Kaukokartoitusselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukokartoitusselvitys"

Transkriptio

1 Kaukokartoitusselvitys Anne Leskinen, Miranda Saarentaus, Arto Vuorela Teknologiakatsaus 186/2005

2 Kaukokartoitusselvitys Anne Leskinen Miranda Saarentaus Arto Vuorela Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy Teknologiakatsaus 186/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Osana Tekesin Avaruusteknologiasta liiketoimintaa (AVALI) -teknologiaohjelmaa on valmistunut kaukokartoitusta koskeva teknologiakatsaus. Teknologiaohjelman tavoitteena on luoda edellytyksiä avaruusliiketoiminnalle vapaasti kilpailluilla markkinoilla ja avaruusteknologian kaupallisille sovelluksille kuten palveluille sekä saada aikaan avaruusteknologiaan perustuvaa liiketoimintaa. AVALI-ohjelman hankkeista yli puolet liittyvät joko kaukokartoitukseen sen sovelluksiin tai laitteisiin. AVALI-ohjelman ensimmäisen vuosiseminaarin jälkeen käydyissä keskusteluissa ja ohjelman johtoryhmäkokouksessa todettiin, että kaukokartoitusalan liiketoimintaa saatikka uusia liiketoimintamahdollisuuksia ei tunneta riittävän hyvin. Johtoryhmä suositteli, että alalta tehdään selvitys koskien toimijoita, tuotteita ja palveluita, palveluiden tarjoajia, asiakkaita, toimintaketjuja, kaupallisen toiminnan osuutta kokonaisuudesta sekä tulevaisuuden näkymiä. Suomella ja Kanadalla on maantieteellisestä asemasta johtuen samantapaisia tarpeita, joita kaukokartoitus palvelee. Tämän vuoksi selvityksessä on verrattu Suomen ja Kanadan toimintaa toisiinsa. Tekes tilasi kaukokartoitusta koskevan selvityksen kilpailutetun tarjouspyyntökierroksen jälkeen Maa ja Vesi Oy:ltä helmikuussa Työ toteutettiin kaksiosaisena, jolloin ensi vaiheessa lähetettiin laaja kirjallinen kysely alan toimijoille. Tämän jälkeen tehtiin joko puhelimitse tai henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä haastattelut alan avaintoimijoille. Tässä raportissa esitetään selvityksen tulokset. Tulosten perustella myös lukija, joka ei tunne kaukokartoitusalaa saa varsin kattavan kuvan alasta, sen nykytilasta, ongelmista mutta erityisesti mahdollisuuksista. Siten selvityksen tekijät ovat onnistuneet työssään. Tekes haluaa esittää parhaat kiitoksensa kaikille selvitykseen osallistuneille tahoille. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Maa ja Vesi Oy:stä Arto Vuorela, Anne Leskinen ja Miranda Saarentaus, jotka ovat vastanneet selvityksen toteutuksesta. Tekes

5 Tiivistelmä Tekesin AVALI-teknologiaohjelma tukee suomalaiseen avaruusteknologiaan perustuvaa liiketoimintaa. Tässä yhteydessä tilattiin selvitys suomalaisen kaukokartoituksen nykytilasta ja tulevaisuuden odotuksista kaikkien suomalaisten kaukokartoitusalan toimijoiden käyttöön. Selvityksessä kaukokartoituksella tarkoitettiin satelliitista, lentokoneista tai helikoptereista tai muista lentävistä laitteista tapahtuvaa kaukokartoitusta. Tavoite oli saada yhteenveto alan toimijoista ja toiminnan volyymista. Tulevaisuuden näkymät haluttiin saada 5 10 vuoden aikajänteellä. Selville haluttiin kaukokartoituksen nykyiset toimintatavat ja toimittajaketjut, nykyiset asiakkaat (loppukäyttäjät), toiminnan volyymi ja arvio siitä, mikä osa kokonaispalveluista tuotetaan kaupallisesti. Haettiin kohtia, joissa voi olla kaupallista yritystoimintaa. Samassa yhteydessä tehtiin katsaus kanadalaiseen kaukokartoitusteollisuuteen ja vertailtiin sitä suomalaiseen. Saatujen tietojen osalta suomalaisen kaukokartoituksen liikevaihto on 27 M /v, mukaan lukien julkisen toiminnan rahoitus. Yksityisen rahoituksen osuus tästä on 61 %. Markkinoiden rakenne ja eri roolien sijoittuminen hahmotettiin. Tarvetta on kaukokartoituksen hyötyjen demonstroimiselle, määrittelyjen syntymiselle, olemassa olevan datan hyödyntämishankkeille ja erityyppisille tiedon jakeluun liittyville hankkeille. Kuvien jakelu tietoverkkojen kautta yleistyy. Toiveita on päästä yhteiskäyttöön, esimerkiksi valtion tilaamiin tai koostamiin aineistoihin. Samalla valtion tuotantoa ja palveluja on syytä yksityistää. Eri laitosten rooleihin halutaan selkeyttä. Uudet tekniikat ovat läpimurtovaiheessa esimerkiksi ilmakuvauksessa ja laserkeilauksessa. Aineistojen hintojen toivotaan laskevan ja saatavuuden parantuvan samalla kun käyttö yleistyy ja tehokkuus lisääntyy. Kehitys voi tapahtua nopeastikin. Julkisen rahoituksen periaatteista esitetään toiveita ja ehdotuksia. On selvitettävä, mitkä niistä on mahdollista toteuttaa. Kanada on voinut luoda omat rahoitussääntönsä. Niiden periaatteissa korostuvat alkupainotteisuus, aineistojen tietojen ja hyödyn maksimointi ja käyttäjien tarpeet. Valtio ohjaa alaa voimakkaasti ollen muun muassa ensikäyttäjä monelle sovellukselle. Henkilöstövaihdot yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ovat edullinen tapa siirtää tietämystä ja luoda verkostoja.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Lyhenteet 1 Selvityksen tausta, tehtävä ja yleiskuvaus Tausta Tehtävä ja tavoite Katsaus historiaan Yleiskuvaus Periaatteet ja rajauksia Projektin sisältö Nykytilanne Toimintaketjujen kaavioista ja rooleista niissä Suomalaiset yritykset ja laitokset kaukokartoitustoiminnassa Tuotteet ja palvelut Asiakkaat tai käyttäjät Toimintaketjut Valtion tutkimuslaitokset...8 Ilmatieteen laitos...9 Metsäkeskukset Kaupalliset toimijat Tuotteiden hankinta yritysmäärittelystä riippuen Mistä hankitaan...11 Miten hankitaan...12 Toimitustapojen etuja ja haittoja Kaukokartoitusaineistojen tarjoajat globaalisti Kaupallisen toiminnan edellytykset Esteet...14 Markkinoiden pienuus...14 Kilpailu Rahoitus...15 Osaaminen Asenteet ja tiedon puute Kaupallisen toiminnan kehittämisideoita...16 Koulutuksen kehittäminen...16 Tiedotuksen ja verkostojen kehittäminen...16 Toiminnan kehittäminen Tukihankkeiden kehittäminen Sovellusideoita...17 Ideoita maa- ja metsätalouteen Ideoita vesistöjen ja ympäristön osalta...18 Ideoita suunnitteluun, kartoitukseen ja monitorointiin Ideoita yleisesti soveltamisesta Ulkoistamistarpeita...19 Ulkoistamisesta operaatioissa...19 Tutkimukseen liittyvää ulkoistamista Kaukokartoitustoiminta Kanadassa Kanadan kaukokartoituskysely haastattelun tulos Tuotteet ja palvelut Kanadassa...21

7 3.1.2 Miten aineisto hankitaan Kanadassa Kanadan kaukokartoituksen kaupallisen toiminnan edistäminen Kanadalaisten tulevaisuudennäkymät Kanadan kaukokartoitusrakenne ja rahoitus Yritysrakenne ja tuki Valtion rooli Kanadassa Kanadan kaukokartoitusmarkkinat Kaukokartoitusyritysten tietokantoja Kanadassa Tulevaisuuden teknologiakehitys suomalaisten mielestä Eri tekijöiden merkitys tulevaisuuden suunnittelussa Yleisesti Tekniikka...28 Tekninen kehitys...28 Satelliittikuvien kehittyminen...28 Tekniikan merkitys taloudellisuuden ja tulevaisuuden suunnittelussa...28 Liikkuvuuden merkitys Kaukokartoituksen odotuksia ja suuntaviivoja Odotuksia yhteistyöstä ja koordinoinnista Kaukokartoitusaineistojen saatavuus Saatavuuden parantuminen...30 Lisää aineistoja ja yhteiskäyttöä...30 Tietopalveluja aineiston tilaukseen...30 Odotuksia hintojen ja taloudellisuuden suhteen Odotuksia tutkimukselta Tutkimuksen koordinointia, perustutkimusta Tutkitaan menetelmiä, aineistoja Soveltavaa tutkimusta Uhkakuvia Turvallisuuspoliittiset uhat Hinta- ja yhteistyöpolitiikan uhkakuvat Kilpailua liikaa tai liian vähän Tekniikan riittämättömyys Arvioita tulevasta toiminnasta Taantuvaa Vastaavan suuruista Kasvavaa Yleistyvää käyttöä Aineistojen siirtomuodot tulevaisuudessa Analyysit Analyysi toimintaketjuista sekä niiden toimivuudesta Metsäkeskusten analyysi Julkisten laitosten ketjut Satelliittikuvien toimintaketjut Analyysi suomalaisen kaupallisen toiminnan edellytyksistä Analyysi toiminnasta Kanadassa ja eroista Suomen kanssa Analyysi tulevaisuuden teknologiakehityksestä ja suomalaisen kaukokartoituksen kaupallisuuden kehittymisestä Yhteenveto Projektin ohjaus Viitteet Liitteet 1. Kyselylomake Yritykset ja julkiset laitokset Tekesin teknologiakatsauksia

8 Lyhenteet ADB Asian Development Bank AVALI Avaruusteknologiasta liiketoimintaa CCRS Canada Centre for Remote Sensing CSA Canadian Space Agency CLC2000 CORINE Land Cover 2000 DLR Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt ev EOADP Earth Observation Applications Development Program ESA European Space agency EU Euroopan unioni EUMETSAT European Organisation for the Eploitation of Meteorological Satellites EV-SAR APP EarthView Synthetic Aperture Radar Advanced Precision Processor EV-InSAR/CTM Interferometric Synthetic Aperture Radar/Coherent Target Monitoring FTP File Transfer Protocol GIS Geographical Information Systems GL Geodeettinen laitos GMES Global Monitoring for Environment and Security GRIP Government Related Initiatives Program GPS Global Positioning System GTK Geologian tutkimuskeskus IL Ilmatieteen laitos INSPIRE The INfrastructure for SPatial InfoRmation in Europe IRS Indian Remote Sensing Satellite LIF Laser Induced Fluorescence MB megatavu (Megabyte) Metla Metsäntutkimuslaitos MML Maanmittauslaitos MMM Maa- ja metsätalousministeriö MTL Merentutkimuslaitos NASA National Aeronautics and Space Administration NRCan Natural Resources Canada NDF Nordic Development Fund NOAA National Oceanic & Atmospheric Administration PDA personal digital assistant PV Puolustusvoimat PvTT Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos RTK Real Time Kinematic

9 SBIR SLR Spot SSF STUK TE Tekes TopK TKK/AVA TKK/FOTO UAV USB USGS VMI WB YK Small Business Innovation Research Single Lens Refle (järjestelmäkamera) Systeme Probatoire d Observation de la Terra Space Systems Finland Oy Säteilyturvakeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus Teknologian kehittämiskeskus Topografikunta Teknillinen korkeakoulu, Avaruustekniikan laboratorio Teknillinen korkeakoulu, Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Unmanned Aerial Vehicle Universal Serial Bus United States Geological Survey Valtakunnan metsien inventointi World Bank Yhdistyneet kansakunnat

10 1 Selvityksen tausta, tehtävä ja yleiskuvaus 1.1 Tausta Kyseessä on Tekesin AVALI-teknologiaohjelmassa tilaama selvitys kaikkien suomalaisten alan toimijoiden käyttöön. Tekijän valinta perustui avoimeen tarjouskilpailuun. Tulokset on esitelty myös seminaarikalvoissa (Vuorela 2005). AVALI-hankkeista noin puolet koskee kaukokartoitusteknologioita ja teknologisen pohjan luomista kaukokartoituksen laajemmalle soveltamiselle ja palveluille. Toiminta on keskittynyt toistaiseksi paljolti tutkimuslaitoksiin ja soveltajina ovat lähinnä julkiset tahot. Tekesin päätehtävä on luoda kaupallisen toiminnan edellytyksiä ja ohjata myös tutkimustoimintaa sen mukaisesti. 1.2 Tehtävä ja tavoite Suomalaisen kaukokartoituksen alueella on paljon erilaisia aktiviteetteja ja toiminta on volyymiltaan mittavaa. Puhtaasti kaupallisen toiminnan osuus on varsin vähäistä, koska suurin osa toiminnasta tapahtuu julkisella sektorilla. Alan toimijat ovat kaivanneet yhteenvetoa toimijoista ja toiminnan volyymista. Globaalisti on arvioitu, että kaukokartoitukseen liittyvät markkinat kasvavat n % vuodessa (ISS 2004). Päätavoitteena oli selvittää suomalaisen kaukokartoituksen nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä 5 10 vuoden aikajänteellä. Tavoitteeksi asetettiin selvittää, mitkä ovat kaukokartoituksen nykyiset toimintatavat ja toimittajaketjut. Selvityksestä tuli ilmetä nykyiset asiakkaat (loppukäyttäjät), toiminnan volyymi ja arvio siitä, mikä osa kokonaispalveluista tuotetaan kaupallisesti. Kaukokartoitustoiminnassa on aikaisemmin ollut vaikeata tunnistaa kohtia, jotka toimivat kaupallisten periaatteiden mukaisesti. Selvityksessä tulee hakea kohtia, joissa voi olla kaupallista yritystoimintaa. Selvityksessä tulee tehdä myös vertailu Kanadan kaukokartoitustoimintaan. Vuorilehto on aiemmin (1996) analysoinut laajemmin kanadalaista avaruushankkeiden aktivoimaa yritystoimintaa, mutta raportti on osin vanhentunut. Vuonna 2004 tehdyn selvityksen I vaiheen raportti (ISS 2004) on rajoitetusti julkinen. 1.3 Katsaus historiaan Maanmittauslaitos (MML) ja Topografikunta (TopK) ovat tehneet ilmakuvauksistaan kansallisia kartta-aineistoja. Kaupallista ilmakuvausta on tarjonnut erityisesti FM-Kartta Oy. Ilmatieteen laitos on käyttänyt kaukokartoitusta pitkään sään ennustamisessa ja muussakin toiminnassaan. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on käyttänyt kaukokartoitusta laajasti, muun muassa valuma-alueiden maankäytön arviointiin ja vesien laadun seurantaan. MML aloitti vuonna 1979 satelliittikuvavälityksen luonnonvarojen kartoitukseen. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) aloitti vuonna 1995 kaukokartoituksen EU-peltotukivalvonnoissa mutta luopui siitä vuonna 2004 ainakin pääsääntöisesti, aikataulusyistä ja pakollisten tilakäyntien lisääntyessä. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tuottanut valtakunnan metsien inventointia (VMI), nyt jo muutaman viimeisimmän version satelliittikaukokartoitusta hyödyntäen. Merenkulkulaitos on käyttänyt tutkasatelliittikuvia jäätilanteen seurantaan. Specim Oy on rakentanut lentokäyttöisiä AISA-spektrometreja. VTT on osallistunut moniin hankkeisiin ja järjestelmäkehitysprojekteihin. Lisäksi on muuta kaukokartoitustoimintaa kuten laserskannausta ja viistoilmakuvausta. Punkarin teos Suomi avaruudessa (1984) alkoi tuoda satelliittikuvia yleiseen tietoisuuteen, mutta yksityiskäyttöön kuten kesämökkikuviin on edelleen käytetty lähinnä ilmakuvauksia tai viistokuvauksia. Kaukokartoitusta on esiintynyt lähinnä ammattikäytössä, mutta käyttö laajenee. Suomalaisesta kaukokartoitusalasta on julkaisuja ja selvityksiä tehty aiemminkin. Tekesin kaukokartoituksen teknologiaohjelman määrittelyissä (Hyyppä 1995) annetaan suosituksia ja analysoidaan alaa myös sovellusalakohtaisesti. Lisäksi on tehty Evaluation report of Space Technology Programmes sekä Suomen kaukokartoitus Oy:n tekemä selvitys kaukokartoituksen teollisesta hyödyntämisestä (1996). MML:n selvitys kaukokartoitusmarkkinoiden laajentamista (Martimo et al 1999) suositteli seuraavia taloudellista toimintaa edistäviä toimenpiteitä: 1. Julkisen sektorin tuotannolliset hankkeet on kilpailutettava 2. Tutkimuslaitoksissa kehitetyn teknologian siirtoa yritysmaailmaan on edistettävä 1

11 3. Tuotekehitystoiminnan painotusta on jatkettava yritysten ja tutkimuslaitosten kaupallisesti hyödynnettävien yhteishankkeiden suuntaan 4. Yritysten verkottumista tulee edistää 5. Yrityksille suunnattu kaupallisia ja teknisiä tarpeita vastaava tietopalvelu tulee järjestää 6. Perus- ja jatkokoulutustarjontaa on kehitettävä 7. Henkilökohtaista osallistumista kansainväliseen toimintaan on tuettava. Lisäksi listattiin kilpailutettavia joko kokonaan taikka osittain valtiollisia tuotantotöitä. Tehdyt huomiot ovat edelleen relevantteja. Yritysten puhtaan kaukokartoitusliikevaihdon arvioitiin olleen Suomessa noin 10 Mmk vuonna Yritysten kaukokartoitustoiminnan lisäämistä ja kansainvälisille markkinoille pääsyä edistettiin jatkohankkeella (GL 2002). Kaiken kaikkiaan kaukokartoitukseen on Suomessa panostettu ja toiminta on ollut edistyksellistä ja ulkomaillakin noteerattua, mutta jäänyt monilla alueilla tutkimusasteelle ja tulokset kaupallisesti hyödyntämättä. 1.4 Yleiskuvaus Periaatteet ja rajauksia Kaukokartoitusselvitys tehtiin pääosin kirjallisen kyselyn avulla. Alalla toimivien yritysten joukosta valittiin ns. avainyrityksiä, joiden edustajia haluttiin myös haastatella. Toimintaketjujen määrittely tapahtui paitsi kyselylomakkeen ja haastattelun avulla, osin myös selvitystyön tekijöiden kokemuksella ja tiedoilla aineistojen hankintaketjuista. Puhelin- ja vierailuhaastatteluissa käsiteltiin uudelleen lomakkeen kysymyksiä ja varmistettiin, että saatiin kerättyä selvityksen kannalta tärkeät tiedot. Samalla varmistettiin, että sekä kysymykset että vastaukset oli ymmärretty oikein. Tietosuojan ja liikesalaisuuksien säilymisen vuoksi puhutaan lähinnä toimialoista. Toimiala kertoo mitä tehdään ja miksi kaukokartoitusta käytetään. Haastateltavien vastaukset yhdistettiin, jolloin varmistettiin yksityisyyden suoja ja liikesalaisuuksien säilyminen. Tässä selvityksessä kaukokartoituksella tarkoitetaan satelliitista, lentokoneista tai helikoptereista tai muista lentävistä laitteista tapahtuvaa kaukokartoitusta. Selvityksen piiriin kuului kaukokartoituksen laitevalmistus ja ohjelmistoedustus. Avaruustutkimuksen ja lämpökamerakuvausten parissa työskenteleviä ei sisällytetty tähän selvitykseen Projektin sisältö Selvitykseen kuului: Nykytilanteen selvitys toimijat asiakkaat palvelut toimintaketjut pullonkaulat, ongelmat toiminnan edellytyksissä eri tekijöiden merkityksellisyys. Erilaiset odotukset tutkimustoiminnan suhteen Tekesin suhteen oman yrityksen kaukokartoitustoiminnalle 5 10 vuoden tähtäimellä. Selvitys Kanadan kaukokartoitustoiminnasta Rahoitusmallit Muut edellytykset. 2

12 2 Nykytilanne 2.1 Toimintaketjujen kaavioista ja rooleista niissä Kaukokartoituksen toimintaketjuja kuvataan tässä yhteydessä malleilla. Mallit eivät kuitenkaan kuvaa monimuotoista todellisuutta aukottomasti. Kaukokartoituksen ketjuja haluttiin ajatella pääasiassa aineistojen ja niiden eteenpäin siirtymisen näkökulmasta Tällaisista ketjuista on melko selvästi tunnistettavia rooleja: Tuottaja tai alkutuottaja luo kaukokartoitusaineistoja tai -laitteita Jalostaja suorittaa aineistolle esikäsittelyjä sekä irrottaa aineistosta edellistä käyttökelpoisempaa tietoa Palveluntarjoaja muodostaa irrotetusta tiedosta lopputuotteita, edustaa ohjelmistoja tai aineistoja, tai tarjoaa muita palveluja Loppukäyttäjä on organisaatio, sen yksikkö, työntekijä tai sen asiakas, joka käyttää tietoa Tutkija/kehittäjä voi palvella kaikkia edellä mainittuja tahoja perus- tai soveltavalla tutkimuksella ja tarjota tehtävänkuvaan liittyviä palveluja. Mallin osien välinen rajanveto ei ole yksiselitteistä, joten tahot voivat myös löytää itsensä luontevasti monesta kohtaa ketjua. Palveluksi voitaisiin ajatella lähes mikä tahansa yksittäinen toiminto, kuten alkutuotannon puolelta ilmakuvaus taikka tutkimus- ja jalostuspalvelut. Tässä raportissa palveluntarjonnalla painotetaan aineiston tai siitä irrotetun tiedon viemistä lopputuotteeksi asti sekä ohjelmistoja. Tuotetta ja palveluja ei myöskään ole mallissa eriytetty; palvelu on tuote siinä missä aineistotuotekin. On yrityksiä, jotka hankkivat ja jalostavat käyttämänsä tuotteet itse alusta loppuun. Jalostaja eroaa loppukäyttäjästä ainakin siinä, että sen muokkaamia aineistoja siirtyy myös muiden käyttöön. 2.2 Suomalaiset yritykset ja laitokset kaukokartoitustoiminnassa Kyselyn avulla selvitettiin, millaiset suomalaiset yritykset ja julkiset laitokset käyttävät kaukokartoitusta toiminnassaan. Selvityksessä käytetty kyselylomake on liitteenä (liite 1). Kyselyyn vastanneet yritykset ja julkiset laitokset on listattu taulukossa, joka osoittaa missä rooleissa vastaajien voidaan katsoa toimivan (liite 2). Kaukokartoituksen toimintaketju (aineistoille) Tutkimus/kehitys (tuotteet, ohjelmistot) Tuottaja Jalostaja Palvelu Loppukäyttäjä Aineistot (alkutuotanto) Siirto- ja toimitusketju Laitteet Perusprosessointi Mahd. omaakin käyttöä Tiedon irrotus Lopputuotteet Esitykset Ohjelmat, sovellukset Myynti Yritys / laitos Henkilöasiakas Kuva 1. Kaukokartoituksen ketju aineistojen kannalta. 3

13 Yritysten/laitosten roolit vastanneiden kesken Tutkimus/ Kehittäjiä 18 % Loppukäyttäjiä 16 % Alkutuottajia 12 % Jalostajia 25 % Palvelun tuottajia 29 % Kuva 2. Kyselyyn vastanneiden yritysten ja laitosten roolien suhteelliset osuudet. Mikä asia yrityksessä/laitoksessa johti päätökseen käyttää kaukokartoitusta: Kartoitusyrityksillä ala kuuluu luonnollisesti liiketoimintaan. Tutkimuslaitokset katsovat, että ala on heille substanssiosaamista ja heidän kuuluu pysytellä kehityksen kärjessä. Kiinnostuneella henkilökunnalla vaikuttaa olevan osuutensa. Sen sijaan ei ole havaittavissa, että mitkään tahot olisivat ajautuneet kaukokartoituksen pariin edes puolivahingossa. Jotkut laskivat kaukokartoitustoimintansa alkaneen edellisten yritysten valtiollisen toiminnan alkuvuosilta. Eräät esittivät puolestaan toiminnan alkaneen nykyisen yrityksen perustamisesta, vaikka edellinen konkurssiin mennyt yritys toimi lähes samoin voimin. Useissa vastauksissa ei täsmennetty henkilöstön ja kaukokartoituksen henkilömäärää, taikka ne rajattiin eri tavoin, esim. yleisemmin paikkatietoalalle (Geographical Information Systems, GIS). Voi olla, että on vaikea erotella kaukokartoitustöitä muusta paikkatietotyöstä. Vaikka hajonta on suurta, voidaan arvioida, että vastanneiden yritysten/laitosten henkilöstöstä keskimäärin 1,6 % työskentelee pääasiassa kaukokartoituksen parissa. Hajonnan ollessa suuri ei arviota voida pitää luotettavana. Tässä selvityksessä tiedon antaneiden osalta kaukokartoituksen liikevaihdoksi saadaan noin 27 M /v. Luvussa on mukana rahoitus palkkoihin ja muihin toiminnan kuluihin valtion laitoksissa. Puolustusvoimien tiedot eivät ole mukana. Julkisten laitosten roolit vastanneiden kesken Yksityisten yritysten roolit vastanneiden kesken Loppukäyttäjiä 25 % Alkutuottajia 4 % Jalostajia 23 % Tutkimus/ kehittäjiä 7 % Loppukäyttäjiä 7 % Alkutuottajia 17 % Tutkimus/ kehittäjiä 27 % Palvelun tuottajia 21 % Palvelun tuottajia 39 % Jalostajia 30 % Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden julkisten laitosten (vas.) ja yksityisten yritysten roolit liitteen 2 taulukon perusteella. 4

14 Kaukokartoitushenkilöstön määrä yrityksessä/laitoksessa % 20 3 % % 0 24 % % % 1 14 % % 2 14 % 40 Kuva 4. Kaukokartoitushenkilöstön määrä yrityksessä/laitoksessa niiden osalta, jotka sen ilmoittivat. Neljänneksellä vastaajista ei ole yhtäkään kaukokartoituksen parissa työskentelevää, ainoastaan yksi osittain aiheen parissa työskentelevä henkilö Kuva 5. Kaukokartoitushenkilöstön prosenttiosuuksia kokonaishenkilökunnasta. Yksityisellä puolella esiintyy joitakin suuria osuuksia kartoitus- tai palveluntarjoajayrityksissä Julkinen Yksityinen Julkinen Yksityinen 0 Noin 2/3 vastaajista ei ilmoittanut kaukokartoitusliikevaihtoaan, mutta joitain suurimpia pyrittiin saamaan arvioon mukaan lisäkyselyin. Jotkut vastaajat ovat vain harvoja vastaajatyyppinsä edustajia, ja ryhmässä esiintyy sisäistä vaihtelua. Suomalaisen kaukokartoituksen kokonaisliikevaihdon määrän arvioiminen ei ole tämän kyselyn perustella luotettavaa. Ilmatieteen laitoksen (IL) ja MML:sen toiminta on volyymiltään suurta, mutta on vaikea vetää rajaa kaukokartoituksen, ilmakuvatoiminnan ja kartoituksen väliin. MML:n 100 M :n vuosibudjetista kartastotyöt (kartantuotanto) vievät kaikkiaan 18 %, kehittäminen 7 %, tuotannon tuki ja muut 8% ja markkinatuotanto 9 %. Ilmakuvapalveluista kertyvien tulojen jakauma v. 2004: valtiolta tuli n. 41 %, kunnilta 5 %, elinkeinoelämältä 46 % ja kotitalouksilta 8 %. Tosin tilaajat tekevät yhä enemmän yhteistilauksia, joissa on mukana erityyppisiä organisaatioita, eikä laskujen myöhempi osittelu näy tilastoissa. Kuitenkin yksityisten osuus on merkittävä. Kaukokartoitusliikevaihdon tai -rahoituksen puolesta suurimpiin kuuluvat ilmoitusten perusteella FM-Kartta, Aero-Kuva, MML Ilmakuvatoimisto, FM-International, PIEneering ja IL (2 5 M kukin), toiseksi suurimpiin Specim, VTT, GL, Sito ja Keyfor ( 1M ) ja seuraavaksi suurimpiin TKK/AVA, Stora Enso, SYKE, Elektrobit Microwave, Maa ja Vesi, Arbonaut ja TKK/FOTO (0,35 0,9 M ). Yksityisen rahoituksen osuus kaukokartoituksen liikevaihdosta tai rahoituksesta on ilmoitusten perusteella noin 61 %. Tarjottujen kaupallisten palvelujen liikevaihto ja osuus ovat kuitenkin pienempiä kuin koko yksityinen rahoitus. Budjettirahoituksen erottaminen muusta julkisesta rahoituksesta (Suomen Akatemia, Tekes ym.) ei ollut kaikille vastaajille selvää. Samoin ammattilaisillakin oli joskus mielikuva, ettei ilmakuvaus kuuluisi kaukokartoitukseen. 5

15 2.3 Tuotteet ja palvelut Tässä yhteydessä esitellään, millaisia kaukokartoitustuotteita yritys tarjoaa tai käyttää, ja kenelle ne on suunnattu. Sanalliset kuvaukset on tässä jaoteltu edellä mainittujen roolijakojen mukaan. Tahoista annetaan esimerkkejä. Alkutuottajat (10 kpl) ovat noin 80-prosenttisesti yksityisiä yrityksiä. Ne tarjoavat erityisesti ilmakuvauksia, jotka ovat joko fotogrammetrisia kuvauksia kartoitukseen taikka viistokuvauksia digitaalisilla Single Lens Refle (SLR) -kameroilla. Satelliittikuvia tuottaa Ilmatieteen laitos. Kaukokartoitusinstrumentteja ja niihin läheisesti liittyviä ohjelmistoja tarjoavat Specim, Stora Enso ja Elektrobit Microwave (ent. Ylinen Electronics). Jalostajista (27 kpl) on puolet yksityisiä ja puolet julkisia tahoja. Ilmakuvia jalostaa noin 75 %, optisia satelliittikuvia noin kolmannes tahoista. Tutkakuvien jalostajia on vain n. 10 % jalostajista (Arbonaut, Geologian tutkimuskeskus - GTK, Maa ja Vesi, Merentutkimuslaitos - MTL), laser-aineistojen jalostajia Keyfor, Maa ja Vesi, Sito ja FM-Kartta, ja hyperspektrisiä aineistoja käsittelevät GTK, Maa ja Vesi ja AVAproedu. Palveluntuottajia on eniten, 31 kpl, joista 2/3 on yksityisiä. Yli puolet palveluntuottajista tarjoaa kuvankäsittelypalveluita, kolmannes konsulttipalveluita ja neljännes ilmakuvauksia tai tutkimuspalveluita. Maastomittaukseen liittyviä palveluita ei juuri tullut esille. Loppukäyttäjistä (17 kpl) 5% on yksityisiä. Lähes kaikki mainitsevat ilmakuvat. Loppukäyttäjät hankkivat pääasiassa ilmakuvia omiin tarkoituksiinsa. Kolmannes käyttää satelliittikuvia, kaksi myös laseraineistoja. Kehittäjistä (19 kpl) 15 % on yksityisiä (Helsinki Consulting Group, Metsämannut, Metsäteho). Kehittäjien joukossa satelliittikuvien käyttäjiä on hieman enemmän kuin ilmakuvien käyttäjiä. Kehittäjistä 2/3 on myös ohjelmistojen kehittäjiä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat laseraineistojen kehittäjät (30 %) sekä lämpökamera-, hyperspektri- tai instrumenttikehittäjät (25 % kutakin). 2.4 Asiakkaat tai käyttäjät Millä toimialalla asiakas/käyttäjä toimii? Toimiala kertoo, mitä asiakas aineistoilla ja palveluilla tekee tai miksi loppukäyttäjä ostaa aineistoja. Taulukot 1 4 ovat suoraan vastaajilta ja kaikkea päällekkäisyyttä ei ole tarkoituksella poistettu. Taulukko 1. Jalostajien ja palveluntuottajien asiakkaat/toimialat. Jalostajien asiakkaat/toimialat Palveluntuottajien asiakkaat/toimialat Eri kohdemaiden ministeriöt Valtio Kunnat tai kuntasektori (2 ) Kunnat tai kuntasektori (3 ) Julkinen sektori Yliopistot ja korkeakoulut Julkiset ja yksityiset yhteistyötahot Tutkimuslaitokset (2 ) Puolustusvoimat Puolustusvoimat EU/WB/NDF/ADB EU/WB/NDF/ADB Vesi- ja ympäristösektori Vesi- ja ympäristösektori Ympäristön valvonta ja seuranta Ympäristön seuranta ja tutkimus Kaavoitus ja maankäyttö Maankäyttö ja ympäristö Teollisuusmineraali- ja rakennuskivialan yritykset tai malminetsintäyhtiöt (2 ) Kallioperä- ja raaka-aineet Rakennustoiminta tai rakennusliikkeet (2 ) GTK/Kallioperä ja raaka-aine Liikenne GTK/Maankäyttö ja ympäristö Kiinteistöjen omistajat Rakennusliikkeet Suuret metsäomistajat Paikannuspalveluiden asiakkaat Metsänomistajat Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset Metsäsektori (2 ) Metsänhoitopalveluyrittäjät Metsäliitto-yhtymän sisäiset konsultoinnit Metsäomaisuuden ylläpito-organisaatiot Kalatalous Metsäsektori Laivavarustamot Laivavarustamot Teollisuus Viljelijät Kartoitusyhtiöt Suunnittelijat Teleoperaattorit Teollisuus Yritykset ESA tai Eumetsat Kuluttajat Internet, etranet TV. Telecom, metsä 6

16 Taulukko 2. Jalostajien ja palveluntuottajien mainitsemat käyttötarkoitukset. Jalostajien mainitsemat käyttötarkoitukset Palvelutuottajien mainitsevat käyttötarkoitukset Temaattiset kartat, työsuunnittelun pohjaksi Maakuntaohjelma Kaavoitus, sen pohjakartat, maankäytön suunnittelu. (4 ) TE-keskusten elinkeinopoliittinen ohjelma Taustamateriaaliksi maankäytön suunnittelutehtäviin Ympäristötutkimus Rakennettujen kohteiden paikantaminen Maankäyttö- ja ympäristötutkimukset Ympäristön tilan selvitykset, ympäristötutkimukset. (2) Maankäytön suunnittelu / taustamateriaaliksi (2 ) Ympäristötietojärjestelmät Rakennustoiminnan suunnittelu ja esittely Ympäristön kehittäminen Rakennussuunnittelu Suunnittelu Kaavoitus ja suunnittelu Ilmakuva oheismateriaaliksi. Ortokuvat. (2 ) Tiedon keruu / tausta-aineisto (2 ) Karttoja kuvista Ympäristösuunnittelu mm. melumallinnus Ympäristötiedon jatkojalostamiseen. Ympäristötiedon jatkojalostamiseen Erilaisten tuhojen arviointi ilma- ja satelliittikuvilta Erilaisten tuhojen kartoitus Ympäristötilan muutosseurantaan Ympäristötilan muutosseuranta, muutostulkinta (2 ) Maaperä vs. kasvillisuus Maaperätutkimukset Kalliopaljastumat ja geomorfologiset piirteet Paljastumat ja geomorfologia Pontentiaalisten malmi-, teollisuusmineraali, sora- ja kiviainesesiintymien etsintä ja kartoitus Satelliittikuvien tulkinta Inventointi Maaperäkartoitus Metsävarojen inventointi Mineraalien etsiminen ja tutkiminen Metsikkökuviointi Malminetsintä ja kallioperäkartoitus Metsäomaisuuden hoito Maaperäkarttojen yhdistäminen ilma- ja satelliittikuviin Metsäteollisuuteen Metsäsuunnittelun ja -parannuksen maastotyöhön Metsäteollisuuden strateginen ja Metsälain valvontaan operatiivinen suunnittelu VMI Maataloustukien valvonta Metsäkeskusten metsävaratiedot koskien yksityismetsiä, metsäkeskusten metsäohjelmat. (2) Vesistöjen kasvustojen kartoitus Jääpalvelu / jääkartat (2 ) Tilakohtaiset metsäomaisuuden hoitosuunnitelmat Tutkimusprojekteihin Kuntakohtaiset metsävaratiedot, hakkuusuunnitteet, hoitotoimenpiteet Metsävarojen ja -ympäristön kartoitus Metsäinventointi (4 ), metsäkuviointi Metsäteollisuuteen Maanpinnan albedo Vesistökasvien kartoitus Kalatalouden kuvaukset Öljyntorjunta Jäiden seuranta Kohteiden paikannus Havainnollistaminen Riskien hallinta maastossa Tutkimusprojekteihin Tiedotus Maastomallit (2 ) Televerkkojen suunnittelu Sääsatelliittianimaatioita, sääennustukset (2 ), Globaali otsoni, Maanpinnan UV-säteily Ilmakuvaussovellukset Verkkosuunnittelu 7

17 Taulukko 3. Loppukäyttäjien mainitsemat käyttötarpeet. Loppukäyttäjien mainitsemat käyttötarpeet Maastomallit, teemakartat, kartat Luonnonsuojelutehtävät (2), Kasvillisuuskartoitukset ja muut esim. kunnostushankkeet Luonnonsuojelun tarpeet, luonnonsuojeluohjelmien toteutus (alueiden inventointi, metsänarviointi. Suunnittelu- ja kunnostushankkeet (vesistökunnostukset, ympäristörakentaminen). Ympäristön tilan seuranta (esim. vesistöt) ja tulvakartoitukset Luonnonsuojelualueiden hankinta (metsän arviointi), vesirakentamisen valvonta ja seuranta. Rakennetun ympäristön tarkistaminen (kuvat ovat uudempia kuin käytössämme olevat peruskartta-aineistot) Metsäteollisuuden strateginen ja operatiivinen suunnittelu Maastotietojen ajantasaistus (3). Maastotiedon keruu. Tiestötietojen jatkuva ajantasaisuus Yleissuunnittelu Metsäsuunnittelu Pohjakartoitus Omistuskartat, opaskartat Öljynetsintä Taulukko 4. Kehittäjien mainitsemat käyttötarpeet. Kehittäjien mainitsemat käyttötarpeet Erilaiset tutkimukset (3), tutkimus- ja kehityshankkeet (2) Julkiset tutkimushankkeet, metsäsektori, maataloussektori Tutkimus, koulutus, suunnittelu Opetus 100%. Planeettatutkimus, opetus Ympäristötutkimus, maatalous, kasvillisuustutkimus, opetus ENSOmosaic Stora Ensolle, kaukokartoituksen tarjoajayritykset Omaa ohj. ja inst. tuotantoa, metsävarat, luonnononnettomuudet, liikenne, ESA, turvasektori Aluekehitys ja alueiden käyttö, maakunnallinen edunvalvonta Ympäristön seuranta ja siihen liittyvä T&K-toiminta Datan toistuvaiskäyttö mm. vuodenaikojen vaihtelut, laseraineistot, tutka-aineistot, digitaaliset ilmakuvat, opetus 2.5 Toimintaketjut Selvityksessä haluttiin saada esille tyypillisimpiä toimintaketjuja (esimerkiksi kaukokartoitusaineistojen aineistojen virrat ja niihin liittyvät palvelut) toimialoittain. Aiemmin mainittua yleistä toimintaketjumallia täsmennetään ja laajennetaan tässä toimialoittain ja tunnistetaan ketjuista kaupallisia ja ei-kaupallisia osuuksia sekä joitakin toimijoita, kotimaisia ja ulkomaisia osuuksia, toimitusmuotoja ja toiminnan volyymejä. Kaaviot eivät ole tahojen omia näkemyksiä, vaikka ne pohjautuvat saatuihin tietoihin ja kuvauksiin, jotka haluttiin kerätä vapaamuotoisina. Jatkossa tyypillisten ketjujen kuvauksissa syvä oranssi on kaupallinen toimija tai sen osuus, vaaleampi oranssi liittyy toimintaan, jossa on kaupallistamiseen ainakin joitain mahdollisuuksia. Haalea oranssi kuvaa pääosin ei-kaupallista toimintaa. Toisiinsa rinnastettavien kuvioiden suhteellinen koko kaavioissa kuvaa volyymiä, esimerkiksi sitä missä määrin tuotetta kenellekin toimitetaan Valtion tutkimuslaitokset Tutkimuslaitokset saavat suuremman osan aineistoista kansainvälisten ohjelmien kautta kuin kaupallisista lähteistä. Aineistopuolella satelliittikuvat dominoivat jonkin verran. Tutkimuslaitokset hankkivat suuriakin järjestelmiä kaupallisilta toimittajilta. Tutkimuslaitosten saamat aineistot tulevat suurelta osin tietoverkkojen kautta. 8

18 Kuva 6. Valtion tutkimuslaitosten (GL, SYKE, IL, Metla, oppilaitokset, MTL) kaukokartoitustoiminnan ketjuja yleisesti. Laitoksissa syntyneistä tietokannoista voidaan irrottaa tietoja viranomaisille, yksityisille henkilöille taikka kaupallisesti toimivien tahojen kautta. Ne voivat tuoda aineistoille lisäarvoa. Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos on monilla yksiköillään varsin laaja-alaisesti (monessa roolissa) toimiva ja verkottunut kaukokartoituksen toimija. Kuva 7. Ilmatieteen laitos on varsin verkottunut kaukokartoituksen tutkimuspuolella sekä kaupallisen yksikön kautta. Viranomaistoimintaan aineistoa luovutetaan irrotuskustannuksin. IL sekä saa aineistoja kansainvälisistä meteorologia-alan verkostoista että toimittaa niihin. Kaupallisten järjestelmätoimittajien verkosto on laaja. 9

19 Metsäkeskukset Metsäkeskuksia on 13. Kullakin on ollut oma metsävaratietokantansa, joita ollaan yhdistämässä vuoteen 2010 mennessä. Metsäkeskusten toimintaa, mukaan lukien uusi valtakunnallinen metsätietojärjestelmä, on suunnittelemassa MMM:n metsäosasto, Metla, Metsäkeskusten kehitysjohtaja (linjapäätökset, suunnitelmien esittelyt) sekä operatiivisessa mielessä metsäkeskusten palvelukeskukseksi täsmentymässä oleva Tapio. Eri metsäkeskukset ovat toimineet hieman erilaisilla taktiikoilla. Osa on kuvauttanut koko vastuualueensa kerrallaan, osalla on erillistä kuvausaluetta hajallaan, jotka on kuvattu tähän asti korkeintaan kerran 10 vuodessa. Metsäkeskukset jalostavat tietoa metsänomistajille. Kaukokartoitusaineisto on yleensä metsäsuunnitelmien taustakuvana, kun tehdään metsänparannustöiden kuten kunnostusojitusten suunnittelua. Pienimmät tulosteet (A4, A3) hoidetaan itse, suuremmissa on käytetty ainakin MML:sta alihankkijana. Kuva-aineisto on tulossa käyttöön myös GPS-maastotallentimissa jo vuonna 2005 ainakin koemielessä. Sen lisäksi kukin Metsäkeskus jalostaa tietoa metsänhoitopalveluita tarjoaville palveluyrityksille (esim. suometsien kunnostusojituksia) sekä kymmenille yhden ihmisen metsäammattilaisyrityksille. Viranomaisille tuotetun palvelun (metsälaki, sen valvonta, rahoitus, tilastointi, yleinen suunnittelu) osuudeksi arvioidaan metsäkeskuksissa maksimissaan 40 %, mutta olevan tyypillisesti vain noin 10 % Kaupalliset toimijat Tässä yhteydessä kuvataan toimintaketjuja yrityksillä, jotka hankkivat kaupallisia taikka ei-kaupallisia aineistoja, jalostavat niitä kaupallisten periaatteiden mukaisesti ja tarjoavat niitä suoraan loppukäyttäjille (tai mahdollisesti myös toisten kaupallisten tahojen kautta). Ilmakuva-aineistot hallitsevat tätä toimintaa. Kaupalliset toimijoiden kirjo on laaja ja toimijat ovat usein verkottuneita ja käyttävät julkisten laitosten tapaan muiden palveluita kehitystoiminnassaan. Ohjelmointia, selvityksiä ja alihankintatöitä tilataan esimerkiksi VTT:ltä, TKK:sta, GL:stä ja muilta oppilaitoksilta sekä tutkimuslaitoksilta, mutta myös ohjelmisto- ja palveluyrityksiltä kuten PIEneering, Keyfor, GISnet, AffectoGenimap, Maa ja Vesi. Ulkomailta tilataan alihankintaa silloin, kun siellä on valmiina osaavaa henkilökuntaa. Kartoituskuvausyritykset saattavat käyttää alihankintaan konsernissa olevia yrityksiä pohjoismaista, Englannista, Hollannista tai Aasiasta. Monilla yrityksillä on omistus- tai muista syistä vakiintuneita kump- Kuva 8. Metsäkeskusten nykyinen toimintaketju ja sidosryhmiä. Väärävärikuvia tuodaan tieto- tai siirtokovalevyillä. VMI:tä saadaan Metlasta. Suurin osa asiakkaista on suoraan yksityismetsien omistajia. Metsäomaisuuden hoitoon liittyvät tiedot, toimenpideehdotukset ja tulosteet ovat tyypillisin toimitus metsänomistajille. 10

20 Kuva 9. Yleiskaavio kaupallisten jalostajien ja palvelutarjoajien toimintaketjuista. Helikopterikuvausyritykset sopivat tähän ryhmään hyvin vaikka aineisto muodostetaankin itse. Helikopterikuvausyrityksillä suoramyynnin osuus on suuri. Omat tietokannat eivät ole välttämättä oleellisia tai pysyviä jalostajilla. paneita. Yritykset voivat olla tilanteen mukaan yhdessä tarjouspyynnössä kilpailijoita ja toisessa hankkeessa taas kumppaneita Tuotteiden hankinta yritysmäärittelystä riippuen Liitteen 2 taulukosta näkee, mihin kaikkiin rooleihin kukin vastaajayritys on sijoitettu vastaustensa perusteella. Mistä hankitaan Metsäalan toimijat hankkivat yleisimmin väärävärikuvia. Niitä toimittaa tyypillisesti norjalaisen Blom-konsernin omistama FM-Kartta Oy taikka FM-International Oy FINNMAP, joka siirtyi japanilaisen Pasco Groupin omistukseen. Näin ollen FM-Kartta ja FM-International kilpailevat kuvauksista osin samoilla suomalaisilla ja eurooppalaisilla markkinoilla samoin kuin ruotsalainen Metria. Saksalaista Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt (DLR) saatetaan käyttää esimerkiksi hyperspektrisissä kuvauksissa. Osaa projektikohtaisista ilmakuvauksista asiakkaille koordinoivat konsulttitoimistot kuten Sito ja Jaakko Pöyry. MML tuottaa erityisesti mustavalkoisia kartoitusilmakuvia mittakaavoissa 1: ja 1:31 000, josta väri-infrakuvauksien osuus on kasvava. MML toimittaa 40 % yksityisille kansalaisille, 30 % valtiolle, 20 % elinkeinoelämälle ja 10 % kunnille, käyttötarkoituksina ajantasaistaminen, kartoitus, maankäytön suunnittelu ja toteutus. Topografikunta tuottaa erityisesti mustavalkoisia 1 metrin resoluution korkeakuvauksia mittakaavassa 1: muutaman vuoden välein koko maasta. Ilmakuvia hankkivat vuosittain tai joidenkin vuosien välein kartoitusviranomaiset, Metsähallitus, muu metsäsektori, maataloustukien valvonta, kunnat, telekommunikaatiopuoli. Yksittäisellä metsäkeskuksella voi olla budjetoituna esimerkiksi / vuosi kuvahankintoihin. Suurilla suomalaisilla kuvausyrityksillämme ainakin puolet liikevaihdosta tulee ulkomailta. Laserkeilauksia tarjoavat Terrasolid, Sito, Jaakko Pöyry, Keyfor sekä Blom-konserni, joka on hankkinut omistukseensa ruotsalaisen TopEye-yhtiön. Pienkoneista tai helikopterista suoritettuja kuvauksia suunnittelusovelluksiin, esitteisiin tai yksityisasiakkaille tarjoavat muun muassa Aero-Kuva, Lentokuva Vallas Oy, Tuurin ilmakuvapalvelu ja Suomen Ilmakuva Oy. 11

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA

SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Copernicus User Forum Workshop 20.10.2014 SATELLIITTI-INFORMAATION TARVEKARTOITUS SUOMESSA Anna Hedenborg Geowise Oy Tausta Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi: Vaikuttavuutta sovelluksista (Tekes,

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Esityksen sisältö Johdanto Metsätalouden nykytoimijat Tulevaisuuden toimijaryhmät Tulevaisuuden tavoitteet

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen 8.1.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan -seminaari Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö Sampsa

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI Sirpa Thessler Pääsihteeri, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013 Finlandiatalo

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Leena Kärkkäinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tikkurila, 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnitelu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

ja ilmakuvauksen hankinta

ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot