Keski-Pohjanmaan liitto Kokouspvm Sivu Toimielin 1 KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND

Transkriptio

1 1 KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND Sihteeristö 1/2014 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: Keskiviikko klo Kokouspaikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, Kokkola Käsitellyt asiat: 1 SIHTEERISTÖN KOKOONPANO, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA SIHTEERISTÖN TEHTÄVÄT /MYR TYÖJÄRJESTYS KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE HAKUMENETTELYT KESKI-POHJANMAAN OSALTA PÄÄTÄNTÄ- JA KUNTARAHAPROSESSI KESKI-POHJANMAAN HAKEMUSTILANNE KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAAN MAASEUTUOHJELMAN KÄYNNISTYMISTILANNE MUUT AJANKOHTAISET OHJELMATYÖHÖN LIITTYVÄÄ AIKATAULUA SIHTEERISTÖN SEURAAVA KOKOUS ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE, YLIMAAKUNNALLINEN HANKE (EURA2014 HAKEMUSNUMERO )...18

2 2 Sihteeristö 1/ Kokousaika Keskiviikko klo Kokouspaikka Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, Kokkola Jäsen varajäsen Taho Ylikarjula Jukka (puheenjohtaja) Keski-Pohjanmaan liitto Lyyski Kaj (varapuheenjohtaja) Keski-Pohjanmaan liitto Harjunpää Tiina Rintala Ilkka Keski-Pohjanmaan liitto Rekilä Teppo Mäkivirta Merja Keski-Pohjanmaan liitto Muotio Marko Kytösaari Jouni Keski-Suomen ELY-keskus Saksa Tom Broman Henrik Keski-Suomen ELY-keskus Airiola Susanna, Kentala Päivi, Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Wacklin Sirkku Herlevi Anna-Maija Pohjanmaan ELY-keskus Muut läsnä olevat Puumala Tuija, sihteeri ei edustajaa läsnä Jonne Sandberg ei edustajaa läsnä Keski-Pohjanmaan liitto Kaustisen seutukunta Kokkolan kaupunki Kannuksen kaupunki Sihteeristö voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa myös asiakohtaisia asiantuntijoita Kutsuttuna asiantuntijana läsnä Asiat 1-11 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Jukka Ylikarjula puheenjohtaja Tuija Puumala pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Tiina Harjunpää pöytäkirjantarkastaja Tom Saksa pöytäkirjantarkastaja

3 3 Sihteeristö / / 1 1 SIHTEERISTÖN KOKOONPANO, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, PÄÄTÖSVAL- TAISUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmä on kokouksessaan nimennyt yhteistyöryhmän sihteeristön sekä päättänyt, että kuntaedustajilla (Kaustisen seutukunta, Kokkolan kaupunki, Kannuksen kaupunki) on pysyvinä asiantuntijoina läsnäolo- ja puheoikeus sihteeristön kokouksissa. Sihteeristö voi tämän lisäksi kutsua kokouksiinsa myös asiakohtaisia asiantuntijoita. Puheenjohtajan esitys: Merkitään kokoonpano tiedoksi, todetaan läsnäolijat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajat. Sihteeristön päätös: Todettiin läsnäolijat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Läsnäolijoiden osalta todettiin lisäksi, että jatkossa Kokkolan kaupunkia kuntarahoittajana edustaa varsinaisena asiantuntijajäsenenä Jonne Sandberg ja varajäsenenä Anne Pesola. Kaustisen stk nimeää edustansa 8.10 ja Kannus tarkentaa myöhemmin. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tiina Harjunpää ja Tom Saksa. Lisäksi päätettiin ottaa lisäasiana ( 11) käsittelyyn IP alueen ylimaakunnallinen hanke-esitys Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke. ---

4 4 Sihteeristö / / 2 2 SIHTEERISTÖN TEHTÄVÄT /MYR TYÖJÄRJESTYS Maakunnan yhteistyöryhmä on kokouksessaan hyväksynyt ja maakuntahallitus kokouksessaan vahvistanut maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen, jossa määritellään myös maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtävät. Maakuntahallituksen vahvistama MYR työjärjestys on toimitettu esityslistan mukana. Puheenjohtajan esitys: Todetaan sihteeristön tehtävät sekä merkitään tiedoksi. Käsittely: Tuija Puumala kävi läpi sihteeristön keskeiset tehtävät sekä totesi, että myös sihteeristöön kokous- ja päätösmenettelyihin sovelletaan MYR työjärjestystä soveltuvin osin. Sihteeristön päätös: Todettiin sihteeristön tehtävät sekä merkittiin MYR työjärjestys tiedoksi. ---

5 5 Sihteeristö / / 3 3 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia (sisältäen pitemmän aikavälin maakuntasuunnitelman 2030 sekä lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelman ) ja sitä toteuttava toimeenpanosuunnitelma ovat keskeisimmät strategiset ja myös lakisääteiset asiakirjat, joilla ohjataan maakunnan ohjelmallista kehittämistyötä. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntaohjelmaa toteutetaan joka toinen vuosi laadittavan toimeenpanosuunnitelman kautta. Toimeenpanosuunnitelmatyö on ohjeistettu aluekehityslaissa (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014). Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Toimeenpanosuunnitelma sisältää: - keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat hanke- ja toimenpideesitykset - kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin - painopisteet joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan sekä - maakuntien yhteistoiminta-alueiden (YTA) ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. - ELYjen strategisten tulossopimusten tarkistukset keskeisistä painotuksista - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelman rahoitussuunnitelman vuosille ja maakuntakohtaiset kulmaluvut 2015 ja 2016 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden, rahoittajien, maakuntaliittojen sekä muiden sidosryhmien kanssa kevään ja syksyn 2014 aikana. Yhteistyön ja kumppanuuden merkitys alueellisessa suunnittelutyössä on keskeinen. Toimeenpanosuunnitelmatyössä on osallistuttu Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan ELY -keskusten strategisten tulossopimusten päivittämistyöhön. Rahoitussuunnitelman osalta on käyty neuvottelut alueen rahoittajien kanssa. Uuden maakuntaohjelman mukaiset työryhmät nimettiin elokuussa ja työryhmät kokoontuivat ensimmäistä kertaa syyskuussa. Hankeideoita ja kommentteja kerättiin elo-syyskuun aikana ja työryhmissä pohdittiin keskeisiä painotuksia tuleville vuosille. Toimeenpanosuunnitelma koottiin käytyjen keskustelujen ja kommenttien perusteella ja luonnosversio on ollut Keski-Pohjanmaan liiton nettisivuilla kommentoitavana.

6 6 Sihteeristö / / 3 Tiina Harjunpää esittelee kokouksessa toimeenpanosuunnitelman keskeiset painopisteet ja Tuija Puumala rakennerahasto-ohjelmaa koskevan rahoitussuunnitelman vuosille Esityslistan mukana on toimitettu luonnos maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi vuosille sihteeristön käsittelyä varten. Sama luonnosversio toimeenpanosuunnitelmasta on lähetetty Työ- ja elinkeinoministeriöön Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös ELYjen strategisten tulossopimusten tarkistamista koskevan osion. Esityslistan mukana on toimitettu sekä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen että Pohjanmaan ELY-keskuksen tulossopimusten tarkistamista koskevat asiakirjat. Puheenjohtaja käy läpi Keski-Pohjanmaan liiton lausunnoissa nousseet keskeiset huomioit strategisten tulossopimusten tarkistuksiin. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma viedään edelleen tiedoksi maakuntahallitukselle ja maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi Lisätietoja antaa suunnittelija Tiina Harjunpää. Puheenjohtajan esitys: Sihteeristö 1) hyväksyy omalta osaltaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Toimeenpanosuunnitelma viedään edelleen maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi 2) toteaa, että Keski-Pohjanmaa tulisi jatkossa huomioida myös Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisessa tulossopimuksessa ja sen tarkistuksissa ja toimittaa asiakirjat Keski-Pohjanmaan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi (keskeinen RR- toimija K-P:lla). Käsittely: Tiina Harjunpää esitteli toimeenpanosuunnitelman käsittelyprosessin sekä keskeisen sisällön. Aivan viimeisimpinä uusina ajatuksina ja kehittämiskohteina ovat nousseet esille - Keski-Pohjanmaan vetovoimastrategian laatiminen - Pk-yritysten kasvustrategian laatiminen - K-P:n innovaatiojärjestelmän kilpailukykyanalyysin tekeminen - K-P:n riski-/turvallisuusanalyysi/toimintamalli riskien hallintaan Kaj Lyyski kävi läpi Keski-Pohjanmaan liiton ELYjen strategisiin tulossopimuksiin antamien lausuntojen keskeiset sisällöt:

7 7 Sihteeristö / / 3 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistamiseen liittyvä huomiot, joita Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta halutaan korostaa esitettyä voimakkaammin - alemman tieverkon kehittämistarve - tulvariskien hallintasuunnitelmaan mukaan myös Perhonjoki - tavoitteellisempi ote kotieläinlannan biokaasutuksen edistämiseen - ympäristölupaprosessien tehostaminen Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta Keski-Pohjanmaan lausunnossa nostetaan esille seuraavaa: - tilastointi, analysointi ja tulostavoitteet tulisi esittää maakuntatasolla - Pohjanmaan TE-toimistopalveluiden tehostamistarve Keski- Pohjanmaalla - Rakennerahastotoimien sekä kansallisten yritystukivarojen ja yrityspalveluiden uudelleenorganisoinnin vaikutukset/palveluiden saatavuus ja päätäntävalta Keski-Pohjanmaalla - huoli Euroopan maatalousrahasto-ohjelman käynnistymisen viivästymisestä Tuija Puumala kävi läpi toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät rakennerahastoja koskevat vuosien 2015 ja 2016 rahoitussuunnitelmat. Huolenaiheena on mm. kuntien talousarvioihinsa varaamien hankkeiden kuntarahoitusosuuksien happaneminen vuodelta 2014, ellei päätöksentekoa päästä käynnistämään ajoissa, ja toisaalta tuplatarve vuodelle 2015, jolloin käytettävissä on sekä vuosien 2014 että 2015 rakennerahastovarat. Teppo Rekilä otti esille toimeenpanosuunnitelmassa esille nousevan IP alueen ylimaakunnallisen teeman Puun uudet käyttömuodot ja sitä koskevan huolen. Keski-Pohjanmaalla ei ole selkeää toimijaa, joka voisi ao. avattavaan hakuun osallistua; sen sijaan teollisia yrityksiä on alueellamme runsaasti (mm. talotehtaat). Rekilä nosti esille myös Keski-Pohjanmaan erityisyyden epäorgaanisen kemian osaajana ja yliopistokeskuksen mahdollisuuden päästä kansallisen biotalousstrategian toimeenpanoon liittyvän kansallisen rahoituksen piiriin (pilotti). Lisäksi Rekilä toi esille toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvien ideahakuteemojen nostamisen esille vain Yrittävä Keski-Pohjanmaa osion alla; teemat koskevat myös muita toimeenpanosuunnitelman kehittämisteemoja ja olisi hyvä esittää omana kokonaisuutenaan. Puheenjohtaja Jukka Ylikarjula nosti esille alueellisen kehittämistyön korostumisen; mm. OKM:n aluevaikuttavuuden lisäämispyrkimykset.

8 8 Sihteeristö / / 3 Sihteeristön päätös: Sihteeristö hyväksyi esityksen mukaisena. --- Jonne Sandber poistui käsittelyn aikana klo 9.55.

9 9 Sihteeristö / / 4 4 HAKUMENETTELYT KESKI-POHJANMAAN OSALTA Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaan on avattu Keski-Pohjanmaan osalta erilaisia hakuja kevään ja syksyn kuluessa: Alueosiota koskevat haut 1) Yleinen jatkuva haku 2) K-P liiton ideahaku 3) Keski-Suomen ELY-keskuksen ESR haku (TL 3 ja 4) Syksyn kuluessa tullaan K-S ELY-keskuksen toimesta avaamaan vielä ainakin ESR alueellisen osion haku TL5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Valtakunnalliset haut Lisäksi avoinna on ollut mm. seuraavat valtakunnalliset haut 4) Valtakunnallinen Tekesin EAKR tutkimushaku ( ) 5) Valtakunnallinen STM:n ESR koordinaatiohaku ( ) Uusia valtakunnallisia hakuja avautuu ja on valmistelussa koko ajan lisää: 6) Valtakunnallinen ESR haku TL 3: Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen (ajalla ) 7) Valtakunnallinen ESR haku (TEM) TL 3: Nuorisotakuu (Kohtaamokoordinaatio ja Ohjaamopilottihankkeet) 8) Valtakunnallinen ESR haku (OKM) TL 4: Nuorisotakuu/lukioiden työelämäyhteistyön edistäminen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistuminen 9) Valtakunnallinen ESR haku (STM) TL 5: Nuorten osallistaminen ja nuorisotakuu/nuorten matalan kynnyksen sosiaali- ja terveys- sekä sosiaalisen kuntoutuksen palveluita ja tukitoimia IP tasolla avattavat haut Itä- ja Pohjois-Suomi tasolla valmistellaan yhteisiä teemoja, joista tällä hetkellä pisimmällä ja ilmeisesti alkuvuodesta 2015 avattavia ovat - Puun uudet käyttömuodot - Kaivannaisalan kehittäminen Tarkempi esittelytilaisuus (Roadshow) näistä järjestetään maakunnittain marraskuun aikana.

10 10 Sihteeristö / / 4 Muita yhteiseen valmisteluun otettuja teemoja ovat matkailu ja Venäjä- Kasvupaketti. 10) Muut tiedossa olevat? Olemme Keski-Pohjanmaalla sopineet, että alueellamme avattavat hakuteemat käsitellään ennen niiden avaamista maakunnan yhteistyöryhmässä tai vähintään sen sihteeristössä. Tarkoituksena on, että sekä maakuntaohjelman mukaisilla teemaryhmillä, että maakunnan yhteistyöryhmällä ja sen sihteeristöllä on aito vaikuttamismahdollisuus avattaviin teemoihin. Tällöin ne toimivat aidosti strategisina kehittämistoimenpiteiden linjaajina, jota roolia myös lainsäädännössä on korostettu. Sihteeristön kokouksessa on hyvä vahvistaa menettelyt Keski- Pohjanmaata koskevien tulevien hakujen osalta sekä ottaa kantaa valtakunnallisesti toteutettavia hakuja koskeviin sisältöihin ja menettelyihin (asiaa avataan tarkemmin kokouksessa). Puheenjohtajan esitys: Sihteeristö päättää Keski-Pohjanmaalla avattavien hakujen menettelytavoista sekä ottaa kantaa valtakunnallisesti/ip tasolla avattavia hakuja koskeviin sisältöihin ja menettelyihin. Käsittely: Tuija Puumala kertoi lyhyesti avoinna olevista/avautuvista hauista. Todettiin, että sihteeristölle on jaettu etukäteen TEMin kirje koskien Nuorisotakuun ESR toimenpidekokonaisuuden (TL3) valtakunnallisen osion rahoituksen kohdentamista Ohjaamo-toimintaan. Lisäksi sihteeristölle jaettiin kokouksessa tiedote avatusta valtakunnallisesta ESR-hausta tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen (auki ajalla ). Kaj Lyyski nosti esille, että liiton, Keski-Suomen ja Pohjanmaan ELYkeskusten kesken tulisi järjestää neuvottelu, jossa käytäisiin avattavien rr hakujen lisäksi keskustelu myös kansallisia yrityspalveluita koskevasta valmistelusta/menettelyistä. Valtakunnallisista hausta tulisi saada alueelle tietoa jo hyvissä ajoin MYR käsittelyä varten. Erittäin moitittavaa on menettely, jossa ministeriö suoraan ohjeistaa, mitä valtakunnallisten teemojen osioita rahoitetaan valtakunnallisista varoista, mitä alueosioista. Valtakunnalliseen ESR hakuun (TL 3): Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen liittyen todettiin, että liiton rahoittamana (mkr) on me neillään valmisteluhanke (KPEDU), joka tähtää ao. hakuun, joten tämä haku on Keski-Pohjanmaan osalta ok.

11 11 Sihteeristö / / 4 Sihteeristön päätös: Merkittiin käyty keskustelu ja esille nostettu neuvottelutarve tiedoksi. Todettiin lisäksi, että P-S alueen maakunnat ovat Lapin koordinoimana valmistelemassa yhteistä kannanottoa TEMin valtakunnallista hakua (Ohjuri) koskevaan kirjeeseen Mikäli yhteinen kannanotto saadaan ennen MYR kokousta, se viedään MYR käsittelyyn. Muutoin menettelytapa otetaan esille MYRrissä Keski-Pohjanmaan omana kannanottona

12 12 Sihteeristö / / 5 5 PÄÄTÄNTÄ- JA KUNTARAHAPROSESSI Rakennerahasto-ohjelmaa koskevat päätösprosessit on hyvä vielä kerrata ja selkeyttää sihteeristön kokouksessa. - K-P liiton menettelytavat - Keski-Suomen ELY-keskuksen menettelytavat o EAKR yritystuet o EAKR ympäristöteknologiahankkeet o ESR - kuntarahaprosessit Puheenjohtajan esitys: Sihteeristö merkitsee tiedoksi sekä esittää tarvittaessa omat parannusehdotuksensa prosesseihin. Käsittely: Kaj Lyyski toi esille, että liiton tahtotilana on keventää prosesseja mm. järjestämällä yhteisiä hanke-esittelyitä kaikille rahoittajatahoille (ml. kuntarahoittajat) kerralla, jolloin vältytään hakijoiden juoksuttamiselta kaikkien luokse erikseen. Etelä-Pohjanmaan ELYn edustaja totesi, että menettely sopii hyvin ainakin heille. Sihteeristön päätös: Käytiin lyhyt keskustelu asiasta ja puheenjohtajan esityksestä sovittiin, että MYR kokoukseen valmistellaan lyhyt esittely/kooste käsittely/päätösprosesseista (liitto, ELYt, kuntarahoittajat). ---

13 13 Sihteeristö / / 6 6 KESKI-POHJANMAAN HAKEMUSTILANNE KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAAN EURA2014 -järjestelmään jätetyt viralliset hakemukset - K-P liitolle EURA2014 järjestelmään jätetyt viralliset hakemukset - Keski-Suomen ELY-keskukselle EURA2014 järjestelmään jätetyt viralliset hakemukset Yritystukihakemusten tilanne EAKR yritystuet/yritysten aktiivisuus K-P liiton ideahaku ja sen eteneminen Kokouksessa käydään läpi hakemus-/hankeaktiivisuustilanne sekä päätöksenteon käynnistyminen kunkin osalta. Puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Käsittely: Todettiin, että EURA2014 järjestelmään on tähän mennessä jätetty 2 virallista rahoitushakemusta K-P liitolle (EAKR) ja 12 hakemusta Keski-Suomen ELY-keskukselle (ESR). Liiton ideahaussa saamista 85 ideahakemuksesta lisäksi arviolta noin 10 voisi edetä päätösprosessiin vielä tämän vuoden aikana. Yritystukihakemuksia on Keski- Suomen ELY-keskuksessa sisällä vajaa 30 (haettu tuki yhteensä noin 3 milj. ). Todettiin lisäksi, että kaikki sihteeristön jäsenet ovat saaneet ideahakua koskeva esittelyaikataulun, ja kaikilla on mahdollisuus osallistua esittelyihin. Sihteeristön päätös: Merkittiin hakemustilanne tiedoksi. ---

14 14 Sihteeristö / / 7 7 MAASEUTUOHJELMAN KÄYNNISTYMISTILANNE Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma käynnistynee vasta keväällä Kokouksessa kuullaan Pohjanmaan ELY-keskuksen/Sirkku Wacklin katsaus maaseutuohjelman käynnistymistilanteesta ja viiveen aiheuttamista mahdollisista ongelmista. Puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Käsittely: Sirkku Wacklin kertoi maaseutuohjelman käynnistymistilanteesta mm. seuraavaa: - ensimmäinen epävirallinen seurantakomitea pidetty leader toimintaryhmähaut ovat päättyneet ja lopulliset päätökset ryhmistä tehdään vasta maaseutuohjelman tultua hyväksytyksi komissiossa - varsinaiset hankehaut avautuvat aikaisintaan keväällä 2015; ensimmäisinä leader -haut Sihteeristön päätös: Merkittiin tiedoksi. ---

15 15 Sihteeristö / / 8 8 MUUT AJANKOHTAISET Kokouksessa käydään läpi muut ajankohtaiset asiat. Puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Sihteeristön päätös: Todettiin, ettei muita esille nostettuja ajankohtaisia asioita. ---

16 16 Sihteeristö / / 9 9 OHJELMATYÖHÖN LIITTYVÄÄ AIKATAULUA Maakuntahallitus MYR , Maakuntahallitus P-S koordinaatiotyöryhmä TEM lakikoulutuspäivä Helsingissä Sihteeristö Maakuntahallitus K-P liiton infotilaisuus hanketoimijoille MYR Maakuntahallitus Puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi sekä todetaan muut tiedossa olevat. Sihteeristön päätös: Merkittiin tiedoksi. Lisäksi todettiin, että TEM järjestää Vähähiilisyyskoulutuksen Helsingissä

17 17 Sihteeristö / / SIHTEERISTÖN SEURAAVA KOKOUS Puheenjohtajan esitys: Sihteeristön seuraava kokous pidetään klo Sihteeristön päätös: Sihteeristön seuraava kokous pidetään klo Lisäksi puheenjohtaja totesi, että mikäli hankekäsittelyt, lausunnonanto tms. edellyttävät, voidaan tarvittaessa pitää ylimääräiset sihteeristön ja maakuntahallituksen kokoukset. ---

18 18 Sihteeristö 3/ / ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE, ylimaakunnallinen hanke (EURA2014 hakemusnumero ) Sihteeristölle jaettiin Lapin liiton toimittama valintaesitys ko. hankkeesta. Hakija: Lapin liitto Ohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite: 1.2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenneja logistiikkayhteyksien parantaminen Toteuttamisaika: Hankkeen keskeinen sisältö Itä- ja Pohjois-Suomella on yhteisiä saavutettavuuteen ja alueen ominaispiirteisiin liittyviä haasteita: mm. pitkät välimatkat ja harva asutus. Haasteista huolimatta alueella on tällä hetkellä hyvät kasvunäkymät: kaivos- ja energiatoimialat, kansainvälinen matkailu ja koko Barentsin alueen vahva kasvu luovat uudenlaisia kehitysnäkymiä. Kehitysmahdollisuuksia ei voida kuitenkaan hyödyntää ilman, että reuna-alueen liikenteelliset ongelmat ratkaistaan suunnitelmallisesti. Selkeä este koko Barentsin alueen taloudellisen potentiaalin hyödyntämisessä ovat puutteet alueen liikenneinfrastruktuurissa ja rajat ylittävässä liikennejärjestelmänsuunnittelussa. Arktisen alueen näkökulmasta Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän alueet ovat nopeimmin kehittyviä alueita. Nykyisen lentoasemaverkoston näkökulmasta katsottuna Itä- ja Pohjois- Suomi ovat lentoliikenteellinen umpikujia ja kansainväliset yhteydet puuttuvat. Barentsin ja Venäjän alueen sekä matkailun kehitysnäkymiin nähden vain kotimaan liikenteeseen perustuva lentoliikenne ei ole alueella perusteltu: Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennettä tulisi kehittää alueen elinkeinoelämän vahvuuksista käsin ja aidosti kansainvälisestä näkökulmasta. Suomen lentoliikenteen kasvu on perustunut 90-luvun alusta alkaen kansainväliseen matkustamiseen. Kotimaan matkustajamäärät ovat samaan aikaan olleet jopa laskevia tai pysyneet tasaisina. Kansainvälisen reittiliikenteen merkityksen lentoaseman kasvulle voi nähdä myös Tampere- Pirkkalan, Turun ja Lappeenrannan lentoasemien matkustajamäärien kehityksestä - käytännössä suorat kansainväliset reittilennot ovat muuttaneet näiden lentoasemien koko kehityspolun positiiviseksi. Suomen muiden maakuntien kansainvälinen saavutettavuus perustuu suurelta osin Helsingin kautta lennettäviin

19 19 Sihteeristö 3/ / 11 jatkolentoyhteyksiin. Tällä hetkellä ko. maakuntien lentoliikennettä häiritsevät kuitenkin kansainvälisten jatkolentoyhteyksien toimimattomuus, kilpailun puute sekä kalliit hinnat. Samalla näiden maakuntalentoasemien lentomatkustajamäärät ovat tipahtaneet globaalin lentoliikenteen kehityksen vauhdista jopa laskeneet. Finnairin Aasian strategia on ollut toimiva ja säilyttänyt pienen kansallisen lentoyhtiön elinvoimaisena, mutta maakuntien lentoliikennejärjestelmää ei ole pystytty hoitamaan sujuvasti ja kannattavasti samalla konekalustolla ja kansainvälisten lentojen aikatauluilla. Syytä ei tulisi hakea Finnairin Aasian strategiasta, vaan tulisi pyrkiä miettimään vaihtoehtoisia, tehokkaampia ratkaisuja tähän liikennejärjestelmälliseen ongelmaan. 20 vuoden kehitystrendi osoittaa, että nykyisessä Suomen lentoliikennemallissa maakuntakenttien lentoliikenteellä on vain rajallisia kehitysmahdollisuuksia. Tarkasteltaessa Norjan ja Ruotsin pohjoisosien lentomatkustajamääriä, huomataan Pohjois-Suomen jäävän selvästi jälkeen myös saman talousalueen lentoliikenteen kehityksestä. Kokonaisuudessaan Norjan ja Ruotsin kotimaanliikenteen suuremmat matkustajamäärät indikoivat Suomen kotimaan lentoliikenteen käyttämättömästä potentiaalista. Liikennejärjestelmän kannalta katsottuna lentoliikenne on kustannustehokas tapa järjestää hajaasutusalueen liikkuminen. Korvaavan maaliikenteen hinta on moninkertainen lentoliikenteeseen nähden ja matka-aika venyisi kestämättömäksi. Lentoliikenteen merkitys maantieteellisesti reuna-alueella sijaitsevalle maalle näkyy myös siinä, että ilmailualan osuus maamme BKT:stä on korkea (3,2%). Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän positiiviset kasvunäkymät antavat alueen lentoliikenteen kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Kehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistä tahtotilaa, mutta myös uudenlaista ajattelumallia. Hankkeen tavoitteena on purkaa alueen lentoliikenteen liikennejärjestelmällisiä ja rakenteellisia ongelmia ja kehittää lentoliikennettä uusia näkökulmia ja asiantuntemusta hyödyntämällä vahvassa yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Hankkeessa kartoitetaan alueen lentoliikenteen ongelmakohtia, analysoidaan alueen lentoliikennettä suhteessa globaaliin lentoliikenteen murrokseen, tehdään lentoasemakohtaiset strategiat alueiden näkökulmasta, benchmarkataan toimivia lentoliikennejärjestelmiä, esitetään uusia ratkaisumalleja, kartoitetaan potentiaalia lentoyhtiöitä ja lentoreittejä, tehdään mahdollinen lentoasemien omistajuuteen liittyvä tarkastelu, selvitetään rahoitus ja tukimahdollisuudet sekä tarkastellaan matkaketjuja sekä lentoliikennettä koko liikennejärjestelmän näkökulmasta. Mukana yhteishankkeessa ovat kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on

20 20 Sihteeristö 3/ / 11 Rahoitussuunnitelma EAKR ja valtio (95%) kunnat (5 %) Yhteensä (100%) Keski-Pohjanmaan osuus rahoituksesta on seuraava: EAKR ja valtio kunta (K-P liiton budjetti) Puheenjohtajan esitys: Sihteeristö hyväksyy hankkeen rahoittamisen Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja Keski- Pohjanmaan mukana olon hankkeessa. Sihteeristön päätös: Sihteeristö hyväksyy hankkeen rahoittamisen Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja Keski- Pohjanmaan mukana olon hankkeessa, edellytyksellä, että komissio hyväksyy Suomen rakennerahasto-ohjelman niin, että ao. toimenpiteet ovat mahdollisia (erityistavoite 1.2. Pk-yritysten tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen). ---