TYYTYVÄISYYSKYSELY MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN LASTENPOLIKLINIKALLA ASIOIVIEN LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYYTYVÄISYYSKYSELY MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN LASTENPOLIKLINIKALLA ASIOIVIEN LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE"

Transkriptio

1 Määttänen Jenni TYYTYVÄISYYSKYSELY MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN LASTENPOLIKLINIKALLA ASIOIVIEN LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Jenni Määttänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Nimeke Tyytyväisyyskysely Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla asioivien lasten ja nuorten vanhemmille Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan hoitoon Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka avulla henkilökunta pystyy kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyössä tarkastellaan vanhempien mielipidettä ennakkoajanvarauksen toteutumisesta, vastaanottoajan riittävyydestä, lapsen ja vanhempien saamasta kohtelusta, lapsen saamasta hoidosta, perheen huomioimisesta hoidoissa sekä ohjeiden selkeydestä. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 35 kysymystä. Kysymyksistä oli 25 strukturoitua kysymystä ja kymmenen oli avointa kysymystä. Kyselyn perusjoukko oli Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla huhtikuussa 2007 asioivien lasten ja nuorten vanhemmat. Kyselyyn vastasi yhteensä 37 vanhempaa. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 13 -ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysillä. Kyselyn tulokset osoittavat, että vanhempien mielestä kutsukirje oli selkeä, vastaanotolle pääsi ilmoitettuna aikana ja vastaanottoon käytettiin riittävästi aikaa. Henkilökunnan ammattitaito oli vastaajien mielestä hyvä, ja henkilökunnan palveluhenkisyyteen oltiin tyytyväisiä. Vanhempien mielestä lapsen sairaudesta saatiin vastaanottokäynnillä riittävästi tietoa ja lapsen toiveet otettiin hyvin huomioon. Vanhemmat kokivat, että lapsen pelkoihin kiinnitettiin hyvin huomiota vastaanottokäynnin yhteydessä. Vanhempien mielestä heidät otettiin hyvin huomioon vastaanottokäynnillä. Vanhemmat saivat mielestään osallistua lapsensa hoitoon, vain pieni osa vastaajista oli eri mieltä. Jatkohoito-ohjeet kerrottiin vanhempien mielestä heille itselleen selkeästi, mutta lapsille jatkohoito-ohjeet olisi muutamien vastaajien mielestä pitänyt kertoa selkeämmin. Lähes kaikkien vastanneiden mielestä lapsen asioita käsiteltiin vain perheen, lapsen ja henkilökunnan kesken. Muutama vastaaja oli kuullut käyntinsä aikana toisten lasten asioita joko odotustilassa tai vastaanottohuoneesta. Lastenpoliklinikan ilmapiiri oli vanhempien mielestä levollinen ja rauhallinen. Odotustilat olivat suurimman osan mielestä viihtyisät. Odotustiloihin kuitenkin kaivattiin mm. tuoreempia lehtiä ja viherkasveja. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lastenpoliklinikan toiminnan kehittämisessä. Jatkossa aihetta voisi tutkia suuremmalla otoksella ja pidemmällä aineistonkeruuajalla kuin tässä tutkimuksessa. Asiasanat (avainsanat) Sairaan lapsen hoito, perhekeskeisyys, sairaalahoitoon valmistaminen, tyytyväisyys, saatu kohtelu, saatu ohjaus Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitteet 12 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Salla Seppänen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin keskussairaala, lastenpoliklinikka

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Jenni Määttänen Degree programme and option Degree Programme in Nursing Name of the bachelor's thesis Satisfaction questionnaire for the Parents of Children and Youngsters Consulting the Children's outpatient department of Mikkeli Central Hospital Abstract The aim of the bachelor s thesis was to find out how satisfied parents were with the treatment their children had received in the children's outpatient department of Mikkeli Central Hospital. The objective of the study was to obtain information to help the nursing staff to develop their work. In the study, the opinions of the parents were viewed: how the booking of an appointment had succeeded, if the reception time had been sufficient, how the child and parents had been treated, how the child had been looked after, how the family had been considered in various treatments and whether clear instructions had been given. In the study a quantitative research method was used. The material was gathered by means of a semi-structured questionnaire with 35 questions. 25 of the questions were structured questions and 10 open questions. The population consisted of those parents of children and youngsters who had consulted the children's outpatient clinic in Mikkeli Central Hospital in April A total of 37 parents responded to the questionnaire. The data were analysed by using the SPSS for Windows 13 programme and the open questions were analysed by content analysis. The results of the study showed that the parents found the letter of invitation to be clearly composed, they got to the reception at the time specified, and enough time was used upon the reception. The respondents thought that the staff was skilled, and they were satisfied with the staff's willingness to be of service. In the opinion of the parents they received adequate knowledge of their child's disease during the appointment, and the children's wishes were properly taken into account. The parents also felt that enough attention was paid to the fears of their children. Personally, the parents felt they had been considered well during the reception. Most parents thought they were given an ample opportunity of participating in the treatment of their children; only a small part of the respondents thought otherwise. Instructions for further care were explained clearly to the parents, whereas some respondents felt that children should have received clearer instructions. Almost all respondents thought the child's affairs were dealt with only by the family, child and staff. Some respondents had overheard other children's affairs either in the waiting room or from the reception room. The parents considered the atmosphere of the children's outpatient department to be calm and peaceful. Most of them regarded the waiting rooms as comfortable. However, some of the respondens thought that there shoud be fresher copies of magazines and indoor plants in the waiting rooms. The results of the study can be used in developing the work of the children's outpatient department. In the future, the topic could be studied with a larger sample and a longer period of material gathering than was the case in this study. Subject headings, (keywords) The Care of a Sick Child, Family Centredness, Preparation for Hospital Care, Satisfaction, Treatment and Guidance Received Pages Language URN 29 p. + app. 12 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Salla Seppänen Bachelor s thesis assigned by The Central Hospital of Mikkeli, children s outpatient department

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PERHEKESKEINEN HOITOTYÖ Sairaalahoidon lapselle aiheuttamat pelot Lapsen ja perheen valmistaminen sairaalahoitoon Lapsen aikaisemmat kokemukset POTILASTYYTYVÄISYYS JA AIEMMAT TUTKIMUKSET OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kyselylomakkeen laadinta ja esitestaus Aineistonkeruu Analyysimenetelmät TULOKSET Vastaajien taustatiedot Vastaajien tyytyväisyys ennakkoajanvarauksen toimivuuteen ja vastaanottoajan riittävyyteen Vastaajien tyytyväisyys lapsen saamasta hoidosta Vastaajien mielipide saadusta ohjauksesta Vastaajien antamaa palautetta vastaanottokäynnistä JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksia Oman oppimisen pohdintaa LÄHTEET LIITTEET 1 TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 2 TUTKIMUSLUPA 3 KYSELYLOMAKE 4 TIIVISTELMÄT LÄHTEINÄ KÄYTETYISTÄ TUTKIMUKSISTA 5 VASTAAJIEN AMMATIT

5 1 JOHDANTO 1 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää vanhempien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan hoitoon Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla. Opinnäytetyössä tarkastellaan mm. ennakkoajanvarauksen toteutumista, vastaanottoajan riittävyyttä, lapsen ja vanhempien saamaa kohtelua, lapsen saamaa hoitoa, perheen huomioimista hoidoissa ja ohjeiden selkeyttä. Yksikön henkilökunta halusi kyselyn tehtäväksi, koska Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalle ei ole aiemmin tehty tyytyväisyyskyselyä. Kyselyn tavoitteena on saada tietoa, jonka avulla henkilökunta pystyy kehittämään toimintaansa. Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla työskentelee neljä sairaanhoitajaa ja viisi lääkäriä. Lastenpoliklinikalle potilaita tulee lähetteellä ensikäynnille, päivystyksinä ja kontrollikäynnille. Vuonna 2006 lastenpoliklinikalle kertyi poliklinikkakäyntejä (diabetespoliklinikka ja neurologian poliklinikka mukaan lukien) noin Lastenpoliklinikan osuus tästä kokonaisuudesta oli noin 3500 käyntiä. Näistä käynneistä alle 7- vuotiaita astmaatikkoja ja astman takia ensikertalaisia oli noin 800. Loput käyntikerrat (noin 2700) muodostivat pääsääntöisesti sydän-, munuais- ja kastelijalapset, keskosten kehityskontrollit ja yli 7-vuotiaat astmaatikot. Tarkempia tietoja tautiryhmistä ja käyntikerroista ei ole saatavilla. (Ihalainen 2007.) Asiakastyytyväisyyttä voidaan tutkia kyselyn avulla. Kyselyillä on tarkoitus selvittää konkreettisia tapauksia ja tilanteita, joissa potilaat ovat kokeneet saaneensa huonoa tai hyvää hoitoa. Mittauksen tuottama aineisto on kuvauksia, kokemuksia ja havaintoja. Tulokset osoittavat mistä kenkä puristaa ja mitä tulee tehdä tyytyväisyyden lisäämiseksi. (Vuori 1993, 63.) Tutkimus hoidon laadusta (Grönforsin ym. 2001) osoittaa, että potilaan tyytyväisyyteen ovat yhteydessä voimakkaimmin ihmiskeskeinen ilmapiiri, pysyvä henkilökunta, esimiehen toiminta, hoitajien koulutus ja yksilövastuinen toimintamalli. Mikkelin keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkupoliklinikalle (Loimula-Kontkanen 2005) tehdyn tutkimuksen mukaan potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus selvittää miten tyytyväisiä lasten vanhemmat ovat saamaansa palveluun Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla.

6 2 PERHEKESKEINEN HOITOTYÖ 2 Perhekeskeisyyttä määriteltäessä hoitotyössä on usein käytetty Dohertyn ja Baridin (1986) perhekeskeisyydestä muodostamia tasoja. Perhekeskeisyys ei aina toteudu samanlaisena, vaan perheen huomioiminen eri tasoilla vaihtelee. Ensimmäisellä tasolla kiinnitetään hyvin vähän huomiota perheeseen. Toisella tasolla huomioidaan se, että asiakkaat tulevat perheistä ja perheen jäsenillä on suuri vaikutus hyvinvointiin. Perheelle annetaan tietoja ja neuvotaan erilaisissa hoitotilanteissa. Kolmannella tasolla tieto perustuu terveen perheen kehitykseen. Hoidossa kiinnitetään huomiota perheen emotionaalisiin reaktioihin ja stressiin. Hoitajan tulisi rohkaista perhettä erilaisissa tilanteissa. Neljänteen tasoon kuuluvat perheen tilanteen arviointi ja suunnitelmallinen työ perheen hyväksi. Perheneuvonnan avulla perhettä tuetaan selviytymään stressistä ja kriisistä. Friedmanin (1992) mukaan perhekeskeinen hoitotyö on tärkeää ottaa huomioon silloin, kun perheessä on jokin häiriö, joka vaikuttaa yhteen tai useampaan perheenjäseneen, tällöin tämä häiriö voi vaikuttaa myös toisiin perheenjäseniin ja perhekokonaisuuteen. Toinen syy on se, että perheen rooli on keskeinen terveyden edistämisessä, esimerkiksi terveiden elämäntapojen edistämisessä. Kolmas syy on se, että yhden perheen jäsenen terveysongelma voi johtaa sairauden tai jonkin riskitekijän löytymiseen toisista perheen jäsenistä. Viimeisenä hän mainitsee, että yksilöstä ja hänen toiminnastaan saa selkeämmän kuvan, kun tiedetään perheen taustatekijät. Lasten sairaanhoidossa perhekeskeisyydellä tarkoitetaan koko perheen voimavarojen löytämistä ja tukemista lapsen sairauden voittamiseksi. Perheen tulisi saada osallistua lasta koskeviin päätöksiin ja saada päätöksiä varten tarvittavat tiedot. Vanhemmilla on oikeus osallistua kaikkiin tilanteisiin, elleivät he itse halua olla poissa. (Minkkinen 1995, 249.) Sairaanhoidon käytännössä perhe liittyy tavallisesti luontevasti lapsen tai nuoren potilaan hoitamiseen. Alaikäisellä potilaalla on huoltaja, joka osallistuu tavallisesti lapsensa asioista päättämiseen ja tämän hoitoon osastolla. (Åstedt-Kurki & Paavilainen 1999, 320.)

7 3 Perheen osallistuminen lapsen hoitoon on selvästi lisääntynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Perhe on muuttunut vierailijasta hoitoon osallistujaksi ja luonnolliseksi läsnäolijaksi. Myös perheen ja hoitajan välinen suhde on kehittynyt tasavertaiseen ja avoimeen suuntaan. Perheitä pyritään huomioimaan aiempaa yksilöllisemmin, ja lapsen ja perheen turvallisuuden tunteesta huolehtiminen on korostunut. (Santahuhta ym. 2001, 290.) Lampisen ym. (2000, 195) on tutkinut minkälaista tukea hoitajat antavat vanhemmille lapsen ollessa sairaalassa ja minkälaiset mahdollisuudet heillä omasta mielestään on leikki-ikäisen lapsen vanhempien tukemiseen sairaalassa. Tutkimuksen mukaan hoitajat pitivät vanhempien tukemista tärkeänä osana työtään. Tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa hoitajista rohkaisi ja tuki lapsen vanhempia ja pyrki huomioimaan heidän toiveensa lapsen hoidossa. Tutkimukseen osallistuvista hoitohenkilökunnasta kaikki halusivat tutustua vanhempiin, mutta vain kolmasosa otti itse yhteyttä vanhempiin, mikäli nämä eivät olleet osastolla. Suurin osa hoitohenkilökunnasta oli sitä mieltä, ettei heillä ollut riittävästi aikaa vanhempien tukemiseen. Kivelän ja Niemisen (2000) tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhempien, kouluikäisen lapsen ja hoitajan yhteistyön mahdollistavien tekijöiden (vastuun, luottamuksen ja asiakaskeskeisyyden) toteutumista lyhytaikaisessa lasten perhekeskeisessä hoitotyössä. Tutkimuksessa ilmenee, että puolet hoitajista on sitä mieltä, etteivät vanhemmat aina tiedä, miten osallistua lapsensa hoitoon. Yli kolmasosa hoitajista kertoi keskustelevansa vanhempien kanssa siitä, miten he haluavat hoitaa lastaan. Hoitajista lähes kolmannes koki, että vanhemmat puuttuivat liikaa lapsensa hoitoon sairaalassa. Kuitenkin puolet hoitajista antoi myönteistä palautetta vanhemmille heidän osallistumisestaan hoitoon aina tai usein, mutta melkein puolet hoitajista vain joskus tai harvoin. Mikkelin keskussairaalan lasten vuodeosastolla tehdyn tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä perhekeskeinen lastenhoitotyö vanhempien mielestä on ja mitä siihen kuuluu. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä vanhemmat odottavat perhekeskeistä työtä tekevältä hoitotyöntekijältä. Tutkimuksen mukaan vanhemmat pitävät tärkeänä olla lapsensa kanssa osastolla koko hoitojakson ajan. Lapsen ja perheen yksilölliset tavat ja tottumukset tulisi ottaa huomioon hoitotyötä suunniteltaessa ja hoitotyön menetelmiä

8 valittaessa. Myös tiedonsaanti koettiin tärkeäksi. Hoitotyöntekijöiltä vanhemmat toivoivat tukea keskustelun ja ajan antamisen muodossa. (Albrecht & Parkkinen 2002.) 4 Lasten hoitotyö eroaa monessa suhteessa aikuisten hoitotyöstä. Lapsen ikä ja kehitystaso asettavat ohjaukselle omia vaatimuksia, sillä on epävarmaa, mitä lapsi ymmärtää hoitohenkilökunnan käyttämistä käsitteistä ja termeistä. Aikuiselle voi olla myös hankalaa asettua lapsen kokemusmaailmaan. Lapsi reagoi sairastumiseen ja vastaanottotilanteisiin fyysisesti ja psyykkisesti eri tavoin kuin aikuinen. (Minkkinen 1995, 244.) Lasten hoitotyö on monipuolista toimintaa, joka sisältää sekä terveiden että sairaiden lasten hoitamisen. Lasten hoitotyön keskeisiä haasteita ovat lapsen ja perheen emotionaalisen tasapainon tukeminen ja ylläpitäminen erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa. Hoitotyössä vaikuttavat arvot, normit, eettiset periaatteet, erilaiset teoriat ja käsitykset lapsesta, lapsen kehityksestä ja siihen liittyvistä tekijöistä, perheen merkityksestä lapselle ja sairauden vaikutuksesta lapseen ja perheeseen. (Minkkinen ym. 1997, 98.) Hoitohenkilökunnan näkökulmasta lasten hoitotyö on vaihtelevaa, koska lasten ikäjakauma on 0 15 vuotta ja näin erot esimerkiksi anatomiassa ja fysiologiassa ovat suuria (Minkkinen 1995, ). 2.1 Sairaalahoidon lapselle aiheuttamat pelot Lapset suhtautuvat sairaalaan menoonsa hyvin eri tavoin, mutta sairaalahoidon tiedetään aiheuttavan lapselle traumaattisia pelkoja helpommin kuin aikuiselle. Erilaiset tutkimukset, verinäytteen ottaminen tai ero vanhemmista voivat muodostua lapselle traumaattiseksi kokemukseksi. Eri tutkimuksissa onkin tärkeää ottaa lapsi mahdollisimman paljon mukaan toimenpiteen suorittamiseen, koska osallistuminen antaa lapselle mahdollisuuden vaikuttaa tilanteeseen ja pelottava asia saadaan näin osittain lapsen omaan säätelyyn. (Ivanoff ym. 2001, 126.) Kehitystasonsa mukaan lapset pelkäävät sairaalassa erilaisia asioita. Esimerkiksi leikkiikäiselle ruumiillinen koskemattomuuden säilyminen on tärkeää. Pienet naarmut ja vammat huolestuttavat ja pelottavat lasta. Tavallisia pelkoja aiheuttavia tilanteita leikkiikäiselle ovat yksin oleminen, vieras ympäristö, paikoillaan pitäminen tutkimuksissa, pistokset ja kipu. Kouluikäisille tyypillisiä pelkoja aiheuttavia tilanteita ovat kipu ja

9 5 epämukava olo, pistokset, muutokset ruumiinkuvassa, rajoitukset liikkumisessa, toimenpiteet, vieras ympäristö ja kuolema. Nuorille pelkoa aiheuttaa kipu, huoli elimistön kontrollin menettämisestä ja ulkonäön muutoksista sekä kuoleman pelko. (Ivanoff ym. 2001, 127.) Ivanoffin ym.(1999, 272) tekemän tutkimuksen mukaan lasten sairaalahoidon aikaisten pelon kokemusten pääulottuvuuksiksi muodostuvat vieras ympäristö, hylätyksi tuleminen, kehon vahingoittumisen uhka, kipu, itsemääräämisoikeuden rajoitukset sekä alistaminen ja mielivalta. Lasten pelon kokemukset sairaalassa liittyivät usein tilanteisiin, joissa vanhemmat eivät ole läsnä. Lasten sairaalahoidon aikaisten pelkojen tunnistaminen auttaa hoitohenkilökuntaa eläytymään lasten maailmaan. Lapsen maailmaan eläytyminen mahdollistaa osaltaan lapsen kokemuksen ymmärtämisen, mikä on edellytyksenä hyvälle lastenhoitotyölle. 2.2 Lapsen ja perheen valmistaminen sairaalahoitoon Sairaalahoitoon valmistaminen on hoitotyön auttamismenetelmä, joka painottaa yksilön käsitysten, aikaisempien kokemusten ja selviytymistapojen huomioon ottamista. Valmistamiseen sisältyy tiedon antamista siitä, mitä tulee tapahtumaan, millaisia aistimuksia potilaalla voi olla toimenpiteen aikana, tietoa selviytymiskeinoista ja emotionaalista tukea. (Muurinen & Surakka 2001, 96.) Lapsen ja perheen saapuessa sairaalaan kartoitetaan lapsen ja perheen valmistamisen tarve. Lapsen ja perheen tulisi saada riittävästi tarvitsemiansa tietoja tulevasta toimenpiteestä tai tutkimuksesta. Tietojen perusteella pyritään vähentämään ja estämään pelkoja ja epävarmuutta. On tärkeää, että lapsi ja vanhemmat tietävät ennen toimenpidettä tai tutkimusta seuraavat asiat: miksi ja mitä tehdään, miten, milloin ja missä se tehdään, kuka sen tekee, milloin ja miten he kuulevat tuloksista, mitä muutoksia lapsella on toimenpiteen jälkeen, miten hoidetaan ja mitä lapselta ja perheeltä odotetaan. (Muurinen & Surakka 2001, ) Lapselle tehdään sairaalassa monia erilaisia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Näihin voi liittyä monenlaisia pelkoja ja stressitekijöitä. Etukäteen hyvin valmistettu lapsi kokee vähemmän stressiä ja pelkoa erilaisissa tilanteissa kuin lapsi, jota ei ole valmistettu.

10 6 Kun lapselle on perusteltu tutkimuksen tarkoitukset, tällöin lapsi ymmärtää paremmin esimerkiksi tutkimuksen tai hoidon onnistumiselle vaadittavat asennot ja paikoillaan olot. Tavoitteena on motivoida lapsi ja vanhemmat ja saada heidät hyväksymään toimenpiteen ja tutkimuksen osana hoitoa ja ovat yhteistyökykyisiä voimavarojensa mukaan. (Muurinen & Surakka 2001, 98.) Valmistamisen avulla lapsen ja vanhempien luottamus sairaalaa ja hoitohenkilökuntaa kohtaan kasvavat. Valmistaminen sairaalaan tulee tehdä siten, että lapsi ja vanhemmat kokevat tapahtuman turvalliseksi ja inhimilliseksi ja että tutkimus tuottaa lapselle mahdollisimman vähän pelkoa ja kipua. Valmistaminen lisää muun muassa lapsen aktiivista selviytymistä, kivun hallitsemista ja yhteistyökykyä. Se auttaa lasta ymmärtämään toimenpiteiden tarkoitusta, lisää lapsen turvallisuuden tunnetta ja edistää luottamuksen säilymistä hoitohenkilökuntaa kohtaan. (Muurinen & Surakka 2001, ) 2.3 Lapsen aikaisemmat kokemukset Lähes jokaisella lapsella on sairaalaan tullessaan kokemuksia siitä, miten häntä on hoidettu aikaisemmin ja miten hän on saamansa hoidon kokenut. Tiedetään, että lapsen yksikin epämiellyttävä neuvolakokemus saattaa herättää pelon koko sairaalan hoitohenkilökuntaa kohtaan. Lapsella saattaa olla sairaalasta myös omia mielikuvia, muisto omasta tai sisaren sairaalassaolosta tai hän on saattanut kuulla isovanhempiensa kuolleen sairaalassa, mitkä kaikki vaikuttavat lapsen suhtautumiseen sairaalassa oloon tai saattavat herättää pelkoja. (Gröhn-Rissanen 1999, 22.) Lapsen aikaisemmat kokemukset suuresta vaarasta tai toistuvista elämänmuutoksista voivat muovata hänen persoonallisuuttaan tai aiheuttaa kroonista turvattomuutta. Sairaalaan joutuminen saattaa aktivoida aikaisemmat pelot, minkä seurauksena lapsen stressikokemus voi olla kohtuuttoman voimakas. Potilaan kokeman stressin ja aikaisemman sairaalahoidon välillä on todettu olevan yhteys. Mitä lyhyempi aika edellisestä sairaalahoidosta on ollut, sitä enemmän potilas kokee stressiä. (Gröhn-Rissanen 1999, )

11 3 POTILASTYYTYVÄISYYS JA AIEMMAT TUTKIMUKSET 7 Potilastyytyväisyyttä on mitattu monenlaisin mittarein, lähtökohtana tyytyväisyyden laadun ja määrän kuvaaminen. Tyytyväisyydellä on tarkoitettu potilaan käsityksiä saamastaan hoidosta, jolloin siihen eivät suoranaisesti sisälly potilaan terveydentilaan vaikuttaneet hoidon tulokset eivätkä saadun hoidon tarkoituksenmukaisuus potilaan terveyden kannalta. Tyytyväisyys kuvastaa potilaan positiivista asennetta hoitoaan kohtaan. (Leino-Kilpi & Vuorenheimo 1992, 25.) Tässä tutkimuksessa tyytyväisyydellä tarkoitetaan lasten poliklinikalla asioivien lasten vanhempien käsityksiä saadusta hoidosta. Hoidon arvioinnissa voidaan osoittaa potilastyytyväisyydelle kolme mahdollista funktiota. Ensimmäiseksi tyytyväisyys voi toimia laadukkaan hoidon tunnusmerkkinä, oikeutettuna ja toivottuna hoidon tuloksena, jota ilman hoitoa ei voida pitää hyvänä. Toiseksi tyytyväisyys voi myös toimia laadukkaan hoidon osoittimena heijastaen potilaiden näkemyksiä saamansa hoidon eri aspekteista. Kolmanneksi tyytyväisyyttä voidaan pitää ehtona tai edellytyksenä hoidon tavoitteiden saavuttamiselle, koska oletetaan, että tyytyväiset potilaat noudattavat tyytymättömiä potilaista paremmin heille annettuja ohjeita ja hakeutuvat myös helpommin hoitoon jatkossa. (Leino-Kilpi & Vuorenheimo 1992, 25.) Tyytyväisyysmittareita on olemassa useita. Mittarin hyödynnettävyydestä riippuu, miten luotettavaa ja hyödyllistä tietoa potilastyytyväisyydestä voidaan saada. On muistettava, että tyytyväisyysmittarit mittaavat ainoastaan potilastyytyväisyyttä, eivät hoidon laatua. Tämän vuoksi potilastyytyväisyystutkimuksien käyttöön terveydenhuoltopalveluiden kehittämisen perusteena tulisi suhtautua kriittisesti. Hoidon laatu on käsitteenä laajempi kuin tyytyväisyys, mistä syystä potilaan tyytyväisyyttä voidaan pitää vain yhtenä osaalueena määriteltäessä hoidon laatua. (Leino-Kilpi & Vuorenheimo 1992, ) Potilastyytyväisyyttä voidaan mitata esimerkiksi kyselyllä. Hoitojaksoon kohdistuva arviointi tehdään usein jakson lopussa, esimerkiksi potilaan lähtiessä sairaalasta tai muutaman viikon kuluessa kotiutuksesta (Vuori 1993, 63.). Grönforsin ym. (2001, 231) tekemän tutkimuksen mukaan potilaan tyytyväisyyteen olivat yhteydessä voimakkaimmin ihmiskeskeinen ilmapiiri, pysyvä henkilökunta, esimiehen toiminta, hoitajien koulutus ja yksilövastuinen toimintamalli. Tutkimuksessa esimiehen toiminta, koulutus, yksilövastuinen toimintamalli ja ihmiskeskeinen ilmapiiri selittivät sekä hoitajien että

12 8 potilaiden tyytyväisyyttä. Kuitenkaan työntekijän tyytyväisyys ei välttämättä näyttänyt olevan yhteydessä potilaiden tyytyväisyyteen eikä toisinpäin. Mikkelin keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkupoliklinikalle (Loimula-Kontkanen 2005) tehdyn tutkimuksen mukaan potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää vanhempien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan hoitoon Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla. Opinnäytetyössä tarkastellaan vanhempien tyytyväisyyttä ennakkoajanvarauksen toteutumiseen, vastaanottoajan riittävyyteen, lapsen saamaan kohteluun, lapsen saamaan hoitoon, perheen huomioimiseen hoidoissa ja ohjeiden selkeyteen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten ennakkoajanvaraus toimi vanhempien arvioimana? 2. Miten vanhemmat kokivat vastaanottoajan riittävyyden? 3. Miten tyytyväisiä vanhemmat olivat lapsensa saamaan hoitoon? - Miten vanhempien mielestä lasta kohdeltiin? - Miten vanhemmat kokivat lapsensa saaman hoidon? 4. Miten tyytyväisiä vanhemmat olivat saamaansa ohjaukseen? - Miten perhe otettiin vanhempien mielestä huomioon ohjauksessa? - Miten vanhemmat kokivat ymmärtäneensä saadut ohjeet? 5 KYSELYN TOTEUTTAMINEN 5.1 Kyselylomakkeen laadinta ja esitestaus Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin kysely, koska se on helppo ja luotettava tapa kerätä aineistoa tyytyväisyyttä kartoittavissa tutkimuksissa. Hirsjärvi ym. (2006, 184) korostavat, että kyselymenetelmä on tehokas, koska se säästää tutkijan aikaa ja vaivannäköä. Kyselytutkimuksiin liittyy myös heikkouksia: saatu aineisto voi jäädä pinnalliseksi ja tutkimus teoreettisesti vaatimattomaksi. Kyselyssä ei ole myöskään mahdollista varmis-

13 tua siitä, miten vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet tutkimukseen ja miten onnistuneita annetut vastausvaihtoehdot ovat olleet vastaajan näkökulmasta. 9 Kyselylomakkeen laatimisessa käytin apuna korva-, nenä- ja kurkkupoliklinikan potilastyytyväisyyskyselylomaketta ja aikaisemmin tehtyjen tyytyväisyystutkimusten mittareita (ks. liite 5). Kyselylomakkeen väittämissä on neljä vaihtoehtoa. Nämä ovat täysin eri mieltä, osittain eri mieltä, osittain samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Päädyin tähän ratkaisuun, koska mielestäni on parempi, että vastausvaihtoehtoja on enemmän kuin kaksi, kyllä ja ei. Valitsemaani menetelmää kutsutaan Likertin asteikoksi. Asteikot ovat tavallisimmin 5- tai 7-portaisia, ja vaihtoehdot muodostavat nousevan tai laskevan skaalan. (Hirsjärvi ym. 2006, 189.) Valitsin tutkimukseeni 4-portaisen asteikon, koska halusin jättää pois vaihtoehdon en osaa sanoa, koska uskon, että monet olisivat vastanneet en osaa sanoa ja se ei mielestäni tuo mitään tietoa tutkimukseen. Kyselylomakkeeseen (liite 3) tuli yhteensä 35 kysymystä. Kysymyksistä 25 on strukturoitua kysymystä ja 10 on avointa ja tarkentavaa kysymystä. Kysymykset 1 11 kartoittavat vastaajan taustatietoja. Kysymykset mittaavat vastaajien tyytyväisyyttä ennakkoajanvarauksen toteutumisesta ja vastaanottoajan riittävyydestä. Kysymykset mittaa vastaajien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan kohteluun / hoitoon ja perheen huomioon ottamista. Kysymykset mittaavat vastaajien tyytyväisyyttä saamiinsa hoito-ohjeisiin. Viimeiset kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden antaa palautetta vastaanottokäynnistä. (ks. taulukko 1) TAULUKKO 1. Tutkimuskysymykset ja niitä vastaavat kyselylomakkeen kysymykset (ks. Liite 4) Tutkimuskysymys Kyselylomake, kysymysnumero Taustatiedot Miten ennakkoajanvaraus toimi vastaajien arvioimana ja miten vastaajat kokivat vastaanottoajan riittävyyden? 2. Miten tyytyväisiä vastaajat ovat lapsensa saamaan hoitoon? 3. Miten tyytyväisiä vastaajat ovat saamaansa ohjaukseen? Palaute vastaanottokäynnistä Kyselylomaketta esitestasi kuusi (6) vanhempaa lastenpoliklinikalla. Vanhemmat vastasivat kaikkiin kysymyksiin eikä mitään korjausehdotuksia tullut. Esitestauslomakkeita ei

14 10 otettu mukaan tutkimukseen. Kyselylomake tulee testata aina ennen varsinaista mittausta. Testaaminen tarkoittaa, että muutama perusjoukkoa vastaava ihminen arvioi kriittisesti kyselylomaketta. Arvioinnin kohteena tulisi olla kysymysten ja ohjeiden selkeys ja yksiselitteisyys, vastausvaihtoehtojen toimivuus, kyselylomakkeen pituus ja vastaamiseen käytetyn ajan kohtuullisuus. Testaajien tulisi pystyä lisäksi arvioimaan, puuttuuko kyselylomakkeesta jokin olennainen kysymys tutkimusongelman kannalta tai onko kyselylomakkeessa asian kannalta mukana tarpeettomia kysymyksiä. (Vilkka 2005, ) 5.2 Aineistonkeruu Kyselyn perusjoukko on Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla huhtikuussa 2007 asioivien lasten ja nuorten vanhemmat. Lastenpoliklinikka ei halunnut rajata kyselyyn vastaajia hoitoon tulleen lapsen iän eikä tulosyyn mukaan. Tammikuusta 2007 alkaen lasten astma- ja allergiapoliklinikka on yhdistynyt lastenpoliklinikan ajanvaraukseen. Lastenpoliklinikalla toimivat myös diabetes- ja neurologian poliklinikat. Näillä yksiköillä on oma ajanvaraus ja omat hoitajat. Tämän takia näissä yksiköissä asioivien lasten vanhemmat eivät osallistuneet kyselyyn. Opinnäytetyölle hain tutkimusluvan kirjallisesti hallintoylihoitaja Mirja Rasimukselta (liite 1) Luvan myönsi johtajaylilääkäri Matti Suistomaa (liite 2). Kysely kuitenkin aloitettiin jo apulaisylilääkäri Juha Viitalan luvalla. Vein lastenpoliklinikalle yhteensä 97 kyselylomaketta (47 kappaletta ja 50 kappaletta ), jotka hoitohenkilökunta jakoi vanhemmille vastaanoton yhteydessä huhtikuun 2007 aikana. Yhteensä kyselylomakkeita oli vanhemmille jaettu 47 kappaletta. Vanhemmat palauttivat täytetyn kyselylomakkeen joko postissa minulle tai lastenpoliklinikalla olevaan palautelaatikkoon. Kyselylomakkeita täytettiin ja palautettiin yhteensä 37 kappaletta. Vastausprosentiksi tuli 78,7 %. Palautetuista kyselylomakkeista lastenpoliklinikalle palautelaatikkoon palautui 18 (48,6 %) kappaletta ja postin kautta sain täytettyjä kyselylomakkeita 19 (51,4 %) kappaletta.

15 5.3 Analyysimenetelmät 11 Määrällisen aineiston analysoin SPSS for Windows 13 ohjelmalla. Strukturoiduista eli suljetuista kysymyksistä laskin frekvenssit, prosentit ja keskiarvot. Taustatiedoista olen Microsoft Office Excel 2003 ohjelmalla tehnyt diagrammeja (ks. kuviot 1 7). Strukturoiduista kysymyksistä tein taulukot, joissa näkyy kysymyksittäin vastauksien keskiarvo (ks. taulukot 1 4). Avointen kysymysten vastaukset analysoin sisällön analyysilla. Sisällön analyysia voidaan käyttää päiväkirjojen, kirjeiden, puheiden, dialogien, raporttien, kirjojen, artikkeleiden ja muun kirjallisen materiaalin analyysiin. Sisällön analyysi on paljon käytetty menetelmä hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Sen avulla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 3 4.) Sisällön analyysi on keino järjestää, kuvailla ja kvantifioida tutkittavaa ilmiötä, ja sen tarkoituksena on saada ilmiöstä kuvaus tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Tutkimuksen tuloksena raportoidaan muodostetut kategoriat ja niiden sisällöt eli se, mitä kategorioilla tarkoitetaan. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 3 4, 10.) Käytän tuloksien kuvaamisessa myös suoria lainauksia, koska aineiston suorilla lainauksilla voidaan lisätä raportin luotettavuutta ja osoittaa lukijalle luokittelun alkuperä. Analyysin tekemiseksi ei ole olemassa yksityiskohtaisia sääntöjä. Sisällön analyysissa voidaan lähteä etenemään kahdella tavalla, joko aineistolähtöisesti induktiivisella otteella tai deduktiivisesti käyttäen aineiston luokittelussa hyväksi jotain aikaisempaa käsitejärjestelmää. Tutkijan päätettävissä on myös se, keskittyykö hän vain siihen, mikä on ilmiselvästi ilmaistu vai analysoiko hän myös piilossa olevia viestejä. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.) Tässä työssä analysoin aineistoa induktiivisella sisällön analyysillä, koska halusin tulosten ilmentävän mahdollisimman hyvin niitä tekijöitä, joita tiedonantajat ovat ilmiöstä kertoneet, enkä käyttänyt luokittelussa hyväksi aiemmin kehitettyä teoreettista viitekehystä. Aineistosta analysoin ainoastaan ilmisisältö, jotta tutkijan oma tulkinta ei vääristäisi tutkimuksen tuloksia. Induktiivisessa sisällönanalyysissä tehdään yleisiä johtopää-

16 töksiä yksittäisten tapausten pohjalta. Induktiivisella lähestymistavalla voi saada uutta tietoa ja antaa ideoita käytännön hoitotyöhön. (Lauri & Elomaa 2001, 78.) 12 Koska otos oli pieni ja vastausten erot olivat pieniä, ei ristiintaulukointia kannattanut tehdä. Se ei olisi antanut kattavampia tutkimustuloksia. Ristiintaulukoinnin avulla tutkitaan ovatko taulukoissa havaitut erot riittävän suuria, jotta riippuvuus voitaisiin yleistää perusjoukkoon (Mamia 2005, 34). 6 TULOKSET 6.1 Vastaajien taustatiedot Tutkimukseeni vastasi yhteensä 37 vastaajaa (N=37), joista 31 (83,8 %) vastaajaa oli äiti, 4 (10,8 %) vastaajaa oli isä, 1 (2,7 %) vastaaja oli isovanhempi ja 1 (2,7 %) vastaaja oli muu, sijaisvanhempi (ks. kuvio 1) Lukumäärä äiti isä isovanhempi muu Kuvio 1. Vastaajan suhde lapseen (n=37) Vastaajien keski-ikä oli 35,6 vuotta, nuorin vastaaja oli 25-vuotias ja vanhin 60-vuotias (ks. kuvio 2).

17 13 Lukumäärä alle 30-vuotiaat vuotiaat yli 40-vuotiaat Kuvio 2. Vastaajien ikäjakauma (n=37) Vastaajista naimattomia oli 2 (5,4 %), avoliitossa 11 (29,7 %), avioliitossa 21 (54,1 %) ja yksinhuoltajia 3 (8,1 %) (ks. kuvio 3) Lukumäärä naimaton avoliitto avioliitto yksinhuoltaja leski Kuvio 3. Vastaajan siviilisääty (n=37) Ammattiopisto- tai AMK-tutkinnon suorittaneita oli 18 (48,6 %) vastaajaa, kouluasteentutkinnon suorittaneita 13 (35,1 %) vastaajaa, ylioppilaita 3 (8,1 %) vastaajaa ja peruskoulun suorittaneita 3 (8,1 %) vastaajaa (ks. kuvio 4). Vastaajien ammatit on esitetty taulukossa, joka on liitteenä (ks. liite 5).

18 14 Lukumäärä peruskoulu ylioppilas kouluasteen tutkinto 18 ammattiopistotai AMK-tutkinto Kuvio 4. Vastaajan koulutustaso (n=37) Lasten keski-ikä oli 6,5 vuotta, nuorin potilas oli 0,3-vuotias ja vanhin 15-vuotias. Eniten oli 6 10-vuotiaita lapsia ja vähiten alle 1-vuotiaita lapsia. (ks. kuvio 5) Lukumäärä alle 1-vuotta 1-5-vuotta 6-10-vuotta yli 10-vuotta Kuvio 5. Lasten ikäjakauma (n=37) Ensikäynnillä oli 5 (13,5 %) lasta, kontrollikäynnillä 31 (83,8 %) lasta ja päivystyskäynnillä 1 (2,7 %) lapsi (ks. kuvio 6). Vastanneista 28:lla (75,5 %) oli perheessä muita lapsia ja yhdeksällä (24,3 %) ei ollut muita lapsia.

19 Lukumäärä ensikäynti kontrollikäynti päivystyskäynti 1 Kuvio 6. Lasten vastaanottokäynnit (n=37) Vastaajista 28 (75,7 %) tuli lapsensa kanssa vastaanotolle astman tai allergian, 5 (13,3 %) sydänsairauksien, 1 (2,7 %) yökastelun, 1 (2,7 %) lääketasapainon hakemisen, 1 (2,7 %) virtsatieinfektion ja 1 (2,7 %) kilpirauhasarvojen tarkkailun takia (ks. Kuvio 7) Lukumäärä allergia/astma sydänsairaus yökastelu lääketasapainon löytyminen virtsatieinfektio kilpirauhasarvojen tarkkailu Kuvio 7. Lapsen vastaanottokäynnin syy (n=37) 6.2 Vastaajien tyytyväisyys ennakkoajanvarauksen toimivuuteen ja vastaanottoajan riittävyyteen Kysymykset käsittelivät vastaajien mielipidettä ennakkoajanvarauksen toimivuudesta ja vastaanottoajan riittävyydestä. Kysymykset olivat jaettu neljään (4) asteik-

20 16 koon, jota kutsutaan Likertin asteikoksi. Vastausvaihtoehdot olivat asteikolla 1 4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = osittain samaa mieltä ja 4 = täysin samaa mieltä). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat henkilökunnan palveluhenkisyyteen (ka 3,95) ja vastaanottoaikaan käytettyyn aikaan (ka 3,84). Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat vastaanottoajan pitävyyteen (ka 3,38) ja odotustilojen viihtyvyyteen (ka 3,14) (ks. taulukko 2) TAULUKKO 2. Vastaajien tyytyväisyys ennakkoajanvarauksen toimivuuteen ja vastaanottoajan riittävyyteen (kysymykset ja vastauksien keskiarvot) Kysytty asia Vastausten keskiarvo kutsukirjeen selkeys (n=37) 3,78 vastaanottoajan pitävyys (n=37) 3,38 vastaanottoaikaan käytetty aika (n=37) 3,84 henkilökunnan ammattitaito (n=37) 3,68 henkilökunnan palveluhenkisyys (n=37) 3,95 ilmapiiri (n=37) 3,76 odotustilojen viihtyvyys (n=37) 3,14 Summamuuttujien keskiarvo 3, Vastaajien tyytyväisyys lapsen saamasta hoidosta Kysymyksillä haluttiin selvittää miten tyytyväisiä vastaajat olivat lapsensa saamaan hoitoon. Kysymykset olivat jaettu neljään (4) asteikkoon, vastausvaihtoehdot olivat asteikolla 1 4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = osittain samaa mieltä ja 4 = täysin samaa mieltä). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat lapsen saamassa hoidossa vanhempien huomioimiseen (ka 3,73) ja lapsen pelon huomioimiseen (ka 3,72). Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat lapsen toiveiden huomioimiseen (ka 3,65) ja mahdollisuuteen vaikuttaa lapsensa hoitoon (ka 3,53) (ks. taulukko 3).

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen asiakastyytyväisyyttä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina elokuussa 2015. Vastaajille tarjottiin mahdollisuutta vastata kyselyyn

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100 EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2016 Päivämäärä: 2016-10-03 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot