausina. Talvikuukausina (tammi - huhti) työllisten määrä ja tehtyjen työtuntien määrä on prosenttia kesäkuukausien työllisten ja työtuntien määrästä. Vaihtelu on selvästi suurempi kuin talonrakentamisessa, missä pienimpien ja suurimpien kuukausien suhde on noin 0,8. Työttömien määrän vaihtelu mvr- ja talotuotannossa jokseenkin samansuuruinen, kesäaikaan työttömiä on noin 70 prosenttia siitä mitä talviaikaan. Kysymyksiä herättää se, että työllisten ja työtuntien ja siten myös palkkojen määrä säännöllisesti ja merkittävästi vähenee joulukuusta tammikuuhun. Kuitenkaan työttömien määrä ei vastaavaan aikaan erityisen paljon lisäänny. Tuolloin siis työvoimaa siirtyy alalta jonnekin muualle, muille toimialoille tai työvoiman ulkopuolelle.

18 17 Monissa ammattiryhmissä vaihtelut ovat selvästi keskimääräistä suurempia. Esimerkiksi asfalttitöitä tehdään vain kesällä. Näitä töitä tekevät tyypillisesti eri henkilöt, joten vaihtelut aiheuttavat kausityöttömyyttä tai ainakin uudenlaisten töiden etsimistä eri kausina. Liikevaihto- ja palkkasummaindeksissäkin infra-alan vaihtelut ovat talonrakentamista suurempia. Liikevaihtoindeksi vaihtelee vuodenaikojen välillä selvästi enemmän kuin palkkasummaindeksi, joka tietenkin noudattelee työllisten ja työtuntien kehitystä. Todennäköisesti osasta henkilökuntaa halutaan pitää talviaikana kiinni, vaikka töitä olisi vähän vähemmänkin. Liikevaihtoindeksi vaihtelee infra-alalla enemmän kuin talonrakennusalalla. Molemmissa vuoden alkukuukausien indeksit ovat alhaalla, kasvavat kesää kohti ja pysyvät ylhäällä aina vuoden loppuun saakka. Ilmiö lienee osittain seurausta yritysten tilivuoden ja julkisyhteisöjen budjettivuoden ajoittumisesta tyypillisesti kalenterivuoden mukaan. Julkisyhteisöjen määrärahat ovat usein vuosittaisia ja ne myös pyritään käyttämään vuoden aikana. Vuoden lopulla tulee tyypillisesti "kiire määrärahojen käytölle" ja vastaavasti alkuvuonna "vastaavaa kiirettä ei ole". Tämä painottaa yritysten liikevaihtoa loppuvuotta kohti. Toisaalta liikevaihtoindeksi kuvastanee työvoimavaihteluita hieman paremmin alan yritysten toimintaa, työntekijätilastoissa on mukana enemmän julkisen sektorin toimijoita, joilla on jatkuvat työsuhteet. Infra-alan liikevaihtoindeksi on pienimmillään tammi - huhtikuussa, vain vajaa puolet kesä - lokakuun arvosta (tammi - helmikuu vain 40%). Talonrakentamisessa vastaava lukema on noin 70 prosenttia. Infra-alan palkkasummaindeksi on vastaavasti alkuvuodesta noin 60 prosenttia kesän arvoista. Voisi arvioida, että liikevaihto em. syistä ylikorostaa reaalista kausivaihtelua. Toisaalta työvoimaan liittyvät kuvaajat alipainottavat sitä johtuen, kuten mainittu, halusta "pitää työntekijöistä kiinni" hiljaisempana aikana ja siitä, että joukkoon kuuluu jatkuvan työsuhteen omaavaa julkisyhteisöjen henkilökuntaa. Kuvat MVR-ALAN TYÖTTÖMÄT Kausivaihtelu 12 TR-ALAN TYÖTTÖMÄT Kausivaihtelu % vuoden summasta % vuoden summasta keskiarvo Lähde:Tilastokeskus VTT RTE Tampere 8/ keskiarvo Lähde:Tilastokeskus VTT RTE Tampere 8/2003

19 18 12 MVR-ALAN TYÖLLISET Kausivaihtelu 12 TR-ALAN TYÖLLISET Kausivaihtelu % vuoden summasta % vuoden summasta keskiarvo Lähde:Tilastokeskus VTT RTE Tampere 8/ keskiarvo VTT RTE Lähde:Tilastokeskus Tampere 8/ MVR-ALAN AMMATTIRAKENTAJIEN TYÖTUNNIT YHTEENSÄ Kausivaihtelu 12 TR-ALAN AMMATTIRAKENTAJIEN TYÖTUNNIT YHTEENSÄ Kausivaihtelu % vuoden summasta % vuoden summasta keskiarvo 2001 RTE Tampere Lähde:Tilastokeskus VTT 8/ keskiarvo VTT RTE Lähde:Tilastokeskus Tampere 8/ MVR-ALAN LIIKEVAIHTOINDEKSI Kausivaihtelu 12 TR-ALAN LIIKEVAIHTOINDEKSI Kausivaihtelu % vuoden summasta % vuoden summasta keskiarvo Lähde:Tilastokeskus VTT RTE Tampere 8/ keskiarvo Lähde:Tilastokeskus VTT RTE Tampere 8/ MVR-ALAN PALKKASUMMAINDEKSI 2000=100 Kausivaihtelu 12 TR-ALAN PALKKASUMMAINDEKSI 2000=100 Kausivaihtelu % vuoden summasta % vuoden summasta keskiarvo Lähde:Tilastokeskus VTT RTE Tampere 8/ keskiarvo Lähde:Tilastokeskus VTT RTE Tampere 8/2003

20 Painopiste eteläisessä Suomessa Infrarakentamisen sijaintia voidaan tarkastella sekä rakentavien yritysten tuottaman arvonlisäyksen että työllisten avulla. Arvonlisäys on liikevaihtoa käyttökelpoisempi suure, koska se on rakennuspaikkaan sidottua toimintaa. Liikevaihtoon sisältyvät välituotteet (polttoaineet, rakennustuotteet, tms.) voidaan tuottaa myös muualla kuin rakennuspaikkakunnalla. Tilastokeskus toimittaa nämä toimialoittaiset tiedot osana kansantalouden tilinpitoa. Tätä raporttia laadittaessa on ollut käytettävissä tiedot vuosilta Talouden kokonaistuotanto ja esimerkiksi talonrakennustuotanto jakaantuvat vuodesta toiseen alueellisesti melko samanlaisesti. Infratuotanto sen sijaan ei tee niin, vaan isot hankkeet voivat muuttaa tietyn alueen (seutukunnan, maakunnan, läänin) osuutta koko maan tuotannosta merkittävästi. Tästä syystä oheisiin kuviin on piirretty infran arvonlisäyksille ja työllisille vaihteluväli, joka kuvaa aikajakson minimi- ja maksimiosuuksia lääneissä (kuva 31). Kun koko infrarakentamisen arvonlisäys jaetaan lääneille, saa Etelä-Suomi potista vähintään puolet. Pylvään suurimmat arvot ovat toteutuneet Etelä-Suomessa vuosina 1995 (Viikin jätevedenpuhdistamo) ja 2001 (Helsinki-Vantaan lentokenttä), jolloin pääkaupunkiseudulla valmistuivat kyseiset mittavat yksittäiset infrakohteet. Infrahankkeiden työllistävyys (kuva 32) Etelä-Suomessa on arvonlisäystä vaatimattomampaa. Läänin osuus työllistävyydessä vaihtelee prosentin välillä, kun arvonlisäysosuus nousee prosentin välille. Etelä-Suomen lääniin tehdään siis hankkeita, joissa välituotteiden osuus on työmaatyötä suurempi. Länsi-Suomen lääni edustaa läänivertailussa toista reunaa: sen osuus infrarakentamisesta jää aina pienemmäksi kuin läänin osuus on kokonaistaloudesta. Muissa lääneissä infrarakentamista on samassa suhteessa kuin esimerkiksi talonrakentamista ja muuta tuotantoa. Läänit ovat erilaisia kooltaan, mitattiin niitä millä tahansa kvantitatiivisella mittarilla. Suhdelukujen avulla tehtävä vertailu sen sijaan asettaa maakunnat samalla viivalle. Oheen on liitetty kuvaan 33 vertailusta, joissa infran tuottamaa arvonlisäystä sekä työllisyyttä on verrattu maakunnan kokonaistuotantoon ja kokonaistyöllisyyteen. Koko maassa infran arvonlisäys kokonaistuotannosta on 1,2 %. Eniten arvonlisäystä on suhteellisesti tarkasteltuna Lapin läänissä. Työllisyydestä infra-ala hoitaa koko maassa 1,5 %. Suhteellisesti eniten ala työllistää Lapin läänissä (kuva 33).

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Pidetään infra kunnossa

Pidetään infra kunnossa Pidetään infra kunnossa Eero Nippala, TAMK Terttu Vainio, VTT Wanha Satama 4.3.2013 Toimiva infra pitää suomalaiset lämpimänä, liikkeellä, linkitettynä ja kasvu-uralla. Kylmässä ilmanalassa ja pitkien

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008 Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 23...28 13.6.23 toinen täydennetty versio Eero Nippala, VTT Tampere, puh 4 546174 Taustaa Kesäkuussa 21 päätös: Kerava

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA Eero Nippala, koulutuspäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK puh 040 5460174 eero.nippala@tamk.fi SISÄLTÖ YHTEENVETO TALOUSTILANNE ALUEELLINEN KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa

Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa - tutkimussuunnitelma Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Maa- ja vesirakentaminen / infrakentaminen? Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen

Lisätiedot

Rakentaminen kansantaloudessa 2007

Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Investoinneista 64 % Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta Tuote-, projekti- ja suunnitteluvienti viennistä 13 % 8 % 3 % 3 % Tuonti työmaille ja

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. 17.9.2013 Rahapäivä 2013 Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki, Lemminkäinen Oyj Rakennamme kokonaisia kaupunkeja Toimitilarakentaminen Talotekniikan

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa 8.8.217 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Suomen talouskasvua on tukenut viimeaikoina myös viennin lisääntyminen 8.8.217

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2001

YIT-konsernin tilinpäätös 2001 YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT

Lisätiedot