Aleksitymian yhteys sairauksiin
|
|
- Ella Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteessä katsaus Kirsi Honkalampi PsT, ma. professori Itä-Suomen yliopisto Tommi Tolmunen dosentti, osastonylilääkäri Itä-Suomen yliopisto ja KYS, nuorisopsykiatrian klinikka Aleksitymian yhteys sairauksiin Alkuperäisen määritelmän mukaan termi aleksitymia kuvasi psykosomaattiseksi luokiteltua alkuperää olevista sairauksista kärsivien potilaiden vaikeutta tunnistaa ja kuvata tunteitaan. Aleksitymialla on yhteyksiä moniin somaattisiin ja psyykkisiin sairauksiin, erityisesti masennukseen. Aleksitymia voi olla synnynnäinen tai varhaislapsuuden kokemuksiin liittyvä persoonallisuuden piirre (primaarinen aleksitymia) tai johtua muista sairauksista (sekundaarinen aleksitymia). Aleksitymian ja fyysisten sairauksien väliselle yhteydelle on useita selittäviä mekanismeja: 1) aleksitymia on yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin, ja 2) se altistaa lievälle tulehdukselle, autonomisen hermoston yliaktivoitumiselle sekä haitallisille stressireaktioille. Vertaisarvioitu Sanan aleksitymia alkuperä on kreikan kielessä, ja se tarkoittaa kirjaimellisesti ei sanoja tunteille. Käsite esiteltiin ensimmäisen kerran Psykoanalyytikko Peter Sifneos kuvasi potilaita, joilla oli psykosomaattisia sairauksia ja samanaikaisesti huomattavia vaikeuksia tunnistaa ja kuvata tunteitaan (1). Aleksitymian tunnuspiirteiksi määriteltiin 1) vaikeus tunnistaa ja kuvata tunteita, 2) vaikeus erottaa tunteita ja kehon tuntemuksia toisistaan, 3) mielikuvituksen ja fantasioiden puute ja 4) ulkopäin ohjautuva ajattelu (1,2). Aihe herätti paljon kiinnostusta. Tässä katsauksessa tarkastellaan aleksitymian ja somaattisen ja psyykkisten sairauksien yhteyttä sekä pohditaan, selittävätkö esimerkiksi lievä tulehdus tai terveyskäyttäytyminen näitä yhteyksiä. Lopuksi pohditaan, voiko yksilön aleksityymisyys vähentyä ja millä keinoin. Kun Aleksitymian esiintyvyys on yleisväestössä noin %. ottaa huomioon, että kyseessä ei ole sairausluokitusten mukainen sairaus tai häiriö, aleksitymiaa on tutkittu varsin paljon luvun alussa PsycInfo-tietokannasta löytyi yli 700 tutkimusta, jotka koskivat aleksitymiaa (2). Nykyään hakusana Toronto Alexithymia Scale tuottaa samassa tietokannassa yli osumaa. Mitä ja kuinka yleistä aleksitymia on? Näkemykset aleksitymian olemuksesta ovat jonkin verran vaihdelleet vuosikymmenien kuluessa. Alun perin aleksitymian oletettiin olevan suhteellisen pysyvä persoonallisuudenpiirre, joka on joko synnynnäinen ominaisuus tai varhaislapsuudessa omaksuttu virheellinen tunteiden säätelytapa (1,2). Taylorin mukaan aleksitymia liittyy kognitiivisen prosessoinnin ongelmiin, tunteiden säätelyn epäadekvaattisuuteen ja vähäisempään tunneälykkyyteen (2). Siihen voi liittyä myös kykenemättömyyttä erottaa kehon psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita toisistaan, tunteiden verbalisoinnin vaikeutta tai tunteiden tukahduttamista. Aleksityymisyys on liitetty myös itsereflektiokyvyn puutteisiin ja emotionaaliseen estyneisyyteen. Aleksitymian esiintyvyys on yleisväestössä noin % (3,4,5). Se on miehillä lähes kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla (4,5,6). Myös aleksityymisten piirteiden sisällöissä on havaittu eroja sukupuolten välillä. Naiset kuvaavat tunteitaan keskimäärin paremmin kuin miehet, ja heillä on vähemmän ulkoisesti ohjautuvaa ajattelua (5). Aleksitymia liittyy useimpien tutkimusten mukaan vähäiseen koulutukseen, huonoksi koettuun sosiaaliseen tukeen ja terveydentilaan (4,5,6) sekä korkeampaan ikään (3,6). Suomalaisessa väestötutkimuksessa todettiin aleksityymisten henkilöiden suhteellisen osuuden suureneminen vanhemmissa ikäryhmissä (6). Tuloksen tulkittiin selittyvän erilaisista sukupolvikokemuksista, jotka voivat muuttaa ja heikentää kokonaisten sukupolvien kykyä verbalisoida ja kuvata omia tunteitaan. Aleksityymisyys ei siis välttämättä lisäänny iän karttuessa, mutta vanhemmilla sukupolvilla on ollut traumaattisia kokemuksia, kuten sota- ja pulaajan kokemuksia, jotka saattavat lisätä aleksityymisiä piirteitä (6). 2711
2 Kirjallisuutta 1 Sifneos PE. The prevalence of alexithymic characteristics in psychosomatic patients. Psychother Psychosom 1973;22: Taylor GJ. Recent developments in alexithymia theory and research. Can J Psychiatry 2000;45: Mattila AK, Salminen JK, Nummi T, Joukamaa M. Age is strongly associated with alexithymia in the general population. J Psychosom Res 2006;61: Honkalampi K, Hintikka J, Tanskanen A, Lehtonen J, Viinamäki H. Depression is strongly associated with alexithymia in the general population. J Psychosom Res 2000;48: Salminen JK, Saarijärvi S, Äärelä E, Toikka T, Kauhanen J. Prevalence of alexithymia and its association with sociodemographic variables in the general population of Finland. J Psychosom Res 1999;46: Slotte S, Mattila A, Salminen S. Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia. Suom Lääkäril 2007:62; Bagby RM, Parker JDA, Taylor GJ. The twenty-item Toronto Alexithymia Scale-I: Item selection and cross-validation of the factor structure. J Psychosom Res 1994;38: Joukamaa M, Miettunen J, Kokkonen P ym. Psychometric properties of the Finnish 20-item Toronto Alexithymia Scale. Nord J Psych 2001;55: Roberts BW, DelVecchio WF. The rank-order consistency of personality traits from childhood to old age: A quantitative review of longitudinal studies. Psychol Bull 2000;26: Sifneos PE. Alexithymia: Past and present. Am J Psychiatry 1996;153: Beck AT, Ward CH, Mendelson M, Mock J, Erbaugh J. An inventory for measuring depression Arch Gen Psychiatry 1961;4: Toukola T, Karukivi M, Saarijärvi S. Tunneilmaisun kehittymisen ongelmat temperamentin vain ympäristön sanelemaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2015;131: Ueno M, Maeda M, Komaki G. Different subgroups on the TAS-20 based on the big five traits. Pers Individ Dif 2014;68:71 6. Aleksitymia on erityisen yleistä masennuspotilailla. Aleksityymisyyden arviointi Aleksitymian tutkimiseksi on kehitetty sekä itsearviointiin että haastattelijan arvioon perustuvia asteikkoja. Tunnetuin aleksitymian arviointiasteikko on itsearviointiin perustuva Toronto Alexithymia Scale (TAS-20) (7). Siinä on 20 väittämää, joiden sopivuutta itseensä vastaaja arvioi 5-portaisella asteikolla. TAS-20 on validoitu myös Suomessa (8). Asteikolle on asetettu raja-arvo (TAS pistettä), jonka perusteella henkilö voidaan luokitella aleksityymikoksi (2). Aleksitymian käsitteen perusteella voisi olettaa, ettei aleksityyminen henkilö pysty arvioimaan luotettavasti omaa kykyään tunnistaa ja kuvata tunteitaan. Itse täytettävien asteikoiden luotettavuus on kuitenkin meta-analyysissä todettu vähintään yhtä hyväksi kuin havainnoitsijan arvioon perustuvissa menetelmissä (9), ja TAS-20-asteikkoa pidetään luotettavana (2). Sifneos on kritisoinut TAS-20-asteikkoa sen päällekkäisyydestä erilaisiin masennusta mittaaviin asteikkoihin, erityisesti Beckin masennuskyselyyn (BDI) (10,11). Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut TAS-20-asteikon asemaan aleksitymiatutkimuksen perusmetodina. Yritykset toimivampien arviointiasteikkojen kehittämiseksi eivät ole olleet kovin onnistuneita, eikä yksikään toinen arviointimenetelmä ole saanut samanlaista suosiota. Primaarinen aleksitymia Yksiselitteistä teoriaa aleksitymian kehittymisestä ei ole olemassa. Synnynnäisen temperamentin osuudeksi aleksitymian kehittymisessä on eri tutkimuksissa arvioitu % (12). Temperamenttipiirteistä erityisesti neuroottisuus on ollut yhteydessä aleksitymiaan (13). Neuroottinen henkilö kokee muita todennäköisemmin ahdistuksen, masennuksen, vihan ja syyllisyyden tunteita. Neuroottisuutta voi kuvata eräänlaisena negatiivisena affektiivisuutena, jolla tarkoitetaan persoonallisuuden piirrettä, johon liittyy sekä negatiivisia tunteita että huono käsitys itsestä. Negatiivisen affek tiivisuuden on puolestaan useissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä aleksitymiaan (14). Tuoreissa katsauksissa aleksitymian kehittymisestä todetaan, että varhaislapsuuden negatiiviset kokemukset, puutteellinen tai ylisuojeleva vanhemmuus, kehitykselliset ongelmat, kuten hidas puheenkehitys ja heikko sosiaalinen asema ja puutteellinen sosiaalinen tuki, ovat liittyneet myöhempään aleksityymisyyteen (12,15). Lisäksi on havaittu, että varhaisnuoret ovat yleisemmin aleksityymisiä kuin heitä vanhemmat nuoret. Tämä kuvaa sitä, että nuorilla kyky kuvata ja ilmaista tunteita kehittyy iän myötä. Keskeinen kysymys onkin, ovatko aikuisuudessa havaitut aleksityymiset piirteet osa kehityksellistä jatkumoa jo nuoruusiässä havaittavissa olevista merkittävistä vaikeuksista kuvata ja tunnistaa tunteita (15). Aleksitymian periytyvyydestä on vähemmän tietoa. Kaksostutkimuksissa periytyvyys on selittynyt suurimmaksi osaksi yhteisellä jaetulla ympäristöllä (16). Aleksitymian on huomattu olevan yleistä autismikirjon häiriöitä sairastavilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan (17). Toisaalta aleksitymian ja autismin taustalla saattaa olla erilaisia tekijöitä, vaikka ne ovat käsitteellisesti lähellä toisiaan. Yhteys psyykkisiin häiriöihin Vakava masennustila on usein krooninen häiriö, josta toipumiseen ja jonka uusiutumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten aikaisempien jaksojen vakavuus, sairauden alkamisikä ja erilaiset traumat (18). Masennuksen on todettu lisäävän myös suoraan monien somaattisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä (19). Aleksitymia on erityisen yleistä masennuspotilailla (20,21). Heistä jopa %:n on todettu olevan myös aleksityymisiä (20,21,22). Toisaalta masennuksen ja aleksitymian yhteyttä selvittäneessä pitkittäistutkimuksissa havaittiin, että aleksityymiset piirteet lisääntyivät depression vaikeutuessa ja kestäessä, mutta vähenivät potilaan toipuessa depressiosta (20). Vastaavanlainen ilmiö huomattiin, kun kysymystä tarkasteltiin toisin päin: pitkäaikainen aleksitymia vaikeutti masennuksesta toipumista (20). Aleksitymia ja erityisesti vaikeus kuvata ja tunnistaa tunteita ovat yhteydessä masennukseen, vaikka iän, sukupuolen, somaattisten sairauksien ja toimintakyvyn merkitys vakioitai 2712
3 14 Lumley MA, Neely LC, Burger AJ. The assessment of alexithymia in medical settings: implications for understanding and treating health problems. J Pers Assess 2007;89: Karukivi M, Saarijärvi S. Development of alexithymic personality features. World J Psychiatr 2014;4: Picardi A, Fagnani C, Gigantesco A, Toccaceli V, Lega I, Stazi MA. Genetic influences on alexithymia and their relationship with depressive symptoms. J Psychosom Res 2011;71: Szatmari P, Georgiades G, Duku E, Zwaigenbaum L, Goldberg J, Bennett T. Alexithymia in parents of children with autism spectrum disorder. J Autism Dev Disord 2008;38: Bockting CL, Hollon SD, Jarrett RB, Kuyten W, Dodson K. Effectiveness of psychological interventions in preventing recurrence of depressive disorder: Meta-analysis and meta-regression. Clin Psychol Rev 2015;41: Penninx BW, Milaneschi Y, Lamers F, Vogelzangs N. Understanding the somatic consequences of depression: biological mechanisms and the role of depression symptom profile. BMC Medicine, 2013;11: Honkalampi K, Hintikka J, Koivumaa-Honkanen H, Antikainen R, Haatainen K, Viinamäki H. Long-term alexithymic features indicate poor recovery from depression and psychopathology. A six-year follow-up. Psychother Psychosom 2007;76: Leweke F, Leichsenring F, Kruse J, Hermes S. Is alexithymia associated with specific mental disorders? Psychopathology 2012;45: Son S, Jo H, Rim HD ym. A comparative study on alexithymia in depressive, somatoform, anxiety, and psychotic disorders among Koreans. Psychiatry Investig 2012;9: Pinna F, Sanna L, Carpiniello B. Alexithymia in eating disorders: therapeutic implications. Psychol Res Behav Manag 2015;8: Subic-Wrana C, Bruder S, Thomas W, Lane RD, Kohle K. Emotional awareness deficits in inpatients of a psychosomatic ward: a comparison of two different measures of alexithymia. Psychosom Med 2005;67: DiTella L, Castelli L. Alexithymia and fibromyalgia: clinical evidence. Frontiers in Psychology 2013;4:1 5. doi: / fpsyg Barbosa F, Freitas J, Barbosa A. Alexithymia in chronic urticarial patients. Psychol Health Med 2011;16: siin. Onkin ehdotettu, että käyttöön voitaisiin ottaa käsite aleksityyminen depressio, jonka oireissa korostuisivat masennusoireiden lisäksi kyvyttömyys tunnistaa ja kuvata tunteita (21). Tämän puolesta puhuu myös tutkimus, jossa aleksitymialla ja depressiolla havaittiin olevan merkittävää yhteistä geneettistä pohjaa (16). Masennuksen lisäksi aleksitymian on havaittu olevan yhteydessä myös useimpiin muihin DSM-IV-tautiluokituksen psykiatrisiin diagnooseihin (14). Se on yleinen henkilöillä, joilla on ahdistuneisuus-, sopeutumis- tai somatoforminen häiriö (14,21), päihdehäiriö (21) tai syömishäiriö (23). Aleksitymian esiintyvyys ei vaihdellut merkitsevästi, kun verrattiin masennuksesta, ahdistuneisuushäiriöstä, pakko-oireisesta häiriöstä, sopeutumishäiriöstä, somatoformisesta häiriöstä, somaattiseen sairauteen liittyvästä stressihäiriöstä tai syömishäiriöstä kärsiviä avohoitopotilaita (24). Kaikissa näissä potilasryhmissä aleksitymia oli kuitenkin yleisempää kuin yleisväestössä. Se oli yhteydessä erityisesti negatiiviseen affektiivisuuteen. Toisessa samantyyppisellä kliinisellä aineistolla tehdyssä tutkimuksessa löydettiin kuitenkin huomattavia eroja aleksitymian esiintyvyydessä eri diagnoosiryhmissä. Erityisen yleistä aleksitymia oli masennuspotilailla, joista yli 42 % oli aleksityymisiä. Tässä tutkimuksessa erityisesti masennuspotilailla oli suuria vaikeuksia tunteiden kuvaamisessa (22). Yhteys somaattisiin sairauksiin Aleksitymian yhteyttä somaattisiin sairauksiin on tutkittu monesta näkökulmasta, kuten selvittämällä sen esiintyvyyttä eri sairausryhmissä ja aleksityymisten potilaiden tapaa raportoida sairausoireitaan sekä tutkimalla aleksitymian yhteyksiä sairauksien patofysiologian ja hoitomahdollisuuksiin (14). Aleksitymian esiintyvyys on yleensä todettu suurentuneeksi somaattisia sairauksia sairastavilla. Ditellan ja Castellin meta-analyysin mukaan % fibromyalgiapotilaista on samanaikaisesti aleksityymisiä (25). Toisaalta myös masennusoireet ja psyykkinen kuormittuneisuus olivat yleisiä näillä potilailla. Kroonista urtikariaa sairastavilla aleksitymian esiintyvyys oli yli 59 %, mutta tutkimukseen osallistuneilla potilailla oli myös paljon ahdistusoireita (26). Reumaa sairastavista potilaista 44 % oli aleksityymisiä, ja erityisesti tunteiden tunnistamisen vaikeus oli yhteydessä krooniseen kipuun (27). Aleksitymia on liittynyt myös essentiaaliseen verenpainetautiin ja subkliiniseen valtimonkovettumatautiin (14), sepelvaltimotautiin (28) sekä tyypin I ja II diabetekseen (14). Karukiven ym. tutkimuksessa aleksitymia oli yhteydessä verenpainetautiin, suurempaan vyötärönympärykseen, suurempaan triglyseridien pitoisuuteen sekä metaboliseen oireyhtymään yleisesti (29). Tässä tutkimuksessa masennusoireet eivät välittäneet aleksitymian ja metabolisen oireyhtymän yhteyttä. Kojiman meta-analyysin mukaan aleksity mian yhteyttä terveydentilaan on tutkittu jonkin verran ei-kliinisissä, mutta useammin kliinisissä aineistoissa (30). Tämän meta-analyysin mukaan aleksityymisyyden on todettu olevan yhteydessä immunologiaan, stressin tunnistamiseen ja sen käsittelyyn, koetun sosiaalisen tuen laatuun ja määrään sekä terveyskäyttäytymiseen. Suomalaistutkimuksessa on havaittu yhteys myös vakaviin terveyttä heikentäviin sairauksiin ja jopa suurentuneeseen kuolleisuusriskiin (31). Toisaalta myös masennus on yleistä erilaisissa kliinisissä somaattisia sairauksia sairastavien otoksissa. Kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla kivun kokeminen ei ollut enää yhteydessä aleksitymiaan, kun masennuksen oireet huomioitiin (32). On mahdollista, että aleksitymian yhteys somaattisiin sairauksiin ainakin osittain välittyy ja selittyy erilaisten negatiivista affektiivisuutta ilmentävien tekijöiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen kautta. Yhteyttä voi selittää myös erilainen sairauskäyttäytyminen. Aleksitymia lisää myös somaattisista oireista raportoimista (14). Masennus, ahdistuneisuus ja sairauskäyttäytyminen tulisikin ottaa huomioon tutkittaessa aleksitymian ja somaattisten sairauksien välisiä yhteyksiä. Aleksitymia, lievä tulehdus ja autonomisen hermoston yliaktiviteetti Masennuksen on todettu olevan yhteydessä lievään tulehdukseen, ja samanlaisia havaintoja on tehty myös aleksitymiasta (taulukko 1). Ylävatsan tähystykseen tulevista potilaista aleksityymisillä oli pienemmät IL-4- ja IL-6-pitoisuudet kuin muilla (33). Yleisväestöstä kerätyssä otoksessa huomattiin, että aleksityymisten henkilöiden seerumin adiponektiini- ja resistiinipitoisuuksissa oli eroja verrattuna ei-aleksityy 2713
4 27 Vadacca M, Bruni R, Terminio N, Sambataro G, Margiotta D, Afeltra A. Alexithymia, mood states and pain experience in systemic lupus erythematosus and rheumatoid arthritis. Clin Rheumatol 2014;33: Beresnevaite M. Exploring the benefits of group psychotherapy in reducing alexithymia in coronary heart disease patients: a preliminary study. Psychother Psychosom 2000;69: Karukivi M, Jula A, Hutri-Kähönen N, Juonala M, Raitakari O. Is alexithymia associated with a metobolic syndrome? Psychiatry Res 2016;236: Kojima M. Alexithymia as a prognostic risk factor for health problems. A brief review of epidemiological studies. BioPsychoSocial Medicine 2012;6: Tolmunen T, Lehto SM, Heliste M, Kurl S, Kauhanen J. Alexithymia is associated with increased cardiovascular mortality in middle-aged Finnish men. Psychosom Med 2010;72: Saariaho AS, Saariaho TH, Mattila AK, Karukivi MR, Joukamaa MI. Alexithymia and depression in a chronic pain patient sample. Gen Hosp Psychiatry 2013;35: Mandarelli G, Tarsitani L, Ippoliti F ym. The relationship between alexithymia and circulating cytokine levels in subjects undergoing upper endoscopy. Neuroimmunomodulation 2011;18: Honkalampi K, Viinamäki H, Niskanen L ym. Reduced serum adiponectin levels in alexithymia. Neuroimmunomodulation 2014;21; Honkalampi K, Lehto SM, Koivumaa-Honkanen H ym. Alexithymia and tissue inflammation. Psychother Psychosom 2011;80: De Berardis D, Serroni N, Campanella D ym. Alexithymia, suicide ideation, C-reactive protein, and serum lipid evels among outpatients with generalized anxiety disorder. Arch Suicide Res 2015;9: De Timary P, Roy E, Luminet O, Fillée C, Mikolajczak M. Relationship between alexithymia, alexithymia factors and salivary cortisol in men exposed to a social stress test. Psychoneuroendocrinology 2008;33: Guilbaund O, Corcos M, Hjalmarsson L, Loas G, Jeammet P. Is there a psychoneuroimmunological pathway between alexithymia and immunity? Immune and physiological correlates of alexithymia. BioMed Pharmacother 2003;57: misten henkilöiden vastaaviin arvoihin (34). Samasta aineistosta tehdyssä toisessa tutkimuksessa aleksityymisten henkilöiden seerumin IL-6- ja hs-crp-pitoisuudet olivat suuremmat kuin ei-aleksityymisillä henkilöillä (35). Samanlaisia havaintoja on tehty myös potilastutkimuksissa (36,37). Aleksityymisten henkilöiden anti-inflammatoristen sytokiinien IL-2- ja IL-4-pitoisuuksien on useissa tutkimuksissa todettu olleen pienempiä kuin ei-aleksityymisillä masennus- ja ahdistuneisuusoireiden vakioimisen jälkeenkin (38). Pedrosa ym. totesivat, että TAS-20-pisteet ja seerumin sil-2r-alfa-pitoisuus korreloivat negatiivisesti potilailla, joilla on somatoforminen häiriö (39). Aleksitymian on huomattu olevan yhteydessä sekä akuuttiin stressiin että psykofyysiseen stressitilaan. Sen on todettu liittyvän myös sympaattisen hermoston yliaktiivisuuteen tai alttiuteen sille (40). Tutkittaessa armeijan palveluksessa työskentelevien sairaanhoitajien ja ambulanssinkuljettajien posttraumaattisen stressin yhteyttä aleksitymiaan huomattiin, että aleksitymia oli yhteydessä traumanjälkeiseen autonomisen hermoston yliaktiviteettiin, mutta ei traumaa muistuttavien tilanteiden välttelyyn tai uudelleen kokemiseen (40). Selvitettäessä fibromyalgiapotilaiden kortisolitasoja lääkärissäkäynnin aikana ja sen jälkeen kortisolitason Taulukko 1. todettiin kohoavan, mutta vain aleksityymisillä potilailla (41). Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että aleksitymia altistaa lievälle tulehdukselle, autonomisen hermoston yliaktivoitumiselle ja haitallisille stressireaktioille. Guilbaudin ym. katsauksen mukaan aleksitymia voi olla yhteydessä Th-1-/Th-2-immuunijärjestelmän säätelyjärjestelmän tasapainoon ja kehityksen muutoksiin ja siten lisätä yksilön riskiä sairastua erilaisiin stressiin liittyviin häiriöihin (38). Toisaalta proinflammatoriset sytokiinit voivat myös tuottaa sairauskäyttäytymistä, joka saattaa olla sairaudesta toipumisen kannalta epätarkoituksenmukaista (38). Sairauskäyttäytymisellä tarkoitetaan henkilön yksilöllistä suhtautumistapaa ja reagointia sairauteen (38). Monet sairauskäyttäytymisen piirteet, kuten ruokahalun ja vireystilan muutokset, ovat päällekkäisiä masennusoireiden kanssa. Uutena tutkimustuloksena on huomattu, että aleksitymia liittyy myös haitallisiin terveyskäyttäytymisen muotoihin (42). Tämä voi ainakin osittain selittää aleksitymian ja lievän tulehduksen välistä yhteyttä. Aleksitymia ja terveyskäyttäytyminen Suuri pistemäärä TAS-20-kyselyssä liittyi italialaisessa yleisväestöotoksessa makeisten, alkoholin ja rasvaisen ruoan runsaampaan syömiseen, Aleksitymiaan ja lievän tulehduksen yhteyttä tarkastelevia uusimpia tutkimuksia. Tutkijat Aineisto Aleksitymiaan liittyvät löydökset Finset ym. (41) Fibromyalgiapotilaita Kortisolipitoisuuden suureneminen lääkärissäkäynnin aikana Pedrosa ym. (39) Potilaita, joilla somatoforminen häiriö Negatiivinen korrelaatio TAS-20-pisteiden ja seerumin sil-2r-alfa-pitoisuuden välillä De Timary ym. (37) Miesopiskelijoita Suuremmat kortisolipitoisuudet, sympaattisen hermoston yliaktivaatio Guilbaund ym. (38) vuotiaita naisia Pienemmät IL-2- ja IL-4-pitoisuudet Declercq ym. (40) Armeijan henkilökuntaa Autonomisen hermoston yliaktiviisuus Mandarelli ym. (33) Potilaita ylävatsan tähystyksessä Pienemmät IL-4- ja IL-6-pitoisuudet Honkalampi (34,35) Yleisväestö Suurempi hs-crp-pitoisuus suurempi IL-6-pitoisuus, pienempi adiponektiinipitoisuus suurempi resistiinipitoisuus De Berardis (36) Potilaita, joilla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Suurempi CRP-pitoisuus, muuttuneet seerumin lipidipitoisuudet 2714
5 39 Pedrosa GF, Nickel M, Ridout N, Schwarz MJ, Schoechlin C, Schmidmaier R. Alexithymia and interleukin variations in somatoform disorder. Neuroimmunomodulation 2007;14: Declercq F, Vanhaule S, Deheergher J. Alexithymia and posttraumatic stress: subscales and symptom clusters. J Clin Psychol 2010;66: Finset A, Graugaard PK, Holgersen K. Salivary cortisol response after a medical interview: the impact of physician communication behaviour, depressed affect and alexithymia. Patient Educ Couns 2006;60: Robino A, Mezzavilla M, Pirastu N, La Bianca M, Gasparini P. Understanding the role of personality and alexithymia in food references and PROP taste perception. Physiol Behav 2016;157: Ruusunen A, Lehto SM, Mursu J ym. Dietary patterns are associated with the prevalence of elevated depressive symptoms and the risk of getting a hospital discharge diagnosis of depression in middle-aged or older Finnish men. J Affect Disord 2014;59: Morie KP, Nich C, Hunkele K, Potenza MN, Carroll KM. Alexithymia level and response to computer-based training in cognitive behavioural therapy among cocaine-dependent methadone maintained individuals. Drug Alcohol Depend 2015;152: Terock J, Janowitz D, Spitzer C, Miertsch M, Freyberger HJ, Grabe HJ. Alexithymia and self-directedness as predictors of psychopathology and psychotherapeutic treatment outcome. Compr Psychiatry 2015;62: Aleksitymian kehittymisestä ei ole yksiselitteistä teoriaa. kun taas pieni pistemäärä liittyi kasvisten ja voimakkaiden juustojen käyttöön (42). Masennuksen on puolestaan huomattu olevan yhteydessä useisiin terveyttä heikentäviin elämäntapoihin, kuten epäterveelliseen ruokavalioon, ylipainoon ja lihavuuteen (19,43). Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ruokavalio, jossa käytetään enimmäkseen pitkälle jalostettuja elintarvikkeita, sokeria, valkoisia viljoja ja tyydyttynyttä rasvaa, lisää masennusoireita. Ruokavalio, jossa käytetään paljon hedelmiä, kasviksia, kalaa ja kokojyvätuotteita, liittyy puolestaan pienentyneeseen masennusriskiin (43). Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä masennus että aleksitymia ovat yhteydessä epäterveelliseksi luokiteltavaan ruokavalioon. Toistaiseksi tutkimuksia aleksitymian ja ruokavalion yhteyksistä on vain vähän, joten näyttö on vasta alustavaa ja yhteyksien syy- ja seuraussuhteet ovat epäselviä. Todennäköisesti kyky tunnistaa ja kuvata tunteita auttaa terveyttä tukevien ruokavaliovalintojen tekemisessä. Voiko aleksitymiasta parantua? Jo 1970-luvulla pidettiin mahdollisena, että aleksitymia voisi esiintyä myös sekundäärisenä, jonkin muun sairauden ilmenemisen yhteydessä ja sen seurauksena (1,2). Tällöin on luonnollista, että aleksitymia voi parantua muun parantumisen myötä. Toisaalta kliinisten havaintojen perusteella ajateltiin (1), ettei psykodynaaminen psykoterapia auta aleksityymisiä potilaita, koska se perustui itsehavainnointiin ja reflektioon sekä omista tunteista puhumiseen. Lumleyn ym. katsauksen mukaan aleksitymia on useissa tutkimuksissa ollutkin yhteydessä hoitoprosessin ongelmiin ja huonompiin hoitotuloksiin erityisesti sellaisissa psykologisissa hoidoissa, jotka perustuivat omien tunteiden tunnistamiseen ja niiden kuvaamiseen terapeutille (14). Tuoreessa katsauksessa syömishäiriöiden hoitomenetelmistä todetaan potilaiden aleksityymisyyden vaikuttavan sekä sairauden kulkuun että hoitoennusteeseen, joten hoitoa tulisi fokusoida parantamaan potilaan kykyä tunnistaa omia tunteitaan (23). Tämä edesauttaisi myös syömishäiriöistä toipumista. Strukturoidumpien ja hoitomanuaaleihin perustuvien terapioiden hoitotuloksiin aleksitymia sen sijaan saattaa vaikuttaa vähemmän, koska neuroottisuus, kompulsiivisuus sekä ulkoisesti ohjautuva ajattelu voivat parhaimmillaan auttaa potilasta sitoutumaan paremmin strukturoituihin harjoituksiin ja käyttäytymisinterventioihin (14). Morien ym. tutkimuksessa kokeiltiin tietokonepohjaista kognitiivista käyttäytymisterapiaa metadonikorvaushoidossa oleville potilaille (44). Sen todettiin voivan olla erityisen hyödyllistä aleksityymisille potilaille, koska se ei vaatinut potilailta niin paljon interpersoonallisia taitoja tai kasvokkain kohtaamisia kuin tavanomainen psykoterapia. Kahdeksan viikkoa kestäneessä tutkimuksessa potilaiden aleksitymiapisteet eivät muuttuneet, mutta heillä oli enemmän päihteettömiä päiviä kuin tavanomaiseen hoitoon osallistuvilla. Toisessa suhteellisen laajassa päiväsairaalapotilaiden seurantatutkimuksessa aleksitymia oli yhteydessä vähäiseen itseohjautuvuuteen ja sekä aleksitymia että vähäinen itseohjautuvuus olivat yhteydessä yleisten oireiden vakavuuteen. Vain itseohjautuvuudella oli yhteyttä terapeuttisen hoidon vaikuttavuuteen (45). On myös jonkin verran tutkimuksia siitä, voivatko aleksityymiset persoonallisuuden piirteet todella muuttua tai voivatko aleksityymikot kehittää kykyään tunnistaa ja kuvata tunteita. Yksi ensimmäisistä oli interventiotutkimus, jossa ryhmä iskeemistä sydänsairautta sairastavia potilaita osallistui neljän kuukauden ajan viikoittain kokoontuvaan psykodynaamiseen psykoterapiaryhmään (28). Kahden vuoden seurantatutkimuksessa terapiaryhmään kuuluneiden potilaiden kyky tunnistaa ja kuvata tunteita oli parantunut. Vastaavaa muutosta ei tapahtunut verrokkiryhmässä, jolle tarjottiin tietoa sairaudesta, mutta ei psykoterapiaa. Terapiaryhmän potilaat saivat seuranta-aikana myös merkitsevästi harvemmin uusia sydäntapahtumia. Pohdinta Vaikka aleksitymiaa ei pidetä sairautena vaan persoonallisuuden piirteenä (2), se näyttää liittyvän moniin psyykkisiin ja somaattisiin sairauksiin. Se saattaa olla niiden seurausta (ns. sekundaarinen aleksitymia). Toisaalta aleksitymia saattaa olla myös synnynnäistä tai ihmisen varhaisvaiheisiin liittyvää (ns. primaarinen 2715
6 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. aleksitymia), jolloin se on somaattisten tai psykiatristen sairauksien riskitekijä. Aleksitymiaa voidaan hoitaa, ja sen hoidolla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia myös fyysiseen terveyteen. Tästä asiasta ei kuitenkaan toistaiseksi tiedetä tarpeeksi. Erityisesti psykoterapiassa ihmisen kyky tunnistaa ja kuvata tunteita voi muuttua ratkaisevasti, ja aleksitymiaan on pyritty vaikuttamaan psykoterapian ja uusimpana tietokonepohjaisten terapeuttisten harjoitteiden avulla. Aleksitymian korjautumiseen tähtäävä hoito ei nykyään kuulu julkisen puolen hoitojen valikoimaan, koska aleksitymia ei ole sairausluokituksen mukainen sairaus. Vaikka aleksitymialla ei vielä ole suurta kliinistä merkitystä, se on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena jo vuosia. Tämä tutkimussuunta on osaltaan avannut psyykkisten piirteiden ja somatiikan vuorovaikutuksen ja vaikuttavien tekijöiden arvoitusta. Nykyään esimerkiksi geenitutkimus ja toisaalta terveyskäyttäytymisen tutkimus ovat avanneet uusia näkökulmia psyykkisen ja somaattisen sairastamisen yhteyteen. Pitkittäistutkimusten takia tiedetään paljon enemmän esimerkiksi lapsuusiän kehityksellisten riskitekijöiden ja aikuisiän sairastavuuden välisistä yhteyksistä (15). Emme siis vielä tiedä, miksi aleksitymia on olemassa. Tunteiden tunnistamisesta ja kuvaamisesta voi olla haittaa ihmiselle jossakin tilanteessa, esimerkiksi sodan aikana, ja siten aleksitymia voi olla hyödyllinen ominaisuus joissakin äärimmäisissä tilanteissa (6). Nykyisessä yhteiskunnassamme se kuitenkin ensisijaisesti altistaa muille sairauksille ja siten heikentää elämänlaatua. English summary in english Association between alexithymia and various diseases 2716
7 English summary Kirsi Honkalampi Ph.D., Professor (fixed-term) University of Eastern Finland Tommi Tolmunen Association between alexithymia and various diseases The concept of alexithymia was originally created to describe patients who suffered from various psychosomatic diseases and simultaneously had an inability to recognise and verbalise emotions and an externally oriented thinking style. Alexithymia has been found to be associated with numerous psychological and somatic diseases, including depression. Alexithymia can be a stable personality trait or consequence of other illnesses. The connection between alexithymia and physical illness has been explained by several mechanisms: 1) alexithymia is linked to unhealthy lifestyles, 2) it is associated with low-grade inflammation, autonomic nervous system activation and harmful stress reactions. 2716a
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotSifneos esitti 1970-luvun alussa käsitteen aleksitymia. Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia. lääketiede. Alkuperäistutkimus
Alkuperäistutkimus Sofia Slotte, Aino Mattila, Jouko K. Salminen, Matti Joukamaa Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia Lähtökohdat Aleksitymian esiintyvyydestä Suomessa on tehty vain muutama väestötutkimus.
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =
LisätiedotAleksitymia tarkoittaa persoonallisuuden
Katsaus Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Erkki Äärelä ja Jussi Kauhanen Toimivaa persoonallisuutta kuvaa kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita sekä pohdiskella elämäntapahtumien taustoja. Aleksityymisen
LisätiedotTunneilmaisun kehittymisen ongelmat temperamentin vai ympäristön sanelemaa?
KATSAUS Tytti Toukola, Max Karukivi ja Simo Saarijärvi Tunneilmaisun kehittymisen ongelmat temperamentin vai ympäristön sanelemaa? 19 Tunteiden säätelytaidot ovat lapsuudessa opittuja, ja niiden oppimisen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotPäivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotRavitsemus ja mielenterveys. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti
Ravitsemus ja mielenterveys Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti Mieti hetki parin kanssa Mikä on tärkeää mielenterveyskuntoutujan ravitsemusohjauksessa? Mitä
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotBDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje (Poimittu BDI:n 21-osioiseen versioon (Beck et al. 1961) kuuluvat kysymyssarjat ja niiden pisteytysohjeet Terveys 2000 -tutkimuksen Kysely 1:ssä* (www.terveys2000.fi)
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotStressin ja diabeteksen yhteys
Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMillaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT
Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotLataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb
Lataa Mielenterveydeltään pitkäaikaisesti oireilevien ja oireettomien 25-64 -vuotiaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät Lataa ISBN: 9789526112404 Sivumäärä: 66 Formaatti:
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotPitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotEsityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009
Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne
LisätiedotKeräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki
Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki 20.9.2017 Pakko-oireisen kirjon häiriöt tavallisesti on katsottu dysmorfisen ruumiinkuvahäiriön,
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotNÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi
NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotNumber of patients entitled kustannukset ( )
Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden
LisätiedotFyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria
Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu
LisätiedotKun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa
Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotEsitelmä Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP
Esitelmä 12.9.2017 Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP Psykosomatiikka ymmärretään toisinaan kapeasti vain psyykkisten tekijöiden vaikutukseksi ruumiilliseen sairastamiseen (psykogeenisyys)
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotEvidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD
Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
Lisätiedot