Ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen korkeakoulussa - suomalainen tieto ja tutkimus kehittämisen taustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen korkeakoulussa - suomalainen tieto ja tutkimus kehittämisen taustalla"

Transkriptio

1 Ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen korkeakoulussa - suomalainen tieto ja tutkimus kehittämisen taustalla Diak Päivi Vuokila-Oikkonen TtT, tutkijayliopettaja; Diakonia-ammattikorkeakoulu, CDS-hanke.

2 2 Sisältö 1 Johdanto Taustaa Hyvän käytäntö ja sen muodostamisen prosessi Suomalainen tieto ja tutkimus ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi korkeakoulussa Huoli puheeksi lähestymistapa Vuorovaikutus terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä Tarpeen mukainen hoitomalli Ratkaisukeskeisyys lähestymistapana Rakenteet Johtopäätökset Lähteet... 18

3 3 1 Johdanto Tässä paperissa kuvataan Suomalaisiss tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotettua tietoa ulkomaisten opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalveluiden hyvän käytännön tuottamiseksi Diakin hallinnoiman To Care, To Dare, To Share - Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa (CDS)- hankkeen käyttöön. CDS-hankkeessa terveys- ja hyvinvointipalvelut ulkomaisille opiskelijoille, hyvät käytännöt, tuotetaan käyttäen hyödyksi aikaisempaa tutkimus- ja kehittämishankkeissa syntynyttä tietoa. Suomessa on kehitetty terveys- ja hyvinvointipalveluita ja palvelujen sisältöä. Näkökulma on ollut ongelmien tunnistamisessa ja diagnosoimisessa. Toinen näkökulma on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Paperissa kuvataan niitä tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia, joilla näyttäisi olevan käyttöä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ulkomaisilla korkeakouluopiskelijoilla. 2 Taustaa Korkeakouluissa terveys- ja hyvinvointipalvelut järjestetään lain puitteissa ja tuotetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen parhaaksi katsomallaan tavalla. Korkeakouluopiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa terveys- ja hyvinvointipalveluiden saamisessa. Yliopistossa YTHS:n toimesta järjestettävät terveys- ja hyvinvointipalvelut saadaan samasta paikasta. Ammattikorkeakouluissa, joissa ne järjestetään osana perusterveydenhuoltoa tai muulla tavalla tulee ulkomaiselle opiskelijalle haastavaksi tuntea Suomen palvelujärjestelmä. Suomalainen palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja toisinaan myös suomalaiselle tulee haaste löytää oikea palvelu oikeaan aikaan. Kuitenkin erilaisissa kriisitilanteissa on tärkeää, että ensimmäisellä soitolla opiskelija saa kokemuksen siitä, että hänen asiaa lähdetään hoitamaan. Suomalainen palvelujärjestelmä mahdollistaa kuitenkin asiakkaan lähettämisen palvelusta toiseen. Viimeaikainen keskustelu ja uudet avaukset mahdollistavat ja jopa edellyttävät opiskeluterveydenhuollon kehittämistä. Uusi avaus on ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon mahdollinen liittäminen osaksi YTHS:n toimintaa. Kansainvälisten opiskelijoiden kokemia haasteita YHTS:llä ja sen ulkopuolisissa terveyspalveluissa- hankkeen tulosten mukaan 82 % ulkomaisista opiskelijoista koki saaneensa tarvitsemansa terveydenhoidon. Joissakin tapauksissa opiskelijat kokivat, että heitä ei ole hoidettu tarpeeksi hyvin. Suurin ongelma on pitkät jonotusajat ajan varaamisen ja vastaanotolle pääsyn välissä. Myös pitkät jonotusajat olivat ongelmalliset muussa terveydenhuollossa. Vastaajista 71 % koki saamansa hoidon laadukkaaksi ja

4 4 lähes 30 % vastanneista sanoi, ettei ollut saanut laadukasta hoitoa. Ainakin kerran opiskelijalle oli jätetty antamatta vastaanottoaika ja kerrottu, että jono on erittäin pitkä. Jotkut opiskelijat sanoivat, että heitä ei ole tutkittu lainkaan. Vastaajista 87 % oli tyytyväisiä palveluiden hinnoitteluun. Selvitykseni mukaan osan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen WWW-sivuilla joutui etsimään terveys- ja hyvinvointipalveluja. Pietiläisen ja Toiviaisen (2009) mukaan joidenkin opiskelijoiden mielestä sivu on informatiivinen, mutta www-sivuilta on vaikea löytää kaikki tarpeellinen tieto. Voidaan puhua ilmiöstä luukuttaminen, jossa asiakas etsii palvelua, mutta ei löydä oikeaa paikkaa tai ei ole oikeassa paikassa. WWW-sivuilla ilmiö näkyy kun tarjottavat terveyden- ja hyvinvoinnin palvelut ovat vaikeasti saavutettuina eri sivustoilla ja usean linkin takana. Kuitenkin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen WWW-sivujen mukaan organisaatioilla oli myös hyviä tappoja järjestää terveys- ja hyvinvointipaleluita ulkomaisille opiskelijoille. Kansainvälisten opiskelijoiden kokemia haasteita YHTS:llä ja sen ulkopuolisissa terveyspalveluissa on kartoitettu osana Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttama opiskelukykyä edistävä KYKY-hanketta. Mielenkiintoinen tulos on, että ulkomaiset opiskelijat eivät olleet löytäneet YHHS.n palveluja Internetin kautta. Vastaajien mukaan Internet-palveluiden tulee täyttää seuraavia ehtoja: kaikki informaatio pitää olla suomeksi ja englanniksi, tärkeä tieto kuten ajat, palvelut ja puhelinnumerot olisi syytä korostaa, jotta ne on helpompia löytää, kartta palveluista helpottaa sen löytymistä. WWW-sivuja tulee myös päivittää säännöllisin ajoin, jotta informaatio on ajankohtaista. (Pietiläinen &Toiviainen 2009.) 3 Hyvän käytäntö ja sen muodostamisen prosessi Hyvä käytäntö ei ole ongelmaton käsite, usein sen taustalla on näyttö. Näyttö voidaan ymmärtää suppeasti, jolloin hyvää käytäntöä muodostettaessa kyseeseen tulevat laajat kvantitatiiviset aineistot, joissa painopiste on kokeellisella tutkimuksella. Kuitenkin ihminen on kokonaisvaltainen ja näin hänen kohtaamisensa tulee olla kokonaisvaltaista. Tällä perusteella mukaan tulevat hyvät käytännöt muodostuvat monipuolisista lähestymistavoista. Näytönhankintakeino tulisi olla menetelmämatriisi, jossa tarkasteltava ilmiö voi näyttäytyä monessa valossa (Arnkil ym ) Tässä hankkeessa ulkomaisten opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalvelut voidaan muodostaa hyvän käytännön prosessin mukaisesti. Kujalan (2009) mukaan korkeakoulussa luotavan hyvän käytännön tulee tukea yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä, moninaisuutta ja opiskelijoiden osallisuutta.

5 5 Hankkeen tutkija TtT, tutkijayliopettaja Päivi Vuokila-Oikkonen tehtävänä on tuottaa prosessi ensimmäiseen vaiheeseen tunnistaminen tietoa eri lähteistä. Prosessi seuraavat vaiheet ovat CDS-hankkeessa toimivien koordinaattoreiden ja suunnittelijoiden työtä (sovittu joulukuu 2009). Edellä mainitut voivat täydentää ja käyttää tätä paperia tuomalla siihen lisää kokemustietoa korkeakouluissa syntyneistä käytännöistä. Hyvän käytännön prosessiin kuuluu käytännön tunnistamista, arviointia, tiivistämistä ja siirtämistä eteenpäin. Prosessin vaihe aineistot Vastuuhenkilö Tunnistaminen Vuokila-Oikkonen Päivi Ulkomaisten opiskelijoiden terveyteen liittyvät lait, asetukset ja suositukset. Työpaperi. Vuokila-Oikkonen Päivi Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen WWW-sivuilta löydettävät terveys- ja hyvinvointipalvelut ulkomaisille opiskelijoille. Työpaperi. Vuokila-Oikkonen Päivi Suomalainen tieto ja tutkimus ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehitämiseksi korkeakoulussa. Työpaperi. Kansainvälinen tieto ja tutkimus ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi korkeakoulussa Mielenterveys ja sen vähenemisen erityiskysymykset Päivi Vuokila-Oikkonen Päivi Vuokila-Oikkonen Päivi Vuokila-Oikkonen Päivi Vuokila-Oikkonen Päivi Vuokila-Oikkonen Arviointi Tunnistamisessa käytetyt aineistot Tiivistäminen Kuvataan ja se täyttää seuraavia ehtoja: 1..Terveys- ja hyvinvointipalvelut, jotka on CDS-hankkeessa toimivat koordinaattorit koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi aikaisemman tutkimuksen ja tiedon mukaan 2.On eettisesti hyväksyttävä 3. Perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon terveys- ja hyvinvointipalveluiden toimivuudesta 4. Kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu 5.Tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käytännön käyttöönotto on mahdollista. Siirtäminen Mallinnus syntyy hanketoimijoiden työn CDS-hankkeessa toimivat

6 6 tuloksena ja tieto siirretään muiden korkeakoulujen ja TUVAKO:n käyttöön koordinaattorit 4 Suomalainen tieto ja tutkimus ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi korkeakoulussa Vastuuhenkilöiden nimeäminen on olennaista palveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä. Korkeakoulussa tärkeää on nimetä vastuuhenkilöt ulkomaisten opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalveluihin ja niihin ohjaamiseen. Opettajan tehtävänä on opetuksen järjestäminen ja oppimisen mahdollistaminen, kuitenkin opettaja on myös luonteva henkilö opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin tukemisen prosessissa. Opettajat toimivat myös tutoreina. Kuitenkin korkeakoulussa sovitaan miten asia hoidetaan. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella huomiota tulisi kiinnittää palvelun järjestämisen, henkilökunnan määrän sekä yleis- ja erikoislääkäripalvelujen lisäämisen lisäksi opintojen ohjaukseen. Tutkimuksen mukaan opintojen ohjaus ei saisi olla kertaluonteista, vaan siitä tulisi tehdä systemaattisempaa ja organisoidumpaa. (Erola 2004.) Opiskelun ohjaukseen ja tukeen kiinnitetään riittävästi huomioita heti opintojen alusta saakka (myös Lipponen 2007). Terveys- ja hyvinvointipalveluiden sisältö tulisi kattaa ihminen kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa monialaista ja ammatillista osaamista opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksissä. Tällöin osaaminen ja hyvä käytäntö voisi tarkoittaa sitä, että osaamista on terveydestä, mielenterveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista, hengellisyydestä ja ihmisen kehityksestä. Suomalaiset terveys- ja hyvinvointipalveluissa toteutetaan palveluketjukäytäntöä. Toisaalta myös järjestelmä on pirstaloitunut ja esim. Risikon (2009) mukaan PARAS-hanke on kehittänyt rakennetta, mutta sisältö on jäänyt niukalle huomiolle. Uusi terveydenhuoltolaksi (2010) edelleen edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä saumattomaksi kokonaisuudeksi. 4.1 Huoli puheeksi lähestymistapa Huoli puheeksi on tapa ottaa hankalia tai vaikeiksi määriteltyjä asioita puheeksi. Se on myös välittämisen kulttuuria. Menetelmässä painottuu huoli ja tukeminen. Tärkeää on korostaa työntekijän huolta nuoren tai perheen ongelman sijaan. Usein nähdään ongelmia, mutta niistä puhuminen johtaa uusiin ongelmiin. Ihmiset määrittelevät ongelmiksi eri asioita: toiselle toinen asia

7 7 on ongelma ja toinen sama asia taas ei. Toisaalta taas ongelmapuhe johtaa kysymään, kenen ongelma on. Onko se terveydellinen, sosiaalinen vai joku muu. Ongelmapuhe saa aikaan myös syyllistämistä. Huoli puheeksi lähestymistavassa työntekijä haluaa yhteistyötä tavoitteenaan vähentää omaa huoltaan. Huoli on subjektiivinen näkemys, joka syntyy työntekijälle opiskelijasta. Huoli on konkreettinen ja se kerrotaan konkreettisina havaintoina, ei henkilön ominaisuuksina tai persoonallisuuden piirteinä. Huoli puheeksi on vaiheittainen menetelmä työntekijä käyttöön. Korkeakoulussa lähtökohtana on esim. opettajatutorin huoli opiskelijasta. Puheeksi ottamista on kehitetty erilaisissa hankkeissa. Tulosten mukaan niissä toteutuva tuki on lähes poikkeuksetta luottamuksellista keskustelua, yhteistyötä, ohjausta, neuvontaa ja kannustusta. Ensimmäisessä vaiheessa opettajatutor miettii oman huolensa pätevyyttä mm. seuraavien (mukaillen Eriksson & Arnkil 2005) kysymysten avulla Mistä olet huolissasi opiskelijan tilanteessa? Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? Kuinka suuri huolesi on? Ennen opiskelijan ja hänen verkostonsa tapaamista opettajatutor voi esittää itselleen seuraavia kysymyksiä valmistautuakseen tapaamiseen Missä asioissa opiskelija ja hänelle tärkeät läheiset kokevat saavansa sinulta tukea? Onko jotain asioita, joissa opiskelija ja hänen läheisensä voivat kokea sinut uhkaavana? Mitä voimavaroja opiskelijalla on ja miten voit niitä ottaa esille ja hyödyksi tässä tilanteessa? Mitä sinä ja opiskelijan kaikki verkoston jäsentä voitte tehdä opiskelijan tilanteen parantamiseksi? Miten otat huolesi ja toiveesi yhteistyöstä esille konkreettisina toimina? Ennakoi, mitä tilanteessa voi tapahtua ja mitä tilanteen jälkeen tapahtuu? Opettajatutorin on hyvä miettiä milloin ottaa asian puheeksi, miten sovitaan aika ja paikka. Asian puheeksi ottamisessa voidaan soveltaa palautteen antamiseen liittyvää hyvää käytäntöä. Tärkeää on, että ensimmäisen kerran asia otetaan puheeksi sopivalla hetkellä. Tätä voi kysyä suoraan seuraavasti: Milloin sinulla olisi aikaa keskustella kanssani yhdestä tärkeästä asiasta? Paikaksi sovitaan tuttu ympäristö ja sen tulee olla rauhallinen, ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Tärkeää on, että

8 8 kukaan ei häiritse, esim. puhelin ei soi. Henkilöllä. jolla huoli on herännyt, on tärkeää myös miettiä ja keskustella mahdollisen työparin ottamisesta mukaan. Tilanteen arvioiminen jälkikäteen on hyödyllistä. Arvioidaan, miten asia toteutettiin. Millaisia tunteita ja vastatunteita tilanteessa heräsi. On hyvä muistaa omien tunteiden kuuntelemisen tärkeydestä. Arvioidaan mitä vastatunteita tilanteessa heräsi. Tunteet ovat tärkeä tiedosta ja niiden alkuperä tunnistaa, koska ne voivat olla yhteisiä tilanteeseen osallistujille. Arvioidaan miten toiminta auttoi ulkomaisen nuoren tilanteessa ja mitä tulee tehdä seuraavan kerran toisin. Tilannetta reflektoitaessa kiinnitetään huomio siihen, mikä herätti toiveikkuutta, mitkä olivat voimavarat ja mikä edelleen huolestuttaa. Lähteet: Eriksson Esa & Arnkil Tom Erik Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes, Oppaita. Gummerus kirjapaino oy, Saarijärvi. Eriksson E. & Arnkil T.E Taking up One s Worries. A Handbook on Early Dialogues. National Institute for Health and Welfare. Gummerus Printing, Jyväskylä. Riikonen E (1992) Auttamistyön ongelmakäsitykset ja haastattelukäytännöt. Ongelmakeskeisestä kompetenssikieleen. Kuntoutussäätiö, Yliopistopaino, Helsinki. Seikkula J. & Arnkil T.E Dialoginen verkostotyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 4.2 Vuorovaikutus terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä Kansainvälisten opiskelijoiden kokemia haasteita YHTS:llä ja sen ulkopuolisissa terveyspalveluissa - hankkeen tulosten mukaan YTHS:n vastaanoton henkilökunta koettiin suurimmaksi osaksi ystävälliseksi ja auttavaiseksi (60 %). Yli 95 % koki henkilökunnan vähintäänkin tyydyttäväksi. Muutaman opiskelijan mielestä henkilökunta voisi siis olla ystävällisempää ja avuliaampaa, kun he palvelevat englanniksi. Vuorovaikutuksessa yhteinen kieli on olennainen. Kielen vuoksi viestinnässä koki ongelmia viidennes vastaajista sekä YTHS:n palveluissa (13 %). Kommunikointi englanniksi YTHS:n ulkopuolisissa terveyspalveluissa koettiin paljon vaikeammaksi (yli 50% vastanneista) kuin YTHS:llä. Kommunikointi on vaikeaa ja suurinta osaa ns. informaatioon tarkoitetusta materiaalista ei ole saatavana englanniksi. Joidenkin opiskelijoiden mielestä erityisesti kunnallisessa terveydenhuollossa he eivät ole saaneet tarpeellista hoitoa henkilökunnan huonon kielitaidon vuoksi. Joskus sairaalasta saatavat paperit lähetetään ainoastaan suomenkielisenä. Vastanneista koki kuitenkin tulleensa ymmärretyksi 85 % YTHS:llä ja muissa terveyspalveluissa 75%. Kuitenkin nonverbaalisen viestinnän käyttöä voidaan systemaattisemmin oppia esim. hoitavan ihmisen hymy silloin kun yhteinen ymmärrys syntyy edesauttaa kommunikaatiota. Vuorovaikutuksen lähestymistapa on opiskelijalähtöinen ja silloin se on kerronnallinen ja dialoginen. Kerronnallisuus viittaa tilanteeseen, jossa tarinat rakentuvat kertomuksiksi

9 9 vuorovaikutuksessa opiskelijan ja opettajatutorin välillä. Kerronnallisessa työskentelyssä on kohteena opiskelijan tilanne ja hänen kokemuksensa. Kertominen mahdollistaa omien toiveiden, asenteiden, arvojen, pelkojen ja unelmien yksilöllisen tiedostamisen ja niiden jakamisen toisten kanssa. Ulkomaisten opiskelijoiden kohdalla lähestymistapa mahdollistaa myös opiskelijan kulttuurin huomioimisen ja mukaan ottamisen tilanteeseen. Terveydestä ja hyvinvoinnista puhuminen on sidottu kulttuuriin ja opiskelijan kertomus tuottaa tietoa miten kyseisessä kulttuurissa asioista puhutaan ja miten niihin reagoidaan. Tärkeää on huomioida, että toinen ihminen vaikuttaa siihen, mitä opiskelija kertoo ja millainen opiskelijan kertomuksesta muotoutuu. Opettajatutorille tärkeitä kysymyksiä ovat: Mitä minä kuulen tästä opiskelija puheesta? ja Miksi minä kuulen juuri tämän tästä opiskelijan puheesta? Kuulijan odotukset ohjaavat tapaa, jolla opiskelija kertoo kokemuksiaan Dialogi antaa vuorovaikutukselle lähestymistavan lisäksi menetelmän. Dialogia voi luonnehtia kahden tai useamman yksilön väliseksi kommunikatiiviseksi suhteeksi, jonka tarkoituksena on uuden luominen ja yhteisen ymmärryksen synnyttäminen. Dialogissa korostuvat ilmaistun asian tarkastelu eri näkökulmista ja kuuntelu. Toisen kertomusta kuunnellaan ja samalla autetaan toista ihmistä kertomaan esittämällä tarkentavia kysymyksiä ja samalla se auttaa opiskelijaa oivaltamaan kertomukseensa liittyviä uusia näkökulmia. Dialogi on vuoropuhelua ja vuorokuuntelua. Dialogi on vastakohta monologille. Monologi on yksipuhetta, johon ei odoteta toisten ihmisten kommentteja tai mukaantuloa keskusteluun. Dialogi on siis prosessi, jonka lopputulos ei ole ennalta määritelty. Sen käynnistymisen tärkeimpänä edellytyksensä on kuitenkin yhteisen keskustelun kohteen luominen. Yhteisen kohteen luominen tarkoitta sitä, että opettaja ja opiskelija puhuvat samasta asiasta ja samoja sanoja ja kieltä käyttäen. Ainoastaan sama kohde, asian tai ongelman ytimeen keskittyminen, mahdollistaa opiskelijan osallistumisen. On olemassa erilaisia kysymystyyppejä, joista seuraa erilaisia vastauksia ja erilaista kertomusta. Faktakysymyksiä ovat esimerkiksi milloin synnyit?, missä asut?, tai mitä harrastat?. Mielipidekysymykset johdattavat opiskelijaa esittämään mielipiteensä johonkin teemaan kuten miten sinun mielestäsi sinun asiasi pitäisi hoitaa?. Selityksiä edellyttävät kysymykset ovat myös valmiiksi teemoitettuja ja opettajatutor haluaa selityksen johonkin hänen määrittelemäänsä asiaan kuten miksi et ole opiskellut suunnitelmasi mukaisesti? tai miksi toimit siinä tilanteessa niin kuin toimit? Opettajatutor on kiinnostunut opiskelijan omille kokemuksilleen antamista merkityksistä ja tulkinnoista opiskelijan omilla sanoilla esitettynä. Esimerkiksi seuraavanlaisesti: Opiskelija: en ole pystynyt olemaan luennolla

10 10 Opettajatutor: kerrot, että et ole pystynyt olemaan tänään luennolla, voitko kertoa tarkemmin, mitä se on tarkoittanut sinulle? Opettajatutor voi siis aloittaa opiskelijan kanssa keskustelun esittämällä aluksi yhden kysymyksen. Tällainen kysymys voi olla esimerkiksi Haluaisin sinun kertovan minulle niistä asioista, jotka ovat johtaneet sinut tähän tilanteeseen. Voit käyttää aikaa kertomiseen niin kauan kuin haluat, kuuntelen aluksi ja sitten käydään yhdessä läpi kertomaasi asiaa. Edellä mainittu kysymys jättää opiskelijan päätettäväksi, mistä hän haluaa aloittaa, mitä ja missä järjestyksessä haluaa tilanteestaan kertoa. Ensimmäisen kysymyksen aikana opettajatutor voi rohkaista opiskelijaa nonverbaalisin viestein, kuten päätä nyökkäämällä tai äänteillä hm, ahaa, tärkeää on, että opiskelijalle välittyy tunne kuulluksi tulemisesta. Opiskelijan kerrottua kertomuksensa opettajatutor alkaa yhdessä asiakkaan kanssa tutkia syntynyttä kertomusta. Tämä tutkiminen tarkoittaa sitä, että opettajatutor pyytää opiskelijaa tarkentamaan niitä seikkoja, jotka opettajatutor näkee oman tietoperustansa ja kokemuksensa perusteella tärkeiksi. Kysymykset auttavat edelleen opiskelijaa kertomaan ja liittämään asioita toisiinsa omassa kertomuksessaan Vuorovaikutuksen prosessi Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä vuorovaikutuksessa ulkomaisen opiskelijan kanssa on tärkeää tunnistaa sen tavoite ja prosessi sekä mihin oma osaaminen loppuu. Vuorovaikutuksen tavoitteena tulee olla opiskelijan tilanteen helpottaminen, asioiden selvittäminen ja mahdollisesta jatkosta sopiminen. Vuorovaikutuksessa korostuva empaattinen kuuntelu tarkoittaa sitä, että opettajatutor luopuu arvioimasta opiskelijan sanoja tai puhetta. Mitä tahansa opiskelija puhuukin, se ei hämmennä tai häiritse opettajatutoria, vaan hän pyrkii ymmärtämään opiskelijan käsityksiä ja hänen näkökulmiinsa sisältyviä asioita. Opettajatutor löytää opiskelijan puheesta hänen tilannettaan kuvaavat pääideat, tunnistaa ne ja vastaa omassa puheessaan niihin. Empaattinen kuuntelu tarkoittaa, että opettaja huomioi opiskelijan nonverbaalisen viestinnän ja sen sidonnaisuuden kulttuuriin. Keskustelun lähtökohtana on opiskelijan voimavarojen luominen, löytäminen ja esiin tuominen. Tavoite lähtee opiskelijan tarpeista. Voimavarat on löydettävissä, mutta voi olla että ne eivät ole suorassa yhteydessä kyseessä olevaan asiaan ja silloin ne pitää luoda tai rakentaa uudelleen. Lähteet: Kiviniemi, L., Läksy M-L., Matinlauri, T., Nevalainen, K., Ruotsalainen, K., Seppänen, U-M., Vuokila-Oikkonen, P Minä mielenterveystyöntekijänä. Edita Prima oy, Helsinki. Mönkkönen K Asiantuntijasta asiantutkijaksi. In: Metteri A (toim.) Moniammatillisuus ja sosiaalityö, Edita, Helsinki. p

11 11 Mönkkönen K Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 94. Kuopion yliopisto painatuskeskus, Kuopio. 4.3 Tarpeen mukainen hoitomalli Suomessa on kehitetty psykiatriassa ns. tarpeen mukainen hoitomalli akuutteihin kriisitilanteisiin. Tätä mallia voidaan soveltaa myös korkeakouluun. Sitä käytetään perusterveydenhuollossa ja sen ideologiaa esim. kiusaamistilanteessa. Hoitomallin keskeisenä lähtökohtana on hoidon tarpeenmukaisuus. Nimitys tarpeenmukainen hoito liittyy hoidollisten tarpeiden heterogeenisuuteen ja yksilöllisyyteen. Tarpeilla tarkoitetaan ihmisen ja hänen perheensä hoidollisia tarpeita, jotka muuttuvat hoitoprosessin myötä. Keskeisenä lähtökohtana on myös ihmisen ja hänen läheistensä itsemääräämisoikeuden erityinen kunnioitus ja intergroiva lähestymistapa. Tarpeen mukaisesta hoitomallista käytetään myös nimeä avoimen dialogin malli ja tällöin halutaan korostaa vuorovaikutuksen sisältöä ja dialogisuutta. Periaatteet ovat: 1. Välitön apu 2. Sosiaalisen verkoston näkökulma hoitoratkaisuissa 3. joustavuus ja liikkuvuus 4. työntekijöiden vastuullisuus 5. työn psykologisen jatkuvuuden turvaaminen 6. epävarmuuden sietäminen 7. dialogisuus keskustelun muotona Välitön apu määritellään ajassa. Tarpeen mukaisessa hoitomallissa suositellaan että tuntia kriisitilanteen tunnistamisen jälkeen kutsutaan koolle siihen liittyvät ihmiset. Välitön apu perustuu tietoon, että kriisitilanteessa ihminen alkaa rakentaa ymmärrystä tilanteeseensa itse. Välittömästi kun saadaan aikaan dialogisuutta kriisiin liittyvien ihmisten kanssa, alkaa uudenlainen jakaminen sekä asian ymmärryksen ja ratkaisun löytäminen yhdessä. Keskisetä on, että kriisin kohdanneen määräämät läheiset ovat mukana heti alusta alkaen. Kriisi koskee myös läheisiä ja heidän tarpeensa tulee kuulluksi kun heidät otetaan mukaan. Opiskelukykykäytännöt raportissa painotetaan, että yliopiston kriisiryhmä toimii yhteistyössä seurakunnan ja poliisin kanssa ja antaa tukea ja keskusteluapua opiskelijoille kriisitilanteessa. Tärkeää on, että joku ihminen ottaa vastuun tilanteesta. Aluksi pitää olla yksi ihminen, joka alkaa asioita hoitaa. Psykologinen jatkuvuus tarkoittaa sitä, että ainakin yksi henkilö pysyy samana koko prosessin ajan. Tarpeen mukaisen

12 12 hoitomallia toteuttavat työntekijät ovat myös joustavia esim. työaikojen suhteen, samoin heiltä edellytetään liikkuvuutta. Olennaista on, että siellä missä kriisi on tapahtunut, myös tilanteeseen liittyvät ratkaisut toteutetaan samassa paikassa. Keskustelu on dialogia, joka on määritelty aiemmin tässä paperissa Opiskelijalle tärkeät ihmiset ja niiden mukaan kutsuminen Opiskelijalle tärkeitä ihmisiä voidaan havainnollistaa verkostokartan avulla. Verkostokartta muodostuu neljästä eri sektorista ja sen keskiössä on opiskelija itse. Ylhäällä oikealla on asiakkaan perheen jäsenet. Perheenjäsen on sellainen ihminen, jolla on sama jääkaappi opiskelijan kanssa opiskelijan kotimaassa ja/tai sillä hetkellä opiskelumaassa. Oikealla vasemmalla on asiakkaan sukuun kuuluvat henkilöt. Vasemmalla alhaalla on asiakkaan ystävät ja tuttavat ja oikealla asiakkaan työ- ja opiskelukaverit. Samaan sektoriin merkitään myös mahdolliset ammattiauttajat. Opiskelijaa pyydetään merkitsemään verkostoonsa kuuluvat ihmiset sitä lähemmäksi itseään, mitä tärkeämpi merkitys ihmisellä hänelle on. Tämä jälkeen opiskelijaa pyydetään yhdistämään viivalla ne henkilöt, jotka tuntevat toisensa. Tuttuus tarkoittaa sitä, että henkilöt tervehtivät kadulla nähdessään. Suku Perhe Ystävä ja tuttavat Työ- ja opiskelu- kaverit Kuvio 1: Verkostokartta Verkostokarttaa tarkastellaan yhdessä opiskelijan kanssa. Keskustelussa opiskelijan verkosto voidaan ottaa mukaan, vaikka sen jäsenet eivät ole fyysisesti paikalla. Ulkomaisen opiskelijan kohdalla tämä seikka on tavanomainen. Keskustelussa voidaan kysyä esim. mitä äitisi sanoisi

13 13 sinulle tässä tilanteessa, millaisia neuvoja hän antaisi sinulle tähän tilanteeseen? Edellä sanottu kysymys on osa ratkaisukeskeistä lähestymistapaa, joka tässä paperissa kuvataan seuraavassa kappaleessa. Lähteet: Aaltonen, J., Seikkula,J., Alakare, B., Haarakangas, K., Keränen, J., Sutela, M. (1997) The Western Lapland project: A comprehensive family-and network centered community psychiatric project. ISPS Abstracts and lectures October London. Aaltonen J, Koffert T, Ahonen J & Lehtinen V (2000) Skitsofrenian tarpeenmukainen hoito on ryhmätyötä. Raportti Akuutin psykoosin integroitu hoito-projektin tuottamista hoitoperiaatteista. Stakes raportteja 257, Gummerus kirjapaino Oy, Saarijärvi. Alanen YO Schizophrenia -its origins and need-adapted treatment. Karnac Books, London. Seikkula J. & Arnkil Tom Erik Dialogical Meetings and Social Networks. H. Karnac books, London. Seikkula, J Keroputaan mallista avoimeen dialogiin: Keroputaan pitkä kokemus Psykiatrian yleiseksi malliksi? In Haarakangas K. (toim. ), julkaissut Mielisairaala muuttuu, Suomen kuntaliitto, Hakapaino oy, Helsinki Akuutin psykiatrisen osastohoidon yhteistyöneuvottelun keskustelussa rakentuvat kertomukset. Acta Universitatis Ouluensis Medica D 704. Vuokila-Oikkonen, P., Janhonen, S &Väisänen, L Shared-rhythm cooperation in cooperative team meetings in acute psychiatric inpatient care. Journal of Mental Health and Psychiatric Nursing 11, Ratkaisukeskeisyys lähestymistapana Ratkaisukeskeinen lähestymistapa korostaa asioiden ratkaisupyrkimystä. Sen yhteydessä kerronnallisuus ja dialogisuus vuorovaikutuksen lähestymistapoina sopivat yhteen. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa keskitytään opiskelijan mielenterveyteen ja voimavaroihin. Uskotaan siihen, että opiskelijalla on ratkaisun löytymiseen liittyvät voimavarat. Pyrkimys kohtaamisessa on opiskelijaa kunnioittava konsulttiote. Keskitytään ongelmien ja menneisyyden sijasta tulevaisuuteen, ratkaisuihin ja toivoon. Ongelmat nimetään uudelleen tavoitteiksi. Tavoite on positiivinen ja tuottaa ratkaisua. Luotetaan siihen, että opiskelija on oman elämänsä paras asiantuntija, hyväksytään hänen mielipiteensä ja käytetään sitä hyväksi. Suhde on yhteistyösuhde. Tärkeää on, että asiaan on olemassa useita näkökulmia ja mikään näkökulma ei ole ainoa vastaus ja välttämättä riittävä. Edellä kuvattuja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan liittyvää ymmärrystä voi jokainen käyttää oman työnsä lähestymistapana, mutta menetelmän käyttäminen vaatii kouluttautumista Lähteet: Erikson, Milton H. julkaisut vuosilta 1959, 1965, 1973, Furman B. & Ahola, T Muuttuset: terapiasta ratkaisuihin. Luyhytterapia-instituutti. Järvenpää. Hirvihuhta H. & Litovaara A Ratkaisun taito. Tammi, Helsinki. Insoo K.B. & Miller S.D Ihmeitä tapahtuu. Alkoholiongelmaisen ratkaisukeskeinen hoito. Lyhytterapiainstituutti oy, Otava, Keuruu. www-sivut: ja

14 Rakenteet Hyvinvointityöryhmä Joissakin korkeakouluissa toimii hyvinvointityöryhmä. Nimenä hyvinvointi korostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Toisissa korkeakouluissa on oppilashuoltoryhmä, joka sanana taas synnyttää merkityksen ongelmalähtöisestä lähestymistavasta asioihin. Hyvinvointityöryhmässä on jäseniä opettajakunnasta (tutorit), opintotukilautakunnasta (opintojenohjaaja) ja terveys sekä hyvinvointipalveluista (esim. opintopsykologi, pastori, kuraattori). Ryhmän tehtävänä on neuvonpito opiskeluun liittyvien terveysongelmien arvioinnissa. Ryhmä organisoi myös korkeakoulussa yhteisöllisiä toimintoja esim. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa liikuntatapahtumia ja ryhmiä sekä yliopistoissa järjestetään hyvinvointiviikko. Hyvinvointiryhmän kokoonpanoa mietittäessä pohditaan minkä ammattikunnan edustajia siihen olisi hyvä kuulua. Kuraattorin tehtävänä on tarjota tukea ja motivoida opiskelussaan ja elämässään haasteita kohdanneita opiskelijoita, jotta opiskelija selviytyy opinnoissaan. Tavoitteena on opiskelun esteiden väheneminen ja opintojen viivästymisen ja keskeyttämisen ehkäiseminen. Mielenterveyden edistämisen asiantuntijoita ovat myös mielenterveyteen opintonsa suunnanneet sairaanhoitaja, sosionomi ja terveydenhoitaja Sosiaalinen media Sosiaalinen media on yhä kasvava toiminta korkeakouluopiskelijoiden elämässä. Kun mietitään ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä sosiaalisen media esim. second life, Facebook ym. mahdollisuuksia ei voida sivuttaa. Kuitenkin WWW-sivuilla tulee olla helposti löydettävissä ulkomaiselle opiskelijalle tarkoitetut terveys- ja hyvinvointipalvelut. Suomalainen palvelujärjestelmä on monimutkainen ymmärrettäväksi ulkomaiselle, joten sivustot tulee laatia tämä huomioiden. Kujalan (2009) kehittämishankkeessa suositellaan, että lähialueen korkeakoulut tekevät yhdessä kansainvälisille opiskelijoille omat Internet-sivustonsa englannin kielellä ja lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös muilla opiskelijan kielillä. Sivut sisältävät helposti löydettävät palvelut. Opiskelijakykykäytännöt raportin mukaan yliopistoissa tulee olla hyvinvointisivusto ja ylioppilaskunnalla aktiivinen rooli pitää keskustelua yllä. Nyyti ry on opiskelijoiden tukikeskus ja sillä on www-sivut (http://www.nyyti.fi/), jotka ovat yliopistojen www-sivuilla saatavana. Nyyti ry:n toiminnan tarkoituksena on edistää ja tukea

15 15 opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintakykyä sekä vaikuttaa niihin liittyviin asioihin. Toiminta ja palvelut perustuvat tutkittuun tietoon sekä asiakkaiden tarpeisiin ja niitä kehitetään tutkimuksen, oppivan organisaation toimintafilosofian ja Nyyti ry:n arvojen mukaisesti. Palveluja kehitetään siten, että ne edistävät henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä ehkäisevät sairastumista. Palveluja ovat virtuaaliolkipää, puhelinpäivystys, nettiryhmät ja kotisivut. Pääkaupunkiseudulla toteutetaan myös ryhmiä ja kurssitoimintaa. Toiminnan kehittäjien kannattaisi miettiä asian laajentamista ammattikorkeakouluopiskelijoille. Kuitenkin WWW-sivut ovat tällä hetkellä suomenkielellä. Toiminnan laajentamista koskemaan ulkomaisia opiskelijoita englannin kielellä on varmasti syytä pohtia. Kehittämisessä huomioidaan, että WWW-sivuilla tarjottavat palvelut ovat helposti löydettävissä ja ne muodostavat kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa, että yhdestä linkistä löytyy yksi paikka, johon opiskelija ottaa yhteyttä. Kun hän saa yhteyden, tässä paikassa toimintaperiaatteena voidaan soveltaa tarpeen mukaisen hoitomallin vastuullisuus periaatetta. Se henkilö, joka ensimmäiseksi vastaa ottaa asian ja lähtee sitä ulkomaisen opiskelijan kanssa yhdessä selvittelemään. Opiskelijan kokemukseksi tämä välittyy siten, että hänen ei tarvitse tuntea palvelujärjestelmää vaan asioita aletaan hoitaa palvelujärjestelmän sisällä. Opiskelijan itseohjautuvuutta ja omaa terveyden edistämistä voidaan tukea kyselyillä, joiden avulla opiskelija testaa omaa terveyden ja hyvinvoinnin tilaansa. Esimerkki tällaisesta sivusta oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun WWW-sivuilla oleva lomake (Are you aware of the condition of your health?, Testin lopuksi testin tehnyt saa palautteen terveyden ja hyvinvoinnin tilastaan. Jos on tarpeen, opiskelijaa kehotetaan ottamaan yhteyttä terveyspalveluihin. Testin lopussa on myös linkkejä, joista saa lisää tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden edistämisestä. Testi koostuu teemoista ja siihen liittyvistä väittämistä. Teemat (väittämistä esimerkki suluissa) ovat yleinen terveydentila (esim. niska-hartiasärky, päänsärky, todetut sairaudet kuten diabetes, mielenterveyden sairaus, sairauteen käytettävä lääkitys), ruokailutottumukset (esim. aamiainen, päivittäinen lämmin ruoka), fyysisen kunnon ylläpitäminen (esim. terveyttä edistävä liikunta), seksuaaliterveys (kuukautisten säännöllisyys, erektio-ongelmat), alkoholin käyttö (esim. tunteeko syyllisyyttä alkoholin käytöstä, kuinka usein humalassa, lääkkeiden ja alkoholin käyttö), mielenterveys (esim.onnistumisen kokemukset, nukkuminen, itsemurha-ajatukset, masennus, poissaolot koulusta) ja sosiaalinen terveys (esim. yksinäisyys, perhesuhteiden tyydyttävyys, avoin vuorovaikutus sosiaalisissa suhteissa, harrastukset).

16 Opintojen ohjaus Ohjaus kuuluu koko korkeakoulun henkilökunnalle. ( Ohjaus 2002). Päävastuu opiskelujen sujumisesta on opiskelijalla itsellään, mutta kaikkien korkeakoulussa toimivien yhteinen tehtävä on tukea antavan ja vuorovaikutuksellisen opiskeluilmapiirin ylläpitäminen ja ongelmatilanteisiin puuttuminen mahdollisimman varhain. (Kunttu 2009.) Kuitenkin ohjaukseen liittyvä korkeakoulujen keskustelukulttuuri riippuu organisaatiosta. Toisaalta taas ulkomainen opiskelija tuo mukanaan oman kulttuurinsa tullessaan suomalaiseen korkeakouluun. Keskustelukulttuuri syntyy siellä toimivien ihmisten tuottamana. Ihmiset, joille hankaliksi märitellyistä asioista on vaikea puhua tuottavat sitä kulttuuria omassa organisaatiossaan. Mielenterveyden vähenemiseen ja mielen sairauksiin liittyy suomalaisessa ja monessa muussakin kulttuurissa puhumattomuutta, stigmaa ja häpeää. Opintojen ohjausta kehitettäessä kannattaa miettiä edellä kuvattujen lähestymistapojen hyödyntämistä. Lisäksi ulkomaisille opiskelijoille suositellaan Kujalan (2009) raportin mukaan kehitettävän Study system in faculties- koulutusta. Koulutuksen sisältönä on antaa ohjeita suomalaisen korkeakoulutuksen vaatimien tehtävien tekoon. Opintojen ohjaukseen tuottavat tietoa TUVAKO:n muut hankkeet kuten Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella ja OTE - Opintojen tukeminen ja opetusjärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa Opiskelukykyhanke Tässä nostetaan esille vielä Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttama opiskelukykyä edistävä KYKY-hankkeen hyvän käytännön tulokset niiltä osin kuin ne liittyvät ulkomaisten opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen korkeakoulussa ja joita ei muussa kohdin tätä paperia ole raportoitu. Kuitenkin huomioidaan, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyy myös opiskeluympäristö, ohjaus, opetus ja opiskelutaidot. Hyvien käytäntöjen tulee tukea yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä, moninaisuutta sekä opiskelijoiden aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Hankkeesta tuotettiin kirjallinen materiaali vuoden 2009 lopussa. Materiaali on myös saatavissa sähköisenä. Hankkeessa on painotettu opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja sen kohteena ovat olleet kaikki yliopisto-opiskelijat ja koko opintopolku. Perusteluja opiskelukyvyn kehittämiselle ovat sen antama pohja tulevalle työkyvylle ja työelämässä tarvittavalle osaamisella. Tuen tule olla pitkäjänteistä. Opiskelukykyyn vaikuttavat opetus- ja ohjaustoiminta, opiskeluympäristö, opiskelutaidot ja opiskelijan terveys ja voimavarat.

17 17 Hankkeessa tuotettavat hyvät käytännöt ovat seuraavat: Hyvinvointitoimikunta edistää yliopistoyhteisön (korkeakouluyhteisön) kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoinnin osalta keskeiset toimijat kokoontuvat yhteistyöverkostossa, jossa edustettuina ovat yliopisto, edustaja opintoasiantoimikunnasta, opintopsykologit ja opiskelijapappi, YTHS ja ylioppilaskunta. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteinen turvallisuuspäällikkö on mukana kehittämässä hyvinvointi- ja turvallisuusasioita. Erilaiset riippuvuudet ovat yhä kasvava haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Siten yliopistoissa on mietitty uhkapelifoorumin perustamista. Kansainvälisten opiskelijoiden HOPS.iin kuuluu kulttuuriosio, jossa käsitellään opiskelijoiden sopeutumista opiskelukaupunkiinsa ja Suomeen sekä keskustellaan mahdollisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kansainvälisten opiskelijoiden jaksamiseen liittyvät suomalaisia opiskelijoita useimmin hankalat toimeentuloon liittyvät kysymykset. Ylioppilaskunta tarjoaa neuvontapalveluita ja pyrkii tiedottamaan tukimuodoista ja apurahamahdollisuuksista. Lähteet: Kujala J Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Helsinki; Artrpint. Kujala J Opiskelukykykäytännöt molemmat raportit löytyvät sivulta: 5 Johtopäätökset Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämisessä yhtenä näkökulmana on suomessa tehty tutkimus ja kehittämishankkeet eri aloilta. Tässä paperissa on tuotettu tietoa, joka voidaan arvioida käytettäväksi palveluiden kehittämisessä. Voidaan todeta, että kansainväliset opiskelijat eivät ymmärrä suomalaisen terveydenhuoltokokonaisuuden toimivuutta. Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä yhteistyötä kannattaa miettiä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Tavoitteena voisi olla laadukkaat yhdessä toteutettavat palvelut, jotka ovat kustannustehokkaita. Palveluiden kehittämisen tulee olla kokonaisvaltaista, opiskelijalähtöistä ja opiskelijan kulttuuritaustan huomioonottava.

18 18 Englannin kielen taito on olennainen osa palvelujen tuottajille ja muiden kielten hallinnasta on hyötyä. Kaiken kaikkiaan nopeaa reagointia terveys- ja hyvinvointipalveluissa on kehitettävä. Sosiaalinen media ja sen tuomat mahdollisuudet ja yhteisöt on hyvä huomioida nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalinen media on opiskelijoille yhteyden pitopaikka, oppimisympäristö ja parhaimmillaan yksi laadukas terveys ja hyvinvointipalveluiden tuottamiskanava. Opiskelukykykäytännöt hankkeen raportin mukaan YTHS, ylioppilaskunta ja kansainväliset palvelut ovat toteuttamassa terveydenhuoltokyselyä kansainvälisille opiskelijoille. Kyselyn perusteella kerätään tietoa ja palautetta terveydenhoidon onnistumisesta kansainvälisten opiskelijoiden osalta sekä YTHS:ssä että alueella muutenkin. Tämä tietoa kannattaa hankkia CDShankkeen käyttöön sen valmistuttua. Seuraavaksi hankkeessa tarkastellaan kansainvälistä tutkimusta ja kehittämishankkeita ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden hyvän käytännön kehittämiseksi. Lähteet: Arnkil T.E., Seikkula J. Arnkil R Hyvien käytäntöjen tutkittavuudesta, siirrettävyydestä ja jatkuvuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 70, (6), Kujala Johanna Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Helsinki; Art-rpint. Kunttu Kristiina. 2009) Opiskeluterveys koostuu monen toimijan yhteistyöstä. Työterveyslääkäri 27(1), Lipponen Tarja Terve Fiilinki-parempi meininki. Opiskelijahyvinvointihankkeen loppuraportti. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 1/2007. Ohjaus Ohjaus- ja neuvontapalvelut työhallinnossa. Ohjausprojektin raportti. Työhallinnon julkaisu no 314. Helsinki, Työministeriö. Julkaisematon: Pietiläinen M. & Toiviainen H Raportti, Kansainvälisten opiskelijoiden haasteet terveydenhuollossa hanke

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

YTE-hanke n:o 1112. 1 Tutkimuksen tausta. 2 Tutkimuksen toteutus. 3 Taustatiedot

YTE-hanke n:o 1112. 1 Tutkimuksen tausta. 2 Tutkimuksen toteutus. 3 Taustatiedot YTE-hanke n:o 1112 Raportti Jyväskylä Kansainvälisten opiskelijoiden haasteet terveydenhuollossa hanke Marja Pietiläinen, Hennamari Toiviainen (kirj) Pirjo Paajanen (vastuuhenkilö) 28.8.2009 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.

Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4. Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.2011 Päivi Vuokila-Oikkonen, TtT, tutkijayliopettaja & Sakari Kainulainen,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA?

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? 1) Otsikon kysymys on aiheellinen, perusteluja 2) Millainen voisi olla ihmiskeskeinen toimintatapa? Irma Kiikkala, TtT, terveydenhuoltoneuvos 04102013

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Esr-hanke Campus Conexus. Mitä verkostotoiminta edellyttää?

Esr-hanke Campus Conexus. Mitä verkostotoiminta edellyttää? ITK 2011 Workshop 6.4.2011 Verkostoituva opettajankoulutus mistä nyt tuulee? Esr-hanke Campus Conexus Mitä verkostotoiminta edellyttää? Pekka Kalli, yliopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot