Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Tutkimusraportti

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Tutkimusraportti Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology. LUT Energy Research report Mari Hupponen, Risto Soukka Julkisia hankintoja kestävä kehitys huomioiden - Case siivouspalvelut Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Pl LAPPEENRANTA Lappeenranta 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Työn tausta Työn tavoitteet Työn toteutus JULKISIA HANKINTOJA KESTÄVÄ KEHITYS HUOMIOIDEN Julkisten hankintaprosessien vaiheet Kynnysarvot Tarjousten valinta ja tekniset eritelmät SIIVOUSPALVELUN JOUTSENMERKKI SIIVOUSPALVELUN NYKYTILANNE - LAHTI Siivous Lahden kaupungin siivouspalveluhankinnat Lahden kaupungin siivouspalveluun liittyvät hankinnat Lahden siivouspalveluyritysten eroavaisuuksia Siivous Lahdessa Siivouslaadun seuranta Siivousaineet Siivoukseen liittyvät kuljetukset ja varastointi Leasing Siivoustarvikkeet Pyykinpesu ja -kuivaus Jätehuolto Koulutus ja perehdytys Muita sosiaalisia näkökohtia KESTÄVÄN KEHITYKSEN HUOMIOIMINEN PALVELUHANKINNOISSA CASE SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelun kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen Lahden uimahallin siivouspalvelun elinkaarimallinnus Pyykinpesun ja -kuivauksen skenaariot Pyykinpesun ja -kuivauksen vaikutukset ilmastonmuutokseen... 36

3 5.3 Lahden kaupungin kohteiden siivouspalvelun kilpailutus kestävä kehitys huomioiden Vaatimukset ja arviointiperusteet Todentaminen ja perustelut Sopimuksen seuranta TULOKSET YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE I: Haastattelukysymykset LIITE II: Ympäristömerkittyjen kemikaalien käyttöosuus

4 3 LYHENNELUETTELO EPA EU EY GaBi GPP KELAA! Kultu L LCA LCC L&T LEED SEMCo SFS TTS Valonia United States Environmental Protection Agency, USA:n ympäristönsuojeluvirasto Euroopan unioni Euroopan yhteisö Elinkaariarviointiohjelma Green Public Procurement, ympäristöä säästävät julkiset hankinnat Kestävä kulutus ja elämänlaatu Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunta Laki Life Cycle Assessment, elinkaariarviointi Life Cycle Cost, elinkaarikustannus Lassila & Tikanoja Oyj Leadership in Energy and Environmental Design, rakennuksille suunnattu kansainvälinen ympäristöluokitus The Swedish Environmental Management Council, Ruotsin ympäristöjohtamisneuvosto Suomen standardisoimisliitto Työtehoseura Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

5 4 1 JOHDANTO Suomessa julkiset hankinnat ovat 27 miljardia euroa vuodessa, mikä on noin 15 % bruttokansantuotteesta (Valtioneuvosto 2009, 1). Tästä lähes 75 % muodostaa kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten organisaatioiden hankinnat (Ympäristöministeriö 2008, 10). Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan valtion, kuntien, kuntayhtymien, valtion liikelaitosten sekä muiden hankintalaissa määriteltyjen hankintayksiköiden oman organisaationsa ulkopuolelta tekemiä tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja (L /348). Suuren volyymin vuoksi julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen edistäjänä. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet, samalla huomioiden tasavertaisesti ympäristö, ihminen ja talous. (Ympäristöministeriö 2009.) Kestävä kehitys sisällytettiin vuonna 1997 EY:n (Euroopan yhteisön) perustamissopimukseen, mistä lähtien se on ollut EU:n (Euroopan unionin) yleisenä päämääränä (Euroopan komissio 2005, 7). Kestävien hankintojen edistämiseksi tehtyjä toimia vuosina on kerätty kuvaan 1. Kuvasta voidaan havaita, että ympäristöystävällisten hankintojen osuuden kasvattamiseksi on laadittu koko ajan tiukempia tavoitteita. Huhtikuussa 2009 hallitus hyväksyi Kestävien hankintojen periaatepäätöksen. Päätöksessä kuntia suositellaan ottamaan ympäristö huomioon vuonna 2010 vähintään 25 % hankinnoissa. Vuonna % hankinnoissa. Valtion keskustahallintoa velvoitetaan huomioimaan ympäristönäkökulma kaikissa hankinnoissa viimeistään vuonna (Valtioneuvosto 2009, 1-2.) Hankintalain 2 :ssä todetaan: Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen (L /348).

6 Hallitus hyväksyi Kestävien hankintojen periaatepäätöksen 2008 Kestävät hankinnat -toimintaohjelma (Ympäristöministeriön asettaman Julkisten hankintojen työryhmän ehdotus) Valtioneuvosto hyväksyi ilmasto- ja energiastrategian: Suomen tulee vähentää eipäästökauppasektorilla kasvihuonekaasupäästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on 38 % vuonna 2020 Julkisten ympäristöteknologiahankintojen neuvontapalvelu avattu (Motiva) 2007 Julkisia hankintoja koskevan lain uudistus (L /348) 2006 Uudistettu EU:n kestävän kehityksen strategia: Ympäristöystävällisten julkisten hankintojen osuus tulisi olla parhaimpien maiden tasolla vuonna 2010 (10917/06) Energiapalveludirektiivi: Kansallinen energiansäästötavoite 9 % vuosille vuosien loppukulutuksen keskiarvosta (EY 32/2006) 2005 Ympäristöä säästäviä hankintoja - Käsikirja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (Euroopan komissio) KULTU-toimikunnan ehdotus kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi 2004 Julkisten hankintojen ympäristöopas (Suomen ympäristökeskus) Hankintadirektiivi (EY 18/2004) 2003 Yhdennetty tuotepolitiikka Elinkaariajattelu politiikan perustana (KOM (2003) 302 lopullinen) ympäristöä koskeva toimintaohjelma (EY 1600/2002) Kioton pöytäkirjan ratifiointi: Suomen velvoitteena saada kasvihuonekaasupäästöt vuosina vuoden 1990 tasolle 2001 Ympäristöhankintojen maksullisen tietokannan Hymonet avaus Julkisia hankintoja koskeva tulkinta-asiakirja (KOM(2001) 274 lopullinen) EU:n kestävän kehityksen strategia: Edistetään talouskasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta samalla huomioiden ympäristö (KOM(2001) 264 lopullinen) 2000 Lissabonin huippukokous: Ympäristöinnovaatioiden edistäminen 1997 EY:n perustamissopimus: Kestävä kehitys sisällytettynä Kuva 1. Toimia kestävien hankintojen edistämiseksi vuosina Kansalliset toimet Kansainväliset toimet Ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja tekemällä voidaan toimia esimerkkinä, vaikuttaa markkinoihin, auttaa kehittämään uusia innovaatioita, vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä edistää hyvinvointia. Samalla säästetään rahaa, kun huomioidaan hankinnan koko elinkaaren aikaiset kustannukset. (Euroopan komissio 2005, 5.) Ympäristöystävällisten hankintojen säästöt muodostuvat erityisesti hankinnan käytöstä ja käytöstä poistosta. 1.1 Työn tausta Tutkimus sisältyy Kelaa! (Kestävä kulutus ja elämänlaatu) -hankkeeseen, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kulutuksen edistäminen. Hankkeen päätoteuttajana toimii Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston alaisuudessa toimiva Valonia (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) yhdessä Lahden seudun ympäristöpalvelujen kanssa. Hanke toteutetaan vuosina helmikuu 2011.

7 6 Tutkimus toteutetaan Kelaa!-hankkeen Lahden seudun osaprojektille, jonka tavoitteena on kaupungin omien toimintojen kehittäminen materiaali- ja energiatehokkaammiksi erityisesti julkisten hankintojen osalta. Tutkimuksessa ovat mukana Lahden seudun ympäristöpalvelut sekä Lahden hankintapalvelut. Lahden kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset vuonna Sitoumuksella Lahti vahvisti vuonna 1996 allekirjoittamansa Aalborgin julistuksen eli Euroopan kaupunkien sopimuksen kohti kestävää kehitystä. Sitoumusten avulla on tarkoitus tehostaa kaupungin kestävän kehityksen työtä. (Lahden kaupunki 2007.) Toteutettavalla tutkimuksella tuetaan tätä työtä. 1.2 Työn tavoitteet Hanke on rajattu koskemaan Lahden hankintapalvelun julkisia hankintoja ja esimerkkitapaukseksi on valittu siivouspalveluhankinnat. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, - miten Lahden kaupungin hankintapalvelut voivat siivouspalveluhankintoja tehdessä huomioida kestävän kehityksen - miten voidaan vähentää Lahden kaupungin käyttämien siivouspalveluiden ympäristövaikutuksia ja miten voidaan mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös muita kestävän kehityksen näkökulmia. 1.3 Työn toteutus Työn alussa (kappaleessa 2) on kuvattu julkisten hankintojen hankintaprosessia. Erityisesti on paneuduttu tarjouspyynnön laatimiseen ja, miten kestävä kehitys on mahdollista huomioida laadittaessa tarjouspyyntöasiakirjoja. Kappaleessa 3 on kuvattu siivouspalvelun joutsenmerkin myöntämisperusteet. Työssä on selitetty, mitä tarkoitetaan siivouksella (kappale 4.1) sekä minkälaisia siivouspalveluhankintoja sekä siivouspalveluun liittyviä hankintoja Lahden kaupunki on tehnyt ja kuinka niissä on huomioitu kestävä kehitys (kappaleet 4.2 ja 4.3). Työssä on

8 7 selvitetty siivouspalvelun nykytilanne Lahdessa haastattelemalla Lahden siivouspalveluyritysten edustajia sekä käymällä kohdevierailuilla (kappale 4.4). Työssä on tunnistettu siivouspalvelun eri kestävän kehityksen näkökohdat eri elinkaaren vaiheille (kappale 5.1). Kappaleessa 5.2. on tarkasteltu elinkaarimallinnusta periaatteisella tasolla ilmastonmuutoksen näkökulmasta, kun kyseessä on Lahden uimahallin siivous. Kappaleessa 5.3. on esitelty, miten siivouspalveluhankinnat voidaan kilpailuttaa kestävä kehitys huomioiden. 2 JULKISIA HANKINTOJA KESTÄVÄ KEHITYS HUOMIOI- DEN Julkisten hankintojen tekemisessä tulee noudattaa hankintalainsäädännössä määriteltyjä menettelytapoja. Lainsäädännön tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä. Tavoitteena on myös antaa yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakointeja julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pääperiaatteina julkisia hankintoja tehdessä on hankintojen avoin kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. (L /348.) 2.1 Julkisten hankintaprosessien vaiheet Julkiset hankinnat voidaan jakaa kuvan 2 mukaisesti 14 vaiheeseen. Vaiheiden lukumäärään ja kestoon vaikuttavat muun muassa hankinnan arvo ja monimutkaisuus. Raportissa keskitytään erityisesti vaiheeseen kaksi Tarjouspyynnön laatiminen, jotta saadaan muodostettua kestävä päätös vaiheessa 10 Hankintapäätöksen tekeminen.

9 8 Vaihe 1 Hankinnan suunnittelu Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Tarjouspyynnön laatiminen Hankinnasta ilmoittaminen Tarjouspyynnön lähettäminen Vaihe 5 Tarjousten vastaanottaminen Vaihe 6 Vaihe 7 Vaihe 8 Tarjousten avaaminen Tarjoajien kelpoisuuden tarkastaminen Tarjousten sisällön tarkastaminen Vaihe 9 Vaihe 10 Tarjousten vertailu Hankintapäätöksen tekeminen Vaihe 11 Hankintapäätöksestä ilmoittaminen Vaihe 12 Vaihe 13 Vaihe 14 Hankintasopimuksen laatiminen Jälki-ilmoitus Sopimuksenaikainen yhteistyö Kuva 2. Julkisen hankinnan hankintaprosessi (Rehn 2007, 55) Tarjouspyynnöstä tulee tehdä selkeä, jotta sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja vertailtavia tarjouksia. Toimittajien tehtävänä on puolestaan antaa kirjallisesti ja määräaikaan mennessä tarjouksensa. Tarjouspyynnössä tulee olla: - hankinnan kohteen määrittely - viittaus hankintailmoitukseen - määräaika tarjouksen laatimiselle - osoite, johon tarjoukset toimitetaan - kieli tai kielet, joilla tarjous tehdään - vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, jotka tulee toimittaa - tarjouksen valintaperuste sekä kokonaistaloudellista edullisuutta käytettäessä vertailuperusteet ja niiden painotus (ks. kappale 2.3)

10 9 - tarjouksen voimassaoloaika - muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä. (L /348.) 2.2 Kynnysarvot Julkiset hankinnat voidaan jakaa hankinnan arvon perusteella EU-hankintoihin, kansallisiin hankintoihin ja pienhankintoihin (ts. vähäiset hankinnat) (Ukkola 2007; Aalto-Setälä et al. 2008, 590). Hankintalain 16 :ssä on määritelty EU-kynnysarvot, jotka päivitetään kahden vuoden välein (L /348) alkaen kynnysarvot ovat olleet taulukon 1 mukaiset (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010). Hankintaviranomaisen tulee määrittää hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa ja verrata arvoa taulukon kynnysarvoihin (L /348). Mikäli hankinta ylittää EUkynnysarvon, kyseessä on EU-hankinta. Taulukko 1. EU-kynnysarvot (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) Valtion keskushallintoviranomainen Hankintalaji [ ] Tavarahankinnat Palveluhankinnat Suunnittelukilpailut Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat Muut hankintaviranomaiset (esim. kunta) [ ] Hankintalain 15 :ssä on puolestaan määritelty kansalliset kynnysarvot, jotka on esitelty taulukossa 2 (L /348). Kansallisen kynnysarvon ylittäviä, mutta EUkynnysarvon alittavia hankintoja kutsutaan kansallisiksi hankinnoiksi. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat ovat pienhankintoja (ts. vähäisiä hankintoja). (Aalto- Setälä et al. 2008, 590.) Taulukko 2. Kansalliset kynnysarvot (L /348) Hankintalaji Tavarahankinnat Palveluhankinnat Suunnittelukilpailut Käyttöoikeussopimukset Hankintalain liitteen B (ryhmä 25) terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut sekä koulutuspalvelut yhteishankintana Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat Hankintaviranomainen [ ]

11 10 Hankintalaista pienhankintoja koskee voimaan astunut lakimuutoksen 83 hankintaoikaisusta (L /348). Pienhankintoja tehdessä hankintayksiköt voivat melko vapaasti käyttää kuhunkin tilanteeseen sopivaa hankintamenettelyä, kun muistetaan noudattaa myös pienhankintoja koskevia perusperiaatteita kilpailusta ja tasapuolisesta kohtelusta. Käytännössä kilpailutus tapahtuu hankintayksiköiden omia hankintaohjeita noudattaen. (Ukkola 2007.) Kuvassa 3 on esitelty hankinnan arvon ja hankintalain soveltamista tarkemmin. Hankinnan arvo Joustavammat menettelyt Direktiivin mukaiset menettelyt Hankintaohjeet Hankintalaki Kansallinen kynnysarvo EU-kynnysarvo Kuva 3. Hankinnan arvo ja hankintalain soveltaminen (Kuntaliitto 2007, 5) Kansallisen kynnysarvon (ja myös EU-kynnysarvon) ylittävät julkiset hankinnat tulee ilmoittaa HILMAan. HILMA on sähköinen ilmoituskanava, jota kautta hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Ilmoituskanavan ylläpidosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja sen käyttö on maksutonta. Yritykset voivat HILMAsta katsoa käynnissä olevia hankintoja ja saada tulevista hankinnoista ennakkotietoa. (HILMA 2009.) 2.3 Tarjousten valinta ja tekniset eritelmät Hankintalain 62 :n perusteella julkisten hankintojen tarjouksista tulee valita kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kestävän kehityksen huomioimi-

12 11 seksi kannattaa valita kokonaistaloudellisesti edullisin, sillä tällöin vertailussa huomioidaan ennalta ilmoitetut vertailuperusteet. Vertailuperusteina voi olla esimerkiksi laatu, hinta, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ympäristöystävällisyys, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huoltopalvelu, toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika taikka elinkaarikustannukset (LCC, Life Cycle Cost). (L /348.) Vertailuperusteiden lisäksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettava vertailuperusteiden suhteellinen painotus. Painotus on mahdollista ilmoittaa myös kohtuullisella vaihteluvälillä tai vertailuperusteet tärkeysjärjestyksessä, jos painotuksen ilmaiseminen ei ole muutoin mahdollista. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta voidaan myös hyväksyä vaihtoehtoisia tarjouksia, jos tämä on hankintailmoituksessa ilmoitettu sallituksi. (L /348.) Hankintalain 44 :ssä todetaan, että teknisten eritelmien kuvaaminen tapahtuu hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien tulee mahdollistaa tarjoajille samanlaiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun ja ne eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Laatiminen tapahtuu: - viittaamalla kansalliseen tai kansainväliseen standardiin, eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntään, viralliseen tekniseen määrittelyyn tai tekniseen viitteeseen; viittaukseen tulee lisätä sanat tai vastaava. - suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat tarpeeksi täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjousten valintaan. (L /348.) Hankintalain 45 :n perusteella ympäristöominaisuuksia koskevia vaatimuksia voi sisällyttää suorituskykyä ja toiminnallisia ominaisuuksia koskeviin vaatimuksiin. Vaatimusten esittämiseen voidaan käyttää ympäristömerkeissä olevia yksityiskohtaisia perusteita tai niiden osia. Edellytyksenä on että: - eritelmät soveltuvat tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksien määrittämiseen - merkin vaatimukset kehitetään tieteellisen tiedon pohjalta - kaikki asianomaiset tahot ovat voineet osallistua merkin laatimiseen - merkki on kaikkien saatavilla.

13 12 Hankintayksikkö voi ilmoittaa, että tietyllä ympäristömerkillä varustetun tuotteen tai palvelun katsotaan täyttävän ympäristöominaisuuksiin liittyvät vaatimukset, mutta sen tulee hyväksyä myös tarjoajan esittämä muu osoitus. Osoituksena voi olla esimerkiksi valmistajan tekninen asiakirja tai tekninen raportti tunnustetulta toimielimeltä. (L /348.) Hankintasopimukseen voi myös asettaa erityisehtoja esimerkiksi liittyen ympäristö- ja sosiaalisiin näkökohtiin, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla. Ehdot tulee mainita jo hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. (L /348.) Vaatimuksia voi kohdistaa myös ammatilliseen pätevyyteen ja laatuun. Hankintalain 59 :n perusteella ammatillinen pätevyys voidaan osoittaa esimerkiksi seuraavin asiakirjoin: - todistus johtohenkilöiden ja suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä - luettelo edellisen kolmen vuoden aikana toteutuneista tärkeimmistä tavarantoimituksista tai palveluista arvoineen, ajankohtineen ja vastaanottajineen - selvitys keskimääräisestä työvoimasta ja johtohenkilöiden lukumäärästä - selvitys työvälineistä, kalustosta ja teknisistä laitteista - näytteet, kuvaukset ja valokuvat sekä todistukset, jotka osoittavat vaatimustenmukaisuuden teknisten eritelmien tai standardien kanssa - selvitys ammattitaidosta, tehokkuudesta, kokemuksesta tai luotettavuudesta - selvitys toteutettavista ympäristöhoitotoimenpiteistä - selvitys laadunvarmistustoimenpiteistä. (L /348.) Taulukkoon 3 on kerätty julkisten hankintojen tekemisessä huomioitavia asioita. Tarkoituksena on näyttää, mikä on sallittua ja mikä on kiellettyä.

14 13 Taulukko 3. Julkisten hankintojen tekemisessä huomioitavia asioita (Nissinen 2004, 53 54; Euroopan komissio 2005, 22; L /348) Sallittua Kiellettyä Annetaan yhtäläiset mahdollisuudet tarjoajille Viitataan valmistajaan, tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, menetelmään tai tuotantoon, sillä kohteen kuvaaminen muutoin hankalaa, liitetään viittaukseen sanat tai vastaava Rajoitetaan kilpailua Viitataan valmistajaan, tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, menetelmään tai tuotantoon niin, että suositaan tai syrjitään tiettyjä tarjoajia tai tavaroita Vaaditaan, että täytetään ympäristömerkin kriteerit Vaaditaan ympäristönhallintamenettelyjä, jotka ovat tärkeitä palvelun ympäristövaikutusten kannalta Ilmoitetaan, että - tuote tulee olla valmistettu tietystä materiaalista tai materiaaleista - mikään materiaaleista tai kemikaaleista ei saa olla ympäristölle haitallinen (ja annetaan lista aineista, joita ei saa sisältää) - tietty prosenttiosuus on vähintään kierrätettyä tai käytettyä materiaalia Vaaditaan tiettyä kuljetusmuotoa, joka ei johda syrjintään Vaaditaan ympäristömerkkiä Vaaditaan ympäristöjärjestelmää Tekniset eritelmät eivät liity sopimuksen kohteeseen Käytetään kuljetusmatkaa Hankintalain 46 :n mukaisesti tarjouksessaan tarjoajan tulee osoittaa tavaransa, palvelunsa tai rakennusurakkansa täyttävän tarjouspyynnön vaatimukset. Ehtoja vastaamattomat tarjoukset suljetaan tarjouskilpailusta. (L /348.) 3 SIIVOUSPALVELUN JOUTSENMERKKI Joutsenmerkki on pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka käyttöä valvoo Suomessa SFS (Suomen Standardisoimisliitto) -Ympäristömerkintä. Joutsenmerkillä tähdätään kestävään kehitykseen askel kerrallaan. Ympäristömerkki myönnetään tuotteille ja palveluille, jotka täyttävät ympäristöasiantuntijoiden asettamat kriteerit. Kyseiset kriteerit tarkistetaan määräajoin, 3-5 vuoden välein. Kyseisessä vaiheessa luvanhaltijat joutuvat hakemaan merkkiä uudelleen. (SFS-Ympäristömerkintä 2009b.) Kriteerien laadinnassa huomioidaan tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta sekä laatu. Ehdotukset uusiksi tuoteryhmiksi testataan relevanssin, potentiaalin ja ohjattavuuden kannalta. Relevanssilla tarkoitetaan, että tarkastetaan liittyykö tuoteryhmään ympäristöongelma ja kuinka suuri se on. Potentiaalilla puoles-

15 14 taan tarkoitetaan, voidaanko ympäristöongelmalle tehdä jotain. Ohjattavuudella katsotaan muun muassa, miten hyvin ympäristömerkki voi puuttua ongelmaan, voidaanko laatia erottelevia vaatimuksia ja onko riittävästi toimijoita markkinoilla. (SFS- Ympäristömerkintä 2009b.) Siivoukseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden joutsenkriteerit ja niiden omaavien yritysten määrä ( ): - Ammattikäytön tekstiilien pesuaineet (3 yritystä) - Kemialliset pesulat (-) - Käsipyyherullajärjestelmä (1 yritys) - Lattianhoitotuotteet (kalvonmuodostavat) (6 yritystä) - Mikrokuituliinat ja -mopit (5 yritystä) - Pehmopaperit (9 yritystä) - Pesulapalvelut (1 yritys) - Puhdistusaineet (17 yritystä) - Shampoo ja saippua (15 yritystä) - Pyykinpesukoneet (-) - Siivouspalvelut (1 yritys, Lassila & Tikanoja Oyj:n L&T Ekosiivous) - Tekstiilien pesuaineet ja tahranpoistoaineet (6 yritystä) (SFS- Ympäristömerkintä 2010). Joutsenmerkin kriteerit laaditaan pohjoismaisena yhteistyönä. Yksi osa prosessia on avoin lausuntokierros, jonka aikana muun muassa valmistajat pääsevät ilmaisemaan oman kantansa kriteereistä. Kriteerityössä käytetään myös usein ulkopuolista asiantuntijaryhmää. Kriteerien vahvistus tapahtuu ympäristömerkintälautakuntakäsittelyn jälkeen. Kussakin pohjoismaassa on oma lautakunta sekä sihteeristö, joka hoitaa esimerkiksi lupien myöntämisen. Jokainen voi tutustua joutsenmerkin kriteereihin -sivuilla. (SFS-Ympäristömerkintä 2009b.) Siivouspalvelun joutsenmerkin kriteeriversio 2.1 on voimassa asti. Joutsenmerkin myöntäminen edellyttää, että - kaikki pakolliset vaatimukset täytetään - saavutetaan vähintään 16 pistettä 27 mahdollisesta. Jos siivouspalveluyritys ei käytä siivouspalvelussa ajoneuvoja tai yrityksellä on muussa kuin siivouspal-

16 15 velussa käytettäviä ajoneuvoja, yrityksen on saatava vähintään 13 pistettä 22 mahdollisesta. - Pohjoismainen ympäristömerkintä on tehnyt tarkastuskäynnin. (SFS- Ympäristömerkintä 2009a, 4) Taulukossa 4 on esitelty siivouspalvelun kriteeriversion 2.1 vaatimukset. Taulukkoon on merkitty pakolliset vaatimukset kirjaimella O ja pistevaatimukset kirjaimella P (SFS-Ympäristömerkintä 2009a, 2). Taulukko 4. Siivouspalvelun kriteeriversion 2.1 vaatimukset (SFS-Ympäristömerkintä 2009a, 5-22) Vaatimus Lyhyt kuvaus tai esimerkki YLEISVAATIMUKSET O1 Siivottujen neliömetrien määrä [m 2 ] Vuoden aikana siivottujen neliömetrien määrä KEMIKAALIVAATIMUKSET O2 Kemikaalien tiedot Käyttöohjeet tai käyttöturvallisuustiedotteet, kuvaus aineen käyttötarkoituksesta ja annostelusta O3 Oikea annostelu Annosteluohjeet tai mittavälineet työpisteissä O4 Kemikaalien kulutus yli 640 μl/m 2 Kulutus ei saa olla suurempi kuin 640 μl/m 2 P1 Kemikaalien kulutus [μl/m 2 ] Pisteet (0-5) kulutusmäärän mukaan O5 Ympäristömerkittyjen kemikaalien käyttö Käyttömäärän oltava yli 50 til.-% [til.-%] O6 Ympäristömerkittömien kemikaalien luokitus Kemikaalit eivät saa olla annetun taulukon mukaisesti luokiteltuja O7 Ympäristömerkittömät kemikaalit: aineet, Annettu ainesosat, joita tuotteet eivät saa sisältää joita ei saa sisältyä P2 Ympäristömerkityt kemikaalit [til.-%] Pisteitä (0-5) ympäristömerkittyjen kemikaalien osuuden mukaan P3 Tiivistetyt tuotteet [til.-%] Tiivistettyjä tuotteita yli 30 til.-% (1 p) tai yli 50 til.-% (2 p) KULJETUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET * O8 Euro IV -normin ajoneuvojen osuus [%] Ajoneuvojen osuus tai ajettujen kilometrien määrä vähintään 95 % O9 Kuljetusten enimmäispolttoaineenkulutus Annettu polttoaineen enimmäiskulutusmäärät [ml/m 2 ] P4** Kuljetusten polttoaineenkulutus [ml/m 2 ] Pisteitä (1-5) polttoaineen kulutuksen mukaan P5** Polttoaineen hyödyntäminen [l/100 km] Pisteitä (1-5) polttoaineen kulutuksen mukaan JÄTEHUOLTOA KOSKEVAT VAATIMUKSET P6 Jätepussit [mg/m 2 ] Pisteitä (0-4) pussien kulutuksen mukaan P7 Jätteiden lajittelu Siivouspalveluyrityksen oman toiminnan jätteiden lajittelu vähintään 5 jakeeseen (1 p) YMPÄRISTÖMERKITTYJEN TUOTTEIDEN KÄYTTÖ P8 Ympäristömerkittyjen tuotteiden osto [%] Annettu tuotteita (pehmopaperit, käsipyyherullat, WC-tilojen saippuat, kopiopaperit, pesukoneet, työasut, siivousliinat ja mopit, polttoaine, muut) ja P9 Ympäristömerkittyjen palvelujen osto [%] osuuksia, joilla saa enintään 3 p Annettu palveluja (pesulapalvelut, autopesu, painotuotteet painosta, muut) ja osuuksia, joilla saa enintään 2 pistettä LAADUNHALLINTA O10 Siivouksen laadun arviointijärjestelmä Tulee olla laadun arviointijärjestelmä O11 Kirjalliset työohjeet Tulee laatia kirjalliset työohjeet (työtehtävä, laatu, taajuus, siivouskohde, menetelmät)

17 16 O12 Asiakasneuvonta Neuvontaa, miten asiakas voi vähentää siivouksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta TYÖYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT EETTISET VAATIMUKSET SEKÄ YMPÄRISTÖ- JA LAATUJOHTAMINEN O13 Viranomaisvaatimukset Noudatetaan mm. työympäristöä ja -turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä O14 Eettiset vaatimukset Annettu vaatimuksia, jotka yrityksen tulee täyttää (esim. kaikilla työntekijöillä tulee olla nimikyltti tai yrityksen henkilökortti näkyvillä) O15 Henkilöstön perehdyttäminen Tulee olla uusien työntekijöiden perehdyttämissuunnitelma (annettu lista perusasioista) O16 Hakijan laatujohtamista koskevat vaatimukset Laadittava organisaatiokaavio ja määriteltävä yhteyshenkilö sekä varmistettava, että vaatimukset täyttyvät O17 Vuosiraportointi Tulee olla toimintaohjeet vuotuisen kulutusselvityksen laatimisesta Tulee säilyttää kaikki joutsenmerkin käyttöoikeutta koskevat asiakirjat O18 Joutsenmerkin vaatimusten dokumentaatio O19 Markkinointi Tulee tuntea kriteerit ja mainittu asiakirja sekä antaa kuvaus muista palveluista *= Jos hakijalla ei ole siivoustoimintaan käytettäviä ajoneuvoja, kuljetuksia koskevaa vaatimusta ei tarvitse huomioida. **= Valitaan toinen vaatimuksista P4 tai P5. Siivouspalvelun kriteeriversion 2.1 ja 1.5 eroina voidaan huomata muun muassa, että - aineiden oikeaan annosteluun on suhtauduttu tiukemmin - kemikaalien kulutuksen enimmäismäärän ylitystä ei pysty enää selittämään - ympäristömerkittyjen kemikaalien osuus tulee olla entistä suurempi - kannattaa suosia tiivistettyjä tuotteita - tiukennuksia on tullut myös kuljetuksia koskeviin vaatimuksiin - siivouspalveluyrityksen oman toiminnan jätteet eivät jää ympäristömerkin ulkopuolelle - kannattaa suosia ympäristömerkittyjen tuotteiden ja palveluiden ostoa - asiakkaille tulee tarjota jätteiden lajittelupalvelua ja suositeltava lajittelukohteita - tulee täyttää eettisiä vaatimuksia (SFS-Ympäristömerkintä 2008, 4-14; SFS- Ympäristömerkintä 2009a, 5-22).

18 17 4 SIIVOUSPALVELUN NYKYTILANNE - LAHTI 4.1 Siivous Siivous on palvelua, joka sisältää sisätilojen puhtaana pysymisen kannalta tarpeelliset tehtävät. Siivous voidaan jakaa ylläpito- ja perussiivoukseen. Ylläpitosiivouksella tarkoitetaan säännöllisesti käsi- ja/tai konemenetelmin tapahtuvaa siivousta, jolla pidetään sovittu puhtaustaso. Perussiivouksella puolestaan tarkoitetaan siivousta, joka suoritetaan silloin, kun ylläpitosiivouksella ei enää saada sovittua puhtaustasoa. (SFS 5967:2010, 3-4.) Perussiivous on harvemmin tapahtuvaa siivousta, jolloin käytetään usein vahvempia aineita kuin ylläpitosiivouksessa. Likaa muodostuu niin luonnosta, ihmisestä kuin ihmisen toiminnasta (Heikkilä et al. 2009, 41). Lika voidaan jakaa kuvan 4 mukaisesti hyväksyttävään ja poistettavaan (Ahtimo et al. 1993, 23). Siivoustarpeeseen vaikuttavat tilan puhtaustasovaatimus, likatyyppi, lian määrä sekä kiinnittymistapa (Heikkilä et al. 2009, 42). Vaarallinen Haitallinen Häiritsevä Hyväksyttävä LIKA SIIVOUSTARVE Kuva 4. Lian siivoustarve (Heikkilä et al. 2009, 42) Palvelu on kokemus, johon on tyytyväinen kun saa mitä ennakkoon on odottanut (Ahtimo et al. 1993, 17). Tämän vuoksi siivoojien tulee tuntea asiakkaan kanssa sovitut puhtaustasovaatimukset. Laatu voidaan jakaa tekniseen (esim. koneet ja aineet) sekä toiminnalliseen laatuun (esim. ystävällisyys ja ulkoinen olemus). Valvonnassa siivoo-

19 18 ja käyttää aistinvaraista laadun arviointia, kuten miltä tilassa näyttää siivouksen jälkeen. Puhtautta on myös mahdollista seurata mittaamalla, esimerkiksi Hygicultpintahygieniatestillä (uimahallit), tai/ja toteuttamalla laadunseurantakierroksia, joista kerrotaan myöhemmin lisää (ks. kappale 4.4.2) (Heikkilä et al. 2009, 22 ja 33.) Siivoukseen liittyy myös sisäilman laatu. Sisäilmalla tarkoitetaan ilmaa, jota hengitämme rakennuksessa ollessamme. (Heikkilä et al. 2009, 45.) Länsimaisen teollisuusyhteiskunnan asukkaan on todettu olevan n % elinajastaan sisätiloissa (Korhonen ja Lintunen 2003, 23). Sisäilmaston laatu on tärkeä osa työturvallisuutta sekä terveyttä (Heikkilä et al. 2009, 45). Suomessa huonon sisäilman kustannuksiksi on arvioitu n. 6 miljardia euroa vuodessa (esim. home, radon, työteho, sairauspoissaolot), mikä on suurempi rahamäärä, mitä menee rakennusten lämmitykseen vuodessa (Korhonen ja Lintunen 2003, 87). Kustannukset vaihtelevat eri lähteiden mukaan, mutta yhteistä niillä on se, että huono sisäilma käy kalliiksi. Yksi sisäilmaston laatutekijä on huonepöly ja sen määrä, johon siivouksella pystytään vaikuttamaan. (Heikkilä et al. 2009, 45.) 4.2 Lahden kaupungin siivouspalveluhankinnat Raportin kirjoittamisvaiheessa Lahden kaupunkia on vielä ohjattu ostamaan siivous Lahden Siivouspalvelulta. Tulevina vuosina alkaa vapaa kilpailutilanne, mutta tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa. (Jantunen et al ) Lahden kaupungin kohteista muiden kuin Lahden Siivouspalvelun siivottavana olivat syksyllä 2010 muun muassa: Lahden sosiaali- ja terveystoimialan omat kohteet (kyseisen toimialan siivouspalvelu) Palvelutalot 4 kpl (SOL Palvelut Oy) Sotainvalidien asunnot (SOL Palvelut Oy) Lahden uimahallit pois lukien maauimala (Trinomi Ky) Lahden kirjastot ja kirjastoautot (ISS Palvelut Oy) Satamat (SAN-Palvelut Ky) (Ruuth 2010b; Räsänen 2010).

20 19 Tutkimuksen esimerkkitapaukseksi on valittu Lahden uimahallien siivous. Kyseinen kilpailutus toteutettiin edellisen kerran kesällä Tällöin pisteytyksessä huomioitiin: henkilökunnan ammattitaito (15 %) käytettävien aineiden ja välineiden soveltuvuus kohteisiin (5 %) toimitusvarmuus ja kokemus vastaavan palvelun tuottamisesta (20 %) palvelun kokonaiskustannukset (60 %). Laatukriteerit vaikuttivat siis kokonaisuudessaan 40 %. (Ruuth 2010a.) Kilpailutuksessa ei huomioitu ympäristöasioita. Räsäseltä (2009) saaduissa aiemmissa siivouspalveluhankinnoissa on ollut myös maininta: Käytettävien aineiden ja välineiden soveltuvuus sekä aineiden ja menetelmien ympäristöystävällisyys (5 %). Kyseisissä tapauksissa palveluntarjoajat ovat vastailleet hyvin eri tavoin kysyttyihin asioihin, minkä seurauksena kokonaispisteytyksen eroavaisuudet ovat tulleet ainoastaan palvelun kokonaiskustannuksista. Tarjouspyynnössä on siis huomioitu ympäristöasiat, mutta lopputulokseen asialla ei ole ollut merkitystä. Toinen merkille pantava asia on painoprosentit. Ympäristöasioiden painotus saattaa olla esimerkiksi vain 5 %. Tarkasteltua Räsäseltä (2009) saatuja aiempia siivouspalveluhankintoja, edullisella hinnalla palveluntarjoaja on voinut voittaa kilpailutuksen, vaikka ei olisi huomioinut lainkaan ympäristöasioita. 4.3 Lahden kaupungin siivouspalveluun liittyvät hankinnat Siivouspalveluhankintojen (ks. kappale 4.2) lisäksi Lahden kaupunki on kilpailuttanut siivoukseen liittyvinä hankintoina muun muassa: jätesäkit ja -pussit pehmopaperit pesu- ja puhdistusaineet siivouskoneet siivouspalvelun työasut siivousvälineet vaihtomattopalvelut.