Ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen korkeakoulussa - suomalainen tieto ja tutkimus kehittämisen taustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen korkeakoulussa - suomalainen tieto ja tutkimus kehittämisen taustalla"

Transkriptio

1 Ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen korkeakoulussa - suomalainen tieto ja tutkimus kehittämisen taustalla Diak Päivi Vuokila-Oikkonen TtT, tutkijayliopettaja; Diakonia-ammattikorkeakoulu, CDS-hanke.

2 2 Sisältö 1 Johdanto Taustaa Hyvän käytäntö ja sen muodostamisen prosessi Suomalainen tieto ja tutkimus ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi korkeakoulussa Huoli puheeksi lähestymistapa Vuorovaikutus terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä Tarpeen mukainen hoitomalli Ratkaisukeskeisyys lähestymistapana Rakenteet Johtopäätökset Lähteet... 18

3 3 1 Johdanto Tässä paperissa kuvataan Suomalaisiss tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotettua tietoa ulkomaisten opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalveluiden hyvän käytännön tuottamiseksi Diakin hallinnoiman To Care, To Dare, To Share - Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa (CDS)- hankkeen käyttöön. CDS-hankkeessa terveys- ja hyvinvointipalvelut ulkomaisille opiskelijoille, hyvät käytännöt, tuotetaan käyttäen hyödyksi aikaisempaa tutkimus- ja kehittämishankkeissa syntynyttä tietoa. Suomessa on kehitetty terveys- ja hyvinvointipalveluita ja palvelujen sisältöä. Näkökulma on ollut ongelmien tunnistamisessa ja diagnosoimisessa. Toinen näkökulma on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Paperissa kuvataan niitä tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia, joilla näyttäisi olevan käyttöä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ulkomaisilla korkeakouluopiskelijoilla. 2 Taustaa Korkeakouluissa terveys- ja hyvinvointipalvelut järjestetään lain puitteissa ja tuotetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen parhaaksi katsomallaan tavalla. Korkeakouluopiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa terveys- ja hyvinvointipalveluiden saamisessa. Yliopistossa YTHS:n toimesta järjestettävät terveys- ja hyvinvointipalvelut saadaan samasta paikasta. Ammattikorkeakouluissa, joissa ne järjestetään osana perusterveydenhuoltoa tai muulla tavalla tulee ulkomaiselle opiskelijalle haastavaksi tuntea Suomen palvelujärjestelmä. Suomalainen palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja toisinaan myös suomalaiselle tulee haaste löytää oikea palvelu oikeaan aikaan. Kuitenkin erilaisissa kriisitilanteissa on tärkeää, että ensimmäisellä soitolla opiskelija saa kokemuksen siitä, että hänen asiaa lähdetään hoitamaan. Suomalainen palvelujärjestelmä mahdollistaa kuitenkin asiakkaan lähettämisen palvelusta toiseen. Viimeaikainen keskustelu ja uudet avaukset mahdollistavat ja jopa edellyttävät opiskeluterveydenhuollon kehittämistä. Uusi avaus on ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon mahdollinen liittäminen osaksi YTHS:n toimintaa. Kansainvälisten opiskelijoiden kokemia haasteita YHTS:llä ja sen ulkopuolisissa terveyspalveluissa- hankkeen tulosten mukaan 82 % ulkomaisista opiskelijoista koki saaneensa tarvitsemansa terveydenhoidon. Joissakin tapauksissa opiskelijat kokivat, että heitä ei ole hoidettu tarpeeksi hyvin. Suurin ongelma on pitkät jonotusajat ajan varaamisen ja vastaanotolle pääsyn välissä. Myös pitkät jonotusajat olivat ongelmalliset muussa terveydenhuollossa. Vastaajista 71 % koki saamansa hoidon laadukkaaksi ja

4 4 lähes 30 % vastanneista sanoi, ettei ollut saanut laadukasta hoitoa. Ainakin kerran opiskelijalle oli jätetty antamatta vastaanottoaika ja kerrottu, että jono on erittäin pitkä. Jotkut opiskelijat sanoivat, että heitä ei ole tutkittu lainkaan. Vastaajista 87 % oli tyytyväisiä palveluiden hinnoitteluun. Selvitykseni mukaan osan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen WWW-sivuilla joutui etsimään terveys- ja hyvinvointipalveluja. Pietiläisen ja Toiviaisen (2009) mukaan joidenkin opiskelijoiden mielestä sivu on informatiivinen, mutta www-sivuilta on vaikea löytää kaikki tarpeellinen tieto. Voidaan puhua ilmiöstä luukuttaminen, jossa asiakas etsii palvelua, mutta ei löydä oikeaa paikkaa tai ei ole oikeassa paikassa. WWW-sivuilla ilmiö näkyy kun tarjottavat terveyden- ja hyvinvoinnin palvelut ovat vaikeasti saavutettuina eri sivustoilla ja usean linkin takana. Kuitenkin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen WWW-sivujen mukaan organisaatioilla oli myös hyviä tappoja järjestää terveys- ja hyvinvointipaleluita ulkomaisille opiskelijoille. Kansainvälisten opiskelijoiden kokemia haasteita YHTS:llä ja sen ulkopuolisissa terveyspalveluissa on kartoitettu osana Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttama opiskelukykyä edistävä KYKY-hanketta. Mielenkiintoinen tulos on, että ulkomaiset opiskelijat eivät olleet löytäneet YHHS.n palveluja Internetin kautta. Vastaajien mukaan Internet-palveluiden tulee täyttää seuraavia ehtoja: kaikki informaatio pitää olla suomeksi ja englanniksi, tärkeä tieto kuten ajat, palvelut ja puhelinnumerot olisi syytä korostaa, jotta ne on helpompia löytää, kartta palveluista helpottaa sen löytymistä. WWW-sivuja tulee myös päivittää säännöllisin ajoin, jotta informaatio on ajankohtaista. (Pietiläinen &Toiviainen 2009.) 3 Hyvän käytäntö ja sen muodostamisen prosessi Hyvä käytäntö ei ole ongelmaton käsite, usein sen taustalla on näyttö. Näyttö voidaan ymmärtää suppeasti, jolloin hyvää käytäntöä muodostettaessa kyseeseen tulevat laajat kvantitatiiviset aineistot, joissa painopiste on kokeellisella tutkimuksella. Kuitenkin ihminen on kokonaisvaltainen ja näin hänen kohtaamisensa tulee olla kokonaisvaltaista. Tällä perusteella mukaan tulevat hyvät käytännöt muodostuvat monipuolisista lähestymistavoista. Näytönhankintakeino tulisi olla menetelmämatriisi, jossa tarkasteltava ilmiö voi näyttäytyä monessa valossa (Arnkil ym ) Tässä hankkeessa ulkomaisten opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalvelut voidaan muodostaa hyvän käytännön prosessin mukaisesti. Kujalan (2009) mukaan korkeakoulussa luotavan hyvän käytännön tulee tukea yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä, moninaisuutta ja opiskelijoiden osallisuutta.

5 5 Hankkeen tutkija TtT, tutkijayliopettaja Päivi Vuokila-Oikkonen tehtävänä on tuottaa prosessi ensimmäiseen vaiheeseen tunnistaminen tietoa eri lähteistä. Prosessi seuraavat vaiheet ovat CDS-hankkeessa toimivien koordinaattoreiden ja suunnittelijoiden työtä (sovittu joulukuu 2009). Edellä mainitut voivat täydentää ja käyttää tätä paperia tuomalla siihen lisää kokemustietoa korkeakouluissa syntyneistä käytännöistä. Hyvän käytännön prosessiin kuuluu käytännön tunnistamista, arviointia, tiivistämistä ja siirtämistä eteenpäin. Prosessin vaihe aineistot Vastuuhenkilö Tunnistaminen Vuokila-Oikkonen Päivi Ulkomaisten opiskelijoiden terveyteen liittyvät lait, asetukset ja suositukset. Työpaperi. Vuokila-Oikkonen Päivi Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen WWW-sivuilta löydettävät terveys- ja hyvinvointipalvelut ulkomaisille opiskelijoille. Työpaperi. Vuokila-Oikkonen Päivi Suomalainen tieto ja tutkimus ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehitämiseksi korkeakoulussa. Työpaperi. Kansainvälinen tieto ja tutkimus ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi korkeakoulussa Mielenterveys ja sen vähenemisen erityiskysymykset Päivi Vuokila-Oikkonen Päivi Vuokila-Oikkonen Päivi Vuokila-Oikkonen Päivi Vuokila-Oikkonen Päivi Vuokila-Oikkonen Arviointi Tunnistamisessa käytetyt aineistot Tiivistäminen Kuvataan ja se täyttää seuraavia ehtoja: 1..Terveys- ja hyvinvointipalvelut, jotka on CDS-hankkeessa toimivat koordinaattorit koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi aikaisemman tutkimuksen ja tiedon mukaan 2.On eettisesti hyväksyttävä 3. Perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon terveys- ja hyvinvointipalveluiden toimivuudesta 4. Kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu 5.Tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käytännön käyttöönotto on mahdollista. Siirtäminen Mallinnus syntyy hanketoimijoiden työn CDS-hankkeessa toimivat

6 6 tuloksena ja tieto siirretään muiden korkeakoulujen ja TUVAKO:n käyttöön koordinaattorit 4 Suomalainen tieto ja tutkimus ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi korkeakoulussa Vastuuhenkilöiden nimeäminen on olennaista palveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä. Korkeakoulussa tärkeää on nimetä vastuuhenkilöt ulkomaisten opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalveluihin ja niihin ohjaamiseen. Opettajan tehtävänä on opetuksen järjestäminen ja oppimisen mahdollistaminen, kuitenkin opettaja on myös luonteva henkilö opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin tukemisen prosessissa. Opettajat toimivat myös tutoreina. Kuitenkin korkeakoulussa sovitaan miten asia hoidetaan. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella huomiota tulisi kiinnittää palvelun järjestämisen, henkilökunnan määrän sekä yleis- ja erikoislääkäripalvelujen lisäämisen lisäksi opintojen ohjaukseen. Tutkimuksen mukaan opintojen ohjaus ei saisi olla kertaluonteista, vaan siitä tulisi tehdä systemaattisempaa ja organisoidumpaa. (Erola 2004.) Opiskelun ohjaukseen ja tukeen kiinnitetään riittävästi huomioita heti opintojen alusta saakka (myös Lipponen 2007). Terveys- ja hyvinvointipalveluiden sisältö tulisi kattaa ihminen kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa monialaista ja ammatillista osaamista opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksissä. Tällöin osaaminen ja hyvä käytäntö voisi tarkoittaa sitä, että osaamista on terveydestä, mielenterveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista, hengellisyydestä ja ihmisen kehityksestä. Suomalaiset terveys- ja hyvinvointipalveluissa toteutetaan palveluketjukäytäntöä. Toisaalta myös järjestelmä on pirstaloitunut ja esim. Risikon (2009) mukaan PARAS-hanke on kehittänyt rakennetta, mutta sisältö on jäänyt niukalle huomiolle. Uusi terveydenhuoltolaksi (2010) edelleen edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä saumattomaksi kokonaisuudeksi. 4.1 Huoli puheeksi lähestymistapa Huoli puheeksi on tapa ottaa hankalia tai vaikeiksi määriteltyjä asioita puheeksi. Se on myös välittämisen kulttuuria. Menetelmässä painottuu huoli ja tukeminen. Tärkeää on korostaa työntekijän huolta nuoren tai perheen ongelman sijaan. Usein nähdään ongelmia, mutta niistä puhuminen johtaa uusiin ongelmiin. Ihmiset määrittelevät ongelmiksi eri asioita: toiselle toinen asia

7 7 on ongelma ja toinen sama asia taas ei. Toisaalta taas ongelmapuhe johtaa kysymään, kenen ongelma on. Onko se terveydellinen, sosiaalinen vai joku muu. Ongelmapuhe saa aikaan myös syyllistämistä. Huoli puheeksi lähestymistavassa työntekijä haluaa yhteistyötä tavoitteenaan vähentää omaa huoltaan. Huoli on subjektiivinen näkemys, joka syntyy työntekijälle opiskelijasta. Huoli on konkreettinen ja se kerrotaan konkreettisina havaintoina, ei henkilön ominaisuuksina tai persoonallisuuden piirteinä. Huoli puheeksi on vaiheittainen menetelmä työntekijä käyttöön. Korkeakoulussa lähtökohtana on esim. opettajatutorin huoli opiskelijasta. Puheeksi ottamista on kehitetty erilaisissa hankkeissa. Tulosten mukaan niissä toteutuva tuki on lähes poikkeuksetta luottamuksellista keskustelua, yhteistyötä, ohjausta, neuvontaa ja kannustusta. Ensimmäisessä vaiheessa opettajatutor miettii oman huolensa pätevyyttä mm. seuraavien (mukaillen Eriksson & Arnkil 2005) kysymysten avulla Mistä olet huolissasi opiskelijan tilanteessa? Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? Kuinka suuri huolesi on? Ennen opiskelijan ja hänen verkostonsa tapaamista opettajatutor voi esittää itselleen seuraavia kysymyksiä valmistautuakseen tapaamiseen Missä asioissa opiskelija ja hänelle tärkeät läheiset kokevat saavansa sinulta tukea? Onko jotain asioita, joissa opiskelija ja hänen läheisensä voivat kokea sinut uhkaavana? Mitä voimavaroja opiskelijalla on ja miten voit niitä ottaa esille ja hyödyksi tässä tilanteessa? Mitä sinä ja opiskelijan kaikki verkoston jäsentä voitte tehdä opiskelijan tilanteen parantamiseksi? Miten otat huolesi ja toiveesi yhteistyöstä esille konkreettisina toimina? Ennakoi, mitä tilanteessa voi tapahtua ja mitä tilanteen jälkeen tapahtuu? Opettajatutorin on hyvä miettiä milloin ottaa asian puheeksi, miten sovitaan aika ja paikka. Asian puheeksi ottamisessa voidaan soveltaa palautteen antamiseen liittyvää hyvää käytäntöä. Tärkeää on, että ensimmäisen kerran asia otetaan puheeksi sopivalla hetkellä. Tätä voi kysyä suoraan seuraavasti: Milloin sinulla olisi aikaa keskustella kanssani yhdestä tärkeästä asiasta? Paikaksi sovitaan tuttu ympäristö ja sen tulee olla rauhallinen, ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Tärkeää on, että

8 8 kukaan ei häiritse, esim. puhelin ei soi. Henkilöllä. jolla huoli on herännyt, on tärkeää myös miettiä ja keskustella mahdollisen työparin ottamisesta mukaan. Tilanteen arvioiminen jälkikäteen on hyödyllistä. Arvioidaan, miten asia toteutettiin. Millaisia tunteita ja vastatunteita tilanteessa heräsi. On hyvä muistaa omien tunteiden kuuntelemisen tärkeydestä. Arvioidaan mitä vastatunteita tilanteessa heräsi. Tunteet ovat tärkeä tiedosta ja niiden alkuperä tunnistaa, koska ne voivat olla yhteisiä tilanteeseen osallistujille. Arvioidaan miten toiminta auttoi ulkomaisen nuoren tilanteessa ja mitä tulee tehdä seuraavan kerran toisin. Tilannetta reflektoitaessa kiinnitetään huomio siihen, mikä herätti toiveikkuutta, mitkä olivat voimavarat ja mikä edelleen huolestuttaa. Lähteet: Eriksson Esa & Arnkil Tom Erik Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes, Oppaita. Gummerus kirjapaino oy, Saarijärvi. Eriksson E. & Arnkil T.E Taking up One s Worries. A Handbook on Early Dialogues. National Institute for Health and Welfare. Gummerus Printing, Jyväskylä. Riikonen E (1992) Auttamistyön ongelmakäsitykset ja haastattelukäytännöt. Ongelmakeskeisestä kompetenssikieleen. Kuntoutussäätiö, Yliopistopaino, Helsinki. Seikkula J. & Arnkil T.E Dialoginen verkostotyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 4.2 Vuorovaikutus terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä Kansainvälisten opiskelijoiden kokemia haasteita YHTS:llä ja sen ulkopuolisissa terveyspalveluissa - hankkeen tulosten mukaan YTHS:n vastaanoton henkilökunta koettiin suurimmaksi osaksi ystävälliseksi ja auttavaiseksi (60 %). Yli 95 % koki henkilökunnan vähintäänkin tyydyttäväksi. Muutaman opiskelijan mielestä henkilökunta voisi siis olla ystävällisempää ja avuliaampaa, kun he palvelevat englanniksi. Vuorovaikutuksessa yhteinen kieli on olennainen. Kielen vuoksi viestinnässä koki ongelmia viidennes vastaajista sekä YTHS:n palveluissa (13 %). Kommunikointi englanniksi YTHS:n ulkopuolisissa terveyspalveluissa koettiin paljon vaikeammaksi (yli 50% vastanneista) kuin YTHS:llä. Kommunikointi on vaikeaa ja suurinta osaa ns. informaatioon tarkoitetusta materiaalista ei ole saatavana englanniksi. Joidenkin opiskelijoiden mielestä erityisesti kunnallisessa terveydenhuollossa he eivät ole saaneet tarpeellista hoitoa henkilökunnan huonon kielitaidon vuoksi. Joskus sairaalasta saatavat paperit lähetetään ainoastaan suomenkielisenä. Vastanneista koki kuitenkin tulleensa ymmärretyksi 85 % YTHS:llä ja muissa terveyspalveluissa 75%. Kuitenkin nonverbaalisen viestinnän käyttöä voidaan systemaattisemmin oppia esim. hoitavan ihmisen hymy silloin kun yhteinen ymmärrys syntyy edesauttaa kommunikaatiota. Vuorovaikutuksen lähestymistapa on opiskelijalähtöinen ja silloin se on kerronnallinen ja dialoginen. Kerronnallisuus viittaa tilanteeseen, jossa tarinat rakentuvat kertomuksiksi

9 9 vuorovaikutuksessa opiskelijan ja opettajatutorin välillä. Kerronnallisessa työskentelyssä on kohteena opiskelijan tilanne ja hänen kokemuksensa. Kertominen mahdollistaa omien toiveiden, asenteiden, arvojen, pelkojen ja unelmien yksilöllisen tiedostamisen ja niiden jakamisen toisten kanssa. Ulkomaisten opiskelijoiden kohdalla lähestymistapa mahdollistaa myös opiskelijan kulttuurin huomioimisen ja mukaan ottamisen tilanteeseen. Terveydestä ja hyvinvoinnista puhuminen on sidottu kulttuuriin ja opiskelijan kertomus tuottaa tietoa miten kyseisessä kulttuurissa asioista puhutaan ja miten niihin reagoidaan. Tärkeää on huomioida, että toinen ihminen vaikuttaa siihen, mitä opiskelija kertoo ja millainen opiskelijan kertomuksesta muotoutuu. Opettajatutorille tärkeitä kysymyksiä ovat: Mitä minä kuulen tästä opiskelija puheesta? ja Miksi minä kuulen juuri tämän tästä opiskelijan puheesta? Kuulijan odotukset ohjaavat tapaa, jolla opiskelija kertoo kokemuksiaan Dialogi antaa vuorovaikutukselle lähestymistavan lisäksi menetelmän. Dialogia voi luonnehtia kahden tai useamman yksilön väliseksi kommunikatiiviseksi suhteeksi, jonka tarkoituksena on uuden luominen ja yhteisen ymmärryksen synnyttäminen. Dialogissa korostuvat ilmaistun asian tarkastelu eri näkökulmista ja kuuntelu. Toisen kertomusta kuunnellaan ja samalla autetaan toista ihmistä kertomaan esittämällä tarkentavia kysymyksiä ja samalla se auttaa opiskelijaa oivaltamaan kertomukseensa liittyviä uusia näkökulmia. Dialogi on vuoropuhelua ja vuorokuuntelua. Dialogi on vastakohta monologille. Monologi on yksipuhetta, johon ei odoteta toisten ihmisten kommentteja tai mukaantuloa keskusteluun. Dialogi on siis prosessi, jonka lopputulos ei ole ennalta määritelty. Sen käynnistymisen tärkeimpänä edellytyksensä on kuitenkin yhteisen keskustelun kohteen luominen. Yhteisen kohteen luominen tarkoitta sitä, että opettaja ja opiskelija puhuvat samasta asiasta ja samoja sanoja ja kieltä käyttäen. Ainoastaan sama kohde, asian tai ongelman ytimeen keskittyminen, mahdollistaa opiskelijan osallistumisen. On olemassa erilaisia kysymystyyppejä, joista seuraa erilaisia vastauksia ja erilaista kertomusta. Faktakysymyksiä ovat esimerkiksi milloin synnyit?, missä asut?, tai mitä harrastat?. Mielipidekysymykset johdattavat opiskelijaa esittämään mielipiteensä johonkin teemaan kuten miten sinun mielestäsi sinun asiasi pitäisi hoitaa?. Selityksiä edellyttävät kysymykset ovat myös valmiiksi teemoitettuja ja opettajatutor haluaa selityksen johonkin hänen määrittelemäänsä asiaan kuten miksi et ole opiskellut suunnitelmasi mukaisesti? tai miksi toimit siinä tilanteessa niin kuin toimit? Opettajatutor on kiinnostunut opiskelijan omille kokemuksilleen antamista merkityksistä ja tulkinnoista opiskelijan omilla sanoilla esitettynä. Esimerkiksi seuraavanlaisesti: Opiskelija: en ole pystynyt olemaan luennolla

10 10 Opettajatutor: kerrot, että et ole pystynyt olemaan tänään luennolla, voitko kertoa tarkemmin, mitä se on tarkoittanut sinulle? Opettajatutor voi siis aloittaa opiskelijan kanssa keskustelun esittämällä aluksi yhden kysymyksen. Tällainen kysymys voi olla esimerkiksi Haluaisin sinun kertovan minulle niistä asioista, jotka ovat johtaneet sinut tähän tilanteeseen. Voit käyttää aikaa kertomiseen niin kauan kuin haluat, kuuntelen aluksi ja sitten käydään yhdessä läpi kertomaasi asiaa. Edellä mainittu kysymys jättää opiskelijan päätettäväksi, mistä hän haluaa aloittaa, mitä ja missä järjestyksessä haluaa tilanteestaan kertoa. Ensimmäisen kysymyksen aikana opettajatutor voi rohkaista opiskelijaa nonverbaalisin viestein, kuten päätä nyökkäämällä tai äänteillä hm, ahaa, tärkeää on, että opiskelijalle välittyy tunne kuulluksi tulemisesta. Opiskelijan kerrottua kertomuksensa opettajatutor alkaa yhdessä asiakkaan kanssa tutkia syntynyttä kertomusta. Tämä tutkiminen tarkoittaa sitä, että opettajatutor pyytää opiskelijaa tarkentamaan niitä seikkoja, jotka opettajatutor näkee oman tietoperustansa ja kokemuksensa perusteella tärkeiksi. Kysymykset auttavat edelleen opiskelijaa kertomaan ja liittämään asioita toisiinsa omassa kertomuksessaan Vuorovaikutuksen prosessi Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä vuorovaikutuksessa ulkomaisen opiskelijan kanssa on tärkeää tunnistaa sen tavoite ja prosessi sekä mihin oma osaaminen loppuu. Vuorovaikutuksen tavoitteena tulee olla opiskelijan tilanteen helpottaminen, asioiden selvittäminen ja mahdollisesta jatkosta sopiminen. Vuorovaikutuksessa korostuva empaattinen kuuntelu tarkoittaa sitä, että opettajatutor luopuu arvioimasta opiskelijan sanoja tai puhetta. Mitä tahansa opiskelija puhuukin, se ei hämmennä tai häiritse opettajatutoria, vaan hän pyrkii ymmärtämään opiskelijan käsityksiä ja hänen näkökulmiinsa sisältyviä asioita. Opettajatutor löytää opiskelijan puheesta hänen tilannettaan kuvaavat pääideat, tunnistaa ne ja vastaa omassa puheessaan niihin. Empaattinen kuuntelu tarkoittaa, että opettaja huomioi opiskelijan nonverbaalisen viestinnän ja sen sidonnaisuuden kulttuuriin. Keskustelun lähtökohtana on opiskelijan voimavarojen luominen, löytäminen ja esiin tuominen. Tavoite lähtee opiskelijan tarpeista. Voimavarat on löydettävissä, mutta voi olla että ne eivät ole suorassa yhteydessä kyseessä olevaan asiaan ja silloin ne pitää luoda tai rakentaa uudelleen. Lähteet: Kiviniemi, L., Läksy M-L., Matinlauri, T., Nevalainen, K., Ruotsalainen, K., Seppänen, U-M., Vuokila-Oikkonen, P Minä mielenterveystyöntekijänä. Edita Prima oy, Helsinki. Mönkkönen K Asiantuntijasta asiantutkijaksi. In: Metteri A (toim.) Moniammatillisuus ja sosiaalityö, Edita, Helsinki. p

11 11 Mönkkönen K Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 94. Kuopion yliopisto painatuskeskus, Kuopio. 4.3 Tarpeen mukainen hoitomalli Suomessa on kehitetty psykiatriassa ns. tarpeen mukainen hoitomalli akuutteihin kriisitilanteisiin. Tätä mallia voidaan soveltaa myös korkeakouluun. Sitä käytetään perusterveydenhuollossa ja sen ideologiaa esim. kiusaamistilanteessa. Hoitomallin keskeisenä lähtökohtana on hoidon tarpeenmukaisuus. Nimitys tarpeenmukainen hoito liittyy hoidollisten tarpeiden heterogeenisuuteen ja yksilöllisyyteen. Tarpeilla tarkoitetaan ihmisen ja hänen perheensä hoidollisia tarpeita, jotka muuttuvat hoitoprosessin myötä. Keskeisenä lähtökohtana on myös ihmisen ja hänen läheistensä itsemääräämisoikeuden erityinen kunnioitus ja intergroiva lähestymistapa. Tarpeen mukaisesta hoitomallista käytetään myös nimeä avoimen dialogin malli ja tällöin halutaan korostaa vuorovaikutuksen sisältöä ja dialogisuutta. Periaatteet ovat: 1. Välitön apu 2. Sosiaalisen verkoston näkökulma hoitoratkaisuissa 3. joustavuus ja liikkuvuus 4. työntekijöiden vastuullisuus 5. työn psykologisen jatkuvuuden turvaaminen 6. epävarmuuden sietäminen 7. dialogisuus keskustelun muotona Välitön apu määritellään ajassa. Tarpeen mukaisessa hoitomallissa suositellaan että tuntia kriisitilanteen tunnistamisen jälkeen kutsutaan koolle siihen liittyvät ihmiset. Välitön apu perustuu tietoon, että kriisitilanteessa ihminen alkaa rakentaa ymmärrystä tilanteeseensa itse. Välittömästi kun saadaan aikaan dialogisuutta kriisiin liittyvien ihmisten kanssa, alkaa uudenlainen jakaminen sekä asian ymmärryksen ja ratkaisun löytäminen yhdessä. Keskisetä on, että kriisin kohdanneen määräämät läheiset ovat mukana heti alusta alkaen. Kriisi koskee myös läheisiä ja heidän tarpeensa tulee kuulluksi kun heidät otetaan mukaan. Opiskelukykykäytännöt raportissa painotetaan, että yliopiston kriisiryhmä toimii yhteistyössä seurakunnan ja poliisin kanssa ja antaa tukea ja keskusteluapua opiskelijoille kriisitilanteessa. Tärkeää on, että joku ihminen ottaa vastuun tilanteesta. Aluksi pitää olla yksi ihminen, joka alkaa asioita hoitaa. Psykologinen jatkuvuus tarkoittaa sitä, että ainakin yksi henkilö pysyy samana koko prosessin ajan. Tarpeen mukaisen

12 12 hoitomallia toteuttavat työntekijät ovat myös joustavia esim. työaikojen suhteen, samoin heiltä edellytetään liikkuvuutta. Olennaista on, että siellä missä kriisi on tapahtunut, myös tilanteeseen liittyvät ratkaisut toteutetaan samassa paikassa. Keskustelu on dialogia, joka on määritelty aiemmin tässä paperissa Opiskelijalle tärkeät ihmiset ja niiden mukaan kutsuminen Opiskelijalle tärkeitä ihmisiä voidaan havainnollistaa verkostokartan avulla. Verkostokartta muodostuu neljästä eri sektorista ja sen keskiössä on opiskelija itse. Ylhäällä oikealla on asiakkaan perheen jäsenet. Perheenjäsen on sellainen ihminen, jolla on sama jääkaappi opiskelijan kanssa opiskelijan kotimaassa ja/tai sillä hetkellä opiskelumaassa. Oikealla vasemmalla on asiakkaan sukuun kuuluvat henkilöt. Vasemmalla alhaalla on asiakkaan ystävät ja tuttavat ja oikealla asiakkaan työ- ja opiskelukaverit. Samaan sektoriin merkitään myös mahdolliset ammattiauttajat. Opiskelijaa pyydetään merkitsemään verkostoonsa kuuluvat ihmiset sitä lähemmäksi itseään, mitä tärkeämpi merkitys ihmisellä hänelle on. Tämä jälkeen opiskelijaa pyydetään yhdistämään viivalla ne henkilöt, jotka tuntevat toisensa. Tuttuus tarkoittaa sitä, että henkilöt tervehtivät kadulla nähdessään. Suku Perhe Ystävä ja tuttavat Työ- ja opiskelu- kaverit Kuvio 1: Verkostokartta Verkostokarttaa tarkastellaan yhdessä opiskelijan kanssa. Keskustelussa opiskelijan verkosto voidaan ottaa mukaan, vaikka sen jäsenet eivät ole fyysisesti paikalla. Ulkomaisen opiskelijan kohdalla tämä seikka on tavanomainen. Keskustelussa voidaan kysyä esim. mitä äitisi sanoisi

13 13 sinulle tässä tilanteessa, millaisia neuvoja hän antaisi sinulle tähän tilanteeseen? Edellä sanottu kysymys on osa ratkaisukeskeistä lähestymistapaa, joka tässä paperissa kuvataan seuraavassa kappaleessa. Lähteet: Aaltonen, J., Seikkula,J., Alakare, B., Haarakangas, K., Keränen, J., Sutela, M. (1997) The Western Lapland project: A comprehensive family-and network centered community psychiatric project. ISPS Abstracts and lectures October London. Aaltonen J, Koffert T, Ahonen J & Lehtinen V (2000) Skitsofrenian tarpeenmukainen hoito on ryhmätyötä. Raportti Akuutin psykoosin integroitu hoito-projektin tuottamista hoitoperiaatteista. Stakes raportteja 257, Gummerus kirjapaino Oy, Saarijärvi. Alanen YO Schizophrenia -its origins and need-adapted treatment. Karnac Books, London. Seikkula J. & Arnkil Tom Erik Dialogical Meetings and Social Networks. H. Karnac books, London. Seikkula, J Keroputaan mallista avoimeen dialogiin: Keroputaan pitkä kokemus Psykiatrian yleiseksi malliksi? In Haarakangas K. (toim. ), julkaissut Mielisairaala muuttuu, Suomen kuntaliitto, Hakapaino oy, Helsinki Akuutin psykiatrisen osastohoidon yhteistyöneuvottelun keskustelussa rakentuvat kertomukset. Acta Universitatis Ouluensis Medica D 704. Vuokila-Oikkonen, P., Janhonen, S &Väisänen, L Shared-rhythm cooperation in cooperative team meetings in acute psychiatric inpatient care. Journal of Mental Health and Psychiatric Nursing 11, Ratkaisukeskeisyys lähestymistapana Ratkaisukeskeinen lähestymistapa korostaa asioiden ratkaisupyrkimystä. Sen yhteydessä kerronnallisuus ja dialogisuus vuorovaikutuksen lähestymistapoina sopivat yhteen. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa keskitytään opiskelijan mielenterveyteen ja voimavaroihin. Uskotaan siihen, että opiskelijalla on ratkaisun löytymiseen liittyvät voimavarat. Pyrkimys kohtaamisessa on opiskelijaa kunnioittava konsulttiote. Keskitytään ongelmien ja menneisyyden sijasta tulevaisuuteen, ratkaisuihin ja toivoon. Ongelmat nimetään uudelleen tavoitteiksi. Tavoite on positiivinen ja tuottaa ratkaisua. Luotetaan siihen, että opiskelija on oman elämänsä paras asiantuntija, hyväksytään hänen mielipiteensä ja käytetään sitä hyväksi. Suhde on yhteistyösuhde. Tärkeää on, että asiaan on olemassa useita näkökulmia ja mikään näkökulma ei ole ainoa vastaus ja välttämättä riittävä. Edellä kuvattuja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan liittyvää ymmärrystä voi jokainen käyttää oman työnsä lähestymistapana, mutta menetelmän käyttäminen vaatii kouluttautumista Lähteet: Erikson, Milton H. julkaisut vuosilta 1959, 1965, 1973, Furman B. & Ahola, T Muuttuset: terapiasta ratkaisuihin. Luyhytterapia-instituutti. Järvenpää. Hirvihuhta H. & Litovaara A Ratkaisun taito. Tammi, Helsinki. Insoo K.B. & Miller S.D Ihmeitä tapahtuu. Alkoholiongelmaisen ratkaisukeskeinen hoito. Lyhytterapiainstituutti oy, Otava, Keuruu. www-sivut: ja

14 Rakenteet Hyvinvointityöryhmä Joissakin korkeakouluissa toimii hyvinvointityöryhmä. Nimenä hyvinvointi korostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Toisissa korkeakouluissa on oppilashuoltoryhmä, joka sanana taas synnyttää merkityksen ongelmalähtöisestä lähestymistavasta asioihin. Hyvinvointityöryhmässä on jäseniä opettajakunnasta (tutorit), opintotukilautakunnasta (opintojenohjaaja) ja terveys sekä hyvinvointipalveluista (esim. opintopsykologi, pastori, kuraattori). Ryhmän tehtävänä on neuvonpito opiskeluun liittyvien terveysongelmien arvioinnissa. Ryhmä organisoi myös korkeakoulussa yhteisöllisiä toimintoja esim. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa liikuntatapahtumia ja ryhmiä sekä yliopistoissa järjestetään hyvinvointiviikko. Hyvinvointiryhmän kokoonpanoa mietittäessä pohditaan minkä ammattikunnan edustajia siihen olisi hyvä kuulua. Kuraattorin tehtävänä on tarjota tukea ja motivoida opiskelussaan ja elämässään haasteita kohdanneita opiskelijoita, jotta opiskelija selviytyy opinnoissaan. Tavoitteena on opiskelun esteiden väheneminen ja opintojen viivästymisen ja keskeyttämisen ehkäiseminen. Mielenterveyden edistämisen asiantuntijoita ovat myös mielenterveyteen opintonsa suunnanneet sairaanhoitaja, sosionomi ja terveydenhoitaja Sosiaalinen media Sosiaalinen media on yhä kasvava toiminta korkeakouluopiskelijoiden elämässä. Kun mietitään ulkomaisten opiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä sosiaalisen media esim. second life, Facebook ym. mahdollisuuksia ei voida sivuttaa. Kuitenkin WWW-sivuilla tulee olla helposti löydettävissä ulkomaiselle opiskelijalle tarkoitetut terveys- ja hyvinvointipalvelut. Suomalainen palvelujärjestelmä on monimutkainen ymmärrettäväksi ulkomaiselle, joten sivustot tulee laatia tämä huomioiden. Kujalan (2009) kehittämishankkeessa suositellaan, että lähialueen korkeakoulut tekevät yhdessä kansainvälisille opiskelijoille omat Internet-sivustonsa englannin kielellä ja lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös muilla opiskelijan kielillä. Sivut sisältävät helposti löydettävät palvelut. Opiskelijakykykäytännöt raportin mukaan yliopistoissa tulee olla hyvinvointisivusto ja ylioppilaskunnalla aktiivinen rooli pitää keskustelua yllä. Nyyti ry on opiskelijoiden tukikeskus ja sillä on www-sivut (http://www.nyyti.fi/), jotka ovat yliopistojen www-sivuilla saatavana. Nyyti ry:n toiminnan tarkoituksena on edistää ja tukea

15 15 opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintakykyä sekä vaikuttaa niihin liittyviin asioihin. Toiminta ja palvelut perustuvat tutkittuun tietoon sekä asiakkaiden tarpeisiin ja niitä kehitetään tutkimuksen, oppivan organisaation toimintafilosofian ja Nyyti ry:n arvojen mukaisesti. Palveluja kehitetään siten, että ne edistävät henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä ehkäisevät sairastumista. Palveluja ovat virtuaaliolkipää, puhelinpäivystys, nettiryhmät ja kotisivut. Pääkaupunkiseudulla toteutetaan myös ryhmiä ja kurssitoimintaa. Toiminnan kehittäjien kannattaisi miettiä asian laajentamista ammattikorkeakouluopiskelijoille. Kuitenkin WWW-sivut ovat tällä hetkellä suomenkielellä. Toiminnan laajentamista koskemaan ulkomaisia opiskelijoita englannin kielellä on varmasti syytä pohtia. Kehittämisessä huomioidaan, että WWW-sivuilla tarjottavat palvelut ovat helposti löydettävissä ja ne muodostavat kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa, että yhdestä linkistä löytyy yksi paikka, johon opiskelija ottaa yhteyttä. Kun hän saa yhteyden, tässä paikassa toimintaperiaatteena voidaan soveltaa tarpeen mukaisen hoitomallin vastuullisuus periaatetta. Se henkilö, joka ensimmäiseksi vastaa ottaa asian ja lähtee sitä ulkomaisen opiskelijan kanssa yhdessä selvittelemään. Opiskelijan kokemukseksi tämä välittyy siten, että hänen ei tarvitse tuntea palvelujärjestelmää vaan asioita aletaan hoitaa palvelujärjestelmän sisällä. Opiskelijan itseohjautuvuutta ja omaa terveyden edistämistä voidaan tukea kyselyillä, joiden avulla opiskelija testaa omaa terveyden ja hyvinvoinnin tilaansa. Esimerkki tällaisesta sivusta oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun WWW-sivuilla oleva lomake (Are you aware of the condition of your health?, Testin lopuksi testin tehnyt saa palautteen terveyden ja hyvinvoinnin tilastaan. Jos on tarpeen, opiskelijaa kehotetaan ottamaan yhteyttä terveyspalveluihin. Testin lopussa on myös linkkejä, joista saa lisää tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden edistämisestä. Testi koostuu teemoista ja siihen liittyvistä väittämistä. Teemat (väittämistä esimerkki suluissa) ovat yleinen terveydentila (esim. niska-hartiasärky, päänsärky, todetut sairaudet kuten diabetes, mielenterveyden sairaus, sairauteen käytettävä lääkitys), ruokailutottumukset (esim. aamiainen, päivittäinen lämmin ruoka), fyysisen kunnon ylläpitäminen (esim. terveyttä edistävä liikunta), seksuaaliterveys (kuukautisten säännöllisyys, erektio-ongelmat), alkoholin käyttö (esim. tunteeko syyllisyyttä alkoholin käytöstä, kuinka usein humalassa, lääkkeiden ja alkoholin käyttö), mielenterveys (esim.onnistumisen kokemukset, nukkuminen, itsemurha-ajatukset, masennus, poissaolot koulusta) ja sosiaalinen terveys (esim. yksinäisyys, perhesuhteiden tyydyttävyys, avoin vuorovaikutus sosiaalisissa suhteissa, harrastukset).

16 Opintojen ohjaus Ohjaus kuuluu koko korkeakoulun henkilökunnalle. ( Ohjaus 2002). Päävastuu opiskelujen sujumisesta on opiskelijalla itsellään, mutta kaikkien korkeakoulussa toimivien yhteinen tehtävä on tukea antavan ja vuorovaikutuksellisen opiskeluilmapiirin ylläpitäminen ja ongelmatilanteisiin puuttuminen mahdollisimman varhain. (Kunttu 2009.) Kuitenkin ohjaukseen liittyvä korkeakoulujen keskustelukulttuuri riippuu organisaatiosta. Toisaalta taas ulkomainen opiskelija tuo mukanaan oman kulttuurinsa tullessaan suomalaiseen korkeakouluun. Keskustelukulttuuri syntyy siellä toimivien ihmisten tuottamana. Ihmiset, joille hankaliksi märitellyistä asioista on vaikea puhua tuottavat sitä kulttuuria omassa organisaatiossaan. Mielenterveyden vähenemiseen ja mielen sairauksiin liittyy suomalaisessa ja monessa muussakin kulttuurissa puhumattomuutta, stigmaa ja häpeää. Opintojen ohjausta kehitettäessä kannattaa miettiä edellä kuvattujen lähestymistapojen hyödyntämistä. Lisäksi ulkomaisille opiskelijoille suositellaan Kujalan (2009) raportin mukaan kehitettävän Study system in faculties- koulutusta. Koulutuksen sisältönä on antaa ohjeita suomalaisen korkeakoulutuksen vaatimien tehtävien tekoon. Opintojen ohjaukseen tuottavat tietoa TUVAKO:n muut hankkeet kuten Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella ja OTE - Opintojen tukeminen ja opetusjärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa Opiskelukykyhanke Tässä nostetaan esille vielä Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttama opiskelukykyä edistävä KYKY-hankkeen hyvän käytännön tulokset niiltä osin kuin ne liittyvät ulkomaisten opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen korkeakoulussa ja joita ei muussa kohdin tätä paperia ole raportoitu. Kuitenkin huomioidaan, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyy myös opiskeluympäristö, ohjaus, opetus ja opiskelutaidot. Hyvien käytäntöjen tulee tukea yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä, moninaisuutta sekä opiskelijoiden aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Hankkeesta tuotettiin kirjallinen materiaali vuoden 2009 lopussa. Materiaali on myös saatavissa sähköisenä. Hankkeessa on painotettu opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja sen kohteena ovat olleet kaikki yliopisto-opiskelijat ja koko opintopolku. Perusteluja opiskelukyvyn kehittämiselle ovat sen antama pohja tulevalle työkyvylle ja työelämässä tarvittavalle osaamisella. Tuen tule olla pitkäjänteistä. Opiskelukykyyn vaikuttavat opetus- ja ohjaustoiminta, opiskeluympäristö, opiskelutaidot ja opiskelijan terveys ja voimavarat.

17 17 Hankkeessa tuotettavat hyvät käytännöt ovat seuraavat: Hyvinvointitoimikunta edistää yliopistoyhteisön (korkeakouluyhteisön) kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoinnin osalta keskeiset toimijat kokoontuvat yhteistyöverkostossa, jossa edustettuina ovat yliopisto, edustaja opintoasiantoimikunnasta, opintopsykologit ja opiskelijapappi, YTHS ja ylioppilaskunta. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteinen turvallisuuspäällikkö on mukana kehittämässä hyvinvointi- ja turvallisuusasioita. Erilaiset riippuvuudet ovat yhä kasvava haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Siten yliopistoissa on mietitty uhkapelifoorumin perustamista. Kansainvälisten opiskelijoiden HOPS.iin kuuluu kulttuuriosio, jossa käsitellään opiskelijoiden sopeutumista opiskelukaupunkiinsa ja Suomeen sekä keskustellaan mahdollisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kansainvälisten opiskelijoiden jaksamiseen liittyvät suomalaisia opiskelijoita useimmin hankalat toimeentuloon liittyvät kysymykset. Ylioppilaskunta tarjoaa neuvontapalveluita ja pyrkii tiedottamaan tukimuodoista ja apurahamahdollisuuksista. Lähteet: Kujala J Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Helsinki; Artrpint. Kujala J Opiskelukykykäytännöt molemmat raportit löytyvät sivulta: 5 Johtopäätökset Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämisessä yhtenä näkökulmana on suomessa tehty tutkimus ja kehittämishankkeet eri aloilta. Tässä paperissa on tuotettu tietoa, joka voidaan arvioida käytettäväksi palveluiden kehittämisessä. Voidaan todeta, että kansainväliset opiskelijat eivät ymmärrä suomalaisen terveydenhuoltokokonaisuuden toimivuutta. Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä yhteistyötä kannattaa miettiä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Tavoitteena voisi olla laadukkaat yhdessä toteutettavat palvelut, jotka ovat kustannustehokkaita. Palveluiden kehittämisen tulee olla kokonaisvaltaista, opiskelijalähtöistä ja opiskelijan kulttuuritaustan huomioonottava.

18 18 Englannin kielen taito on olennainen osa palvelujen tuottajille ja muiden kielten hallinnasta on hyötyä. Kaiken kaikkiaan nopeaa reagointia terveys- ja hyvinvointipalveluissa on kehitettävä. Sosiaalinen media ja sen tuomat mahdollisuudet ja yhteisöt on hyvä huomioida nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalinen media on opiskelijoille yhteyden pitopaikka, oppimisympäristö ja parhaimmillaan yksi laadukas terveys ja hyvinvointipalveluiden tuottamiskanava. Opiskelukykykäytännöt hankkeen raportin mukaan YTHS, ylioppilaskunta ja kansainväliset palvelut ovat toteuttamassa terveydenhuoltokyselyä kansainvälisille opiskelijoille. Kyselyn perusteella kerätään tietoa ja palautetta terveydenhoidon onnistumisesta kansainvälisten opiskelijoiden osalta sekä YTHS:ssä että alueella muutenkin. Tämä tietoa kannattaa hankkia CDShankkeen käyttöön sen valmistuttua. Seuraavaksi hankkeessa tarkastellaan kansainvälistä tutkimusta ja kehittämishankkeita ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden terveys ja hyvinvointipalveluiden hyvän käytännön kehittämiseksi. Lähteet: Arnkil T.E., Seikkula J. Arnkil R Hyvien käytäntöjen tutkittavuudesta, siirrettävyydestä ja jatkuvuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 70, (6), Kujala Johanna Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Helsinki; Art-rpint. Kunttu Kristiina. 2009) Opiskeluterveys koostuu monen toimijan yhteistyöstä. Työterveyslääkäri 27(1), Lipponen Tarja Terve Fiilinki-parempi meininki. Opiskelijahyvinvointihankkeen loppuraportti. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 1/2007. Ohjaus Ohjaus- ja neuvontapalvelut työhallinnossa. Ohjausprojektin raportti. Työhallinnon julkaisu no 314. Helsinki, Työministeriö. Julkaisematon: Pietiläinen M. & Toiviainen H Raportti, Kansainvälisten opiskelijoiden haasteet terveydenhuollossa hanke

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:

Lisätiedot

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot