Kaukokartoitusselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukokartoitusselvitys"

Transkriptio

1 Kaukokartoitusselvitys Anne Leskinen, Miranda Saarentaus, Arto Vuorela Teknologiakatsaus 186/2005

2 Kaukokartoitusselvitys Anne Leskinen Miranda Saarentaus Arto Vuorela Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy Teknologiakatsaus 186/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Osana Tekesin Avaruusteknologiasta liiketoimintaa (AVALI) -teknologiaohjelmaa on valmistunut kaukokartoitusta koskeva teknologiakatsaus. Teknologiaohjelman tavoitteena on luoda edellytyksiä avaruusliiketoiminnalle vapaasti kilpailluilla markkinoilla ja avaruusteknologian kaupallisille sovelluksille kuten palveluille sekä saada aikaan avaruusteknologiaan perustuvaa liiketoimintaa. AVALI-ohjelman hankkeista yli puolet liittyvät joko kaukokartoitukseen sen sovelluksiin tai laitteisiin. AVALI-ohjelman ensimmäisen vuosiseminaarin jälkeen käydyissä keskusteluissa ja ohjelman johtoryhmäkokouksessa todettiin, että kaukokartoitusalan liiketoimintaa saatikka uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei tunneta riittävän hyvin. Johtoryhmä suositteli, että alalta tehdään selvitys koskien toimijoita, tuotteita ja palveluita, palveluiden tarjoajia, asiakkaita, toimintaketjuja, kaupallisen toiminnan osuutta kokonaisuudesta sekä tulevaisuuden näkymiä. Suomella ja Kanadalla on maantieteellisestä asemasta johtuen samantapaisia tarpeita, joita kaukokartoitus palvelee. Tämän vuoksi selvityksessä on verrattu Suomen ja Kanadan toimintaa toisiinsa. Tekes tilasi kaukokartoitusta koskevan selvityksen kilpailutetun tarjouspyyntökierroksen jälkeen Maa ja Vesi Oy:ltä helmikuussa Työ toteutettiin kaksiosaisena, jolloin ensi vaiheessa lähetettiin laaja kirjallinen kysely alan toimijoille. Tämän jälkeen tehtiin joko puhelimitse tai henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä haastattelut alan avaintoimijoille. Tässä raportissa esitetään selvityksen tulokset. Tulosten perustella myös lukija, joka ei tunne kaukokartoitusalaa saa varsin kattavan kuvan alasta, sen nykytilasta, ongelmista mutta erityisesti mahdollisuuksista. Siten selvityksen tekijät ovat onnistuneet työssään. Tekes haluaa esittää parhaat kiitoksensa kaikille selvitykseen osallistuneille tahoille. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Maa ja Vesi Oy:stä Arto Vuorela, Anne Leskinen ja Miranda Saarentaus, jotka ovat vastanneet selvityksen toteutuksesta. Tekes

5 Tiivistelmä Tekesin AVALI-teknologiaohjelma tukee suomalaiseen avaruusteknologiaan perustuvaa liiketoimintaa. Tässä yhteydessä tilattiin selvitys suomalaisen kaukokartoituksen nykytilasta ja tulevaisuuden odotuksista kaikkien suomalaisten kaukokartoitusalan toimijoiden käyttöön. Selvityksessä kaukokartoituksella tarkoitettiin satelliitista, lentokoneista tai helikoptereista tai muista lentävistä laitteista tapahtuvaa kaukokartoitusta. Tavoite oli saada yhteenveto alan toimijoista ja toiminnan volyymista. Tulevaisuuden näkymät haluttiin saada 5 10 vuoden aikajänteellä. Selville haluttiin kaukokartoituksen nykyiset toimintatavat ja toimittajaketjut, nykyiset asiakkaat (loppukäyttäjät), toiminnan volyymi ja arvio siitä, mikä osa kokonaispalveluista tuotetaan kaupallisesti. Haettiin kohtia, joissa voi olla kaupallista yritystoimintaa. Samassa yhteydessä tehtiin katsaus kanadalaiseen kaukokartoitusteollisuuteen ja vertailtiin sitä suomalaiseen. Saatujen tietojen osalta suomalaisen kaukokartoituksen liikevaihto on 27 M /v, mukaan lukien julkisen toiminnan rahoitus. Yksityisen rahoituksen osuus tästä on 61 %. Markkinoiden rakenne ja eri roolien sijoittuminen hahmotettiin. Tarvetta on kaukokartoituksen hyötyjen demonstroimiselle, määrittelyjen syntymiselle, olemassa olevan datan hyödyntämishankkeille ja erityyppisille tiedon jakeluun liittyville hankkeille. Kuvien jakelu tietoverkkojen kautta yleistyy. Toiveita on päästä yhteiskäyttöön, esimerkiksi valtion tilaamiin tai koostamiin aineistoihin. Samalla valtion tuotantoa ja palveluja on syytä yksityistää. Eri laitosten rooleihin halutaan selkeyttä. Uudet tekniikat ovat läpimurtovaiheessa esimerkiksi ilmakuvauksessa ja laserkeilauksessa. Aineistojen hintojen toivotaan laskevan ja saatavuuden parantuvan samalla kun käyttö yleistyy ja tehokkuus lisääntyy. Kehitys voi tapahtua nopeastikin. Julkisen rahoituksen periaatteista esitetään toiveita ja ehdotuksia. On selvitettävä, mitkä niistä on mahdollista toteuttaa. Kanada on voinut luoda omat rahoitussääntönsä. Niiden periaatteissa korostuvat alkupainotteisuus, aineistojen tietojen ja hyödyn maksimointi ja käyttäjien tarpeet. Valtio ohjaa alaa voimakkaasti ollen muun muassa ensikäyttäjä monelle sovellukselle. Henkilöstövaihdot yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ovat edullinen tapa siirtää tietämystä ja luoda verkostoja.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Lyhenteet 1 Selvityksen tausta, tehtävä ja yleiskuvaus Tausta Tehtävä ja tavoite Katsaus historiaan Yleiskuvaus Periaatteet ja rajauksia Projektin sisältö Nykytilanne Toimintaketjujen kaavioista ja rooleista niissä Suomalaiset yritykset ja laitokset kaukokartoitustoiminnassa Tuotteet ja palvelut Asiakkaat tai käyttäjät Toimintaketjut Valtion tutkimuslaitokset...8 Ilmatieteen laitos...9 Metsäkeskukset Kaupalliset toimijat Tuotteiden hankinta yritysmäärittelystä riippuen Mistä hankitaan...11 Miten hankitaan...12 Toimitustapojen etuja ja haittoja Kaukokartoitusaineistojen tarjoajat globaalisti Kaupallisen toiminnan edellytykset Esteet...14 Markkinoiden pienuus...14 Kilpailu Rahoitus...15 Osaaminen Asenteet ja tiedon puute Kaupallisen toiminnan kehittämisideoita...16 Koulutuksen kehittäminen...16 Tiedotuksen ja verkostojen kehittäminen...16 Toiminnan kehittäminen Tukihankkeiden kehittäminen Sovellusideoita...17 Ideoita maa- ja metsätalouteen Ideoita vesistöjen ja ympäristön osalta...18 Ideoita suunnitteluun, kartoitukseen ja monitorointiin Ideoita yleisesti soveltamisesta Ulkoistamistarpeita...19 Ulkoistamisesta operaatioissa...19 Tutkimukseen liittyvää ulkoistamista Kaukokartoitustoiminta Kanadassa Kanadan kaukokartoituskysely haastattelun tulos Tuotteet ja palvelut Kanadassa...21

7 3.1.2 Miten aineisto hankitaan Kanadassa Kanadan kaukokartoituksen kaupallisen toiminnan edistäminen Kanadalaisten tulevaisuudennäkymät Kanadan kaukokartoitusrakenne ja rahoitus Yritysrakenne ja tuki Valtion rooli Kanadassa Kanadan kaukokartoitusmarkkinat Kaukokartoitusyritysten tietokantoja Kanadassa Tulevaisuuden teknologiakehitys suomalaisten mielestä Eri tekijöiden merkitys tulevaisuuden suunnittelussa Yleisesti Tekniikka...28 Tekninen kehitys...28 Satelliittikuvien kehittyminen...28 Tekniikan merkitys taloudellisuuden ja tulevaisuuden suunnittelussa...28 Liikkuvuuden merkitys Kaukokartoituksen odotuksia ja suuntaviivoja Odotuksia yhteistyöstä ja koordinoinnista Kaukokartoitusaineistojen saatavuus Saatavuuden parantuminen...30 Lisää aineistoja ja yhteiskäyttöä...30 Tietopalveluja aineiston tilaukseen...30 Odotuksia hintojen ja taloudellisuuden suhteen Odotuksia tutkimukselta Tutkimuksen koordinointia, perustutkimusta Tutkitaan menetelmiä, aineistoja Soveltavaa tutkimusta Uhkakuvia Turvallisuuspoliittiset uhat Hinta- ja yhteistyöpolitiikan uhkakuvat Kilpailua liikaa tai liian vähän Tekniikan riittämättömyys Arvioita tulevasta toiminnasta Taantuvaa Vastaavan suuruista Kasvavaa Yleistyvää käyttöä Aineistojen siirtomuodot tulevaisuudessa Analyysit Analyysi toimintaketjuista sekä niiden toimivuudesta Metsäkeskusten analyysi Julkisten laitosten ketjut Satelliittikuvien toimintaketjut Analyysi suomalaisen kaupallisen toiminnan edellytyksistä Analyysi toiminnasta Kanadassa ja eroista Suomen kanssa Analyysi tulevaisuuden teknologiakehityksestä ja suomalaisen kaukokartoituksen kaupallisuuden kehittymisestä Yhteenveto Projektin ohjaus Viitteet Liitteet 1. Kyselylomake Yritykset ja julkiset laitokset Tekesin teknologiakatsauksia

8 Lyhenteet ADB Asian Development Bank AVALI Avaruusteknologiasta liiketoimintaa CCRS Canada Centre for Remote Sensing CSA Canadian Space Agency CLC2000 CORINE Land Cover 2000 DLR Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt ev EOADP Earth Observation Applications Development Program ESA European Space agency EU Euroopan unioni EUMETSAT European Organisation for the Eploitation of Meteorological Satellites EV-SAR APP EarthView Synthetic Aperture Radar Advanced Precision Processor EV-InSAR/CTM Interferometric Synthetic Aperture Radar/Coherent Target Monitoring FTP File Transfer Protocol GIS Geographical Information Systems GL Geodeettinen laitos GMES Global Monitoring for Environment and Security GRIP Government Related Initiatives Program GPS Global Positioning System GTK Geologian tutkimuskeskus IL Ilmatieteen laitos INSPIRE The INfrastructure for SPatial InfoRmation in Europe IRS Indian Remote Sensing Satellite LIF Laser Induced Fluorescence MB megatavu (Megabyte) Metla Metsäntutkimuslaitos MML Maanmittauslaitos MMM Maa- ja metsätalousministeriö MTL Merentutkimuslaitos NASA National Aeronautics and Space Administration NRCan Natural Resources Canada NDF Nordic Development Fund NOAA National Oceanic & Atmospheric Administration PDA personal digital assistant PV Puolustusvoimat PvTT Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos RTK Real Time Kinematic

9 SBIR SLR Spot SSF STUK TE Tekes TopK TKK/AVA TKK/FOTO UAV USB USGS VMI WB YK Small Business Innovation Research Single Lens Refle (järjestelmäkamera) Systeme Probatoire d Observation de la Terra Space Systems Finland Oy Säteilyturvakeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus Teknologian kehittämiskeskus Topografikunta Teknillinen korkeakoulu, Avaruustekniikan laboratorio Teknillinen korkeakoulu, Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Unmanned Aerial Vehicle Universal Serial Bus United States Geological Survey Valtakunnan metsien inventointi World Bank Yhdistyneet kansakunnat

10 1 Selvityksen tausta, tehtävä ja yleiskuvaus 1.1 Tausta Kyseessä on Tekesin AVALI-teknologiaohjelmassa tilaama selvitys kaikkien suomalaisten alan toimijoiden käyttöön. Tekijän valinta perustui avoimeen tarjouskilpailuun. Tulokset on esitelty myös seminaarikalvoissa (Vuorela 2005). AVALI-hankkeista noin puolet koskee kaukokartoitusteknologioita ja teknologisen pohjan luomista kaukokartoituksen laajemmalle soveltamiselle ja palveluille. Toiminta on keskittynyt toistaiseksi paljolti tutkimuslaitoksiin ja soveltajina ovat lähinnä julkiset tahot. Tekesin päätehtävä on luoda kaupallisen toiminnan edellytyksiä ja ohjata myös tutkimustoimintaa sen mukaisesti. 1.2 Tehtävä ja tavoite Suomalaisen kaukokartoituksen alueella on paljon erilaisia aktiviteetteja ja toiminta on volyymiltaan mittavaa. Puhtaasti kaupallisen toiminnan osuus on varsin vähäistä, koska suurin osa toiminnasta tapahtuu julkisella sektorilla. Alan toimijat ovat kaivanneet yhteenvetoa toimijoista ja toiminnan volyymista. Globaalisti on arvioitu, että kaukokartoitukseen liittyvät markkinat kasvavat n % vuodessa (ISS 2004). Päätavoitteena oli selvittää suomalaisen kaukokartoituksen nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä 5 10 vuoden aikajänteellä. Tavoitteeksi asetettiin selvittää, mitkä ovat kaukokartoituksen nykyiset toimintatavat ja toimittajaketjut. Selvityksestä tuli ilmetä nykyiset asiakkaat (loppukäyttäjät), toiminnan volyymi ja arvio siitä, mikä osa kokonaispalveluista tuotetaan kaupallisesti. Kaukokartoitustoiminnassa on aikaisemmin ollut vaikeata tunnistaa kohtia, jotka toimivat kaupallisten periaatteiden mukaisesti. Selvityksessä tulee hakea kohtia, joissa voi olla kaupallista yritystoimintaa. Selvityksessä tulee tehdä myös vertailu Kanadan kaukokartoitustoimintaan. Vuorilehto on aiemmin (1996) analysoinut laajemmin kanadalaista avaruushankkeiden aktivoimaa yritystoimintaa, mutta raportti on osin vanhentunut. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen I vaiheen raportti (ISS 2004) on rajoitetusti julkinen. 1.3 Katsaus historiaan Maanmittauslaitos (MML) ja Topografikunta (TopK) ovat tehneet ilmakuvauksistaan kansallisia kartta-aineistoja. Kaupallista ilmakuvausta on tarjonnut erityisesti FM-Kartta Oy. Ilmatieteen laitos on käyttänyt kaukokartoitusta pitkään sään ennustamisessa ja muussakin toiminnassaan. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on käyttänyt kaukokartoitusta laajasti, muun muassa valuma-alueiden maankäytön arviointiin ja vesien laadun seurantaan. MML aloitti vuonna 1979 satelliittikuvavälityksen luonnonvarojen kartoitukseen. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) aloitti vuonna 1995 kaukokartoituksen EU-peltotukivalvonnoissa mutta luopui siitä vuonna 2004 ainakin pääsääntöisesti, aikataulusyistä ja pakollisten tilakäyntien lisääntyessä. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tuottanut valtakunnan metsien inventointia (VMI), nyt jo muutaman viimeisimmän version satelliittikaukokartoitusta hyödyntäen. Merenkulkulaitos on käyttänyt tutkasatelliittikuvia jäätilanteen seurantaan. Specim Oy on rakentanut lentokäyttöisiä AISA-spektrometreja. VTT on osallistunut moniin hankkeisiin ja järjestelmäkehitysprojekteihin. Lisäksi on muuta kaukokartoitustoimintaa kuten laserskannausta ja viistoilmakuvausta. Punkarin teos Suomi avaruudessa (1984) alkoi tuoda satelliittikuvia yleiseen tietoisuuteen, mutta yksityiskäyttöön kuten kesämökkikuviin on edelleen käytetty lähinnä ilmakuvauksia tai viistokuvauksia. Kaukokartoitusta on esiintynyt lähinnä ammattikäytössä, mutta käyttö laajenee. Suomalaisesta kaukokartoitusalasta on julkaisuja ja selvityksiä tehty aiemminkin. Tekesin kaukokartoituksen teknologiaohjelman määrittelyissä (Hyyppä 1995) annetaan suosituksia ja analysoidaan alaa myös sovellusalakohtaisesti. Lisäksi on tehty Evaluation report of Space Technology Programmes sekä Suomen kaukokartoitus Oy:n tekemä selvitys kaukokartoituksen teollisesta hyödyntämisestä (1996). MML:n selvitys kaukokartoitusmarkkinoiden laajentamista (Martimo et al 1999) suositteli seuraavia taloudellista toimintaa edistäviä toimenpiteitä: 1. Julkisen sektorin tuotannolliset hankkeet on kilpailutettava 2. Tutkimuslaitoksissa kehitetyn teknologian siirtoa yritysmaailmaan on edistettävä 1

11 3. Tuotekehitystoiminnan painotusta on jatkettava yritysten ja tutkimuslaitosten kaupallisesti hyödynnettävien yhteishankkeiden suuntaan 4. Yritysten verkottumista tulee edistää 5. Yrityksille suunnattu kaupallisia ja teknisiä tarpeita vastaava tietopalvelu tulee järjestää 6. Perus- ja jatkokoulutustarjontaa on kehitettävä 7. Henkilökohtaista osallistumista kansainväliseen toimintaan on tuettava. Lisäksi listattiin kilpailutettavia joko kokonaan taikka osittain valtiollisia tuotantotöitä. Tehdyt huomiot ovat edelleen relevantteja. Yritysten puhtaan kaukokartoitusliikevaihdon arvioitiin olleen Suomessa noin 10 Mmk vuonna Yritysten kaukokartoitustoiminnan lisäämistä ja kansainvälisille markkinoille pääsyä edistettiin jatkohankkeella (GL 2002). Kaiken kaikkiaan kaukokartoitukseen on Suomessa panostettu ja toiminta on ollut edistyksellistä ja ulkomaillakin noteerattua, mutta jäänyt monilla alueilla tutkimusasteelle ja tulokset kaupallisesti hyödyntämättä. 1.4 Yleiskuvaus Periaatteet ja rajauksia Kaukokartoitusselvitys tehtiin pääosin kirjallisen kyselyn avulla. Alalla toimivien yritysten joukosta valittiin ns. avainyrityksiä, joiden edustajia haluttiin myös haastatella. Toimintaketjujen määrittely tapahtui paitsi kyselylomakkeen ja haastattelun avulla, osin myös selvitystyön tekijöiden kokemuksella ja tiedoilla aineistojen hankintaketjuista. Puhelin- ja vierailuhaastatteluissa käsiteltiin uudelleen lomakkeen kysymyksiä ja varmistettiin, että saatiin kerättyä selvityksen kannalta tärkeät tiedot. Samalla varmistettiin, että sekä kysymykset että vastaukset oli ymmärretty oikein. Tietosuojan ja liikesalaisuuksien säilymisen vuoksi puhutaan lähinnä toimialoista. Toimiala kertoo mitä tehdään ja miksi kaukokartoitusta käytetään. Haastateltavien vastaukset yhdistettiin, jolloin varmistettiin yksityisyyden suoja ja liikesalaisuuksien säilyminen. Tässä selvityksessä kaukokartoituksella tarkoitetaan satelliitista, lentokoneista tai helikoptereista tai muista lentävistä laitteista tapahtuvaa kaukokartoitusta. Selvityksen piiriin kuului kaukokartoituksen laitevalmistus ja ohjelmistoedustus. Avaruustutkimuksen ja lämpökamerakuvausten parissa työskenteleviä ei sisällytetty tähän selvitykseen Projektin sisältö Selvitykseen kuului: Nykytilanteen selvitys toimijat asiakkaat palvelut toimintaketjut pullonkaulat, ongelmat toiminnan edellytyksissä eri tekijöiden merkityksellisyys. Erilaiset odotukset tutkimustoiminnan suhteen Tekesin suhteen oman yrityksen kaukokartoitustoiminnalle 5 10 vuoden tähtäimellä. Selvitys Kanadan kaukokartoitustoiminnasta Rahoitusmallit Muut edellytykset. 2

12 2 Nykytilanne 2.1 Toimintaketjujen kaavioista ja rooleista niissä Kaukokartoituksen toimintaketjuja kuvataan tässä yhteydessä malleilla. Mallit eivät kuitenkaan kuvaa monimuotoista todellisuutta aukottomasti. Kaukokartoituksen ketjuja haluttiin ajatella pääasiassa aineistojen ja niiden eteenpäin siirtymisen näkökulmasta Tällaisista ketjuista on melko selvästi tunnistettavia rooleja: Tuottaja tai alkutuottaja luo kaukokartoitusaineistoja tai -laitteita Jalostaja suorittaa aineistolle esikäsittelyjä sekä irrottaa aineistosta edellistä käyttökelpoisempaa tietoa Palveluntarjoaja muodostaa irrotetusta tiedosta lopputuotteita, edustaa ohjelmistoja tai aineistoja, tai tarjoaa muita palveluja Loppukäyttäjä on organisaatio, sen yksikkö, työntekijä tai sen asiakas, joka käyttää tietoa Tutkija/kehittäjä voi palvella kaikkia edellä mainittuja tahoja perus- tai soveltavalla tutkimuksella ja tarjota tehtävänkuvaan liittyviä palveluja. Mallin osien välinen rajanveto ei ole yksiselitteistä, joten tahot voivat myös löytää itsensä luontevasti monesta kohtaa ketjua. Palveluksi voitaisiin ajatella lähes mikä tahansa yksittäinen toiminto, kuten alkutuotannon puolelta ilmakuvaus taikka tutkimus- ja jalostuspalvelut. Tässä raportissa palveluntarjonnalla painotetaan aineiston tai siitä irrotetun tiedon viemistä lopputuotteeksi asti sekä ohjelmistoja. Tuotetta ja palveluja ei myöskään ole mallissa eriytetty; palvelu on tuote siinä missä aineistotuotekin. On yrityksiä, jotka hankkivat ja jalostavat käyttämänsä tuotteet itse alusta loppuun. Jalostaja eroaa loppukäyttäjästä ainakin siinä, että sen muokkaamia aineistoja siirtyy myös muiden käyttöön. 2.2 Suomalaiset yritykset ja laitokset kaukokartoitustoiminnassa Kyselyn avulla selvitettiin, millaiset suomalaiset yritykset ja julkiset laitokset käyttävät kaukokartoitusta toiminnassaan. Selvityksessä käytetty kyselylomake on liitteenä (liite 1). Kyselyyn vastanneet yritykset ja julkiset laitokset on listattu taulukossa, joka osoittaa missä rooleissa vastaajien voidaan katsoa toimivan (liite 2). Kaukokartoituksen toimintaketju (aineistoille) Tutkimus/kehitys (tuotteet, ohjelmistot) Tuottaja Jalostaja Palvelu Loppukäyttäjä Aineistot (alkutuotanto) Siirto- ja toimitusketju Laitteet Perusprosessointi Mahd. omaakin käyttöä Tiedon irrotus Lopputuotteet Esitykset Ohjelmat, sovellukset Myynti Yritys / laitos Henkilöasiakas Kuva 1. Kaukokartoituksen ketju aineistojen kannalta. 3

13 Yritysten/laitosten roolit vastanneiden kesken Tutkimus/ Kehittäjiä 18 % Loppukäyttäjiä 16 % Alkutuottajia 12 % Jalostajia 25 % Palvelun tuottajia 29 % Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden yritysten ja laitosten roolien suhteelliset osuudet. Mikä asia yrityksessä/laitoksessa johti päätökseen käyttää kaukokartoitusta: Kartoitusyrityksillä ala kuuluu luonnollisesti liiketoimintaan. Tutkimuslaitokset katsovat, että ala on heille substanssiosaamista ja heidän kuuluu pysytellä kehityksen kärjessä. Kiinnostuneella henkilökunnalla vaikuttaa olevan osuutensa. Sen sijaan ei ole havaittavissa, että mitkään tahot olisivat ajautuneet kaukokartoituksen pariin edes puolivahingossa. Jotkut laskivat kaukokartoitustoimintansa alkaneen edellisten yritysten valtiollisen toiminnan alkuvuosilta. Eräät esittivät puolestaan toiminnan alkaneen nykyisen yrityksen perustamisesta, vaikka edellinen konkurssiin mennyt yritys toimi lähes samoin voimin. Useissa vastauksissa ei täsmennetty henkilöstön ja kaukokartoituksen henkilömäärää, taikka ne rajattiin eri tavoin, esim. yleisemmin paikkatietoalalle (Geographical Information Systems, GIS). Voi olla, että on vaikea erotella kaukokartoitustöitä muusta paikkatietotyöstä. Vaikka hajonta on suurta, voidaan arvioida, että vastanneiden yritysten/laitosten henkilöstöstä keskimäärin 1,6 % työskentelee pääasiassa kaukokartoituksen parissa. Hajonnan ollessa suuri ei arviota voida pitää luotettavana. Tässä selvityksessä tiedon antaneiden osalta kaukokartoituksen liikevaihdoksi saadaan noin 27 M /v. Luvussa on mukana rahoitus palkkoihin ja muihin toiminnan kuluihin valtion laitoksissa. Puolustusvoimien tiedot eivät ole mukana. Julkisten laitosten roolit vastanneiden kesken Yksityisten yritysten roolit vastanneiden kesken Loppukäyttäjiä 25 % Alkutuottajia 4 % Jalostajia 23 % Tutkimus/ kehittäjiä 7 % Loppukäyttäjiä 7 % Alkutuottajia 17 % Tutkimus/ kehittäjiä 27 % Palvelun tuottajia 21 % Palvelun tuottajia 39 % Jalostajia 30 % Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden julkisten laitosten (vas.) ja yksityisten yritysten roolit liitteen 2 taulukon perusteella. 4

14 Kaukokartoitushenkilöstön määrä yrityksessä/laitoksessa % 20 3 % % 0 24 % % % 1 14 % % 2 14 % 40 Kuva 4. Kaukokartoitushenkilöstön määrä yrityksessä/laitoksessa niiden osalta, jotka sen ilmoittivat. Neljänneksellä vastaajista ei ole yhtäkään kaukokartoituksen parissa työskentelevää, ainoastaan yksi osittain aiheen parissa työskentelevä henkilö Kuva 5. Kaukokartoitushenkilöstön prosenttiosuuksia kokonaishenkilökunnasta. Yksityisellä puolella esiintyy joitakin suuria osuuksia kartoitus- tai palveluntarjoajayrityksissä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen 0 Noin 2/3 vastaajista ei ilmoittanut kaukokartoitusliikevaihtoaan, mutta joitain suurimpia pyrittiin saamaan arvioon mukaan lisäkyselyin. Jotkut vastaajat ovat vain harvoja vastaajatyyppinsä edustajia, ja ryhmässä esiintyy sisäistä vaihtelua. Suomalaisen kaukokartoituksen kokonaisliikevaihdon määrän arvioiminen ei ole tämän kyselyn perustella luotettavaa. Ilmatieteen laitoksen (IL) ja MML:sen toiminta on volyymiltään suurta, mutta on vaikea vetää rajaa kaukokartoituksen, ilmakuvatoiminnan ja kartoituksen väliin. MML:n 100 M :n vuosibudjetista kartastotyöt (kartantuotanto) vievät kaikkiaan 18 %, kehittäminen 7 %, tuotannon tuki ja muut 8% ja markkinatuotanto 9 %. Ilmakuvapalveluista kertyvien tulojen jakauma v. 2004: valtiolta tuli n. 41 %, kunnilta 5 %, elinkeinoelämältä 46 % ja kotitalouksilta 8 %. Tosin tilaajat tekevät yhä enemmän yhteistilauksia, joissa on mukana erityyppisiä organisaatioita, eikä laskujen myöhempi osittelu näy tilastoissa. Kuitenkin yksityisten osuus on merkittävä. Kaukokartoitusliikevaihdon tai -rahoituksen puolesta suurimpiin kuuluvat ilmoitusten perusteella FM-Kartta, Aero-Kuva, MML Ilmakuvatoimisto, FM-International, PIEneering ja IL (2 5 M kukin), toiseksi suurimpiin Specim, VTT, GL, Sito ja Keyfor ( 1M ) ja seuraavaksi suurimpiin TKK/AVA, Stora Enso, SYKE, Elektrobit Microwave, Maa ja Vesi, Arbonaut ja TKK/FOTO (0,35 0,9 M ). Yksityisen rahoituksen osuus kaukokartoituksen liikevaihdosta tai rahoituksesta on ilmoitusten perusteella noin 61 %. Tarjottujen kaupallisten palvelujen liikevaihto ja osuus ovat kuitenkin pienempiä kuin koko yksityinen rahoitus. Budjettirahoituksen erottaminen muusta julkisesta rahoituksesta (Suomen Akatemia, Tekes ym.) ei ollut kaikille vastaajille selvää. Samoin ammattilaisillakin oli joskus mielikuva, ettei ilmakuvaus kuuluisi kaukokartoitukseen. 5

15 2.3 Tuotteet ja palvelut Tässä yhteydessä esitellään, millaisia kaukokartoitustuotteita yritys tarjoaa tai käyttää, ja kenelle ne on suunnattu. Sanalliset kuvaukset on tässä jaoteltu edellä mainittujen roolijakojen mukaan. Tahoista annetaan esimerkkejä. Alkutuottajat (10 kpl) ovat noin 80-prosenttisesti yksityisiä yrityksiä. Ne tarjoavat erityisesti ilmakuvauksia, jotka ovat joko fotogrammetrisia kuvauksia kartoitukseen taikka viistokuvauksia digitaalisilla Single Lens Refle (SLR) -kameroilla. Satelliittikuvia tuottaa Ilmatieteen laitos. Kaukokartoitusinstrumentteja ja niihin läheisesti liittyviä ohjelmistoja tarjoavat Specim, Stora Enso ja Elektrobit Microwave (ent. Ylinen Electronics). Jalostajista (27 kpl) on puolet yksityisiä ja puolet julkisia tahoja. Ilmakuvia jalostaa noin 75 %, optisia satelliittikuvia noin kolmannes tahoista. Tutkakuvien jalostajia on vain n. 10 % jalostajista (Arbonaut, Geologian tutkimuskeskus - GTK, Maa ja Vesi, Merentutkimuslaitos - MTL), laser-aineistojen jalostajia Keyfor, Maa ja Vesi, Sito ja FM-Kartta, ja hyperspektrisiä aineistoja käsittelevät GTK, Maa ja Vesi ja AVAproedu. Palveluntuottajia on eniten, 31 kpl, joista 2/3 on yksityisiä. Yli puolet palveluntuottajista tarjoaa kuvankäsittelypalveluita, kolmannes konsulttipalveluita ja neljännes ilmakuvauksia tai tutkimuspalveluita. Maastomittaukseen liittyviä palveluita ei juuri tullut esille. Loppukäyttäjistä (17 kpl) 5% on yksityisiä. Lähes kaikki mainitsevat ilmakuvat. Loppukäyttäjät hankkivat pääasiassa ilmakuvia omiin tarkoituksiinsa. Kolmannes käyttää satelliittikuvia, kaksi myös laseraineistoja. Kehittäjistä (19 kpl) 15 % on yksityisiä (Helsinki Consulting Group, Metsämannut, Metsäteho). Kehittäjien joukossa satelliittikuvien käyttäjiä on hieman enemmän kuin ilmakuvien käyttäjiä. Kehittäjistä 2/3 on myös ohjelmistojen kehittäjiä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat laseraineistojen kehittäjät (30 %) sekä lämpökamera-, hyperspektri- tai instrumenttikehittäjät (25 % kutakin). 2.4 Asiakkaat tai käyttäjät Millä toimialalla asiakas/käyttäjä toimii? Toimiala kertoo, mitä asiakas aineistoilla ja palveluilla tekee tai miksi loppukäyttäjä ostaa aineistoja. Taulukot 1 4 ovat suoraan vastaajilta ja kaikkea päällekkäisyyttä ei ole tarkoituksella poistettu. Taulukko 1. Jalostajien ja palveluntuottajien asiakkaat/toimialat. Jalostajien asiakkaat/toimialat Palveluntuottajien asiakkaat/toimialat Eri kohdemaiden ministeriöt Valtio Kunnat tai kuntasektori (2 ) Kunnat tai kuntasektori (3 ) Julkinen sektori Yliopistot ja korkeakoulut Julkiset ja yksityiset yhteistyötahot Tutkimuslaitokset (2 ) Puolustusvoimat Puolustusvoimat EU/WB/NDF/ADB EU/WB/NDF/ADB Vesi- ja ympäristösektori Vesi- ja ympäristösektori Ympäristön valvonta ja seuranta Ympäristön seuranta ja tutkimus Kaavoitus ja maankäyttö Maankäyttö ja ympäristö Teollisuusmineraali- ja rakennuskivialan yritykset tai malminetsintäyhtiöt (2 ) Kallioperä- ja raaka-aineet Rakennustoiminta tai rakennusliikkeet (2 ) GTK/Kallioperä ja raaka-aine Liikenne GTK/Maankäyttö ja ympäristö Kiinteistöjen omistajat Rakennusliikkeet Suuret metsäomistajat Paikannuspalveluiden asiakkaat Metsänomistajat Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset Metsäsektori (2 ) Metsänhoitopalveluyrittäjät Metsäliitto-yhtymän sisäiset konsultoinnit Metsäomaisuuden ylläpito-organisaatiot Kalatalous Metsäsektori Laivavarustamot Laivavarustamot Teollisuus Viljelijät Kartoitusyhtiöt Suunnittelijat Teleoperaattorit Teollisuus Yritykset ESA tai Eumetsat Kuluttajat Internet, etranet TV. Telecom, metsä 6

16 Taulukko 2. Jalostajien ja palveluntuottajien mainitsemat käyttötarkoitukset. Jalostajien mainitsemat käyttötarkoitukset Palvelutuottajien mainitsevat käyttötarkoitukset Temaattiset kartat, työsuunnittelun pohjaksi Maakuntaohjelma Kaavoitus, sen pohjakartat, maankäytön suunnittelu. (4 ) TE-keskusten elinkeinopoliittinen ohjelma Taustamateriaaliksi maankäytön suunnittelutehtäviin Ympäristötutkimus Rakennettujen kohteiden paikantaminen Maankäyttö- ja ympäristötutkimukset Ympäristön tilan selvitykset, ympäristötutkimukset. (2) Maankäytön suunnittelu / taustamateriaaliksi (2 ) Ympäristötietojärjestelmät Rakennustoiminnan suunnittelu ja esittely Ympäristön kehittäminen Rakennussuunnittelu Suunnittelu Kaavoitus ja suunnittelu Ilmakuva oheismateriaaliksi. Ortokuvat. (2 ) Tiedon keruu / tausta-aineisto (2 ) Karttoja kuvista Ympäristösuunnittelu mm. melumallinnus Ympäristötiedon jatkojalostamiseen. Ympäristötiedon jatkojalostamiseen Erilaisten tuhojen arviointi ilma- ja satelliittikuvilta Erilaisten tuhojen kartoitus Ympäristötilan muutosseurantaan Ympäristötilan muutosseuranta, muutostulkinta (2 ) Maaperä vs. kasvillisuus Maaperätutkimukset Kalliopaljastumat ja geomorfologiset piirteet Paljastumat ja geomorfologia Pontentiaalisten malmi-, teollisuusmineraali, sora- ja kiviainesesiintymien etsintä ja kartoitus Satelliittikuvien tulkinta Inventointi Maaperäkartoitus Metsävarojen inventointi Mineraalien etsiminen ja tutkiminen Metsikkökuviointi Malminetsintä ja kallioperäkartoitus Metsäomaisuuden hoito Maaperäkarttojen yhdistäminen ilma- ja satelliittikuviin Metsäteollisuuteen Metsäsuunnittelun ja -parannuksen maastotyöhön Metsäteollisuuden strateginen ja Metsälain valvontaan operatiivinen suunnittelu VMI Maataloustukien valvonta Metsäkeskusten metsävaratiedot koskien yksityismetsiä, metsäkeskusten metsäohjelmat. (2) Vesistöjen kasvustojen kartoitus Jääpalvelu / jääkartat (2 ) Tilakohtaiset metsäomaisuuden hoitosuunnitelmat Tutkimusprojekteihin Kuntakohtaiset metsävaratiedot, hakkuusuunnitteet, hoitotoimenpiteet Metsävarojen ja -ympäristön kartoitus Metsäinventointi (4 ), metsäkuviointi Metsäteollisuuteen Maanpinnan albedo Vesistökasvien kartoitus Kalatalouden kuvaukset Öljyntorjunta Jäiden seuranta Kohteiden paikannus Havainnollistaminen Riskien hallinta maastossa Tutkimusprojekteihin Tiedotus Maastomallit (2 ) Televerkkojen suunnittelu Sääsatelliittianimaatioita, sääennustukset (2 ), Globaali otsoni, Maanpinnan UV-säteily Ilmakuvaussovellukset Verkkosuunnittelu 7

17 Taulukko 3. Loppukäyttäjien mainitsemat käyttötarpeet. Loppukäyttäjien mainitsemat käyttötarpeet Maastomallit, teemakartat, kartat Luonnonsuojelutehtävät (2), Kasvillisuuskartoitukset ja muut esim. kunnostushankkeet Luonnonsuojelun tarpeet, luonnonsuojeluohjelmien toteutus (alueiden inventointi, metsänarviointi. Suunnittelu- ja kunnostushankkeet (vesistökunnostukset, ympäristörakentaminen). Ympäristön tilan seuranta (esim. vesistöt) ja tulvakartoitukset Luonnonsuojelualueiden hankinta (metsän arviointi), vesirakentamisen valvonta ja seuranta. Rakennetun ympäristön tarkistaminen (kuvat ovat uudempia kuin käytössämme olevat peruskartta-aineistot) Metsäteollisuuden strateginen ja operatiivinen suunnittelu Maastotietojen ajantasaistus (3). Maastotiedon keruu. Tiestötietojen jatkuva ajantasaisuus Yleissuunnittelu Metsäsuunnittelu Pohjakartoitus Omistuskartat, opaskartat Öljynetsintä Taulukko 4. Kehittäjien mainitsemat käyttötarpeet. Kehittäjien mainitsemat käyttötarpeet Erilaiset tutkimukset (3), tutkimus- ja kehityshankkeet (2) Julkiset tutkimushankkeet, metsäsektori, maataloussektori Tutkimus, koulutus, suunnittelu Opetus 100%. Planeettatutkimus, opetus Ympäristötutkimus, maatalous, kasvillisuustutkimus, opetus ENSOmosaic Stora Ensolle, kaukokartoituksen tarjoajayritykset Omaa ohj. ja inst. tuotantoa, metsävarat, luonnononnettomuudet, liikenne, ESA, turvasektori Aluekehitys ja alueiden käyttö, maakunnallinen edunvalvonta Ympäristön seuranta ja siihen liittyvä T&K-toiminta Datan toistuvaiskäyttö mm. vuodenaikojen vaihtelut, laseraineistot, tutka-aineistot, digitaaliset ilmakuvat, opetus 2.5 Toimintaketjut Selvityksessä haluttiin saada esille tyypillisimpiä toimintaketjuja (esimerkiksi kaukokartoitusaineistojen aineistojen virrat ja niihin liittyvät palvelut) toimialoittain. Aiemmin mainittua yleistä toimintaketjumallia täsmennetään ja laajennetaan tässä toimialoittain ja tunnistetaan ketjuista kaupallisia ja ei-kaupallisia osuuksia sekä joitakin toimijoita, kotimaisia ja ulkomaisia osuuksia, toimitusmuotoja ja toiminnan volyymejä. Kaaviot eivät ole tahojen omia näkemyksiä, vaikka ne pohjautuvat saatuihin tietoihin ja kuvauksiin, jotka haluttiin kerätä vapaamuotoisina. Jatkossa tyypillisten ketjujen kuvauksissa syvä oranssi on kaupallinen toimija tai sen osuus, vaaleampi oranssi liittyy toimintaan, jossa on kaupallistamiseen ainakin joitain mahdollisuuksia. Haalea oranssi kuvaa pääosin ei-kaupallista toimintaa. Toisiinsa rinnastettavien kuvioiden suhteellinen koko kaavioissa kuvaa volyymiä, esimerkiksi sitä missä määrin tuotetta kenellekin toimitetaan Valtion tutkimuslaitokset Tutkimuslaitokset saavat suuremman osan aineistoista kansainvälisten ohjelmien kautta kuin kaupallisista lähteistä. Aineistopuolella satelliittikuvat dominoivat jonkin verran. Tutkimuslaitokset hankkivat suuriakin järjestelmiä kaupallisilta toimittajilta. Tutkimuslaitosten saamat aineistot tulevat suurelta osin tietoverkkojen kautta. 8

18 Kuva 6. Valtion tutkimuslaitosten (GL, SYKE, IL, Metla, oppilaitokset, MTL) kaukokartoitustoiminnan ketjuja yleisesti. Laitoksissa syntyneistä tietokannoista voidaan irrottaa tietoja viranomaisille, yksityisille henkilöille taikka kaupallisesti toimivien tahojen kautta. Ne voivat tuoda aineistoille lisäarvoa. Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos on monilla yksiköillään varsin laaja-alaisesti (monessa roolissa) toimiva ja verkottunut kaukokartoituksen toimija. Kuva 7. Ilmatieteen laitos on varsin verkottunut kaukokartoituksen tutkimuspuolella sekä kaupallisen yksikön kautta. Viranomaistoimintaan aineistoa luovutetaan irrotuskustannuksin. IL sekä saa aineistoja kansainvälisistä meteorologia-alan verkostoista että toimittaa niihin. Kaupallisten järjestelmätoimittajien verkosto on laaja. 9

19 Metsäkeskukset Metsäkeskuksia on 13. Kullakin on ollut oma metsävaratietokantansa, joita ollaan yhdistämässä vuoteen 2010 mennessä. Metsäkeskusten toimintaa, mukaan lukien uusi valtakunnallinen metsätietojärjestelmä, on suunnittelemassa MMM:n metsäosasto, Metla, Metsäkeskusten kehitysjohtaja (linjapäätökset, suunnitelmien esittelyt) sekä operatiivisessa mielessä metsäkeskusten palvelukeskukseksi täsmentymässä oleva Tapio. Eri metsäkeskukset ovat toimineet hieman erilaisilla taktiikoilla. Osa on kuvauttanut koko vastuualueensa kerrallaan, osalla on erillistä kuvausaluetta hajallaan, jotka on kuvattu tähän asti korkeintaan kerran 10 vuodessa. Metsäkeskukset jalostavat tietoa metsänomistajille. Kaukokartoitusaineisto on yleensä metsäsuunnitelmien taustakuvana, kun tehdään metsänparannustöiden kuten kunnostusojitusten suunnittelua. Pienimmät tulosteet (A4, A3) hoidetaan itse, suuremmissa on käytetty ainakin MML:sta alihankkijana. Kuva-aineisto on tulossa käyttöön myös GPS-maastotallentimissa jo vuonna 2005 ainakin koemielessä. Sen lisäksi kukin Metsäkeskus jalostaa tietoa metsänhoitopalveluita tarjoaville palveluyrityksille (esim. suometsien kunnostusojituksia) sekä kymmenille yhden ihmisen metsäammattilaisyrityksille. Viranomaisille tuotetun palvelun (metsälaki, sen valvonta, rahoitus, tilastointi, yleinen suunnittelu) osuudeksi arvioidaan metsäkeskuksissa maksimissaan 40 %, mutta olevan tyypillisesti vain noin 10 % Kaupalliset toimijat Tässä yhteydessä kuvataan toimintaketjuja yrityksillä, jotka hankkivat kaupallisia taikka ei-kaupallisia aineistoja, jalostavat niitä kaupallisten periaatteiden mukaisesti ja tarjoavat niitä suoraan loppukäyttäjille (tai mahdollisesti myös toisten kaupallisten tahojen kautta). Ilmakuva-aineistot hallitsevat tätä toimintaa. Kaupalliset toimijoiden kirjo on laaja ja toimijat ovat usein verkottuneita ja käyttävät julkisten laitosten tapaan muiden palveluita kehitystoiminnassaan. Ohjelmointia, selvityksiä ja alihankintatöitä tilataan esimerkiksi VTT:ltä, TKK:sta, GL:stä ja muilta oppilaitoksilta sekä tutkimuslaitoksilta, mutta myös ohjelmisto- ja palveluyrityksiltä kuten PIEneering, Keyfor, GISnet, AffectoGenimap, Maa ja Vesi. Ulkomailta tilataan alihankintaa silloin, kun siellä on valmiina osaavaa henkilökuntaa. Kartoituskuvausyritykset saattavat käyttää alihankintaan konsernissa olevia yrityksiä pohjoismaista, Englannista, Hollannista tai Aasiasta. Monilla yrityksillä on omistus- tai muista syistä vakiintuneita kump- Kuva 8. Metsäkeskusten nykyinen toimintaketju ja sidosryhmiä. Väärävärikuvia tuodaan tieto- tai siirtokovalevyillä. VMI:tä saadaan Metlasta. Suurin osa asiakkaista on suoraan yksityismetsien omistajia. Metsäomaisuuden hoitoon liittyvät tiedot, toimenpideehdotukset ja tulosteet ovat tyypillisin toimitus metsänomistajille. 10

20 Kuva 9. Yleiskaavio kaupallisten jalostajien ja palvelutarjoajien toimintaketjuista. Helikopterikuvausyritykset sopivat tähän ryhmään hyvin vaikka aineisto muodostetaankin itse. Helikopterikuvausyrityksillä suoramyynnin osuus on suuri. Omat tietokannat eivät ole välttämättä oleellisia tai pysyviä jalostajilla. paneita. Yritykset voivat olla tilanteen mukaan yhdessä tarjouspyynnössä kilpailijoita ja toisessa hankkeessa taas kumppaneita Tuotteiden hankinta yritysmäärittelystä riippuen Liitteen 2 taulukosta näkee, mihin kaikkiin rooleihin kukin vastaajayritys on sijoitettu vastaustensa perusteella. Mistä hankitaan Metsäalan toimijat hankkivat yleisimmin väärävärikuvia. Niitä toimittaa tyypillisesti norjalaisen Blom-konsernin omistama FM-Kartta Oy taikka FM-International Oy FINNMAP, joka siirtyi japanilaisen Pasco Groupin omistukseen. Näin ollen FM-Kartta ja FM-International kilpailevat kuvauksista osin samoilla suomalaisilla ja eurooppalaisilla markkinoilla samoin kuin ruotsalainen Metria. Saksalaista Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt (DLR) saatetaan käyttää esimerkiksi hyperspektrisissä kuvauksissa. Osaa projektikohtaisista ilmakuvauksista asiakkaille koordinoivat konsulttitoimistot kuten Sito ja Jaakko Pöyry. MML tuottaa erityisesti mustavalkoisia kartoitusilmakuvia mittakaavoissa 1: ja 1:31 000, josta väri-infrakuvauksien osuus on kasvava. MML toimittaa 40 % yksityisille kansalaisille, 30 % valtiolle, 20 % elinkeinoelämälle ja 10 % kunnille, käyttötarkoituksina ajantasaistaminen, kartoitus, maankäytön suunnittelu ja toteutus. Topografikunta tuottaa erityisesti mustavalkoisia 1 metrin resoluution korkeakuvauksia mittakaavassa 1: muutaman vuoden välein koko maasta. Ilmakuvia hankkivat vuosittain tai joidenkin vuosien välein kartoitusviranomaiset, Metsähallitus, muu metsäsektori, maataloustukien valvonta, kunnat, telekommunikaatiopuoli. Yksittäisellä metsäkeskuksella voi olla budjetoituna esimerkiksi / vuosi kuvahankintoihin. Suurilla suomalaisilla kuvausyrityksillämme ainakin puolet liikevaihdosta tulee ulkomailta. Laserkeilauksia tarjoavat Terrasolid, Sito, Jaakko Pöyry, Keyfor sekä Blom-konserni, joka on hankkinut omistukseensa ruotsalaisen TopEye-yhtiön. Pienkoneista tai helikopterista suoritettuja kuvauksia suunnittelusovelluksiin, esitteisiin tai yksityisasiakkaille tarjoavat muun muassa Aero-Kuva, Lentokuva Vallas Oy, Tuurin ilmakuvapalvelu ja Suomen Ilmakuva Oy. 11

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa Jukka Konnunaho ja Tuomo Karinen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Esityksen asialista Asiakastarvekartoitus ja sen tulokset

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten ja toimialojen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Pekka T. Rajala, Ex-Kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä Maaseudun hyvä tulevaisuus -seminaari Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä, Tehokas puuhuolto 2025

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Mika Lauhde Vice President, Government Relations and Business Development SSH Communications Security

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

ja ilmakuvauksen hankinta

ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun?

Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun? Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun? Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008 Helsinki Lauri Merikallio Jatkuvasti tuottavuuttaan parantava tilaus-toimitusketju Miten toivotut palvelut

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot