Kaukokartoitusselvitys

Transkriptio

1 Kaukokartoitusselvitys Anne Leskinen, Miranda Saarentaus, Arto Vuorela Teknologiakatsaus 186/2005

2 Kaukokartoitusselvitys Anne Leskinen Miranda Saarentaus Arto Vuorela Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy Teknologiakatsaus 186/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Osana Tekesin Avaruusteknologiasta liiketoimintaa (AVALI) -teknologiaohjelmaa on valmistunut kaukokartoitusta koskeva teknologiakatsaus. Teknologiaohjelman tavoitteena on luoda edellytyksiä avaruusliiketoiminnalle vapaasti kilpailluilla markkinoilla ja avaruusteknologian kaupallisille sovelluksille kuten palveluille sekä saada aikaan avaruusteknologiaan perustuvaa liiketoimintaa. AVALI-ohjelman hankkeista yli puolet liittyvät joko kaukokartoitukseen sen sovelluksiin tai laitteisiin. AVALI-ohjelman ensimmäisen vuosiseminaarin jälkeen käydyissä keskusteluissa ja ohjelman johtoryhmäkokouksessa todettiin, että kaukokartoitusalan liiketoimintaa saatikka uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei tunneta riittävän hyvin. Johtoryhmä suositteli, että alalta tehdään selvitys koskien toimijoita, tuotteita ja palveluita, palveluiden tarjoajia, asiakkaita, toimintaketjuja, kaupallisen toiminnan osuutta kokonaisuudesta sekä tulevaisuuden näkymiä. Suomella ja Kanadalla on maantieteellisestä asemasta johtuen samantapaisia tarpeita, joita kaukokartoitus palvelee. Tämän vuoksi selvityksessä on verrattu Suomen ja Kanadan toimintaa toisiinsa. Tekes tilasi kaukokartoitusta koskevan selvityksen kilpailutetun tarjouspyyntökierroksen jälkeen Maa ja Vesi Oy:ltä helmikuussa Työ toteutettiin kaksiosaisena, jolloin ensi vaiheessa lähetettiin laaja kirjallinen kysely alan toimijoille. Tämän jälkeen tehtiin joko puhelimitse tai henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä haastattelut alan avaintoimijoille. Tässä raportissa esitetään selvityksen tulokset. Tulosten perustella myös lukija, joka ei tunne kaukokartoitusalaa saa varsin kattavan kuvan alasta, sen nykytilasta, ongelmista mutta erityisesti mahdollisuuksista. Siten selvityksen tekijät ovat onnistuneet työssään. Tekes haluaa esittää parhaat kiitoksensa kaikille selvitykseen osallistuneille tahoille. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Maa ja Vesi Oy:stä Arto Vuorela, Anne Leskinen ja Miranda Saarentaus, jotka ovat vastanneet selvityksen toteutuksesta. Tekes

5 Tiivistelmä Tekesin AVALI-teknologiaohjelma tukee suomalaiseen avaruusteknologiaan perustuvaa liiketoimintaa. Tässä yhteydessä tilattiin selvitys suomalaisen kaukokartoituksen nykytilasta ja tulevaisuuden odotuksista kaikkien suomalaisten kaukokartoitusalan toimijoiden käyttöön. Selvityksessä kaukokartoituksella tarkoitettiin satelliitista, lentokoneista tai helikoptereista tai muista lentävistä laitteista tapahtuvaa kaukokartoitusta. Tavoite oli saada yhteenveto alan toimijoista ja toiminnan volyymista. Tulevaisuuden näkymät haluttiin saada 5 10 vuoden aikajänteellä. Selville haluttiin kaukokartoituksen nykyiset toimintatavat ja toimittajaketjut, nykyiset asiakkaat (loppukäyttäjät), toiminnan volyymi ja arvio siitä, mikä osa kokonaispalveluista tuotetaan kaupallisesti. Haettiin kohtia, joissa voi olla kaupallista yritystoimintaa. Samassa yhteydessä tehtiin katsaus kanadalaiseen kaukokartoitusteollisuuteen ja vertailtiin sitä suomalaiseen. Saatujen tietojen osalta suomalaisen kaukokartoituksen liikevaihto on 27 M /v, mukaan lukien julkisen toiminnan rahoitus. Yksityisen rahoituksen osuus tästä on 61 %. Markkinoiden rakenne ja eri roolien sijoittuminen hahmotettiin. Tarvetta on kaukokartoituksen hyötyjen demonstroimiselle, määrittelyjen syntymiselle, olemassa olevan datan hyödyntämishankkeille ja erityyppisille tiedon jakeluun liittyville hankkeille. Kuvien jakelu tietoverkkojen kautta yleistyy. Toiveita on päästä yhteiskäyttöön, esimerkiksi valtion tilaamiin tai koostamiin aineistoihin. Samalla valtion tuotantoa ja palveluja on syytä yksityistää. Eri laitosten rooleihin halutaan selkeyttä. Uudet tekniikat ovat läpimurtovaiheessa esimerkiksi ilmakuvauksessa ja laserkeilauksessa. Aineistojen hintojen toivotaan laskevan ja saatavuuden parantuvan samalla kun käyttö yleistyy ja tehokkuus lisääntyy. Kehitys voi tapahtua nopeastikin. Julkisen rahoituksen periaatteista esitetään toiveita ja ehdotuksia. On selvitettävä, mitkä niistä on mahdollista toteuttaa. Kanada on voinut luoda omat rahoitussääntönsä. Niiden periaatteissa korostuvat alkupainotteisuus, aineistojen tietojen ja hyödyn maksimointi ja käyttäjien tarpeet. Valtio ohjaa alaa voimakkaasti ollen muun muassa ensikäyttäjä monelle sovellukselle. Henkilöstövaihdot yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ovat edullinen tapa siirtää tietämystä ja luoda verkostoja.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Lyhenteet 1 Selvityksen tausta, tehtävä ja yleiskuvaus Tausta Tehtävä ja tavoite Katsaus historiaan Yleiskuvaus Periaatteet ja rajauksia Projektin sisältö Nykytilanne Toimintaketjujen kaavioista ja rooleista niissä Suomalaiset yritykset ja laitokset kaukokartoitustoiminnassa Tuotteet ja palvelut Asiakkaat tai käyttäjät Toimintaketjut Valtion tutkimuslaitokset...8 Ilmatieteen laitos...9 Metsäkeskukset Kaupalliset toimijat Tuotteiden hankinta yritysmäärittelystä riippuen Mistä hankitaan...11 Miten hankitaan...12 Toimitustapojen etuja ja haittoja Kaukokartoitusaineistojen tarjoajat globaalisti Kaupallisen toiminnan edellytykset Esteet...14 Markkinoiden pienuus...14 Kilpailu Rahoitus...15 Osaaminen Asenteet ja tiedon puute Kaupallisen toiminnan kehittämisideoita...16 Koulutuksen kehittäminen...16 Tiedotuksen ja verkostojen kehittäminen...16 Toiminnan kehittäminen Tukihankkeiden kehittäminen Sovellusideoita...17 Ideoita maa- ja metsätalouteen Ideoita vesistöjen ja ympäristön osalta...18 Ideoita suunnitteluun, kartoitukseen ja monitorointiin Ideoita yleisesti soveltamisesta Ulkoistamistarpeita...19 Ulkoistamisesta operaatioissa...19 Tutkimukseen liittyvää ulkoistamista Kaukokartoitustoiminta Kanadassa Kanadan kaukokartoituskysely haastattelun tulos Tuotteet ja palvelut Kanadassa...21

7 3.1.2 Miten aineisto hankitaan Kanadassa Kanadan kaukokartoituksen kaupallisen toiminnan edistäminen Kanadalaisten tulevaisuudennäkymät Kanadan kaukokartoitusrakenne ja rahoitus Yritysrakenne ja tuki Valtion rooli Kanadassa Kanadan kaukokartoitusmarkkinat Kaukokartoitusyritysten tietokantoja Kanadassa Tulevaisuuden teknologiakehitys suomalaisten mielestä Eri tekijöiden merkitys tulevaisuuden suunnittelussa Yleisesti Tekniikka...28 Tekninen kehitys...28 Satelliittikuvien kehittyminen...28 Tekniikan merkitys taloudellisuuden ja tulevaisuuden suunnittelussa...28 Liikkuvuuden merkitys Kaukokartoituksen odotuksia ja suuntaviivoja Odotuksia yhteistyöstä ja koordinoinnista Kaukokartoitusaineistojen saatavuus Saatavuuden parantuminen...30 Lisää aineistoja ja yhteiskäyttöä...30 Tietopalveluja aineiston tilaukseen...30 Odotuksia hintojen ja taloudellisuuden suhteen Odotuksia tutkimukselta Tutkimuksen koordinointia, perustutkimusta Tutkitaan menetelmiä, aineistoja Soveltavaa tutkimusta Uhkakuvia Turvallisuuspoliittiset uhat Hinta- ja yhteistyöpolitiikan uhkakuvat Kilpailua liikaa tai liian vähän Tekniikan riittämättömyys Arvioita tulevasta toiminnasta Taantuvaa Vastaavan suuruista Kasvavaa Yleistyvää käyttöä Aineistojen siirtomuodot tulevaisuudessa Analyysit Analyysi toimintaketjuista sekä niiden toimivuudesta Metsäkeskusten analyysi Julkisten laitosten ketjut Satelliittikuvien toimintaketjut Analyysi suomalaisen kaupallisen toiminnan edellytyksistä Analyysi toiminnasta Kanadassa ja eroista Suomen kanssa Analyysi tulevaisuuden teknologiakehityksestä ja suomalaisen kaukokartoituksen kaupallisuuden kehittymisestä Yhteenveto Projektin ohjaus Viitteet Liitteet 1. Kyselylomake Yritykset ja julkiset laitokset Tekesin teknologiakatsauksia

8 Lyhenteet ADB Asian Development Bank AVALI Avaruusteknologiasta liiketoimintaa CCRS Canada Centre for Remote Sensing CSA Canadian Space Agency CLC2000 CORINE Land Cover 2000 DLR Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt ev EOADP Earth Observation Applications Development Program ESA European Space agency EU Euroopan unioni EUMETSAT European Organisation for the Eploitation of Meteorological Satellites EV-SAR APP EarthView Synthetic Aperture Radar Advanced Precision Processor EV-InSAR/CTM Interferometric Synthetic Aperture Radar/Coherent Target Monitoring FTP File Transfer Protocol GIS Geographical Information Systems GL Geodeettinen laitos GMES Global Monitoring for Environment and Security GRIP Government Related Initiatives Program GPS Global Positioning System GTK Geologian tutkimuskeskus IL Ilmatieteen laitos INSPIRE The INfrastructure for SPatial InfoRmation in Europe IRS Indian Remote Sensing Satellite LIF Laser Induced Fluorescence MB megatavu (Megabyte) Metla Metsäntutkimuslaitos MML Maanmittauslaitos MMM Maa- ja metsätalousministeriö MTL Merentutkimuslaitos NASA National Aeronautics and Space Administration NRCan Natural Resources Canada NDF Nordic Development Fund NOAA National Oceanic & Atmospheric Administration PDA personal digital assistant PV Puolustusvoimat PvTT Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos RTK Real Time Kinematic

9 SBIR SLR Spot SSF STUK TE Tekes TopK TKK/AVA TKK/FOTO UAV USB USGS VMI WB YK Small Business Innovation Research Single Lens Refle (järjestelmäkamera) Systeme Probatoire d Observation de la Terra Space Systems Finland Oy Säteilyturvakeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus Teknologian kehittämiskeskus Topografikunta Teknillinen korkeakoulu, Avaruustekniikan laboratorio Teknillinen korkeakoulu, Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Unmanned Aerial Vehicle Universal Serial Bus United States Geological Survey Valtakunnan metsien inventointi World Bank Yhdistyneet kansakunnat

10 1 Selvityksen tausta, tehtävä ja yleiskuvaus 1.1 Tausta Kyseessä on Tekesin AVALI-teknologiaohjelmassa tilaama selvitys kaikkien suomalaisten alan toimijoiden käyttöön. Tekijän valinta perustui avoimeen tarjouskilpailuun. Tulokset on esitelty myös seminaarikalvoissa (Vuorela 2005). AVALI-hankkeista noin puolet koskee kaukokartoitusteknologioita ja teknologisen pohjan luomista kaukokartoituksen laajemmalle soveltamiselle ja palveluille. Toiminta on keskittynyt toistaiseksi paljolti tutkimuslaitoksiin ja soveltajina ovat lähinnä julkiset tahot. Tekesin päätehtävä on luoda kaupallisen toiminnan edellytyksiä ja ohjata myös tutkimustoimintaa sen mukaisesti. 1.2 Tehtävä ja tavoite Suomalaisen kaukokartoituksen alueella on paljon erilaisia aktiviteetteja ja toiminta on volyymiltaan mittavaa. Puhtaasti kaupallisen toiminnan osuus on varsin vähäistä, koska suurin osa toiminnasta tapahtuu julkisella sektorilla. Alan toimijat ovat kaivanneet yhteenvetoa toimijoista ja toiminnan volyymista. Globaalisti on arvioitu, että kaukokartoitukseen liittyvät markkinat kasvavat n % vuodessa (ISS 2004). Päätavoitteena oli selvittää suomalaisen kaukokartoituksen nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä 5 10 vuoden aikajänteellä. Tavoitteeksi asetettiin selvittää, mitkä ovat kaukokartoituksen nykyiset toimintatavat ja toimittajaketjut. Selvityksestä tuli ilmetä nykyiset asiakkaat (loppukäyttäjät), toiminnan volyymi ja arvio siitä, mikä osa kokonaispalveluista tuotetaan kaupallisesti. Kaukokartoitustoiminnassa on aikaisemmin ollut vaikeata tunnistaa kohtia, jotka toimivat kaupallisten periaatteiden mukaisesti. Selvityksessä tulee hakea kohtia, joissa voi olla kaupallista yritystoimintaa. Selvityksessä tulee tehdä myös vertailu Kanadan kaukokartoitustoimintaan. Vuorilehto on aiemmin (1996) analysoinut laajemmin kanadalaista avaruushankkeiden aktivoimaa yritystoimintaa, mutta raportti on osin vanhentunut. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen I vaiheen raportti (ISS 2004) on rajoitetusti julkinen. 1.3 Katsaus historiaan Maanmittauslaitos (MML) ja Topografikunta (TopK) ovat tehneet ilmakuvauksistaan kansallisia kartta-aineistoja. Kaupallista ilmakuvausta on tarjonnut erityisesti FM-Kartta Oy. Ilmatieteen laitos on käyttänyt kaukokartoitusta pitkään sään ennustamisessa ja muussakin toiminnassaan. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on käyttänyt kaukokartoitusta laajasti, muun muassa valuma-alueiden maankäytön arviointiin ja vesien laadun seurantaan. MML aloitti vuonna 1979 satelliittikuvavälityksen luonnonvarojen kartoitukseen. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) aloitti vuonna 1995 kaukokartoituksen EU-peltotukivalvonnoissa mutta luopui siitä vuonna 2004 ainakin pääsääntöisesti, aikataulusyistä ja pakollisten tilakäyntien lisääntyessä. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tuottanut valtakunnan metsien inventointia (VMI), nyt jo muutaman viimeisimmän version satelliittikaukokartoitusta hyödyntäen. Merenkulkulaitos on käyttänyt tutkasatelliittikuvia jäätilanteen seurantaan. Specim Oy on rakentanut lentokäyttöisiä AISA-spektrometreja. VTT on osallistunut moniin hankkeisiin ja järjestelmäkehitysprojekteihin. Lisäksi on muuta kaukokartoitustoimintaa kuten laserskannausta ja viistoilmakuvausta. Punkarin teos Suomi avaruudessa (1984) alkoi tuoda satelliittikuvia yleiseen tietoisuuteen, mutta yksityiskäyttöön kuten kesämökkikuviin on edelleen käytetty lähinnä ilmakuvauksia tai viistokuvauksia. Kaukokartoitusta on esiintynyt lähinnä ammattikäytössä, mutta käyttö laajenee. Suomalaisesta kaukokartoitusalasta on julkaisuja ja selvityksiä tehty aiemminkin. Tekesin kaukokartoituksen teknologiaohjelman määrittelyissä (Hyyppä 1995) annetaan suosituksia ja analysoidaan alaa myös sovellusalakohtaisesti. Lisäksi on tehty Evaluation report of Space Technology Programmes sekä Suomen kaukokartoitus Oy:n tekemä selvitys kaukokartoituksen teollisesta hyödyntämisestä (1996). MML:n selvitys kaukokartoitusmarkkinoiden laajentamista (Martimo et al 1999) suositteli seuraavia taloudellista toimintaa edistäviä toimenpiteitä: 1. Julkisen sektorin tuotannolliset hankkeet on kilpailutettava 2. Tutkimuslaitoksissa kehitetyn teknologian siirtoa yritysmaailmaan on edistettävä 1

11 3. Tuotekehitystoiminnan painotusta on jatkettava yritysten ja tutkimuslaitosten kaupallisesti hyödynnettävien yhteishankkeiden suuntaan 4. Yritysten verkottumista tulee edistää 5. Yrityksille suunnattu kaupallisia ja teknisiä tarpeita vastaava tietopalvelu tulee järjestää 6. Perus- ja jatkokoulutustarjontaa on kehitettävä 7. Henkilökohtaista osallistumista kansainväliseen toimintaan on tuettava. Lisäksi listattiin kilpailutettavia joko kokonaan taikka osittain valtiollisia tuotantotöitä. Tehdyt huomiot ovat edelleen relevantteja. Yritysten puhtaan kaukokartoitusliikevaihdon arvioitiin olleen Suomessa noin 10 Mmk vuonna Yritysten kaukokartoitustoiminnan lisäämistä ja kansainvälisille markkinoille pääsyä edistettiin jatkohankkeella (GL 2002). Kaiken kaikkiaan kaukokartoitukseen on Suomessa panostettu ja toiminta on ollut edistyksellistä ja ulkomaillakin noteerattua, mutta jäänyt monilla alueilla tutkimusasteelle ja tulokset kaupallisesti hyödyntämättä. 1.4 Yleiskuvaus Periaatteet ja rajauksia Kaukokartoitusselvitys tehtiin pääosin kirjallisen kyselyn avulla. Alalla toimivien yritysten joukosta valittiin ns. avainyrityksiä, joiden edustajia haluttiin myös haastatella. Toimintaketjujen määrittely tapahtui paitsi kyselylomakkeen ja haastattelun avulla, osin myös selvitystyön tekijöiden kokemuksella ja tiedoilla aineistojen hankintaketjuista. Puhelin- ja vierailuhaastatteluissa käsiteltiin uudelleen lomakkeen kysymyksiä ja varmistettiin, että saatiin kerättyä selvityksen kannalta tärkeät tiedot. Samalla varmistettiin, että sekä kysymykset että vastaukset oli ymmärretty oikein. Tietosuojan ja liikesalaisuuksien säilymisen vuoksi puhutaan lähinnä toimialoista. Toimiala kertoo mitä tehdään ja miksi kaukokartoitusta käytetään. Haastateltavien vastaukset yhdistettiin, jolloin varmistettiin yksityisyyden suoja ja liikesalaisuuksien säilyminen. Tässä selvityksessä kaukokartoituksella tarkoitetaan satelliitista, lentokoneista tai helikoptereista tai muista lentävistä laitteista tapahtuvaa kaukokartoitusta. Selvityksen piiriin kuului kaukokartoituksen laitevalmistus ja ohjelmistoedustus. Avaruustutkimuksen ja lämpökamerakuvausten parissa työskenteleviä ei sisällytetty tähän selvitykseen Projektin sisältö Selvitykseen kuului: Nykytilanteen selvitys toimijat asiakkaat palvelut toimintaketjut pullonkaulat, ongelmat toiminnan edellytyksissä eri tekijöiden merkityksellisyys. Erilaiset odotukset tutkimustoiminnan suhteen Tekesin suhteen oman yrityksen kaukokartoitustoiminnalle 5 10 vuoden tähtäimellä. Selvitys Kanadan kaukokartoitustoiminnasta Rahoitusmallit Muut edellytykset. 2

12 2 Nykytilanne 2.1 Toimintaketjujen kaavioista ja rooleista niissä Kaukokartoituksen toimintaketjuja kuvataan tässä yhteydessä malleilla. Mallit eivät kuitenkaan kuvaa monimuotoista todellisuutta aukottomasti. Kaukokartoituksen ketjuja haluttiin ajatella pääasiassa aineistojen ja niiden eteenpäin siirtymisen näkökulmasta Tällaisista ketjuista on melko selvästi tunnistettavia rooleja: Tuottaja tai alkutuottaja luo kaukokartoitusaineistoja tai -laitteita Jalostaja suorittaa aineistolle esikäsittelyjä sekä irrottaa aineistosta edellistä käyttökelpoisempaa tietoa Palveluntarjoaja muodostaa irrotetusta tiedosta lopputuotteita, edustaa ohjelmistoja tai aineistoja, tai tarjoaa muita palveluja Loppukäyttäjä on organisaatio, sen yksikkö, työntekijä tai sen asiakas, joka käyttää tietoa Tutkija/kehittäjä voi palvella kaikkia edellä mainittuja tahoja perus- tai soveltavalla tutkimuksella ja tarjota tehtävänkuvaan liittyviä palveluja. Mallin osien välinen rajanveto ei ole yksiselitteistä, joten tahot voivat myös löytää itsensä luontevasti monesta kohtaa ketjua. Palveluksi voitaisiin ajatella lähes mikä tahansa yksittäinen toiminto, kuten alkutuotannon puolelta ilmakuvaus taikka tutkimus- ja jalostuspalvelut. Tässä raportissa palveluntarjonnalla painotetaan aineiston tai siitä irrotetun tiedon viemistä lopputuotteeksi asti sekä ohjelmistoja. Tuotetta ja palveluja ei myöskään ole mallissa eriytetty; palvelu on tuote siinä missä aineistotuotekin. On yrityksiä, jotka hankkivat ja jalostavat käyttämänsä tuotteet itse alusta loppuun. Jalostaja eroaa loppukäyttäjästä ainakin siinä, että sen muokkaamia aineistoja siirtyy myös muiden käyttöön. 2.2 Suomalaiset yritykset ja laitokset kaukokartoitustoiminnassa Kyselyn avulla selvitettiin, millaiset suomalaiset yritykset ja julkiset laitokset käyttävät kaukokartoitusta toiminnassaan. Selvityksessä käytetty kyselylomake on liitteenä (liite 1). Kyselyyn vastanneet yritykset ja julkiset laitokset on listattu taulukossa, joka osoittaa missä rooleissa vastaajien voidaan katsoa toimivan (liite 2). Kaukokartoituksen toimintaketju (aineistoille) Tutkimus/kehitys (tuotteet, ohjelmistot) Tuottaja Jalostaja Palvelu Loppukäyttäjä Aineistot (alkutuotanto) Siirto- ja toimitusketju Laitteet Perusprosessointi Mahd. omaakin käyttöä Tiedon irrotus Lopputuotteet Esitykset Ohjelmat, sovellukset Myynti Yritys / laitos Henkilöasiakas Kuva 1. Kaukokartoituksen ketju aineistojen kannalta. 3

13 Yritysten/laitosten roolit vastanneiden kesken Tutkimus/ Kehittäjiä 18 % Loppukäyttäjiä 16 % Alkutuottajia 12 % Jalostajia 25 % Palvelun tuottajia 29 % Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden yritysten ja laitosten roolien suhteelliset osuudet. Mikä asia yrityksessä/laitoksessa johti päätökseen käyttää kaukokartoitusta: Kartoitusyrityksillä ala kuuluu luonnollisesti liiketoimintaan. Tutkimuslaitokset katsovat, että ala on heille substanssiosaamista ja heidän kuuluu pysytellä kehityksen kärjessä. Kiinnostuneella henkilökunnalla vaikuttaa olevan osuutensa. Sen sijaan ei ole havaittavissa, että mitkään tahot olisivat ajautuneet kaukokartoituksen pariin edes puolivahingossa. Jotkut laskivat kaukokartoitustoimintansa alkaneen edellisten yritysten valtiollisen toiminnan alkuvuosilta. Eräät esittivät puolestaan toiminnan alkaneen nykyisen yrityksen perustamisesta, vaikka edellinen konkurssiin mennyt yritys toimi lähes samoin voimin. Useissa vastauksissa ei täsmennetty henkilöstön ja kaukokartoituksen henkilömäärää, taikka ne rajattiin eri tavoin, esim. yleisemmin paikkatietoalalle (Geographical Information Systems, GIS). Voi olla, että on vaikea erotella kaukokartoitustöitä muusta paikkatietotyöstä. Vaikka hajonta on suurta, voidaan arvioida, että vastanneiden yritysten/laitosten henkilöstöstä keskimäärin 1,6 % työskentelee pääasiassa kaukokartoituksen parissa. Hajonnan ollessa suuri ei arviota voida pitää luotettavana. Tässä selvityksessä tiedon antaneiden osalta kaukokartoituksen liikevaihdoksi saadaan noin 27 M /v. Luvussa on mukana rahoitus palkkoihin ja muihin toiminnan kuluihin valtion laitoksissa. Puolustusvoimien tiedot eivät ole mukana. Julkisten laitosten roolit vastanneiden kesken Yksityisten yritysten roolit vastanneiden kesken Loppukäyttäjiä 25 % Alkutuottajia 4 % Jalostajia 23 % Tutkimus/ kehittäjiä 7 % Loppukäyttäjiä 7 % Alkutuottajia 17 % Tutkimus/ kehittäjiä 27 % Palvelun tuottajia 21 % Palvelun tuottajia 39 % Jalostajia 30 % Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden julkisten laitosten (vas.) ja yksityisten yritysten roolit liitteen 2 taulukon perusteella. 4

14 Kaukokartoitushenkilöstön määrä yrityksessä/laitoksessa % 20 3 % % 0 24 % % % 1 14 % % 2 14 % 40 Kuva 4. Kaukokartoitushenkilöstön määrä yrityksessä/laitoksessa niiden osalta, jotka sen ilmoittivat. Neljänneksellä vastaajista ei ole yhtäkään kaukokartoituksen parissa työskentelevää, ainoastaan yksi osittain aiheen parissa työskentelevä henkilö Kuva 5. Kaukokartoitushenkilöstön prosenttiosuuksia kokonaishenkilökunnasta. Yksityisellä puolella esiintyy joitakin suuria osuuksia kartoitus- tai palveluntarjoajayrityksissä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen 0 Noin 2/3 vastaajista ei ilmoittanut kaukokartoitusliikevaihtoaan, mutta joitain suurimpia pyrittiin saamaan arvioon mukaan lisäkyselyin. Jotkut vastaajat ovat vain harvoja vastaajatyyppinsä edustajia, ja ryhmässä esiintyy sisäistä vaihtelua. Suomalaisen kaukokartoituksen kokonaisliikevaihdon määrän arvioiminen ei ole tämän kyselyn perustella luotettavaa. Ilmatieteen laitoksen (IL) ja MML:sen toiminta on volyymiltään suurta, mutta on vaikea vetää rajaa kaukokartoituksen, ilmakuvatoiminnan ja kartoituksen väliin. MML:n 100 M :n vuosibudjetista kartastotyöt (kartantuotanto) vievät kaikkiaan 18 %, kehittäminen 7 %, tuotannon tuki ja muut 8% ja markkinatuotanto 9 %. Ilmakuvapalveluista kertyvien tulojen jakauma v. 2004: valtiolta tuli n. 41 %, kunnilta 5 %, elinkeinoelämältä 46 % ja kotitalouksilta 8 %. Tosin tilaajat tekevät yhä enemmän yhteistilauksia, joissa on mukana erityyppisiä organisaatioita, eikä laskujen myöhempi osittelu näy tilastoissa. Kuitenkin yksityisten osuus on merkittävä. Kaukokartoitusliikevaihdon tai -rahoituksen puolesta suurimpiin kuuluvat ilmoitusten perusteella FM-Kartta, Aero-Kuva, MML Ilmakuvatoimisto, FM-International, PIEneering ja IL (2 5 M kukin), toiseksi suurimpiin Specim, VTT, GL, Sito ja Keyfor ( 1M ) ja seuraavaksi suurimpiin TKK/AVA, Stora Enso, SYKE, Elektrobit Microwave, Maa ja Vesi, Arbonaut ja TKK/FOTO (0,35 0,9 M ). Yksityisen rahoituksen osuus kaukokartoituksen liikevaihdosta tai rahoituksesta on ilmoitusten perusteella noin 61 %. Tarjottujen kaupallisten palvelujen liikevaihto ja osuus ovat kuitenkin pienempiä kuin koko yksityinen rahoitus. Budjettirahoituksen erottaminen muusta julkisesta rahoituksesta (Suomen Akatemia, Tekes ym.) ei ollut kaikille vastaajille selvää. Samoin ammattilaisillakin oli joskus mielikuva, ettei ilmakuvaus kuuluisi kaukokartoitukseen. 5

15 2.3 Tuotteet ja palvelut Tässä yhteydessä esitellään, millaisia kaukokartoitustuotteita yritys tarjoaa tai käyttää, ja kenelle ne on suunnattu. Sanalliset kuvaukset on tässä jaoteltu edellä mainittujen roolijakojen mukaan. Tahoista annetaan esimerkkejä. Alkutuottajat (10 kpl) ovat noin 80-prosenttisesti yksityisiä yrityksiä. Ne tarjoavat erityisesti ilmakuvauksia, jotka ovat joko fotogrammetrisia kuvauksia kartoitukseen taikka viistokuvauksia digitaalisilla Single Lens Refle (SLR) -kameroilla. Satelliittikuvia tuottaa Ilmatieteen laitos. Kaukokartoitusinstrumentteja ja niihin läheisesti liittyviä ohjelmistoja tarjoavat Specim, Stora Enso ja Elektrobit Microwave (ent. Ylinen Electronics). Jalostajista (27 kpl) on puolet yksityisiä ja puolet julkisia tahoja. Ilmakuvia jalostaa noin 75 %, optisia satelliittikuvia noin kolmannes tahoista. Tutkakuvien jalostajia on vain n. 10 % jalostajista (Arbonaut, Geologian tutkimuskeskus - GTK, Maa ja Vesi, Merentutkimuslaitos - MTL), laser-aineistojen jalostajia Keyfor, Maa ja Vesi, Sito ja FM-Kartta, ja hyperspektrisiä aineistoja käsittelevät GTK, Maa ja Vesi ja AVAproedu. Palveluntuottajia on eniten, 31 kpl, joista 2/3 on yksityisiä. Yli puolet palveluntuottajista tarjoaa kuvankäsittelypalveluita, kolmannes konsulttipalveluita ja neljännes ilmakuvauksia tai tutkimuspalveluita. Maastomittaukseen liittyviä palveluita ei juuri tullut esille. Loppukäyttäjistä (17 kpl) 5% on yksityisiä. Lähes kaikki mainitsevat ilmakuvat. Loppukäyttäjät hankkivat pääasiassa ilmakuvia omiin tarkoituksiinsa. Kolmannes käyttää satelliittikuvia, kaksi myös laseraineistoja. Kehittäjistä (19 kpl) 15 % on yksityisiä (Helsinki Consulting Group, Metsämannut, Metsäteho). Kehittäjien joukossa satelliittikuvien käyttäjiä on hieman enemmän kuin ilmakuvien käyttäjiä. Kehittäjistä 2/3 on myös ohjelmistojen kehittäjiä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat laseraineistojen kehittäjät (30 %) sekä lämpökamera-, hyperspektri- tai instrumenttikehittäjät (25 % kutakin). 2.4 Asiakkaat tai käyttäjät Millä toimialalla asiakas/käyttäjä toimii? Toimiala kertoo, mitä asiakas aineistoilla ja palveluilla tekee tai miksi loppukäyttäjä ostaa aineistoja. Taulukot 1 4 ovat suoraan vastaajilta ja kaikkea päällekkäisyyttä ei ole tarkoituksella poistettu. Taulukko 1. Jalostajien ja palveluntuottajien asiakkaat/toimialat. Jalostajien asiakkaat/toimialat Palveluntuottajien asiakkaat/toimialat Eri kohdemaiden ministeriöt Valtio Kunnat tai kuntasektori (2 ) Kunnat tai kuntasektori (3 ) Julkinen sektori Yliopistot ja korkeakoulut Julkiset ja yksityiset yhteistyötahot Tutkimuslaitokset (2 ) Puolustusvoimat Puolustusvoimat EU/WB/NDF/ADB EU/WB/NDF/ADB Vesi- ja ympäristösektori Vesi- ja ympäristösektori Ympäristön valvonta ja seuranta Ympäristön seuranta ja tutkimus Kaavoitus ja maankäyttö Maankäyttö ja ympäristö Teollisuusmineraali- ja rakennuskivialan yritykset tai malminetsintäyhtiöt (2 ) Kallioperä- ja raaka-aineet Rakennustoiminta tai rakennusliikkeet (2 ) GTK/Kallioperä ja raaka-aine Liikenne GTK/Maankäyttö ja ympäristö Kiinteistöjen omistajat Rakennusliikkeet Suuret metsäomistajat Paikannuspalveluiden asiakkaat Metsänomistajat Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset Metsäsektori (2 ) Metsänhoitopalveluyrittäjät Metsäliitto-yhtymän sisäiset konsultoinnit Metsäomaisuuden ylläpito-organisaatiot Kalatalous Metsäsektori Laivavarustamot Laivavarustamot Teollisuus Viljelijät Kartoitusyhtiöt Suunnittelijat Teleoperaattorit Teollisuus Yritykset ESA tai Eumetsat Kuluttajat Internet, etranet TV. Telecom, metsä 6

16 Taulukko 2. Jalostajien ja palveluntuottajien mainitsemat käyttötarkoitukset. Jalostajien mainitsemat käyttötarkoitukset Palvelutuottajien mainitsevat käyttötarkoitukset Temaattiset kartat, työsuunnittelun pohjaksi Maakuntaohjelma Kaavoitus, sen pohjakartat, maankäytön suunnittelu. (4 ) TE-keskusten elinkeinopoliittinen ohjelma Taustamateriaaliksi maankäytön suunnittelutehtäviin Ympäristötutkimus Rakennettujen kohteiden paikantaminen Maankäyttö- ja ympäristötutkimukset Ympäristön tilan selvitykset, ympäristötutkimukset. (2) Maankäytön suunnittelu / taustamateriaaliksi (2 ) Ympäristötietojärjestelmät Rakennustoiminnan suunnittelu ja esittely Ympäristön kehittäminen Rakennussuunnittelu Suunnittelu Kaavoitus ja suunnittelu Ilmakuva oheismateriaaliksi. Ortokuvat. (2 ) Tiedon keruu / tausta-aineisto (2 ) Karttoja kuvista Ympäristösuunnittelu mm. melumallinnus Ympäristötiedon jatkojalostamiseen. Ympäristötiedon jatkojalostamiseen Erilaisten tuhojen arviointi ilma- ja satelliittikuvilta Erilaisten tuhojen kartoitus Ympäristötilan muutosseurantaan Ympäristötilan muutosseuranta, muutostulkinta (2 ) Maaperä vs. kasvillisuus Maaperätutkimukset Kalliopaljastumat ja geomorfologiset piirteet Paljastumat ja geomorfologia Pontentiaalisten malmi-, teollisuusmineraali, sora- ja kiviainesesiintymien etsintä ja kartoitus Satelliittikuvien tulkinta Inventointi Maaperäkartoitus Metsävarojen inventointi Mineraalien etsiminen ja tutkiminen Metsikkökuviointi Malminetsintä ja kallioperäkartoitus Metsäomaisuuden hoito Maaperäkarttojen yhdistäminen ilma- ja satelliittikuviin Metsäteollisuuteen Metsäsuunnittelun ja -parannuksen maastotyöhön Metsäteollisuuden strateginen ja Metsälain valvontaan operatiivinen suunnittelu VMI Maataloustukien valvonta Metsäkeskusten metsävaratiedot koskien yksityismetsiä, metsäkeskusten metsäohjelmat. (2) Vesistöjen kasvustojen kartoitus Jääpalvelu / jääkartat (2 ) Tilakohtaiset metsäomaisuuden hoitosuunnitelmat Tutkimusprojekteihin Kuntakohtaiset metsävaratiedot, hakkuusuunnitteet, hoitotoimenpiteet Metsävarojen ja -ympäristön kartoitus Metsäinventointi (4 ), metsäkuviointi Metsäteollisuuteen Maanpinnan albedo Vesistökasvien kartoitus Kalatalouden kuvaukset Öljyntorjunta Jäiden seuranta Kohteiden paikannus Havainnollistaminen Riskien hallinta maastossa Tutkimusprojekteihin Tiedotus Maastomallit (2 ) Televerkkojen suunnittelu Sääsatelliittianimaatioita, sääennustukset (2 ), Globaali otsoni, Maanpinnan UV-säteily Ilmakuvaussovellukset Verkkosuunnittelu 7

17 Taulukko 3. Loppukäyttäjien mainitsemat käyttötarpeet. Loppukäyttäjien mainitsemat käyttötarpeet Maastomallit, teemakartat, kartat Luonnonsuojelutehtävät (2), Kasvillisuuskartoitukset ja muut esim. kunnostushankkeet Luonnonsuojelun tarpeet, luonnonsuojeluohjelmien toteutus (alueiden inventointi, metsänarviointi. Suunnittelu- ja kunnostushankkeet (vesistökunnostukset, ympäristörakentaminen). Ympäristön tilan seuranta (esim. vesistöt) ja tulvakartoitukset Luonnonsuojelualueiden hankinta (metsän arviointi), vesirakentamisen valvonta ja seuranta. Rakennetun ympäristön tarkistaminen (kuvat ovat uudempia kuin käytössämme olevat peruskartta-aineistot) Metsäteollisuuden strateginen ja operatiivinen suunnittelu Maastotietojen ajantasaistus (3). Maastotiedon keruu. Tiestötietojen jatkuva ajantasaisuus Yleissuunnittelu Metsäsuunnittelu Pohjakartoitus Omistuskartat, opaskartat Öljynetsintä Taulukko 4. Kehittäjien mainitsemat käyttötarpeet. Kehittäjien mainitsemat käyttötarpeet Erilaiset tutkimukset (3), tutkimus- ja kehityshankkeet (2) Julkiset tutkimushankkeet, metsäsektori, maataloussektori Tutkimus, koulutus, suunnittelu Opetus 100%. Planeettatutkimus, opetus Ympäristötutkimus, maatalous, kasvillisuustutkimus, opetus ENSOmosaic Stora Ensolle, kaukokartoituksen tarjoajayritykset Omaa ohj. ja inst. tuotantoa, metsävarat, luonnononnettomuudet, liikenne, ESA, turvasektori Aluekehitys ja alueiden käyttö, maakunnallinen edunvalvonta Ympäristön seuranta ja siihen liittyvä T&K-toiminta Datan toistuvaiskäyttö mm. vuodenaikojen vaihtelut, laseraineistot, tutka-aineistot, digitaaliset ilmakuvat, opetus 2.5 Toimintaketjut Selvityksessä haluttiin saada esille tyypillisimpiä toimintaketjuja (esimerkiksi kaukokartoitusaineistojen aineistojen virrat ja niihin liittyvät palvelut) toimialoittain. Aiemmin mainittua yleistä toimintaketjumallia täsmennetään ja laajennetaan tässä toimialoittain ja tunnistetaan ketjuista kaupallisia ja ei-kaupallisia osuuksia sekä joitakin toimijoita, kotimaisia ja ulkomaisia osuuksia, toimitusmuotoja ja toiminnan volyymejä. Kaaviot eivät ole tahojen omia näkemyksiä, vaikka ne pohjautuvat saatuihin tietoihin ja kuvauksiin, jotka haluttiin kerätä vapaamuotoisina. Jatkossa tyypillisten ketjujen kuvauksissa syvä oranssi on kaupallinen toimija tai sen osuus, vaaleampi oranssi liittyy toimintaan, jossa on kaupallistamiseen ainakin joitain mahdollisuuksia. Haalea oranssi kuvaa pääosin ei-kaupallista toimintaa. Toisiinsa rinnastettavien kuvioiden suhteellinen koko kaavioissa kuvaa volyymiä, esimerkiksi sitä missä määrin tuotetta kenellekin toimitetaan Valtion tutkimuslaitokset Tutkimuslaitokset saavat suuremman osan aineistoista kansainvälisten ohjelmien kautta kuin kaupallisista lähteistä. Aineistopuolella satelliittikuvat dominoivat jonkin verran. Tutkimuslaitokset hankkivat suuriakin järjestelmiä kaupallisilta toimittajilta. Tutkimuslaitosten saamat aineistot tulevat suurelta osin tietoverkkojen kautta. 8

18 Kuva 6. Valtion tutkimuslaitosten (GL, SYKE, IL, Metla, oppilaitokset, MTL) kaukokartoitustoiminnan ketjuja yleisesti. Laitoksissa syntyneistä tietokannoista voidaan irrottaa tietoja viranomaisille, yksityisille henkilöille taikka kaupallisesti toimivien tahojen kautta. Ne voivat tuoda aineistoille lisäarvoa. Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos on monilla yksiköillään varsin laaja-alaisesti (monessa roolissa) toimiva ja verkottunut kaukokartoituksen toimija. Kuva 7. Ilmatieteen laitos on varsin verkottunut kaukokartoituksen tutkimuspuolella sekä kaupallisen yksikön kautta. Viranomaistoimintaan aineistoa luovutetaan irrotuskustannuksin. IL sekä saa aineistoja kansainvälisistä meteorologia-alan verkostoista että toimittaa niihin. Kaupallisten järjestelmätoimittajien verkosto on laaja. 9

19 Metsäkeskukset Metsäkeskuksia on 13. Kullakin on ollut oma metsävaratietokantansa, joita ollaan yhdistämässä vuoteen 2010 mennessä. Metsäkeskusten toimintaa, mukaan lukien uusi valtakunnallinen metsätietojärjestelmä, on suunnittelemassa MMM:n metsäosasto, Metla, Metsäkeskusten kehitysjohtaja (linjapäätökset, suunnitelmien esittelyt) sekä operatiivisessa mielessä metsäkeskusten palvelukeskukseksi täsmentymässä oleva Tapio. Eri metsäkeskukset ovat toimineet hieman erilaisilla taktiikoilla. Osa on kuvauttanut koko vastuualueensa kerrallaan, osalla on erillistä kuvausaluetta hajallaan, jotka on kuvattu tähän asti korkeintaan kerran 10 vuodessa. Metsäkeskukset jalostavat tietoa metsänomistajille. Kaukokartoitusaineisto on yleensä metsäsuunnitelmien taustakuvana, kun tehdään metsänparannustöiden kuten kunnostusojitusten suunnittelua. Pienimmät tulosteet (A4, A3) hoidetaan itse, suuremmissa on käytetty ainakin MML:sta alihankkijana. Kuva-aineisto on tulossa käyttöön myös GPS-maastotallentimissa jo vuonna 2005 ainakin koemielessä. Sen lisäksi kukin Metsäkeskus jalostaa tietoa metsänhoitopalveluita tarjoaville palveluyrityksille (esim. suometsien kunnostusojituksia) sekä kymmenille yhden ihmisen metsäammattilaisyrityksille. Viranomaisille tuotetun palvelun (metsälaki, sen valvonta, rahoitus, tilastointi, yleinen suunnittelu) osuudeksi arvioidaan metsäkeskuksissa maksimissaan 40 %, mutta olevan tyypillisesti vain noin 10 % Kaupalliset toimijat Tässä yhteydessä kuvataan toimintaketjuja yrityksillä, jotka hankkivat kaupallisia taikka ei-kaupallisia aineistoja, jalostavat niitä kaupallisten periaatteiden mukaisesti ja tarjoavat niitä suoraan loppukäyttäjille (tai mahdollisesti myös toisten kaupallisten tahojen kautta). Ilmakuva-aineistot hallitsevat tätä toimintaa. Kaupalliset toimijoiden kirjo on laaja ja toimijat ovat usein verkottuneita ja käyttävät julkisten laitosten tapaan muiden palveluita kehitystoiminnassaan. Ohjelmointia, selvityksiä ja alihankintatöitä tilataan esimerkiksi VTT:ltä, TKK:sta, GL:stä ja muilta oppilaitoksilta sekä tutkimuslaitoksilta, mutta myös ohjelmisto- ja palveluyrityksiltä kuten PIEneering, Keyfor, GISnet, AffectoGenimap, Maa ja Vesi. Ulkomailta tilataan alihankintaa silloin, kun siellä on valmiina osaavaa henkilökuntaa. Kartoituskuvausyritykset saattavat käyttää alihankintaan konsernissa olevia yrityksiä pohjoismaista, Englannista, Hollannista tai Aasiasta. Monilla yrityksillä on omistus- tai muista syistä vakiintuneita kump- Kuva 8. Metsäkeskusten nykyinen toimintaketju ja sidosryhmiä. Väärävärikuvia tuodaan tieto- tai siirtokovalevyillä. VMI:tä saadaan Metlasta. Suurin osa asiakkaista on suoraan yksityismetsien omistajia. Metsäomaisuuden hoitoon liittyvät tiedot, toimenpideehdotukset ja tulosteet ovat tyypillisin toimitus metsänomistajille. 10

20 Kuva 9. Yleiskaavio kaupallisten jalostajien ja palvelutarjoajien toimintaketjuista. Helikopterikuvausyritykset sopivat tähän ryhmään hyvin vaikka aineisto muodostetaankin itse. Helikopterikuvausyrityksillä suoramyynnin osuus on suuri. Omat tietokannat eivät ole välttämättä oleellisia tai pysyviä jalostajilla. paneita. Yritykset voivat olla tilanteen mukaan yhdessä tarjouspyynnössä kilpailijoita ja toisessa hankkeessa taas kumppaneita Tuotteiden hankinta yritysmäärittelystä riippuen Liitteen 2 taulukosta näkee, mihin kaikkiin rooleihin kukin vastaajayritys on sijoitettu vastaustensa perusteella. Mistä hankitaan Metsäalan toimijat hankkivat yleisimmin väärävärikuvia. Niitä toimittaa tyypillisesti norjalaisen Blom-konsernin omistama FM-Kartta Oy taikka FM-International Oy FINNMAP, joka siirtyi japanilaisen Pasco Groupin omistukseen. Näin ollen FM-Kartta ja FM-International kilpailevat kuvauksista osin samoilla suomalaisilla ja eurooppalaisilla markkinoilla samoin kuin ruotsalainen Metria. Saksalaista Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt (DLR) saatetaan käyttää esimerkiksi hyperspektrisissä kuvauksissa. Osaa projektikohtaisista ilmakuvauksista asiakkaille koordinoivat konsulttitoimistot kuten Sito ja Jaakko Pöyry. MML tuottaa erityisesti mustavalkoisia kartoitusilmakuvia mittakaavoissa 1: ja 1:31 000, josta väri-infrakuvauksien osuus on kasvava. MML toimittaa 40 % yksityisille kansalaisille, 30 % valtiolle, 20 % elinkeinoelämälle ja 10 % kunnille, käyttötarkoituksina ajantasaistaminen, kartoitus, maankäytön suunnittelu ja toteutus. Topografikunta tuottaa erityisesti mustavalkoisia 1 metrin resoluution korkeakuvauksia mittakaavassa 1: muutaman vuoden välein koko maasta. Ilmakuvia hankkivat vuosittain tai joidenkin vuosien välein kartoitusviranomaiset, Metsähallitus, muu metsäsektori, maataloustukien valvonta, kunnat, telekommunikaatiopuoli. Yksittäisellä metsäkeskuksella voi olla budjetoituna esimerkiksi / vuosi kuvahankintoihin. Suurilla suomalaisilla kuvausyrityksillämme ainakin puolet liikevaihdosta tulee ulkomailta. Laserkeilauksia tarjoavat Terrasolid, Sito, Jaakko Pöyry, Keyfor sekä Blom-konserni, joka on hankkinut omistukseensa ruotsalaisen TopEye-yhtiön. Pienkoneista tai helikopterista suoritettuja kuvauksia suunnittelusovelluksiin, esitteisiin tai yksityisasiakkaille tarjoavat muun muassa Aero-Kuva, Lentokuva Vallas Oy, Tuurin ilmakuvapalvelu ja Suomen Ilmakuva Oy. 11