Nina Kukkonen. Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nina Kukkonen. Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina 2002-2004"

Transkriptio

1 Nina Kukkonen Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Julkaisuja nro 44 Markkinointi Helsinki 2008

2 Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina Nina Kukkonen Lisensiaatintutkimus Markkinointi Kevät 2008

3 Ohjaaja Professori Saara Hyvönen Helsingin Yliopisto, Taloustieteen laitos Tarkastajat KTT Matti Tuominen Helsingin Kauppakorkeakoulu KTT Hannu Pirnes Laurea Ammattikorkeakoulu Helsingin Yliopisto Maatalous metsätieteellinen tiedekunta Taloustieteen laitos PL 27 (Latokartanonkaari 9) Helsingin Yliopisto Puh Fax ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Helsinki 2008 Yliopistopaino

4 Esipuhe Valmisruokien suosio on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Erilaiset valmisruoat hallitsevat useiden eri tuoteryhmien valikoimaa, mutta niiden määrittely on moninaista ja sekavaa. Kaupan ja teollisuuden yhteistyön kehittäminen ja tuoteryhmähallinnan toteuttaminen asiakaslähtöisesti vaatii selvitystä siitä, kuinka kaupan toimijat näkevät puolivalmiiden aterioiden määrittelyn ja niiden sijoittamisen eri tuoteryhmiin. Lisensiaatintutkimukseni Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina selvittää kuinka puolivalmiita ateriat on kaupan toimijoiden näkökulmasta määritelty ja kuinka niiden myynti on 2000 luvulla eri alueilla ja eri myymälätyypeissä kehittynyt. Tämä lisensiaatintyö on tehty Helsingin Yliopiston Taloustieteen laitokselle osana Maa ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja MTT Taloustutkimuksen koordinoimaa projektia Kuluttaja arvo markkinoinnin johtamisen välineenä. Kiitän projektin vastuullista johtajaa Terri Kupiaista ja projektin ohjausryhmää hyvistä kommenteista ja arvokkaista ohjeista tutkimuksen eri vaiheissa. Tutkimukseen haastatelluilla asiantuntijoilla oli merkittävä rooli varsinaisen tutkimusaineiston keräämisessä, suuri kiitos heille kaikille. Erityinen kiitos toimitusjohtaja Rami Veraselle ACNielsen Finland Oy:stä mahdollisuudesta saada tutkimuskäyttöön ainutlaatuinen kaupan myyntiaineisto. Ilman hänen panostustaan ei tätä tutkimusta olisi voitu tehdä. Kiitokset myös useille ACNielsen Finland Oy:n työntekijöille aineiston rajoitteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. ETM Virpi Korhosen, dosentti Hannu Ritan ja VTM Maarit Valtarin asiantuntemus aineiston tilastollisessa analysoinnissa oli korvaamaton. Tutkimukseni ohjauksesta ja kannustuksesta haluan esittää sydämelliset kiitokseni markkinoinnin professori KTT Saara Hyvöselle. Hänen asiantunteva ohjaus sekä kehittävä kritiikki ovat auttaneet tekemään työstäni entistä paremman. MMT Petri Ollilaa kiitän tärkeistä neuvoista ja kommenteista työni viimeistelyvaiheessa. Suuri kiitos kuuluu myös kollegoilleni Taloustieteen laitoksella sekä ystävilleni ja lähipiirilleni, joiden kommentit ovat auttaneet viemään työtäni eteenpäin. Kiitos KTT Matti Tuominen ja KTT Hannu Pirnes lisensiaatintyöni esitarkastajina toimimisesta sekä arvokkaista neuvoista ja näkemyksistä tätä työtä ja jatkotutkimusta ajatellen. Lisäksi esitän kiitokseni Suomen Kulttuurirahastolle ja Agronomiliiton tiede ja tutkimussäätiölle saamastani taloudellisesta tuesta. Lisensiaatintutkimukseni on vienyt suuren osan vapaa ajastani erityisesti keväällä 2008 ja tästä syystä omistan tämän tutkimukseni pienelle Emma tyttärelleni. Espoossa toukokuussa 2008 Nina Kukkonen

5 Helsingin Yliopisto, Taloustieteen laitos Puolivalmiiden aterioiden luokittelu. Myynnin ja uusien tuotenimikkeiden kehityksen tarkastelu vuosina Nina Kukkonen Tiivistelmä: Tutkielman tarkoituksena oli selvittää mistä tuotteista puolivalmiit ateriat muodostuvat, muodostaa puolivalmiit ateriat tuotekokonaisuus sekä tarkastella tämän kokonaisuuden kehitystä vuosina eri myymälätyypeissä ja maantieteellisillä alueilla. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä päivittäistavarakaupassa tapahtuneista muutoksista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä kumppanuudesta osana tuoteryhmähallintaa. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen: mitä puolivalmiit ateriat ovat ja kuinka päivittäistavarakaupan rakennemuutoksen osatekijät näkyvät puolivalmiiden aterioiden kehityksessä eri alueilla ja eri myymälätyypeissä? Mitä mahdollisuuksia tuoteryhmien uudenlainen luokittelu sekä myymälä ja aluekohtaisten erojen tunteminen tarjoaa kaupan tavararyhmähallinnalle, lajitelmastrategioiden kehittämiseksi ja kaupan ja teollisuuden yhteistyölle? Tutkielman teoreettisessa osassa tarkasteltiin Suomen elintarviketeollisuutta ja valmisruokamarkkinoita. Lisäksi käsiteltiin Suomen päivittäistavaramarkkinoiden rakenteelliseen kehitykseen ja kaupan ketjuuntumiseen liittyviä tekijöitä. Elintarviketeollisuuden ja kaupan kumppanuussuhteita pyrittiin selvittämään tarkastelemalla kumppanuuden, tuoteluokittelujen ja tuoteryhmähallinnan merkitystä tuoteryhmien määrittelyssä. Empiirinen osa toteutettiin yhdistämällä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusotteita. Kaupan ja teollisuuden edustajien keskuudessa tehdyt 9 haastattelua muodostivat esitutkimuksen, jonka perusteella varsinainen tutkimusaineisto kerättiin. Tutkimusaineistona käytettiin ACNielsen Finland Oy:n ScanTrack aineistoa ja siitä kerättyä pakasteiden, tuoretuotteiden ja pakattujen elintarvikkeiden ja niiden alatuoteryhmien myyntitietoja. Yhteensä tutkimuksessa tarkasteltiin 83 tuotetta. Analyysimenetelminä käytettiin varianssianalyysiä (ANOVA) ja korrespondenssianalyysiä. Tulosten mukaan puolivalmiiden aterioiden myynti on lisääntynyt sekä myymälä että aluetasolla tarkasteltaessa. Tuoteryhmien myynti oli nopeampaa vuosina kuin vuosina Kaupan omien merkkien kasvu oli maltillisempaa vuosina kuin vuosina Tuoretuotteissa myynnin kasvu ja uusien tuotenimikkeiden lukumäärä oli suurinta. Myymälätyypeittäin tarkastelu osoittaa, että supermarketeissa puolivalmiiden aterioiden kasvu oli suhteellisesti korkeinta. Tuoteryhmien myynnin kasvussa alueittain tarkasteltuna ei voitu havaita merkittäviä eroja. Tutkimus antaa aiheen korostaa kaupan ja teollisuuden välistä yhteistyötä tuoteryhmien hallinnassa. Tulokset osoittavat, että kaupan ja teollisuuden tulee pohtia tuoteryhmähallintaa ja tuotteiden rooleja erilailla eri maantieteellisillä alueilla ja eri myymälätyypeissä. Tutkimuksessa muodostettu puolivalmiit ateriat kokonaisuus voi osaltaan edesauttaa sen tuoteryhmien asiakaslähtöistä kehittämistä liittämällä samantyyppiset tuotteet nykyistä paremmin yhteen. Avainsanat: päivittäistavarakauppa, kumppanuus, tuote, tuoteryhmähallinta, valikoima

6 University of Helsinki, Department of Economics and Management Classification of partly prepared meals a study on the sales and development of new products for the period 2002 to 2004 Nina Kukkonen Abstract: This study aimed at developing a preliminary classification of partly prepared meals by analyzing the development of their product categories for different store types and in different regions in Finland over the 2002 to 2004 period. A further objective was to understand the major changes in retail structures in Finland and partnership as a part of category management, by studying the factors influencing them. This study sought an answer to the questions: What are partly prepared meals and how do the changes in grocery store structure affect the development of partly prepared meals in different regions and for different store types? What opportunities do a new grouping of products and knowledge of store and regional differences offer to product line management in particular: in stores, selection strategy development, and the co operation between manufacturers and retailers? The theoretical section of this study considered: Finnish food industries and partly prepared meal markets. Moreover it discussed factors related to the structural development of Finnish partly prepared meals markets and retail chains. Retailer and food industry partnerships were clarified by examining the meaning of partnership, category management and launching of new products. The empirical part of the study combined quantitative and qualitative research approaches. Nine interviews of retail and industry representatives formed the basis of the preliminary research to develop an initial classification of partly prepared meals in different store types. These methods and data comprise ACNielsen Finland Ltd s ScanTrack and the sales information for frozen foods, fresh products, packaged goods, and their sub product groups, collected through ScanTrack. Altogether, the study researched 83 products. Analysis of Variance (ANOVA) and Correspondence Analysis were used to test the significance. The results showed that the sales of partly prepared meals increased in stores and regions during the study period. However, sales of the product categories were faster during than the period. Moreover, the growth of store brands decreased during in comparison to the period. Sales of fresh products grew the most and the numbers of new products was also the highest. Analysis by store type revealed most partly prepared meals were bought from supermarkets. There were no significant geographical differences in product group sales. From the consumer point of view, our data suggest a preliminary classification of partly prepared meals and co operation in category management between retailers and food manufactures is very important. Furthermore retailers and producers should change their approaches to category management and product roles to suit the region and store type. The product line for partly prepared meals, created in this study, might have a positive effect on customer orientated product group development by combining similar products in a more enticing way for consumers. Keywords: grocery store, partnership, product, category management, variety

7 6 SISÄLTÖ Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1. Johdanto Tutkimuksen tausta Tavoitteet, rajaukset ja rakenne Aiemmat tutkimukset Suomen elintarviketeollisuus ja valmisruokamarkkinat Suomen elintarviketeollisuus Tuoteryhmien myynnin kehitys Valmiit ateriat ja valmisruokamarkkinat Mitä puolivalmiit ateriat ovat? Valmisruokamarkkinat Suomen päivittäistavaramarkkinoiden rakenteellinen kehitys ja kaupan ketjuuntuminen Päivittäistavarakauppaan vaikuttavia muutoksia Päivittäistavaramarkkinat Päivittäistavarakaupan muutosteorioita rakennekehityksessä Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärän ja myynnin kehitys Myymälätyypit Sijaintitekijöiden merkityksestä päivittäistavarakaupassa Päivittäistavarakaupan ketjut Kaupan omat merkit Elintarviketeollisuuden ja kaupan kumppanuussuhteet kysyntälähtöinen hankintayhteistyö Kumppanuus yhteistyömuotona Kysyntälähtöinen hankintayhteistyö (ECR) Tuoteluokittelu markkinoinnin näkökulmasta Uutuustuotteet Tuoteryhmähallinta näkökulma valikoimiin Tuoteryhmähallintaprosessi esimerkkinä valmiit ateriat Tuoteryhmän määrittely ja tuoteryhmäpuu Tuoteryhmän rooli Tuoteryhmän analysointi... 64

8 4.6.4 Tuoteryhmän tavoitteet Tuoteryhmän strategiat, taktiikka ja ohjeistus Tuoteryhmäsuunnitelman toteuttaminen Tutkimuksen viitekehys Tutkimuksen empiiriset tavoitteet ja tutkimusmetodologia Tutkimuksen empiiriset tavoitteet Aineiston hankinta Haastatteluaineiston hankinta Kvantitatiivisen sekundaariaineiston hankinta Analyysimenetelmät Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Tutkimusaineiston kuvaus Tuoteryhmien luokittelu Pakasteet Tuoretuotteet Pakatut elintarvikkeet Uudet tuotenimikkeet Puolivalmiiden aterioiden myynnin kehitys Myynnin kehitys myymäläkohtaisesti vuosina Myymäläkohtaiset erot myynnin kehityksessä Kaupan omat merkit ja myymälätyypit vuonna 2003 ja Alueelliset erot myynnin kehityksessä Kaupan omat merkit alueittain vuonna 2003 ja Uusien tuotenimikkeiden lanseeraukset vuonna Uudet tuotenimikkeet myymälätyypeittäin Uudet tuotenimikkeet alueittain Uusien tuotenimikkeiden lanseeraukset vuonna Uudet tuotenimikkeet myymälätyypeittäin Uudet tuotenimikkeet alueittain Uusien tuotenimikkeiden lanseerausten myymälä ja aluekohtaiset yhteydet Korrespondenssianalyysin tulokset vuoden 2003 yhteyksistä Korrespondenssianalyysin tulokset vuoden 2004 yhteyksistä Tulosten tarkastelu, johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset Keskeiset tulokset Johtopäätökset Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET...187

9 8 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Päivittäistavarakauppa on viime vuosina kokenut suuria muutoksia. Nämä voidaan jakaa kuluttajissa, kaupassa ja elintarviketeollisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Kaupan ja teollisuuden näkökulmasta päivittäistavarakauppaan ovat vaikuttaneet kilpailupaineet, uudenlaiset liiketyypit ja ketjuuntuminen sekä taloudelliset tekijät ja informaatioteknologian kehittyminen. Markkinatilanteen vaihtelut, kaupan omat merkit ja etenkin tuontituotteiden määrässä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet kauppojen tuotevalikoimaan ja erityisesti puolivalmiiden aterioiden lukumäärän kasvuun. Puolivalmiit ateriat ja aterian osat muodostavat yhä tärkeämmän osan eri tuoteryhmien valikoimasta. Kuluttajien sosiodemografiset muuttujat kuten ikä, koulutus, kansallisuus, tulot ja perheen koko sekä elämäntilanne vaikuttavat päivittäistavarakauppaan ja tuoteryhmien menestykseen (Dhar & Hoch 1997; Montgomery 1997). Myös kuluttajien ja kotitalouksien ruokailutottumukset ovat viime vuosina muuttuneet. Erityisesti vaivattomuus on korostunut ruoanlaitossa. Osasyynä tähän voi olla kotitalouksien koon pieneneminen 1 ja muutokset väestön ikärakenteessa. Myös alueelliset tekijät vaikuttavat osaltaan kuluttajien tuloihin ja elämäntilanteeseen. Tunnusomaista viimeaikaiselle kehitykselle on myös naisten osuuden kasvu työllisestä työvoimasta (Tilastokeskus 2007). Kotitalouden kulutusmenot olivat vuonna 2002 keskimäärin euroa. Tästä kotiin hankittujen elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus oli 13 %. Vaikka elintarvikkeiden osuus kotitalouden menoista on pienentynyt, elintarvikkeisiin käytetty rahamäärä on kasvanut. Vuonna 2002 elintarvikkeisiin käytettiin henkeä kohti 1580 euroa (Berg & Pajunen 2003). Kuluttajien ostokäyntien lukumäärä on laskenut koko 2000 luvun samalla kun keskiostokset ovat kasvaneet. Vuonna 2003 keskiostos oli 17,20 euroa ostokäyntiä kohti (ACNielsen 2004). Vaikka ostokäynneissä ja keskiostos 1 Vuonna 2001 yhden hengen asuntokuntia oli 37,7 %, vuonna 2004 yhden hengen asuntokuntia 39 % (Stat 2007).

10 9 ten määrässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, vastaavia muutoksia ei voida havaita tarkasteltaessa suosituimpia kotona syötyjä ruokia. Ateriointiin käytetty aika on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt, sen sijaan välipaloihin ja kahvitteluun sekä ravintolamenoihin kulutetaan aikaa ja varoja aiempaa enemmän (Varjonen 2000; Varjonen 2001). Päivittäistavarakaupassa on otettava yhä merkittävämmin huomioon kuluttajien tarpeiden ymmärtäminen ja ostokäyttäytymisen muutokset. Uusien tuotteiden lisääntyessä tarvitaan uudenlaisia välineitä hallitsemaan sekä kaupan ja teollisuuden yhteistyötä että kaupan tuoteryhmiä. Erilaisten yhteistyömuotojen ja teknisten toimenpiteiden avulla voidaan tehokkaasti edistää ja ylläpitää yhteisiä toimintatapoja. Vähittäiskaupan rakenne vaikuttaa kaupan alalla toimivien tahojen lisäksi suoraan myös kuluttajiin, elintarviketeollisuuteen ja koko yhteiskuntaan. Se määrittelee pitkälti tuotteiden laadun, hinnan ja tuotevalikoiman. Tällä hetkellä päivittäistavarakaupan alalla suuntauksena on kauppojen lukumäärän väheneminen ja myymäläkoon kasvu. Kaupan sijaintitekijät korostuvat uutuustuotteiden ja kaupan omien merkkien lisääntyessä. Tuotteiden saatavuuteen, kuluttajien tarpeiden tunnistamiseen ja tuoteluokitteluun liittyvät tekijät ovat keskeisiä päivittäistavarakaupan kohtaamia haasteista. Näihin pyritään vastaamaan lisäämällä teollisuuden ja kaupan välistä yhteistyötä, joka käytännön toiminnassa ilmenee kysyntälähtöisenä hankintayhteistyönä (ECR, Efficient Consumer Responce). Myös uusien vaihtoehtoisten jakelukanavien kuten sähköisen kaupankäynnin kasvu asettaa perinteisen päivittäistavarakaupan uusien haasteiden eteen (mm. Santasalo 1995; Finne & Kokkonen 2005). Tutkimusaihe on rajattu käsittelemään puolivalmiiden aterioiden luokittelua ja myynnin ja tuotenimikkeiden kehitystä vuosina Rajaamiseen vaikutti päivittäistavarakaupan roolin kasvaminen yhteiskunnassa sekä lajitelmanmuodostuksesta ja tuoteryhmähallintaa käsittelevä melko vähäinen akateeminen tutkimus. Tutkimusaiheen taustalla on toisaalta päivittäistavarakaupan ja sen keskusliikkeiden sekä teollisuuden toiveet tarkastella puolivalmiiden aterioiden myynnin ja uusien tuotenimikkeiden rakennetta ja kehitystä, toisaalta kaupan ja elintarviketeollisuuden halu selkeyttää käsitystä siitä, mistä tuotteista puolivalmiit ateriat koostuvat. Erityisesti puolivalmiiden aterioiden valitsemiseen tutkimusalueeksi vaikutti niiden myynnin pitkään jatkunut kasvu sekä tuotteiden hallitseva asema päivittäistavarakaupan eri

11 10 tuoteryhmissä. Uutta tietoa tarvitaan erityisesti suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotekehityksen pohjaksi sekä kaupan lajitelmastrategioiden kehittämiseksi. Tällä hetkellä elintarviketeollisuuden ja kaupan näkökulmasta puutteena nähdään ennen kaikkea valtavan myyntiaineiston analysointi ja käyttö päätöksenteon tukena. Seuraavassa luvussa esitetään tutkimuksen tavoite, rajaukset sekä rakenne. 1.2 Tavoitteet, rajaukset ja rakenne Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mistä tuotteista puolivalmiit ateriat muodostuvat, muodostaa puolivalmiit ateriat tuotekokonaisuus sekä tarkastella tämän kokonaisuuden kehitystä vuosina eri myymälätyypeissä ja maantieteellisillä alueilla. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä päivittäistavarakaupassa tapahtuneista muutoksista, tuoteryhmien kehityksestä ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen: mitä puolivalmiit ateriat ovat ja kuinka päivittäistavarakaupan rakennemuutoksen osatekijät näkyvät puolivalmiiden aterioiden kehityksessä eri alueilla ja eri myymälätyypeissä? Mitä mahdollisuuksia tuoteryhmien uudenlainen luokittelu sekä myymälä ja aluekohtaisten erojen tunteminen tarjoaa kaupan tavararyhmähallinnalle, lajitelmastrategioiden kehittämiseksi ja kaupan ja teollisuuden yhteistyölle? Miten myynnissä ja tuotenimikkeiden lukumäärässä tapahtuneiden muutosten perusteella voidaan ennustaa puolivalmiiden aterioiden kehityksestä? Tutkimuksessa pyritään selvittämään kaupan rakennemuutoksen konkretisoitumista ja kumppanuutta elintarviketeollisuudessa. Lisäksi perehdytään ECR:n ja tuoteryhmäjohtamiseen valikoimien rakentamisessa. Tutkimus yhdistää kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä ja on pääosin kuvaileva. Empiirisesti tarkastellaan tuoteryhmien ja alatuoteryhmien myynneissä ja uusien tuotenimikkeiden lukumäärässä tapahtuneita muutoksia sekä tutkitaan myymälätyyppien ja alueiden välisiä eroja tuoteryhmien kehityksessä. Vaikka tutkimusongelmaan vaikuttavat oleelliset kuluttajien ostokäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset, on kuluttajien segmentointi rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkoituksena on käsitellä ainoastaan kaupan ja teollisuuden

12 näkökulmasta puolivalmiiden aterioiden luokittelua ja kehitystä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. 11 Tutkimus jakaantuu johdannon lisäksi toimialakatsaukseen ja kahteen varsinaiseen teorialukuun. Luvussa kaksi luodaan toimialakatsaus Suomen elintarviketeollisuuteen ja valmisruokamarkkinoihin. Lisäksi perehdytään valmiiden aterioiden luokitteluihin. Päivittäistavarakaupan rakenteellista kehitystä ja ketjuuntumista käsitellään luvussa kolme. Kysyntälähtöisen hankintayhteistyön piirteitä, kaupan kumppanuussuhteita sekä tuoteryhmähallintaa tarkastellaan teoriaosan lopussa luvussa neljä. Tutkimusaineiston hankintaan ja analysointiin keskitytään luvussa viisi. Tutkimuksen pääpaino on empiirisessä kuvauksessa. Empiiriset tutkimustulokset esitetään luvuissa kuusi ja seitsemän. Aluksi kuvataan tutkimusaineisto ja tämän jälkeen tarkastellaan erikseen vuosien ja myynnin kehitystä. Lisäksi tutkitaan vuosina 2003 ja 2004 uusien tuotteiden lanseerausten välisiä eroja eri myymälätyypeissä ja eri alueilla. Viimeinen, kahdeksas luku sisältää tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Lisäksi esitetään tutkimuksen pohjalta syntyneitä jatkotutkimusehdotuksia. 1.3 Aiemmat tutkimukset Päivittäistavarakaupan ketjuuntumista, kaupan rakennemuutosta ja kuluttajien valintoja on tarkasteltu akateemisessa tutkimuksessa useista eri näkökulmista. Erityisesti Suomen päivittäistavarakaupan rakennemuutosta koskevat tutkimukset ovat keskittyneet kaupan näkökulmaan. Ensimmäisenä kaupan rakennemuutosta käsittelevänä väitöskirjana pidetään Helena Mäkisen (1982) tutkimusta: Evoluutio vai revoluutio elintarvikkeiden markkinointijärjestelmissä vuosina : teoreettinen ja empiirinen muutosanalyysi. Home (1989) tarkasteli myymälätoiminnan lopettamiseen ja jatkamiseen liittyviä tekijöitä maaseudulla. Tavoitteena oli löytää tekijöitä toimintansa lopettaneiden ja toimintaansa jatkavien kylämyymälöiden erojen tunnistaminen. Kaupan rakennemuutosta talousmaantieteen, erityisesti kaupan sijainti ja saavutettavuus käsitteisiin keskityttiin Marjasen (1997) tutkimuksessa. Kaupan rakennemuutosta ovat käsitelleet myös Aalto Setälä (1999) ja Huuhka (2002). Huuhka (2002) tutki vähittäiskaupan muutosta koskevia teorioita ja loi mallin vähittäiskaupan

13 12 myymälätyyppien erilaisten pitkän ja lyhyenaikavälin muutosten ymmärtämiseksi. Peltoniemi (1993) tarkasteli yritysten strategista käyttäytymistä ja sovelsi teoreettista tarkastelukehystä kaupan ryhmittymien kilpailuun. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota myös päivittäistavarakaupan kilpailukykyyn (Korolainen 2001). Pietalan (2003) väitöskirja Päivittäistavarakaupan dynamiikka ja ostoskäyttäytyminen pääkaupunkiseudulla selvitti vähittäiskaupan tarjontajärjestelmän rakennemuutosta pääkaupunkiseudulla vuosina Mitronen (2002) keskittyi tarkastelemaan liiketoiminnan ohjausjärjestelmiä ja mekanismeja, joita kaupan hybridiorganisaatiossa käytetään liiketoiminnan ohjauksessa ja tehokkuuden tavoittelemisessa. Lindblomin (2003) tavoitteena oli lisätä ymmärrystä panimo ja virvoitusjuomateollisuuden välisen vaihdantasuhteen muutoksesta ja muutoksen taustalla vaikuttaneista toimintaympäristön tapahtumista vuosina Kajalo (2002) esitti historiallisia ja empiirisiä näkökulmia kauppojen aukiolon vapauttamiseen Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka eri myymäläketjut ja yksittäiset myymälät erosivat toisistaan aukioloaikojensa ja kauppiaiden kokemusten suhteen. Pirnes (1996) tutki kannattavuutta ja tehokkuutta vähittäiskaupassa. Päivittäistavarakaupan alalla tapahtuneita muutoksia kuluttajien näkökulmasta ovat tarkastelleet muun muassa Uusitalo (1998), joka tutki kuluttajien havaintoja ja käsityksiä päivittäistavarakaupoista, kuinka kuluttajien preferenssit myymälöitä kohtaan muodostuvat ja Raijas (1997), jonka tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien käyttäytymistä päivittäistavarakaupan valinnassa Suomen ja Norjan välillä. Laaksonen (1987) tarkasteli päivittäistavarakaupan ostokäyttäytymistä muuttuvassa päivittäistavarakaupan ympäristössä. Mäkelä (2002) esitteli useita näkökulmia ateria ja ruokakulttuurin muutokseen sosiologisen kulttuurin ja kulutustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimus kiinnittää erityisesti huomiota syömisen uusien ulottuvuuksien kuten vaivattomuuden ja vaivannäön sekä teknologisuuden ja luonnollisuuden vastakkainasetteluun. Edellä esitettyjen tutkimusten tutkimusotteet ovat olleet sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimuksia. Päivittäistavarakaupan alalla tapahtuneita muutoksia, kaupan ja teollisuuden välisiä suhteita elintarviketeollisuudessa tai tuoteryhmähallintaan liittyviä tekijöitä on tarkasteltu akateemisessa tutkimuksessa viime aikoina hyvin vähän. Myöskään lajitelmanmuodostusta ei erityisesti kaupan näkökulmasta ole tarkasteltu.

14 2. Suomen elintarviketeollisuus ja valmisruokamarkkinat 13 Tässä luvussa tarkastellaan Suomen elintarviketeollisuutta ja sen tuoteryhmien myynnin kehitystä tutkimuksen kohteena olevalla aikavälillä. Tämän jälkeen käsitellään puolivalmis ateria käsitettä. Luvun lopussa luodaan katsaus Suomen valmisruokamarkkinoihin. 2.1 Suomen elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli, metsä ja kemianteollisuuden jälkeen. Vuonna 2003 kaikkien työllisten lukumäärä oli 2,6 miljoonaa ja elintarviketeollisuus työllisti yli henkilöä (ETL 2004). Toimipaikkoja oli runsaat 700. Elintarvikkeiden tuotannon bruttoarvo oli 8,5 mrd euroa ja jalostusarvo 2,1 mrd euroa. Raaka aineista 85 % oli kotimaisia. Elintarviketeollisuus jakaantuu yhdeksään eri alatoimialaan, joista vuoden 2004 tietojen perusteella suurimmat olivat teurastus ja lihanjalostus, muut elintarvikkeet (mm. sokerin valmistus, kahvi, mausteet) sekä meijeri ja jäätelöteollisuus. Vuosina eniten nousivat kalan (10 %) sekä teurastus ja lihanjalostustuotteiden (4,6 %) tuotanto. Maltaat menettivät 6,6 % edellisvuoden bruttoarvoon verrattuna. Vuonna 2003 muut elintarvikkeet olivat suurin työllistäjä Suomen elintarviketeollisuudessa. Vuonna 2003 elintarvikeviennin arvo oli 968 milj. euroa (Elintarviketalous 2004). Tuolloin vientimaista suurimmat olivat Venäjä (21,7 %) ja Ruotsi (17,9 %). Merkittävimmät vientituotteet olivat juusto, sokerikemian tuotteet (ksylitoli) sekä voi ja muut rasvat. Tuonnin arvo oli 2,2 mrd euroa, ja se jakaantui teollisten elintarvikkeiden (66,5 %), alkutuotannon tuotteiden (27,7 %) ja rehujen (5,8 %) kesken. Merkittävimpiä tuontituotteita olivat alkoholijuomat, hedelmät ja juusto. Tuonnin arvo oli yli puolet suurempi kuin viennin. Tunnusomaista elintarvikkeiden viennissä oli elintarviketeollisuuden raaka aineiden suuri osuus ja tuonnissa jalostetut elintarvikkeet. 2.2 Tuoteryhmien myynnin kehitys Suomen päivittäistavarakaupassa tuoteryhmät jaotellaan seuraavasti: juomat, makeistuotteet, maitotaloustuotteet, tuoretuotteet, pakasteet, henkilökohtainen

15 14 hygienia, kodintarvikkeet, koiran ja kissanruoka, pakatut elintarvikkeet, savukkeet ja tupakkatuotteet (ACNielsen 2004). Seuraavaksi tarkastellaan edellä mainittujen tuoteryhmien ja niiden alatuoteryhmien myynnin kehitystä. Taulukossa 1 on esitetty päivittäistavarakaupan kymmenen suurinta alatuoteryhmää vuonna 2003, joista kolme suurinta olivat keskioluet, leipomotuotteet ja lihavalmisteet. Valmisruoat, jotka ovat tuoretuotteiden alatuoteryhmä, olivat kahdeksanneksi suurin alatuoteryhmä ja niiden osuus kokonaismyynnistä 3,1 %. Yleisesti kyseisenä vuonna menestyivät kauppojen omat merkit, laadukkaat valmisruoat, kotimaiset tuotteet ja ruokapakasteista wokit ja ateriat (ACNielsen 2004 ref. PTY ). Taulukko 1. Päivittäistavarakaupan 10 suurinta alatuoteryhmää vuonna 2003: kokonaismyynti 11,4 mrd euroa. (ACNielsen 2004 ref. PTY ). Tuoteryhmä Myynti 1000e. Osuus kokonaismyynnistä, % Keskioluet ,1 Leipomotuotteet ,9 Lihavalmisteet ,5 Juustot ,6 Savukkeet ,8 Maidot ,6 Makeistuotteet yht ,3 Valmisruoat ,1 Virvoitusjuomat ,0 Lihat ,9 Urheilujuomat ovat koko 2000 luvun olleet yksi virvoitusjuomien nopeimmin ja merkittävimmin kasvaneista alatuoteryhmistä. Myös pakastemarjojen, luontaistuotteiden, erilaisten ateria ja ruokakastikkeiden sekä texmex tuotteiden arvon nousu on melko merkittävä. Taulukossa 2 on esitetty nopeimmin kasvaneet alatuoteryhmät vuonna 2003, mukaan lukien non food tuotteet.

16 Taulukko 2. Nopeimmin kasvaneet alatuoteryhmät vuonna 2003 (ACNielsen 2004 ref. PTY ). 15 Tuoteryhmä Arvon muutos % v Urheilujuomat 549,2 Pakastemarjat 25,4 Non food (partakoneet) 23,2 Non food (ilmanraikasteet) 22,8 Luontaistuotteet 21,5 Non food (vauvan kosteuspyyhkeet) 20,0 Hapankermat 16,8 Ateria ja ruokakastikkeet 16,3 Texmex tuotteet 15,9 Dippikastikkeet 15,6 Taulukossa 3 on esitetty euromääräisesti merkittävimmin kasvaneet alatuoteryhmät vuonna Tarkasteltaessa todellista myynnin kehitystä on tuotteiden tarkastelussa otettu huomioon myynnin prosenttiosuuden muutos edellisvuoteen verrattuna. Suurin myynnin kasvu oli teollisesti pakatulla lihalla (12,6 %). Kahvileipien myynnin kasvu oli euromääräisesti melko vähäinen, mutta myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 9,7 %. Jogurtit, vanukkaat ja muut välipalat kasvoivat kolmanneksi eniten (6,7 %), valmisruokien myynti kasvoi vuosien 2002 ja 2003 välillä 6 %. Taulukko 3. Alatuoteryhmien euromääräisesti suurimmat kasvajat 2003 (ACNielsen 2004 ref. PTY ). Tuote Kasvu euroina Myynnin kehitys % v Teollisesti pakattu liha ,6 Teollisesti pakatut juustot ,6 Panimotuotteet ,0 Valmisruoat ,0 Jogurtti, vanukas ja muut ,7 välipalat Makeiset ,6 Virvoitusjuomat ,8 Kahvileivät ,7 Savukkeet ,6 Maitovalmisteet ,7 Tunnusomaista vuodelle 2003 oli terveyden ja hyvinvoinnin korostuminen kaikissa tuoteryhmissä, kalliimpien, laadukkaimpien kotiruokatyyppisten valmisaterioiden kasvu sekä entistä suuremmat pakkauskoot etenkin valmisruoissa (ACNielsen 2003).

17 2.3 Valmiit ateriat ja valmisruokamarkkinat Mitä puolivalmiit ateriat ovat? Puolivalmiille aterioille ja valmisruoalle on kirjallisuudessa (Wilkie 1994, ; Candel 2001; Costa, Dekker, Beumer, Rombouts & Jongen 2001), teollisuudessa (mm. Saarioinen 2006; Hk Ruokatalo 2006) ja kaupan toimijoiden keskuudessa annettu hyvin erilaisia määritelmiä ja luokitteluja. Useimmilla jakeluketjun jäsenillä on eriävä käsitys mitä termi puolivalmis ateria tarkoittaa ja millaisia tuotteita se pitää sisällään. Ongelma nähdään ennen kaikkea semioottisena. Termejä eines, valmisruoka, puolivalmiste, jaloste, pakattu valmisruoka, välipala ateria ja tuore valmisruoka käytetään synonyymeinä. Eri hyllypaikat ja tuotteiden sijoittuminen eri tuoteryhmiin kuten pakasteisiin, pakattuihin elintarvikkeisiin ja tuoretuotteisiin lisäävät kuluttajien vaikeutta hahmottaa puolivalmiiden aterioiden tarjontaa. On syytä tarkentaa, että valmisruoka on eräs tuoretuotteiden alatuoteryhmä, kuten ruokasäilykkeet pakattujen elintarvikkeiden. Puolivalmiit ateriat sisältävät joukon eri tuoteryhmien alatuoteryhmiä, jotka edustavat puolivalmista ruokaa, kuten pastatuotteet ja ruokapakasteet. Puolivalmiit ateriat määritellään tässä tutkimuksessa ruoaksi, jonka valmistamiseen riittää usein pelkkä lämmitys tai aineiden sekoittaminen keskenään. Kuluttajat saavat nopeasti ja vaivattomasti ruokaa 2. Olennaista on se, että puolivalmiit ateriat ovat teollisesti valmistettua ruokaa. Määritelmä liittyy keskeisesti käsitteeseen convenience food eli helppo ruoka. Kuluttajille ajan hinta eli ajan säästö on usein mukavuutta (convenience). Convenience käsite liitetään ruokaan nopeampana ja helpompana ruokana ja ruokailuna. Wilkien (1994, ) mukaan mukavuustuotteet (convenience goods) ovat tuotteita, joita on saatavissa useista kaupoista eikä brändiuskollisuus ole merkittävää. Ruoka ja taloustavarat edustavat tyypillisiä mukavuustuotteita, joiden markkinoijat pyrkivät olemaan näennäisesti saatavilla joka paikasta. Puolivalmis ateria termin tarkastelussa on kyse ennen kaikkea ateria sisällön muuttumisesta. Nykyisin aterian merkitys ja ateriakokonaisuus ovat hyvin erilaisia kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Sillanpää (Mäkelä, Palojoki & Sillanpää 2 Määritelmä on yhdistelmä eri tutkijoiden (mm. Traub & Odland 1979; Capps, Tedford & Havlicek 1985 ref. Verlegh & Candel 1999) saamia tuloksia siitä mikä on puolivalmis ateria tai valmisruoka.

18 , 27 32) pitää suomalaisen ruokakulttuurin muutosta nopeana, mihin ovat osaltaan vaikuttaneet kaupungistuminen, naisten työssäkäynti ja elintason nousu 1950 luvulla markkinoille tulleet Saarioisten valmismaksalaatikko ja purkkihernekeitto edustavat perinteistä valmisruokaa. Nykypäivänä yhden hengen talouden tai kiireisen työpaikkaruokailijan päivän ateria saattaa kuitenkin muodostua lihapiirakasta, pizzasta, karjanpiirakasta tai salaatista. Näin puolivalmis ateria muodostuu sekä perinteisestä valmisruoasta että erilaisista puolivalmiista aterian osista. Valmisruoan määrittelyn ongelmana pidetään ennen kaikkea eri maiden terveysviranomaisten erilaisia valmiiden ruokien määrittelykäytäntöjä. Näin kuluttajilla on usein vaikeuksia ymmärtää, mitä esimerkiksi termi valmista syötäväksi tarkoittaa. Kuluttajien on kuitenkin vaistomaisesti todettu luokittelevan ruokia, koska luokittelu mahdollistaa järjestelmällisen tarjolla olevan ruoan jäsentämisen. Identifioimalla ja sijoittamalla ruoan luokkiin, kuluttajat yhdistävät tuotteen ja tuoteryhmän. Luokittelut muodostuvat yhdistelmästä tuotteen ominaispiirteitä ja ne vaikuttavat kuluttajien ruokaan liittyvään käyttäytymiseen, ruoan havaitsemiseen ja valintaan. Kuluttajilla on taipumus luokitella ruokia omien arviointiensa mieluummin kuin objektiivisten kriteerien pohjalta (Axelson & Brinberg 1989 ref. Costa ym. 2001, 230, 232; Schultz, Rucker & Russel 1975). Ruoan luokittelu on kiinteästi yhteydessä muun muassa ruoan tutkimukseen, markkinointiin ja mikrobiologiaan. Ottaen huomioon eri lähestymistavat, ruoan luokittelujärjestelmä jaetaan neljään pääluokkaan, jossa luokittelu pohjautuu: 1. teknologisiin (ravitsemus ja ruokavalio) tekijöihin, tavoitteena edistää väestön terveyttä selkeyttämällä ravitsemuksellisia ohjeita 2. käyttäytymistieteelliseen tai kuluttajan havainnointiin pohjautuviin tekijöihin, esimerkkinä sosiologinen luokittelu tai ruoan käyttötapaan liittyvä luokittelu 3. ennalta määrättyihin valmiiden aterioiden kriteereihin, esimerkiksi ajan ja työvoiman säästöön 4. kahteen tai useampaan edellä esitetyistä luokitteluista Useimmat edellä esitetyistä ruoan luokittelutavoista on kehitetty palvelemaan erityisesti elintarviketeollisuutta. Tuolloin on otettu huomioon ruoan valmistukseen, aikaan, syömiseen, säilytykseen ja kotona valmistamiseen käytetyt ajat. Näistä eri näkökulmista tarkasteltaessa ruoalle määritellään hyvin erilaisia luokitteluja, jotka edesauttavat

19 18 tuotannon, myynnin, markkinoinnin, oston ja kulutustietojen käsittelyä. Elintarvikkeiden markkinoinnissa tuoteryhmien luokittelu on olennaista vähittäismyynnissä, valikoimien muodostamisessa, uusien tuotteiden lanseerauksessa ja niiden markkinoinnissa. Lähtökohtana valikoimien määrittämisessä ovat asiakkaiden tarpeet. Kysyntälähtöisessä hankintayhteistyössä (kpl 4.2) keskeistä on suunnitella tuotevalikoima mahdollisimman hyvin asiakastarpeita vastaaviksi. Näin voidaan tarjota asiakkaalle oikeita tuotteita, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan mahdollisimman tehokkaasti (Finne & Kokkonen 2005). Kuten Costa ym. (2001, ) toteavat, elintarvikkeiden luokittelut voivat auttaa myös yrityksiä tunnistamaan puutteita tuoteryhmien markkinoinnissa Valmisruokamarkkinat Kotimaisten valmisruokamarkkinoiden kilpailu on kovaa, ja toistaiseksi markkinat ovat suurelta osin kotimaisten valmistajien hallussa. Markkinaosuutta on jakamassa useita pieniä ja suuria elintarvikealan yrityksiä. Kolme suurinta kotimaisen valmisruoan tuottajaa ovat Saarioinen, HK Ruokatalo ja Atria. Vuonna 2004 Saarioisen markkinaosuus oli 43 %, Atrian 15,8 %, HK Ruokatalon 14 % ja Forssan 7,4 %. Pienimpiä markkinaosuuksia jakavat muun muassa Snellman, Pouttu ja Järvi Suomen Portti. Edellisvuosiin verrattuna kaikkien valmistajien markkinaosuudet ovat viime vuosina kasvaneet (Atria 2006; HK Ruokatalo 2006; Järvisuomenportti 2004; Pouttu 2005; Saarioinen 2006; Snellman 2005). Vuonna 2004 Suomen valmisruokamarkkinat olivat 383 milj. euroa. Alatuoteryhmä kehittyi selvästi kokonaismarkkinoita nopeammin. Arvossa mitattuna myynti kehittyi 5,3 % ja volyymissa 5,8 %. Markkinoiden kasvua selittää toisaalta tuoteryhmän tasainen kokonaiskulutuksen kasvu, toisaalta markkinoita on kasvattanut kulutustottumusten muutokset. Kuluttajien käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan kuluttajien siirtymistä sekä kappale että kilohinnaltaan entistä arvokkaampiin tuotteisiin, kuten laadukkaampiin valmiisiin aterioihin (ACNielsen 2003; ACNielsen 2004a). Ulkomaisten valmisruokien osuus markkinoilla olevista valmisruoista on vielä melko pieni, mutta sen osuus kasvaa koko ajan. Lidl on merkittävimmin kasvattanut ulkomaisten puolivalmisteiden osuutta erityisesti pakasteet tuoteryhmässä. Suurimpien

20 kotimaisten pt kauppojen valikoimista ulkomaisia valmisruokia löytyy etenkin tuoretuotteiden ja pakattujen elintarvikkeiden tuoteryhmistä. 19 Valmisruokamarkkinoiden yhteydessä tarkastellaan usein myös niin sanottuja HMR (home meal replacement) eli kotiruoan korvikkeeksi nimitettyjä tuotteita. HMR ruoalla tarkoitetaan vähittäiskaupasta ostettavaa kotiruokaa vastaavaa lämmintä ruokaa. Kyseistä ruokaa ostettaessa kuluttaja voi päättää annoksen koon, annokseen yhdistettävien lisukkeiden laadun ja määrän. Päämääränä on se, että ruoan tulee olla samanlaista kuin kotona valmistettu, jos vain kuluttajalla olisi aikaa, taitoa ja halua valmistaa sitä. Kyseiset tuotteet eroavat valmisruoasta ainakin siltä osin, että niillä tavoitellaan ruoan elämyksellisyyttä ja persoonallisuutta (Costa ym. 2001). Kyseisiä tuotteita ei tarkastella tässä tutkimuksessa. Vuonna 2003 puolivalmiita aterioita kuului sekä päivittäistavarakaupan suurimpiin tuoteryhmiin että ne olivat euromääräisesti suurimpia kasvajia. Alatuoteryhmistä kasvoivat merkittävästi liha ja kahvileivät. Kuten edellä on kuvattu, puolivalmiille aterioille on esitetty hyvin erilaisia määritelmiä. Valmisruoka ja puolivalmis ateria eivät kuitenkaan merkitse samaa asiaa. Valmisruoka on eräs tuoretuotteiden alatuoteryhmä, puolivalmiilla aterioilla tarkoitetaan ruokaa, jonka valmistamiseen riittää pelkkä lämmitys tai sekoitus ja tuoteryhmä pitää tällöin sisällään suuremman joukon tuotteita kuin valmisruoka. Valmisruokamarkkinoiden kilpailu on kovaa, vaikka toistaiseksi kilpailijat ovat suurelta osin kotimaisia. Valmistajille puolivalmiiden aterioiden tuottaminen tuo mukanaan monia erilaistumisetuja. Tulevaisuudessa valmisruokamarkkinoiden kehittäminen on valmistajille haasteellista, kuluttajien ruokailutottumusten muuttuessa. Tuotetarjontaa on monipuolistettava panostamalla muun muassa tuoteinnovaatioiden kehittämiseen, erityyppisten kuluttajaryhmien tarpeiden tyydyttämiseen sekä uusien markkina alueiden valtaamiseen, myös vientimarkkinointia kehittämällä. Yhteistyö sekä kaupan ryhmittymien että kaupan ja asiakkaiden välillä nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämpään asemaan. Resurssien keskittäminen ja uusien, entistä asiakaslähtöisempien toimintamallien kehittäminen nähdään merkittävänä tekijänä Suomen elintarviketeollisuuden ja valmisruokamarkkinoiden kehittämisessä.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot PTY 10.1.2017 Professori (Professor of Practice) Lasse Mitronen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 10.1.2017 Vähittäiskaupan alatoimialat Liikevaihto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ravintolafoorumi 2016 Kirsi Silvennoinen kirsi.silvennoinen@luke.fi @UglyFruitAndVeg Taustaa: Foodspill-tutkimus 2010 2012 Hankkeessa selvitettiin ruokahävikkiä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

SOFIE. tuplasti myyntimahdollisuuksia tuoreille ja pakatuille elintarvikkeille. palvelulasikot

SOFIE. tuplasti myyntimahdollisuuksia tuoreille ja pakatuille elintarvikkeille. palvelulasikot SOFIE tuplasti myyntimahdollisuuksia tuoreille ja pakatuille elintarvikkeille palvelulasikot edistä myyntiä Sofien avulla inspiraatio Miksi valita kaksi eri kalustetta, kun voit saada kaiken yhdessä paketissa?

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL Venäjä satsaa elintarviketeollisuuteen Venäjän elintarviketuotanto on kasvanut 2000-luvulla. Silti tuontitarve

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Uudet paikannus- ja havainnointitekniikat

Uudet paikannus- ja havainnointitekniikat Uudet paikannus- ja havainnointitekniikat ostokäyttäytymistutkimuksen apuna SMTS Kuluttaja vähittäiskaupassa 9.6.2011 Maritta Palvas 1 Ostosmatkan varrella monta mutkaa.. Tarve Ostajasegmentointi 1 Ostopaikan

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Visio- ja uutispäivä

Visio- ja uutispäivä Päivittäistavarakauppa kuluttajan tarpeiden anturina ja elintarvikeketjun osana Visio- ja uutispäivä Osmo Laine, Päivittäistavarakauppa ry 3.12.2010 Kaupan palveluverkko Markkinoiden tehokkuus Vastuullisuus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2012 Toimitusjohtaja j Juha Gröhn 3.5.2012 Atria-konserni Katsaus /2012 Liikevaihto 308,6 304,0 1 301,9 Liikevoitto 0,1-4,2 8,0 Liikevoitto % 0,0-1,4 0,6 Voitto ennen

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot