Salla Nyholm Tampereen yliopisto Porin yksikkö/sosiaalityö Kehittämistyön käytäntö Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salla Nyholm 90980 Tampereen yliopisto Porin yksikkö/sosiaalityö Kehittämistyön käytäntö Loppuraportti"

Transkriptio

1 Kehittämistyön käytäntö loppuraportti Toimintakykyisenä ikääntyminen osahankkeessa toteutettavan kotiuttamisen internet -pohjaisen SAS -sovellusohjelman suunnitteluvaiheen ja käyttökokeilun tuki- ja arviointitehtävä. 1 Salla Nyholm Tampereen yliopisto Porin yksikkö/sosiaalityö Kehittämistyön käytäntö Loppuraportti

2 Sisällys 1. Johdanto Toimintakykyisenä ikääntyminen hankeen taustaa SAS-ohjelmakokeilun valmistelu Workshopit SAS-ohjelman testaus SAS-ohjelman käyttökokeilun tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset sekä vaikutukset Porin yta-alueen osahankeen yleiset tavoitteet Yhteispäivystyksen osahankkeen yleiset tavoitteet Arviointityöni lähtökohtia ja tavoitteita Arviointini eettiset näkökulmat SAS-ohjelman käyttökokeilun arviointi SAS-ohjelman käyttöönoton alkukartoitus Kokonaisarvio SAS-ohjelman käyttöönotosta Haastattelujen tuottamaa tietoa Loppukartoituksen tuloksia Yhteenvetoa Lopuksi Lähteet Liitteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 1. Johdanto Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoima Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke on osa laajempaa Kaste-ohjelmaa. Hankkeessa on mukana 11 osahanketta. Porin yhteistoiminta-alueen osahankkeessa käynnistettiin helmikuussa 2012 hankkeen rahoittama internetpohjainen 1 SASohjelmakokeilu. SAS-ohjelman kokeilussa Porin yhteistoiminta-alueelta ovat mukana Ulvilan sairaala, Ulvilan kotihoitotiimit ja Vanhainkoti-päiväkeskus Himmelin intervallihoito. Lisäksi kokeiluun osallistuu Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystys. SAS-ohjelman tavoitteena on sujuvoittaa potilasprosesseja ja auttaa potilassijoitusten koordinoinnissa. Satakunnan sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämistoiminta on laajaa ja monipuolista. Osa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on sairaanhoitopiirin sisäistä ja osa ulkoista kehittämistä. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkosivuilla kerrotaan, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua, kehittää laaja-alaista yhteistoimintaa erikoissairaanhoidon, peruspalvelujen ja muiden toimijoiden välille sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon alan tutkimusta. Sairaanhoitopiirissä on käynnissä useita hankkeita, joita sairaanhoitopiiri hallinnoi tai on niissä kumppanina. Nykyisistä käynnissä olevista hankkeista laajimmat ja budjetillakin mitattuna suurimmat hankkeet ovat Kaste-ohjelmasta rahoitettavat REMONTTI, Länsi 2012 ja Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeet. (Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkosivut, viitattu ) Remontti hankkeen eli Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomen Kaste-alueella tavoitteita ovat: asiakkaan osallisuuden lisääminen, asiakkaan varhainen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy sekä palvelurakenteiden kehittäminen. (Turun kaupunki, REMONTTI hankkeen verkkosivut, viitattu ) Länsi 2012 hanke tukee varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyö kehittämistä kuntien peruspalveluissa. Tavoitteen on mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen. (Länsi 2012 hankkeen verkkosivut, viitattu ) 1 SAS-toiminta on laitospaikan tai tehostetun palveluasunnon hakuun liittyvää selvitys, arviointi ja sijoitus toimintaa (SAS). SAS-työ on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden yhteistyötä, mutta moniammatillisten tiimien kokoonpanot, työskentelytavat ja sijoituskriteerit vaihtelevat kunnittain. Arviointiin osallistuu hoitava lääkäri ja sosiaalityöntekijä, mutta usein myös palveluohjaaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. (Jaakko Valvanne ja Anja Noro, 1999.) Joissain kaupungeissa SAS-työtä koordinoi erillinen SAS-toimisto kun taas jollain paikkakunnilla SAS-toiminta on enemmän alueellista. SAS-ohjelmakokeilu on Porin vanhuspalvelujen selvitys, arviointi ja sijoitustoimintaan liittyvä kokeilu. 3

4 Tämä raportti on sosiaalityön syventävien opintojen Kehittämistyön käytäntö STYPS1E opintojakson suoritus ja samalla SAS-ohjelmakokeilun arviointiraportti. Raportissa on kuvattu SASohjelmakokeilun taustaa, valmistelua ja etenemistä, mutta raportin painotus on arviointiosiossa. Alussa kerron Kaste-ohjelman taustaa laajemmassa merkityksessä ja kytken sen kansallisiin kehittämisohjelmiin, jonka jälkeen etenen SAS-ohjelman käyttökokeilun valmistelun kuvaamiseen. Raportissani SAS-ohjelmakokeilun valmistelu sisältää workshopit ja SAS-ohjelman testauksen. Workshopeissa SAS-ohjelman sisältöä ja prosesseja suunniteltiin yhdessä ohjelmakokeiluun osallistuvien työntekijöiden ja Porin yta-alueen osahankkeen kehittämistoiminnasta vastaavan vanhuspalvelujen projektityöntekijän kanssa. SAS-ohjelman testauksen tavoitteena oli selvittää, että sisältääkö ohjelma kaikki ne asiat, joista workshopeissa sovittiin. Seuraavissa luvuissa etenen Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen Porin yta-alueen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin osahankkeen yleisiin tavoitteisiin, joista etenen tarkempiin SASohjelmakokeilun tavoitteisiin sekä työni eettisiin näkökohtiin. Varsinainen arviointiosuus alkaa alkukartoituskyselyn tulosten analyysillä. Arviointi painottuu avainhenkilöiden haastattelujen ja loppukartoituskyselyn tuottamaan tietoon ja sen analyysiin. Raporttini loppupuolella peilaan SASohjelmakokeilun onnistumista ja tulevaisuuden näkymiä asetettuihin tavoitteisiin nähden. Arvio-osio sisältää myös toiminta- ja kehittämisehdotuksia sekä arvioita siitä, miten ohjelmaa voisi jatkossa kehittää, mikäli se otettaisiin koko yta-alueen laajuiseen käyttöön. Lopuksi kuvaan kehittämistyöjaksoni etenemistä, työtehtäviäni ja omaa rooliani SAS-ohjelman tuki- ja arviointitehtävässä Toimintakykyisenä ikääntyminen hankeen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva-työryhmän muistiossa kerrotaan, että reilut suomalaista asuu laitoksissa tai tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Lähes puolet ympärivuorokautista hoivaa saavista asuu tehostetun palveluasumisen palveluasunnoissa, kolmannes vanhainkodeissa ja viidennes terveyskeskusten vuodeosastoilla. Suomessa tapahtuu seuraavien lähivuosikymmenten aikana mittavia väestörakenteellisia muutoksia. Muutoksen vaikuttimia ovat suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle sekä syntyvyyden ja kuolevuuden aleneminen. Etenkin vanhimpien ikäluokkien henkilömäärät kohoavat huomattavasti: vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2009 lopussa 75 vuotta täyttäneiden osuus oli yli 11 prosenttia Satakunnassa. Vuoteen 2020 mennessä 85 vuotta täyttäneiden määrän ennakoidaan kohoavan Itä- ja Länsi-Suomen maakunnissa 3-4 prosenttiin ja vuonna prosenttiin. Väestön ikärakenteen muutos lisää hoivapalvelujen tarvetta, koska 4

5 kaikki eivät ikäänny terveinä ja toimintakykyisinä. Ikääntyneillä etenkin muistisairaus, aivohalvaus, masennus, lonkkamurtumat ja muut sosiaaliset syyt kuten yksinäisyys lisäävät hoivan tarvetta. (STM 2010:28, ) Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton tuottama Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus julkaistiin ensikertaa vuonna Uusi laatusuositus julkaistiin vuonna Laatusuosituksella tavoitellaan ikäihmisten parempaa terveyttä ja hyvinvointia, terveys- ja hyvinvointierojen tasoittumista sekä laadukkaita ja vaikuttavia palveluja. Suosituksessa korostetaan ennaltaehkäisevän ja toimintakykyä ylläpitävän toiminnan lisäämistä. Säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon avulla lisätään etenkin muistisairauksista kärsivien ja mielenterveysongelmaisten ikäihmisten kotona pärjäämistä. Asuinolojen paraneminen ja kattavampi kotihoito vähentävät tavallisen palveluasumisen (Porissa lähinnä vanhustentalot) tarvetta, jolloin asumis- ja palvelutarve painottuu enemmän tehostettuun palveluasumiseen. (STM, 2008:8, 3-4.) Ikähoiva työryhmän muistiossa painotetaan, että ikäihmisten pitkäaikaista terveyskeskusten vuodeosastoilla tapahtuvaa hoitoa on vähennettävä ja korvattava se muulla tarpeen mukaisella palvelulla ja hoivalla. Pitkäaikaisen laitoshoidon tilalle on kehitettävä uusi palvelukonsepti. Lisäksi palvelurakenteiden kehittämisessä kuntien on tarkasteltava ympärivuorokautista hoivaa kokonaisuutena. Muistiossa kerrotaan, että palvelurakennemuutoksen lisäksi tavoitteena on muuttaa ajattelutapaa kodista ja kotona asumisesta: koti on joko yksityiskoti tai palvelutarpeen mukaan valittu ryhmä- tai vastaava koti (esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikkö). Ajattelutapa korostaa ikäihmisten itsemääräämistä ja oikeutta toiminnalliseen arkeen kodinomaisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että tuki ja palvelut liikkuvat, eli ne tuodaan ikäihmisen kotiin ja ne räätälöidään kulloisenkin palvelutarpeen mukaiseksi. (STM 2010:28, 18.) Valtakunnallisina tavoitteina on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai tarvittavien palvelujen turvin, prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa, 5-6 prosenttia asuu omaishoitajan tukemana, 5-6 prosenttia on tehostetun palvelun piirissä ja 3 prosenttia on vanhankodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa vuodeosastoilla. (STM, 2008:8, 30.) Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalvelujen palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa tavoitteena on, että edellä mainitut Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset toteutuvat hankealueella. (Toimintakykyisenä ikääntyminen, hankesuunnitelma 2009, 3,5,6.) Vuonna 2010 Porissa asuvista yli 75-vuotiaista 87,3 prosenttia asui itsenäisesti kotona. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 6,6 prosenttia yli 75-vuotiaista porilaisista. Omaishoitajan tuen turvin asuvia oli 4,3 prosenttia ikäryhmästä. Tehostetun palveluasumisen asiakkaina oli 6,6 prosenttia ja vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla 5

6 oli 6,1 prosenttia ikäluokasta. Suositusten mukaisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että kotihoidon kattavuutta lisätään ja vastaavasti laitospaikkojen määrää on supistettava. (Sotkanet, Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen seurantaindikaattorit.) Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke koostuu kahdesta teema-alueesta: 1) ikääntyneiden neuvontakeskuksen perustaminen ja 2) rajapintakäytänteiden kehittäminen. Kehittämistoiminnan ydinalueita ovat: gerontologinen osaaminen, kehittämisosaaminen, ammattieettinen osaaminen sekä hyvien käytäntöjen tuntemus ja implementointiosaaminen. (Toimintakykyisenä ikääntyminen, hankesuunnitelma 2009, 3.) Porin yta-alueen pilotin projektityöntekijä kertoi, että ajatus SAS-ohjelmakokeiluun lähti liikkeelle Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen yleisistä tavoitteista. Hankkeen tavoitteena on joustavoittaa ja nopeuttaa kotiutuksia. Kotiuttaminen erikoissairaanhoidosta ja etenkin päivystyksestä nousi tärkeäksi. Kotiutustoiminnan kehittäminen ja selkiyttäminen nähtiin aidosti tarpeelliseksi varsinkin sairaalan päivystyksen osalta. Porin perusturvan vanhuspalvelut kiinnostuivat 2 Roce Partnersin tuottamasta SAS-ohjelmasta ja se nähtiin hyvänä välineenä kotiuttamisten sujuvoittamiseksi. 2. SAS-ohjelmakokeilun valmistelu SAS-ohjelmakokeilun valmistelu oli aloitettu jo syksyn 2011 aikana, jolloin asiasta oli käyty keskusteluja sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön yhteisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Mukana keskusteluissa ovat olleet muun muassa sairaalan osastonhoitajat, Porin kaupunginsairaalan sosiaalityöntekijät ja Ulvilan kotihoitoalueen esimiehet. Tieto SASohjelmakokeilusta on kerrottu ohjelmakokeiluun osallistuvien toimipisteiden esimiehille jo syksyllä Syksyllä 2011 järjestettiin Porin kaupunginsairaalan auditoriossa SAS-ohjelman esittelytilaisuus, johon osallistui Porin pilotin vastuuhenkilö sekä Porin perusturvan henkilöstöä. Varsinaisen SAS-ohjelman valmistelu toteutettiin siten, että ohjelman tuottaja haastatteli avainhenkilöitä prosessisuunnittelun pohjaksi. Workshopeissa työstettiin yhdessä Roce Partnersin tuottamaa ohjelman karvalakkimallia ja henkilöstö sai vaikuttaa ohjelman suunnitteluun. 2 Roce Partners on logistiikan tehokkuuden ja toiminta prosessien parantamiseen keskittynyt konsulttiyhtiö. Roce Partnersilla ajatellaan, että palveluita on tuotettava yhä tehokkaammin ja laadukkaammin verkostojen, prosessien parantamisen ja teknologian avulla. Roce Partnersin asiakkaita ovat sekä yritykset että julkiset organisaatiot. (Toni Suihko (Eksote) ja Pekka Häkkinen (Roce Partners ) (2011) Uusia mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen Case: SAStoiminta Power Point esitys.) Roce Partners on tuottanut muun muassa Eksoten (Etelä Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) alueelle useita internetpohjaisia prosessisovelluksia. 6

7 2.1. Workshopit Workshop tapaamisissa paikalla olivat lähes kaikki pilottiryhmän avainhenkilöt eli SAS-ohjelman käyttäjät sekä Porin vanhuspalvelujen projektityöntekijä kokouksessa SAS-ohjelman toteuttamisesta vastaavan yrityksen edustajan johdolla käytiin lävitse ohjelman sisältämiä potilasprosesseja. Ohjelman suunnittelija oli haastatellut kokeiluun osallistuvia henkilöitä ja keräämiensä tietojen pohjalta laatinut prosessikaavion. Ohjelmakokeilun avainhenkilöt olivat keskimäärin tyytyväisiä ohjelman sisältöön ja prosesseihin. Näin alkuvaiheessa vaikutti siltä, että ohjelman suunnittelija oli onnistunut melko hyvin luomaan tarvittavat potilasprosessit, koska niistä ei löytynyt paljoa muutettavaa. Sovittiin myös yhteisistä säännöistä eli siitä, miten eri tilanteissa toimitaan. Sovittiin esimerkiksi, että kotihoidon asiakkaana olevan potilas kotiutetaan Ulvilan sairaalasta lähetä kotiin ja tieto kotihoidolle prosessin avulla. Etenkin kotihoito herätti paljon keskustelua ja varsinkin viikonloppukotiutukset nähtiin ongelmallisina, koska viikonloppuisin henkilöstöresurssit ovat vähäiset. Kotihoitohenkilökunnan resurssit ovat viikonloppuisin mitoitettu kulloisellekin määrälle asiakkaita eikä kotihoitajilla ole päivystävää henkilöstöä vastaamaan yllättävään tai nopeaan asiakasmäärän kasvuun. Usein on myös sellainen tilanne, että aikaisemmin kevyillä palveluilla pärjännyt vanhus tarvitseekin sairaalasta kotiutuessaan runsaasti lisäpalveluja. Kotiutettavat vanhukset ovat usein heikkokuntoisia ja kotiutuvat runsaan palvelun turvin, joten kotihoitajat kokivat tähän palvelutarpeeseen vastaamisen haastavaksi. Kaikki toimijat olivat samaa mieltä siitä, että kotihoito ja etenkin viikonloppukotiutukset ovat pullonkaula, joka kaipaa ratkaisua. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi päivystys ei voi kotiuttaa potilasta, koska kotihoito ei voi resurssien vähyyden vuoksi ottaa asiakasta vastaan. Lisäksi keskusteltiin teknisistä ratkaisuista kotihoitoa koskien. Kävi ilmi, että kotihoitajilla ei ole mukanaan puhelimia, vaan jokaisella tiimillä on käytössään vain yksi puhelin. Pilottiryhmän avainhenkilöt olivat sitä mieltä, että kotihoidon tavoitettavuus puhelimitse on aika ajoin ongelmallista. Työskennellessään vanhusten kotona kotihoitajilla ei ole pääsyä tietokoneelle ja SAS-ohjelmaan, joten tieto kotiutuksista tavoittaa kotihoitajat hieman viiveellä. Pohdittiin teknisiä ratkaisuja, joilla helpotettaisiin informaation kulkua kotihoidon ja muiden toimijoiden välillä. SASohjelman suunnittelijat selvittivät, että teknisesti on mahdollista luoda tekstiviesti järjestelmä, jonka avulla tieto lähestyvistä kotiuttamisista saataisiin suoraan kotihoitajien tietoon. Tekstiviestijärjestelmän luominen jää kuitenkin tämän ohjelmakokeilu ulkopuolelle ja siinä on jatkokehittelyn aihetta. 7

8 Porin yhteistoiminta-alueella kotihoito on jaettu alueellisiin tiimeihin. Piloitointiryhmän kesken keskusteltiin myös siitä, että kotihoitoalueiden rajat ovat hankalat hahmottaa ja on vaikeaa tietää, mihin alueeseen potilas kuuluu. SAS-ohjelman osalta ryhmässä käytiin tiivistä keskustelua siitä, miten ohjelma voisi havainnollistaa ja helpottaa oikean kotihoitoalueen löytämistä. SAS-ohjelmassa on valikko, josta valitaan yksi alueellinen kotihoitotiimi, jolle lähtee tieto lähestyvästä kotiutuksesta. Alustavassa vaiheessa ohjelmassa voi valita myös kaikki kotihoitotiimit, jolloin viesti lähtee jokaiseen kotihoitotiimiin. Ohjelman sisään on rakennettavissa karttapalvelu, jonka avulla kotiuttaja voisi etsiä potilaan kotiosoitteen mukaisen kotihoitotiimin. Etenkin päivystyksessä työn kiireellisyys luo haasteita oikean kotihoitoalueen löytämiseen. Workshop tapaamisissa käytiin myös potilastietosivun valikot tarkoin lävitse. SAS-ohjelman suunnittelija oli onnistunut melko hyvin muun muassa potilastietojen keruulomakkeen muotoilussa ja sisällöllisissä seikoissa, vaikkakin ohjelman eri yksityiskohtiin tehtiin hieman muutoksia ja tarkennuksia SAS-ohjelman testaus SAS-ohjelman testaustilaisuudessa oli paikalla kaksi testaajiksi valittua palveluohjaajaa sekä Porin vanhuspalvelujen projektityöntekijä. Molemmat ohjelman testaajat vaikuttivat motivoituneilta ja esittivät myös kysymyksiä SAS-prosessin sisällöstä. Testausryhmän kesken mietimme myös palveluohjaajan roolia SAS-prosessissa ja palveluohjaajien mielestä SAS-ohjelma voi selkiyttää palveluohjauksen työnkuvaa. Esimerkiksi Ulvilan sairaalassa saatetaan odottaa palveluohjaajalta laajaa ja moninaista roolia etenkin kotiutusasioissa. Palveluohjaajat korostivat, että kotiutusasioissa vastuu kuuluu selkeästi sairaalalle. Palveluohjaajan rooli on ennemminkin neuvotteleva: palveluohjaaja antaa sairaalan henkilökunnalle lausunnon potilaan/asiakkaan tilanteesta ja näin kertoo oman näkemyksensä. SAS-prosessissa Ulvilan sairaala voi lähettää palveluohjaajalle lausuntopyynnön, jolloin potilasasia siirtyy palveluohjaajan työpöydälle. Palveluohjaaja tekee arvionsa ja kirjaa sen Effica potilastietojärjestelmään sekä lähettää asiasta viestin Ulvilan sairaalaan. Potilas palautuu jatkohoitopaikkaan, eli palveluohjaaja ei varsinaisesti siirrä potilasta mihinkään (hoitopaikkaan), vaan Ulvilan sairaala omistaa potilaan/asiakkaan. 8

9 3. SAS-ohjelman käyttökokeilun tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset sekä vaikutukset 3.1. Porin yta-alueen osahankeen yleiset tavoitteet SAS-ohjelmakokeilun osalta Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen Porin osahankkeen pilotointisuunnitelmassa mainitut tavoitteet ovat hyvin yleisluontoisia. SAS-toiminnan kehittäminen on osaksi rajapintakäytänteiden kehittämistä. Tavoitteena on SAS-toiminnan kehittäminen ja kuvaaminen potilasohjauksen työvälineenä lähipalvelualueilla. Lisäksi mainitaan kotihoidon saatavuuden, kattavuuden, joustavuuden ja osaamisen lisääminen. Yhteisesti sovittujen käytäntöjen toimeenpano asiakasprosessiin sisältää seuraavanlaisia osa-alueita: hoitovastuun siirto, kotiutuminen, asiakkaan selviytymistä ja voimaantumista tukeva työote ja asiakastiedon kulku. (Porin osa-hankkeen tarkennettu pilotointisuunnitelma.) Porin yta-alueen osa-hankkeen kohteena ovat kunnat, henkilöstö, asiakkaat ja asiakasnäkökulma prosessien ja käytäntöjen kehittämisessä sekä vanhusväestö. Vanhusväestön osalta tavoitellaan palvelujen saatavuutta, kattavuutta ja sujuvuutta. Henkilökunnan gerontologista osaamista vahvistetaan, selkeytetään toimintaohjeita ja vastuita Porin yta-alueella. Kunnille tavoitellaan taloudellista säästöä esimerkiksi sairaalajaksojen vähentymisellä. (Porin osa-hankkeen tarkennettu pilotointisuunnitelma.) Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen tavoiteltavia vaikutuksia ovat: 1) Ikä-ihmiset kykenevät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään, 2) Sairaalan hoitojaksoilta kotiutuminen on nopeaa, sujuvaa ja hallittua, 3) Kotona jatkuva kuntoutuminen on siten turvattua ja tuettua, että vältetään potilaan sairaalaan palaamisia, 4) Kotihoitohenkilökunnan osaamisen kasvun myötä kotona pystytään hoitamaan entistä huonokuntoisempia asiakkaita, 5) Laitoshoito tarjoaa entistä enemmän aktivoivaa hoitoa ja 5) Asiakasprosessit ovat asiakaslähtöisiä ja sujuvia sekä laatusuositukset täyttäviä. Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeelle asetetut tavoitteet vastaavat Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa ja Ikähoiva työryhmän muistiossa asetettuja valtakunnallisia tavoitteita. (Porin osa-hankkeen tarkennettu pilotointisuunnitelma.) 3.2. Yhteispäivystyksen osahankkeen yleiset tavoitteet Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen Onnistunut ja turvallinen kotiuttaminen/jatkohoitoon siirtyminen osahankkeen tavoitteiksi mainitaan: 1) 9

10 Ikääntyneen/geriatrisen päivystyspotilaan esitietolomakkeen käyttöönotto, 2) Päivystysosastolla kehitetään ja kuvataan sekä kokeillaan moniammatillisesti ikäihmisten kotiuttamisen ja jatkohoitoon siirtymisen palveluketju ja 3) Kehitetään ikääntyneen/geriatrisen potilaan kotiuttamisen/jatkohoitoon siirtymisen kriteerit. Päivystyksessä käynnistetään arviointihoitajamalli, jonka tavoitteena on, että jokainen hoitaja toimii suunnitelmallisesti potilaan kotiutus ja jatkohoitoasioissa. Arviointihoitaja toimii lisäresurssina potilaan kotiutusta suunnitellessa. Arviointihoitajamallin pohjalta kehitetään ikääntyneen/geriatrisen potilaan kotiuttamisen ja/tai jatkohoitoon siirtymisen kriteerit. (Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen tarkennettu pilotointisuunnitelma.) 3.3. Arviointityöni lähtökohtia ja tavoitteita Arviointityöni tavoitteena on tuottaa tietoa SAS-ohjelmakokeilusta ja sen onnistumisesta Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeelle sekä Porin perusturvan vanhuspalveluille. Arviointini tuottaa alustavaa tietoa SAS-ohjelmakokeilusta ja osaltaan sen pohjalta harkitaan ohjelman laajempaa käyttöönottoa ja lisäkehittämistarpeita. Porin osahankkeen projektityöntekijän SASohjelman kokeilulle määrittelemät päätavoitteet ovat arviointi kysymysteni tärkein ohjaaja. Ohjelman käytettävyys ja prosessien tarkoituksenmukaisuus ovat myös arviointiteemojani. Porin osalta SAS-ohjelman käyttökokeilun tavoitteet olivat aluksi hyvin yleisellä tasolla, mikä osaltaan hankaloitti arviointityöni tavoitteenasettelua ja arviointikysymysten tekemistä. Tammikuussa 2012 hahmottelin omat tarkennetut tavoitteeni SAS-ohjelman käyttökokeilulle ja lähetin ne Porin osahankkeen projektityöntekijälle luettavaksi ja pohdittavaksi. Porin yta-alueen osalta SAS-ohjelmakokeilun tärkeimmiksi tavoitteiksi tarkentui hoitovastuun selkiyttäminen, hoitovastuun siirto turvallisesti ja potilaan siirtoprosessin nopeuttaminen. SAS-ohjelmakokeilun täsmällisiä ja konkreettisia tavoitteista ei tehty varsinaista ja erillistä pilotointisuunnitelmaa, vaan ne ovat keskusteluissa esille nousseita tietoja, jotka kirjasin tähän raporttiin. Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksen osalta projektityöntekijä mainitse myös kolme mielestään tärkeintä tavoitetta SAS-ohjelman käyttökokeilulle, jotka ovat: tiedonsaannin paraneminen, eri tahojen välisen yhteistyön paraneminen ja toiminnan koordinoinnin paraneminen. SAS-ohjelman odotetaan yhtenäistävän tietokäytäntöjä ja potilaasta kirjattavia tietoja. Päivystyksen projektisuunnittelija odottaa, että etenkin jos SAS-ohjelma otettaisiin laajempaan käyttöön, niin se yhtenäistäisi potilastietoja etenkin sairaalan ja päivystyksen tulotietojen osalta: vastaanottaja voi luottaa siihen, että SAS-ohjelma tarjoaa riittävästi tietoa potilaan/asiakkaan tilanteesta ja voinnista. Muita SAS-ohjelman käyttökokeilun tavoitteita voisivat olla esimerkiksi henkilöstön välisen 10

11 vuorovaikutuksen ja potilastietojen liikkumisen paraneminen, työkäytäntöjen yhtenäistyminen ja yhteisesti sovittujen toimintatapojen vahvistuminen, palvelujärjestelmän ja potilassiirtoihin liittyvien ongelmakohtien näkyväksi tekeminen ja että henkilökunta tunnistaa ja siirtää lyhytaikaissijoitusta tarvitsevat potilaat/asiakkaat lyhytaikais-sas ohjelmaan. Hyödynsin myös näitä SAS-ohjelman käyttökokeilulle asettamiani tavoitteita, koska arvioinnin kohteena olevien pilottien projektityöntekijät asettivat vain muutamia täsmällisiä tavoitteita SAS-ohjelman käyttökokeilulle. Keräsin tietoa arviointini tueksi Webropol kyselyjen, haastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Alkukartoitus toteutettiin Webropol kyselynä Tein osallistuvaa havainnointia ja kävin tapaamassa kokeiluun osallistuvaa henkilöstöä. Pilotointihenkilöstön tapaamiset olivat osin haastattelun tyyppisiä, mutta kuitenkin luonteeltaan epävirallisia keskustelutilanteita, joissa pyrin selvittämään käyttäjäkokemuksia, mielipiteitä ja arvioita SAS-ohjelman käytöstä. Useimpien kanssa keskustelimme myös laajemmin henkilön työnkuvasta, roolista organisaatiossa ja yleensäkin SAS-toiminnasta ja sen kehittämisnäkökulmista. Roolini arvioijana sisälsi osin myös kokeiluun osallistuvien tukemista ja kannustamista sekä SAS-ohjelman käyttökokeilun idean ja tavoitteen esille tuomista. 4. Arviointini eettiset näkökulmat Colin Robson kirjoittaa, arviointiin osallistuvalla henkilöllä on oikeus tietää olevansa mukana arvioinnissa. Tällä tarkoitetaan valinnaisuuteen ja tietoon perustuvaa suostumusta (voluntary informed consent) periaatetta. Joissain tapauksissa osallistujat ovat vain näennäisesti vapaaehtoisia. Joskus työntekijät kokevat painostusta arviointiin osallistumiseen. Robson korostaa arvioijan ystävällistä, kunnioittavaa ja empaattista roolia ja huomauttaa, että luottamusta luomalla arvioija pääsee parhaaseen tulokseen. (Robson 2000, ) Arviointiin osallistui lähtökohtaisesti kaikki ohjelman lisenssinhaltijat, mutta käytännön syistä vain osan kanssa onnistuin sopimaan henkilökohtaisen tapaamisen. Jotkut henkilöt eivät työkiireiltään tai muista syistä löytäneet aikaa arviointiasialle ja etenkin kotihoitoa koskeva osuus jäi arviossani lähes kokonaan kyselyn tuottaman aineiston varaan. Tein sellaisen ratkaisun, että käyn tapaamassa sellaisia henkilöitä, ketkä selvästi ovat kiinnostuneita osallistumaan arviointiin ja yhteiseen keskusteluun SAS-asioista ja enkä liiemmin painostanut ketään osallistumaan. Arviointityöni alussa asetin tavoitteekseni tavata ohjelmakokeiluun osallistuvia ja tätä kautta rakentaa heihin luottamuksellisia ja positiivisia suhteita. Henkilökohtaisten tapaamisten tavoitteena oli tätä kautta myös tulla tutuksi kokeiluun osallistuville. Tuttuus voisi lisätä Webropol kyselyn 11

12 vastaajamäärää, koska uskon, että ihmiset vastaavat mieluummin tutulle kuin tuntemattomalle kyselyn lähettäjälle. Luottamuksellisuus liittyy henkilöä koskevien tietojen käyttöön ja salassapitoon. Luottamuksellisia tietoja on käsiteltävä huolellisesti ja sillä tavoin kuin on yhteisesti sovittu ja/tai mihin menettelyyn tutkija on julkisesti sitoutunut. Nimettömyys tarkoittaa, että kerätystä materiaalista ei voi tunnistaa yksittäisen ihmisen henkilöllisyyttä. Robson muistuttaa, että luottamuksellisuus ja nimettömyys eivät itsestään selvästi kuulu osaksi arviointitutkimusta. Tärkeinä on, että arviointitutkimuksen tekijä kunnioittaa kaikkia tekemiään sitoumuksia. Kaikissa tapauksissa tällaiset sitoumukset eivät ole järin mielekkäitä, koska joskus arviointi koskee niin pientä ryhmää ihmisiä, että henkilöllisyyksien tunnistamiselta ei voi kaikin osin välttyä. (Robson 2000, 55.) Pilotointihenkilöstölle lähetetyt kyselyt olivat anonyymikyselyjä, joten vastaajan henkilöllisyys ei käynyt ilmi vastauksista. Kyselyn nimettömyydestä kerrottiin kyselyn saatteessa. Alkukartoituskyselyssä kysyin taustatietona vastaajan toimipistettä, mutta poistin kysymyksen varsinaisesta loppukartoituskyselystä. Käyttökokeiluun osallistuvien määrä on kuitenkin niin pieni, että kysymys toimipisteestä helposti paljastaa vastaajan henkilöllisyyden. Yhtäältä kokeiluun osallistuvien henkilöllisyyksien ilmeneminen tässä raportissa ei ole täysin vältettävissä, koska mukana olevien joukko on pieni ja osin nämä ihmiset tuntevat ja tietävät toistensa näkemykset käsiteltävästä aiheesta, joten henkilöllisyys saattaa olla joissain tapauksissa pääteltävissä raporttini tekstistä. Lähtökohtaisesti raporttini on nimetön ja pyrin siihen, ettei yksittäisiä henkilöitä ole tunnistettavissa. 5. SAS-ohjelman käyttökokeilun arviointi 5.1. SAS-ohjelman käyttöönoton alkukartoitus Alkuvaiheen kartoituksen tavoitteena oli hankkia tuntumaa siitä, miten SAS-ohjelman käyttö on lähtenyt liikkeelle. Tein kokeiluun osallistuville ja SAS-ohjelman lisenssinhaltijoille käyttäjäkyselyn, joka lähetettiin sähköpostitse Webropol -palvelun kautta. Kysely lähetettiin 19 henkilölle, joista 6 vastasi kyselyyn. Vastaajista ainoastaan kaksi henkilöä oli kirjannut ohjelmaan uusia asiakkaita/potilaita. Mikäli vastaaja ei ollut kirjannut yhtään potilasta/asiakasta ohjelmaan, niin avoimessa vastaustilassa syiksi mainittiin seuraavaa: Vastaaja ei pääse kirjaamaan uutta asiakasta/potilasta ohjelmaan Vastaajalla ei ole ollut potilaana/asiakkaana lyhytaikais-sas ohjelmaan sopivaa henkilöä 12

13 Vastaaja ei kirjaa uusia asiakkaita/potilaita ohjelmaan vaan ainoastaan vastaanottaa asiakas/potilassiirtoja Vastaaja käsittelee ainoastaan omaishoidontukiasioita, joten ei varsinaisesti tarvitse ohjelmaa. Vastauksien vähyys kertoo siitä, että kokeilu on käynnistynyt melko hitaasti. Henkilöstö ei ilmeisesti ainakaan alkuvaiheessa ole päässyt vauhtiin SAS-ohjelman käytössä. Ohjelman käyttöönotto eteni aluksi hitaasti ja vastausten pieni lukumäärä kertoo myös siitä, että henkilöstön käyttökokemukset olivat aluksi hyvin vähäisiä. SAS-ohjelmakokeilun valmisteluun henkilöstö oli yleisellä tasolla melko tai täysin tyytyväinen. Myös SAS-ohjelman tuottajan tarjoama käyttökoulutus nähtiin enimmäkseen melko tai täysin riittävänä ja henkilöstön mielestä kouluttaja oli asiantunteva. Positiivisista kokemuksista huolimatta osa vastaajista olisi kaivannut lisätukea SAS-ohjelman käytössä. Kyselyyn vastannut henkilöstö koki ohjelman käytön helpoksi ja puolet vastanneista on sitä mieltä, että ohjelma on teknisesti riittävän toimiva. Puolet vastanneista katsoi, että potilas/asiakastietojen kirjaaminen ohjelmaan ei vie liikaa työaikaa. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että vaikka potilas/asiakastietoa kirjataan moneen tietojärjestelmään, niin siitä huolimatta kirjattava tietomäärä pysyy täysin tai melko kohtuullisena. Yhtä henkilö lukuun ottamatta vastaajat eivät nähneet tuplakirjaamista liian työläänä. Kyselyyn vastanneen henkilöstön mielestä ohjelma tuottaa riittävästi tietoa potilaan/asiakkaan kunnosta ja lyhytaikais -SAS- ohjelmaan kirjattavat potilaat/asiakkaat on helppo tunnistaa. Viestinnän kulkua ja viiveettömyyttä koskien vastaajien näkemykset olivat ristiriitaisia. Vastaajista kolmasosa oli sitä mieltä, että viestien kulku käyttäjien välillä on sujuvaa ja sama määrä vastaajista oli vastakkaisella kannalla. Loput vastaajista ei ottanut negatiivista eikä positiivista kantaa viestien liikkumisen sujuvuuteen. Puolet vastaajista suhtautui potilas/asiakastietoa sisältävien viestien viiveettömään vaihtoon kokonaan tai täysin negatiivisesti. Loput vastaajista olivat neutraalilla kannalla koskien viestien viiveetöntä vaihtoa. Potilaan/asiakkaan siirtoprosessin nopeutumisen osalta kolmasosa vastaajista oli negatiivisella kannalla. Puolet vastaajista ei osannut kertoa, ovatko siirtoprosessit nopeutuneet vai pysyneet ennallaan. Kolmasosa vastaajista uskoi siirtoprosessin nopeutumiseen jatkossa, mikäli SASohjelma otettaisiin laajempaan käyttöön. Kolmasosa vastaajista uskoi myös, että jatkokäytössä SAS-ohjelma tuottaa nykyistä läpinäkyvämpiä potilas/asiakasprosesseja. 13

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen KOTIKUNTOUTUS Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen JÄMSÄN TERVEYS OY Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin perustama yhteisyritys 1.9.2015 Kotihoito:

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15 Johtaminen työryhmän I kokous Maanantaina 9.9.2013 klo 13-15 Hankkeen rooli Hankekunnan rooli Sitoutuminen työskentelyyn Tiedon välittäminen omassa organisaatiossa Oman nykytilan analysointi ja kuvaaminen

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito. Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi

Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito. Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi Palveluvaliokunta R Inkala 10.2.2016 Tavoite vuodelle 2016: Tehostetun kotihoidon käynnistäminen kuntaan - yöpartiotoiminta=

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

KOTIUTUSHOITAJAT EKSOTESSA

KOTIUTUSHOITAJAT EKSOTESSA KOTIUTUSHOITAJAT EKSOTESSA Raija Saikko SAS ja palvelutarpeenarvio kotiutushoitaja sh amk tp. 0400 639 798 raija.saikko@eksote.fi Raija Saikko 12.9.2017 12.9.2017 12.9.2017 12.9.2017 Eksoten kotiutushoitajat

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihanke Lähtökohdat ja tavoitteet kärkihankkeelle

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot