SUOMI. Ammatillinen koulutusjärjestelmä, kansallisen raportin yhteenveto, REFERNET Cedefop. sekä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI. Ammatillinen koulutusjärjestelmä, kansallisen raportin yhteenveto, REFERNET Cedefop. sekä"

Transkriptio

1 SUOMI Ammatillinen koulutusjärjestelmä, kansallisen raportin yhteenveto, REFERNET Cedefop sekä Ammatillinen erityisopetus kansallisen raportin yhteenveto European Agency for Development in Special Needs Education

2 Finland

3 Sisällys 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELMÄ Koulutusjärjestelmä Määritelmät Ammatillisen koulutuksen kansalliset painopistealueet ja kehittämiskohteet Ammatillisen koulutuksen päätavoitteet Koulutuksen hallinnollinen ja lainsäädännöllinen perusta Ammatilliset opettajat ja ohjaajat Tarvittavan osaamisen ennakointijärjestelmät Säännösten yhteensovittaminen osaamistarpeiden kanssa Oppimisen, urasuunnittelun ja työllistymisen ohjaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus Lähteet AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Kohderyhmä Organisaatio ja ammatillisen koulutuksen tarjonta Koulutusvaihtoehdot Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat, arviointimenettelyt ja kriteerit Ammatillinen koulutus ja työllisyys Paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden ja opiskelijoiden osaamisen yhteensovittamisen strategiat ja käytänteet vuotiaat erityisopiskelijat sekä heidän työhönsijoittumisensa vuotiaiden erityisopiskelijoiden määrät ammatillisissa koulutusohjelmissa kansallisella ja/tai paikallisella tasolla Erityisopiskelijoiden sijoittuminen ammatillisen koulutuksen yleisopetuksen ryhmiin, erityisryhmiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin vuotiaiden erityisopiskelijoiden koulutukseen osallistuminen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaan nuorisoikäluokkaan verrattuna kansallisella ja/tai paikallisella tasolla vuotiaiden erityisopiskelijoiden koulupudokkuus kaikkiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin verrattuna kansallisella ja/tai paikallisella tasolla... 15

4 2.4.5 Erityisopiskelijoiden työelämään siirtyminen paikallisella ja/tai kansallisella tasolla Lainsäädäntö ja toimintaperiaatteet Voimassaolevat säädökset Ammatillista erityisopetusta ja opiskelijoiden koulutuksesta työelämään siirtymistä koskevat pääkohteet ja periaatteet kansallisissa politiikassa Eri toimijoiden roolit ja vastuut institutionaalisessa kehyksessä Ammatillisen koulutuksen arvioinnin toimijat ja käytänteet Ammatillisen koulutuksen opettajat, ohjaajat ja muut ammattilaiset Henkilökunta ammatillisessa koulutuksessa Erityisopiskelijoiden uraohjauspalvelut Rahoitus... 24

5 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELMÄ 1.1 Koulutusjärjestelmä Finland 1

6 1.2 Määritelmät AMMATILLINEN KOULUTUS VOCATIONAL EDUCATION; YRKETSUTBILDNING; Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa koulutukseen osallistujille tietyssä ammatissa tai ammattialalla tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen. Koulutuksen menestyksellinen suorittaminen johtaa autorisoitujen toimijoiden (Opetus- ja kulttuuriministeriö, ammattijärjestöt) tunnustamaan ammatilliseen pätevöitymiseen. Ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa ammattioppilaitoksessa, aikuiskoulutuskeskuksessa, oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona. a) Ammatillinen perustutkintokoulutus Initial Vocational Education and Training; Grundläggande Yrkesutbildning; ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on tavallisesti kyse kokopäiväisestä opiskelusta, jonka tavoitteena on tietyssä ammatissa tai ammattialalla tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen. Opinnot on mahdollista suorittaa joko oppilaitosmuotoisena tai työympäristössä. Ammatillinen koulutus voi olla myös aikuiskoulutusta tai oppisopimuskoulutusta. b) Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat pääsääntöisesti vuotiaita. Oppilaitosmuotoinen koulutus tarkoittaa kolmen vuoden kokopäiväisiä opintoja ammattioppilaitoksessa. Ammatillisen koulutuksen koulutustarjontaan sisältyy 52 ammatillista perustutkintoa ja niihin sisältyy 119 eri koulutusohjelmaa. Vuonna prosenttia ylemmän toisen asteen opiskelijoista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa ja vain 35 prosenttia lukiokoulutuksessa. c) Oppilaitosmuotoinen koulutus School-based Programmes; Skolbaserad Utbildning; Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opinnot suoritetaan joko kokonaan tai pääosin oppilaitoksissa. Oppilaitosten ylläpitäjinä voivat olla joko julkaiset tai yksityiset yhteisöt yritykset. Koulutuksiin sisältyy työpaikoilla tapahtuvaa työssäoppimista. d) Oppisopimuskoulutus Apprenticeship Training; Läravtalsutbildning; Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla suoritettavat jaksot ja oppilaitoksessa suoritettavat teoriajaksot vuorottelevat systemaattisesti, opiskelijan sitoutuessa tekemään opintojen aikana työnantajalle töitä palkkaa tai korvausta vastaan. Opiskelijan on oltava vähintään 15-vuotias allekirjoittaessaan oppisopimuksen ja hänellä täytyy olla peruskoulun oppimäärä tai vastaava suoritettuna. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan opiskelijalle mahdollisuuden työharjoitteluun, joka johtaa tiettyyn ammattiin pätevöitymiseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle oppisopimuskoulutuksen ajalta palkkaa. Palkkaus vaihtelee alakohtaisesti, mutta se on yleensä 80 prosenttia kyseisen alan ammattilaisen palkasta. 1.3 Ammatillisen koulutuksen kansalliset painopistealueet ja kehittämiskohteet Perustana hallitusohjelman koulutus- ja tiedepolitiikkaan pohjautuva Koulutus- ja tutkimus suunnitelma, jota arvioidaan Finland 2

7 1.3.1 Ammatillisen koulutuksen päätavoitteet Kehittämisen painopisteitä ovat kaikille yhtäläisten mahdollisuuksien koulutukseen, koulutuksen korkean laadun ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden takaaminen, korkeakoulutuksen kehittäminen ja opetusresurssien turvaaminen. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen laadun parantaminen. Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus varmistetaan niin, että koulutus tuottaa työelämän edellyttämää ja laaja-alaisen ammatillista osaamista ja antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen joustavuutta on lisätty mahdollistamalla muiden ammatillisten tutkintojen osien sisällyttämisen opintoihin. Samalla varmistetaan, ettei valinnaisuus vähennä koulutuksen tuottamaa ammatillista osaamista. Opettajia tarjotaan täydennyskoulutusta järjestelmällisesti ja alueellista yhteistyötä täydennyskoulutuksen järjestämisessä edistetään. 1.4 Koulutuksen hallinnollinen ja lainsäädännöllinen perusta Koulutuspolitiikasta päättää eduskunta ja hallitus. Lainsäädännön lisäksi koulutuspoliittisia linjauksia tehdään erilaisissa kehittämisohjelmissa ja valtion talousarviossa. Keskeinen koulutussektorin kehittämisasiakirja on Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma (Kesu), joista viimeisin on vuosille Paikallisviranomaiset (kunnat, yhteensä 348 kuntaa) tehtävänä on peruskoulutuksen järjestäminen paikallistasolla ja ne ovat osavastuussa myös koulutuksen rahoittamisesta. Hallitus päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä tavoitteista, tutkintorakenteesta ja opetettavista aineista. Opetusministeriö päättää ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista ja niiden laajuudesta. Paikallisviranomaiset (348 kuntaa) vastaavat peruskoulutuksen järjestämisestä paikallisella tasolla ja ovat osavastuussa myös sen rahoituksesta. Politiikka: lainsäädännön uudistus 1999 lisäsi paikallisten viranomaisten, muiden koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten itsenäisyyttä päätöksenteossa. Oppisopimuskoulutusta ja ammatillista perustutkintokoulutusta säätelevät Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Laki kattaa sekä nuorille että aikuisille järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen sekä näyttötutkinnot. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998; kumottu säädöksellä 1705/2009) kattaa rahoituksen kaikilla koulutustasoilla yliopistokoulutusta lukuun ottamatta. 1.5 Ammatilliset opettajat ja ohjaajat Suomessa on selvä ero opettajien ja ohjaajien välillä. Opettajilta vaaditaan säädetty pätevyys. Oppisopimuskoulutuksen ohjaajien ja työpaikkaohjaajien pätevyyttä ei sen sijaan ole säännelty. Myös heidän työympäristönsä on eri. Opettajat työskentelevät oppilaitoksissa, kun ohjaajat ja työpaikkaohjaajat työskentelevät yrityksissä. Ohjaajat opastavat opiskelijoita työssäoppimisjaksojen ja oppisopimuskoulutukseen sisältyvien työharjoittelujaksojen aikana. Ohjaajat ovat tavallisesti työnjohtajia tai ammattitaitoisia työntekijöitä. Heillä on tavallisesti ammatillinen pätevyys, muttei pedagogista pätevyyttä. Finland 3

8 1.6 Tarvittavan osaamisen ennakointijärjestelmät Määrällistä osaamistarpeiden ennakointitietoa tuottaa Opetushallitus (käytetty voimassaolevan kehittämissuunnitelman valmistelussa) ja Työministeriön koordinoima Työvoima 2025 projekti. Ennakoinnin keskeisiä hallinnollisia toimijoita ovat koulutus- ja tutkintotoimikunnat ja neuvottelukunnat. 1.7 Säännösten yhteensovittaminen osaamistarpeiden kanssa Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet muodostavat lainkaltaisen normin, joka koskee kaikkia näyttötutkintoja ja nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta järjestäviä koulutuksen järjestäjiä. Opetushallitus hyväksyy eri koulutusalojen opetussuunnitelman perusteet. Ne laaditaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, muiden elinkeinoelämän edustajien ja asiantuntijoiden sekä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. 1.8 Oppimisen, urasuunnittelun ja työllistymisen ohjaus Ohjaus ja neuvonta politiikkaan vaikuttavat arvioinnit, tutkimukset, indikaattorit jne. Kaikki ammatilliset perustutkinnot sisältävät vähintään 1,5 opintoviikkoa ohjausta. Tämän lisäksi opiskelijalla on opintojensa puitteissa oikeus riittävään ja tarpeen mukaiseen ohjaukseen. Opinto-ohjaajille täytyy olla ammatillisen koulutuksen opettajapätevyys ja vähintään vuosi työkokemusta ennen erikoistumistaan Ammatillisen koulutuksen rahoitus Opetusministeriöllä on vastuu koulutuksen rahoituksesta Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevaa yövoimakoulutusta lukuun ottamatta. Valtaosa ammatillisista oppilaitoksista (yleensä ammatilliset oppilaitokset) on paikallisten viranomaisten tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 16 prosenttia opiskelee yksityisissä ammattioppilaitoksissa. Rahoituskriteerit ovat yhdenmukaiset koulutuksenjärjestäjästä riippumatta. Oppisopimuskoulutuksessa valtio vastaa koko rahoituksesta: sataprosenttinen valtionavustus muodostuu Opetusministeriön määrittämästä yksikköhinnasta Lähteet Koukku, Aapo; Kyrö, Matti & Volmari, Kristiina (2009) Ammatillinen koulutus Euroopassa. Kansallinen raportti Suomi. Refernet, Cedefop. Finland 4

9 2 AMMATILLINEN ERITYISOPETUS 2.1 Kohderyhmä Suomessa ammatillista koulutusta säätelevät Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998), Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma sekä Opetushallituksen vahvistamat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Oikeus koulutukseen ja kulttuuriin on kirjattu Suomen perustuslakiin ( /731) kansalaisten perusoikeutena. Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys koulutustakuusta osana nuorten yhteiskuntatakuuta. Koulutustakuu tarkoittaa, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle on taattava mahdollisuus jatkokoulutukseen. Oikeus jatkokoulutukseen koskee myös vaikeavammaisia sekä muita eri syistä erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että vähintään 96 % peruskoulun päättävistä nuorista jatkaa opintojaan toisen asteen oppilaitoksessa tai muussa nivelvaiheen koulutuksessa välittömästi peruskoulun päättämisen jälkeen. Erityisopiskelijoita ovat opiskelijat, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn takia erityistä tukea. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ovat oikeutettuja saamaan erityisopetusta, opiskeluhuollon palveluja ja opinto-ohjausta. Opiskelijat, joilla on lyhytaikaisia tai lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ovat oikeutettuja yleisopetuksen yhteydessä annettuun tukiopetukseen tai osa-aikaiseen erityisopetukseen. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus integroidaan mahdollisuuksien mukaan tavalliseen ammatilliseen koulutukseen. Jos opiskelija ei voi vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymän, tunne-elämän häiriön tai muun syyn takia selviytyä ammatillisessa yleisopetuksessa, voidaan hänet hyväksyä opiskelijaksi ammatilliseen erityisopetukseen. Jokaiselle erityisopiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:n laadinta perustuu ammatillisesta koulutuksesta säädettyyn lakiin 630/1998 ja asetukseen 811/ Organisaatio ja ammatillisen koulutuksen tarjonta Erityisopiskelijan koulutusmahdollisuudet Suomen perustuslaki ( /731) takaa kansalaisten oikeuden koulutukseen. Viranomaisten on turvattava kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen myös oppivelvollisuuskoulutuksen jälkeen asuinpaikasta riippumatta. Jokaisella nuorella, myös vaikeasti vammaisella, on oikeus toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajat pyrkivät löytämään jokaiselle opiskelijalle jatko-opiskelupaikan, joka vastaa opiskelijan toiveita ja kykyjä. Finland 5

10 Kuvio 1. Siirtyminen peruskoulusta toisen asteen koulutukseen Opiskelijat voivat hakea haluamaansa ammatilliseen koulutukseen asuinpaikastaan riippumatta. Ammatillinen erityisopetus on integroitu mahdollisimman pitkälle tavallisiin ammatillisiin oppilaitoksiin. Erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammatillisen koulutuksen sijaan peruskoulun vapaaehtoiseen lisäopetukseen tai valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen. Valmentavaa koulutusta järjestävät erityisesti ammatilliset erityisoppilaitokset. Finland 6

11 Kuvio 2. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden vaihtoehtoja perusopetuksen jälkeen Peruskoulun vapaaehtoinen lisäopetus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat suorittaneet peruskoulun, mutta ovat sen jälkeen vaarassa pudota koulutuksen ulkopuolelle eivät ole vielä tehneet uravalintaansa liittyviä päätöksiä haluavat parantaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja ja opiskelutaitoja ovat jääneet ilman jatko-opiskelupaikkaa Vapaaehtoisen lisävuoden tarkoituksena on parantaa opiskelijan mahdollisuuksia päästä toisen asteen koulutukseen kehittämällä opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja toisen asteen opinnoissa tarvittavaa tietopohjaa. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on suunnattu nuorille, jotka tarvitsevat vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi opinnoissaan runsaasti erityistä tukea. Opintojen laajuus vaihtelee opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on opintoviikkoa ja sen tarkoituksena on kuntouttaa ja valmentaa opiskelijaa ammatilliseen perusopetukseen siirtymistä varten. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on laajuudeltaan opintoviikkoa. Valmentavat ja kuntouttavat koulutukset antavat opiskelijoille valmiuksia toisen asteen opintoihin, itsenäiseen elämään ja auttavat heitä löytämään paikansa työelämässä sekä selventämään tulevaisuuden suunnitelmiaan. Peruskoulun jälkeinen toisen asteen ammatillinen koulutus pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Koulutus kestää 3 vuotta (noin 120 opintoviikkoa) ja se järjestetään pääsääntöisesti oppilaitoksissa. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy kuitenkin vähintään 6 kuukauden (20 opintoviikon) työssäoppimisjakso. Ammatillinen koulutus Finland 7

12 voidaan toteuttaa myös oppisopimuskoulutuksena, joka sisältää oppilaitoksessa järjestettäviä teoriaopintoja. Taulukko 1. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat peruskoulun vapaaehtoisessa lisäopetuksessa sekä valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa vuonna 2010 Perusopetuksen vapaaehtoinen lisäopetus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus - oppilaitokset, joiden erityisenä tehtävänä erityisopetus - Muut koulutuksenjärjestäjät Yleisopetuksen koulut* Erityisryhmät/ erityiskoulut Yhteensä Ammatillinen koulutus * Oppisopimuskoulutus sisältyy ammatilliseen koulutukseen Tietolähteet: 1) Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web, 2) Opetushallitus, rahoitus ja hallinto, 3) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä toisen asteen koulutuksessa on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta erityisopiskelijoiden muita nuoria alhaisemman koulutuksen riski on silti säilynyt Koulutusvaihtoehdot Suomessa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat on integroitu ammatilliseen yleisopetukseen mahdollisuuksien mukaan. Sen vaihtoehtoina on integrointi erityisryhmään tai opiskelu osin yleisopetuksessa ja osin erityisryhmässä. Erityistä tukea on saatavilla myös oppisopimuskoulutuksessa. Vaikeasti vammaisten ja runsaasti tukea tarvitsevien opetuksen järjestämisestä ovat vastuussa ammatilliset erityisoppilaitokset. Vaikeasti vammaisille suunnattua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestävät ammatilliset erityisoppilaitokset sekä jotkut tavalliset ammattioppilaitokset. a. Tavalliset ammattioppilaitokset; opiskelijaa b. Tavallisten ammattioppilaitosten erityisryhmät; 1759 opiskelijaa c. Ammatilliset erityisoppilaitokset; 1942 opiskelijaa d. Oppisopimuskoulutus 9 opiskelijaa e. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille; tavalliset ammattioppilaitokset 1088 opiskelijaa ja ammatilliset erityisoppilaitokset 1772 opiskelijaa Useimmat tavalliset ammattioppilaitokset ovat kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Nykyään kaikki ammatilliset erityisoppilaitokset ovat yksityisiä, mutta ne ovat julkisen valvonnan alla. Opetushallituksen säätämät opetussuunnitelman perusteet koskevat myös Finland 8

13 yksityisiä ammatillisia erityisoppilaitoksia. Yksityiset oppilaitokset saavat saman määrän julkista rahoitusta kuin julkiset oppilaitokset Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat, arviointimenettelyt ja kriteerit Suomessa ammatillinen koulutus on ryhmitelty koulutusaloihin, jotka jaetaan tarkemmin tutkintoihin ja koulutusohjelmiin. Koulutusaloja ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Näihin koulutusaloihin sisältyy yhteensä 53 ammatillista perustutkintoa ja 119 koulutusohjelmaa. Ammatillinen perustutkinto antaa kattavat perustiedot koulutusalasta sekä erikoistuneempaa tietoa kunkin tutkinnon kohdealueesta. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat hakea tavallisiin ammattioppilaitoksiin yhteishaun tai siihen liittyvän joustavan haun kautta minne tahansa Suomessa. He voivat hakea myös suoraan ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Vaikeavammaisille valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta tarjoavat ammatilliset erityisoppilaitokset sekä jotkut yleisistä ammattioppilaitoksista. Opinto-ohjaajat pyrkivät löytämään kullekin opiskelijalle heidän kykyjään ja toiveitaan vastaavan opiskelupaikan. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmään sisältyvät opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet, kunkin ammatillisen koulutuksen järjestäjän paikalliset opetussuunnitelmat sekä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Opetushallitus antaa jokaiselle ammatilliselle perustutkinnoille sekä valmentavalle ja kuntouttavalle opetukselle ja ohjaukselle opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet. Opetussuunnitelmien perusteisiin sisältyvät tiedot tutkintojen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja arviointikriteereistä. Lisäksi niihin sisältyy opiskelija-arviointia, opintoohjausta, työssäoppimista, erityisopetusta, maahanmuuttajien koulutuksen järjestämistä ja oppisopimuskoulutusta koskevia määräyksiä. Myös paikallisten, koulutuksen järjestäjäkohtaisten opetussuunnitelmien sisällöt on määritelty opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ammattioppilaitoksissa. Jos tämä ei ole opiskelijan tuen tarpeen vuoksi mahdollista, toteutetaan opetus tavallisen ammattioppilaitoksen erityisryhmässä tai erityisoppilaitoksessa. Tavoitteena on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa, niin että he saavat muiden nuorten kanssa yhtäläiset mahdollisuudet täydentää opintojaan kykyjensä mukaan. Koulutuksen järjestäjillä on päätösvalta sen suhteen, miten erityistä tukea tarvitseva opiskelija määritellään ja miten henkilökohtainen opintosuunnitelma heille laaditaan. Ammatillisessa erityisopetuksessa voidaan poiketa ammatillista opetusta koskevista yleisistä säännöksistä tietyin osin ammatillista koulutuksesta annetun lain ja opetussuunnitelman perusteiden määrittämissä puitteissa. Opiskeluaikaa ja opetusjärjestelyjä voidaan yksilöllistää opiskelijan terveydentilan ja aikaisempien opiskelujen perusteella. Finland 9

14 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on laadittava jokaiselle ammatillista erityisopetusta saavalle opiskelijalle. Suunnitelman on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot opiskelijan erityisopetuksen perusteista, suoritettavista opinnoista ja niiden lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista sekä opiskelijan saamista erityisopetuksen ja opiskeluhuolloin palveluista ja muista tukipalveluista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) lähtökohtana ovat opiskelijan vahvuudet sekä hänen erityisen tuen tarpeen perusteensa. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat erityisopiskelijoilla samat kuin muillakin opiskelijoilla niin pitkälle kuin mahdollista. Opiskelijoiden oppiminen ja ammatillinen osaaminen arvioidaan opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaisesti. Koulutuksen tavoitteita ja oppisisältöjä voidaan mukauttaa opiskelijan edellytykset huomioiden. Opintojen päällekkäisyyttä pyritään välttämään ottamalla huomioon opiskelijan aiemmat opinnot sekä hyväksymällä ne osaksi tutkintoa. Aiemmat toisen asteen opinnot voidaan hyväksi lukea täydentävinä ammatillisina opintoina, valinnaisina opintoina ja vapaavalintaisina opintoina. Hyväksi luettavien opintojen ja työkokemuksen tulee olla ammatilliseen koulutukseen verrattavissa ja niiden tulee vastata opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opintojen hyväksi lukemisen ehtona on, että opiskelija pystyy esittämään hyväksi luettavista opinnoista/työkokemuksista virallisen todistuksen arvosanoineen. Jos todistus puuttuu, tulee opiskelijan suorittaa ylimääräinen koe, jolla hän osoittaa muualla hankitun osaamisensa. Opiskelijoiden oppimista arvioidaan ammatillisessa koulutuksessa antamalla opiskelijalla opintojen edistymisestä sekä suullista että kirjallista palautetta. Arvioinnin suorittavat opettajat, työssäoppimisen ohjaajat ja muut opiskelijan kanssa toimineet. Opiskelijan tietoja ja taitoja verrataan jokaisen opintojakson päätyttyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tavoite- ja sisältökriteereihin. Vapaasti valittavien opintojen sekä joidenkin valinnaisten opintojen tavoite- ja sisältökriteerit laaditaan paikallisesti. Vapaasti valittavien opintojen arvioinnissa voidaan opiskelijan luvalla käyttää suoritusmerkintää arvosanan sijaan. Yleensä arviointi perustuu näyttöihin, erilaisiin teoriakokeisiin, portfolioihin, ryhmä-arviointeihin jne. Tutkintojen sisältöjä säätelevät Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) sekä Opetushallituksen antamat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja muut määräykset. Elokuusta 2006 lähtien ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden osaamista kaikista ammatillisista tutkinnon osista on arvioitu ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Näyttö järjestetään yhteistyössä työelämän kanssa ja sen arviointiin osallistuvat opettajat ja työelämän edustajat. Uusi asetus arvioinnista 488/2008 tuli voimaan elokuussa 2008 ja otettiin käyttöön elokuun alusta vuonna Uuden arviointiasteikon myötä opiskelijoiden arvioinnissa käytetään asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Opiskelija saa tutkintotodistuksen suoritettuaan kaikki tutkintoon sisältyvät pakolliset, vapaavalintaiset ja valinnaiset opintojaksot (yhteensä 120 opintoviikkoa). Erityisopiskelijat saavat tutkintotodistuksen ja Finland 10

15 todistuksen ammattiosaamisen näytöistä vaikka tutkintotavoitteita olisi mukautettu. Mikäli opiskelija ei suorita kaikkia opinto-ohjelmaan kuuluvia tutkinnon osia hyväksytysti tai hän opiskelee valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen koulutusohjelmassa, hän saa tutkintotodistuksen sijaan todistuksen suoritetuista opinnoista. 2.3 Ammatillinen koulutus ja työllisyys Paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden ja opiskelijoiden osaamisen yhteensovittamisen strategiat ja käytänteet Ammatillinen koulutus tarjoaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarvittavia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan kehittämällä työssäoppimista lisäämällä valmistuneiden määrää ja tukemalla opintojen jälkeistä työllistymistä edistämällä innovaatioita, aluekehitystä ja yrittäjyyttä varmistamalla opiskelijoiden osaaminen ja pätevyys laatustrategioiden avulla ennakoimalla työelämän ja työmarkkinoiden muutoksia ja kehittämällä koulutusta vastaamaan niihin nopeasti ja joustavasti Yhteistyö työelämän kanssa oppilaitokset ja työpaikat tekevät entistä enemmän yhteistyötä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sisältyvät kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Näytöt annetaan ensisijaisesti aidoissa työelämän tilanteissa. opetussuunnitelmien suunnittelua, koulutuksien arviointia sekä tulevaisuuden tarpeiden ennakointia tehdään yhteistyössä työelämän kanssa 38 eri koulutusalojen tutkintotoimikuntaa (oph) oppilaitoksilla on omia toimialakohtaisia neuvottelukuntia ja yhteistyöryhmiä Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet yhdessä yritysten, ammattiliittojen, opetusalan ammattijärjestön ja opiskelijayhdistysten kanssa. Opetussuunnitelmatyö toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa tutkintotoimikunnissa, jotka edistävät myös koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä kehittävät ammatillista koulutusta. Tutkintotoimikunnat ovat kolmikantaisesti edustettuja ja niiden toimikauden kesto on 3 vuotta. Paikalliset kolmikantaiset edustajat ja myös muut työelämän edustajat toimivat neuvonantajina sekä konsultteina opetussuunnitelmien kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen tarjoajien toimikunnat hyväksyvät ammatillisen koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmat. Työssäoppiminen on osa opetussuunnitelmaa ja sitä koskevia määräyksiä sisältyy myös Lakiin ammatillisesta koulutuksesta (630/98) ja Asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (811/98). Työssäoppimiseen liittyvät muutokset ovat edistäneet ammatillisessa erityisopetuksessa jo aiemmin käytettyä oppimista käytännön kautta. Jokaiseen koulutusohjelmaan kuuluu vähintään 6 kuukautta (20 ov) työssäoppimista. Finland 11

16 Työssäoppiminen on opetussuunnitelmaperusteista työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, jota ohjataan ja valvotaan. Opiskelijoille työssäoppimisjakso on yleensä palkaton. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisjaksonsa myös ammatillisessa oppilaitoksessa. Vuodesta 2006 lähtien ammattiosaamisen näytöt ovat sisältyneet kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin. Niiden tarkoituksena on parantaa ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, kuinka hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän, ammatillisten opintojen tavoitteiden mukaisen ammattitaidon. Ammattiosaamisen näyttöjä suoritetaan koko koulutuksen ajan ja ne suunnitellaan, toteutetaan, järjestetään ja arvioidaan yhteistyössä työelämän kanssa. Näytöt annetaan todellisissa käytännön työtehtävissä. Ammattiosaamisen näyttöjen integroiminen työssäoppimisjaksoon on edistänyt näyttöjen suorittamista oikeissa työtilanteissa. Ammattiosaamisen näyttöjen myötä myös opettajien tietämys työelämästä on lisääntynyt vuotiaat erityisopiskelijat sekä heidän työhönsijoittumisensa vuotiaiden erityisopiskelijoiden määrät ammatillisissa koulutusohjelmissa kansallisella ja/tai paikallisella tasolla Opiskelijat voivat periaatteessa hakea valitsemaansa ammatilliseen koulutusohjelmaan vapaasti. Tosiasiassa, joillain ammatillisen koulutusaloilla on kuitenkin vain vähän erityisopiskelijoita. Eniten erityisopiskelijoita on tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, hotelli- ja ravintola-alalla. Liikunta-alalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla on sen sijaan opiskelemassa vain vähän erityisopiskelijoita. Taulukko 2. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat (%) kaikista opiskelijoista koulutusaloittain vuonna Lähde: Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web.ammatillisessa koulutuksessa lukuvuonna 2010/2011. Finland 12

17 2.4.2 Erityisopiskelijoiden sijoittuminen ammatillisen koulutuksen yleisopetuksen ryhmiin, erityisryhmiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat vamman, kehityksen viivästymän, sairauden, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi erityisiä opetusjärjestelyjä ja oppimisen tukitoimia. Erityisopiskelijoilla on oikeus erityisopetukseen, opiskelijahuoltopalveluihin sekä opinto- ja ammatinvalintaohjaukseen. Jokainen ammatillisen koulutuksenjärjestäjä vastaa erityisopetuksen ja muiden tukipalveluiden järjestämisestä niille opiskelijoille, joilla on todettu erityisopetuksen peruste. Opiskelijoilla, joilla on lyhytaikaisia tai lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta ammatillisen yleisopetuksen yhteydessä. Suomessa suurin osa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on integroitu ammatillisen yleisopetuksen ryhmiin. Jos ensisijainen vaihtoehto ei ole mahdollinen, järjestetään opetus tavallisen ammattioppilaitoksen erityisryhmässä tai erityisoppilaitoksessa. Ammatillisten erityisoppilaitoksien tehtävänä on tarjota opetusta ja ohjausta vaikeasti vammaisille ja muille runsaammin tukea tarvitseville. Taulukko 3. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat erityisopiskelijat erityisopetuksen toteutumispaikan mukaan. Lähde: Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web vuotiaiden erityisopiskelijoiden koulutukseen osallistuminen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaan nuorisoikäluokkaan verrattuna kansallisella ja/tai paikallisella tasolla Vuonna 2010 ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 9 prosentilla oli jonkin asteinen erityisen tuen tarve. Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Etelä- Karjalassa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osuudet ylittivät valtakunnallisen keskiarvon ja keskiarvot alittuivat Lapissa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa oli keskimääräistä vähemmän erityisopiskelijoita. Finland 13

18 Taulukko 4. Erityisopiskelijat koulutuksen toteutuspaikan ja alueen mukaan Lähde: Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web. 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa Kuvio 3. Suomen maakunnat vuonna Finland 14

19 vuotiaiden erityisopiskelijoiden koulupudokkuus kaikkiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin verrattuna kansallisella ja/tai paikallisella tasolla Peruskoulun jälkeen koulutusjärjestelmästä ulkopuolelle jääneet nuoret ovat todellinen ongelma koulutus- ja työvoimapolitiikassa. Ammatillisen koulutuksen keskeytti vuonna ,8 prosenttia opiskelijoista. Keskeyttämisillä oli useita syitä: Koulutusohjelman vaihto Opiskelu toimi koulutusalaan ja omiin ammatillisiin kykyihin tutustumisena Koulutus ei vastannut toiveita tai odotuksia Opiskelupaikka ei ollut ensisijainen vaihtoehto opiskelijalle Siitä, kuinka monella koulunsa keskeyttäneistä oli erityisen tuen tarpeita, ei ole saatavilla julkista tietoa. Esimerkiksi Suomen suurimmasta ammatillisesta erityisoppilaitoksesta, Ammattiopisto Luovista, keskeytti vuosina ,7 prosenttia opiskelijoista. Ammattiopisto Luovissa ja muissakin ammatillisissa oppilaitoksissa keskeyttäneiden määrä oli korkein luonnonvara- ja ympäristöalalla. Ammattiopisto Luovin perustutkintoopiskelijoista kaikki ovat erityisopiskelijoita. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kuuluvat opintojen keskeyttämisen riskiryhmään. Riski on suuri erityisesti silloin, jos opiskelija ei saa tarvitsemiaan erityisiä opetusjärjestelyjä ja oppimisen tukitoimia. Koulutus voi keskeytyä tukitoimista huolimatta, esimerkiksi silloin, jos opiskelijalla on vakavia mielenterveyden ongelmia tai sosiaalisia ongelmia. Koulutuksen puuttuminen lisää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työttömyysriskiä. Monet vailla toisen asteen koulutusta olevista ovat pitkäaikaistyöttömiä ja heidän työllistämisensä on vaikeaa. Noin 58 % kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja 48 % erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista suorittavat ammatillisen peruskoulutuksen kolmessa vuodessa. Neljässä vuodessa ammatillisen peruskoulutuksen läpäisee 70 prosenttia kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja 56 prosenttia erityisopiskelijoista. Monet niistä, jotka eivät ole läpäisseet ammatillista peruskoulutusta neljässä vuodessa, eivät ole suorittaneet myöskään mitään muuta tutkintoa. Jos he keskeyttävät toisen asteen koulutuksen, on heidän työttömyysriskinsä korkea. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen työpaikka, työharjoittelupaikka tai muu vastaava. Tavoitteeseen pääseminen vaatii sekä uusia työvoimapoliittisia toimenpiteitä että vanhojen uudistamista. Ensisijaisena tavoitteena on ammatillisen koulutuksen saaminen henkilöille, joilla ei ole mitään toisen asteen tutkintoa Erityisopiskelijoiden työelämään siirtyminen paikallisella ja/tai kansallisella tasolla. Nuorten työmarkkina-asema heikentyi Suomessa edellisen laman seurauksena. Nuorten työmarkkina-asema parantui laman jälkeen, mutta positiiviset muutokset eivät koskettaneet kaikkia nuoria. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten asema työmarkkinoilla on ollut vaikea myös taloudellisen noususuhdanteen aikana. Vammaisten Finland 15

20 ja muiden erityistä tukea tarvitsevien työllisyysaste on edelleen alhainen. Erityisesti vaikeavammaisten osallistuminen työelämään on vielä vähäistä. Korkea työttömyysriski koskettaa erityisesti niitä erityistä tukea tarvitsevia nuoria, joilla on matala koulutustaso. Monet heistä kuuluvat pitkäaikaistyöttömien ryhmään, johon kuuluvien työllistäminen on hankalaa. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet luvun lopulta lähtien ja mielenterveyskuntoutujien pitkäaikaistyöttömyys ja varhaiseläkkeelle jääminen ovat yleistyneet Ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijat Kaikki opiskelijat Työelämässä Työtön Opiskelija Muu Kuvio 4. Ammatillisten erityisoppilaitoksien opiskelijoiden ja kaikkien ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työhönsijoittuminen vuonna Lähde: Tilastokeskus. 2.5 Lainsäädäntö ja toimintaperiaatteet Voimassaolevat säädökset Suomen perustuslain ( /731) mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia työvoiman suojelusta ja sen tulee edistää työllisyyttä sekä pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä (Suomen perustuslaki /731). Työ- ja elinkeinoministeriö sisällytti vuosien työllistämisohjelmaan nuorisotakuun, jonka tavoitteena on vähentää ja ehkäistä nuorten työttömyyttä. Tässä eri hallinnonalojen välisessä työllistämisohjelmassa työvoimaviranomaisilla on ensisijainen vastuu nuorten työllistymisen edistämisestä. Nuorisotakuu sisältää toimenpiteitä Finland 16

21 työmarkkinoilla ja ohjelmia nuorille. Nuorisotakuun toteutukseen pyritään lisäämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä sekä tehostamalla työvoimapalveluita ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Takuun päätavoitteena on, että jokaiselle työttömälle tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään 3 kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Takuun tärkeimpänä kohderyhmänä ovat alle 25 -vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttöminä kolmen kuukauden ajan Ammatillista erityisopetusta ja opiskelijoiden koulutuksesta työelämään siirtymistä koskevat pääkohteet ja periaatteet kansallisissa politiikassa. Erityistä tukea tarvitsevien tasavertainen pääsy työelämään on laajalti hyväksytty periaatetasolla. Nuorille, jotka tarvitsevat syystä tai toisesta erityistä tukea, tulee tarjota työllistymispalveluita kuten esimerkiksi ammatillista ohjausta ja urasuunnittelua. Näitä palveluita tarjoavat työvoimatoimistot ja ne perustuvat kunkin nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. Erityispalveluja ja toimenpiteitä, esimerkiksi palkkatukea, työolojen järjestelytukea ja työhön valmennusta käytetään tarvittaessa. Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota kuntoutuksen mahdollisuuksiin parantaa erityistä tukea tarvitsevien työkykyä, selviytymistä vamman tai muun terveydellisen ongelman kanssa sekä työelämään pääsyä. Työelämään päässeiden kuntoutujien lukumäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Erityistä tukea tarvitsevien työllisyysaste on kuitenkin edelleen alhainen muuhun työväestöön verrattuna. Edelleen ajatellaan usein, ettei erityistä tukea tarvitsevien tarvitsisi tehdä työtä, koska heillä on mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Monet olettavat, että vammaisuus estää henkilön työskentelemisen kokonaan ja ettei ole tarvetta palkata vammaista henkilöä, koska hän saa jo eläkettä. Nuorten työmarkkinatilanne huononi yleisesti edellisen talouslaman aikana. Se on sittemmin parantunut, mutta myönteiset muutokset eivät ole koskettaneet kaikkia työnhakijoita, esimerkiksi nuoria, joilla on jokin vamma tai terveysongelmia. Vammaisten työllisyysaste on edelleen alhainen. Trendinä näyttää olevan, että tuettujen työpaikkojen määrä on vähentynyt samalla kun työharjoittelu ja vastaavat toiminnot ovat yleistyneet. Vaikka tilanne on viime aikoina kehittynyt parempaan suuntaan, on moni erityistä tukea tarvitseva nuori edelleen työmarkkinoiden ulkopuolella. Mitä vaikeampi vamma on kyseessä, sitä vähäisempää on työelämään osallistuminen. Erityisesti työelämän ulkopuolelle jäämisen vaarassa ovat vailla toisen asteen koulutusta olevat nuoret, joilla on erityisiä tuen tarpeita. Työkyvyttömyys ja ennenaikainen eläköityminen varsinkin mielen terveydellisten syiden takia ovat lisääntyneet 1990 lopun jälkeen. Finland 17

22 2.5.3 Eri toimijoiden roolit ja vastuut institutionaalisessa kehyksessä Kuvio 5. Eduskunnan, hallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien roolit ja velvollisuudet. Lähde: Opetushallitus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Eduskunta säätää koulutuksen lait ja päättää koulutuspolitiikan yleiset periaatteet. Valtioneuvosto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö toimeenpanevat nämä periaatteet keskushallinnon tasolla. Keskeinen koulutusalan kehitysasiakirja on koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelma, jonka hallitus hyväksyy joka neljäs vuosi hyväksymisvuodesta alkaen seuraavaksi viideksi kalenterivuodeksi. Nykyinen kehittämissuunnitelma vuosille hyväksyttiin vuonna Finland 18

23 Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä tavoitteista sekä yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastuussa ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista ja niiden laajuudesta, opiskelijaksi ottamisen perusteista. Se myöntää myös luvat ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen järjestämislupa määrittää muun muassa opetettavat koulutusalat, opiskelijoiden lukumäärän sekä sen millä paikkakunnilla koulutusta voidaan järjestää. Järjestämisluvan ja kelpoisuuden määräämissä rajoissa koulutuksen järjestäjät voivat vapaasti valita, miten he järjestävät koulutuksen siten, että se kohtaa elinkeino- ja työelämän tarpeet. Peruskoulutusta, toisen asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevissa asioissa ministeriötä avustaa Opetushallitus. Opetushallitus valmistelee opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon sekä määrittelee opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetussuunnitelman perusteet muodostavat oppilaitoksille lainkaltaisen normin. Niiden tarkoitus on kuvastaa koulutuspolitiikan tavoitteita, antaa valtakunnallisesti yhtenevät ammatillisen pätevyyden kriteerit sekä luoda edellytykset opiskelijoiden oppimaan oppimiselle ja kansalaisena toimimiselle. Lisäksi opetussuunnitelman perusteiden tulee toimia kansallisten oppimistuloksien arvioinnin perustana. Opetussuunnitelman perusteet sisältävät myös opiskelija-arviointiin, opinto-ohjaukseen, työssäoppimiseen, erityisopetukseen, maahanmuuttajien koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen liittyviä määräyksiä. Paikallisen opetussuunnitelman sisältö on määritelty yleisissä opetussuunnitelman perusteissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman koulutuksenjärjestämisluvan puitteissa. Ne päättävät itsenäisesti tarjolla olevasta koulutuksesta ja opintojen suoritustavoista sekä siitä mitä koulutusyksiköitä ylläpidetään. Koulutuksen järjestäjä ottavat toimintansa suunnittelussa huomioon työmarkkinoiden koulutukselliset tarpeet ja alueen väestön. Paikalliset opetussuunnitelmat valmistellaan kansallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Aluehallinto koostuu viidestä aluehallintovirastosta, jotka valvovat koulutusta sekä opiskelijoiden oikeusturvaa. Lisäksi aluehallintovirastot tarjoavat ohjausta kouluille ja alueen viranomaisille ja arvioivat peruspalveluja. Suomessa, paikallishallinto toteuttaa valtion rahoittamat opettajien koulutukset omalla alueellaan. Lisäksi, ne myöntävät projektirahoitusta koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen ammatillisissa oppilaitoksissa. Ne myös hallinnoivat alueellista ESR-rahoitusta, joka myönnetään muun muassa työssä oppimisen kehittämiseen. Finland 19

24 2.5.4 Ammatillisen koulutuksen arvioinnin toimijat ja käytänteet Toimijat ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Koulutuksen arviointineuvosto Tilastokeskus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Suomen ammatillisen koulutuksen laadunhallinta perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamaan ammatillisen koulutuksen laatustrategia ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan suosituksiin. Tavallisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa arvioidaan tulosrahoitusmittareilla, joita ovat suoritetut opinnot, työllistyminen tai pääsy jatkoopintoihin, opettajien pätevyys, henkilöstön kehittäminen ja oppilaitoksessa opiskelevien erityisopiskelijoiden määrä. Pääajatus on se, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus tukevat ja kannustavat ammatillisen koulutuksen järjestäjiä niiden pyrkimyksissä laadukkaaseen toimintaan ja toiminnan kehittämiseen sekä luottavat siihen, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät seuraavat ja arvioivat myös itse omaa toimintaansa. Tällä hetkellä opetushallitus kehittää näyttötutkintojen tuloksien seurantaa. Seuranta kohdistuu myös erityistä tukea tarvitsevien ammatilliseen koulutukseen ja erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin. Päivitetyn opetussuunnitelman seuranta alkaa vuonna Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmä muodostuu valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista, koulutuksen järjestäjäkohtaisista opetussuunnitelmista ja opiskelijoiden henkilökohtaisista opintosuunnitelmista. Ammatillisia perustutkintoja on 53 ja niihin sisältyy 119 opinto-ohjelmaa. Koulutuksen arviointineuvosto toimii koulutuksen arvioinnin asiantuntijana yhdessä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Arviointineuvosto suunnittelee ja koordinoi valtakunnallisia koulutuksen arviointeja. Ammatillisen koulutuksen (sisältää erityistä tukea tarvitsevien ammatillisen koulutuksen) arviointikohteina ovat olleet toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon toteutus, käytännöt ja kehitys (saatavana englanninkielinen tiivistelmä) Ammatillisten näyttötutkintojen toteuttaminen (saatavana englanninkielinen tiivistelmä) Tilastokeskus tuottaa tietoa jatko-opintoihin siirtymisestä ja työllistymisestä. Valmistuneiden sijoittumista seurataan tilastoimalla, ovatko he valmistumisvuotensa lopussa työssä, työttöminä, jatko-opinnoissa, asepalveluksessa tai muussa toiminnassa. Tilastot kuvaavat myös valmistuneiden sijoittumista alueittain, alan ja työnantajasektorin mukaan. Tilastot tuotetaan yhdistelemällä tilastokeskuksen tietoja yksilöistä. Tieto on maksullinen ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Valmistuneiden kyselytutkimuksia ei ole tehty. Finland 20

25 2.6 Ammatillisen koulutuksen opettajat, ohjaajat ja muut ammattilaiset Henkilökunta ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen opetushenkilökunta koostuu ammattitaitoa tukevien oppiaineiden opettajista, ammatillisten oppiaineiden opettajista, erityisopettajista ja opintoohjaajista. Ammattitaitoa tukevien oppiaineiden opettajien pätevyysvaatimukset ovat samat kuin muillakin aineopettajilla toisen asteen koulutuksessa. Ammatillisten aineiden opettajilta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta, opettajan pedagogiset opinnot (vähintään 60 op) ja soveltuva korkeakoulututkinto. Tutkinto voi olla kandidaatin tai maisterin tutkinto tai korkein mahdollinen pätevyys omalta alalta. Ammatillinen opettajankoulutus sisältää kasvatustieteen perusopinnot, ammatillisten aineiden pedagogiset opinnot, opetusharjoittelun sekä muita opintoja. Opettajaopintoihin sisältyvässä harjoittelussa pääperiaatteena on varustaa opetusharjoittelijat keskeisillä pedagogisilla taidoilla, joita voidaan soveltaa kaikkien aineiden opetuksessa. Tämän lisäksi erityisopettajilta ja opinto-ohjaajilta edellytetään opintoja omalta erityisalaltaan. Ammatillisten aineiden opettajan, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan koulutusta tarjotaan opettajakorkeakouluissa, jotka toimivat ammattikorkeakoulun yhteydessä. Ammatilliset erityisopettajat toimivat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa sekä ammatillisessa yleisopetuksessa että ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Taulukko 5. Opettajien pätevyydet ammattioppilaitoksissa Lähde: Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web. Finland 21

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 11.11.2016 Messukeskus Ammatillinen koulutus uudistuu ajankohtaista reformista Opetusneuvos Erja Kärnä, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen reformi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot