TYYTYVÄISYYSKYSELY MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN LASTENPOLIKLINIKALLA ASIOIVIEN LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYYTYVÄISYYSKYSELY MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN LASTENPOLIKLINIKALLA ASIOIVIEN LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE"

Transkriptio

1 Määttänen Jenni TYYTYVÄISYYSKYSELY MIKKELIN KESKUSSAIRAALAN LASTENPOLIKLINIKALLA ASIOIVIEN LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Jenni Määttänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Nimeke Tyytyväisyyskysely Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla asioivien lasten ja nuorten vanhemmille Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan hoitoon Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka avulla henkilökunta pystyy kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyössä tarkastellaan vanhempien mielipidettä ennakkoajanvarauksen toteutumisesta, vastaanottoajan riittävyydestä, lapsen ja vanhempien saamasta kohtelusta, lapsen saamasta hoidosta, perheen huomioimisesta hoidoissa sekä ohjeiden selkeydestä. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 35 kysymystä. Kysymyksistä oli 25 strukturoitua kysymystä ja kymmenen oli avointa kysymystä. Kyselyn perusjoukko oli Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla huhtikuussa 2007 asioivien lasten ja nuorten vanhemmat. Kyselyyn vastasi yhteensä 37 vanhempaa. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 13 -ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysillä. Kyselyn tulokset osoittavat, että vanhempien mielestä kutsukirje oli selkeä, vastaanotolle pääsi ilmoitettuna aikana ja vastaanottoon käytettiin riittävästi aikaa. Henkilökunnan ammattitaito oli vastaajien mielestä hyvä, ja henkilökunnan palveluhenkisyyteen oltiin tyytyväisiä. Vanhempien mielestä lapsen sairaudesta saatiin vastaanottokäynnillä riittävästi tietoa ja lapsen toiveet otettiin hyvin huomioon. Vanhemmat kokivat, että lapsen pelkoihin kiinnitettiin hyvin huomiota vastaanottokäynnin yhteydessä. Vanhempien mielestä heidät otettiin hyvin huomioon vastaanottokäynnillä. Vanhemmat saivat mielestään osallistua lapsensa hoitoon, vain pieni osa vastaajista oli eri mieltä. Jatkohoito-ohjeet kerrottiin vanhempien mielestä heille itselleen selkeästi, mutta lapsille jatkohoito-ohjeet olisi muutamien vastaajien mielestä pitänyt kertoa selkeämmin. Lähes kaikkien vastanneiden mielestä lapsen asioita käsiteltiin vain perheen, lapsen ja henkilökunnan kesken. Muutama vastaaja oli kuullut käyntinsä aikana toisten lasten asioita joko odotustilassa tai vastaanottohuoneesta. Lastenpoliklinikan ilmapiiri oli vanhempien mielestä levollinen ja rauhallinen. Odotustilat olivat suurimman osan mielestä viihtyisät. Odotustiloihin kuitenkin kaivattiin mm. tuoreempia lehtiä ja viherkasveja. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lastenpoliklinikan toiminnan kehittämisessä. Jatkossa aihetta voisi tutkia suuremmalla otoksella ja pidemmällä aineistonkeruuajalla kuin tässä tutkimuksessa. Asiasanat (avainsanat) Sairaan lapsen hoito, perhekeskeisyys, sairaalahoitoon valmistaminen, tyytyväisyys, saatu kohtelu, saatu ohjaus Sivumäärä Kieli URN 29 s. + liitteet 12 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Salla Seppänen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin keskussairaala, lastenpoliklinikka

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Jenni Määttänen Degree programme and option Degree Programme in Nursing Name of the bachelor's thesis Satisfaction questionnaire for the Parents of Children and Youngsters Consulting the Children's outpatient department of Mikkeli Central Hospital Abstract The aim of the bachelor s thesis was to find out how satisfied parents were with the treatment their children had received in the children's outpatient department of Mikkeli Central Hospital. The objective of the study was to obtain information to help the nursing staff to develop their work. In the study, the opinions of the parents were viewed: how the booking of an appointment had succeeded, if the reception time had been sufficient, how the child and parents had been treated, how the child had been looked after, how the family had been considered in various treatments and whether clear instructions had been given. In the study a quantitative research method was used. The material was gathered by means of a semi-structured questionnaire with 35 questions. 25 of the questions were structured questions and 10 open questions. The population consisted of those parents of children and youngsters who had consulted the children's outpatient clinic in Mikkeli Central Hospital in April A total of 37 parents responded to the questionnaire. The data were analysed by using the SPSS for Windows 13 programme and the open questions were analysed by content analysis. The results of the study showed that the parents found the letter of invitation to be clearly composed, they got to the reception at the time specified, and enough time was used upon the reception. The respondents thought that the staff was skilled, and they were satisfied with the staff's willingness to be of service. In the opinion of the parents they received adequate knowledge of their child's disease during the appointment, and the children's wishes were properly taken into account. The parents also felt that enough attention was paid to the fears of their children. Personally, the parents felt they had been considered well during the reception. Most parents thought they were given an ample opportunity of participating in the treatment of their children; only a small part of the respondents thought otherwise. Instructions for further care were explained clearly to the parents, whereas some respondents felt that children should have received clearer instructions. Almost all respondents thought the child's affairs were dealt with only by the family, child and staff. Some respondents had overheard other children's affairs either in the waiting room or from the reception room. The parents considered the atmosphere of the children's outpatient department to be calm and peaceful. Most of them regarded the waiting rooms as comfortable. However, some of the respondens thought that there shoud be fresher copies of magazines and indoor plants in the waiting rooms. The results of the study can be used in developing the work of the children's outpatient department. In the future, the topic could be studied with a larger sample and a longer period of material gathering than was the case in this study. Subject headings, (keywords) The Care of a Sick Child, Family Centredness, Preparation for Hospital Care, Satisfaction, Treatment and Guidance Received Pages Language URN 29 p. + app. 12 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Salla Seppänen Bachelor s thesis assigned by The Central Hospital of Mikkeli, children s outpatient department

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PERHEKESKEINEN HOITOTYÖ Sairaalahoidon lapselle aiheuttamat pelot Lapsen ja perheen valmistaminen sairaalahoitoon Lapsen aikaisemmat kokemukset POTILASTYYTYVÄISYYS JA AIEMMAT TUTKIMUKSET OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET KYSELYN TOTEUTTAMINEN Kyselylomakkeen laadinta ja esitestaus Aineistonkeruu Analyysimenetelmät TULOKSET Vastaajien taustatiedot Vastaajien tyytyväisyys ennakkoajanvarauksen toimivuuteen ja vastaanottoajan riittävyyteen Vastaajien tyytyväisyys lapsen saamasta hoidosta Vastaajien mielipide saadusta ohjauksesta Vastaajien antamaa palautetta vastaanottokäynnistä JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Jatkotutkimus- ja kehittämisehdotuksia Oman oppimisen pohdintaa LÄHTEET LIITTEET 1 TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 2 TUTKIMUSLUPA 3 KYSELYLOMAKE 4 TIIVISTELMÄT LÄHTEINÄ KÄYTETYISTÄ TUTKIMUKSISTA 5 VASTAAJIEN AMMATIT

5 1 JOHDANTO 1 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää vanhempien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan hoitoon Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla. Opinnäytetyössä tarkastellaan mm. ennakkoajanvarauksen toteutumista, vastaanottoajan riittävyyttä, lapsen ja vanhempien saamaa kohtelua, lapsen saamaa hoitoa, perheen huomioimista hoidoissa ja ohjeiden selkeyttä. Yksikön henkilökunta halusi kyselyn tehtäväksi, koska Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalle ei ole aiemmin tehty tyytyväisyyskyselyä. Kyselyn tavoitteena on saada tietoa, jonka avulla henkilökunta pystyy kehittämään toimintaansa. Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla työskentelee neljä sairaanhoitajaa ja viisi lääkäriä. Lastenpoliklinikalle potilaita tulee lähetteellä ensikäynnille, päivystyksinä ja kontrollikäynnille. Vuonna 2006 lastenpoliklinikalle kertyi poliklinikkakäyntejä (diabetespoliklinikka ja neurologian poliklinikka mukaan lukien) noin Lastenpoliklinikan osuus tästä kokonaisuudesta oli noin 3500 käyntiä. Näistä käynneistä alle 7- vuotiaita astmaatikkoja ja astman takia ensikertalaisia oli noin 800. Loput käyntikerrat (noin 2700) muodostivat pääsääntöisesti sydän-, munuais- ja kastelijalapset, keskosten kehityskontrollit ja yli 7-vuotiaat astmaatikot. Tarkempia tietoja tautiryhmistä ja käyntikerroista ei ole saatavilla. (Ihalainen 2007.) Asiakastyytyväisyyttä voidaan tutkia kyselyn avulla. Kyselyillä on tarkoitus selvittää konkreettisia tapauksia ja tilanteita, joissa potilaat ovat kokeneet saaneensa huonoa tai hyvää hoitoa. Mittauksen tuottama aineisto on kuvauksia, kokemuksia ja havaintoja. Tulokset osoittavat mistä kenkä puristaa ja mitä tulee tehdä tyytyväisyyden lisäämiseksi. (Vuori 1993, 63.) Tutkimus hoidon laadusta (Grönforsin ym. 2001) osoittaa, että potilaan tyytyväisyyteen ovat yhteydessä voimakkaimmin ihmiskeskeinen ilmapiiri, pysyvä henkilökunta, esimiehen toiminta, hoitajien koulutus ja yksilövastuinen toimintamalli. Mikkelin keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkupoliklinikalle (Loimula-Kontkanen 2005) tehdyn tutkimuksen mukaan potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus selvittää miten tyytyväisiä lasten vanhemmat ovat saamaansa palveluun Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla.

6 2 PERHEKESKEINEN HOITOTYÖ 2 Perhekeskeisyyttä määriteltäessä hoitotyössä on usein käytetty Dohertyn ja Baridin (1986) perhekeskeisyydestä muodostamia tasoja. Perhekeskeisyys ei aina toteudu samanlaisena, vaan perheen huomioiminen eri tasoilla vaihtelee. Ensimmäisellä tasolla kiinnitetään hyvin vähän huomiota perheeseen. Toisella tasolla huomioidaan se, että asiakkaat tulevat perheistä ja perheen jäsenillä on suuri vaikutus hyvinvointiin. Perheelle annetaan tietoja ja neuvotaan erilaisissa hoitotilanteissa. Kolmannella tasolla tieto perustuu terveen perheen kehitykseen. Hoidossa kiinnitetään huomiota perheen emotionaalisiin reaktioihin ja stressiin. Hoitajan tulisi rohkaista perhettä erilaisissa tilanteissa. Neljänteen tasoon kuuluvat perheen tilanteen arviointi ja suunnitelmallinen työ perheen hyväksi. Perheneuvonnan avulla perhettä tuetaan selviytymään stressistä ja kriisistä. Friedmanin (1992) mukaan perhekeskeinen hoitotyö on tärkeää ottaa huomioon silloin, kun perheessä on jokin häiriö, joka vaikuttaa yhteen tai useampaan perheenjäseneen, tällöin tämä häiriö voi vaikuttaa myös toisiin perheenjäseniin ja perhekokonaisuuteen. Toinen syy on se, että perheen rooli on keskeinen terveyden edistämisessä, esimerkiksi terveiden elämäntapojen edistämisessä. Kolmas syy on se, että yhden perheen jäsenen terveysongelma voi johtaa sairauden tai jonkin riskitekijän löytymiseen toisista perheen jäsenistä. Viimeisenä hän mainitsee, että yksilöstä ja hänen toiminnastaan saa selkeämmän kuvan, kun tiedetään perheen taustatekijät. Lasten sairaanhoidossa perhekeskeisyydellä tarkoitetaan koko perheen voimavarojen löytämistä ja tukemista lapsen sairauden voittamiseksi. Perheen tulisi saada osallistua lasta koskeviin päätöksiin ja saada päätöksiä varten tarvittavat tiedot. Vanhemmilla on oikeus osallistua kaikkiin tilanteisiin, elleivät he itse halua olla poissa. (Minkkinen 1995, 249.) Sairaanhoidon käytännössä perhe liittyy tavallisesti luontevasti lapsen tai nuoren potilaan hoitamiseen. Alaikäisellä potilaalla on huoltaja, joka osallistuu tavallisesti lapsensa asioista päättämiseen ja tämän hoitoon osastolla. (Åstedt-Kurki & Paavilainen 1999, 320.)

7 3 Perheen osallistuminen lapsen hoitoon on selvästi lisääntynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Perhe on muuttunut vierailijasta hoitoon osallistujaksi ja luonnolliseksi läsnäolijaksi. Myös perheen ja hoitajan välinen suhde on kehittynyt tasavertaiseen ja avoimeen suuntaan. Perheitä pyritään huomioimaan aiempaa yksilöllisemmin, ja lapsen ja perheen turvallisuuden tunteesta huolehtiminen on korostunut. (Santahuhta ym. 2001, 290.) Lampisen ym. (2000, 195) on tutkinut minkälaista tukea hoitajat antavat vanhemmille lapsen ollessa sairaalassa ja minkälaiset mahdollisuudet heillä omasta mielestään on leikki-ikäisen lapsen vanhempien tukemiseen sairaalassa. Tutkimuksen mukaan hoitajat pitivät vanhempien tukemista tärkeänä osana työtään. Tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa hoitajista rohkaisi ja tuki lapsen vanhempia ja pyrki huomioimaan heidän toiveensa lapsen hoidossa. Tutkimukseen osallistuvista hoitohenkilökunnasta kaikki halusivat tutustua vanhempiin, mutta vain kolmasosa otti itse yhteyttä vanhempiin, mikäli nämä eivät olleet osastolla. Suurin osa hoitohenkilökunnasta oli sitä mieltä, ettei heillä ollut riittävästi aikaa vanhempien tukemiseen. Kivelän ja Niemisen (2000) tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhempien, kouluikäisen lapsen ja hoitajan yhteistyön mahdollistavien tekijöiden (vastuun, luottamuksen ja asiakaskeskeisyyden) toteutumista lyhytaikaisessa lasten perhekeskeisessä hoitotyössä. Tutkimuksessa ilmenee, että puolet hoitajista on sitä mieltä, etteivät vanhemmat aina tiedä, miten osallistua lapsensa hoitoon. Yli kolmasosa hoitajista kertoi keskustelevansa vanhempien kanssa siitä, miten he haluavat hoitaa lastaan. Hoitajista lähes kolmannes koki, että vanhemmat puuttuivat liikaa lapsensa hoitoon sairaalassa. Kuitenkin puolet hoitajista antoi myönteistä palautetta vanhemmille heidän osallistumisestaan hoitoon aina tai usein, mutta melkein puolet hoitajista vain joskus tai harvoin. Mikkelin keskussairaalan lasten vuodeosastolla tehdyn tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä perhekeskeinen lastenhoitotyö vanhempien mielestä on ja mitä siihen kuuluu. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä vanhemmat odottavat perhekeskeistä työtä tekevältä hoitotyöntekijältä. Tutkimuksen mukaan vanhemmat pitävät tärkeänä olla lapsensa kanssa osastolla koko hoitojakson ajan. Lapsen ja perheen yksilölliset tavat ja tottumukset tulisi ottaa huomioon hoitotyötä suunniteltaessa ja hoitotyön menetelmiä

8 valittaessa. Myös tiedonsaanti koettiin tärkeäksi. Hoitotyöntekijöiltä vanhemmat toivoivat tukea keskustelun ja ajan antamisen muodossa. (Albrecht & Parkkinen 2002.) 4 Lasten hoitotyö eroaa monessa suhteessa aikuisten hoitotyöstä. Lapsen ikä ja kehitystaso asettavat ohjaukselle omia vaatimuksia, sillä on epävarmaa, mitä lapsi ymmärtää hoitohenkilökunnan käyttämistä käsitteistä ja termeistä. Aikuiselle voi olla myös hankalaa asettua lapsen kokemusmaailmaan. Lapsi reagoi sairastumiseen ja vastaanottotilanteisiin fyysisesti ja psyykkisesti eri tavoin kuin aikuinen. (Minkkinen 1995, 244.) Lasten hoitotyö on monipuolista toimintaa, joka sisältää sekä terveiden että sairaiden lasten hoitamisen. Lasten hoitotyön keskeisiä haasteita ovat lapsen ja perheen emotionaalisen tasapainon tukeminen ja ylläpitäminen erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa. Hoitotyössä vaikuttavat arvot, normit, eettiset periaatteet, erilaiset teoriat ja käsitykset lapsesta, lapsen kehityksestä ja siihen liittyvistä tekijöistä, perheen merkityksestä lapselle ja sairauden vaikutuksesta lapseen ja perheeseen. (Minkkinen ym. 1997, 98.) Hoitohenkilökunnan näkökulmasta lasten hoitotyö on vaihtelevaa, koska lasten ikäjakauma on 0 15 vuotta ja näin erot esimerkiksi anatomiassa ja fysiologiassa ovat suuria (Minkkinen 1995, ). 2.1 Sairaalahoidon lapselle aiheuttamat pelot Lapset suhtautuvat sairaalaan menoonsa hyvin eri tavoin, mutta sairaalahoidon tiedetään aiheuttavan lapselle traumaattisia pelkoja helpommin kuin aikuiselle. Erilaiset tutkimukset, verinäytteen ottaminen tai ero vanhemmista voivat muodostua lapselle traumaattiseksi kokemukseksi. Eri tutkimuksissa onkin tärkeää ottaa lapsi mahdollisimman paljon mukaan toimenpiteen suorittamiseen, koska osallistuminen antaa lapselle mahdollisuuden vaikuttaa tilanteeseen ja pelottava asia saadaan näin osittain lapsen omaan säätelyyn. (Ivanoff ym. 2001, 126.) Kehitystasonsa mukaan lapset pelkäävät sairaalassa erilaisia asioita. Esimerkiksi leikkiikäiselle ruumiillinen koskemattomuuden säilyminen on tärkeää. Pienet naarmut ja vammat huolestuttavat ja pelottavat lasta. Tavallisia pelkoja aiheuttavia tilanteita leikkiikäiselle ovat yksin oleminen, vieras ympäristö, paikoillaan pitäminen tutkimuksissa, pistokset ja kipu. Kouluikäisille tyypillisiä pelkoja aiheuttavia tilanteita ovat kipu ja

9 5 epämukava olo, pistokset, muutokset ruumiinkuvassa, rajoitukset liikkumisessa, toimenpiteet, vieras ympäristö ja kuolema. Nuorille pelkoa aiheuttaa kipu, huoli elimistön kontrollin menettämisestä ja ulkonäön muutoksista sekä kuoleman pelko. (Ivanoff ym. 2001, 127.) Ivanoffin ym.(1999, 272) tekemän tutkimuksen mukaan lasten sairaalahoidon aikaisten pelon kokemusten pääulottuvuuksiksi muodostuvat vieras ympäristö, hylätyksi tuleminen, kehon vahingoittumisen uhka, kipu, itsemääräämisoikeuden rajoitukset sekä alistaminen ja mielivalta. Lasten pelon kokemukset sairaalassa liittyivät usein tilanteisiin, joissa vanhemmat eivät ole läsnä. Lasten sairaalahoidon aikaisten pelkojen tunnistaminen auttaa hoitohenkilökuntaa eläytymään lasten maailmaan. Lapsen maailmaan eläytyminen mahdollistaa osaltaan lapsen kokemuksen ymmärtämisen, mikä on edellytyksenä hyvälle lastenhoitotyölle. 2.2 Lapsen ja perheen valmistaminen sairaalahoitoon Sairaalahoitoon valmistaminen on hoitotyön auttamismenetelmä, joka painottaa yksilön käsitysten, aikaisempien kokemusten ja selviytymistapojen huomioon ottamista. Valmistamiseen sisältyy tiedon antamista siitä, mitä tulee tapahtumaan, millaisia aistimuksia potilaalla voi olla toimenpiteen aikana, tietoa selviytymiskeinoista ja emotionaalista tukea. (Muurinen & Surakka 2001, 96.) Lapsen ja perheen saapuessa sairaalaan kartoitetaan lapsen ja perheen valmistamisen tarve. Lapsen ja perheen tulisi saada riittävästi tarvitsemiansa tietoja tulevasta toimenpiteestä tai tutkimuksesta. Tietojen perusteella pyritään vähentämään ja estämään pelkoja ja epävarmuutta. On tärkeää, että lapsi ja vanhemmat tietävät ennen toimenpidettä tai tutkimusta seuraavat asiat: miksi ja mitä tehdään, miten, milloin ja missä se tehdään, kuka sen tekee, milloin ja miten he kuulevat tuloksista, mitä muutoksia lapsella on toimenpiteen jälkeen, miten hoidetaan ja mitä lapselta ja perheeltä odotetaan. (Muurinen & Surakka 2001, ) Lapselle tehdään sairaalassa monia erilaisia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Näihin voi liittyä monenlaisia pelkoja ja stressitekijöitä. Etukäteen hyvin valmistettu lapsi kokee vähemmän stressiä ja pelkoa erilaisissa tilanteissa kuin lapsi, jota ei ole valmistettu.

10 6 Kun lapselle on perusteltu tutkimuksen tarkoitukset, tällöin lapsi ymmärtää paremmin esimerkiksi tutkimuksen tai hoidon onnistumiselle vaadittavat asennot ja paikoillaan olot. Tavoitteena on motivoida lapsi ja vanhemmat ja saada heidät hyväksymään toimenpiteen ja tutkimuksen osana hoitoa ja ovat yhteistyökykyisiä voimavarojensa mukaan. (Muurinen & Surakka 2001, 98.) Valmistamisen avulla lapsen ja vanhempien luottamus sairaalaa ja hoitohenkilökuntaa kohtaan kasvavat. Valmistaminen sairaalaan tulee tehdä siten, että lapsi ja vanhemmat kokevat tapahtuman turvalliseksi ja inhimilliseksi ja että tutkimus tuottaa lapselle mahdollisimman vähän pelkoa ja kipua. Valmistaminen lisää muun muassa lapsen aktiivista selviytymistä, kivun hallitsemista ja yhteistyökykyä. Se auttaa lasta ymmärtämään toimenpiteiden tarkoitusta, lisää lapsen turvallisuuden tunnetta ja edistää luottamuksen säilymistä hoitohenkilökuntaa kohtaan. (Muurinen & Surakka 2001, ) 2.3 Lapsen aikaisemmat kokemukset Lähes jokaisella lapsella on sairaalaan tullessaan kokemuksia siitä, miten häntä on hoidettu aikaisemmin ja miten hän on saamansa hoidon kokenut. Tiedetään, että lapsen yksikin epämiellyttävä neuvolakokemus saattaa herättää pelon koko sairaalan hoitohenkilökuntaa kohtaan. Lapsella saattaa olla sairaalasta myös omia mielikuvia, muisto omasta tai sisaren sairaalassaolosta tai hän on saattanut kuulla isovanhempiensa kuolleen sairaalassa, mitkä kaikki vaikuttavat lapsen suhtautumiseen sairaalassa oloon tai saattavat herättää pelkoja. (Gröhn-Rissanen 1999, 22.) Lapsen aikaisemmat kokemukset suuresta vaarasta tai toistuvista elämänmuutoksista voivat muovata hänen persoonallisuuttaan tai aiheuttaa kroonista turvattomuutta. Sairaalaan joutuminen saattaa aktivoida aikaisemmat pelot, minkä seurauksena lapsen stressikokemus voi olla kohtuuttoman voimakas. Potilaan kokeman stressin ja aikaisemman sairaalahoidon välillä on todettu olevan yhteys. Mitä lyhyempi aika edellisestä sairaalahoidosta on ollut, sitä enemmän potilas kokee stressiä. (Gröhn-Rissanen 1999, )

11 3 POTILASTYYTYVÄISYYS JA AIEMMAT TUTKIMUKSET 7 Potilastyytyväisyyttä on mitattu monenlaisin mittarein, lähtökohtana tyytyväisyyden laadun ja määrän kuvaaminen. Tyytyväisyydellä on tarkoitettu potilaan käsityksiä saamastaan hoidosta, jolloin siihen eivät suoranaisesti sisälly potilaan terveydentilaan vaikuttaneet hoidon tulokset eivätkä saadun hoidon tarkoituksenmukaisuus potilaan terveyden kannalta. Tyytyväisyys kuvastaa potilaan positiivista asennetta hoitoaan kohtaan. (Leino-Kilpi & Vuorenheimo 1992, 25.) Tässä tutkimuksessa tyytyväisyydellä tarkoitetaan lasten poliklinikalla asioivien lasten vanhempien käsityksiä saadusta hoidosta. Hoidon arvioinnissa voidaan osoittaa potilastyytyväisyydelle kolme mahdollista funktiota. Ensimmäiseksi tyytyväisyys voi toimia laadukkaan hoidon tunnusmerkkinä, oikeutettuna ja toivottuna hoidon tuloksena, jota ilman hoitoa ei voida pitää hyvänä. Toiseksi tyytyväisyys voi myös toimia laadukkaan hoidon osoittimena heijastaen potilaiden näkemyksiä saamansa hoidon eri aspekteista. Kolmanneksi tyytyväisyyttä voidaan pitää ehtona tai edellytyksenä hoidon tavoitteiden saavuttamiselle, koska oletetaan, että tyytyväiset potilaat noudattavat tyytymättömiä potilaista paremmin heille annettuja ohjeita ja hakeutuvat myös helpommin hoitoon jatkossa. (Leino-Kilpi & Vuorenheimo 1992, 25.) Tyytyväisyysmittareita on olemassa useita. Mittarin hyödynnettävyydestä riippuu, miten luotettavaa ja hyödyllistä tietoa potilastyytyväisyydestä voidaan saada. On muistettava, että tyytyväisyysmittarit mittaavat ainoastaan potilastyytyväisyyttä, eivät hoidon laatua. Tämän vuoksi potilastyytyväisyystutkimuksien käyttöön terveydenhuoltopalveluiden kehittämisen perusteena tulisi suhtautua kriittisesti. Hoidon laatu on käsitteenä laajempi kuin tyytyväisyys, mistä syystä potilaan tyytyväisyyttä voidaan pitää vain yhtenä osaalueena määriteltäessä hoidon laatua. (Leino-Kilpi & Vuorenheimo 1992, ) Potilastyytyväisyyttä voidaan mitata esimerkiksi kyselyllä. Hoitojaksoon kohdistuva arviointi tehdään usein jakson lopussa, esimerkiksi potilaan lähtiessä sairaalasta tai muutaman viikon kuluessa kotiutuksesta (Vuori 1993, 63.). Grönforsin ym. (2001, 231) tekemän tutkimuksen mukaan potilaan tyytyväisyyteen olivat yhteydessä voimakkaimmin ihmiskeskeinen ilmapiiri, pysyvä henkilökunta, esimiehen toiminta, hoitajien koulutus ja yksilövastuinen toimintamalli. Tutkimuksessa esimiehen toiminta, koulutus, yksilövastuinen toimintamalli ja ihmiskeskeinen ilmapiiri selittivät sekä hoitajien että

12 8 potilaiden tyytyväisyyttä. Kuitenkaan työntekijän tyytyväisyys ei välttämättä näyttänyt olevan yhteydessä potilaiden tyytyväisyyteen eikä toisinpäin. Mikkelin keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkupoliklinikalle (Loimula-Kontkanen 2005) tehdyn tutkimuksen mukaan potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää vanhempien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan hoitoon Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla. Opinnäytetyössä tarkastellaan vanhempien tyytyväisyyttä ennakkoajanvarauksen toteutumiseen, vastaanottoajan riittävyyteen, lapsen saamaan kohteluun, lapsen saamaan hoitoon, perheen huomioimiseen hoidoissa ja ohjeiden selkeyteen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten ennakkoajanvaraus toimi vanhempien arvioimana? 2. Miten vanhemmat kokivat vastaanottoajan riittävyyden? 3. Miten tyytyväisiä vanhemmat olivat lapsensa saamaan hoitoon? - Miten vanhempien mielestä lasta kohdeltiin? - Miten vanhemmat kokivat lapsensa saaman hoidon? 4. Miten tyytyväisiä vanhemmat olivat saamaansa ohjaukseen? - Miten perhe otettiin vanhempien mielestä huomioon ohjauksessa? - Miten vanhemmat kokivat ymmärtäneensä saadut ohjeet? 5 KYSELYN TOTEUTTAMINEN 5.1 Kyselylomakkeen laadinta ja esitestaus Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin kysely, koska se on helppo ja luotettava tapa kerätä aineistoa tyytyväisyyttä kartoittavissa tutkimuksissa. Hirsjärvi ym. (2006, 184) korostavat, että kyselymenetelmä on tehokas, koska se säästää tutkijan aikaa ja vaivannäköä. Kyselytutkimuksiin liittyy myös heikkouksia: saatu aineisto voi jäädä pinnalliseksi ja tutkimus teoreettisesti vaatimattomaksi. Kyselyssä ei ole myöskään mahdollista varmis-

13 tua siitä, miten vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet tutkimukseen ja miten onnistuneita annetut vastausvaihtoehdot ovat olleet vastaajan näkökulmasta. 9 Kyselylomakkeen laatimisessa käytin apuna korva-, nenä- ja kurkkupoliklinikan potilastyytyväisyyskyselylomaketta ja aikaisemmin tehtyjen tyytyväisyystutkimusten mittareita (ks. liite 5). Kyselylomakkeen väittämissä on neljä vaihtoehtoa. Nämä ovat täysin eri mieltä, osittain eri mieltä, osittain samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Päädyin tähän ratkaisuun, koska mielestäni on parempi, että vastausvaihtoehtoja on enemmän kuin kaksi, kyllä ja ei. Valitsemaani menetelmää kutsutaan Likertin asteikoksi. Asteikot ovat tavallisimmin 5- tai 7-portaisia, ja vaihtoehdot muodostavat nousevan tai laskevan skaalan. (Hirsjärvi ym. 2006, 189.) Valitsin tutkimukseeni 4-portaisen asteikon, koska halusin jättää pois vaihtoehdon en osaa sanoa, koska uskon, että monet olisivat vastanneet en osaa sanoa ja se ei mielestäni tuo mitään tietoa tutkimukseen. Kyselylomakkeeseen (liite 3) tuli yhteensä 35 kysymystä. Kysymyksistä 25 on strukturoitua kysymystä ja 10 on avointa ja tarkentavaa kysymystä. Kysymykset 1 11 kartoittavat vastaajan taustatietoja. Kysymykset mittaavat vastaajien tyytyväisyyttä ennakkoajanvarauksen toteutumisesta ja vastaanottoajan riittävyydestä. Kysymykset mittaa vastaajien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan kohteluun / hoitoon ja perheen huomioon ottamista. Kysymykset mittaavat vastaajien tyytyväisyyttä saamiinsa hoito-ohjeisiin. Viimeiset kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden antaa palautetta vastaanottokäynnistä. (ks. taulukko 1) TAULUKKO 1. Tutkimuskysymykset ja niitä vastaavat kyselylomakkeen kysymykset (ks. Liite 4) Tutkimuskysymys Kyselylomake, kysymysnumero Taustatiedot Miten ennakkoajanvaraus toimi vastaajien arvioimana ja miten vastaajat kokivat vastaanottoajan riittävyyden? 2. Miten tyytyväisiä vastaajat ovat lapsensa saamaan hoitoon? 3. Miten tyytyväisiä vastaajat ovat saamaansa ohjaukseen? Palaute vastaanottokäynnistä Kyselylomaketta esitestasi kuusi (6) vanhempaa lastenpoliklinikalla. Vanhemmat vastasivat kaikkiin kysymyksiin eikä mitään korjausehdotuksia tullut. Esitestauslomakkeita ei

14 10 otettu mukaan tutkimukseen. Kyselylomake tulee testata aina ennen varsinaista mittausta. Testaaminen tarkoittaa, että muutama perusjoukkoa vastaava ihminen arvioi kriittisesti kyselylomaketta. Arvioinnin kohteena tulisi olla kysymysten ja ohjeiden selkeys ja yksiselitteisyys, vastausvaihtoehtojen toimivuus, kyselylomakkeen pituus ja vastaamiseen käytetyn ajan kohtuullisuus. Testaajien tulisi pystyä lisäksi arvioimaan, puuttuuko kyselylomakkeesta jokin olennainen kysymys tutkimusongelman kannalta tai onko kyselylomakkeessa asian kannalta mukana tarpeettomia kysymyksiä. (Vilkka 2005, ) 5.2 Aineistonkeruu Kyselyn perusjoukko on Mikkelin keskussairaalan lastenpoliklinikalla huhtikuussa 2007 asioivien lasten ja nuorten vanhemmat. Lastenpoliklinikka ei halunnut rajata kyselyyn vastaajia hoitoon tulleen lapsen iän eikä tulosyyn mukaan. Tammikuusta 2007 alkaen lasten astma- ja allergiapoliklinikka on yhdistynyt lastenpoliklinikan ajanvaraukseen. Lastenpoliklinikalla toimivat myös diabetes- ja neurologian poliklinikat. Näillä yksiköillä on oma ajanvaraus ja omat hoitajat. Tämän takia näissä yksiköissä asioivien lasten vanhemmat eivät osallistuneet kyselyyn. Opinnäytetyölle hain tutkimusluvan kirjallisesti hallintoylihoitaja Mirja Rasimukselta (liite 1) Luvan myönsi johtajaylilääkäri Matti Suistomaa (liite 2). Kysely kuitenkin aloitettiin jo apulaisylilääkäri Juha Viitalan luvalla. Vein lastenpoliklinikalle yhteensä 97 kyselylomaketta (47 kappaletta ja 50 kappaletta ), jotka hoitohenkilökunta jakoi vanhemmille vastaanoton yhteydessä huhtikuun 2007 aikana. Yhteensä kyselylomakkeita oli vanhemmille jaettu 47 kappaletta. Vanhemmat palauttivat täytetyn kyselylomakkeen joko postissa minulle tai lastenpoliklinikalla olevaan palautelaatikkoon. Kyselylomakkeita täytettiin ja palautettiin yhteensä 37 kappaletta. Vastausprosentiksi tuli 78,7 %. Palautetuista kyselylomakkeista lastenpoliklinikalle palautelaatikkoon palautui 18 (48,6 %) kappaletta ja postin kautta sain täytettyjä kyselylomakkeita 19 (51,4 %) kappaletta.

15 5.3 Analyysimenetelmät 11 Määrällisen aineiston analysoin SPSS for Windows 13 ohjelmalla. Strukturoiduista eli suljetuista kysymyksistä laskin frekvenssit, prosentit ja keskiarvot. Taustatiedoista olen Microsoft Office Excel 2003 ohjelmalla tehnyt diagrammeja (ks. kuviot 1 7). Strukturoiduista kysymyksistä tein taulukot, joissa näkyy kysymyksittäin vastauksien keskiarvo (ks. taulukot 1 4). Avointen kysymysten vastaukset analysoin sisällön analyysilla. Sisällön analyysia voidaan käyttää päiväkirjojen, kirjeiden, puheiden, dialogien, raporttien, kirjojen, artikkeleiden ja muun kirjallisen materiaalin analyysiin. Sisällön analyysi on paljon käytetty menetelmä hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Sen avulla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 3 4.) Sisällön analyysi on keino järjestää, kuvailla ja kvantifioida tutkittavaa ilmiötä, ja sen tarkoituksena on saada ilmiöstä kuvaus tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Tutkimuksen tuloksena raportoidaan muodostetut kategoriat ja niiden sisällöt eli se, mitä kategorioilla tarkoitetaan. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 3 4, 10.) Käytän tuloksien kuvaamisessa myös suoria lainauksia, koska aineiston suorilla lainauksilla voidaan lisätä raportin luotettavuutta ja osoittaa lukijalle luokittelun alkuperä. Analyysin tekemiseksi ei ole olemassa yksityiskohtaisia sääntöjä. Sisällön analyysissa voidaan lähteä etenemään kahdella tavalla, joko aineistolähtöisesti induktiivisella otteella tai deduktiivisesti käyttäen aineiston luokittelussa hyväksi jotain aikaisempaa käsitejärjestelmää. Tutkijan päätettävissä on myös se, keskittyykö hän vain siihen, mikä on ilmiselvästi ilmaistu vai analysoiko hän myös piilossa olevia viestejä. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.) Tässä työssä analysoin aineistoa induktiivisella sisällön analyysillä, koska halusin tulosten ilmentävän mahdollisimman hyvin niitä tekijöitä, joita tiedonantajat ovat ilmiöstä kertoneet, enkä käyttänyt luokittelussa hyväksi aiemmin kehitettyä teoreettista viitekehystä. Aineistosta analysoin ainoastaan ilmisisältö, jotta tutkijan oma tulkinta ei vääristäisi tutkimuksen tuloksia. Induktiivisessa sisällönanalyysissä tehdään yleisiä johtopää-

16 töksiä yksittäisten tapausten pohjalta. Induktiivisella lähestymistavalla voi saada uutta tietoa ja antaa ideoita käytännön hoitotyöhön. (Lauri & Elomaa 2001, 78.) 12 Koska otos oli pieni ja vastausten erot olivat pieniä, ei ristiintaulukointia kannattanut tehdä. Se ei olisi antanut kattavampia tutkimustuloksia. Ristiintaulukoinnin avulla tutkitaan ovatko taulukoissa havaitut erot riittävän suuria, jotta riippuvuus voitaisiin yleistää perusjoukkoon (Mamia 2005, 34). 6 TULOKSET 6.1 Vastaajien taustatiedot Tutkimukseeni vastasi yhteensä 37 vastaajaa (N=37), joista 31 (83,8 %) vastaajaa oli äiti, 4 (10,8 %) vastaajaa oli isä, 1 (2,7 %) vastaaja oli isovanhempi ja 1 (2,7 %) vastaaja oli muu, sijaisvanhempi (ks. kuvio 1) Lukumäärä äiti isä isovanhempi muu Kuvio 1. Vastaajan suhde lapseen (n=37) Vastaajien keski-ikä oli 35,6 vuotta, nuorin vastaaja oli 25-vuotias ja vanhin 60-vuotias (ks. kuvio 2).

17 13 Lukumäärä alle 30-vuotiaat vuotiaat yli 40-vuotiaat Kuvio 2. Vastaajien ikäjakauma (n=37) Vastaajista naimattomia oli 2 (5,4 %), avoliitossa 11 (29,7 %), avioliitossa 21 (54,1 %) ja yksinhuoltajia 3 (8,1 %) (ks. kuvio 3) Lukumäärä naimaton avoliitto avioliitto yksinhuoltaja leski Kuvio 3. Vastaajan siviilisääty (n=37) Ammattiopisto- tai AMK-tutkinnon suorittaneita oli 18 (48,6 %) vastaajaa, kouluasteentutkinnon suorittaneita 13 (35,1 %) vastaajaa, ylioppilaita 3 (8,1 %) vastaajaa ja peruskoulun suorittaneita 3 (8,1 %) vastaajaa (ks. kuvio 4). Vastaajien ammatit on esitetty taulukossa, joka on liitteenä (ks. liite 5).

18 14 Lukumäärä peruskoulu ylioppilas kouluasteen tutkinto 18 ammattiopistotai AMK-tutkinto Kuvio 4. Vastaajan koulutustaso (n=37) Lasten keski-ikä oli 6,5 vuotta, nuorin potilas oli 0,3-vuotias ja vanhin 15-vuotias. Eniten oli 6 10-vuotiaita lapsia ja vähiten alle 1-vuotiaita lapsia. (ks. kuvio 5) Lukumäärä alle 1-vuotta 1-5-vuotta 6-10-vuotta yli 10-vuotta Kuvio 5. Lasten ikäjakauma (n=37) Ensikäynnillä oli 5 (13,5 %) lasta, kontrollikäynnillä 31 (83,8 %) lasta ja päivystyskäynnillä 1 (2,7 %) lapsi (ks. kuvio 6). Vastanneista 28:lla (75,5 %) oli perheessä muita lapsia ja yhdeksällä (24,3 %) ei ollut muita lapsia.

19 Lukumäärä ensikäynti kontrollikäynti päivystyskäynti 1 Kuvio 6. Lasten vastaanottokäynnit (n=37) Vastaajista 28 (75,7 %) tuli lapsensa kanssa vastaanotolle astman tai allergian, 5 (13,3 %) sydänsairauksien, 1 (2,7 %) yökastelun, 1 (2,7 %) lääketasapainon hakemisen, 1 (2,7 %) virtsatieinfektion ja 1 (2,7 %) kilpirauhasarvojen tarkkailun takia (ks. Kuvio 7) Lukumäärä allergia/astma sydänsairaus yökastelu lääketasapainon löytyminen virtsatieinfektio kilpirauhasarvojen tarkkailu Kuvio 7. Lapsen vastaanottokäynnin syy (n=37) 6.2 Vastaajien tyytyväisyys ennakkoajanvarauksen toimivuuteen ja vastaanottoajan riittävyyteen Kysymykset käsittelivät vastaajien mielipidettä ennakkoajanvarauksen toimivuudesta ja vastaanottoajan riittävyydestä. Kysymykset olivat jaettu neljään (4) asteik-

20 16 koon, jota kutsutaan Likertin asteikoksi. Vastausvaihtoehdot olivat asteikolla 1 4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = osittain samaa mieltä ja 4 = täysin samaa mieltä). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat henkilökunnan palveluhenkisyyteen (ka 3,95) ja vastaanottoaikaan käytettyyn aikaan (ka 3,84). Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat vastaanottoajan pitävyyteen (ka 3,38) ja odotustilojen viihtyvyyteen (ka 3,14) (ks. taulukko 2) TAULUKKO 2. Vastaajien tyytyväisyys ennakkoajanvarauksen toimivuuteen ja vastaanottoajan riittävyyteen (kysymykset ja vastauksien keskiarvot) Kysytty asia Vastausten keskiarvo kutsukirjeen selkeys (n=37) 3,78 vastaanottoajan pitävyys (n=37) 3,38 vastaanottoaikaan käytetty aika (n=37) 3,84 henkilökunnan ammattitaito (n=37) 3,68 henkilökunnan palveluhenkisyys (n=37) 3,95 ilmapiiri (n=37) 3,76 odotustilojen viihtyvyys (n=37) 3,14 Summamuuttujien keskiarvo 3, Vastaajien tyytyväisyys lapsen saamasta hoidosta Kysymyksillä haluttiin selvittää miten tyytyväisiä vastaajat olivat lapsensa saamaan hoitoon. Kysymykset olivat jaettu neljään (4) asteikkoon, vastausvaihtoehdot olivat asteikolla 1 4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = osittain samaa mieltä ja 4 = täysin samaa mieltä). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat lapsen saamassa hoidossa vanhempien huomioimiseen (ka 3,73) ja lapsen pelon huomioimiseen (ka 3,72). Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat lapsen toiveiden huomioimiseen (ka 3,65) ja mahdollisuuteen vaikuttaa lapsensa hoitoon (ka 3,53) (ks. taulukko 3).

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely)

Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely) Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely) Petteri Räty 28.4.2014 Ohjaaja: Prof. Harri Ehtamo Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Kaikki oikeudet pidätetään. Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelut Jyväskylän kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhuspalveluiden asiakas- ja omaiskyselyt, kooste tuloksista 2012 Taustaa Vanhus- ja vammaispalveluissa toteutetaan kahden vuoden välein asiakas- ja omaiskyselyitä

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot