Nina Kukkonen. Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nina Kukkonen. Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina 2002-2004"

Transkriptio

1 Nina Kukkonen Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Julkaisuja nro 44 Markkinointi Helsinki 2008

2 Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina Nina Kukkonen Lisensiaatintutkimus Markkinointi Kevät 2008

3 Ohjaaja Professori Saara Hyvönen Helsingin Yliopisto, Taloustieteen laitos Tarkastajat KTT Matti Tuominen Helsingin Kauppakorkeakoulu KTT Hannu Pirnes Laurea Ammattikorkeakoulu Helsingin Yliopisto Maatalous metsätieteellinen tiedekunta Taloustieteen laitos PL 27 (Latokartanonkaari 9) Helsingin Yliopisto Puh Fax ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Helsinki 2008 Yliopistopaino

4 Esipuhe Valmisruokien suosio on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Erilaiset valmisruoat hallitsevat useiden eri tuoteryhmien valikoimaa, mutta niiden määrittely on moninaista ja sekavaa. Kaupan ja teollisuuden yhteistyön kehittäminen ja tuoteryhmähallinnan toteuttaminen asiakaslähtöisesti vaatii selvitystä siitä, kuinka kaupan toimijat näkevät puolivalmiiden aterioiden määrittelyn ja niiden sijoittamisen eri tuoteryhmiin. Lisensiaatintutkimukseni Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina selvittää kuinka puolivalmiita ateriat on kaupan toimijoiden näkökulmasta määritelty ja kuinka niiden myynti on 2000 luvulla eri alueilla ja eri myymälätyypeissä kehittynyt. Tämä lisensiaatintyö on tehty Helsingin Yliopiston Taloustieteen laitokselle osana Maa ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja MTT Taloustutkimuksen koordinoimaa projektia Kuluttaja arvo markkinoinnin johtamisen välineenä. Kiitän projektin vastuullista johtajaa Terri Kupiaista ja projektin ohjausryhmää hyvistä kommenteista ja arvokkaista ohjeista tutkimuksen eri vaiheissa. Tutkimukseen haastatelluilla asiantuntijoilla oli merkittävä rooli varsinaisen tutkimusaineiston keräämisessä, suuri kiitos heille kaikille. Erityinen kiitos toimitusjohtaja Rami Veraselle ACNielsen Finland Oy:stä mahdollisuudesta saada tutkimuskäyttöön ainutlaatuinen kaupan myyntiaineisto. Ilman hänen panostustaan ei tätä tutkimusta olisi voitu tehdä. Kiitokset myös useille ACNielsen Finland Oy:n työntekijöille aineiston rajoitteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. ETM Virpi Korhosen, dosentti Hannu Ritan ja VTM Maarit Valtarin asiantuntemus aineiston tilastollisessa analysoinnissa oli korvaamaton. Tutkimukseni ohjauksesta ja kannustuksesta haluan esittää sydämelliset kiitokseni markkinoinnin professori KTT Saara Hyvöselle. Hänen asiantunteva ohjaus sekä kehittävä kritiikki ovat auttaneet tekemään työstäni entistä paremman. MMT Petri Ollilaa kiitän tärkeistä neuvoista ja kommenteista työni viimeistelyvaiheessa. Suuri kiitos kuuluu myös kollegoilleni Taloustieteen laitoksella sekä ystävilleni ja lähipiirilleni, joiden kommentit ovat auttaneet viemään työtäni eteenpäin. Kiitos KTT Matti Tuominen ja KTT Hannu Pirnes lisensiaatintyöni esitarkastajina toimimisesta sekä arvokkaista neuvoista ja näkemyksistä tätä työtä ja jatkotutkimusta ajatellen. Lisäksi esitän kiitokseni Suomen Kulttuurirahastolle ja Agronomiliiton tiede ja tutkimussäätiölle saamastani taloudellisesta tuesta. Lisensiaatintutkimukseni on vienyt suuren osan vapaa ajastani erityisesti keväällä 2008 ja tästä syystä omistan tämän tutkimukseni pienelle Emma tyttärelleni. Espoossa toukokuussa 2008 Nina Kukkonen

5 Helsingin Yliopisto, Taloustieteen laitos Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina Nina Kukkonen Tiivistelmä: Tutkielman tarkoituksena oli selvittää mistä tuotteista puolivalmiit ateriat muodostuvat, muodostaa puolivalmiit ateriat tuotekokonaisuus sekä tarkastella tämän kokonaisuuden kehitystä vuosina eri myymälätyypeissä ja maantieteellisillä alueilla. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä päivittäistavarakaupassa tapahtuneista muutoksista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä kumppanuudesta osana tuoteryhmähallintaa. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen: mitä puolivalmiit ateriat ovat ja kuinka päivittäistavarakaupan rakennemuutoksen osatekijät näkyvät puolivalmiiden aterioiden kehityksessä eri alueilla ja eri myymälätyypeissä? Mitä mahdollisuuksia tuoteryhmien uudenlainen luokittelu sekä myymälä ja aluekohtaisten erojen tunteminen tarjoaa kaupan tavararyhmähallinnalle, lajitelmastrategioiden kehittämiseksi ja kaupan ja teollisuuden yhteistyölle? Tutkielman teoreettisessa osassa tarkasteltiin Suomen elintarviketeollisuutta ja valmisruokamarkkinoita. Lisäksi käsiteltiin Suomen päivittäistavaramarkkinoiden rakenteelliseen kehitykseen ja kaupan ketjuuntumiseen liittyviä tekijöitä. Elintarviketeollisuuden ja kaupan kumppanuussuhteita pyrittiin selvittämään tarkastelemalla kumppanuuden, tuoteluokittelujen ja tuoteryhmähallinnan merkitystä tuoteryhmien määrittelyssä. Empiirinen osa toteutettiin yhdistämällä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusotteita. Kaupan ja teollisuuden edustajien keskuudessa tehdyt 9 haastattelua muodostivat esitutkimuksen, jonka perusteella varsinainen tutkimusaineisto kerättiin. Tutkimusaineistona käytettiin ACNielsen Finland Oy:n ScanTrack aineistoa ja siitä kerättyä pakasteiden, tuoretuotteiden ja pakattujen elintarvikkeiden ja niiden alatuoteryhmien myyntitietoja. Yhteensä tutkimuksessa tarkasteltiin 83 tuotetta. Analyysimenetelminä käytettiin varianssianalyysiä (ANOVA) ja korrespondenssianalyysiä. Tulosten mukaan puolivalmiiden aterioiden myynti on lisääntynyt sekä myymälä että aluetasolla tarkasteltaessa. Tuoteryhmien myynti oli nopeampaa vuosina kuin vuosina Kaupan omien merkkien kasvu oli maltillisempaa vuosina kuin vuosina Tuoretuotteissa myynnin kasvu ja uusien tuotenimikkeiden lukumäärä oli suurinta. Myymälätyypeittäin tarkastelu osoittaa, että supermarketeissa puolivalmiiden aterioiden kasvu oli suhteellisesti korkeinta. Tuoteryhmien myynnin kasvussa alueittain tarkasteltuna ei voitu havaita merkittäviä eroja. Tutkimus antaa aiheen korostaa kaupan ja teollisuuden välistä yhteistyötä tuoteryhmien hallinnassa. Tulokset osoittavat, että kaupan ja teollisuuden tulee pohtia tuoteryhmähallintaa ja tuotteiden rooleja erilailla eri maantieteellisillä alueilla ja eri myymälätyypeissä. Tutkimuksessa muodostettu puolivalmiit ateriat kokonaisuus voi osaltaan edesauttaa sen tuoteryhmien asiakaslähtöistä kehittämistä liittämällä samantyyppiset tuotteet nykyistä paremmin yhteen. Avainsanat: päivittäistavarakauppa, kumppanuus, tuote, tuoteryhmähallinta, valikoima

6 University of Helsinki, Department of Economics and Management Classification of partly prepared meals a study on the sales and development of new products for the period 2002 to 2004 Nina Kukkonen Abstract: This study aimed at developing a preliminary classification of partly prepared meals by analyzing the development of their product categories for different store types and in different regions in Finland over the 2002 to 2004 period. A further objective was to understand the major changes in retail structures in Finland and partnership as a part of category management, by studying the factors influencing them. This study sought an answer to the questions: What are partly prepared meals and how do the changes in grocery store structure affect the development of partly prepared meals in different regions and for different store types? What opportunities do a new grouping of products and knowledge of store and regional differences offer to product line management in particular: in stores, selection strategy development, and the co operation between manufacturers and retailers? The theoretical section of this study considered: Finnish food industries and partly prepared meal markets. Moreover it discussed factors related to the structural development of Finnish partly prepared meals markets and retail chains. Retailer and food industry partnerships were clarified by examining the meaning of partnership, category management and launching of new products. The empirical part of the study combined quantitative and qualitative research approaches. Nine interviews of retail and industry representatives formed the basis of the preliminary research to develop an initial classification of partly prepared meals in different store types. These methods and data comprise ACNielsen Finland Ltd s ScanTrack and the sales information for frozen foods, fresh products, packaged goods, and their sub product groups, collected through ScanTrack. Altogether, the study researched 83 products. Analysis of Variance (ANOVA) and Correspondence Analysis were used to test the significance. The results showed that the sales of partly prepared meals increased in stores and regions during the study period. However, sales of the product categories were faster during than the period. Moreover, the growth of store brands decreased during in comparison to the period. Sales of fresh products grew the most and the numbers of new products was also the highest. Analysis by store type revealed most partly prepared meals were bought from supermarkets. There were no significant geographical differences in product group sales. From the consumer point of view, our data suggest a preliminary classification of partly prepared meals and co operation in category management between retailers and food manufactures is very important. Furthermore retailers and producers should change their approaches to category management and product roles to suit the region and store type. The product line for partly prepared meals, created in this study, might have a positive effect on customer orientated product group development by combining similar products in a more enticing way for consumers. Keywords: grocery store, partnership, product, category management, variety

7 6 SISÄLTÖ Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1. Johdanto Tutkimuksen tausta Tavoitteet, rajaukset ja rakenne Aiemmat tutkimukset Suomen elintarviketeollisuus ja valmisruokamarkkinat Suomen elintarviketeollisuus Tuoteryhmien myynnin kehitys Valmiit ateriat ja valmisruokamarkkinat Mitä puolivalmiit ateriat ovat? Valmisruokamarkkinat Suomen päivittäistavaramarkkinoiden rakenteellinen kehitys ja kaupan ketjuuntuminen Päivittäistavarakauppaan vaikuttavia muutoksia Päivittäistavaramarkkinat Päivittäistavarakaupan muutosteorioita rakennekehityksessä Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärän ja myynnin kehitys Myymälätyypit Sijaintitekijöiden merkityksestä päivittäistavarakaupassa Päivittäistavarakaupan ketjut Kaupan omat merkit Elintarviketeollisuuden ja kaupan kumppanuussuhteet kysyntälähtöinen hankintayhteistyö Kumppanuus yhteistyömuotona Kysyntälähtöinen hankintayhteistyö (ECR) Tuoteluokittelu markkinoinnin näkökulmasta Uutuustuotteet Tuoteryhmähallinta näkökulma valikoimiin Tuoteryhmähallintaprosessi esimerkkinä valmiit ateriat Tuoteryhmän määrittely ja tuoteryhmäpuu Tuoteryhmän rooli Tuoteryhmän analysointi... 64

8 4.6.4 Tuoteryhmän tavoitteet Tuoteryhmän strategiat, taktiikka ja ohjeistus Tuoteryhmäsuunnitelman toteuttaminen Tutkimuksen viitekehys Tutkimuksen empiiriset tavoitteet ja tutkimusmetodologia Tutkimuksen empiiriset tavoitteet Aineiston hankinta Haastatteluaineiston hankinta Kvantitatiivisen sekundaariaineiston hankinta Analyysimenetelmät Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Tutkimusaineiston kuvaus Tuoteryhmien luokittelu Pakasteet Tuoretuotteet Pakatut elintarvikkeet Uudet tuotenimikkeet Puolivalmiiden aterioiden myynnin kehitys Myynnin kehitys myymäläkohtaisesti vuosina Myymäläkohtaiset erot myynnin kehityksessä Kaupan omat merkit ja myymälätyypit vuonna 2003 ja Alueelliset erot myynnin kehityksessä Kaupan omat merkit alueittain vuonna 2003 ja Uusien tuotenimikkeiden lanseeraukset vuonna Uudet tuotenimikkeet myymälätyypeittäin Uudet tuotenimikkeet alueittain Uusien tuotenimikkeiden lanseeraukset vuonna Uudet tuotenimikkeet myymälätyypeittäin Uudet tuotenimikkeet alueittain Uusien tuotenimikkeiden lanseerausten myymälä ja aluekohtaiset yhteydet Korrespondenssianalyysin tulokset vuoden 2003 yhteyksistä Korrespondenssianalyysin tulokset vuoden 2004 yhteyksistä Tulosten tarkastelu, johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset Keskeiset tulokset Johtopäätökset Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET...187

9 8 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Päivittäistavarakauppa on viime vuosina kokenut suuria muutoksia. Nämä voidaan jakaa kuluttajissa, kaupassa ja elintarviketeollisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Kaupan ja teollisuuden näkökulmasta päivittäistavarakauppaan ovat vaikuttaneet kilpailupaineet, uudenlaiset liiketyypit ja ketjuuntuminen sekä taloudelliset tekijät ja informaatioteknologian kehittyminen. Markkinatilanteen vaihtelut, kaupan omat merkit ja etenkin tuontituotteiden määrässä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet kauppojen tuotevalikoimaan ja erityisesti puolivalmiiden aterioiden lukumäärän kasvuun. Puolivalmiit ateriat ja aterian osat muodostavat yhä tärkeämmän osan eri tuoteryhmien valikoimasta. Kuluttajien sosiodemografiset muuttujat kuten ikä, koulutus, kansallisuus, tulot ja perheen koko sekä elämäntilanne vaikuttavat päivittäistavarakauppaan ja tuoteryhmien menestykseen (Dhar & Hoch 1997; Montgomery 1997). Myös kuluttajien ja kotitalouksien ruokailutottumukset ovat viime vuosina muuttuneet. Erityisesti vaivattomuus on korostunut ruoanlaitossa. Osasyynä tähän voi olla kotitalouksien koon pieneneminen 1 ja muutokset väestön ikärakenteessa. Myös alueelliset tekijät vaikuttavat osaltaan kuluttajien tuloihin ja elämäntilanteeseen. Tunnusomaista viimeaikaiselle kehitykselle on myös naisten osuuden kasvu työllisestä työvoimasta (Tilastokeskus 2007). Kotitalouden kulutusmenot olivat vuonna 2002 keskimäärin euroa. Tästä kotiin hankittujen elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus oli 13 %. Vaikka elintarvikkeiden osuus kotitalouden menoista on pienentynyt, elintarvikkeisiin käytetty rahamäärä on kasvanut. Vuonna 2002 elintarvikkeisiin käytettiin henkeä kohti 1580 euroa (Berg & Pajunen 2003). Kuluttajien ostokäyntien lukumäärä on laskenut koko 2000 luvun samalla kun keskiostokset ovat kasvaneet. Vuonna 2003 keskiostos oli 17,20 euroa ostokäyntiä kohti (ACNielsen 2004). Vaikka ostokäynneissä ja keskiostos 1 Vuonna 2001 yhden hengen asuntokuntia oli 37,7 %, vuonna 2004 yhden hengen asuntokuntia 39 % (Stat 2007).

10 9 ten määrässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, vastaavia muutoksia ei voida havaita tarkasteltaessa suosituimpia kotona syötyjä ruokia. Ateriointiin käytetty aika on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt, sen sijaan välipaloihin ja kahvitteluun sekä ravintolamenoihin kulutetaan aikaa ja varoja aiempaa enemmän (Varjonen 2000; Varjonen 2001). Päivittäistavarakaupassa on otettava yhä merkittävämmin huomioon kuluttajien tarpeiden ymmärtäminen ja ostokäyttäytymisen muutokset. Uusien tuotteiden lisääntyessä tarvitaan uudenlaisia välineitä hallitsemaan sekä kaupan ja teollisuuden yhteistyötä että kaupan tuoteryhmiä. Erilaisten yhteistyömuotojen ja teknisten toimenpiteiden avulla voidaan tehokkaasti edistää ja ylläpitää yhteisiä toimintatapoja. Vähittäiskaupan rakenne vaikuttaa kaupan alalla toimivien tahojen lisäksi suoraan myös kuluttajiin, elintarviketeollisuuteen ja koko yhteiskuntaan. Se määrittelee pitkälti tuotteiden laadun, hinnan ja tuotevalikoiman. Tällä hetkellä päivittäistavarakaupan alalla suuntauksena on kauppojen lukumäärän väheneminen ja myymäläkoon kasvu. Kaupan sijaintitekijät korostuvat uutuustuotteiden ja kaupan omien merkkien lisääntyessä. Tuotteiden saatavuuteen, kuluttajien tarpeiden tunnistamiseen ja tuoteluokitteluun liittyvät tekijät ovat keskeisiä päivittäistavarakaupan kohtaamia haasteista. Näihin pyritään vastaamaan lisäämällä teollisuuden ja kaupan välistä yhteistyötä, joka käytännön toiminnassa ilmenee kysyntälähtöisenä hankintayhteistyönä (ECR, Efficient Consumer Responce). Myös uusien vaihtoehtoisten jakelukanavien kuten sähköisen kaupankäynnin kasvu asettaa perinteisen päivittäistavarakaupan uusien haasteiden eteen (mm. Santasalo 1995; Finne & Kokkonen 2005). Tutkimusaihe on rajattu käsittelemään puolivalmiiden aterioiden luokittelua ja myynnin ja tuotenimikkeiden kehitystä vuosina Rajaamiseen vaikutti päivittäistavarakaupan roolin kasvaminen yhteiskunnassa sekä lajitelmanmuodostuksesta ja tuoteryhmähallintaa käsittelevä melko vähäinen akateeminen tutkimus. Tutkimusaiheen taustalla on toisaalta päivittäistavarakaupan ja sen keskusliikkeiden sekä teollisuuden toiveet tarkastella puolivalmiiden aterioiden myynnin ja uusien tuotenimikkeiden rakennetta ja kehitystä, toisaalta kaupan ja elintarviketeollisuuden halu selkeyttää käsitystä siitä, mistä tuotteista puolivalmiit ateriat koostuvat. Erityisesti puolivalmiiden aterioiden valitsemiseen tutkimusalueeksi vaikutti niiden myynnin pitkään jatkunut kasvu sekä tuotteiden hallitseva asema päivittäistavarakaupan eri

11 10 tuoteryhmissä. Uutta tietoa tarvitaan erityisesti suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotekehityksen pohjaksi sekä kaupan lajitelmastrategioiden kehittämiseksi. Tällä hetkellä elintarviketeollisuuden ja kaupan näkökulmasta puutteena nähdään ennen kaikkea valtavan myyntiaineiston analysointi ja käyttö päätöksenteon tukena. Seuraavassa luvussa esitetään tutkimuksen tavoite, rajaukset sekä rakenne. 1.2 Tavoitteet, rajaukset ja rakenne Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mistä tuotteista puolivalmiit ateriat muodostuvat, muodostaa puolivalmiit ateriat tuotekokonaisuus sekä tarkastella tämän kokonaisuuden kehitystä vuosina eri myymälätyypeissä ja maantieteellisillä alueilla. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä päivittäistavarakaupassa tapahtuneista muutoksista, tuoteryhmien kehityksestä ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen: mitä puolivalmiit ateriat ovat ja kuinka päivittäistavarakaupan rakennemuutoksen osatekijät näkyvät puolivalmiiden aterioiden kehityksessä eri alueilla ja eri myymälätyypeissä? Mitä mahdollisuuksia tuoteryhmien uudenlainen luokittelu sekä myymälä ja aluekohtaisten erojen tunteminen tarjoaa kaupan tavararyhmähallinnalle, lajitelmastrategioiden kehittämiseksi ja kaupan ja teollisuuden yhteistyölle? Miten myynnissä ja tuotenimikkeiden lukumäärässä tapahtuneiden muutosten perusteella voidaan ennustaa puolivalmiiden aterioiden kehityksestä? Tutkimuksessa pyritään selvittämään kaupan rakennemuutoksen konkretisoitumista ja kumppanuutta elintarviketeollisuudessa. Lisäksi perehdytään ECR:n ja tuoteryhmäjohtamiseen valikoimien rakentamisessa. Tutkimus yhdistää kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä ja on pääosin kuvaileva. Empiirisesti tarkastellaan tuoteryhmien ja alatuoteryhmien myynneissä ja uusien tuotenimikkeiden lukumäärässä tapahtuneita muutoksia sekä tutkitaan myymälätyyppien ja alueiden välisiä eroja tuoteryhmien kehityksessä. Vaikka tutkimusongelmaan vaikuttavat oleelliset kuluttajien ostokäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset, on kuluttajien segmentointi rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkoituksena on käsitellä ainoastaan kaupan ja teollisuuden

12 näkökulmasta puolivalmiiden aterioiden luokittelua ja kehitystä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. 11 Tutkimus jakaantuu johdannon lisäksi toimialakatsaukseen ja kahteen varsinaiseen teorialukuun. Luvussa kaksi luodaan toimialakatsaus Suomen elintarviketeollisuuteen ja valmisruokamarkkinoihin. Lisäksi perehdytään valmiiden aterioiden luokitteluihin. Päivittäistavarakaupan rakenteellista kehitystä ja ketjuuntumista käsitellään luvussa kolme. Kysyntälähtöisen hankintayhteistyön piirteitä, kaupan kumppanuussuhteita sekä tuoteryhmähallintaa tarkastellaan teoriaosan lopussa luvussa neljä. Tutkimusaineiston hankintaan ja analysointiin keskitytään luvussa viisi. Tutkimuksen pääpaino on empiirisessä kuvauksessa. Empiiriset tutkimustulokset esitetään luvuissa kuusi ja seitsemän. Aluksi kuvataan tutkimusaineisto ja tämän jälkeen tarkastellaan erikseen vuosien ja myynnin kehitystä. Lisäksi tutkitaan vuosina 2003 ja 2004 uusien tuotteiden lanseerausten välisiä eroja eri myymälätyypeissä ja eri alueilla. Viimeinen, kahdeksas luku sisältää tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Lisäksi esitetään tutkimuksen pohjalta syntyneitä jatkotutkimusehdotuksia. 1.3 Aiemmat tutkimukset Päivittäistavarakaupan ketjuuntumista, kaupan rakennemuutosta ja kuluttajien valintoja on tarkasteltu akateemisessa tutkimuksessa useista eri näkökulmista. Erityisesti Suomen päivittäistavarakaupan rakennemuutosta koskevat tutkimukset ovat keskittyneet kaupan näkökulmaan. Ensimmäisenä kaupan rakennemuutosta käsittelevänä väitöskirjana pidetään Helena Mäkisen (1982) tutkimusta: Evoluutio vai revoluutio elintarvikkeiden markkinointijärjestelmissä vuosina : teoreettinen ja empiirinen muutosanalyysi. Home (1989) tarkasteli myymälätoiminnan lopettamiseen ja jatkamiseen liittyviä tekijöitä maaseudulla. Tavoitteena oli löytää tekijöitä toimintansa lopettaneiden ja toimintaansa jatkavien kylämyymälöiden erojen tunnistaminen. Kaupan rakennemuutosta talousmaantieteen, erityisesti kaupan sijainti ja saavutettavuus käsitteisiin keskityttiin Marjasen (1997) tutkimuksessa. Kaupan rakennemuutosta ovat käsitelleet myös Aalto Setälä (1999) ja Huuhka (2002). Huuhka (2002) tutki vähittäiskaupan muutosta koskevia teorioita ja loi mallin vähittäiskaupan

13 12 myymälätyyppien erilaisten pitkän ja lyhyenaikavälin muutosten ymmärtämiseksi. Peltoniemi (1993) tarkasteli yritysten strategista käyttäytymistä ja sovelsi teoreettista tarkastelukehystä kaupan ryhmittymien kilpailuun. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota myös päivittäistavarakaupan kilpailukykyyn (Korolainen 2001). Pietalan (2003) väitöskirja Päivittäistavarakaupan dynamiikka ja ostoskäyttäytyminen pääkaupunkiseudulla selvitti vähittäiskaupan tarjontajärjestelmän rakennemuutosta pääkaupunkiseudulla vuosina Mitronen (2002) keskittyi tarkastelemaan liiketoiminnan ohjausjärjestelmiä ja mekanismeja, joita kaupan hybridiorganisaatiossa käytetään liiketoiminnan ohjauksessa ja tehokkuuden tavoittelemisessa. Lindblomin (2003) tavoitteena oli lisätä ymmärrystä panimo ja virvoitusjuomateollisuuden välisen vaihdantasuhteen muutoksesta ja muutoksen taustalla vaikuttaneista toimintaympäristön tapahtumista vuosina Kajalo (2002) esitti historiallisia ja empiirisiä näkökulmia kauppojen aukiolon vapauttamiseen Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka eri myymäläketjut ja yksittäiset myymälät erosivat toisistaan aukioloaikojensa ja kauppiaiden kokemusten suhteen. Pirnes (1996) tutki kannattavuutta ja tehokkuutta vähittäiskaupassa. Päivittäistavarakaupan alalla tapahtuneita muutoksia kuluttajien näkökulmasta ovat tarkastelleet muun muassa Uusitalo (1998), joka tutki kuluttajien havaintoja ja käsityksiä päivittäistavarakaupoista, kuinka kuluttajien preferenssit myymälöitä kohtaan muodostuvat ja Raijas (1997), jonka tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien käyttäytymistä päivittäistavarakaupan valinnassa Suomen ja Norjan välillä. Laaksonen (1987) tarkasteli päivittäistavarakaupan ostokäyttäytymistä muuttuvassa päivittäistavarakaupan ympäristössä. Mäkelä (2002) esitteli useita näkökulmia ateria ja ruokakulttuurin muutokseen sosiologisen kulttuurin ja kulutustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimus kiinnittää erityisesti huomiota syömisen uusien ulottuvuuksien kuten vaivattomuuden ja vaivannäön sekä teknologisuuden ja luonnollisuuden vastakkainasetteluun. Edellä esitettyjen tutkimusten tutkimusotteet ovat olleet sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimuksia. Päivittäistavarakaupan alalla tapahtuneita muutoksia, kaupan ja teollisuuden välisiä suhteita elintarviketeollisuudessa tai tuoteryhmähallintaan liittyviä tekijöitä on tarkasteltu akateemisessa tutkimuksessa viime aikoina hyvin vähän. Myöskään lajitelmanmuodostusta ei erityisesti kaupan näkökulmasta ole tarkasteltu.

14 2. Suomen elintarviketeollisuus ja valmisruokamarkkinat 13 Tässä luvussa tarkastellaan Suomen elintarviketeollisuutta ja sen tuoteryhmien myynnin kehitystä tutkimuksen kohteena olevalla aikavälillä. Tämän jälkeen käsitellään puolivalmis ateria käsitettä. Luvun lopussa luodaan katsaus Suomen valmisruokamarkkinoihin. 2.1 Suomen elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli, metsä ja kemianteollisuuden jälkeen. Vuonna 2003 kaikkien työllisten lukumäärä oli 2,6 miljoonaa ja elintarviketeollisuus työllisti yli henkilöä (ETL 2004). Toimipaikkoja oli runsaat 700. Elintarvikkeiden tuotannon bruttoarvo oli 8,5 mrd euroa ja jalostusarvo 2,1 mrd euroa. Raaka aineista 85 % oli kotimaisia. Elintarviketeollisuus jakaantuu yhdeksään eri alatoimialaan, joista vuoden 2004 tietojen perusteella suurimmat olivat teurastus ja lihanjalostus, muut elintarvikkeet (mm. sokerin valmistus, kahvi, mausteet) sekä meijeri ja jäätelöteollisuus. Vuosina eniten nousivat kalan (10 %) sekä teurastus ja lihanjalostustuotteiden (4,6 %) tuotanto. Maltaat menettivät 6,6 % edellisvuoden bruttoarvoon verrattuna. Vuonna 2003 muut elintarvikkeet olivat suurin työllistäjä Suomen elintarviketeollisuudessa. Vuonna 2003 elintarvikeviennin arvo oli 968 milj. euroa (Elintarviketalous 2004). Tuolloin vientimaista suurimmat olivat Venäjä (21,7 %) ja Ruotsi (17,9 %). Merkittävimmät vientituotteet olivat juusto, sokerikemian tuotteet (ksylitoli) sekä voi ja muut rasvat. Tuonnin arvo oli 2,2 mrd euroa, ja se jakaantui teollisten elintarvikkeiden (66,5 %), alkutuotannon tuotteiden (27,7 %) ja rehujen (5,8 %) kesken. Merkittävimpiä tuontituotteita olivat alkoholijuomat, hedelmät ja juusto. Tuonnin arvo oli yli puolet suurempi kuin viennin. Tunnusomaista elintarvikkeiden viennissä oli elintarviketeollisuuden raaka aineiden suuri osuus ja tuonnissa jalostetut elintarvikkeet. 2.2 Tuoteryhmien myynnin kehitys Suomen päivittäistavarakaupassa tuoteryhmät jaotellaan seuraavasti: juomat, makeistuotteet, maitotaloustuotteet, tuoretuotteet, pakasteet, henkilökohtainen

15 14 hygienia, kodintarvikkeet, koiran ja kissanruoka, pakatut elintarvikkeet, savukkeet ja tupakkatuotteet (ACNielsen 2004). Seuraavaksi tarkastellaan edellä mainittujen tuoteryhmien ja niiden alatuoteryhmien myynnin kehitystä. Taulukossa 1 on esitetty päivittäistavarakaupan kymmenen suurinta alatuoteryhmää vuonna 2003, joista kolme suurinta olivat keskioluet, leipomotuotteet ja lihavalmisteet. Valmisruoat, jotka ovat tuoretuotteiden alatuoteryhmä, olivat kahdeksanneksi suurin alatuoteryhmä ja niiden osuus kokonaismyynnistä 3,1 %. Yleisesti kyseisenä vuonna menestyivät kauppojen omat merkit, laadukkaat valmisruoat, kotimaiset tuotteet ja ruokapakasteista wokit ja ateriat (ACNielsen 2004 ref. PTY ). Taulukko 1. Päivittäistavarakaupan 10 suurinta alatuoteryhmää vuonna 2003: kokonaismyynti 11,4 mrd euroa. (ACNielsen 2004 ref. PTY ). Tuoteryhmä Myynti 1000e. Osuus kokonaismyynnistä, % Keskioluet ,1 Leipomotuotteet ,9 Lihavalmisteet ,5 Juustot ,6 Savukkeet ,8 Maidot ,6 Makeistuotteet yht ,3 Valmisruoat ,1 Virvoitusjuomat ,0 Lihat ,9 Urheilujuomat ovat koko 2000 luvun olleet yksi virvoitusjuomien nopeimmin ja merkittävimmin kasvaneista alatuoteryhmistä. Myös pakastemarjojen, luontaistuotteiden, erilaisten ateria ja ruokakastikkeiden sekä texmex tuotteiden arvon nousu on melko merkittävä. Taulukossa 2 on esitetty nopeimmin kasvaneet alatuoteryhmät vuonna 2003, mukaan lukien non food tuotteet.

16 Taulukko 2. Nopeimmin kasvaneet alatuoteryhmät vuonna 2003 (ACNielsen 2004 ref. PTY ). 15 Tuoteryhmä Arvon muutos % v Urheilujuomat 549,2 Pakastemarjat 25,4 Non food (partakoneet) 23,2 Non food (ilmanraikasteet) 22,8 Luontaistuotteet 21,5 Non food (vauvan kosteuspyyhkeet) 20,0 Hapankermat 16,8 Ateria ja ruokakastikkeet 16,3 Texmex tuotteet 15,9 Dippikastikkeet 15,6 Taulukossa 3 on esitetty euromääräisesti merkittävimmin kasvaneet alatuoteryhmät vuonna Tarkasteltaessa todellista myynnin kehitystä on tuotteiden tarkastelussa otettu huomioon myynnin prosenttiosuuden muutos edellisvuoteen verrattuna. Suurin myynnin kasvu oli teollisesti pakatulla lihalla (12,6 %). Kahvileipien myynnin kasvu oli euromääräisesti melko vähäinen, mutta myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 9,7 %. Jogurtit, vanukkaat ja muut välipalat kasvoivat kolmanneksi eniten (6,7 %), valmisruokien myynti kasvoi vuosien 2002 ja 2003 välillä 6 %. Taulukko 3. Alatuoteryhmien euromääräisesti suurimmat kasvajat 2003 (ACNielsen 2004 ref. PTY ). Tuote Kasvu euroina Myynnin kehitys % v Teollisesti pakattu liha ,6 Teollisesti pakatut juustot ,6 Panimotuotteet ,0 Valmisruoat ,0 Jogurtti, vanukas ja muut ,7 välipalat Makeiset ,6 Virvoitusjuomat ,8 Kahvileivät ,7 Savukkeet ,6 Maitovalmisteet ,7 Tunnusomaista vuodelle 2003 oli terveyden ja hyvinvoinnin korostuminen kaikissa tuoteryhmissä, kalliimpien, laadukkaimpien kotiruokatyyppisten valmisaterioiden kasvu sekä entistä suuremmat pakkauskoot etenkin valmisruoissa (ACNielsen 2003).

17 2.3 Valmiit ateriat ja valmisruokamarkkinat Mitä puolivalmiit ateriat ovat? Puolivalmiille aterioille ja valmisruoalle on kirjallisuudessa (Wilkie 1994, ; Candel 2001; Costa, Dekker, Beumer, Rombouts & Jongen 2001), teollisuudessa (mm. Saarioinen 2006; Hk Ruokatalo 2006) ja kaupan toimijoiden keskuudessa annettu hyvin erilaisia määritelmiä ja luokitteluja. Useimmilla jakeluketjun jäsenillä on eriävä käsitys mitä termi puolivalmis ateria tarkoittaa ja millaisia tuotteita se pitää sisällään. Ongelma nähdään ennen kaikkea semioottisena. Termejä eines, valmisruoka, puolivalmiste, jaloste, pakattu valmisruoka, välipala ateria ja tuore valmisruoka käytetään synonyymeinä. Eri hyllypaikat ja tuotteiden sijoittuminen eri tuoteryhmiin kuten pakasteisiin, pakattuihin elintarvikkeisiin ja tuoretuotteisiin lisäävät kuluttajien vaikeutta hahmottaa puolivalmiiden aterioiden tarjontaa. On syytä tarkentaa, että valmisruoka on eräs tuoretuotteiden alatuoteryhmä, kuten ruokasäilykkeet pakattujen elintarvikkeiden. Puolivalmiit ateriat sisältävät joukon eri tuoteryhmien alatuoteryhmiä, jotka edustavat puolivalmista ruokaa, kuten pastatuotteet ja ruokapakasteet. Puolivalmiit ateriat määritellään tässä tutkimuksessa ruoaksi, jonka valmistamiseen riittää usein pelkkä lämmitys tai aineiden sekoittaminen keskenään. Kuluttajat saavat nopeasti ja vaivattomasti ruokaa 2. Olennaista on se, että puolivalmiit ateriat ovat teollisesti valmistettua ruokaa. Määritelmä liittyy keskeisesti käsitteeseen convenience food eli helppo ruoka. Kuluttajille ajan hinta eli ajan säästö on usein mukavuutta (convenience). Convenience käsite liitetään ruokaan nopeampana ja helpompana ruokana ja ruokailuna. Wilkien (1994, ) mukaan mukavuustuotteet (convenience goods) ovat tuotteita, joita on saatavissa useista kaupoista eikä brändiuskollisuus ole merkittävää. Ruoka ja taloustavarat edustavat tyypillisiä mukavuustuotteita, joiden markkinoijat pyrkivät olemaan näennäisesti saatavilla joka paikasta. Puolivalmis ateria termin tarkastelussa on kyse ennen kaikkea ateria sisällön muuttumisesta. Nykyisin aterian merkitys ja ateriakokonaisuus ovat hyvin erilaisia kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Sillanpää (Mäkelä, Palojoki & Sillanpää 2 Määritelmä on yhdistelmä eri tutkijoiden (mm. Traub & Odland 1979; Capps, Tedford & Havlicek 1985 ref. Verlegh & Candel 1999) saamia tuloksia siitä mikä on puolivalmis ateria tai valmisruoka.

18 , 27 32) pitää suomalaisen ruokakulttuurin muutosta nopeana, mihin ovat osaltaan vaikuttaneet kaupungistuminen, naisten työssäkäynti ja elintason nousu 1950 luvulla markkinoille tulleet Saarioisten valmismaksalaatikko ja purkkihernekeitto edustavat perinteistä valmisruokaa. Nykypäivänä yhden hengen talouden tai kiireisen työpaikkaruokailijan päivän ateria saattaa kuitenkin muodostua lihapiirakasta, pizzasta, karjanpiirakasta tai salaatista. Näin puolivalmis ateria muodostuu sekä perinteisestä valmisruoasta että erilaisista puolivalmiista aterian osista. Valmisruoan määrittelyn ongelmana pidetään ennen kaikkea eri maiden terveysviranomaisten erilaisia valmiiden ruokien määrittelykäytäntöjä. Näin kuluttajilla on usein vaikeuksia ymmärtää, mitä esimerkiksi termi valmista syötäväksi tarkoittaa. Kuluttajien on kuitenkin vaistomaisesti todettu luokittelevan ruokia, koska luokittelu mahdollistaa järjestelmällisen tarjolla olevan ruoan jäsentämisen. Identifioimalla ja sijoittamalla ruoan luokkiin, kuluttajat yhdistävät tuotteen ja tuoteryhmän. Luokittelut muodostuvat yhdistelmästä tuotteen ominaispiirteitä ja ne vaikuttavat kuluttajien ruokaan liittyvään käyttäytymiseen, ruoan havaitsemiseen ja valintaan. Kuluttajilla on taipumus luokitella ruokia omien arviointiensa mieluummin kuin objektiivisten kriteerien pohjalta (Axelson & Brinberg 1989 ref. Costa ym. 2001, 230, 232; Schultz, Rucker & Russel 1975). Ruoan luokittelu on kiinteästi yhteydessä muun muassa ruoan tutkimukseen, markkinointiin ja mikrobiologiaan. Ottaen huomioon eri lähestymistavat, ruoan luokittelujärjestelmä jaetaan neljään pääluokkaan, jossa luokittelu pohjautuu: 1. teknologisiin (ravitsemus ja ruokavalio) tekijöihin, tavoitteena edistää väestön terveyttä selkeyttämällä ravitsemuksellisia ohjeita 2. käyttäytymistieteelliseen tai kuluttajan havainnointiin pohjautuviin tekijöihin, esimerkkinä sosiologinen luokittelu tai ruoan käyttötapaan liittyvä luokittelu 3. ennalta määrättyihin valmiiden aterioiden kriteereihin, esimerkiksi ajan ja työvoiman säästöön 4. kahteen tai useampaan edellä esitetyistä luokitteluista Useimmat edellä esitetyistä ruoan luokittelutavoista on kehitetty palvelemaan erityisesti elintarviketeollisuutta. Tuolloin on otettu huomioon ruoan valmistukseen, aikaan, syömiseen, säilytykseen ja kotona valmistamiseen käytetyt ajat. Näistä eri näkökulmista tarkasteltaessa ruoalle määritellään hyvin erilaisia luokitteluja, jotka edesauttavat

19 18 tuotannon, myynnin, markkinoinnin, oston ja kulutustietojen käsittelyä. Elintarvikkeiden markkinoinnissa tuoteryhmien luokittelu on olennaista vähittäismyynnissä, valikoimien muodostamisessa, uusien tuotteiden lanseerauksessa ja niiden markkinoinnissa. Lähtökohtana valikoimien määrittämisessä ovat asiakkaiden tarpeet. Kysyntälähtöisessä hankintayhteistyössä (kpl 4.2) keskeistä on suunnitella tuotevalikoima mahdollisimman hyvin asiakastarpeita vastaaviksi. Näin voidaan tarjota asiakkaalle oikeita tuotteita, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan mahdollisimman tehokkaasti (Finne & Kokkonen 2005). Kuten Costa ym. (2001, ) toteavat, elintarvikkeiden luokittelut voivat auttaa myös yrityksiä tunnistamaan puutteita tuoteryhmien markkinoinnissa Valmisruokamarkkinat Kotimaisten valmisruokamarkkinoiden kilpailu on kovaa, ja toistaiseksi markkinat ovat suurelta osin kotimaisten valmistajien hallussa. Markkinaosuutta on jakamassa useita pieniä ja suuria elintarvikealan yrityksiä. Kolme suurinta kotimaisen valmisruoan tuottajaa ovat Saarioinen, HK Ruokatalo ja Atria. Vuonna 2004 Saarioisen markkinaosuus oli 43 %, Atrian 15,8 %, HK Ruokatalon 14 % ja Forssan 7,4 %. Pienimpiä markkinaosuuksia jakavat muun muassa Snellman, Pouttu ja Järvi Suomen Portti. Edellisvuosiin verrattuna kaikkien valmistajien markkinaosuudet ovat viime vuosina kasvaneet (Atria 2006; HK Ruokatalo 2006; Järvisuomenportti 2004; Pouttu 2005; Saarioinen 2006; Snellman 2005). Vuonna 2004 Suomen valmisruokamarkkinat olivat 383 milj. euroa. Alatuoteryhmä kehittyi selvästi kokonaismarkkinoita nopeammin. Arvossa mitattuna myynti kehittyi 5,3 % ja volyymissa 5,8 %. Markkinoiden kasvua selittää toisaalta tuoteryhmän tasainen kokonaiskulutuksen kasvu, toisaalta markkinoita on kasvattanut kulutustottumusten muutokset. Kuluttajien käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan kuluttajien siirtymistä sekä kappale että kilohinnaltaan entistä arvokkaampiin tuotteisiin, kuten laadukkaampiin valmiisiin aterioihin (ACNielsen 2003; ACNielsen 2004a). Ulkomaisten valmisruokien osuus markkinoilla olevista valmisruoista on vielä melko pieni, mutta sen osuus kasvaa koko ajan. Lidl on merkittävimmin kasvattanut ulkomaisten puolivalmisteiden osuutta erityisesti pakasteet tuoteryhmässä. Suurimpien

20 kotimaisten pt kauppojen valikoimista ulkomaisia valmisruokia löytyy etenkin tuoretuotteiden ja pakattujen elintarvikkeiden tuoteryhmistä. 19 Valmisruokamarkkinoiden yhteydessä tarkastellaan usein myös niin sanottuja HMR (home meal replacement) eli kotiruoan korvikkeeksi nimitettyjä tuotteita. HMR ruoalla tarkoitetaan vähittäiskaupasta ostettavaa kotiruokaa vastaavaa lämmintä ruokaa. Kyseistä ruokaa ostettaessa kuluttaja voi päättää annoksen koon, annokseen yhdistettävien lisukkeiden laadun ja määrän. Päämääränä on se, että ruoan tulee olla samanlaista kuin kotona valmistettu, jos vain kuluttajalla olisi aikaa, taitoa ja halua valmistaa sitä. Kyseiset tuotteet eroavat valmisruoasta ainakin siltä osin, että niillä tavoitellaan ruoan elämyksellisyyttä ja persoonallisuutta (Costa ym. 2001). Kyseisiä tuotteita ei tarkastella tässä tutkimuksessa. Vuonna 2003 puolivalmiita aterioita kuului sekä päivittäistavarakaupan suurimpiin tuoteryhmiin että ne olivat euromääräisesti suurimpia kasvajia. Alatuoteryhmistä kasvoivat merkittävästi liha ja kahvileivät. Kuten edellä on kuvattu, puolivalmiille aterioille on esitetty hyvin erilaisia määritelmiä. Valmisruoka ja puolivalmis ateria eivät kuitenkaan merkitse samaa asiaa. Valmisruoka on eräs tuoretuotteiden alatuoteryhmä, puolivalmiilla aterioilla tarkoitetaan ruokaa, jonka valmistamiseen riittää pelkkä lämmitys tai sekoitus ja tuoteryhmä pitää tällöin sisällään suuremman joukon tuotteita kuin valmisruoka. Valmisruokamarkkinoiden kilpailu on kovaa, vaikka toistaiseksi kilpailijat ovat suurelta osin kotimaisia. Valmistajille puolivalmiiden aterioiden tuottaminen tuo mukanaan monia erilaistumisetuja. Tulevaisuudessa valmisruokamarkkinoiden kehittäminen on valmistajille haasteellista, kuluttajien ruokailutottumusten muuttuessa. Tuotetarjontaa on monipuolistettava panostamalla muun muassa tuoteinnovaatioiden kehittämiseen, erityyppisten kuluttajaryhmien tarpeiden tyydyttämiseen sekä uusien markkina alueiden valtaamiseen, myös vientimarkkinointia kehittämällä. Yhteistyö sekä kaupan ryhmittymien että kaupan ja asiakkaiden välillä nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämpään asemaan. Resurssien keskittäminen ja uusien, entistä asiakaslähtöisempien toimintamallien kehittäminen nähdään merkittävänä tekijänä Suomen elintarviketeollisuuden ja valmisruokamarkkinoiden kehittämisessä.

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Valmisruoan arvostus ja arvot eri kuluttajaryhmissä

Valmisruoan arvostus ja arvot eri kuluttajaryhmissä Elintarvikealan yrittäjyyden hankeseminaari 6.11.-7.11. 2007, Pori Valmisruoan arvostus ja arvot eri kuluttajaryhmissä Terri Kupiainen, MTT Taustaa: Valmisruoka on moniulotteinen ja epäyhtenäisesti määritelty

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot PTY 10.1.2017 Professori (Professor of Practice) Lasse Mitronen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 10.1.2017 Vähittäiskaupan alatoimialat Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Capital Markets Day Atria Suomi

Capital Markets Day Atria Suomi Capital Markets Day Atria Suomi Toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi Atria Suomi 1.1. 30.9.2018 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. EUR 2018 2017 2018 2017 2017 Liikevaihto 250,1 245,0 750,7 725,7 986,4 Liikevoitto 13,6

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Lisää luomua! Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisää luomua! Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 2.10.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Lisää luomua! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin TERVEELLISYYS

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin markkinapotentiaali tuoteryhmittäin Ilkka Alarotu 20.11.2015 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston tuottamista myynti vuosimyynti on tällä hetkellä arviolta 242 milj. euroa ja luomun

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Puolan markkinapotentiaali ja asiakasryhmät Puolan asukasluku on noin 38 miljoonaa. Elintarvikemarkkinat on yksi tärkeimmistä Puolan talouden sektoreista.

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia Heli Tammivuori

ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia Heli Tammivuori ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia 22.11.2017 Heli Tammivuori ETL:n kannattavuuskysely Selvitti kannattavuuden ja myynnin kehittymistä vuonna 2017 ja odotuksia vuodelle 2018. Suunnattiin ETL:n jäsenyritysten

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

Alkoholilain muutoksen seuranta

Alkoholilain muutoksen seuranta Alkoholilain muutoksen seuranta Vähittäiskulutuksen ja -myynnin muutokset tammi elokuu 2017/2018 Pasi Holm ja Juho Tyynilä Marraskuu 2018 Selvityksen tavoite ja tausta Vuonna 2018 tuli voimaan alkoholilain

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Ruokakaupan lippulaiva kohti eurooppalaista kärkeä Lauri Veijalainen, Stockmann & Arttu Laine, SOK

Ruokakaupan lippulaiva kohti eurooppalaista kärkeä Lauri Veijalainen, Stockmann & Arttu Laine, SOK Ruokakaupan lippulaiva kohti eurooppalaista kärkeä 30.6.2017 Lauri Veijalainen, Stockmann & Arttu Laine, SOK Stockmann Herkut Suomessa siirtyvät S-ryhmälle S-ryhmä ostaa Stockmann Herkkujen päivittäistavaraliiketoiminnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Alkoholilain uudistus

Alkoholilain uudistus Alkoholilain uudistus Esitys eduskunnan verojaostolle 10.11.2017 Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry Mietojen alkoholijuomien vähittäismyynti Suomessa 2016 Alko Tuhatta litraa Alko +/- % Vähittäiskauppa

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Arvokas juusto Anja Pölönen

Arvokas juusto Anja Pölönen Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day ohjelma

Atria Capital Markets Day ohjelma Atria Capital Markets Day 2018 Atria Oyj Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria Capital Markets Day ohjelma 10.00 10.30 Tervetuloa / toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria Oyj Atrian Terveen Kasvun Strategia 2020

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

ELINTARVIKE MARKKINOINNIN PERUSTEET YET-004

ELINTARVIKE MARKKINOINNIN PERUSTEET YET-004 ELINTARVIKE MARKKINOINNIN PERUSTEET YET-004 Jari Salo, KTT Professori (Markkinointi) Dosentti (Digitaalinen markkinointi) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Apulaispäätoimittaja Internet Research Taloustieteen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa kaikille suomalaisille

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa kaikille suomalaisille Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa kaikille suomalaisille Mikko Helander Pääjohtaja, Kesko Oyj Eero Hautaniemi Toimitusjohtaja, Oriola-KD Oyj Tiedotustilaisuus 13.3.2017 Mitä olemme tekemässä? Rakennamme

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa kaikille suomalaisille

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa kaikille suomalaisille Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kauppa kaikille suomalaisille Mikko Helander Pääjohtaja, Kesko Oyj Eero Hautaniemi Toimitusjohtaja, Oriola-KD Oyj Tiedotustilaisuus 13.3.2017 Mitä olemme tekemässä? Rakennamme

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas Elintarviketeollisuus elintarvikkeiden valmistus (TOL 10)

Lisätiedot

Harvia Oyj Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja

Harvia Oyj Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja Harvia Oyj 29.8.2019 Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja Sauna ja spa-markkinan ennustetaan kasvavan 5 % vuoteen 2022 2 Monipuolinen tuotevalikoimamme kattaa kaikki kolme saunatyyppiä ja kaikki saunatarpeet

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

ALKOHOLILAIN MUUTOKSEN SEURANTA KULUTUKSEN JA MYYNNIN MUUTOKSET TAMMI-HUHTIKUU 2017/2018. Pasi Holm ja Juho Tyynilä elokuu 2018

ALKOHOLILAIN MUUTOKSEN SEURANTA KULUTUKSEN JA MYYNNIN MUUTOKSET TAMMI-HUHTIKUU 2017/2018. Pasi Holm ja Juho Tyynilä elokuu 2018 ALKOHOLILAIN MUUTOKSEN SEURANTA KULUTUKSEN JA MYYNNIN MUUTOKSET TAMMI-HUHTIKUU 2017/2018 Pasi Holm ja Juho Tyynilä elokuu 2018 Selvityksen tavoite ja tausta Vuonna 2018 tuli voimaan alkoholilain kokonaisuudistus,

Lisätiedot