EI työtaisteluoikeuden rajaamiselle

Transkriptio

1 4/2007 EI työtaisteluoikeuden rajaamiselle Valtuusto hyväksyi työehtosopimuksen Veturimies-lehti toivottaa veturimiehille ja muille lukijoilleen Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2008

2 Pääkirjoitus Helsingissä 3. päivänä joulukuuta 2007 EI TYÖTAISTELUOIKEUDEN RAJAAMISELLE Syksyn työehtosopimuskierroksen kuviot kärjistyivät dramaattisesti terveydenhoitoalalla tehyläisten poikkeusluonteiseen joukkoirtisanoutumiseen ja sen ympärillä vellovaan keskusteluun sekä lainsäädäntötoimenpiteisiin. Tehy sai ilmeisesti tavoittelemansa tuloksen, mutta Tehy:n toimenpiteiden varjolla viritettiin ay-liikkeen vastainen yhteiskunnallinen vastaisku. Joukkoirtisanoutuminen olisi ollut totaalinen toimenpide eikä olisi pitänyt sisällään ns. suojelutyön tekemistä. Hallitus valmisteli ja eduskunta hyväksyi ripeässä tahdissa ns. pakkotyölain, jolla puututtiin kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvaan lakko-oikeuteen - tosin väliaikaisluonteisesti. Lainsäädäntövaltaa käyttäessään hallitus ja eduskunta katsoivat kansalaisten hengen ja terveyden joutuvan uhanalaisiksi joukkoirtisanoutumisten vuoksi ja perustelivat tällä toimenpiteitään. Hallituksella ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmillä oli kuitenkin koko ajan avaimet Tehy-kiistan ratkaisuun omilla taloudellisilla päätöksillään ja budjettivallallaan. Nyt hallitus asettui kuitenkin samaan rintamaan kuntatyönantajan kanssa ja haki ratkaisua ajamalla pakkolain lävitse eduskunnassa, jolloin kansalaisten perusoikeudet alistettiin taloudelliselle tarkoituksenmukaisuudelle ja poliittiselle harkinnalle. Kansanvaltaisen yhteiskunnan toiminta- tapoihin ei kuulu rajoittaa kansalaisten oikeutta edistää omia asioitaan. Työtaistelutilanteessa syyttävä sormi osoittaa aina työntekijäjärjestön suuntaan. Neuvottelupöydässä on kuitenkin kaksi osapuolta. Olisi syytä kysyä myös työnantajapuolen toimien perään. Hallitus asettui pakkolailla kuntatyönantajan takuumieheksi. Lailla harjoiteltiin menettelytapa, joka voidaan kaivaa esille muissakin vastaavissa tilanteissa. Tässä yhteydessä on viitattu ns. avainryhmiin. Kun pakkolakia säädettäessä kansalaisten hengen ja terveyden punnittiin ja katsottiin olevan työtaisteluoikeutta painavampi perusoikeus, niin mikä sitten estää jossain toisessa punnintatilanteessa nostamasta esimerkiksi taloudellisia ja omistusarvoja yli kansalaisten muiden perusoikeuksien. On selvää, että työtaistelu ei koskaan saa vaarantaa ihmishenkiä eikä turvallisuutta. Työmarkkinoiden pelisäännöistä on kuitenkin sovittava itse työmarkkinoilla. Työtaisteluoikeus on niin arvokas, ettei siitä päättämistä voi jättää poliittisten suhdanteiden armoille, vaan asiassa on vedottava ja toimittava suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusarvojen mukaisesti. 2 Veturimies 4/2007

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: EI TYÖTAISTELUOIKEUDEN RAJAAMISELLE 4 Puheenjohtajan palsta: Syksyn 2007 työehtosopimusratkaisu 6 Hallitus 9 7 Hallitus 11 9 Hallitus Sopimuksia ja neuvotteluja 14 Palkkataulukot 18 Pääluottamusmies: Poikkeustilanteessa vai vedenjakajalla 22 Pääsihteerin päivyri: Veturimiehen eläkepalkan harkinnanvarainen korjaaminen 23 Selvitysmiesten kertomus Veturimiesten Vakuutuskassan selvitysmenettelystä Työsuojelu 16 Erityisvaltuutettu: Selkätutkimusta ja vähän muuta 34 Veppipalsta: Ecodriving ja vähän muutakin Valtuuston päätöksiä puidaan monella sivulla. TES raportit sivuilla Palkkataulukot sivut Alkoholista ja tipattomasta tammikuusta sivuilla ja 21. Ruskaleirin retkistä kerrotaan sivuilla Veturimiesmotoristit ajoivat yli 4000 kilometriä Etelä-Afrikassa, sivut Vapaa-aika 30 Moottoripyörällä Afrikassa 36 Oikea Joulu 38 Syksyn ruskaretki 40 Ristikko 42 Veturimieskurssi 32 koolla 20:nen kerran Kentältä 20 Nurminen: Kauppa se on joka neuvotteluissa kannattaa 26 Laajalahti: Kotkan kuulumisia 27 Ylpeä ammatistaan 28 Kilu: Meistä ei sitten ollut siihen Seuraava Veturimies -lehti ilmestyy maaliskuussa. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla helmikuun puoliväliin mennessä toimittajalla. Etusivun kuvat Markku Vauhkonen: Matkalla pakkasessa, Nokia N73 Valtuuston nuija, Panasonic DMC FZ20-K, Adobe Photoshop, stylize extrude. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh Päätoimittaja: Timo Tanner puh: , Toimittaja: Markku Vauhkonen timo.tanner@veturimiesliitto.fi GSM fax Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen Koti os: Kesäkatu 6, Pieksämäki markku.vauhkonen@pp1.inet.fi Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2008: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Turenki - Kirjapaino Jaarli Oy Veturimies 4/2007 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Syksyn 2007 työehtosopimusratkaisu Syyskuun 28 päivänä puolen yön maissa saavutettiin VML:n ja Liikenne ja Erityisalojen Työnantajayhdistyksen (LTY) välillä neuvottelutulos työehtosopimukseksi seuraavalle runsaalle kahdelle ja puolelle vuodelle. Neuvottelijat sitoutuivat esittelemään neuvottelutuloksen molempien osapuolten päättäville tahoille. Veturimiesten liiton valtuusto käsitteli neuvottelutulosta omassa kokouksessaan Valtuusto pui neuvottelutulosta pitkään ja huolella. Neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä valtuusto äänesti, sillä kokouksessa käytettiin myös puheenvuoroja, joissa esitettiin käsittelyssä olleen neuvottelutuloksen hylkäämistä. Valtuuston suorittaman äänestyksen jälkeen neuvottelutulos hyväksyttiin. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että useilla paikkakunnilla koettiin, että palkkaratkaisu ei vastannut sille asetettuja odotuksia. Yleiskorotuksen olisi lukuisten jäsenten mielestä pitänyt olla korkeampi, ainakin 10 prosenttia. VML:n ratkaisussa käytettiin valtuuston ennakolta neuvotteluihin asettamien tavoitteiden hoitamiseen verrattain iso osa koko palkkapotista. Tällä ns. järjestelyvaralla hoidettiin monia pitkään esillä olleita työehtosopimuksen epäkohtia pois päiväjärjestyksestä. Uskon, että paljon pienimmillä puheilla olisi selvitty, jos koko palkankorotusvara olisi kohdennettu vain yleiskorotukseen ja samalla saavutettu ja hieman ylitettykin tuo edellä mainittu taso. Toisaalta ne asiat, joihin nyt kohdennettiin palkankorotusvaraa kaksi prosenttia, olisivat edelleen vaivanneet. Tällä kierroksella oli kuitenkin pitkästä aikaa kohtuullisen yleiskorotuksen lisäksi käytettävissä järjestelyvaraa vähän enemmän kuin normaali 0, + jotain prosenttia. Työnantajalla oli tällä kierroksella erittäin paljon tavoitteita, joilla haluttiin muuttaa veturimiesten työaikamääräyksiä eli saada entistä enemmän irti työpanosta nykyisestä joukosta. Työaikamääräyksiin kohdistuvat muutosesitykset saatiin tällä kertaa torjuttua kokonaisuudessaan. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että nämä kysymykset eivät poistuneet mihinkään hamaan tulevaisuuteen, vaan ovat varmasti esillä jo seuraavalla neuvottelukierroksella. Halu tällaisten heikennysesitysten eteenpäin saamiseksi vain voimistuu työnantajan taholla. Samoin työnantaja toi esille voimakkaasti tarpeensa muuttaa nykyisiä sairauslomaan liittyviä työehtosopimusmääräyksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK asetti omiksi tavoitteikseen tälle sopimuskierrokselle prosenttipohjaiset palkankorotukset, paikallisen sopimisen lisääminen ja työaikajoustot. Useilla aloilla neuvotteluissa mentiinkin EK:n tavoitteiden mukaan eteenpäin. EK:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski totesi Turun Sanomien haastattelussa seuraavaa: - Yksityiselle sektorille saatiin sovittua paljon joustoja palkkoihin, työaikaan ja paikalliseen sopimiseen. Mielestäni näistä asioista sopimalla voidaan aina kohottaa palkkaratkaisun tasoa, mutta samalla sitten luovutaan joistakin TES:n elementeistä käytännöllisesti katsoen pysyvästi. Syksyn työmarkkinakierroksen yhteydessä maan hallitus sääti ennen näkemättömän pakkolain, jonka perusteella työtaistelussa mukana olevia henkilöitä olisi ollut mahdollista uhkasakolla määrätä pakolla suojelutyöhön. Tuleva vuosi tulee varmuudella näyttämään, miten maan hallitus suhtautuu työtaisteluoikeuteen ja nykyiseen työmarkkinamekanismiin. Toivoa sopii, että tämä onneton pakkolaki oli vain harha-askel, jota ei toista kertaa tarvitse ottaa. Toisaalta samalla on pakko pelätä myös pahinta, ja sitä että joissakin kammareissa aletaan puuhailla ainakin avainryhmiä koskevia, työtaisteluoikeuden rajoittamiseen tähtääviä säännöksiä. Radio-ohjattu veturi Tämä asia on ollut viimeiset viisi vuotta esillä. Radio-ohjauksen toimivuuden tarkastelemiseksi on tehty myös perusteellinen pilottiprojekti, johon myös veturimiehet osallistuivat. Työnantajan kannalta radio-ohjaus oli tällä kierroksella yksi heidän kynnyskysymyksistään. Asia oli jo vakavammin esillä myös sopimusneuvotteluissa joulukuussa Alkuperäisenä ajatuksena työnantajalla oli vähentää kaikista vaihtotyöyksiköistä ainakin yksi henkilö. Tämän ajatusmallin mukaan veturinkuljettaja olisi hoitanut jakelu - ja keräilyliikenteessä vaihtotyönjohtajan tehtävät. VML:n hallitus linjasi jo aiemmin, että nämä tehtävät eivät tule kysymykseen veturinkuljettajan tehtävinä. Sopimuksen tekeminen radio-ohjattavan veturin osalta ei ollut missään tapauksessa helppoa ja päätös on luonnollisesti aiheuttanut paljon keskustelua veturimiesten keskuudessa. Totuus on kuitenkin että, joskus on parempi olla mukana omaehtoisesti muutoksessa kuin vain ottaa se vastaan voimatta vaikuttaa siihen millään tavalla. Voidaan myös varmuudella sanoa, että tämäntyyppinen ratkaisu on varmasti kivuttominta tehdä sellaisessa henkilöstömurroksessa, joka nyt on veturimiesten osalta meneillään. Radio-ohjatun veturin käyttö ja toimintamallit ovat vielä alkutekijöissään ja samoin on vielä tekemättä investointipäätös veturin ohjauslaitteiden osalta. Tässä vaiheessa voi arvioida, että ensimmäiset veturit radio-ohjauksella liikkuvat jossain päin 4 Veturimies 4/2007

5 Liiton ajankohtaista Suomea aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella. Niillä paikkakunnilla, joissa ratapihalla otetaan käyttöön radioohjattu veturi, tulee osoittaa korvaavaa linjatyötä paikkakunnan veturimiehille. Tai sitten paikkakunnan henkilöstömäärän tulee olla jo pienempi kuin paikkakunnan luontaisen työmäärän hoitaminen edellyttää. Seuraavien kolmen - neljän vuoden aikana sitten varmuudella nähdään asian vaikutukset, mutta missään tapauksessa se ei tule aiheuttamaan yhdenkään veturinkuljettajan työttömyyttä VR Osakeyhtiössä. Kuljetusalan ammattiliittojen kannanotto Kuljetusalan ammattiliitot ilmaisevat huolestumisensa hallituksen toimista, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Hallituksen esitys ns. pakkolaiksi puuttuu merkittävällä tavalla yksilöiden työelämän perusoikeuksiin, joihin myös lakko-oikeus kuuluu. Kuljetusliitot eivät pidä hyväksyttävänä sitä, että perusoikeuksia rajoitetaan nyt esitetyllä tavalla. Pakkolakiesityksellä perusoikeudet alistetaan taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden ja poliittisen harkinnan alle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Ilmailualan Unioni IAU ry Posti- ja Logistiikka-alan Unioni PAU ry Rautatieläisten Liitto ry Rautatievirkamiesliitto ry Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Veturimiesten liitto ry SAK:n valtuusto Päätöslausuma Sopimusyhteiskunta perustuu työmarkkinaosapuolten tasaveroiseen neuvotteluun ja sopimiseen SAK ei hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista lainsäädännöllisin toimenpitein. Sopimusyhteiskunnan toimintaperiaatteisiin ei kuulu, että työmarkkinoiden toimintaa ohjataan viime kädessä ns. pakkosovittelun avulla. Myös parhaillaan käynnissä oleva työehtosopimuskierros osoittaa, että sopimusjärjestelmä toimii. Neuvotellen, sovitellen ja sopien voidaan päästä tuloksiin. Työmarkkinoiden sopimustoiminnan kehittäminen on selkeästi työmarkkinajärjestöjen asia. Palkansaajajärjestöjen tulee keskenään täsmentää voimassa olevia työtaisteluohjeita myös suojelutyön pelisääntöjen osalta. Maan hallituksen on toimittava siten, että kannattava, kilpailukykyinen ja ympäristön kannalta kestävä yritystoiminta jatkuu Suomessa. Metsäteollisuuden kannattavia tuotantolaitoksia koskevat lopettamispäätökset on jäädytettävä, kunnes muut toimintaedellytykset, kuten puun saatavuuden ja lopputuotteen hintakehitys on selkiytynyt. Valtion edustajana yritysten hallinnoissa toimivien henkilöiden tulee käyttää aktiivista ja määrätietoista ohjausta. Yritysten on osoitettava vastuullisuutta myös työntekijöitä kohtaan. Tuottavuutta ja tuloksellisuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla vain toimintatapoja, työoloja ja johtamista kehittämällä sekä henkilöstöä palkitsemalla. Esimerkiksi valtion tuottavuusohjelmaa on tähän mennessä viety eteenpäin henkilöstön näkökannat sivuuttaen työntekijöitä vähentämällä ja tehtäviä ulkoistamalla. Se ei ole hyväksyttävä toimintatapa. Tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmat tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Samalla on varmistettava, että kansalaisilla on saatavissa riittävät ja laadukkaat peruspalvelut. Sosiaaliturvaa uudistavassa komiteassa SAK:n tavoitteena on erityisesti vahvistaa työntekijöiden ansioturvaa ja sen rahoituspohjan kestävyyttä. Muutosturvan ja työvoimapalvelujen parantaminen sekä työttömyysturvan epäkohtien korjaaminen lisäävät työnteon kannustavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta. Pätkä- ja vuokratyöntekijöiden sekä muiden epävakaassa työsuhteessa työskentelevien toimeentulo- ja työsuhdeturvan parantamista on edelleen jatkettava. Työvoiman liikkuvuudelle on luotava oikeudenmukaiset ja toimivat edellytykset lainsäädännöllisin ja verotuksellisin toimenpitein. Valtion tulee myös vaikuttaa asuntomarkkinoiden toimintaan siten, että työntekijöillä on saatavissa asuntoja kohtuullisin kustannuksin. Vaihtelevat tulkinnat esimerkiksi työn takia toisella paikkakunnalla väliaikaisesti asuvien verotuksessa vaikeuttavat työntekijöiden toimeentuloa ja hankaloittavat myös yritysten mahdollisuutta saada osaavaa työvoimaa. Veturimies 4/2007 5

6 Liiton ajankohtaista MV Hallitus 9-07 Hallitus kokoontui syyskuussa Lopella, Marskin majalla. Vuonna 1942 korpisoturit rakensivat kelohonkaisen metsästysmajan, saunan ja kalamajan Marsalkka Mannerheimille 75-vuotispäivälahjaksi. Alkuperäinen sijaintipaikka oli Lieksajärven rannalla. Sotatapahtumien muuttuessa rakennukset purettiin ja siirrettiin koti- Suomen puolelle. Uusi sijaintipaikka löytyi Lopelta, Punelia-järven rannalta v Vuodesta 1959 maja on ollut matkailunähtävyytenä. Nykyisin maja-alueen palveluihin kuuluu myös kelohonkainen huvila, jonka avarassa mutta matalassa salissa kokousta pidettiin. Marskin majan palveluihin kuuluu myös kelohonkainen huvila, jonka avarassa mutta matalassa salissa kokousta pidettiin. VR:n kuulumisia Vartiuksen pellettikuljetukset ovat jääneet paljon alemmalle tasolle kuin oli suunniteltu ja luvattu venäläisen toimittajan kanssa. Syyksi on mainittu tuotantovaikeudet, mutta toisaalta tiedetään varmasti, että kuljetuksia on hoidettu Baltian ja Puolan kautta. Iisalmi - Kajaani välin nopeustason nostoa selvitellään edelleen RVI:ssä. Oulu - Kontiomäki osuuden nopeuden nostamiseksi ei ole tehty mitään, koska ylijohtaja Alppivuoren mukaan RHK ei ole toimittanut nopeudennostohakemusta ko. osuudelle. Liikenteen täsmällisyys oli elokuussa kiitettävällä tasolla. Ohjausvaunutarjous on hylätty ja näin Ic junissa vain toisessa päässä on veturi, eikä Sr2 tyyppistä ohjausvaunua niihin tule. Asia saattaa tulla uudestaan esiin kun joskus tulevaisuudessa tarvitaan lisää matkustajavaunuja. Kiskobussin rahastuskokeilu on tarkoitus tehdä tiistai-torstai junissa Karjaa-Hanko välillä. Kokeilun aloitus on vielä auki, pelisääntöjä hiotaan ja vatkataan. Kokeilun alku pitäisi olla lokakuussa määrätyissä junissa. Kokeilussa myydään lippu vain ko. välille. Veturinkuljettaja ei tarkista E-lippua. VR:n hallintoa ollaan supistamassa, ensi vuosikymmenen alussa hallinnon uudistus on käyty läpi. Esimerkiksi Seinäjoki ja Pieksämäki häviävät maailman kartalta hallinnon osalta. Kalustoa Vetekan kokouksesta kuultiin mm. Sr1 Vuonna 1942 korpisoturit rakensivat kelohonkaisen metsästysmajan, saunan ja kalamajan Marsalkka Mannerheimille 75-vuotispäivälahjaksi. melumittauksista. Melua koituu lähinnä teleistä. Aikaisempi ohjaamosaneeraus on jo vuosien takainen. Sarjan hylkäys pitäisi alkaa sarjan ovet vaihdetaan samanlaisiksi kuin saneeratuissa 25-sarjassa. Dv 12 sarjan romutukset alkavat pikkuhiljaa ensi vuosikymmenellä. Viimeisinä 25 sarja parin kymmenen vuoden kuluttua. TES-tilanne Työehtosopimusneuvotteluja on käyty kaksi kertaa. VML: esitys jätetty ensimmäisessä neuvottelussa. Esityksessä 13 kohtaa ja sen kustannusvaikutus on 17, 9 %. Tämä esitys on lähetetty sekä hallitukselle että valtuustolle. Hallitus hyväksyi tehdyt toimenpiteet. Seuraavassa tapaamisessa antoi työnantaja oman 14 kohtaisen muutosesityksensä. Työnantajan esityksessä korotustarjous on 5,8% ja yrityskohtainen erä 1,6% sopimuskauden aikana. Korotuksen hintana olisi työnantajan mielestä mm: - Yötyöjärjestelyihin halutaan aikahyvityksen porrastamista. Kaksi peräkkäistä yötä ja jakson tunnit 118 tuntiin. Yövuoron ympäriajo 9 tuntia nos- Alueella on myös museo, jossa voi tutustua kenttävartion olosuhteisiin ja varustuksiin. taminen 10 tuntiin - Työnopastajille erilliset työvuorot. - Ajoaika 3,5 tunnista 4 tuntiin. - Työajan tasaaminen kahden jakson aikana. - Sopimus radio-ohjattavan veturin käytöstä. Muitakin asioita oli listalla, mutta jo nämä esitetyt asiat kohdistuvat lähinnä veturimiesten raskaimpiin työoloihin niitä edelleen lisäävästi. Hallituksen mielestä työnantajan tarjous ei tue junaturvallisuutta eikä työssä jaksamista. Hallitus keskusteli neuvottelujen tarjouksista ja hahmotteli neuvottelijoille taustatukea. Tes neuvotteluja käyvät VML:n puolelta Risto Elonen, Timo Koli, Ari Kostiainen, Eero Kippola ja Timo Tanner. Neuvottelut jatkuvat Hallituksen kanta työnantajan esityksestä on, että voidaan suhtautua myötämielisesti seuraaviin kohtiin: - palkkaustyöryhmän perustaminen - kahden työjakson tuntien tasaaminen, - vanhaan TES tekstiin, jossa työjakson tunnit voidaan yksittäisen työjakson epätarkoituksenmukaisten työvuoro- 6 Veturimies 4/2007

7 Liiton ajankohtaista jen välttämiseksi tai työvuorojärjestelyjen takia laatia 118 tuntiseksi -palkkaryhmä nollan poistamiseen. Radio-ohjattavasta veturista todettiin, että siitä voidaan mahdollisesti keskustella TES- kauden aikana. Hallitus totesi, että hallituksella on oikeus päättää, milloin neuvottelut mahdollisesti katkaistaan, elleivät asiat etene. Muuta IRKA:n ja Merimies Unionin työttömyyskassojen fuusio ei toteudu. VR Urheilu ry. antaa vuosittain noin puoli miljoonaa euroa vapaa-ajan ja lomatoiminnan tukemiseksi. VRU on tehnyt kyselyn liikunta-alueiden toiminnoista. Saatujen vastausten perusteella vallitsee yleinen tyytyväisyys VRU:n toimintaan. Nuoria ja uusia lajeja kaivataan. Rautatieläisten Matkailuyhdistys ry:n kautta tilattujen laivamatkojen lisääntyminen on saanut yhdistyksen talouden kohentumaan, vaikka matkatoimistojen matkojen välitys onkin jäänyt pois. Tampereelta oli tullut hallitukselle kirje, joka koski ajojakoa ja työvuorojen mielekkyyttä. Tampereen osasto ei ollut tyytyväinen pakettimatkojen ja lepojen lisääntymisen vuoksi. Kostiaisen ja Aunon välinen muistio ei Tampereen osaston mielestä ole toteutunut. Valtakunnan tasolla levot ja pakettimatkat ovat vähentyneet jatkuvasti. Tampereen osastolle vastataan kirjeellä, jossa otetaan huomioon koko valtakunnan tilanne ja sen suhde Tampereen tilanteeseen. Oulussa on ollut työpajakokeilu työvuorojen laatimiseksi. Työtä tehtiin kaksi päivää, paikalla oli jokaisesta työpisteestä edustaja. Käsittelyssä olivat vanhat vuorot. Aluksi kaikilla työpisteillä oli kaikkien työvuorot, joista tarkistettiin virheet. Seuraavaksi ryhdyttiin miettimään, olisiko järkevämpi vaihtaa joitakin työvuoroja työpisteiden kesken. Kahden päivän aikana saatiin kaikki työvuorot tehtyä koko pohjoisen alueelle. Kokeilu sai myönteisen palautteen lähes kaikilta. Jouni Nykänen valittiin VML:n hallituksen työvaliokuntaan. Vakuutuskassan kaikki maksut on maksettu ulos. Tässä lehdessä on selvitysmiesten loppuraportti keskiaukeamalla, myös irrotettavissa omaan arkistointiin. MV Hallitus Hallitus kokoontui ensimmäiseen Tessopimuksen jälkeiseen kokoukseensa Helsingissä Kuljetusliittojen omissa tiloissa. Kokous käsitteli rutiiniasioita. Helsingistä oli Ilkka Norannan varamiehenä nuoren polven veturinkuljettaja Jukka Virta. Uuden polven esiinmarssi on alkamassa ja Jukan esiintyminen ja asiantuntemus sekä osallistuminen kokoukseen sai ainakin toimittajalta arvosanan kiitettävä. PLM raportti Pääluottamusmies kertoi toiminnastaan. Työehtosopimuksen uudet kirjaukset ovat tulossa käsittelyyn pääluottamusmiehen ja pääkonttorin päälliköiden kesken. Silloin haetaan yhteinen näkemys kirjauksiin. Jatkoaikasopimuksia ei ole Etelä- Suomessa tehty. Työnantaja on järjestämässä kokouksia nyt eläköityville veturimiehille. Ainakin paikallisen luottamusmiehen kannattaa osallistua niihin. Tällä hetkellä on 15 solmittua jatkosopimusta, eniten Seinäjoella. Näistä 15:ta osa kerää eläkeprosenttia ja siihen liittyviä palvelusvuosia täyteen. ETV raportti Erityisvaltuutettu on ollut Kokkolan veturitallien työsuojelutarkastuksessa. Tarkastajan mielestä Kokkolan veturimiesten sosiaalitilat ovat järkyttävät. Helsingistä oli Ilkka Norannan varamiehenä nuoren polven veturinkuljettaja Jukka Virta mennessä on VR:n annettava neita ole. Koko Ilmalan rakennuksen kirjallinen suunnitelma, kuinka kuntokartoitus on tulossa. Lepojen sosiaalitilat saadaan kuntoon määrän ja paikkojen vähyyden vuoksi 2008 sosiaalitilat menevät käyttökieltoon. on tehtävä jotain muuta kuin lisätä lepoja. Hallituksen mielestä asiallisen Magneettikentän mittauksia on tehty lepotilan puutuessa tullaan pakettina jälleen, nyt uusilla mittalaitteilla. pois, ajakoon paluujunan kuka hyvän- Ohjaamoissa ei raja-arvot ylity. Sm 1- sä. 2 tyristorikaapin luona on vetotilassa Junakuulutuksia selvitetään. Kysymykseen moninkertaiset arvot sallittuun nähden, pitäisikö konduktöörin teke- peltikaapille ei ole saneerauksen mien junakuulutusten kuulua ohjaamossa, yhteydessä tehty mitään. Ongelma hallitus totesi, ettei kuulutusten poistetaan, korjaussuunnittelu alkaa tule kuulua nykytekniikan vuoksi ohjaamossa. syksyn aikana. Ilmalan lepohuoneiden korjaus on Veturimiehen työkassista on saatu meneillään, osa huoneista ei ole käytössä. yhteisymmärrys aikaan. Laukku jae- Tällä hetkellä on Ilmalassa 160 taan linjamiehille, Sm liikenteeseen ja lepoa viikossa. Lepotilojen puuttuessa päivystykseen. Ajankohdasta ei vielä käytetään myös hotelleja. Helsingin ole varmuutta, toimitus kestää 3 kuu- hotellitilanne on sellainen, ettei huokautta tilauksesta. Veturimies 4/ >

8 Liiton ajankohtaista Työsuojeluasiamiehet poistuvat, tilalle tulee vain työsuojeluvaltuutettuja. Muutaman pienen paikan työsuojeluvaltuutettu on yhdistetty toisen paikan kanssa. Junaturvallisuus RTK:n ( rautatieturvallisuuden kehittämistyöryhmä) kokouksesta: - GsmR ohjeet tulevat lausunnolle. Jtt:n poistamisen yhteydessä tehdään riskienkartoitus ammattijärjestöjen edustajien kanssa. - Jt:stä poistuu junalta lähtöaikavelvollisuus. Nyt katsotaan, että tämä liittyy enemmän asiakaspalveluun. Hallitus päätti lähettää kirjeen henkilöliikennejohtajalle asiakaspalveluohjeistuksen muuttamiseksi. Ohjeen mukaisesti ovet suljetaan ennen lähtöaikaa, jolloin matkustajia on jäänyt laiturille. Tämä ärsyttää kuljettajia ja ohje haluttaisiin muuttaa asiakasystävällisemmäksi. Ongelmia tulee sellaisella alueella, jossa junatiheys on vaikkapa kolme tuntia. Karjaan kuljettajarahastuskokeilun tuloksena ollaan toimintaohjeita päivittämässä. Kuljettajapalautteita ei ole saatu riittävästi. Asiakaspalautteita ei vielä ole kirjattu. Myöhässä kulkuja ei ole vielä listattu. Ilmeisesti ilmaismatkat ovat lisääntyneet. Tarkastuksia tehdään mukana olevien konduktöörien toimesta? Kritiikkikeskustelua Hallitus keskusteli pitkään Tes kierroksen jälkeisestä kentän kuohunnasta. Liikkeellä on sellainen paperi, jossa halutaan järjestää jäsenäänestys. Halutaan arvioida liiton puheenjohtajan, hallituksen ja valtuuston luottamus. Paperia ei ole allekirjoitettu ja sen asiantuntemus on hieman kyseenalaista. Paperissa syytetään mm. huonosta tiedottamisesta, liian nopeasta päätöksen teosta ja radio-ohjattavan veturin myymisestä. Tässä muutamia ylöskirjattuja hallituksessa käytettyjen puheenvuorojen sisältöjä. - Valtuusto on se kokous, joka hyväksyy tai hylkää neuvottelutuloksen, se voi myös tietenkin viedä neuvottelutuloksen jäsenäänestykseen. Valtuustoon on valittu osastosta varmasti sellainen henkilö, jolla on osastossa karismaa ja riittävä asiantuntemus ja taito tuoda osaston mielipide kokoukseen. Valtuuston jäsen on tietoinen meneillään olevasta neuvotteluista ja siltä osin myös tiedotusvelvollinen. Saavutettua neuvottelutulosta käsitellään normaalisti osastojen evästyskokouksissa, joissa valtuutettu evästetään osaston kannan mukaisesti. - Radio-ohjattavan veturin ympärillä on käyty kolme vuotta keskusteluja, lähes jokaisessa hallituksen kokouksessa ja vuoden 2006 valtuustossa. Tässäkin on tiedotusvelvollisuus myös hallituksen jäsenellä ja valtuuston jäsenellä. Esimerkiksi erään osaston kokouksissa asia on esitelty ja ollut käsiteltävissä pariinkin kertaan. Keskusteluja ei vain ole syntynyt aikaisemmin. Nyt asia tuntuu kiinnostavan kun valtuustokin on asian hyväksynyt. Kyseessä on aiepöytäkirja, jonka perusteella käydään erilliset neuvottelut, mikäli tällaisia vetureita joskus VR:lle hankitaan. Kyse on joka tapauksessa useista vuosista, eikä esimerkiksi rajoitteisten veturimiesten työpaikat ole uhattuna. - Valtuuston kokous vietiin läpi kaikkien sääntöjen ja oikeiden kokouskäytäntöjen mukaisesti. - Valtuustolla oli mahdollisuus joko hylätä tai hyväksyä neuvottelutulos. Nyt päätös oli hyväksyvä. Päätös on lainvoimainen. Sopimusta saa toki kritisoida, mutta keskustelu on oltava tosiasioihin perustuvaa, eikä p***apuheisiin nojaavaa. - Tiedottamisen laajuudesta voisi sanoa sen, että aikaisemmin Tes -neuvottelujen yhteydessä tiedottaminen oli suppeampaa. Muuta Hallitus on valmisteleva ja käytännön toimintaa johtava elin. Hallituksella on apunaan työvaliokunta juoksevien asioiden hoitoa varten. Työvaliokuntaan kuuluu viisi jäsentä. Hallituksen jäsenet istuvat valtuuston kokouksessa taustalla. Liiton sääntöuudistuksen jälkeen hallitus ei enää kuulu valtuustoon, eikä sillä ole siellä äänestysoikeutta, ainoastaa puhe- ja esitysoikeus. Vain valtuustoon kuuluvat 27 osastojen valitsemaa jäsentä tekevät valtuuston kokouksissa päätöksiä. Työttömyyskassan jäsenmaksuprosentti laskee hieman. Veturimiestenliitto täyttää ensi vuonna 110 vuotta. Muiden juhlallisuuksien lisäksi järjestetään juhlanäyttely ensiksi Tampereella, Werstaalla ja myöhemmin Rautatiemuseossa Veturimiesten liiton jäsenille näyttely on ilmainen. Lisäksi syksyllä 2008 ilmestyy veturimieslehden juhlanumero ja julkaistaan juhlakirja, jossa julkaistaan veturimiesten ammattikertomuksia. Liiton järjestämien leiriltä osallistumisen peruuttaminen tulee hieman muuttumaan. Tulevaisuudessa on peruutuksesta kerrottava kahta viikkoa ennen leirin alkamista, muuten peritään peruutusmaksu. Ruskaleirillä oli 22 osallistujaa, 7 pariskuntaa. Lehdessä on leirin tapahtumista tarkempi juttu toisaalla. 8 Veturimies 4/2007

9 Liiton ajankohtaista MV Hallitus Hallituksen marraskuun kokous pidettiin myös juhlan merkeissä. Varapuheenjohtaja Timo Koli täytti 50 vuotta ja juhlaa vietettiin kokouksen päätyttyä. Kirjeenvaihtoa Karjaan osasto on lähettänyt kirjeen hallitukselle. Karjaan osasto lausuu epäluottamuslauseen liiton hallintoa kohtaan ja haluaa uudet valinnat. Nykyisten sääntöjen mukaan ei valtuustoa voida kesken kauden vaihtaa. Hallitus merkitsi asian tiedoksi. Kokkolan osaston kirjeessä todetaan, ettei Kokkolan ansiokehitys lähene valtakunnan keskiarvoa. Kokkola haluaisi tietää, kuinka epätasapaino saataisiin korjattua. Hallitus keskusteli asiasta ja totesi, ettei ansiotasoa saada muuten nostettua, kuin saamalla linjatyön osuutta kasvatettua ja viikonlopputyön määrää lisättyä. Miksumiehille annettiin tehtäväksi katsoa, kuinka työmääriä voidaan muuttaa. Hallitus päätti lähettää osastoihin kirjeen, jossa pyydetään miettimään seuraavaan valtuuston varsinaiseen kokoukseen myös sellaisia esityksiä, joissa pohdittaisiin kuinka halutaan veturimiesten palkkausjärjestelmää kehittää ja jotka kirjoitetaan VML:n toimintaohjelmaan seuraavalle vaalikokouskaudelle. Hallitus päätti, että sen jokaisesta kokouksesta laaditaan lyhyt tiedote ja se lähetetään pääsääntöisesti sähköpostilla VML:n valtuuston jäsenille, osastojen puheenjohtajille sekä luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Tiedote lähtee ensimmäisen kerran hallituksen joulukuun kokouksesta. Raportteja Pääluottamusmies kertoi työnantajan kanssa käydyistä Tes- tulkintojen yhteensovittamis- keskusteluista. 0-ajo siirtyy erilaisista yhteensattumista johtuen ensivuoden puolelle. Verkkopankin kautta saatava palkkalaskelma aiheutti keskustelua. Samalla keskusteltiin lisäpalkkioiden maksukäytännöstä. Annettiin asia luottamusmiehen selvitettäväksi. Eritysvaltuutetun raportti saatiin kirjallisena. Helsingissä lepohuoneet ovat edelleen aiheuttaneet keskustelua muutamien miesten. Kiskobussista on listattu 58 kohdetta, jotka kaipaavat parantamista. Moniajon riesoja ollaan poistettu tietokoneohjelmien päivityksellä. Veturimiesten selkätutkimuksen tulokset on vihdoin saatu esille, asiasta lisää etv:n palstalla. Magneettikenttämittauksien tekeminen aloitetaan sähkövetureissa. Mikko Tikkanen ja Jukka Immonen on valittu Sm 6 projektiin VML:n edustajaksi. Miksumies Veikko Jaakkosela selvitti ajojakotilannetta. Työtä on hävinnyt tuhansia tunteja. Tämä heijastuu Cargon huonosta tilanteesta. Pellettiliikenne on loppunut, se vaikuttaa koko Pohjois-Suomen tilanteeseen. Ajojako ei ole vielä valmis ja vuoroissa ajot olisi oltava Joulujaksossa ollaan tekemässä täysituntiset vuorot ja loput pannaan heitolle. Tästä seuraa se, että vuoroissa tulee ylitöitä ja osalla tunnit puolessa. Osaltaan tämä johtuu esimiesten tulospalkkiokertymästä, jossa huomioidaan vuorojen alituntisuus. PLM velvoitettiin vastustamaan tällaista absurdia menettelyä ja vaatimaan työn tasaamista kaikkien kesken. Elonen selvitti liikenne ja viestintäministeriön ja kuljetusliittojen tapaamisen antia. Kilpailun avaamisen halua on suurteollisuudessa, myös Venäjän liikenteen osalta. Rahtihintojen oletetaan kilpailun vaikutuksesta alenevan 15-20%. Suomalaisilla yhtiöillä on 4500 vuokrattua tai omistettua vaunua Venäjän liikenteessä. Hallitus kuuli selvityksen ja totesi, että mahdollisella kilpailun avautumisella Venäjän liikenteessä on merkittävä vaikutus VR:n tulokseen ja henkilöstölle. JKV:n ohjausryhmän kokouksen kuulumisista Ojala kertoi rataverkon kulunvalvonnan rakentamistilanteesta ja JKV:n sallimista nopeuksien nostoista. Baliisien käyttöikä on vuotta. Baliisien vaihtaminen lisääntyy. Dv12 vetureiden lovien syntymisen estämiseksi JKV -ohjelmamuutos saadaan tehdyksi vuoden loppuun. PLM selvitti uusia kaavailuja kiskojarrumääräyksiksi. Muutoksien perus- Hallituksen marraskuun kokous pidettiin myös juhlan merkeissä. Varapuheenjohtaja Timo Koli täytti 50 vuotta ja juhlaa vietettiin kokouksen päätyttyä. teluissa on maininta, että kiskojarrujen toimimattomuus aiheuttaa ongelmia. Kuitenkin määräyksiä oltaisiin heikentämässä, jotta nopeuksia voitaisiin nostaa. Tällä hetkellä kukaan ei tunnu tietävän, missä tässä asiassa oikein ollaan menossa. Rautatieasioiden neuvottelukunnan tilanteesta kertoi puheenjohtaja Elonen. Suomeen ollaan tuomassa uusia EU:n normia rautateille. Täällä tunnutaan tehtävän juuri niin kuin muualla ajatellaan. Kulunvalvonta- ja signalointinormisto ovat myös tulossa. Suomessa ainakin kulunvalvonta on kehittyneempi kuin tulossa olevan normin mukainen järjestelmä ja uudet normit heikentäisivät nykyisen JKV:n informaation tasoa. Junaturvallisuussäännön lausunnot on käyty läpi ja uusi JT on tulossa marraskuussa Muuta Liiton juhlavuoden kunniaksi valmistuu kirja, jonka sisältö koostuu veturimiesten työstä ja ammattiin liittyvistä kertomuksista. Kirjan kokoaa Risto Holopainen. Veturimieslehden painaminen siirtyy. Kehitys on vuonna 1906 perustettu Porissa toimiva viestintäalan yritys. Kehityksen kirjapaino Oy painaa myös AKT:n lehden. Kylmälahden remontti käynnistyy aluksi yläkerran purkamisella. Rakennustyöhön päästään käsiksi tammikuun alussa. Veturimies 4/2007 9

10 Teksti ja kuvat Markku Vauhkonen Liiton valtuuston TES-seminaarissa elokuun lopulla asetettiin syksyn TES-neuvotteluille tavoitteet. Tavoitteissa oli määritelty, kuinka suuri osuus palkankorotusvarasta halutaan peruspalkan korotuksiin ja kuinka suuri osuus laitetaan järjestelyvaraan, ammattimme haittapuolien korjaamiseen. Kuvassa Markku Luomala Kokkolasta kertoo oman ryhmänsä näkemyksiä, mitä ryhmä haluaa korjauksen piiriin ja mikä on niiden tärkeysjärjestys. Pääsihteeri Timo Tanner kirjasi ryhmien vastauksia. Sopimuksia ja neuvotteluja Työehtosopimus on tehty, asiat sovittu, päätökset nuijittu. Lienee paikallaan selvittää, kuinka tällainen prosessi oikein viedään läpi Veturimiesten liitossa ja ketkä kaikki sopimuksen syntyyn pääsevät vaikuttamaan. Joka vuosi käydään läpi prosessi, jonka aikana veturimieskentän yksittäisenkin jäsenen ääni saadaan kuulumaan ja parannusehdotukset esiin. Tämä prosessi täytyisi vain tuntea. Tänä syksynä on tullut esille, ettei kentällä välttämättä tunnetakaan tätä toimintaa. Joka tapauksessa veturimieskaarti nuorentuu nyt vauhdilla ja uudet tuulet alkavat puhallella edunvalvonnassakin. Esitys esille Kaikki alkaa oikeastaan aina yksittäisen veturimiehen ajatuksesta saada korjattua jotain epäkohtaa palkkauksessa, työehdoissa tai vaikkapa kalustossa. Ajatus on laitettava vain paperille ja annettava osaston sihteerille ennen määräaikaa. Joka kevät liiton hallitus lähettää 10 Veturimies 4/2007

11 Liiton ajankohtaista osastoille kirjeen, jossa ilmoitetaan ajankohta, milloin osastojen tekemät esitykset täytyy olla liiton toimistossa kirjattuna. Osastoissa jäsenille ilmoitetaan sen kokouksen ajankohta, jonka käsittelyyn jäsenen tekemä esitys on ehdittävä. Jäsenten tekemät esitykset käydään osastojen toimikunnissa läpi ja esitys joko hyväksytään tai hylätään. Hyväksytyt esitykset tuodaan osaston kokouksen käsittelyyn. Osaston kokouksessa esitykseen voidaan lisätä, tai ottaa pois asioita tai hylätä se kokonaan. Kun osaston kokous hyväksyy esityksen, se lähtee osaston esityksenä liiton toimistoon. Liiton toimistossa osastoilta määräaikaan tulleet esitykset kirjataan, kootaan yhteen ja ryhmitellään. Seuraavaksi liiton hallitus ottaa esitykset käsiteltäväkseen. Hallitus ei voi muuttaa tehtyjä esityksiä, vaan se laatii kaikkiin esityksiin lausuntonsa sekä tekee liiton valtuuston kokoukselle päätöslauselmaehdotuksen. Osastoihin takaisin Seuraavaksi osastot saavat kaikki esitykset vastauksineen ja päätöslauselmaesityksineen takaisin. Osastoissa valtuuston kokousasiat ja -esitykset käsitellään ja nyt valtuuston jäsen voidaan evästää osaston kannanotoin kaikkiin valtuuston kokouksessa käsiteltäviin asiakohtiin. Osastoissa saatetaan tyytyä hallituksen vastauksiin ja päätöslauselmaehdotuksiin. Mikäli jonkin esityksen vastaus ei ole osaston halun mukainen, osasto evästää valtuutettunsa valtuus- Malliesitys Tässä pieni kuviteltu malliesimerkki siitä, kuinka veturinkuljettajan ajatus käytännössä voi muuttua työehtosopimuksen osaksi. Esitys sairaslomapäivän tunneista Sairaslomapäivästä saa vain keskeytyspäivän tunnit, sairaslomaan jäävä pitkä työvuoro jättää jakson tunnit alas ja tunteja joutuu vapaapäivinään tekemään takaisin. Esitän, että sairasloman aikana lasketaan ne tunnit jotka tulisivat työvuorosta. Mikäli kyseessä on heittovuoro tai vastaava, silloin laskettaisiin keskeytyspäivän tunnit. Ville Veturimies Osaston toimikunta käsittelee esityksen ja mahdollisesti täydentää, muuttaa sitä, tai vie sen sellaisenaan osaston kokouksen käsittelyyn. Osaston kokous käsittelee esityksen, hylkää, mahdollisesti täydentää, muuttaa sitä, tai laittaa sen sellaisenaan liittoon. Allekirjoitukseksi tulee tällöin vaikkapa Humppilan osasto ry. Liiton hallitus antaa lausuntonsa ja tekee päätöslauselmaehdotuksen Humppilan osaston esitykseen. Hallituksen lausunto : Humppilan osaston esitys sairasloman ajan työajan laskemisesta pitää sisällään niin hyviä kuin huonojakin seikkoja. Esityksen perustelussa mainitulta takaisin teettämiseltä tietenkin vältytään kun sairausloman aikana ei kerry työaikavelkaa. Toisaalta pitää muistaa, että työntekijä on velvoitettu tekemään tunnit takaisin vain kun siihen on erityinen tarve. Samalla voidaan todeta, ettei myöskään mahdollisia ylityötuntejakaan esityksen laskentamallilla kertyisi, koska vapaapäivät eivät tuntikertymään vaikuttaisi. Hallitus ei näe Humppilan esityksessä sellaisia parannuksia, joiden vuoksi TES-sopimuksen sairaslomaa koskevia säännöksiä ryhdytään muuttamaan. Päätöslauselmaehdotus Humppilan esitykseen: Hyväksytään hallituksen lausunto. Esitykset palautuvat osastoihin ja siellä ne käsitellään. Nyt Ville Veturimies ei ole tyytyväinen hallituksen tylyyn vastaukseen vaan haluaa edelleen esityksen mukaista uudistusta. Osaston kokous päättää antaa valtuuston jäsen Pentti Pendolinolle velvoitteen esittää valtuustossa asia uudelleen eikä tyytyä hallituksen lausuntoon. Valtuustossa Pentti Pendolino pyytää Humppilan osaston esitykseen puheenvuoron ja uudistaa esityksen. Tällainen valtuuston kokouksessa tehty esitys on oltava aina kirjallisena. Keskustelun aikana myös Sänkimäen valtuustoedustaja Kalle Kisko käyttää esitystä puoltavan puheen vuoron ja kannattaa Pentti Pendolinoa. Näin Humppilan esitys menee palkkausasiain valiokuntaan. Valiokunta käsittelee esitystä ja tekee ehdotuksen päätöslauselmaksi. Valiokunnan mielestä esitystä ei voida hylätä vaan hallitus velvoitetaan käynnistämään neuvottelut, että sairasloman sisään jäävien työvuorojen tunnit laskettaisiin työntekijän tuntikertymäksi. Kun valtuutettu käyttää puheenvuoron hallituksen lausunnon tai päätöslauselman muuttamiseksi tai haluaa muuttaa valtuustoesitystä, on valtuutetun tekemää esitystä myös kannatettava. Kannatusta vaille jäävä esitys ei etene. Esitys palaa valtuuston kokoussaliin ja valtuusto tekee nyt asiasta päätöksen. Päätös voi syntyä keskustelun jälkeen. Viime kädessä valtuusto voi vaikkapa äänestää asiasta, jolloin äänestysasetelman esittää valtuuston puheenjohtaja. Yleensä vastakkain ovat hallituksen esitys ja valtuutetun kannatettu esitys. Mikäli päätökseksi tulee valiokunnan esitys, hallitus ryhtyy työnantajan kanssa neuvotteluihin saavuttaakseen valtuuston päättämän tavoitteen. Mikäli neuvotteluissa onnistutaan, tulee sairasloman ajan tuntikertymän laskenta muuttumaan ja työehtosopimukseen kirjataan asiaa koskevat tekstit. Veturimies 4/

12 Liiton ajankohtaista tokäsittelyyn, kuinka esitys tulisi päättää. Valtuuston kokous Keväällä, yleensä aina huhtikuun lopussa kokoontuu liiton valtuusto varsinaiseen kokoukseensa. Kokouksessa käsitellään liiton talouteen liittyvät asiat menneen vuoden tilien hyväksymisistä seuraavaan talousarvioon. Yhtenä isona osana valtuuston kokousta on tehtyjen valtuustoesitysten käsittely. Jokainen esitys käydään erikseen läpi. Mikäli valtuustoesitykseen ei ole pyydettyjä puheenvuoroja, tulee hallituksen esitys päätöslauselmaksi hyväksyttyä. Kun valtuutettu käyttää puheenvuoron hallituksen lausunnon tai päätöslauselman muuttamiseksi tai haluaa muuttaa valtuustoesitystä, on valtuutetun tekemää esitystä myös kannatettava. Kannatusta vaille jäävä esitys ei etene. Kun joku valtuutettu kannattaa tehtyä esitystä asian käsittely jatkuu valiokunnassa. Valiokuntien jäseninä toimivat valtuutetut, sihteerinä on liiton toimitsija ja asiantuntijajäsenenä hallituksen edustaja. Usein eri valiokunnissa on montakin jatkokäsittelyyn joutunutta valtuustoesitystä. Valiokunta tekee ehdotuksensa päätöslauselmaksi ja asia palautuu jälleen valtuuston käsittelyyn. Näin jatketaan niin kauan, kunnes käsiteltävä esitys saadaan sellaiseen muotoon, että sen valtuuston kokous hyväksyy. Valtuuston saatua kaikki esitykset käsiteltyä ja niiden päätöslauselmat hyväksyttyä, ryhtyy hallitus toteuttamaan tehtyjä päätöksiä. TES- sopimuksen vuoksi valtuusto sai enemmän tehtävää ja pohdiskeltavaa kuin välivuotena, jolloin TESsopimus on voimassa. Keväällä oli aivan normaali varsinainen valtuuston kokous, jossa käsiteltiin osastojen tekemät esitykset. Esitysten määrä oli normaalia suurempi, johtuen tulevista TES- neuvotteluista. Etenkin palkkausta koskevia esityksiä oli tullut pitkän TUPO kauden jälkeen osastoista todella paljon. Kevään kokous päätti, että valtuusto kokoontuu elokuussa seminaariin, jossa päätetään liiton TES neuvottelutavoitteet. Elokuun lopussa valtuustoseminaari päätti, että palkankorotusvarasta käytetään 80 % yleiskorotukseen. Loppuosuuden, järjestelyvaran, käytöstä valtuusto teki ryhmätöitä ja haki tärkeimmät ja kiireisimmät kohteet, joihin tulee saada muutoksia. Näin neuvottelijoille saatiin valtuuston määrittelemä lista niistä asioista, joita neuvotteluissa pyritään saamaan korjatuksi. Kun työehtosopimus on päättynyt, koko sopimus on auki. Työnantajakin oli käynyt omat seminaarinsa ja mietiskellyt, mitkä asiat pitäisi saada muutettua ja paljonko muutoksista voisi maksaa. Työnantaja vaati monenlaisia TES:n tekstien heikennyksiä, kuten yötyön aikahyvitykseen liittyvää poistoajatusta. Työnantajan listalla päällimmäisenä oli veturimiesten työaikaan liittyvät uudet mallit. Yksinajon työaikasopimuksesta olisi työnantajan esitysten mukaan lyhennettävä kokonaiselpymisaikaa linjaliikenteessä nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Kaksi peräkkäistä yövuoroa olisi pitänyt sallia, yhtenäisen ajoajan enimmäismäärä olisi pitänyt nostaa neljään tuntiin, kello työtä sisältävän ympäriajotyövuoron enimmäispituus olisi pitänyt nostaa 10 tuntiin. Ajoaikakäsitettä olisi pitänyt muuttaa työnantajan vaatimusten mukaan siten, että ajoajaksi lasketaan ainoastaan junan aikataulun mukainen kulkuaika ja alle 12 minuutin pysähdykset. Niiden henkilöiden osalta, jotka joutuvat itse tarkistamaan työmääräyksensä, tarkistuksesta hyväksi luettava olisi pitänyt laskea viiteen minuuttiin. Edellä kuvattu prosessi on hyvin yleinen malli ja käytössä yleisesti eri ammattiliitoissa. Näin yksittäinen jäsen voi ja saa tehdä omaan ammattiinsa liittyviä parannusehdotuksia ja voi vaikuttaa omaan hyvin-vointiinsa. Päätösvaltaa on jaettu osastoiden toimikunnista, osastoista aina liiton hallitukselle ja valtuustolle. Ylin päätösvalta ja vastuu on liiton valtuustolla. Hallitus on valmisteleva ja päätöksiä toteuttava elin. Tes-prosessi 2007 Tämä vuosi oli sikäli erilainen, että työehtosopimuksemme päättyi ja liitto kävi TES- neuvottelut. 12 Veturimies 4/2007

13 Liiton ajankohtaista Työnopastajille työnantaja olisi halunnut tehdä täysin omat paremmin työnopastusta palvelevat erilliset työvuorot, jotka luonnollisesti olisivat olleet pois ko. paikkakunnan muusta työvuorokierrosta. Siinä tapauksessa työnantaja olisi voinut tarkastaa myös työnopastajien palkkausta, kunhan samalla luovutaan TOP -kuljettajien osalta kaikesta pistelaskujärjestelmään ja sopimiseen pohjautuvasta valintajärjestelmästä. Työnantajan esitys sairausajan palkkaa koskevien määräysten osalta oli todella kauhistuttava, jos asiaa tarkastellaan niiden henkilöiden kannalta, jotka joutuvat pitkälle sairauslomalle. Lyhyissä sairauslomissa työnantajan esitys olisi varmasti parantanut nykyistä mallia joiltain osin. Yötyön aikahyvitys on ollut ja tulee edelleen olemaan jokaisessa neuvottelussa yksi työnantajan esille nostamista asioista. Näissä neuvotteluissa se aina nostettiin pöydälle ja tarjous oli nykyisen aikahyvityksen laskeminen puoleen eli 10 minuuttiin yötyöksi katsottavalta tunnilta. Tämän jälkeen yötyölisä olisi korotettu kolmeen euroon tunnilta. Palkankorotusten edestä työnantaja halusi siis saada enemmän palveluja, työpanosta ja työaikaa. Neuvottelut Neuvottelut alkoivat ja ensi kosketuksessa kumpikin osapuoli esitti omat vaateensa. Nämä kuultuaan, palasivat osapuolet omiin luoliinsa. Veturimiesten neuvotteluryhmään kuuluivat liiton puheenjohtaja Risto Elonen, pääsihteeri Timo Tanner, valtuuston puheenjohtaja Eero Kippola, liiton varapuheenjohtaja Timo Koli ja liiton pääluottamusmies Ari Kostiainen. Vastapuolella olivat Liikenne - ja Erityisalojen Työnantajayhdistys (LTY) neuvottelijoina työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja Kari Pöyhönen ja Rönkä. VR puolelta neuvotteluun osallistuivat Pertti Saarela, Timo Koskinen, Hannu Mäkelä, Päivi Salminen ja Petri Auno. Neuvotteluja käytiin useita ja näkemykset lähenivät toisiaan kunnes oltiin niin pitkällä, että saatiin aikaan neuvottelutulos. Päivämäärä näytti silloin syyskuun loppua. Neuvottelutulospöytäkirja signeerattiin, neuvottelijoiden hyväksymä paperi varustettiin osapuolten puumerkeillä ja sen paperin kanssa kumpikin osapuoli lähti esittelemään neuvottelutulosta omien, lopullisia hyväksyviä päätöksiä tekevien tahojen luo. Yhteenveto neuvottelutuloksesta jaettiin myös valtuuston jäsenille. Ainoa paperi, jota valtuutetuille ei ollut etukäteen käytettävissä, oli ns. lisäpöytäkirja, joka käsitteli radioohjattavaa veturia. Työnantaja taho edellytti tässä asiassa toimittavan näin, koska heillä oli vielä asiaan liittyvät neuvottelut kesken muiden osapuolien kanssa. Veturimiesten liitossa asian käsittely jatkui ylimääräisessä valtuuston kokouksessa lokakuun alussa. Tässä kokouksessa valtuutetuille esiteltiin saavutettu neuvottelutulos ja jokaisella valtuutetulla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä asiaan. Valtuustolla oli mahdollisuus hylätä, hyväksyä, jäädä miettimään tai vaikkapa viedä asia jäsenäänestykseen. Kaikki tämä oli mahdollista valtuuston normaalin päätöksentekokäytännön mukaisesti. Pitkän käsittelyn jälkeen valtuusto äänesti asiasta ja hyväksyi lopulta neuvottelutuloksen. Valtuusto käytti liiton ylintä päätösvaltaa. Jälkipuinti Jälkeenpäin alkoi ihmeellinen jälkipuinti ja kaikki valtuutetutkaan eivät tainneet olla aivan selvillä, missä mennään. Kummalliseksi asian teki se, että liiton neuvottelijoita ja etenkin puheenjohtajaa syytettiin huonosta lop- Kuva kevään varsinaisesta valtuuston kokouksesta. Valtuusto kokoontuu ylensä Kuljetusliittojen Merisalissa. Veturimiesten ikärakenne on sellainen, että uusien veturimiesten on tartuttava osastojen toimintaan mukaan. On hakeuduttava toimikuntiin ja luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtäviin. On saatava jalansijaa liiton valtuustossa, päästävä hallitukseen. Näin saadaan jatkuvuutta sekä tulevien veturimiesten tärkeiksi kokemien asioiden hoito käyntiin. Veturimies 4/

14 Liiton ajankohtaista VETURIMIESTEN PALKKAUSTAULUKOT ,40 % 2,65 % 2,0 % Euroa / kk korotus korotus korotus yht. Pr 1 VEK HARJOITTELIJA 1 496, ,00 50, ,99 41, ,75 31,76 123,62 Pr 2 VETURINLÄMMITTÄJÄ 1 814, ,89 61, ,60 49, ,12 38,51 149,91 Pr 4 NUOREMPI VEK 1 922, ,81 65, ,49 52, ,30 40,81 158,85 Pr 5 VEK KAKSINAJO 2 044, ,57 69, ,58 56, ,97 43,39 168,90 Pr 5 > 3v 2 138, ,43 72, ,03 58, ,43 45,40 176,72 Pr 5 > 8v 2 278, ,70 77, ,13 62, ,49 48,36 188,25 Pr 5 > 25v 2 413, ,88 82, ,02 66, ,26 51,24 199,45 Pr 6 VEK YKSINAJO 2 138, ,43 72, ,03 58, ,43 45,40 176,72 Pr 6 > 3v 2 278, ,70 77, ,13 62, ,49 48,36 188,25 Pr 6 >8v 2 407, ,23 81, ,20 65, ,30 51,10 198,92 Pr 6 >25v 2 542, ,41 86, ,09 69, ,07 53,98 210,12 Huom! : Tp + Hk + Ratap.kulj. + muissa veturimiestehtävissä ( erityistehtävissä ) palkkaus Pr 6 mukaisesti määrävuosilisät huomioiden putuloksesta. Kummallinen kiemura oli myös se, että yleisesti väitettiin puheenjohtajan jo hyväksyneen TES- sopimuksen ennen valtuuston kokousta ja päätöstä. Kuviteltiin neuvottelutulospaperin signeerausta lopulliseksi allekirjoitukseksi. Ja kun tällaista tietoa kuultiin valtuuston jäsenten suusta, tai ainakin väitettiin valtuutettujen puhuvan näin, oli soppa sekaisin ja huhut sekä huimat jutut liikkeellä. Syytettiin huonosta tiedottamisesta kentälle, olisi haluttu jäsenäänestystä, huhuttiin valtuutettujen painostamisesta ja valitettiin huonoa sopimusta. Sähköpostit singahtelivat ja nimettömät lappuset kiersivät. Muutama jäsen otti jo eroakin osastoistaan. Vallankumoustakin oltiin tekemässä. Aikanaan laineet laantuivat ja asioiden oikea tila oivallettiin. Opiksi pitää ottaa ainakin se, että valtuuston ja hallituksen jäsenet ovat avainasemassa kun tiedotetaan tehdyistä päätöksistä. Ja tiedottaminen on tehtävä osastokokouksissa eikä tallin nurkissa huhuilemalla. Sekin pitää ottaa jokaisen jäsenen opiksi, että osaston kokouksissa kannatta käydä vaikuttamassa ja kuulemassa asioiden oikea tila. Tallin pöydälle heitetty paperinippu ei voi olla tiedonlähteenä muuta kuin huimien juttujen alkulähde. Tiedottaminen kesken neuvottelujen keskeneräisistä asioista on mahdotonta, vaikkakin valtuutetut pidettiin ajan tasalla neuvotteluiden edistymisestä. Kun neuvottelutulos oli saatu, jäi asian käsittelemiseksi aikaa käydä paperi osastoissakin läpi. Näin myös tapahtui. Huonoksi väitetystä lopputuloksesta voisi todeta, että valtuusto asetti seminaarissaan neuvottelutavoitteeksi 10%:n korotuksen. Neuvottelijat lähtivät esittämään yli 12%:n kokonaiskorotusta, neuvotteluvaraa pitää olla. Neuvoteltua saatiin sopimus jonka kokonaiskorotusvaikutus on 10,05 %. Huomioitavaa on lisäksi se, että kaikki työantajan esittämät heikennykset saatiin estetyksi. Työmme arvo nousee kymmenellä prosentilla nykyisillä työehdoilla. Ei tarvinnut sopia työajan, jakson yötyön määrän eikä muistakaan työn rasittavuuksien lisäämisestä. Valtuuston tavoitteet saatiin yhtä lukuun ottamatta täytettyä. Minimityövuoron pituutta ei saatu nostettua seitsemään tuntiin. Vaikuttamaan Veturimiesten liitto täyttää ensi vuonna 110 vuotta. Liittomme on Suomen vanhimpia ammattiliittoja. Meillä on pitkä perinne edunvalvonnassa. Aina on ymmärretty se kuinka jokainen voi osallistumalla vaikuttaa omiin asioihinsa. Täytyy ryhtyä osallistumaan osaston toimintaan, käymään kokouksissa, ottamaan siellä tärkeiksi kokemiaan asioita esille ja tekemään esityksiä. Talliparlamentissa huhujen levittäminen ja muu meuhkaaminen ei ole sellaista osallistumista, jolla yhteistä asiaa saadaan eteenpäin. Veturimiesten ikärakenne on sellainen, että uusien veturimiesten on tartuttava osastojen toimintaan mukaan. On hakeuduttava toimikuntiin ja luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtäviin. On saatava jalansijaa liiton valtuustossa, päästävä hallitukseen. Nyt on se aika, jolloin uusien edunvalvojien on astuttava esiin ja kehiin. Näin saadaan jatkuvuutta sekä tulevien veturimiesten tärkeiksi kokemien asioiden hoito käyntiin. Uskon, ettemme me vanhemmat halua olla sanelemassa, kuinka tulevaisuudessa veturinkuljettajan työtä tehdään ja millaisilla ehdoilla. Näiden asioiden hallinta kuuluu niille, jotka ovat kehityksessä mukana ja vievät sitä eteenpäin. 14 Veturimies 4/2007

15 Liiton ajankohtaista VETURIRAHAT KAKSINAJO Euroa korotus korotus korotus yht. HENKILÖJUNA 0,0432 0,0447 0,0015 0,0459 0,0012 0,0468 0,0009 0,0036 TAVARAJUNA < ,0626 0,0647 0,0021 0,0664 0,0017 0,0678 0,0013 0,0052 T ,1252 0,1295 0,0043 0,1329 0,0034 0,1355 0,0027 0,0103 T IVY Vak- junat 0,1878 0,1942 0,0064 0,1993 0,0051 0,2033 0,0040 0,0155 HIDAS T <1500 Sn 40 Km/h 0,1252 0,1295 0,0043 0,1329 0,0034 0,1355 0,0027 0,0103 HIDAS T Sn 40 Km/h 0,2504 0,2589 0,0085 0,2658 0,0069 0,2711 0,0053 0,0207 HIDAS T Sn 40 Km/h 0,3756 0,3884 0,0128 0,3987 0,0103 0,4066 0,0080 0,0310 YKSINAJO Euroa HENKILÖJUNA 0,0864 0,0893 0,0029 0,0917 0,0024 0,0935 0,0018 0,0071 H Hki-Epo-Vki-Ke lähiliikenne 0,1796 0,1857 0,0061 0,1906 0,0049 0,1944 0,0038 0,0148 H Hki-Kr-Ri junat 0,1148 0,1187 0,0039 0,1218 0,0031 0,1243 0,0024 0,0095 H Sn yli 140km/h 0,1252 0,1295 0,0043 0,1329 0,0034 0,1355 0,0027 0,0103 TAVARAJUNA < ,1252 0,1295 0,0043 0,1329 0,0034 0,1355 0,0027 0,0103 T ,2504 0,2589 0,0085 0,2658 0,0069 0,2711 0,0053 0,0207 T IVY Vak-junat 0,3756 0,3884 0,0128 0,3987 0,0103 0,4066 0,0080 0,0310 HIDAS T <1 500 Sn 40 Km/h 0,2504 0,2589 0,0085 0,2658 0,0069 0,2711 0,0053 0,0207 HIDAS T Sn 40 Km/h 0,5008 0,5178 0,0170 0,5315 0,0137 0,5422 0,0106 0,0414 HIDAS T Sn 40 Km/h 0,7512 0,7767 0,0255 0,7973 0,0206 0,8133 0,0159 0,0621 MATKAVETURIN V-TYÖ Euroa / kpl korotus korotus kor. yht. Vaihtotyötap./paikkakunta, Sm-siirrot 4,17 4,31 0,14 4,43 0,11 4,51 0,08 0,34 PAIKALLISTYÖ RATAPIHA Euroa / h Päivystysraha 4,17 4,31 0,14 4,43 0,11 4,51 0,08 0,34 TALLIPÄIVYSTYS / HUOLTOKULJ. Euroa / h Päivystysraha tallipäivystyksessä 3,00 3,10 0,10 4,43 1,31 4,51 0,08 1,49 MUUT LISÄT korotus korotus kor. yht. Eritystehtävä tuntipalkka Euroa / h 9,62 9,95 0,33 10,21 0,26 10,41 0,20 0,79 Heittolisä Euroa / pvä 2,74 2,83 0,09 2,91 0,08 2,97 0,06 0,23 Yötyölisä Euroa / h 0,38 0,39 0,01 0,40 0,01 0,41 0,01 0,03 Työhönsidonnaisuuslisä Euroa / kerta 2,07 17,00 14,93 17,45 0,45 17,80 0,35 15,73 SM -lähiliikennelisä Euroa / kk 114, ,00 121,00 3, ,42 9,54 OVEK palkkio Euroa / kk 94, , , ,00 7,57 OVEK palkkio 2 tai us.aine Euroa / kk 129, , , ,74 10,27 Luottamusmiespalkkio Euroa / kk 123, , , ,61 9,97 Työsuojeluvaltuutetun palk.euroa / kk 123, , , ,61 9,97 Esimiespalkkio alaraja , ,00 Esimiespalkkio yläraja , Kaluston tarkastuspalkkio 6,63 6,86 0,23 7,04 0,18 7,18 0,14 0,55 Vapaa-ajan poikkeamakorvaus 17,54 18,14 0,60 18,62 0,48 18,99 0,37 1,45 Poikkeamakorvaus 17,54 18,14 0,60 18,62 0,48 30,00 11,38 12,46 Koulutuspäiväkorvaus 32,11 33,20 1,09 34,08 0,88 34,76 0,68 2,65 Tuntipalkan täyd.osa Vek/ Vel Euroa /h 2,72 /1,42 3,05 / 1,18 0,33 /- 0,24 Veturimies 4/

16 Työsuojelu Kari Ojala Selkätutkimusta ja vähän muuta Suomalaiset työtekijät ovat tehtyjen tutkimusten mukaan huonossa kunnossa. Muun muassa vähäinen liikunta ja lihavuus aiheuttavat paljon tukija liikuntaelinten sairauksia. Peräti noin miljoonalla suomalaisella on pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelimien sairaus eli tule - sairaus. Noin 8000 työtekijää siirtyy joka vuosi työkyvyttömyyseläkkeelle tulesairauksien vuoksi. Niiden takia työtekijää on työkyvyttömyyseläkkeellä. Tärkeimmät riskitekijät ovat lihavuus, vähäinen liikunta ja ruumiillisiin töihin liittyvä liikakuormitus. Tyypillisimpiä tule -sairauksia ovat selkäsairaudet sekä polven ja lonkan nivelrikot. Liikunta, painonhallinta, tupakoimattomuus ja hyvä ruumiillinen kunto ehkäisevät tule vaivoja. Veturimiehille tehtiin vuonna 2003 selkätutkimus Oulussa jossa oli mukana 159 veturimiestä ympäri Suomen maata. Tutkittujen veturimiesten lisäksi oli myös mukana 79 henkilön ns. kontrolliryhmä henkilöitä, jotka työskentelevät valvomo tyyppisessä työssä. Tutkimusryhmään kuului lääketieteen asiantuntijoita mm. Oulun ja Helsingin yliopistollisista sairaaloista, Ortonista ja Työterveyslaitokselta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, lisääkö tärinä työssä alaselän vakavia sairauksia. Tutkimukseen sisältyi joukko erilaisia tutkimuksia esimerkiksi lannerangan magneettitutkimus. Veturinkuljettajia verrattiin kontrolliryhmään ja pyrittiin selvittämään eroja heihin. Tuloksia on julkaistu arvovaltaisessa amerikkalaisessa tiedelehdessä (Spine). Tutkimuksen mukaan veturinkuljettajilla ei ole sen enempää alaselän nikamien kulumamuutoksia kuin kontrolliryhmällä. Mielenkiintoinen havainto oli, että veturinkuljettajien keskivartalon lihaskunto oli kontrolliryhmää heikompi niin selkälihasten kuin vatsalihastenkin osalta. Jos lihaskunto oli heikompi, niin vastaavasti kestävyyskunnosta kertova hapenottokyky oli taas parempi kuin kontrolliryhmän. Vaikuttaa siltä, että veturinkuljettajat eivät juuri kuntosalilla viihdy, tämä oli muuten tutkijan mielipide, ei kirjoittajan. Veturinkuljettajat harrastavat työkykyä parantavana liikuntana siis ilmeisesti pyöräilyä, lenkkeilyä, uintia tai hiihtoa. Lisäksi, ne joilla on selkäoireita tupakoivat enemmän ja liikkuvat vähemmän. Keskivartalolihaksien vahvistaminen on tärkeää selkäongelmien ehkäisemiseksi, joten veturinkuljettajille päätettiin tehdä keskivartalojumppaohje, jonka voi tehdä veturissa työtä häiritsemättä! Taukojumppaa valmistelevat työft Sari Huhtala, Liisa Ilvesmäki ja allekirjoittanut. Alkoholiannoksia laskemaan Työterveyslaitoksen juomapäiväkirjan avulla jokaisen on helppo seurata ja arvioida omaa alkoholikulutustaan. Miksi vähentää alkoholinkäyttöä? Yleinen hyvinvointi ja keskittymiskyky paranevat: krapulat, väsymys, päänsäryt, vatsavaivat, kuukautishäiriöt, erektiohäiriöt, unettomuus, ärtyisyys ja muut pikkuvaivat jäävät pois. Painonhallinta helpottuu: alkoholissa on energiaa lähes yhtä paljon kuin rasvassa. Sairastumisriski pienenee mm. rintasyövän, maksasairauksien, alkoholiriippuvuuden, korkean verenpaineen, mielenterveyshäiriöiden, nielu- ja suusyövän osalta. Onnettomuusriski pienenee: 0,5 humalassa onnettomuusriski on 3 5-kertainen ja 1,5 humalassa monikymmenkertainen. Juomapäiväkirjaan merkitään juodut alkoholiannokset. Kirjaaminen mahdollistaa todellisen kulutuksen seuraamisen. Pieni kirjanen mahtuu taskuun tai lompakkoon. Työterveyslaitos on haastanut työterveyshuollot tukemaan ja kannustamaan kansalaisia alkoholin kohtuukäyttöön. Uuden vuoden alku on oiva aika pysäyttää miettimään alkoholinkäyttöään. Itse täytän pariviikon aikana ko. kalenteria ja sen jälkeen analysoidaan juomiseni. Merkintöjä on tullut, mutta kyllä se laittaa miettimään sitä kuinka montaa ottaa, kun merkitsee kirjaan annoksien määrän. Vaikka suurin osa väestöstä käyttää alkoholia kohtuullisesti, suurkuluttajiakin on paljon. Yksittäisten ihmisten kohdalla alkoholimäärät voivat vaihdella paljonkin jo vuoden aikana. VR:llä on tarkoitus tammikuun aikana antaa päiväkirjoja työntekijöille. Ei siis mennä tipattomaan kuukauteen vaan jokainen saa itse miettiä omaa käyttöään. Juomapäiväkirjan voi ottaa mukaan lääkärin tai terveydenhoitajan JUOMA- PÄIVÄKIRJA Terveen keskikokoisen aikuisen alkoholin suurkulutuksen rajat 16 naisella 5 annosta viikossa tai annosta kerralla 24 miehellä 7 Etenkin nuorilla, ikääntyvillä, raskaana olevilla sekä sairauksien tai lääkityksen yhteydessä pienemmätkin määrät voivat aiheuttaa haittoja. 16 Veturimies 4/2007

17 Työsuojelu vastaanotolle, jolloin voidaan keskustella alkoholin käytön vaikutuksesta omaan terveyteen. Tupakointi kielletty Tupakoinnin kieltäminen ohjaamoissa on edelleen voimassa. Tällä toiminnalla saadaan ohjaamoiden yleistä siisteyttä paremmaksi, tuulilasi pysyy sisältäpäin puhtaampana, vähentää ohjaamon hengitysilman haitallisten aineiden pitoisuuksia, luo paremman työympäristön, vähentää myös tupakoivien altistumista tupakan haitoille ja sallii tupakoimattomille lain tarkoittaman työympäristön. Hyötyjä on varmasti erittäin paljon ja siksi toivon että näiden hyötyjen takana olisivat myös veturimiehet ja näin turvattaisiin puhdas työympäristö meille kaikille. Eli ei tupakoida ohjaamoissa olkoon se sitten veturin, pendon, kiskobussin tai Sm:n ohjaamo. Radio-ohjaus TES kierros on käyty ja sopimukset syntyneet. VML teki sopimuksen, joka noudattelee ns yleistä linjaa ja samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi myös radio- ohjattavan veturin käyttöönoton muulle henkilöstölle kuin veturinkuljettajille. Se, kuinka tämän asian kanssa edetään, on tietenkin vielä auki. Mitä tekee VR Oy:n hallitus omassa ko- Alkoholiannosten laskeminen ja kirjaaminen juoma annosta kcal keskiolut pullo 0,33 l keskiolut tuoppi 0,5 l 1,5 210 siideri pullo 0,33 l mieto viini lasi 12 cl mieto viini pullo 0,75 l mieto viini hanapakkaus 3 l väkevä viina annos 4 cl väkevä viina pullo 0,5 l Merkitse juomasi annosmäärät ja vertaa suurkulutuksen rajoihin: vko ma ti ke to pe la su yht. kouksessaan investointipäätöksen eli option lunastamisen suhteen? Radio-ohjattavan osalta ollaan pilotointi suoritettu ja siinä käytetty veturi (2710) on normaalisti liikenteessä ja laitteet asennettuna valmiiksi. Tämä on varmaan heti käyttöönotettavissa, toivottavasti yhteisellä näkemyksellä voidaan sille löytää ratapihatoimintakäyttöä. Kalusto Dv16 kaluston osalta voidaan viettää hautajaisia, sillä tämän sarjan käyttö loppuu vihdoinkin tämän vuoden lopulla. Onhan sillä varmaan eräät markat tuotettu talolle 50 vuoden aikana, mutta kaikki aikanaan ja nyt on katseet suunnattava uusiin vetureihin missä niitä sitten onkaan. Dv12 sarja tulee korvaamaan monella paikkakunnalla poistetun vaihtotyöveturin ja -25 sarjan saneeraus etenee aikataulun mukaisesti siten, että ensi vuodelle jää vielä 11 veturin saneeraus. Saneerauksia ei meillä muuhun dieselkalustoon olekaan kun Dv12 keväällä saadaan valmiiksi. Sm2 osalta jatketaan vuoteen 2009 jolloin tämäkin sarja on edennyt loppusuoralle. Rahastus Kiskobussin rahastuskokeilu on ohi ja saadut tulokset eivät veturimiesten osalta ole mitenkään innostavat. Toisin sanoen meidän puolesta tällainen leikki voidaan lopettaa jos junassa halutaan asiakkaita palvella. Tämä kokeilu ei ainakaan meidän mielestä ole ollut kenellekään mieluinen. Tämä kokeilu ei tue millään osin VR henkilöliikenteen näitä strategioita: - asiakaspalvelua tulee parantaa esimerkiksi nopeuttamalla myyntitapahtumaa - VR henkilöliikenne on täsmällinen ja mukava sekä nopea kuljettaja. Kiskobussin ongelmiin on pyritty nopeasti reagoimaan, jotta kaluston vikaherkkyys saataisiin pienemmäksi. Yksi tällainen toimenpide on moniajon ongelmiin tehty ohjelmallinen korjaus. Tämän toivotaan auttavan esiintyneisiin moniajon katkoshäiriöihin. Muutos on tehty tällä hetkellä 11 yksikköön. Mikäli häiriöitä / vikoja esiintyy, tehdään aina X1 ilmoitus joka toimitetaan kunnossapitoon Pieksämäelle. Yksiköihin hankitaan myös GSM puhelimet, joilla on mahdollista ilmoittaa kiireelliset viat ja häiriöt. Häirintä Työpaikan ihmissuhteiden toimivuudella on suuri vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen sekä tuottavuuteen. Toimivat ihmissuhteet ja työyhteisön sosiaalinen tuki ovat työntekijän keskeinen voimavara työssä. Ristiriidat ja ihmissuhdekonfliktit sitovat kaikkien työyhteisön jäsenten energiaa. Pahimmillaan ristiriidat voivat johtaa henkiseen väkivaltaan ja sen seurauksena pitkiin sairaslomiin, työntekijän työkyvyn heikkenemiseen, joskus työkyvyttömyyteen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen. On tärkeää ymmärtää, että henkinen väkivalta on prosessi joka etenee. Se pitäisi katkaista mahdollisimman nopeasti. Tehokkainta on ehkäistä ennalta konfliktien syntyminen. Tänä vuonna eläkkeelle siirtyviä veturinkuljettajia on työnantajan puolesta lähestytty kirjeellä, jossa pyydetään tekemään jatkosopimus. Jokainen voi oman harkintansa mukaan tehdä päätöksen siitä, lähteekö normaalisti eläkkeelle vai jatkaako sopimuksella vai ilman sopimusta. Mikäli henkilö tämän jatkopäätöksen on tehnyt, niin hän voi työskennellä omassa työpisteessään veturinkuljettajana. Jos joku on päätöksen tehnyt, ei sen luulisi muille työyhteisön jäsenille olevan niin karvas pala, että asian vuoksi aloitetaan henkilön tai henkilöiden häirintä. Työturvallisuuslaki kehottaa työnantajaa valvomaan henkistä ilmapiiriä, niin myös samalla kehotetaan työntekijää käyttäytymään asiallisesti. On kuljettaja sitten nuori, vanhempi tai jatkaja, niin kaikki me yhdessä kuulumme työyhteisöömme. Pidetään siitä huoli, että kaikilla on siellä hyvä olla, sillä siten me saamme tulosta aikaiseksi yhteiseen pussiin. Joulu on tulossa jälleen tänäkin vuonna, joten toivotan veturimiehille ja heidän perheilleen RAUHALLISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2008 Veturimies 4/

18 Liiton ajankohtaista Ari Kostiainen Poikkeustilanteessa vai vedenjakajalla Joulukuun ajojaossa koettiin jotain uutta ja ennakoimatonta. Tunnit alenivat keskiarvona reilusti. Aiemmin oli ollut ajojakoja, joissa keskitunnit ylittivät tai olivat lähellä säännöllisen työajan maksimia työntekijää kohden. Ylityötunnit olivat jakso jaksolta suurempia ja loppua ei näkynyt. Jos joku olisi viime vuonna samaan aikaan kertonut tämän päivän tilanteen, niin häneen olisi suhtauduttu huvittuneesti ja lähinnä pidetty lääkityksensä unohtaneena ajattelijana. Nyt kuitenkin ollaan jaksotasolla puolessa ylitöiden määrässä ja uusivuosi alkaa alenevalla kehityksellä. Kaikki tämä kehitys on vielä paluuta vanhaan epätasaiseen työnjakautumisen suuntaan ja tuska taitaa olla suurinta tällä hetkellä Pohjois-Suomessa jossa töitä väheni eniten. Lisäksi työt vähenivät muutamista itäisistä työpisteistä. Päivittäiset lehdet kertovat lisää uutisia, jotka jatkavat tummien pilvien kerääntymistä taivaanrannalle erilaisten teollisuuden uudelleen asettumisien tai lakkautusten muodossa. Työnantajamme ja me olemme kuitenkin tavaraliikenteen puolella riippuvaisia kuljetuksista, joita nämä uutiset koskevat ja niiden loppuminen tai väheneminen vaikuttaa päivittäisiin töihimme. Jos ei ole kuljetettavaa, niin ei tarvita kuljettajaa. Onneksi taivaanrannassa on kuitenkin näköpiirissä myös kajastusta ja tulevaisuus ei näytä niin synkältä. Suomessa on alkamassa monia kaivoshankkeita jotka korvaavat kuljetettavan tavaran määriä. Haasteellista on kuitenkin saada kuljetukset VR Oy:n hoidettavaksi, sillä kuljetusten järjestämiseen on muitakin halukkaita yrityksiä kilpailun vapauttamisen jälkeen. Toki ei vielä yksikään ole aloittanut toimintaansa, mutta se hetki on lähempänä päivä päivältä. Vaunupuolella on toiminta jo vahvistunut ja odotettavissa on uusia avauksia. Tavaraliikenteen puolella kuitenkin suhtaudutaan tulevaisuuden haasteisiin positiivisella asenteella ja töitä tehden, joten luottavaisena voimme jäädä tuloksia odottamaan meille tärkeässä työllistäjässä. Henkilöliikenteen puolella uutiset ovat olleet positiivisia ja siellä on tällä hetkellä kova nousu menossa, mutta ei sielläkään tulokset loputtomasti paraparemmin kuin edellisellä kerralla, mutta ongelmia tulee töiden arvaamisesta. Lähtökohdaksi otettiin ajojako, mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin tilanne muuttuu koko ajan. Tällä kertaa on tarkoitus selvittää kokonaisuus työpisteiden osalta mm. kustannukset ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Vielä ei ole sovittu etsittävän mahdollisia työpisteitä, joissa viimeinen sammuttaa valot lähtiessään vaan toimitaan nykyisellä verkolla. Olisi kuitenkin hölmöä olla tutkimatta muitakin vaihtoehtoja tilanteessa, jossa on menossa rakennemuutos työntekijöi- Työvuoroja on pystytty parantamaan lepojen määrän ja työvuorojen keston osalta ja mielekkyystekijöitä on pystytty ottamaan paremmin huomioon. Tässä ei ole kuitenkaan tarvinnut tinkiä työvuorojen tehokkuudesta, joten voi sanoa että suunta on löytynyt. ne itsekseen odottelemalla, vaan töitä on jatkettava uupumatta. Toivottavasti olemme tavaraliikenteen osalta poikkeustilanteessa ja henkilöliikenteessä tulemme näkemään samanlaista kehitystä matkustusmäärien osalta ja laadussa parempaa täsmällisyyden osalta. Ajopaikkaverkoston simulointi Tästä on helppo siirtyä tulevaisuuden arvaamiseen, eli tulevaisuuden ajopaikkaverkoston simulointiin, joka päivittäisessä keskustelussa tunnetaan nimellä nolla-ajo. Tällä kertaa se on tarkoitus tehdä den uusiutuessa kokonaisuudessaan kymmenessä vuodessa. Toki on todettava että nykyinen verkosto on osoittanut vahvuutensa ja mahdollisuutensa työn jakamisen ja tekemisen osalta ja tällaisissa muuttuvissa tilanteissa olisi kohtalokasta ajatella jonkin paikan olevan ns. tarpeeton. Tiheämmällä verkostolla on helpompi reagoida nopeastikin muuttuviin kuljetustarpeisiin. Tuloksia voidaan odotella kevään aikana, sillä työn tekemisessä on ollut vaikeuksia sekä resurssien, että järjestelmien kanssa. Asiaa käsitellään tulosten valmistut- 18 Veturimies 4/2007

19 Liiton ajankohtaista tua hallinnossamme ja työstä myös raportoidaan aktiivisesti, kun raportoitavaa on. Sopimukset Viime tammikuussa olimme tilanteessa jolloin työvuoroistamme oli sovittu työehtosopimuksen soveltamisen osalta reilusti yli 10 %. Asiasta oli aiheellisesti noussut keskustelu sopimisen mielekkyydestä, sillä se ei ollut tuonut siltä odotettua hyötyä työvuorojen mielekkyydelle. Tämän päivän ajojaossa työvuorosopimusten määrä on pudonnut reippaasti ja on nyt kohtuullisella tasolla. Määrä on vähentynyt alle puoleen alkuperäisestä. Samalla on kuitenkin työvuoroja pystytty parantamaan lepojen määrän ja työvuorojen keston osalta ja mielekkyystekijöitä on pystytty ottamaan paremmin huomioon. Tässä työssä ei ole kuitenkaan tarvinnut tinkiä työvuorojen tehokkuudesta, joten voi sanoa että suunta on löytynyt. Toukokuussa tehdyn muistion työvuorojen mielekkyydestä asiat ovat edenneet vaihtelevalla nopeudella. Esimerkiksi työpajakokeilua on tehty muuallakin kuin Pohjois-Suomessa ja jonkin verran niillä on saatu parannuksia aikaan. Toivottavasti tällainen toiminta laajenee ja saadaan lisää paikallista näkemystä ja ymmärrystä työvuorojen mielekkyyteen ja töiden tasaisempaan jakautumiseen. Mielekkyyden mittareiden löytämiseksi on tehty töitä, mutta yhtä koko totuuden kertovaa mittaria ei ole vielä löytynyt. Lepojen määrässä on päästy alenevaan kehitykseen mutta kun viimeinen ajojako hävitti töitä kohtuullisesti, voi olla toisenlaista kehitystä tulevaisuudessa näköpiirissä. Määräyksiä Rautatievirastosta on tullut lausuttavaksi uusia määräyksiä, joilla on tarkoitus korvata JT ja JTT. Uudet määräykset ovat sivumäärältään paljon vähäisemmät kuin aiemmin. Ei voi kuitenkaan ajatella ettei kuljettaja tarvitse samoja tietoja kuin aiemmin, joten uusia määräyksiä joudutaan laatimaan Ratahallintokeskuksessa ja VR:llä. Päivitystä on tulossa ainakin kuljettajan käsikirjaan, johon tarvitsee ottaa asioita joihin ei enää uusissa määräyksissä oteta kantaa. Kaiken kaikkiaan ei kuljettajan kannalta ole tulossa suuria muutoksia junan ajamiseen, mutta uudistuksia on luvassa muihin toimintoihin. Lisäksi määräykset selkeytyvät entisestä helpommin omaksuttaviksi. Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja kuluneesta vuodesta ja toivotan Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille perheineen. Kerätään voimia (ne kellä on siihen mahdollisuus työn osalta) rauhallisessa joulunajan vietossa, sillä ei ne haasteet jää vanhan vuoden puolelle vaan muuttuva toimintaympäristö lisää niitä tulevallakin vuodella. Veturimiesten jutut, tarinat ja tositapahtumat Veturimiesten liitto täyttää ensi vuonna 110 vuotta. Vielä ehtii kirjoittaa veturimiestyöhön ja veturimiesten aiempaan elämään liittyviä juttuja, tarinoita ja tositapahtumia. Myös kuvat, kaskut ja vitsit sopivat juttujen väliin. Parhaat jutut palkitaan! Kuvien taakse on merkittävä kuvan lähettäjän nimi ja osoite palautusta varten. Kuva on tietysti arvokkaampi jos siinä on selvitetty ketä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Jutut tulisi postittaa mennessä osoitteella: Risto Holopainen Lepolantie Tampere Sähköpostilla: Puh Veturimies 4/

20 Kentältä Teppo Nurminen Kauppa se on joka neuvotteluissa kannattaa Nyt on ehditty elää jo pari kuukautta uuden työehtosopimuksen kanssa. Ja voi veljet mikä sopimus! Sen järjestöelämää virkistävä vaikutus on ollut aivan ennen kokematon. Enpä ole aikaisemmin urani aikana nähnyt väkeämme yhtä kiihtyneessä tilassa, eloa on yhtäkkiä tullut kuin tikulla härnättyyn muurahaispesään. Ja ihan tärkeistä perusasioista työpaikoilla puhutaan, eli siitä, kuka tätä liittoa johtaa ja miten. Nyt on pakko ihan syventyä hetkeksi miettimään, että mistä moinen kuorohuuto johtuu. Tekninen osaaminen. Ei se varsinainen sopimus nyt niin järkyttävän huono ollut, prosentit jäivät kyllä jälkeen joistakin toisista aloista, mutta niillähän ei Spedekään aikanaan kaupasta mitään saanut. Euroja verrattaessa päästään jo kohtuullisempaan tulokseen. Ongelmia teksteihin toki jäi riittämiin, mutta ei niitä kaikkia ennenkään ole yhdellä sopimuksella saatu korjattua. Radio-ohjatun veturin yllättävä myynti tuli kyllä vähän puun takaa. Eihän asia toki uusi ollut, mutta yleisesti varmaankin luultiin asiasta olevan vielä voimassa tiukat, aivan toisen suuntaiset linjaukset. Ehkä tämäkin kauppa vielä joskus ymmärretään, kunhan saamme kuulla neuvottelujen kulun, uhkakuvat ja ratkaisuun johtaneet seikat. Olisihan se jääräpäinen teknisen kehityksen jarruttaminenkin ollut pitkä ja kivinen tie. Voisi myös ajatella, että hyvä, kun edes jotain ratihyötyä saatiin, joillain aloilla työnantaja hoitaa tällaiset kehitysprojektit ilmoitusasioina. VML:n valtuusto sai sopimukset käsittelyynsä ja hyväksyi ne äänestyksen jälkeen. Kaikki kävi siis sääntöjen mukaan ja juridisesti sopimukset ovat pitäviä. Saattoi hyvinkin olla, että tehdyt ratkaisut olivat parhaita rauhanomaisesti saatavissa olevia. Mutta Taiteellinen vaikutelma Kaikki kävi tällä kertaa kovin äkkiä. Molto prestissimo! Liekö se merkki neuvottelutoiminnan tehokkuudesta? Olin kuullut johtavalta taholta arvelun, että nyt kyllä neuvottelijoiden persukset hikoavat Saloniuksen epämukavissa keinonahkatuoleissa vielä monta kertaa, mutta eikös mitä. Simsalabim, siinä se oli, uusi sopimus. Normaali ja nopea alatiesynnytys ja kummitkin jo valmiina lusikat kädessä. Pikaisesti koolle kutsutut valtuutetut joutuivat kovaan päätöksenteon paikkaan. Mitään evästyskokouksia ei monillakaan paikkakunnilla ehditty järjestää, eli he olivat jokainen aivan kahdestaan valtansa kanssa. Lisäpöytäkirjaa ei etukäteen muille vilauteltukaan. Joskus tämä paperi on sisältänyt jotain namupalojakin, mutta tällä kertaa siihen olikin haudattuna se katkera radioaktiivinen myrkkymalja. Valtuustoedustajat olisivat voineet kokouspäätöstä tehdessään toki itse arvioida edustamiensa rivimiesten mielipiteen, mutta sen kuulemma kerrottiin puhujapöntöstä käsin olevan nyt aivan turhaa ja tarpeetonta. Kerrottiin myös, että jos sopimus ei kelpaa, niin neuvottelijatkin on vaihdettava, niin tiukasti oltiin jo kontrahtiin henkilökohtaisesti sitouduttu. Paha paikka valtuutetuille, mistäpä niitä uusia päteviä neuvottelijoita nyt siihen hätään. Itsekö pitäisi lähteä? Lakkoonkin kerrottiin kielteisen päätöksen välittömästi johtavan. Kumma juttu, on sitä oltu sopimuksettomassa tilassa ennenkin ja silti käyty töissä koko porukka kaikessa rauhassa. Koeäänestys kättennostolla osoitti kuitenkin valtuutettujemme olevan aika kovapäisiä. Tulos oli sen verran epäselvä, että lopullinen kanta piti määrittää äänestyslipuilla. Ihan hyvän kokoustavan mukaista toimintaa sinänsä. Näin viimeiset kannanotot jäivät salaisiksi, mutta muutamia mielenmuutoksiakin näiden kahden tapahtuman välissä ilmeisesti kävi. Välitodistus Mitään jäsendemokratian juhlaa ei tämä näytös todellakaan ollut. Cargon vaihtotyö työllistää tilastojen mukaan tällä hetkellä yli kaksisataa veturinkuljettajaa. Tämä työ myytiin siis nyt kaupantekijäisinä liitostamme pois kuljeksimasta ja näiltä henkilöiltä itseltään mitään kysymättä, vaikka kyseessä on mielestäni suuri periaatteellinen asia. O tempora, o mores sanoi Cicero. Tilannetta voi verrata yksinajokähinöihin, silloinkin oli kaverin nahka myynnissä. Sopimusta hierottiin pitkään, jäsenistö pidettiin ajan tasalla ja lopuksi pidettiin asiasta jäsenäänestys. Ihan oikein siinä tiukassa paikassa osasi väki äänestää. Nyt ei kai tähän taitoon enää uskallettu luottaa. Yksinajosopimuksessa oli useita sivuja tekstiä jäsenten arvioitavaksi, tähän avoimeen valtakirjaan ei tarvittu kuin puolikas A4. Edes mahdollisista henkilöstön siirroista ei ole mitään mainintaa. Ehkä on ajateltu, että riidellään yksityiskohdista myöhemmin. Veikkaan, että aiheita tulee riittämään. Monissa pienissä osastoissa ratapihatyö on lähes ainoa elinkeino. Sieltä voi nyt käydä kysymässä että miltä se oikein tuntuu, kun taivas putoaa yllättäen niskaan. Myös terveyssyistä ratapihalla työskentelevien tulevaisuus aiheuttaa jo huolta, vaikka ne kummitusveturit eivät vielä seuraavan jakson alusta liikkeellä olisikaan. Päästötodistus Oli miten oli, mutta kovin pistoksissa osastoissa nyt ollaan. Jäsenistössä oli ilmeisesti paljon ajan myötä pettymyksistä ja turhista toiveista aiheutunutta patoutunutta turhautumaa, joka nyt sai hyvän syyn räjähtää esiin. Vai oliko siellä jossain syvien rivien välissä sittenkin halu ja tarve ottaa tällä liittokierroksella oikein kunnon irtiotto, vaikka sitten pienen rähinöinnin ja valtakunnansovittelijan avulla? Jos oli, niin harmi vain, ettei se tullut kunnolla esille. Valtuuston palkkaseminaari löi aikanaan pöytään yleisen linjan mukaiset, rutiininomaiset tavoitteet ja sellainen sopimus myös saatiin. Vai onko tämä rähinä sittenkin eräänlaista jälkijättöistä radioaktiivisuutta? Tämän tilanteen puoliintumisaika saattaakin sitten olla yllättävän pitkä. Kapinointi on kuitenkin ollut paikoin sitä luokkaa, että ilmeisesti puhdistukset liiton johdossa olisi jo yritetty laitaa alulle, jos vain säännöistä olisi sopiva 20 Veturimies 4/2007

21 Kentältä pykälä löytynyt. En halua syyttää ketään, enkä kaipaa Lahtistakaan konetuliaseineen, mutta on erittäin ikävää ja äärimmäisen huolestuttavaa nähdä järjestömme tässä sisäisessä sekaannuksen tilassa. Kaikki ei ole nyt mennyt hyvin. Ensimmäiset rotat jättävät jo yhteisen ay-laivamme ja siirtyvät raukkamaisesti vapaamatkustajiksi, vaikka paattimme pitää pienen hörppäyksen jälkeen vielä hyvin vettä ja nyt tarvittaisiin kaikki miehet pumppuihin. Anteeksi vain rajoittuneisuuteni, mutta pitkään järjestömme eteen töitä tehneenä en ehkä pysty näille käpykaartilaisille aina luontevasti hyviä huomenia toivottamaan. Mutta näinhän ei voi eikä saa jatkua, yhtenäisyys on pienen liiton ainoa turva. Muuten työnantaja pian hykertelee ja nauraa partaansa ihmetellen, että noinko helposti se pieni mutta kova edunvalvontalinnake saatiin lyötyä hajalle. Järjestömme täytyy pystyssä pysyäkseen aina rakentua kuin pyramidi, leveä ja tukeva perustus on aina oltava rivijäsenistön edun ja mielipiteen varassa. Alassuin sitä ei pidä hetkeksikään kääntää, silloin alkaa myrskyt heiluttaa ja pohjalla tulee varmasti hartiat kipeäksi. VR mukana taas Tipattoman tammikuun vietossa teemalla: Tunnista kulutuksesi Kaikkia VR-konsernin työntekijöitä lähdetään kannustamaan tammikuussa seuraamaan alkoholinkulutustaan. Kannustimena on arvonta, johon voi osallistua täyttämällä juomapäiväkirjan. Arvontapäiväkirjoina toimii Verstaalla sähköinen juomapäiväkirja, jonka voi lähettää sähköpostilla tai postitse työkykypäällikölle mennessä. Juomapäiväkirjoja ei analysoida tai niiden sisältöä ei tarkastella vaan ne hävitetään arvonnan jälkeen. Arvonta tapahtuu Palkintoina on 500 euron lahjakortti polkupyörään, 300 euroa suksiin ja 200 euroa urheilutarvikkeisiin. Tipattoman tammikuun markkinointi aloitetaan hyvissä ajoin VR Nytissä, järjestöjen lehdissä ja Verstaalla. Verstaalle kootaan tiivistettyä tietoa päihteiden käytöstä. Työterveyshuolloissa tehostetusti keskustellaan päihteiden käytöstä tammikuuna aikana. Kahvipöydissä voi myös ottaa asian puheeksi. Työpaikat voivat lisäksi järjestää omia tapahtumia aiheen ympärille. Työpaikkojen ilmoitustauluille voidaan lisäksi koota tietoa alkoholinkäytön riskikulutuksesta. Muuta tietoa löytyy jossa voi myös porukalla osallistua haastekilpailuun! Lisätietoa: Liisa Ilvesmäki Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan talvesta ja monipuolisista harrasteista kodikkaaseen Vuokatinhoviin! 3 VRK PUOLIHOITOLOMA ,85 /hlö/3 vrk, 1hh lisä 10,50 VR:n palveluksessa olevat 117,20 /hlö/3 vrk, 1hh lisä 13,65 VR:n eläkeläiset ja muut etuun oikeutetut Hinta sis. majoituksen Säätiön tuella (50% palveluksessa olevat ja 35% eläkeläiset) Vuokatinhovin loma-asunnossa, aamiaisen ja päivällisen runsaasta noutopöydästä sekä kuntosalin vapaan käytön. Hinta voimassa ja Muistathan myös Hiekkahovin ja Ylläsraudun palvelut! Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Puh , fax myynti@vuokatinhovi.fi Vuokatinhovintie 15, Vuokatti Veturimies 4/

22 Timo Tanner Liiton ajankohtaista Pääsihteerin päivyri Veturimiehen eläkepalkan harkinnanvarainen korjaaminen VR Eläkesäätiö maksaa eläkkeet säätiön sääntöjen mukaisesti ennen tapahtunutta VR:n yhtiöittämistä VR:n palveluksessa olleille veturimiehille ja muille rautatieläisille. Mikäli eläkepalkkaan vaikuttavat ansiot ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset johtuen pitkistä sairauslomista tai muista hyväksyttävistä syistä, eläkepalkkaa voidaan harkinnanvaraisesti korjata. Asiaa selvitetään jäljempänä. Ennen yhtiöittämistä VR:n palveluksessa olleen veturimiehen eläkkeen määräytymistä on selvitetty Veturimiesten liiton laatimassa eläkeoppaassa, joka on luettavissa liiton nettisivuilla osoitteessa: Samasta osoitteesta löytyy myös veturimiehen eläkelaskuri, jonka avulla voi itse laskea likimääräisen arvion eläkkeestään. Tässä yhteydessä en ryhdy selvittämään veturimiehen eläkkeen laskentasääntöjä, koska ne löytyvät edellä olevasta eläkeoppaasta. Veturimiehen eläkkeeseen vaikuttaa keskeisesti kuitenkin myös aika ennen yhtiöittämistä eli täysien kalenterivuosien VEL ansiot. Näistä on kullekin tuolloin palveluksessa olleelle muodostunut VEL-vapaakirja ja tätä vapaakirjaa koskevat tiedot on myös kaikille ko. vapaakirjaan oikeutetuille toimitettu VR:n yhtiöittämisen yhteydessä. VEL vapaakirja määräytyy yhtiöittämistä edeltäneiden neljän kalenterivuoden ansioista eli vuosien ansioista. Näistä vuosista valitaan ansiotasoltaan kaksi keskimmäistä ja lasketaan niiden keskiarvo laskemalla ansiot yhteen ja jakamalla kuukausimäärällä 24. Tulos on VEL vapaakirjan mukainen eläkepalkka. Vapaakirja korotetaan nykytasoon indeksilaskennalla. Tätä laskentaa selvitetään veturimiehen eläkeoppaassa. Indeksit ovat valmiina eläkelaskurissa. Mikäli eläkepalkkaan vaikuttavat ansiot ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset johtuen pitkistä sairauslomista tai muista hyväksyttävistä syistä, eläkepalkkaa voidaan harkinnanvaraisesti korjata. Edellytyksenä on, että aikaisempaa suurempaa palkkaa maksettiin niin pitkältä ajalta, että sitä voidaan pitää vakiintuneena. Lisäksi ansiotason alenemisella on oltava vähintään 20 prosentin vaikutus kokonaiseläketurvaan Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen edellyttää, että veturimies ilmoittaa eläkehakemuksessaan poikkeuksellisen syyn vaikuttaneen ansioihinsa. Eläkkeenhakijan on itse esitettävä vakiintuneiden ansioiden alenemasta ja siihen vaikuttaneesta poikkeuksellisesta syystä riittävä selvitys. Jos eläköityminen on tapahtumassa vasta useiden vuosien päästä, niin ongelmaksi muodostuu sen arvioiminen, täyttyykö eläkkeen harkinnanvaraisen korjauksen edellytyksenä oleva 20 prosentin sääntö. Se voidaan ratkaista periaatteessa vasta silloin, kun kaikki tulevaa eläkettä koskevat tiedot ovat selvillä. Eläkelaskuria käyttämällä voi itse arvioida, onko ansioiden alenemalla vaadittava 20 prosentin vaikutus. Laskuriin täytyy tällöin syöttää vakiintunut ansiotaso. Se on ennen poikkeuksellista syytä vallinnut ansiotaso. Tämän voi selvittää palkka- tai verotiedoistaan. Vuosien poikkeuksellisiin ansioihin liittyy sellainen seikka, että tuolloin esimerkiksi virkavapaalla olleet eivät voineet tietää, että palkattomuus mahdollisesti vaikuttaa heidän eläketurvaansa, koska yhtiöittäminen ja siihen liittyvät eläkekysymykset eivät olleet tiedossa. VR Eläkesäätiön tulisikin koostaa tulkintaohjeisto siitä, miten ja minkälaisissa tapauksissa harkinnanvaraista eläkkeen korjaamista on toteutettu. Eläkesäätiön ratkaisut eivät ole julkisia, joten mallitapausten aikaansaaminen edellyttää VR Eläkesäätiön suostumusta ja halukkuutta tehdä sellainen. Mikäli eläkepalkan määräytymistä koskeviin asioihin halutaan perusteellisempi korjaus, se voi tapahtua ainoastaan VR Eläkesäätiön sääntöjen muutoksella. Tällainen sääntöjen muutos edellyttää ensinnäkin eläkesäätiön hallituksen yksimielisyyttä. Hallitus koostuu puoliksi työnantajan edustajista (VR konsernin edustajista) sekä puoliksi henkilöstöjärjestöjen edustajista puheenjohtajan tullessa työnantajapuolelta. Mahdolliselle sääntömuutokselle täytyy lisäksi saada myös viranomaisen eli Vakuutusvalvontaviraston hyväksyntä. Yhtiöittämisen jälkeen VR:n palvelukseen tulleiden eläke määräytyy puhtaasti työeläkelainsäädännön mukaisesti, vaikka heidänkin eläkkeidensä maksaja on VR Eläkesäätiö. 22 Veturimies 4/2007

23 Liiton ajankohtaista Selvitysmiesten kertomus Veturimiesten Vakuutuskassan selvitysmenettelystä 1. Aluksi Vuosi 2006 oli Veturimiesten Vakuutuskassan viimeinen toimintavuosi, sillä vuoden 2007 alusta lähtien kassa on ollut vapaaehtoisessa selvitystilassa. Vakuutuskassan hallitus päätti kokouksessaan esittää kassan edustajistolle, että kassan toiminta lopetetaan ja että kassa asetetaan selvitystilaan alkaen. Perusteluna oli kassan taloudellisten toimintaedellytysten vaikeutuminen näköpiirissä olevien kohoavien hallintokustannusten vuoksi. Kassa ei ollut ottanut uusia jäseniä vuoden 1991 jälkeen. Kassan jäsenkunnan ikärakenne olisi kassan toiminnan jatkuessa aiheuttanut vakuutusmaksujen korottamisen, koska muutoin kassa ei olisi tulevina vuosina selviytynyt velvoitteistaan eikä olisi pystynyt hoitamaan toimintaansa. Veturimiesten Vakuutuskassan edustajisto päätti yksimielisesti kokouksessaan lopettaa Veturimiesten Vakuutuskassan toiminnan ja asettaa kassan vapaaehtoiseen selvitystilaan lukien. Vakuutuskassa ilmoitti Vakuutusvalvontavirastolle kassan edustajiston tekemästä selvitystilapäätöksestä. Selvitysmiesten nimet ja tiedot ilmoitettiin Vakuutusvalvontavirastolle Kertomusvuotena 2007 kassan selvitysmiehet ovat suorittaneet selvitystoiminnan edellyttämiä toimenpiteitä. Selvitystilan vuoksi jäseniltä perityt vakuutusmaksut lopetettiin lukien. Jäsenten tilitietojen hankinta jatkui vuoden 2007 kesäkuulle saakka. Jäsenten tilitietojen selvittäminen on ollut hankala ja aikaa vaativa työ. Selvitys tehtiin Veturimiesten liiton tiloissa ja välineillä, mistä liitolle aiheutui runsaasti puhelin-, postitusyms. kuluja. Tällaisilla käsin piirretyillä mainoskuvilla kerrottiin Veturimiesten Vakuutuskassasta 1950 luvulla. Piirrokset on tehnyt O.Roivas. Kuvassa on alkuperäinen piirros, sitä säilytetään Työväen Arkistossa, kuten kaikki muutkin Vakuutuskassan asiapaperit. Veturimies 4/

24 Liiton ajankohtaista 2. Selvitystilan aikaiset selvitysmiesten toimet Selvitysmiesten valinta Vakuutuskassalain 113 :n mukaisesti edustajiston kokous valitsi selvitysmiehiksi oik.kand Timo Tannerin, Leo Isoniemen ja Sirkka Koivulan. Selvitysmiehet ovat toimeksiantonsa mukaisesti hoitaneet kassan asioita lukien. Julkinen haaste Veturimiesten vakuutuskassan velkojille Selvitysmiehet jättivät Helsingin käräjäoikeuteen laatimansa vakuutuskassalain edellyttämän julkisen haasteen velkojille. Sen mukaisesti velkojien oli määrä ilmoittaa saatavansa Veturimiesten Vakuutuskassalta uhalla, että saatavat lakkaavat. Julkisen haasteen määräpäivä oli Määräpäivään mennessä Uudenmaan verovirasto ilmoittautui velkojaksi. Verovirasto perui kuitenkin vaatimuksensa, sillä selvitysmiehet sitoutuivat kirjallisesti hoitamaan maksuun tulevat työnantajamaksut. Veturimiesten Vakuutuskassan kaikki tiedossa olevat sopimussuhteet irtisanottiin päättymään viimeistään vuoden 2006 lopussa. Selvitystilassa olevalla kassalla ei ole tiedossaan mitään voimassa olevia sopimuksia eikä näin muodoin myöskään tällaisiin sopimuksiin perustuvia velvoitteita. Kassalla ei ole tiedossa myöskään kassan aiempiin sopimussuhteisiin perustuvia velvoitteita. Kassa ei ole ollut toiminnastaan verovelvollinen. Veturimiesten Vakuutuskassan arkiston säilyttäminen. Selvitysmiehet ovat esittäneet Vakuutusvalvontavirastolle, että kassan arkisto voitaisiin sijoittaa Työväen Arkistoon. Vakuutusvalvontavirasto on tekemällään päätöksellä hyväksynyt arkiston sijoittamisen Työväen Arkistoon. Työväen Arkisto on vastaanottanut arkiston Kun viimeiset selvitystilassa olevan vakuutuskassan toimintaan liittyvät toimet on saatu suoritetuiksi, niin kassaa koskeva materiaali kuten lopputilitys, tilikirjat ja lopputilitystä käsitelleen kassankokouksen pöytäkirja, toimitetaan Työväen Arkistoon. Kassan edustajiston loppukokouksen päivämäärä on Veturimiesten Vakuutuskassan omaisuuden realisointi Veturimiesten Vakuutuskassan kassan hallitus päätti selvitystilaan asettamisen johdosta ryhtyä loppuvuodesta 2006 kassan omaisuuden realisointitoimenpiteisiin. Henki-Sammon sijoitusvakuutus realisoitiin kesäkuussa Näiden toimenpiteiden jälkeen koko kassan omaisuus oli kassan pankkitilillä Kassavarat oli sijoitettu vuonna 2007 kuukauden korkosijoitustileille, jolloin saatiin korkoa korolle ja rahavaroille mahdollisimman suuri tuotto. Edustajiston kokous Varsinainen edustajiston kokous pidettiin maaliskuun Kuljetusliittojen kokoustilassa Helsingissä. Kokoukseen osallistui 31 edustajaa 23 piiristä, 3 selvitysmiestä ja kaksi tilintarkastajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Törrönen Pieksämäeltä ja sihteerinä Jyrki Löksy Helsingistä. Pöytäkirjan tarkistivat Jukka Kukkonen ja Raimo Virlander, molemmat Helsingistä. Kokous käsitteli vuoden 2006 vuoden tilinpäätösasiat ja selvitysmenettelyyn liittyviä asioita. Varojen jakaminen jäsenille Päättäessään kassan asettamisesta vapaaehtoiseen selvitystilaan alkaen Veturimiesten Vakuutuskassan edustajisto hyväksyi samassa kokouksessa sääntömuutoksen, joka koski mm. varojen jakamista kassan ollessa selvitystilassa. Tämä muutettu Veturimiesten Vakuutuskassan sääntöjen 45 kuuluu seuraavasti: Mikäli selvitystilassa olevalle vakuutuskassalle jää omaisuutta sen jälkeen, kun kaikki tiedossa oleva velka ja selvityskulut on maksettu, jaetaan omaisuus niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat vakuutuskassan jäseniä, heidän vastuuvelkaosuuksiensa suhteessa. Sääntömuutos, jonka Vakuutusvalvontavirasto vahvisti (Drno 21/404/2006 ), tuli voimaan Sääntömuutos perustui vakuutuskassalakiin. Vakuutuskassalain 120 :n mukaan selvitystilassa olevan kassan jäljelle jääneet varat on jaettava kassan sääntöjen mukaan. Vakuutuskassalain 122 määrää jakamaan em. varat niille, joilla on kassan sääntöjen mukaan siihen oikeus, heidän vastuuvelkaosuuksien mukaisessa suhteessa. Vakuutusmatemaatikko Esa Säyrinen laati luettelon jaossa noudatettavista suhdeluvuista. Luettelo toimitettiin Vakuutusvalvontavirastolle, joka hyväksyi luettelon. Vakuutusvalvontavirasto ilmoitti suhdelukujen näkyvillä olosta Virallisessa Lehdessä. Luettelo oli nähtävänä viraston kirjaamossa 30 päivän ajan alkaen 26. päivähelmikuuta Vakuutusvalvontavirastolle tehtiin suhdelukuihin 18 oikaisuesitystä. Niissä vaadittiin vastoin selvitysmiesten hakemuksessaan esittämää, että vakuutuskassan varat olisi palautettava jäsenille maksettujen maksujen suhteessa. Vakuutusvalvontavirasto päätti vakuutuskassalain 122 :n nojalla hyväksyä selvitystilassa olevan Veturimiesten Vakuutuskassan varojen jaon selvitysmiesten hakemuksen mukaisesti ja hylkäsi tehdyt oikaisuvaatimukset. Em. päätöksestä ei tehty jatkovalituksia lain edellyttämässä 30 päivän määräajassa. Vakuutusvalvontavirasto totesi tekemässään päätöksessä, että vakuutuskassalain 99 :n mukaan vakuutuskassan on noudatettava lakia ja sääntöjä jakaessaan selvitystilassa olevan vakuutuskassan varoja. Vakuutuskassan varojen jakaminen jäsenistölle maksettujen maksujen suhteessa olisi voimassa olevien kassan sääntöjen vastainen menettely eikä se olisi siten mahdollista, minkä vuoksi vakuutusvalvontavirasto hylkäsi suhdelukujen oikaisua koskevat vaatimukset. Jaettavien rahavarojen tilityksessä jäsenille on laskettu Vakuutusvalvontaviraston vahvistamilla laskuperusteilla vakuutusmaksuvastuu. Laskuperusteissa suurin vaikutus vastuun suuruuteen on edunsaajan ikä. Työssä olevien vastuuseen vaikutti ratkaisevasti se, oliko 30 jäsenvuotta tullut täyteen. Eläkkeelle jääneiden jäsenten vastuun laskeminen alkoi eroavustuksen saamisesta. Vapaajäsenen vastuuseen vaikutti vapaakirjan suuruus eli se ajankohta, milloin hän oli jäänyt vapaajäseneksi. Vastuu muodostuu vastuun pääoma-arvosta vähennettynä tulevien maksujen pääomaarvolla ja lisättynä tulevien hoitokulujen osuudella sekä vapailla varoilla. Palautussummaa kutsutaan takai- 24 Veturimies 4/2007

25 Liiton ajankohtaista sinostoarvoksi. Niiden maksaminen jäsenille alkoi ja päättyi Tilintarkastus Veturimiesten Vakuutuskassan varsinaisina tilintarkastajina ovat olleet seuraavat: Timo Kauppinen Kouvolasta Jarmo Toivonen Helsingistä HTM Martti Haapakoski Tilintarkastusrengas Oy:stä Vuoden 2006 tilintarkastus on pidetty Vuoden 2007 lopputilityksen tarkastus on pidetty Veturimiesten Vakuutuskassan talous Kassan tuotot ja kulut sekä tiliasema kertomuskauden päättyessä käyvät ilmi tilikaudelta laaditusta tuloslaskelmasta, taseesta ja tase-erittelystä. Purkamisen yhteydessä kassan omaisuus on jaettu sääntöjen edellyttämällä tavalla. Jäsenille näin määräytyvä jakosumma on ,49 euroa. Edustajiston kokouksen (selvitysmenettelyn päättävä kokous) sekä tilintarkastajien kulut on arvioitu lopputilityksessä. Veturimiesten liiton lasku toimistokuluista on myös arvio. Kyseisten laskujen saavuttua selvitysmiehet maksavat ne shekkitilin varoista. Kun Veturimiesten Vakuutuskassa purkautuu, sille ei jää mitään tunnettua varallisuutta. Takaisinostoarvoja on maksettu 4696 jäsenelle yhteensä ,49 euroa. 5. Menettely Veturimiesten Vakuutuskassan purkautumisessa ja jaettavien varojen tilittäminen jäsenille Selvitystyön aikana ilmeni, että 26 kuolleen jäsenen edunsaajat eivät olleet vuoden kuluessa jäsenen kuolemasta hakeneet hautausavustusta. Matemaatikko oli laskenut heille takaisinostoarvot, mutta niitä ei kassan sääntöjen mukaan voitu suorittaa. Näiden vastuiden summa oli ,91 euroa. Lisäksi oli kaksi jäsentä, joille oli jo suoritettu vuonna 2006 sääntöjen mukainen hautausavustus, joten heille ei enää voitu maksaa yhteissummaltaan 1 998,98 suuruista takaisinostoarvoa. Varat lisättiin jäsenille jaettavaan jakosummaan. Selvitysmiesten lopputilitys selvitystilan aikaisista toimista sisältyy tähän toimintakertomukseen. Jäsenille jaettava summa on maksettu jäsenille. Lopullisesti Veturimiesten Vakuutuskassa katsotaan purkautuneeksi, kun edustajiston kokous on hyväksynyt lopputilityksen. Timo Tanner Leo Isoniemi Sirkka Koivula selvitysmies, oik.kand selvitysmies selvitysmies Veturimies 4/

26 Kentältä Antti Laajalahti Kotkan kuulumisia Talvi on näytellyt lumista naamaansa teistoöljyä jäähdytellen. Kotkassakin, mutta vanhojen ihmisten Dv12 on tuonut ongelman jota ei ennustusten mukaan talvi ei vielä tule. osattu odottaa. Veturin ergonomia ei Ennen talventuloa käy iso vesi kolme sovellu vaihtotyöhön. Istuimen joutuu kertaa; toisin sanoen länneltä puhaltavat syysmyrskyt nostavat vedenpinnan lähelle vaihteiden asennot ym. Tästä pitämään korkealla jotta näkisi veturin metrillä - puolellatoista kolme kertaa johtuen ajoasennosta tulee kyyry, lisäksi suoratoimijarrun huono sijoitus ennen kuin meri jäätyy. Isoa vettä ei ole vielä ollut kertaakaan tänä syksynä. Saas nähdä pitääkö ennustus paik- aiheuttaa niska- hartiaseudun ongel- pahentaa tilannetta. Huono ajoasento kansa. mia, päänsärkyä ym. Liikenne on ollut hiljaisempaa kuin Runsas kolmannes kuljettajistamme monena muuna syksynä. Paperin määrä näyttää vähentyneen, samoin transi- hoidossa. Työterveyslääkärimme kiin- on ollut vaivojen takia työterveyden toliikenteen kemikaalit. Kotimainen nitti tähän huomiota ja järjesti työpaikkatutkimuksen. Tutkimuksen tu- sahatavara liikkuu kohtalaisesti ja muutaman vuoden poissaollut lannoiteliikenne palasi Kotkaan. Uusien au- mielenkiinnolla kuulumisia muilta loksia ei vielä ole saatavissa. Odotan tojen vienti Kotkan kautta Venäjälle on paikkakunnilta, joissa Dv12 tulee paisunut kuin pullataikina, mutta tämä vaihtotyökaluksi. Olemme pyytäneet liikenne on kulkenut täysin kumipyörillä. Toivottavasti tässä päästään tavaksi olisiko niiden ergonomia pa- saneerattuja 25 sarjan koneita kokeil- sanoista tekoihin ja haukkaamaan jonkinlainen palanen tästä autokakusta. antajalla taida olla kiinnostusta pienremmin sopiva, mutta eipä työn- Koulutuksellinen sivistys Kotkassa ten paikkojen veturimiesten hyvinvointiin. Uskon pitkien sairaslomien on lisääntynyt, kaikki ajavat kuljettajat ovat näet saaneet Dv12 tyyppikoulutuksen. Dv16 kalusto on poistu- lisääntyvän em. ongelman vuoksi. nut ja tilalle on tullut Dv12 vetureita. Nikko-veturi Työnteko on sujunut odotetusti savutellen, jarruja kiljutellen ja vaih- nommaksi se, että r-veturiksi Tilanteen tekee ajan myötä vielä huo- valittiinkin Dr14. Tämä poistaa ajosta ainutta ergonomialtaan ja suorituskyvyltään vaihtotyöhön sopivaa sarjaa. Toki Dr16 on edelleen sopiva, mutta tämän veturisarjan kohdalla ei haluttu hakea toimivaa ratkaisua muiden henkilöstöryhmien taholta. Toivoisin työnantajan tekevän tilanteelle jotakin. Huonot työkalut aiheuttavat ikääntyville ja nuoremmillekin työntekijöille sairaslomia ja haluttomuutta lähteä vapaapäivänä työhön. Toki tästä on hyvätkin puolensa, tämä auttaa pitämään ajatuksen kirkkaana pohdittaessa jäädäkö eläkkeelle silloin kun ikä on täysi. Oma oletukseni on, että r-veturin myötä lähes koko vaihtotyö siirtyy muiden henkilöstöryhmien ajoon ajan myötä. Radio-ohjaus on vain työkalu jolla se siirto tehdään. Tämä kai on homman tarkoituskin, saadaan varsinaiset veturimiehet muuhun työhön. Alussa ehkä radio-ohjausta käytetään jonkin verran, mutta myöhemmin ajava henkilö siirtyy ajamaan ohjaamosta. Ei kai kukaan kuvittele, että tulisi joku määräys jolla r-veturia ajettaisiin vain maasta käsin. Kuinka homma alkaa sujua, siitä en ala maalaileman piruja seinille. Hidastumaan vaihtotyö tulee varmasti. Pysähtymisen hallinta toivotulla tavalla tullee olemaan suurin ongelma kun se tahtoo olla sitä nytkin vaikka on perstuntuma kiskoihin. Se, että onko nämä vaihtotyökuljettajat veturimiehiä vai ei, riippuu siitä mihin ammattiliittoon he haluavat kuulua. Jos meillä on tarjota heille muutakin kuin nyrpeää naamaa, saattaa olla, että vaihtotyö pysyy veturimiesliiton työnä edelleen. Itse odotan r-veturia mahdollisimman pian, viimeistään joululta. Silloin joutaisi turhanpäiväisenä johonkin putkeen odottamaan eläkettä ja tässä putkessa voisi yöt viettää nukkumalla. Saattaa tosin olla, ettei pukki tuo pojille näitä Nikko- vetureita vielä tänä jouluna. R-veturiksi valittiin ilmeisesti Dr14. Tämä poistaa ajosta ainutta ergonomialtaan ja suorituskyvyltään vaihtotyöhön sopivaa sarjaa. Jokohan pukki tänä jouluna pojille näitä Nikkovetureita tuo? 26 Veturimies 4/2007

27 Kentältä Suvi Hakkarainen 32 v on tuore voima veturinkuljettajana. Tammikuussa 2007 alkanut kurssi on muutamaa kaksinajoharjoitteluajoa vaille valmis. Työsopimus VR:n kanssa on tehty ja joulukuussa Suvi pääsee yksin puikkoihin. Veturinkuljettaja Pasi Saaristo on lähdössä Suvin kanssa Helsingin keikalle, hänen mielestään ei ole enää sellaisia rajoituksia, jotka estäisivät naisten tulon veturinkuljettajiksi, työn fyysisyys on vähentynyt ja eivätkä lepohuonejärjestelytkään ole enää esteenä. Naiskuljettajiin Saaristo sanoo suhtautuvansa aivan samoin kuin muihinkin työtovereihin. Henkilöstökouluttaja ja VR Koulutuskeskuksen vararehtori Seppo Saarimaa kertoo, että parasta aikaa kurssilla on kolme naista. Kun he valmistuvat, niin naisia veturinkuljettajina VR:llä on yhteensä kymmenen. Mitään muuta estettä naisten lisääntyvälle määrälle ei ole kuin, että hakija läpäisee karsinnat. Psykokokeissa testataan kaiken muun lisäksi teknistä ajattelua ja se tuottaa naisille ehkä enemmän vaikeuksia kuin miehille. Naiset ovat pärjänneet kurssilla siinä missä miehetkin ja onpa naisista löytynyt yhden kurssin priimuskin. Saarimaan mukaan veturinkuljettajan työ sisältää vielä sellaisia tehtäviä, joissa tarvitaan fyysistä voimaan, joten aivan hentoinen tyttö ei työssä pärjää. Esimerkiksi veturin ja vaunun välin kytkeminen kovalla pakkasella, vapiti-kytkimen nostaminen, apusiteen käyttö ja maadoitus ovat tehtäviä joissa fyysistä voimaa vielä tarvitaan. Suvi Hakkaraista Saarimaa kehuu tunnolliseksi ja oppimishaluiseksi ja että hänestä tulee varmastikin hyvä veturinkuljettaja. Veturinkuljettaja Suvi Hakkarainen Ylpeä ammatistaan Suvi on käynyt ammattikoulun mekaniikkalinjan ja siitä on selvästi ollut että kalustokoulutus ja harjoitusajot Tampereella opiskelu jatkui niin, hyötyä veturinkuljettajan koulutuksessa. Suvi työskenteli ennen VR:lle vielä kaksinajoharjoittelu eli oppilas on kestivät 20 viikkoa, jonka jälkeen oli tuloaan metallialan firmassa. Kun firma lopetettiin, Suvi alkoi katsella uutun tullessa ulos Suvi ajaa jo yksin. ajossa toisena kuljettajana. Tämän jusia töitä ja sattui netissä VR:n sivuille, Palkkaus on Suvin mielestä aivan jossa haettiin uusia veturinkuljettajia. tyydyttävä, varsinkin jos vertaa siihen Suvi kyseli tutuilta ja tutun tutuilta, että mitä hän aiemmin ansaitsi.. Portaittaisesta ansioiden nousussa on jotain onko naisia yleensä veturinkuljettajina ja olihan niitä. Hän tiesi ennakkoon odotettavaa, vaikka työ säilyykin suurin piirtein samana. Veturimiesten liit- veturinkuljettajan ammatista juuri sen verran, että kuljettaja ajaa junaa. Haastattelut ja testit menivät hyvin ja opis- Liittymiskaava on säilynyt suurin piirtoon Suvi liittyi jo opiskelijajäsenenä. kelu alkoi tammikuussa Tällä tein samana: Ei liittoon mikään pakko kurssilla ei muita naisia ollut. Teoriajakso kesti neljä kuukautta, jonka ajan ki ovat liittyneet. Ei joku Loimaan kas- ole liittyä, mutta tähän mennessä kaik- Suvi matkusti aamulla Helsinkiin ja illalla takaiin Tampereelle. VR maksoi Suhtautuminen naiskuljettajaan on sa hoida veturinkuljettajien asioita. matkat. ollut yllättävän tasapuolista, jotkut Suvi kertoo, että henkilöstökouluttaja Seppo Saarimaa oli vaativa opet- hiukan vierastivat, kun Suvi oli kym- parikymppiset opiskelukaverit ehkä taja ja häneltä löytyy arvovaltaa. Oppitunnilla haukottelusta sai heti punen. Tampereella kaikki on sujunut menisen vuotta heitä vanhempi ja naiheenvuoron. hyvin ja kaikki ovat suhtautuneet positiivisesti. Koulutus oli tiukkaa ja lukemista paljon, loppupuolella simulaattoriajot Suvia varoiteltiin ennakkoon yötöistä ja yksintyöskentelystä, että miten toivat pänttäämiseen vaihtelua. Simulaattorin sanottiin olevan vaikeampi hän jaksaa, mutta Suvi kertoo tykkäävänsä työskennellä yksin ja kaikki ajaa kuin oikeaa veturia, simulaattorissa häiriötilanteita tuli esiin vähän on ollut tähän mennessä mukavaa ja väliä ja niihin osasi varautua. Nappulatekniikan oppi simulaattorissa hyvin, tevansa hienoista ylpeyttä. uutta. Veturin nokalla hän sanoo tun- muuten laite on tunnoton eikä siinä Risto Holopainen varsinaista ajokokemusta saanut. Veturimies 4/

28 Kentältä Teksti KILU Kuva Jukka Virta Ei tupoa III: Meistä ei sitten ollut siihen Saan uhkaamani tupotrilogiani kolmannen osan kokoon tässä hieman sekavissa tunnelmissa. Hyväksyttävä sopimus on tehty mutta silti liian monet työtoverit ovat tyytymättömiä. Huonomminkin olisi varmaan voinut mennä, mutta entä paremmin? Kiintoisin TES-syksy vuosikymmeniin, ainakin oman liittomme kannalta katsoen, alkaa olla niin sanotusti paketissa. Olemme sitoutuneet työrauhaan kahden ja puolen vuoden ajaksi syksyn keskiarvoa vastaavalla sopimuksella. Miksi sitten ei tätä tuhannen taalan paikkaa lunastettu ja vaadittu sellaista, tuntuvaa palkan tasokorotusta, joka olisi kuitannut edes osan panoksestamme tuottavuuden ja tehokkuuden kasvuun puhumattakaan vastaavassa asiantuntijatyössä puhtaasti yksityisellä sektorilla olevien, liukumien siivittämästä tulokehityksestä, sitä kannattaa pohtia. Tasokorotus jäi tulematta Olisimme olleet sen tarpeessa. Sen huomasi, kun kuunteli kentän ts. työtovereiden reaktioita niin omalla kuin vierailla varikoilla. Tupovuosia on ollut aivan liikaa ja näiltä vuosilta on käteen jäänyt lähinnä luu. Tuntuu masentavalta ajatella, että esimerkiksi linjan yksinajosta joskus saatu korvaus murenee hissukseen muiden alojen saavuttaessa ja inflaation hiljalleen kiihtyessä. Miksi sitten tehtiin niin kuin tehtiin? Asiaa pohtiessa on mentävä vähintään viime kesään. Valtuusto ei voinut mi- tenkään kesän jälkeen kokoontuessaan aavistaa, miten korkealle yleinen palkankorotusten taso TES-syksyn aikana nousee. Vielä kesällä olisi kiljuttu riemusta, kun olisi ollut varma tieto, että tulemme tekemään kahdeksan prosentin paketin; nyt kymmenen prosenttia aiheutti ennen kuulumatonta nurinaa ja protestointia. Tietenkin on herätettävä kysymys siitä, oliko valtuuston pidettävä kiinni sitoutumisestaan tavoitteisiin, jotka oli lyöty lukkoon, ennen kuin todella tiedettiin, mitä ollaan lähtemässä tekemään. Olisiko voinut antaa terveelle ahneudelle edes hieman valtaa ja kyseenalaistaa rohkeasti tehdyt raamipäätökset tilanteen muututtua? Ellei tätä olisi voinut periaatesyistä edes ajatella, niin tällöin valtuuston toimintatapoja pitäisi kyllä voida tarkastella kriittisesti ja miettiä, onko tärkeämpää sitoutua johonkin periaatteeseen, josta on jäsenistölle lähinnä haittaa. Mitä saatiin? Neuvottelijat tekivät raskaan urakan ja saavuttivat varmasti komean torjuntavoiton tavanomaisista ja tällä kertaa myös uutena esiin tulleista etujen heikennysehdotuksista. Heille kuuluu kiitos siitä, että syntyi neuvottelutulos, jonka valtuusto hyväksyi. Kaikkihan meni lopulta aivan sääntöjen mukaan. Epäilemättä sopimuksemme sisältö oli se, mitä näillä eväillä saatiin. Enemmän vaatiminen olisi edellyttänyt uutta pontta sanoille, ja pontimena olisi tarvittu voimatoimilla uhkaamista ja valmiutta niiden käyttämiseen. Eräs näkökulma on se, että ehkä aika ei ollut sittenkään niin hyvä, kuin mitä olisi saattanut kuvitella. Työt valtakunnassa ovat vähentyneet niin, että ylityökiellolla ei ehkä olisikaan ollut toivottua vaikutusta. Ja vaikka VR konsernina voi suhteellisen paksusti, varsinaisen työnantajamme VR Oy:n tulostaivaalla on synkkiä pilviä eikä rahaa olekaan mainittavammin jaettavaksi. Ovatko otteet kovia vai liian kovia? Alkuunkaan kaikkia keinoja ei kuitenkaan käytetty eikä minkäänlaisia voimatoimia edes yritetty käyttää. Ei mi- 28 Veturimies 4/2007

29 Kentältä Kuva on Etelä-Afrikan veturimiesmotoristireissulta, jolla kahdeksan veturimieskollegaa hyppäsi Guinnesin ennätyskirjankin tunnustaman, maailman korkeimman (216m) benji-hypyn Bloukrans joen ylittävältä maantiesillalta. - Jos tasokorotusta lähdetään hakemaan, on valtuustoon valittava nuorempia ja nälkäisempiä edustajia, pidettäköön tämä mielessä, kuuluttaa kirjoittaja tekstissään. Kuvan hyppääjä on Jukka Virta Helsingistä. Hän on nuorempaa kuljettajakaartia, jo hallituksessakin mukana ollut. Jos meillä ei riittänyt rohkeus vaatimaan kovia korotuksia, hänellä ainakin riittää rohkeutta. tään kovia otteita vaan suoraan neuvottelutuloksen hyväksyminen. Olisiko voinut toimia toisin, olisiko voinut odottaa, lämmittää tilannetta ylityökiellolla tai muulla keinolla ja antaa ajan kulua? Olisiko muutaman päivän lakko lämmittänyt muuta kuin omia mieliä? Nyt meillä on kaksi ja puoli vuotta aikaa pohtia vastauksia näihinkin kysymyksiin ja hioa uutta taktiikkaa neuvottelujen hoitamiseen. Kokemuksen näin kerryttyä nyt tiedetään jo melko tarkasti, minkälainen vastapuoli neuvottelupöydässä vastaamme saadaan vuonna Sopimusasioissa on päätäntävalta valtuustolla, ja nykyinen valtuusto on selvästi viestittänyt, että haluja voimakeinojen käyttöön ei ole ja että on tyydyttävä siihen, mitä suosiolla saadaan. Jos tasokorotusta lähdetään hakemaan, on valtuustoon valittava nuorempia ja nälkäisempiä edustajia, pidettäköön tämä mielessä. Mitään ei saa, ellei sitä riittävän ponnekkaasti vaadi. Tällä kertaa meistä ei ollut siihen. Sopimuksen teossa se menettelytapa, jota ei kuitenkaan voinut kuin ihmetellä, oli lisäpöytäkirjan kohta radioohjatun veturin käytön lisäämisestä lähitulevaisuudessa. Sopimus on siksi tärkeä linjanveto, että sen perusteet olisi välttämättä pitänyt selvittää julkisessa keskustelussa, johon kenttä voi osallistua, sen sijaan että kyseinen asia tuotiin ikään kuin pahaa aavistamattomien valtuustoedustajien eteen allekirjoitusvalmiina ilman, että valtuutetut saavat evästystä niiltä, joita he todella edustavat, eli jäsenistöltä. Toivottavasti kuulemme hyvät perusteet tähän menettelyyn, jota ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua läpinäkyväksi päätöksenteoksi. Nyt näin, entä jatko? Tehty TES-sopimus sinänsä ei varmasti madalla elintasoamme. Sopimus takaa tulojen nousun sopimuskaudella kaikille ja korjaa lisäksi muutamia epäkohtia mm. lepojen ja tallipäivystäjien osalta. Euroja tulee kuitenkin ihan mukavasti mutta pelkona takamuksissa on nyt se, kiihtyykö inflaatio ja syökö hintojen yleinen nousu nämä euromme? Tämänsyksyinen neuvottelukierros oli näyttävä vahvistus sille, että ainakaan meidän kaltaisemme ammattiryhmä ei kuulu tupopöytään. Tupoon osallistuminen sulkee meidät pois palkan tasokorotuksesta ja rajoittaa mahdollisuuksiamme korjata palkkaukseen liittyviä ongelmiamme. Alan vähitellen toistaa itseäni, kun sanon taas, että tulevinakaan vuosina ei tule osallistua tupojen tekemiseen. Esikuvia ja esimerkkejä kovista otteista olemme saaneet oman liittomme ulkopuolelta. Tehyn suuri haaste on päättynyt ainakin onnellisesti, ja laskutavasta riippuen joko hyvin tai loistavasti. Järeimmät keinot olivat valmiina käytettäväksi ja sopu syntyi kuin syntyikin ilman työtaistelua. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että uhkaaminen saattaa olla tehokkaampaakin kuin itse aseen käyttäminen. Emme ole uhkinemme ja ongelminemme yksin. Julkisuudessa olemme saaneet lukea, että sekä Saksan että Ranskan kollegamme taistelevat kovenevin ottein sekä palkankorotusten puolesta että eläkeheikennyksiä vastaan. Toivokaamme heille menestystä ja seuratkaamme mielenkiinnolla, mitä he saavat aikaan ja millä keinoilla. Hyväksi lopuksi: joulu on rauhan juhla. Rauhoitetaan itse kukin joulunalusaika ja joulunvietto rauhallisille ajatuksille ja lämpimälle yhdessäololle. Toivotankin työtovereilleni, liittomme jäsenille ja lukijoilleni rauhallista joulua. Veturimies 4/

30 Cape Agulhas: kuvassa vasemmalta Jukkeri, Artsi Raino, Eero, Tapsa, Hepe, Kari, Pekka Auvo, Juniori Jukka, Timppa, Artsi, Sepi, Hanski, Simppa, Pekka, Heikki, Pate, Vesku, Aiski ja Masa Moottoripyörällä Afrikassa Seuraan peilistä kuinka pojat tulevat perässä. Kilometrin mittainen letka ajaa hienosti kohti auringon laskua. Vasemmalla välkkyy Intian Valtameri ja oikealla kohoaa vuoristo. Takana on pitkä ajopäivä ja paikat alkavat olla puuduksissa. Pysähdymme vielä kerran venyttelemään puutuneita jäseniämme. Ilmoitan majapaikkaan, että olemme kohta perillä ja valmiina syömään. Huomenna on lepopäivä ja aikaa rentoutua Olemme Etelä Afrikassa. Letkassa 20 veturimiesmotoristia sekä lisäksi huoltoauto. Vihdoinkin olemme perillä Johannesburgissa ja kauan odotettu retki alkaa. Saamme ratsuiksi BMW endurot. Tarjolla oli kolmea erilaista F 650, Dakar tai Paperisodan, tarkastamisen ja pienten viritysten jälkeen pääsemme matkaan. Hieman jännitti, miten pärjäämme liikenteessä ison ryhmämme kanssa. Kaksikymmentä pyörää, huoltoauto sekä traileri, missä varapyörä. Keep left, pas right! Yritämme muistaa tämän kun syöksymme miljoonakaupungin ruuhkaan. Vasemman puoleinen liikenne sekä kova vauhti ei kuitenkaan tuota vaikeuksia. Selviämme helposti majapaikkaamme. Illalla kokoonnuimme reittipalaveriin ja nauttimaan eksoottisesta ruokailusta. Krokotiiliä, erilaisia antilooppia, villisikaa ym. hyvän viinin kera. Hieman matkaväsymystä havaittavissa, sillä koko porukka menee nukkumaan ajoissa, sillä seuraavana aamuna on aikainen lähtö ja edessä ensimmäinen varsinainen ajopäivä. Etelä-Afrikassa on hyvät tiet ja liikenne sujuu. Meidän reittimme suuntautuu etelää kohti ja pois isoilta teiltä. Ensimmäisten päivät sujuvat tuntumaa hakiessa ja maisemia katsellessa. Säät ei meitä oikein suosineet ja toisen päivän retkisuunnitelma jäi torsoksi kylmän ja märän kelin takia. Muutama innokas kuitenkin kävi tutustumassa Rhino Rally kokoontumisajossa Harrismithissä yhdessä muun Safarilla Amakhalan puistossa tutustuimme oppaan johdolla villieläinten valtakuntaan. muun pyöräilijän kanssa. Vietimme kaksi yötä Lesothon rajalla, pienellä maatilalla. Vuoristossa ei ole mitään palveluja ja joudumme itse kokkaamaan. Huolto järjestää illalliset. Jokainen huoltaa myös pyöränsä. Yksi uusista bemareista hyytyy ja Hannu joutuu ottamaan varapyörän käyttöön. Seuraamme Malotin maisemareittiä. Lesothon vuoristot jäävät taakse. Matka jatkuu ja ilmakin paranee. Tietyön takia joudumme kiertoreitille, mutta oikopolkujen jälkeen kilometrit jälleen taittuvat. Alkupäivinä kokeilimme jakaantua kahteen eri ryhmään, mutta palasimme takaisin yhteen letkaan, koska muu liikenne ei haitannut ja vauhtia pystyttiin pitämään. Taakse jäi myös Lady Gray ja erittäin miellyttävä majoitus ja vieraanvaraiset isännät. Paikan isäntä lähtee saattelemaan meitä matkalle ja näyttämään meille mielenkiintoisen rautatiekohteen. Vuoristoon oli rakennettu viiden pussin nousuraiteisto vuoren rinteeseen. Vastaavia ei löydy kuin kaksi muuta koko maailmassa. Nousemme yli kahteen tuhanteen, kunnes taasen laskettelemme upeiden solien kautta kohti meren rantaa. Endurot ovat nyt elementissään. Osan matkaa, ajelemme pahaista kylätietä, monttuja, kiviä, hiekkaa ja pölyä riittää. Olemme todellisessa Afrikassa, missä tavalliset turistit eivät koskaan käy. Ohitamme useita hökkelikyliä, savimajoja. Lapset juoksevat tien reunaan vilkuttamaan ja ihmettelemään meidän karavaania. Näkevätkö ensimmäisen kerran moottoripyörän? Vastaan tiellä tulee lehmiä, hevosia, vuohia, koiria, mutta muuta liikennettä ei näy. Muutaman kuuman ja pölyisen tunnin jälkeen olemme jälleen pikitiellä. East Londonin läpi ajaessamme näemme meren ensi kerran. Vietämme hyvin ansaitun lepopäivän meren rannalla olevassa lomakeskuksessa. Etelä Afrikassa on paljon hyviä golfin pelaajia. Gary Player kuuluu heihin ja nyt olimme yhdestä hänen kentillään. Päätimme kokeilla taitojamme ja pelasimme porukalla koko kierroksen. 30 Veturimies 4/2007

31 Välipäivän reitiksi valitsimme Swartbergin vuoren ylityksen. Heti alussa virkistäydymme vesiputouksella ja pulahdimme uimaan luonnon uima-altaaseen. Lesotho: Auvo kiittelee Lesothon tyttöjä Osa nautti auringosta ja löhöili altaalla ja meren rannalla. Nautimme hyvästä palvelusta ja herkullisen ruokapöydän antimista. Rikkoutunut moottoripyörä haetaan korjattavaksi Taasen tiellä. Tänään pysähdymme safarille Amakhalan puistoon. Nousemme avoauton kyytiin ja oppaan johdolla tutustumme villieläinten valtakuntaan. Autot kiertävät ristiin rastiin puistossa etsien mielenkiintoisia kohteita. Välissä nautimme kevyen lounaan jokiveneellä. Safarikokemus kestää pitkään ja pääsemme jatkamaan matkaa myöhään iltapäivällä. Pääjoukko lähtee edellä ja huoltoauton kanssa käymme hakemassa korjaamolle haetun pyörän mukaamme Port Elisabethista. Tavoitamme pojat pimeällä tiellä vähän ennen majapaikkaamme Storm Riveriä. Jokailtainen palaveri pidettiin paikallisessa pubissa maukkaan aterioinnin yhteydessä. Puita pesään ja eteenpäin! Olemme puutarharannikolla. Syvät jokikanjonit ylitetään korkeita siltoja pitkin. Maisemat ovat hienot. Pysähdymme Bloukrans River kanjonin reunalle. Tämän kanjonin ylittävältä sillalta tehdään bungy -hyppyjä. Eikä mitä tahansa hyppyjä vaan Maailman korkeimman hypyn voi tehdä tältä sillalta. Kaikki ei ole arkajalkoja. Joukostamme löytyi kahdeksan urheata, jotka tekivät sen. Kokemus oli kuulemma aivan fantastinen. Onnittelimme kaikkia urheita, jotka nostelivat maljojaan, kun me vellihousut suuntasimme jo taipaleelle. Jätimme meren rannan ja nousimme vuoriston läpi aavikkoseudulle. Kylmä sade yllätti meidät taasen ja lisäksi pieniä vaikeuksia pyörien kanssa. Onnellisesti kuitenkin selvisimme aavikon reunamille, missä bungy hyppääjät saavuttivat meidät. Meni taasen pimeään ennen kuin saavuimme De Rust nimiseen kylän. Majoitus ja palvelu oli taasen ykkösluokkaa. Viihdyimme mainiosti kaksi yötä tässä miellyttävässä ympäristössä. Lämpötila nousi iltapäivästä tosin aika tukalaksi aina 37 asteeseen. Välipäivän reitiksi valitsimme Swartbergin vuoren ylityksen. Heti alussa virkistäydymme vesiputouksella ja pulahdimme uimaan luonnon uimaaltaaseen. Itse vuoren ylitys oli yksi retkemme upeimmista kohteista. Vanha vuoristotie kiemurteli jyrkän vuoren seinämää ja ajaminen vaati keskittymistä. Maisemat olivat kuin lentokoneesta. Ylhäällä vuorilla pysähdyimme tienristeykseen ihmettelemään tien viittaa. Helvettiin ei ollut kuin kahden tunnin ajomatka! Oudthoornissa pysähdyimme tutustumaan strutsitilan toimintaan. Opimme, että strutsilla on pienet aivot, mutta isot ja kestävät munat. Kähösen Seppo testasi pesässä olevat munat seisomalla niiden päällä. Paikkakunnalla teurastetaan miljoona lintua vuodessa ja on maailman suurin strutsinlihan tuottaja maailmassa. Jätimme aavikon kuumuuden taaksemme ja laskeuduimme takaisin meren rannalle. Victoria Bay aivan Georgen kaupungin tuntumassa oli seuraavaa kohteemme. Siellä vietimme muutaman päivän. Merta, aurinkoa, kalastusta, golfia. Kukin rentoutui omalla tavallaan. Tosin pieni ajelu nähtävyyksiä katsellen oli myös ohjelmassa. Alkupalaverissa sovimme, että museot ja kirkot kierrämme kaukaa. Tänään kuitenkin teimme poikkeuksen ja kävimme tutustumassa Georgen rautatiemuseoon. Näytteillä oli suuri kokoelma erilaisia höyryvetureita ja muuta kalustoa. Pääsimme myös tutustumaan lähdössä olevan höyryjunan valmisteluihin. Turistijuna Mossel Bayn ja Georgen välillä kulkee päivittäin ja oli juuri lähdössä. Törmän Pate vanhana lämmittäjänä, halusi tietysti tarkistaa paineet ja lähtövalmiuden. Muuten saimme kuulla, että maassa on yli 6000 km rautateitä ja junia ajetaan dieselillä, sähköllä ja höyryllä. Golf; Porukalla kävimme testaamassa Gary Playerin golf kentän Veturimies 4/

32 Kentältä Huolto: Hyttisen Jussi huoltohommissa Me olimme kuitenkin pyörän päällä ja ajelimme yläkautta Knysnan maisemia ihailemaan. Lounaan jälkeen palasimme takaisin Georgeen. Lisää maisemia ja elämyksiä Matka jatkuu. Mutkaiset tiet ja suuret korkeuserot. Mainiot maisemat ja hyvä tie. On tosi hienoa päästellä moottoripyörällä näitä teitä. Ohitamme useita viinitiloja. Isot kyltit kutsuvat viinin maisteluihin, mutta viini ei meille nyt maistu. Käymme Montagussa yöpymässä, ennen kuin laskeudumme taasen alas meren rantaan. Ajamme aina koko Afrikan mantereen eteläisempään niemeen. Cape Agulhas, tämän pitemmälle ei enää pääse. Yksi matkamme päätavoitteista on saavutettu. Pakollinen poseeraus monumentilla kuuluu asiaan. Tutustumme vielä eteläisemmän majakan tiloihin ja lounastamme ennen viimeistä siirtymätaipaletta Kapkaupunkiin. Rannikon kaupunkien ruuhkat viivyttävät matkantekoa. Hermanuksessa ihailemme valaita, jotka kellivät edessämme aivan rannan tuntumassa. Päivä ehtii taasen jo pimeäksi illaksi kun kurvailemme Kapkaupungin ruuhkissa majoitukseemme. Aamu valkenee aurinkoisena. Hyppäämme heti ratsuillemme ja kiertoajelu alkaa. Suuntaamme ensimmäiseksi Pöytävuorelle. Siellä on ruuhkaa ja joudumme hiukan jonottamaan tälle suositulle kohteelle. Nousemme pyörivällä hissillä yli tuhannen metrin korkealle Pöytävuorelle. Nautimme huipulla aamiaisen ja nautimme henkeä salpaavista maisemista. Sitten alas kaupunkiin ja edelleen ympäri rantaa pitkin Houte Bayn satamaan. Kohteita riittää ja jatkamme Si- mon Kaupunkiin tutustumaan pingviiniyhdyskuntaan ja edelleen Hyvän Toivon Niemelle. Nähtävää ja kokemista olisi paljon eikä muutaman päivän aikana pysty kokemaan kuin murtoosan. Seuraava päivä olikin varattu ostoksille tai muihin nähtävyyksiin tutustumiseen. Water Front Kapkupungin satamassa tarjoaakin paljon tekemistä. Kauppoja on paljon. Risteilyjä, musiikkia, helikopterilentoja, akvaario jne. Viimeisenä päivänä palautimme pyörämme myös sinne. Olimme onnellisia siitä että me kaikki olimme selviytyneet ilman minkäänlaisia onnettomuuksia ja pyörätkin olivat ehjinä. Jäljellä oli enää loppupalaveri ja lähtöitkut. Kaikki olivat retkeen tyytyväisiä. Olimme kokeneet yhdessä mahtavat 4000 km moottoripyörillä Etelä - Afrikan teillä. Nähneet ja kokeneet paljon uutta ja erilaista. Saaneet uusia ystäviä ja maistaneet palan erilaista kulttuuria. Reissu oli hieno ja siitä kiitos kuuluu koko porukalle. Osallistujista palkittiin taistelijan pytyllä Rhino Heikkilä ja touhupatsaalla Pate Törmä. Kiitos Tapsa, Pate, Eero, Artsit, Pekat, Jukkis, Hepe, Pate, Masa, Sepi, Repe, Juniori, Aiski, Timppa, Ave, Hanski, Hessu, Kari ja huolto Jussi ja Vesku. Simppa Tulevia matkoja Etelä Afrikkaan: Turistimatka 10/2008, Moottoripyörä 03/2009, Golf 11/2009 MM-Jalkapallo 06/ Veturimies 4/2007

33 Kentältä Kysy myös järjestösi jäseneduista! Veturimies 4/

34 Työsuojelu Erkki Juuth Vetopalvelukeskus Oulu GSM: Ecodriving ja vähän muutakin Ensin hiukan muuta Sähkörata on valmistunut sekä pohjoisen että idän suuntaan valmiiksi. Idän suuntaan ei toki voitu hyödyntää 140 km/h nopeutta ja junat kärsivät aikataulussa pysymisessä. Sähkökalustolla on merkitystä kuljettajan työhön koska on päästy pois dieselkaluston hajuista. Toki dieselvetureitakin tarvitaan ja saneeraukset ovat olleet tervetulleita ja Dv12 on mainio esimerkki. Uusi vetokalusto on tuonut Kemin, Rovaniemen, Kemijärven sekä Kontiomäen kuljettajille vaihtelua ja uusia tuulia työn tekemiseen. Heidän osaltaan sähköveturikalusto oli täysin uutta eikä kokemusta kalustoon ole edes koneapulaisena. Harjoitusajotkin vaadin tehtäväksi uudella rataosuudella, mutta siihen oli omat perusteensa. Kontiomäen kuljettajat ovat päässeet tutuksi myös Sr2 kolmiajon kanssa ja oppineet tuntemaan sen hyvät vetoominaisuudet Pelletin (5400 t) kuljettamisessa. Eivät varmaan vaihtaisi 3xDr16 veturiin, joka toki on hyvä työkalu sinänsä. Dr 16 kalustoa on siirretty Joensuun ajoon, kun Kaakkois-Suomi vähän ihmetteli sen käytössä, vaikka täällä siitä on vuosikymmenien kokemus myös vaihtotyöstä. Uusia veturinkuljettajia Pohjoisen perukoille on koulutettu ensimmäiset uuden sukupolven kuljettajat eli tulikaste on täälläkin koettu. Lyhykäisyydessään sanottuna koulutukset ja työnopastukset sujuivat hyvin, mutta toki paikkaamistakin aina on. Se on selvää, että samanlaisia kehitystarpeita esiintyi kuin mitä muillakin paikkakunnilla aikoinaan oli. Seuraavan ryhmän opastukset sujuvat jo tottuneesti näin ainakin oletan nykyisten tulosten perusteella. Jo työsopimuksen tehneet uudet kuljettajat ovat olleet onnistuneesti valittuja. Saa nähdä minkälaisesta massasta jatkossa valinnat tehdään. On uumoiltavissa, että hyvästä aineksesta tullaan kilpailemaan eri ammattien kesken hyvin voimakkaasti. Halukkuutta veturinkuljettajan ammattiin auttaa paljon pikkupoikien haaveet sekä miten työssä olevat veturinkuljettajat osoittavat ammattiaan ulospäin ja VR:ää työnantajana. Lapin Kauko, Kainuun Kauko jne. uusia nimiä Pohjoisessa liikenteen kauko-ohjaus on keskittynyt suurelta osin Oulun ohjauskeskukseen. Tämä toi alussa kuljettajille uutta pohdittavaa miten ja millä kanavalla minä saan yhteyden luvanantajaan eikä ohjeitakaan aina katsottu. Ratapihakanavaan oli totuttu ja ihmeteltiin miksi linjakanavalla luvat kysytään kun veturi viedään varikolle. No kaikella on aikansa ja nyt kaikki sujuu sutjakkaasti. Kauko-ohjauksen nimenmuutoksella oli kyllä tilauksensa helpottamaan radiokieltä. Nyt joulukuun alussa Oulun ohjauspalvelukeskuksen liikenteenohjaajat siirtyvät käyttämään uutta GSMr Digora -päätelaitetta linjaradiona. Tämä on hyvä ja se oli nopeasti heille rakennettavissa ja pääsevät sinuiksi järjestelmän käytössä ennen kuin kuljettajat. Siinä vaiheessa, kun puhelimet tulevat vetureihin, on jo toinen osapuoli valmis järjestelmää käyttämään eikä kaikki opettele yhtä aikaa. Väliaikaisesti Digora -päätelaite kytketään vanhaan analogiseen järjestelmään eli päätelaite on uusi ja kommunikointi kulkee vanhaa latuaan näin kuvaannollisesti sanottuna. Liikennenäkymiä Mikään ei ole pysyvää vaikka Raahen Pellettiä on sellaisena pidettykin. Vuosikymmeniä kulkenut juna lopetti ja Raahe saa rautansa meriteitse. Tätähän ei meinannut uskoa millään ja lohduteltiin, että Kokkolaan kuitenkin Pellettiä ajetaan, mutta kukaan ei tiedä kuinka kauan. Kovin takkuista tuntuu olevan. Ikävä tapaus on Kemijärven sellutehtaan lopettaminen. Tämä vaikuttaa puuvirtojen suuntaan ja kuka ties mihin. Mitä sitten tekee ja miten vaikuttaa TR -liikenne, se jää nähtäväksi. Kuljetuskasvunäkymiä kyllä on mm. Talvivaaran kaivostoiminta tuo kuljetustarpeita rautateille ja mitä sitten toteutuu Kolarin suunnalla, on vielä arvailujen varassa, mutta raiteisto pitäisi saada kuntoon. Ratatyöt tulevat olemaan monivuotinen pullonkaula Pohjanmaan radalla. Tämä tulee näkymään jo ensivuoden aikatauluissa henkilöliikenteessä. Miten sitten pystytään palvelemaan Cargon asiakkaat, on siinä haastetta kerrakseen. Ei voida myöskään väheksyä sitä, että tämä saattaa vaikuttaa työvuorojen toteutumisen epävarmuuteen. Suuri huoli on toki asiakkaiden pysymisessä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Haasteita on aina ollut ja aina niistä on kohtuullisen hyvin selvitty ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Kaksoisraide olisi poikaa ja kaikki sen haluavat, mutta Dm12 oma vehje Kalustossa on esiintynyt kiusallista moniajo-ongelmaa moniajoyhteyden katkeamisen muodossa. Tämä on rassannut kuljettajien motivaatiota, mutta kuitenkin olette kestäneet. Valmistaja on etsinyt syytä ongelmaan ja on tehnyt ohjelmallisen muutoksen. Tätä kirjoitettaessa muutos on toteutettu 11 yksikköön. Tulokset ovat rohkaisevia. 34 Veturimies 4/2007

35 Työsuojelu En vielä voi sanoa, että ongelma on ratkaistu, se todetaan vasta myöhemmin. Huomioikaa jatkossa, että asioiden käsittely ja toteutus vievät aina aikaa koska on monta toimittajaa tähänkin kalustoon. Tärkeää ovat vianilmoitukset jos vikoja esiintyy. Tätä tarkoitusta varten laitetaan GSM puhelimet yksiköihin tai voi ottaa mukaan työvuorolle lähtiessä. Toimintamallia ei vielä ole siunattu, mutta tullee olemaan Pendon kaltainen (malli ainakin on tehty). Ohjausjärjestelmä sisältää mm. jarrujenkoetteluohjelman joka vaatii harjoittelua. Jarrujenkoetteluohjelmaa hyödynnetään moniajoon kytkettyjen yksiköiden jarrujen koetteluun. Tämä tehdään aina, kun ohjaamoa vaihdetaan sillä järjestelmä ei taivu tiedon siirtoon yksiköstä toiseen. Yhdellä yksiköllä voidaan varmistaa jarrujen toiminta merkkivalojen ja jarrusylinterien painemittareita hyödyntäen. Toivottavasti teille toteutetaan suunnitellut kertauskoulutukset mahdollisimman pian ja päästään kalustolla normaaliin toimintaan. Energian säästö lähtee meistä jokaisesta jo omassa taloudessamme. Se on pitkälti asennoitumiskysymys. Jari Mäkelä, hyvän tuulinen kuten aina Tampere Kari Antikainen, kuvaaja paikallaan Kontiomäki Siten ecodriving.. Ekologisuus, ympäristöystävällisyys ja muut kuvaavat sanat ovat tämän päivän tärkein sanoma. Tästä asiasta puhutaan jatkuvasti eri tiedotusvälineissä. Otamme tämän tietenkin haasteena ja tavoittelemme liikenteen energiassa 15%:n säästöä linjaliikenteessä ja 20%:n säästöä lähiliikenteessä. Moni nyt tietenkin ajattelee, ettei tämä ei ole mahdollista nykyisillä aikatauluilla. Olemme tehneet paljon selvitystyötä ja tähän työhön on osallistunut kuljettajaa. Olemme todenneet, että säästöihin on mahdollista jo nykyisilläkin aikatauluilla ja kun niitä hieman trimmataan päästään jo hyviin tuloksiin. Yksinkertaisuudessaan ajamisen osalta tämä tarkoittaa mahdollisimman hyvin maaston hyödyntämistä rullaamalla sekä hyvää ennakointia ja yhteistyötä. Tällä hetkellä näemme kokonaiskulutuksen tilastoista vasta jälkeenpäin. Kulutusvertailua voi tehdä mm. Sr2 veturin diagnostiikan avulla. Voi olla, että lähitulevaisuudessa saadaan kalustoon laitteisto tätä toimintaa varten, tarjolla on mielenkiintoisia järjestelmiä. Pääjehut kuvineen on tässä kirjoituksessa mukana. Tulevat ratatyöt ja laituripolkurajoitukset syövät tätä tavoitetta, mutta tämä antaa vain lisä haasteita. Mikko Tikkanen, uusia tuulia nuoruuden innolla Helsinki On tosiasia, että ratatyöt ja laituripolkurajoitukset lisäävät energia kulutusta. Sillä yksi laituripolkurajoitus esim. Ruukissa maksaa energiakulutuksen kasvuna n euroa/ vuosi. Toivon, että keskustelu ei lähde samalle linjalle jota käytiin Tehyn työtaistelun alla, eli yritetään todistella, ettei energian säästö ole mahdollista nykyisillä aikatauluilla ja siitä ja siitä syystä. Nyt on yhteisesti tähän voimakkaasti panostettava. Perusteluna on yksinkertaisesti se, että pidetään VR:n kilpailukykyisenä ja ympäristöstään huolta kantavana työnantajana. Tällä takaamme sen, että kuljetukset pysyvät tulevaisuudessakin VR:llä, joka pystyy tarjoamaan Vihreää kuljetusta ja tukee tehtaiden logistista järjestelmää. Tätähän Euroopan asiakkaat vaativat. Tulevana vuonna käydään koulutuksissa läpi taloudellista ajamista. Ajamisen tueksi on tehty rataosille rullausohjeita ja lähiliikenteeseen kiihdytysohjeita junatyypit huomioi- Jouni Puhakka kokenut karpaasi Joensuu den. Energia ajattelu ja kustannustietoisuus käsitellään myös liikenteenohjauksessa. Liikenteen suunnittelulla sekä liikenteenohjauksella voidaan mainiosti tukea taloudellisen ajotavan toteutusta. On toki selvää, että kaksi keskeistä ammattiryhmää (kuljettajat ja liikenteenohjaajat) ovat avainasemassa säästön kannalta käytännön toteutuksessa. Siinä vaiheessa, kun liikenteen suunniteltu lähtee samoista periaatteista, saadaan kokonaisuus hoidettua. On myös panostettava ratatöiden suunnitelmallisuuteen ja siinä pysymiseen. Pitkään jatkuneet ylimääräiset nopeusrajoitukset eivät rassaa muita kuin kuljettajaa joka pyrkii pitämään junan aikataulussaan, liikennöitsijän kukkaroa ja asiakkaiden kärsivällisyyttä. Energian säästö lähtee meistä jokaisesta jo omassa taloudessamme. Se on pitkälti asennoitumiskysymys. Haluammehan jättää tämän maapallon hyvässä kunnossa perinnöksi lapsillemme ja lastenlapsille. Veturimies 4/

36 Vapaa-aika K.L. Oikea Joulu Kolumnisti istahti työpöytänsä ääreen. Toimittaja oli soittanut ja pyytänyt jouluaiheista tarinaa. Ehdotti, että kirjoita vaikka oikeasta joulusta. Joo!, oli Kolumnisti innostunut. Helppo aihe, siitä on nopea kirjoittaa hyvä ja syvällinen juttu. Kolumnisti keitti kahvia, kääri hihat ja avasi tietokoneen. Oikea Joulu. Hyvä ja naseva otsikko, tuumi Kolumnisti. Tästä on helppo jatkaa. Oikea jouluhan on...niin, se on...äh. No, se on tietysti jotain: Paimenet seisoivat kedolla paimenessa ja keskustelivat hiljaa keskenään..., mahtaa olla muuten tylsää seisoskella kaksitoistakin tuntia tekemättä oikeastaan mitään. Siinähän seisoskelevat ja nojailevat niihin pitkiiin käyräpäisiin keppeihinsä, tai sauvoja ne taisivat olla, vähän samaan tapaan kuin alaluokilla kun tehtiin koulussa jouluevankeliumiesitystä. Niin ja...äh, taisi ajatus karata. Eikä ainakaan Suomessa seisoskella pellolla näillä keleillä, johan siinä pitäisi pakettipellon laidalla seistessä olla goretexiä päällä ja silti tulisi vilu...ähh, taitaa ajatus karkailla aika lailla. Pieni lapsi makasi seimessä ja tietäjät kumarsivat häntä ja antoivat lahjoja. Sieltä se on lahjojen antaminen alkanut, nykyään ei sanottaisi että seimessä vaan pikemminkin päiväkodissa. Ja lahjoja tulee koppakaupalla, on autorataa ja nintendoa ja vastasyntynyttä vauvaa, joka osaa sanoa mamma ja jolla on vaaleanpunainen lentävä poni ja... Huh huh, ähkäisi Kolumnisti ääneen. Ajatus karkaa niin että ei perässä pysy. Ja tuli vielä luvattua ylihuomiseksi Toimittajalle tämä juttu. Ei ollutkaan niin helppo rasti kuin miltä se aluksi kuulosti. No mutta, oikea jouluhan alkaa Korvatunturilta missä... Joulupukki lastasi lahjoja rekeen tonttujen hyöriessä vilkkaasti ympärillä. Pukki antoi merkkejä konttinosturin kuljettajalle, joka alkoi siirtää valtavan suurta lahjakonttia..., niin, mihin? Rekeenkö? Ei pannahinen, ei reessä voi kuljettaa sellaista murikkaa. Eikä neljänkymmenen jalan teräksinen, konttinosturin nokassa riippuva merikontti ole sama asia kuin pukinkontti, ei. Eivätkä porot lennä. Kolumnisti huokaisi, nousi ylös ja haki uuden kupillisen kahvia. Ei oikein sujunut oikeasta joulusta kirjoittaminen. Ei tämän näin vaikeaa pitänyt olla. Kädet hieman täristen Kolumnisti aloitti taas alusta. Suurkaupungin kaduilla oli joulutunnelmaa. Suuret lumihiutaleet laskeutuivat kauniisti ja koristelivat jouluikkunoita, joissa oli värivaloin tehtyjä jouluhahmoja. Mahtaako missään varsinaisessa suurkaupungissa sataa lunta, mietti Kolumnisti. Korkeintaan vihmoo räntää ja kadunkulman joulupukit palelevat ja välillä karistelevat jäistä räntää niistä kelloistaan. Niin, ja ne amerikkalaisten vilkkuvat värivaloviritelmät ovat itse asiassa aika kamalia. Ei tule tästäkään oikeaa joulua, huokaisi Kolumnisti, nojautui taaksepäin tuolissaan ja hie- roi silmiään. Suomalaisen perhe oli jouluvalmisteluissa. Puuhakkaasti hääräillen he kävivät marketissa ja keräsivät tuiki tärkeitä joulutarvikkeita ostoskärryihin. Leivontatarpeita, lihatiskiltä lipeäkalaa ja kylmätiskistä einesporkkanalaatikkoa. Lapset mankuivat maustesilliä ja sitä myös purkki otettiin....niin, sitten varmaan perhe seisoi tunnin kassajonossa ja hikoilivat ja tuskastelivat väsyviin lapsiin. Kassalle meni puolen tilin verran rahaa ja joulutähti unohtui kuitenkin ja äiti lähti sitä uudelleen hakemaan, samalla kun isä työnsi täpötäysiä ostoskärryjä loskoisella parkkipaikalla ja melkein kolhaisi isoa citymaasturia, jonka joku neropatti oli jättänyt suojatien päälle parkkiin. Isä kirosi hiljaa itsekseen yrittäessään pujotella tietään kohti pientä kaupunkiautoaan samalla kun taivaalta vihmoi jääkylmää vettä ja marketin kovaäänisistä pauhasivat joululaulut, jotka julistivat joulun ilosanomaa...ei, ei, ei ja kerran vielä ei! Kolumnisti raivostui ja huusi Nyt tämä saa riittää!, niin että huuto kuului naapuritaloon asti, jossa verhojen heilahdus ilmoitti viestin menneen perille. Hän sai hillittyä itsensä heittämästä tietokoneen näppäimistöä seinään vaan sulki hillitysti tietokoneen Oletko varma, että haluat sulkea tietokoneen: Kyllä/Ei ja Tämä ohjelma ei vastaa. Sulje ohjelma valitsemalla Lopeta Heti, ja kaikkea muuta, kunnes lopulta näyttöruutu pimeni. Kolumnisti tuijotti pimeää näyttöruutua kylmän hien helmeillessä otsallaan ja kiristeli hampaitaan. Puristaen käsiään lujasti nyrkkiin hän nousi, puki päällysvaatteet ylleen, kevyet talvikengät jal- 36 Veturimies 4/2007

37 Vapaa-aika kaansa ja lähti ulos räntäsateeseen. Kuuden kilometrin lenkin jälkeen hän palasi kevyesti hengästyneenä, painui suorinta tietä liiteriin ja alkoi hakata. Puolentoista tunnin halonhakkuun jälkeen hän sukelsi keittiöön, grillasi suuret, lämpimät kinkkujuustovoileivät ja hotkaisi ne sudennälkäisenä, lysähti rättiväsyneenä nojatuoliin ja alkoi murjottaa antaumuksella. Hetkisen kuluttua Kolumnisti tajusi olevansa puoliunessa ja päätti mennä maate. Hän nukahti heti vällyjen väliin päästyään. kanssa itse koottuja siniristilippunauhoja ja latvassa pieni tähti. Sähkökynttilät paloivat himmeästi ja valaisivat hämärtyvää jouluaaton iltapäivää. Hän muisti, että aamulla oli syöty ihanan pehmeää joulupuuroa ja koottu isän kanssa pieni kynttiläkello, jossa oli neljä pientä kynttilää ja niiden yläpuolella enkelit kiersivät ympyrää, kilisyttäen pieniä kelloja. Isä oli hymyillyt ja pannut piipuksi katsellessaan lasten kirkkaita silmiä näiden tuijottaessa kilisevää enkelikelloa. Ilta oli tullut aivan yhtäkkiä ja eteisestä kuuluikin jo kopinaa. Harmaatakkinen ja pitkäpartainen pukki tömisteli sisään ja oli vähän pelottava. Siskon kanssa yhdessä laulettiin Joulupukki, joulupukki, vaikka sanat meinasivat välillä vähän unohtua. Pukki jakoi lahjat ja ne oli kiireesti avattava heti kun pukki oli saateltu takaisin taipaleelle. Paketista löytyi iso, kiiltävä leikkiauto ja valtavasta paketista kelkka. Villasukat ja satukirja, pieni lentokone. Sisko sai sukset ja nuken, jonka silmät menivät kiinni ja uuden juhlahameen. Olo oli hyvä, oli kuin olisi pakahtunut ilosta. Äitiä käytiin halaamassa ja isä rapsutti tukkaa. Kolumnisti havahtui hereille. Hän ei ensin käsittänyt, missä oli, ja tuijotti hetken kattoon. Hänellä oli hyvä olla. Siinä silmänräpäyksessä hän ymmärsi, että oikea joulu on mielentila. Oikea joulu on jokaisen meidän sydämessä, se on joulun rauha ja tunnelma ja lapsuuden muistot. Nyt Kolumnisti tiesi, mistä hän aamulla kirjoittaisi, puuron mausta ja pullan tuoksusta. Siitä, miltä joulupukin nuttu näytti ja siitä, miten kynttilät paloivat kauniisti. Kolumnisti nukahti uudelleen ja nukkui sikeästi nähden unta oikeasta Joulusta. Unessa tuoksui pulla. Hän kävi keittiössä katsomassa punaposkista äitiä, joka nosti uunista pellillisen joulupullia pöydälle, kääräisi siitä pieneen liinaan yhden siskolle ja ojensi toisen hänelle. Pulla oli pehmeä ja kuuma ja tuoksui ihanalta. Hän kipitti olohuoneeseen pulla kädessään ja pysähtyi katsomaan joulukuusta. Tuuheassa kuusessa oli hopeisia köynnöksiä, isän Oikeaan Jouluun kuuluu yhdessäoloa, lapsia, lahjoja, tuoksuja, makuja, lapuuden muistoja, Joulupukki, sauna ja paljon muuta. Kiireettömän ja rauhallisen Joulun toivoisi jokaiselle. Kuvan Partaharjun Ristikiven kirkossa, Jouluaamun hämärässä, paljaan tähtitaivaan alla, joskus pakkuvassa pakkasessa, lumihiutaleidenkin leijaillessa, sieltäkin löytyy Oikea Joulu. MV Veturimies 4/

38 Vapaaa-aika Teksti ja kuvat Raimo Nikulainen Syksyn ruskaretki Pyhän Astelissa Leirille oli saapunut 22 iloista patikoijaa, mukana muutama vapaavuorolainen puolukan poimija ilman puolukan siivoojia. Ilma suosi retkeilijöitä, saimme nauttia aurinkoisista joskin hieman tuulisista ilmoista, mutta se ei nykyvaatetuksella haittaa. Ainoastaan yksi sadepäivä sattui viikolle vaikka oli epävakaista luvassa koko ajan. Leirin kaikkien suosikiksi tuli Kamu, Raunion Matin mukana ollut 14 viikkoa vanha koiran pentu. Koira kasvoi viikon aikana huomattavasti, kun jokainen varasi osan retkieväistään Kamulle ja pääsihän Kamu pahimmat matkat vapaakyydillä isäntänsä rinkan lämmössä leväten. Lauantaina Pyhän Asteliin saavuttiin omaan tahtiin. Ensimmäinen yhteistilaisuus oli Leiri-info, jossa jokainen osallistuja esitteli itsensä ja kertoi miksi oli joutunut tai päässyt osallistumaan leirille. Tilaisuuden ilmapiiristä aisti, millä mielellä ryhmä oli saapunut Ruskaretkelle, oli iloista huumorinsävyttävää esittäytymistä ja kepeitä sutkauksia kuului ryhmän suusta. Päivä jatkui majoittautumisella ja tutustumisella Astelin lähimaastoon jatkuen päivällisen ja tanssin merkeissä Astelissa iltamyöhään. Sunnuntaina patikoitiin Pyhän luontokeskukseen katsomaan diaesitys Pyhän alueesta eri vuodenaikoina. Esityksessä oli metsot koppeloineen ja paljon muutakin mielenkiintoista katseltavaa. Sieltä matka jatkui Isonkurun kautta Karhunjuomalammelle ja siitä Asteliin. Retkipäivän mitta alkoi tuntua jokaisen retkeilijän jaloissa kun taivalta tuli melkoinen matka. Maanantaina siirryttiin autoilla Huttulomaan, josta kiivettiin kelin suosiessa retkeilijöitä Peurakeron kautta Noitatunturille katselemaan upeita näköaloja. Sieltä palattiin Annikinlammen ja Peikkometsän kautta takaisin Huttulomaan. Tiistaina kierrettiin Pyhäjärvi ympäri ja kivuttiin Soutajatunturin laelle tauolle. Huilittuamme jatkettiin patikoiden Aittakurun ja Revontulikappelin hiljentäytymishetken kautta takaisin Asteliin. Retkeläisten mielessä tuntui heräävän jo mielenkiinto liiton illan tapahtumiin ja illan menuun. Ilta vietettiin Astelin uudessa kodassa testaten sen sopivuutta ison ryhmän ruokailuun. Se onnistui hyvin ja totesimme suuremmankin sakin sopivan ruokailemaan kerralla. Pienen infotilaisuuden jälkeen siirrettiin pöydät nurkkiin ja pantiin jalalla koreasti levymusiikin rytmissä. Ilta jatkui iloisissa merkeissä ja asunnoille palattiin oikopolkuja käyttäen Lapin yön jo pimetessä. Keskiviikkona suunnattiin Pyhäjoelle melontaretkelle. Retki oli yllättävän helppo johtuen korkeasta veden pinnasta ja hyvästä virtaamasta, mutta kuten tavallisesti, nytkään ei säästytty kanootin kaatumiselta, joten joki ja sen metkut tuli koettua. Torstain retki suuntautui Lampivaaraan ja sieltä polkuja pitkin patikoiden Rykimäkuruun ja takaisin parkkipaikalle. 38 Veturimies 4/2007

39 Vapaa-aika Perjantaina pienessä vesisateessa marssittiin pitkospuita pitkin Simon eräkämpälle Puroniemeen ja illalla olikin jo leirin päätöstilaisuus Astelin tiloissa. Vetäjät kiittävät leiriläisiä mukavasta ja tosi nopeasti menneestä viikosta ja erityiskiitos Astelin väelle hyvästä ruuasta ja iloisesta ystävällisestä palvelusta. Leirille oli saapunut 22 iloista patikoijaa. Tässä mukana osa, etualalla vasemmalla retkivetäjä Vesa Tikkakoski. Vas: Pyhäjoella melontaretkellä. Retki oli yllättävän helppo johtuen korkeasta veden pinnasta ja hyvästä virtaamasta, mutta kuten tavallisesti, nytkään ei säästytty kanootin kaatumiselta. Joki ja sen metkut tuli koettua. Alla: Peikkometsän siimeksessä on mitä kummallisimpia luonnon veistoksia. Liiton ilta vietettiin Astelin uudessa kodassa testaten sen sopivuutta ison ryhmän ruokailuun. Se onnistui hyvin ja totesimme suuremmankin sakin sopivan ruokailemaan. Kuvassa Simo Pallaspuro, Astelin Isäntä. Kuruissa ei kivenmurikoista ole puutetta. Kasvitkin pysyttelevät poissa. Noitatunturin reitin varrella on Annikinlampi. Maiseman avaruus ja vaeltajan pienuus ovat helposti aistittavissa kivisiä rinteitä patikoidessa. Veturimies 4/

40 Vapaa-aika Ristikko Ristikon palautus helmikuun loppuun mennessä: Veturimieslehti Ristikko Kesäkatu Pieksämäki Edellisen ristikon voittajat ovat Jani Varis Helsingistä ja Timo Kurki Valkealasta. Onneksi olkoon. Kahdelle oikeinvastanneelle arvotaan VML:n logolla varustettu rannekello. Nimi Osoite 40 Veturimies 4/2007

41 Kentältä Nordea Pankki Suomi Oyj / Nordea Rahoitus Suomi Oy Yhdellä kortilla saat monta etua Hanki nyt Liitto MasterCard, saat kätevästi samalla kortilla sekä liittosi jäsenkortin että kansainvälisen maksuaika- ja luottokortin tarjoamat edut. Liitto MasterCard on sekä jäsenkortti että maksuaika- ja luottokortti. Korttiin sisältyy lisäksi käteviä lisävakuutuksia ja myös halutessasi Nordean pankkikortti sekä automaattikortti. Saat yhdellä kortilla kolmen kortin edut. Liitto MasterCard -korttia voit hakea, olitpa minkä tahansa pankin asiakas. Liitto MasterCard -kortilla saat nämä edut: euron luottolimiitti Korotonta maksuaikaa keskimäärin 30 päivää Käteisnostot sekä kotimaassa että ulkomailla Liittosi jäsenedut Liittosi valitsemat vakuutusedut: ostoturva ja käteisnostoturva Lisäksi voit halutessasi yhdistää Liitto MasterCard -korttiin myös Nordean pankki- ja automaattikorttiominaisuudet sekä verkkopankkipalvelut. Tilaa hakemus jo tänään! Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta soittamalla Nordea Asiakaspalveluun (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja Nordean konttoreista. * Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esim. 12,10 % (11/07), on todellinen vuosikorko 15,10 %. Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60. Veturimies 4/

42 Vapaa-aika MV Kari Ojala 50v Liiton erityisvaltuutettu Kari Ojala täytti vuotta. Kari on aloittanut Tampereen oppilaskoulun tammikuussa Heti valmistumisen jälkeen työt alkoivat Toijalassa, jossa myös ay- toiminta alkoi toimikunnan jäsenenä, sihteerinä ja puheenjohtajana. Kuljettajakurssi oli keväällä Toijalan osasto lakkautettiin 1988, jolloin Kari siirtyi Tampereelle. Tampereen osastossa ay toiminta jatkui toimikunnassa ja työsuojeluvaltuutettuna. Vuodesta 2001 alkaen Kari on ollut valtakunnallisena Erityisvaltuutettuna. Ammattiyhdistyskipinä on herännyt jo taloon tullessa ja edelleen erilaiset ay-koulutukset ja kokopäiväinen työ jatkavat kipinän palamista kirkkaana. Kari harrastaa kuntoilua hiihtäen ja juosten. Lisäksi moottoripyöräily on sulanmaan harrastuksena. Karin kotimatka Helsingin työmaalta suuntautuu Mikkeliin, jossa Helenan kanssa ammennetaan arjesta voimia ja juhlasta jaksamista. Kuvassa Karia onnittelemassa puheenjohtaja Heikki Nurmi, taustalla myös puheenjohtajat Markku Hannola ja Risto Elonen. MV Kuka mahtaakaan olla kyseessä? 5 pisteen vihje Pielisen rantaa Karjalan mailla, vahtii vaara, tässä nimeä vailla. Kansallismaisemaa siellä sen verran, että taiteilijat maalanneet toisenkin kerran. Nimestä varmaan saamme vinkin, arvoitukseen ratkaisun hyvinkin. 4 pisteen vihje 2 pisteen vihje Ryhti suora, käynti varmaa, eikä ilmeensä koskaan harmaa. Valttinaan on rauhallisuus, tieto, taito ja edustavuus. Mielipiteet, arviot asioista, huomioikaa, on sen arvoista. Hallituksen keulassa on varalla, mukana myös neuvottelusaralla. Mieheen on liitossa aina luotettu, työryhmiin ja hallintoonkin luovutettu. Tampereelta nousee usein junaan matkustajaksikin, mutta yleensä ajamaan. 3 pisteen vihje 1 pisteen vihje Turvallinen kulku junien, huolena on meillä monien. Junasääntöjä ollut vääntämässä, niitä oikeaan suuntaan kääntämässä. Opettajan roolia ei voi unohtaa, sekin sarka pitkänä hohtaa. Kymmeniä vuosia sitten talvella kerran, helpotan arvoitusta nyt sen verran, että silloin lapsi ensikertaa parkas, ja Timolta syntymähuuto karkas. Timo Koli 50 v Veturimies 4/2007

43 Vapaa-aika Pertti Parkkila Veturimieskurssi 32 koolla 20:nen kerran Veturimieskurssi 32 kokoontui Taivalkoskelle Kalle Päätalon maisemiin Kokoontuminen oli peräti kahdeskymmenes (20) kerta. Kokoontumiset aloitettiin Pieksämäellä vuonna Erkki Lindforssin ja Seppo Lantan toimesta. Meitä oli saapunut paikalle 16 veturimiestä vaimoineen, yhteensä 30 henkeä. Paikalla olivat: Arto ja Arja Aro Tampereelta, Matti veturi Birkstedt Tampereelta, Sakari Hukka Helsingistä, Sulo suikki ja Lea Järviluoma Siikaisista, Esa ja Kaija Kakkonen Joensuusta, Pentti ja Leena Katajamäki Raahesta, Kari ja Aila Kauhanen Oitista, Keijo ja Hannele Kujanpää Tampereelta, Seppo Lantta ja Anja Laitinen Pieksämäeltä, Erkki pappa ja Hilkka Lindfors Pieksämäeltä, Keijo ja Marja Mettälä Kouvolasta, Risto ja Aira Reponen Ristiinasta, Hannu ja Tuula Saarinen Kouvolasta, Pertti ja Arja Saarinen Kouvolasta, Esa ja Raili Sirkeä Kouvolasta, sekä me Taivalkoskelaiset Pertti ja Seija Parkkila jotka toimimme tällä kertaa isäntinä. Tällaisella joukolla olimme saapuneet Koillismaan maisemiin viettämään viikonloppua ja tutustumaan Kalle Päätalon, sekä kenttäradan (kuolemanradan) historiaan. Perjantaina saavuttuamme majoituimme Hotelli Herkon viihtyisiin huoneisiin, nautimme lounaan ja hiukan lepäsimme, jonka jälkeen kokoonnuimme illanistujaisiin. Ilta kului rattoisasti jutellen kuulumisia vaihdellen, juttua riitti ja jäi vielä jäljellekin. Illan kohokodaksi muodostui Esa Kakkosen 70 vuotispäivän juhlistaminen lahjan, puheiden ja maljojen kera. (Esan merkkipäivä oli ollut ). Lauantaina oli vuorossa kiertoajelu. Tutustuimme Taivalkoskelaisen Raimo Aron opastamana paikalliseen vanhanajan Jalavan kauppakartanoon, josta löytyy mm. kumiteräsaappaita ja uskovaisten pastilleja. Kauppakartanoon kannattaa käydä tutustumassa jos liikkuu Taivalkoskella. Tämän jälkeen Raimo tutustutti meitä Kalle Päätalon kirjoissa esiintyviin kohteisiin mm. Kallen kotiin Kallioniemeen. Matkalla Kallioniemeen pysähdyimme Isokummun asemalla (yksi kuolemanradan asemista), josta on enää jäljellä vain taulu muistuttamassa aseman ja sen rakennusten olemassaolosta sekä historiasta. Kiertoajelun jälkeen rentouduimme hotellilla ulkoilmassa, heittäen kurssi 32:n mestaruudesta mölkkyä, toopingin ottaminen oli sallittua ja aika suosittuakin. Kisasta kaikki selvisivät voittajina, kyllähän jotkut palkittiinkin, mutta siitä huolimatta me kaikki olimme yhtä hyviä. Päivällisen jälkeen lähdimme tutustumaan paikalliseen Koski palaa -tapahtumaan, joka on paikallinen kansanjuhla. Ii-jokeen rakennetun melontaradan rannat oli reunustettu jätkänkynttilöillä, jotka valaisivat joen ja rannat, melojat temppuilivat hyisessä vedessä, yleisön hytistessä kylmästä rannoilla, illan kruunasi ilotulitus. Kylmästä ilmasta huolimatta näytös oli katsomisen arvoinen. Ja sitten eikun nukkumaan, että ollaan aamulla virkeinä lähdössä kotiin. Koitti sunnuntai-aamu ja kotiinlähtö. Olimme sopineet jo ensivuodesta (v.2008), että tapaamme Tamperelaisten VeturiMatin, Keijon ja Manun järjestämässä paikassa jossain Tampereen ympäristössä. Niin että kotiin ja odottamaan kutsua Tampereelle elo/syyskuussa Kaikille mukana olleille kiitokset onnistuneesta tapaamisesta! Kiitokset myös linja-auton kuljettaja Juhani Atsingille, matkaopas Raimo Arolle, sekä hotelli Herkon ystävälliselle henkilökunnalle vaikuttamisesta tapaamisemme onnistumiseen! Kari Kauhanen ja Matti Birkstedt toteavat seisovansa paikalla jossa on ollut aikoinaan Isokummun rautatie-asema. Esa ja Kaija Kakkonen esittelevät Esan 70 v. lahjaa, lasista veturia. Veturimies 4/

44 Vapaa-aika Veturinkuljettajakurssi 3/ Vieläkö muistat kurssi paidan logon? On aika vihdoin saada luokka kasaan ja muistella menneitä, joten olemme aikeissa järjestää kurssi tapaamisen alkuvuodesta. Halukkuuden tulla mukaan sekä, ehdotuksia tapaamispaikasta tai muista järjestelytoiveista voi lähettää sähköpostilla: Jouni Kelkka tai Jouni Nykänen j.kelkka@kolumbus.fi jouni.nykanen@kymp.net Veturimieskurssi 8 Kouvola Kurssi alkoi Nyt olisi juhlavuoden aika ja 30 vuotta on juhlimisen paikka. Näin ollen helmikuussa on tarkoitus järjestää tapaaminen. Mielenkiintoisista ehdotuksista missä ja milloin voisimme järjestää tämän tapaamisen, voi lähettää sähköpostia: Timo Hyyrynen Jouni Nykänen timojuhani.hyyrynen@luukku.com jouni.nykanen@kymp.net 44 Veturimies 4/2007

45 Vapaa-aika Helsingin osaston vuosikokous ja vuosijuhla VML:n Helsingin osasto ry:n vuosikokous pidetään Hotelli Arthurin auditoriossa (Vuorikatu 19, Helsinki) keskiviikkona kello alkaen. Osaston vuosijuhlaa vietetään la Tallinnassa. Tallink Star lähtee la kello Länsisataman Länsiterminaalista. Satamassa tulee olla viimeistään kello 9.30 Yöpyminen hotelli Virussa kahden hengen huoneissa. Tallink Star lähtee Tallinnasta su kello Helsinkiin saavutaan kello Matkan hintaan kuuluu matkat laivalla, hotellihuone, päivällinen juomineen ja hotelliaamiainen. Matkan hinta kahden hengen huoneissa on 60 euroa / hlö. Ilmoittautumisia otetaan vastaan Ilmoittautumislista on Helsingin tallipäivystäjällä p Varaukset ovat sitovia ja lasku toimitetaan tammikuussa. Matkaliput saat satamassa matkanjohtajalta. Tiedustelut: matkanjohtaja Jarmo Toivonen p tai jarmo.t@kolumbus.fi Lisätietoa: ja Tervetuloa Toimikunta Veturimiesten liiton salibandyturnaus Imatralla Pelit pelataan Imatran Urheilutalolla, kotipolku 2. Käytössämme on kaksi parkettipohjaista kenttää. Pelit aloitetaan torstaina n. klo 10:30. Joukkueille on varattu majoitus Imatran Kylpylästä, osoite Purjekuja 1. 2 hengen huone hotellissa 95 euroa / 115 euroa, mökki 6 hengelle 202,50 euroa tai mökki 8 hengelle 247,50 euroa. Kylpyläkuviot ja aamupala kuuluvat hintaan. Joukkueet suorittavat majoitusvarauksen itse mennessä, puh tai Varaustunnus VETURIMIEHET. Joukkueille järjestetään bussikuljetus asema urheilutalo Imatran Kylpylä urheilutalo. Ilmoittautumiset turnaukseen mennessä sähköpostilla juha.vainikka@pp.inet.fi Lisätietoja ja -ohjeita ilmoittautuneille tammikuun paimenkirjeessä, tai puh Juha Vainikka, Arto Lampi. Tervetuloa Imatralle Veturimies 4/

46 Muistamme In memoriam Mäki Vilho Olavi Kouvolan osasto Laukkanen Toivo Juhana Helsingin osasto Lappalainen Vilho Reino Antero Joensuun osasto Partanen Petter Olavi Kontiomäen osasto Talvitie Kari Juhani Imatran osasto Ikävalko Asko Elias Tapani Helsingin osasto Pehkonen Jarmo Kalevi Helsingin osasto Karppinen Toivo Kalevi Kontiomäen osasto Leskinen Osmo Sakari Imatran osasto Heinonen Leo Antero Tampereen osasto Hamn Erkki Turun osasto -lehden osoitteenmuutos Nimi Vanha lähiosoite Vanha postitoimipaikka Uusi lähiosoite Uusi postitoimipaikka Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto John Stenbergin ranta Helsinki 46 Veturimies 4/2007