SUOMI. Ammatillinen koulutusjärjestelmä, kansallisen raportin yhteenveto, REFERNET Cedefop. sekä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI. Ammatillinen koulutusjärjestelmä, kansallisen raportin yhteenveto, REFERNET Cedefop. sekä"

Transkriptio

1 SUOMI Ammatillinen koulutusjärjestelmä, kansallisen raportin yhteenveto, REFERNET Cedefop sekä Ammatillinen erityisopetus kansallisen raportin yhteenveto European Agency for Development in Special Needs Education

2 Finland

3 Sisällys 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELMÄ Koulutusjärjestelmä Määritelmät Ammatillisen koulutuksen kansalliset painopistealueet ja kehittämiskohteet Ammatillisen koulutuksen päätavoitteet Koulutuksen hallinnollinen ja lainsäädännöllinen perusta Ammatilliset opettajat ja ohjaajat Tarvittavan osaamisen ennakointijärjestelmät Säännösten yhteensovittaminen osaamistarpeiden kanssa Oppimisen, urasuunnittelun ja työllistymisen ohjaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus Lähteet AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Kohderyhmä Organisaatio ja ammatillisen koulutuksen tarjonta Koulutusvaihtoehdot Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat, arviointimenettelyt ja kriteerit Ammatillinen koulutus ja työllisyys Paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden ja opiskelijoiden osaamisen yhteensovittamisen strategiat ja käytänteet vuotiaat erityisopiskelijat sekä heidän työhönsijoittumisensa vuotiaiden erityisopiskelijoiden määrät ammatillisissa koulutusohjelmissa kansallisella ja/tai paikallisella tasolla Erityisopiskelijoiden sijoittuminen ammatillisen koulutuksen yleisopetuksen ryhmiin, erityisryhmiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin vuotiaiden erityisopiskelijoiden koulutukseen osallistuminen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaan nuorisoikäluokkaan verrattuna kansallisella ja/tai paikallisella tasolla vuotiaiden erityisopiskelijoiden koulupudokkuus kaikkiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin verrattuna kansallisella ja/tai paikallisella tasolla... 15

4 2.4.5 Erityisopiskelijoiden työelämään siirtyminen paikallisella ja/tai kansallisella tasolla Lainsäädäntö ja toimintaperiaatteet Voimassaolevat säädökset Ammatillista erityisopetusta ja opiskelijoiden koulutuksesta työelämään siirtymistä koskevat pääkohteet ja periaatteet kansallisissa politiikassa Eri toimijoiden roolit ja vastuut institutionaalisessa kehyksessä Ammatillisen koulutuksen arvioinnin toimijat ja käytänteet Ammatillisen koulutuksen opettajat, ohjaajat ja muut ammattilaiset Henkilökunta ammatillisessa koulutuksessa Erityisopiskelijoiden uraohjauspalvelut Rahoitus... 24

5 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELMÄ 1.1 Koulutusjärjestelmä Finland 1

6 1.2 Määritelmät AMMATILLINEN KOULUTUS VOCATIONAL EDUCATION; YRKETSUTBILDNING; Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on antaa koulutukseen osallistujille tietyssä ammatissa tai ammattialalla tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen. Koulutuksen menestyksellinen suorittaminen johtaa autorisoitujen toimijoiden (Opetus- ja kulttuuriministeriö, ammattijärjestöt) tunnustamaan ammatilliseen pätevöitymiseen. Ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa ammattioppilaitoksessa, aikuiskoulutuskeskuksessa, oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona. a) Ammatillinen perustutkintokoulutus Initial Vocational Education and Training; Grundläggande Yrkesutbildning; ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on tavallisesti kyse kokopäiväisestä opiskelusta, jonka tavoitteena on tietyssä ammatissa tai ammattialalla tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen. Opinnot on mahdollista suorittaa joko oppilaitosmuotoisena tai työympäristössä. Ammatillinen koulutus voi olla myös aikuiskoulutusta tai oppisopimuskoulutusta. b) Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat pääsääntöisesti vuotiaita. Oppilaitosmuotoinen koulutus tarkoittaa kolmen vuoden kokopäiväisiä opintoja ammattioppilaitoksessa. Ammatillisen koulutuksen koulutustarjontaan sisältyy 52 ammatillista perustutkintoa ja niihin sisältyy 119 eri koulutusohjelmaa. Vuonna prosenttia ylemmän toisen asteen opiskelijoista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa ja vain 35 prosenttia lukiokoulutuksessa. c) Oppilaitosmuotoinen koulutus School-based Programmes; Skolbaserad Utbildning; Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opinnot suoritetaan joko kokonaan tai pääosin oppilaitoksissa. Oppilaitosten ylläpitäjinä voivat olla joko julkaiset tai yksityiset yhteisöt yritykset. Koulutuksiin sisältyy työpaikoilla tapahtuvaa työssäoppimista. d) Oppisopimuskoulutus Apprenticeship Training; Läravtalsutbildning; Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla suoritettavat jaksot ja oppilaitoksessa suoritettavat teoriajaksot vuorottelevat systemaattisesti, opiskelijan sitoutuessa tekemään opintojen aikana työnantajalle töitä palkkaa tai korvausta vastaan. Opiskelijan on oltava vähintään 15-vuotias allekirjoittaessaan oppisopimuksen ja hänellä täytyy olla peruskoulun oppimäärä tai vastaava suoritettuna. Työnantaja sitoutuu tarjoamaan opiskelijalle mahdollisuuden työharjoitteluun, joka johtaa tiettyyn ammattiin pätevöitymiseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle oppisopimuskoulutuksen ajalta palkkaa. Palkkaus vaihtelee alakohtaisesti, mutta se on yleensä 80 prosenttia kyseisen alan ammattilaisen palkasta. 1.3 Ammatillisen koulutuksen kansalliset painopistealueet ja kehittämiskohteet Perustana hallitusohjelman koulutus- ja tiedepolitiikkaan pohjautuva Koulutus- ja tutkimus suunnitelma, jota arvioidaan Finland 2

7 1.3.1 Ammatillisen koulutuksen päätavoitteet Kehittämisen painopisteitä ovat kaikille yhtäläisten mahdollisuuksien koulutukseen, koulutuksen korkean laadun ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden takaaminen, korkeakoulutuksen kehittäminen ja opetusresurssien turvaaminen. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen laadun parantaminen. Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus varmistetaan niin, että koulutus tuottaa työelämän edellyttämää ja laaja-alaisen ammatillista osaamista ja antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen joustavuutta on lisätty mahdollistamalla muiden ammatillisten tutkintojen osien sisällyttämisen opintoihin. Samalla varmistetaan, ettei valinnaisuus vähennä koulutuksen tuottamaa ammatillista osaamista. Opettajia tarjotaan täydennyskoulutusta järjestelmällisesti ja alueellista yhteistyötä täydennyskoulutuksen järjestämisessä edistetään. 1.4 Koulutuksen hallinnollinen ja lainsäädännöllinen perusta Koulutuspolitiikasta päättää eduskunta ja hallitus. Lainsäädännön lisäksi koulutuspoliittisia linjauksia tehdään erilaisissa kehittämisohjelmissa ja valtion talousarviossa. Keskeinen koulutussektorin kehittämisasiakirja on Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma (Kesu), joista viimeisin on vuosille Paikallisviranomaiset (kunnat, yhteensä 348 kuntaa) tehtävänä on peruskoulutuksen järjestäminen paikallistasolla ja ne ovat osavastuussa myös koulutuksen rahoittamisesta. Hallitus päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä tavoitteista, tutkintorakenteesta ja opetettavista aineista. Opetusministeriö päättää ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista ja niiden laajuudesta. Paikallisviranomaiset (348 kuntaa) vastaavat peruskoulutuksen järjestämisestä paikallisella tasolla ja ovat osavastuussa myös sen rahoituksesta. Politiikka: lainsäädännön uudistus 1999 lisäsi paikallisten viranomaisten, muiden koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten itsenäisyyttä päätöksenteossa. Oppisopimuskoulutusta ja ammatillista perustutkintokoulutusta säätelevät Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Laki kattaa sekä nuorille että aikuisille järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen sekä näyttötutkinnot. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998; kumottu säädöksellä 1705/2009) kattaa rahoituksen kaikilla koulutustasoilla yliopistokoulutusta lukuun ottamatta. 1.5 Ammatilliset opettajat ja ohjaajat Suomessa on selvä ero opettajien ja ohjaajien välillä. Opettajilta vaaditaan säädetty pätevyys. Oppisopimuskoulutuksen ohjaajien ja työpaikkaohjaajien pätevyyttä ei sen sijaan ole säännelty. Myös heidän työympäristönsä on eri. Opettajat työskentelevät oppilaitoksissa, kun ohjaajat ja työpaikkaohjaajat työskentelevät yrityksissä. Ohjaajat opastavat opiskelijoita työssäoppimisjaksojen ja oppisopimuskoulutukseen sisältyvien työharjoittelujaksojen aikana. Ohjaajat ovat tavallisesti työnjohtajia tai ammattitaitoisia työntekijöitä. Heillä on tavallisesti ammatillinen pätevyys, muttei pedagogista pätevyyttä. Finland 3

8 1.6 Tarvittavan osaamisen ennakointijärjestelmät Määrällistä osaamistarpeiden ennakointitietoa tuottaa Opetushallitus (käytetty voimassaolevan kehittämissuunnitelman valmistelussa) ja Työministeriön koordinoima Työvoima 2025 projekti. Ennakoinnin keskeisiä hallinnollisia toimijoita ovat koulutus- ja tutkintotoimikunnat ja neuvottelukunnat. 1.7 Säännösten yhteensovittaminen osaamistarpeiden kanssa Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet muodostavat lainkaltaisen normin, joka koskee kaikkia näyttötutkintoja ja nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta järjestäviä koulutuksen järjestäjiä. Opetushallitus hyväksyy eri koulutusalojen opetussuunnitelman perusteet. Ne laaditaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, muiden elinkeinoelämän edustajien ja asiantuntijoiden sekä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. 1.8 Oppimisen, urasuunnittelun ja työllistymisen ohjaus Ohjaus ja neuvonta politiikkaan vaikuttavat arvioinnit, tutkimukset, indikaattorit jne. Kaikki ammatilliset perustutkinnot sisältävät vähintään 1,5 opintoviikkoa ohjausta. Tämän lisäksi opiskelijalla on opintojensa puitteissa oikeus riittävään ja tarpeen mukaiseen ohjaukseen. Opinto-ohjaajille täytyy olla ammatillisen koulutuksen opettajapätevyys ja vähintään vuosi työkokemusta ennen erikoistumistaan Ammatillisen koulutuksen rahoitus Opetusministeriöllä on vastuu koulutuksen rahoituksesta Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevaa yövoimakoulutusta lukuun ottamatta. Valtaosa ammatillisista oppilaitoksista (yleensä ammatilliset oppilaitokset) on paikallisten viranomaisten tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 16 prosenttia opiskelee yksityisissä ammattioppilaitoksissa. Rahoituskriteerit ovat yhdenmukaiset koulutuksenjärjestäjästä riippumatta. Oppisopimuskoulutuksessa valtio vastaa koko rahoituksesta: sataprosenttinen valtionavustus muodostuu Opetusministeriön määrittämästä yksikköhinnasta Lähteet Koukku, Aapo; Kyrö, Matti & Volmari, Kristiina (2009) Ammatillinen koulutus Euroopassa. Kansallinen raportti Suomi. Refernet, Cedefop. Finland 4

9 2 AMMATILLINEN ERITYISOPETUS 2.1 Kohderyhmä Suomessa ammatillista koulutusta säätelevät Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998), Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma sekä Opetushallituksen vahvistamat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Oikeus koulutukseen ja kulttuuriin on kirjattu Suomen perustuslakiin ( /731) kansalaisten perusoikeutena. Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys koulutustakuusta osana nuorten yhteiskuntatakuuta. Koulutustakuu tarkoittaa, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle on taattava mahdollisuus jatkokoulutukseen. Oikeus jatkokoulutukseen koskee myös vaikeavammaisia sekä muita eri syistä erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että vähintään 96 % peruskoulun päättävistä nuorista jatkaa opintojaan toisen asteen oppilaitoksessa tai muussa nivelvaiheen koulutuksessa välittömästi peruskoulun päättämisen jälkeen. Erityisopiskelijoita ovat opiskelijat, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn takia erityistä tukea. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ovat oikeutettuja saamaan erityisopetusta, opiskeluhuollon palveluja ja opinto-ohjausta. Opiskelijat, joilla on lyhytaikaisia tai lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ovat oikeutettuja yleisopetuksen yhteydessä annettuun tukiopetukseen tai osa-aikaiseen erityisopetukseen. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus integroidaan mahdollisuuksien mukaan tavalliseen ammatilliseen koulutukseen. Jos opiskelija ei voi vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymän, tunne-elämän häiriön tai muun syyn takia selviytyä ammatillisessa yleisopetuksessa, voidaan hänet hyväksyä opiskelijaksi ammatilliseen erityisopetukseen. Jokaiselle erityisopiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:n laadinta perustuu ammatillisesta koulutuksesta säädettyyn lakiin 630/1998 ja asetukseen 811/ Organisaatio ja ammatillisen koulutuksen tarjonta Erityisopiskelijan koulutusmahdollisuudet Suomen perustuslaki ( /731) takaa kansalaisten oikeuden koulutukseen. Viranomaisten on turvattava kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen myös oppivelvollisuuskoulutuksen jälkeen asuinpaikasta riippumatta. Jokaisella nuorella, myös vaikeasti vammaisella, on oikeus toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaajat pyrkivät löytämään jokaiselle opiskelijalle jatko-opiskelupaikan, joka vastaa opiskelijan toiveita ja kykyjä. Finland 5

10 Kuvio 1. Siirtyminen peruskoulusta toisen asteen koulutukseen Opiskelijat voivat hakea haluamaansa ammatilliseen koulutukseen asuinpaikastaan riippumatta. Ammatillinen erityisopetus on integroitu mahdollisimman pitkälle tavallisiin ammatillisiin oppilaitoksiin. Erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammatillisen koulutuksen sijaan peruskoulun vapaaehtoiseen lisäopetukseen tai valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen. Valmentavaa koulutusta järjestävät erityisesti ammatilliset erityisoppilaitokset. Finland 6

11 Kuvio 2. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden vaihtoehtoja perusopetuksen jälkeen Peruskoulun vapaaehtoinen lisäopetus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat suorittaneet peruskoulun, mutta ovat sen jälkeen vaarassa pudota koulutuksen ulkopuolelle eivät ole vielä tehneet uravalintaansa liittyviä päätöksiä haluavat parantaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja ja opiskelutaitoja ovat jääneet ilman jatko-opiskelupaikkaa Vapaaehtoisen lisävuoden tarkoituksena on parantaa opiskelijan mahdollisuuksia päästä toisen asteen koulutukseen kehittämällä opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja toisen asteen opinnoissa tarvittavaa tietopohjaa. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on suunnattu nuorille, jotka tarvitsevat vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi opinnoissaan runsaasti erityistä tukea. Opintojen laajuus vaihtelee opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen laajuus on opintoviikkoa ja sen tarkoituksena on kuntouttaa ja valmentaa opiskelijaa ammatilliseen perusopetukseen siirtymistä varten. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on laajuudeltaan opintoviikkoa. Valmentavat ja kuntouttavat koulutukset antavat opiskelijoille valmiuksia toisen asteen opintoihin, itsenäiseen elämään ja auttavat heitä löytämään paikansa työelämässä sekä selventämään tulevaisuuden suunnitelmiaan. Peruskoulun jälkeinen toisen asteen ammatillinen koulutus pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Koulutus kestää 3 vuotta (noin 120 opintoviikkoa) ja se järjestetään pääsääntöisesti oppilaitoksissa. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy kuitenkin vähintään 6 kuukauden (20 opintoviikon) työssäoppimisjakso. Ammatillinen koulutus Finland 7

12 voidaan toteuttaa myös oppisopimuskoulutuksena, joka sisältää oppilaitoksessa järjestettäviä teoriaopintoja. Taulukko 1. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat peruskoulun vapaaehtoisessa lisäopetuksessa sekä valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa vuonna 2010 Perusopetuksen vapaaehtoinen lisäopetus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus - oppilaitokset, joiden erityisenä tehtävänä erityisopetus - Muut koulutuksenjärjestäjät Yleisopetuksen koulut* Erityisryhmät/ erityiskoulut Yhteensä Ammatillinen koulutus * Oppisopimuskoulutus sisältyy ammatilliseen koulutukseen Tietolähteet: 1) Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web, 2) Opetushallitus, rahoitus ja hallinto, 3) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä toisen asteen koulutuksessa on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta erityisopiskelijoiden muita nuoria alhaisemman koulutuksen riski on silti säilynyt Koulutusvaihtoehdot Suomessa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat on integroitu ammatilliseen yleisopetukseen mahdollisuuksien mukaan. Sen vaihtoehtoina on integrointi erityisryhmään tai opiskelu osin yleisopetuksessa ja osin erityisryhmässä. Erityistä tukea on saatavilla myös oppisopimuskoulutuksessa. Vaikeasti vammaisten ja runsaasti tukea tarvitsevien opetuksen järjestämisestä ovat vastuussa ammatilliset erityisoppilaitokset. Vaikeasti vammaisille suunnattua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestävät ammatilliset erityisoppilaitokset sekä jotkut tavalliset ammattioppilaitokset. a. Tavalliset ammattioppilaitokset; opiskelijaa b. Tavallisten ammattioppilaitosten erityisryhmät; 1759 opiskelijaa c. Ammatilliset erityisoppilaitokset; 1942 opiskelijaa d. Oppisopimuskoulutus 9 opiskelijaa e. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille; tavalliset ammattioppilaitokset 1088 opiskelijaa ja ammatilliset erityisoppilaitokset 1772 opiskelijaa Useimmat tavalliset ammattioppilaitokset ovat kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Nykyään kaikki ammatilliset erityisoppilaitokset ovat yksityisiä, mutta ne ovat julkisen valvonnan alla. Opetushallituksen säätämät opetussuunnitelman perusteet koskevat myös Finland 8

13 yksityisiä ammatillisia erityisoppilaitoksia. Yksityiset oppilaitokset saavat saman määrän julkista rahoitusta kuin julkiset oppilaitokset Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat, arviointimenettelyt ja kriteerit Suomessa ammatillinen koulutus on ryhmitelty koulutusaloihin, jotka jaetaan tarkemmin tutkintoihin ja koulutusohjelmiin. Koulutusaloja ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Näihin koulutusaloihin sisältyy yhteensä 53 ammatillista perustutkintoa ja 119 koulutusohjelmaa. Ammatillinen perustutkinto antaa kattavat perustiedot koulutusalasta sekä erikoistuneempaa tietoa kunkin tutkinnon kohdealueesta. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat hakea tavallisiin ammattioppilaitoksiin yhteishaun tai siihen liittyvän joustavan haun kautta minne tahansa Suomessa. He voivat hakea myös suoraan ammatillisiin erityisoppilaitoksiin. Vaikeavammaisille valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta tarjoavat ammatilliset erityisoppilaitokset sekä jotkut yleisistä ammattioppilaitoksista. Opinto-ohjaajat pyrkivät löytämään kullekin opiskelijalle heidän kykyjään ja toiveitaan vastaavan opiskelupaikan. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmään sisältyvät opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet, kunkin ammatillisen koulutuksen järjestäjän paikalliset opetussuunnitelmat sekä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Opetushallitus antaa jokaiselle ammatilliselle perustutkinnoille sekä valmentavalle ja kuntouttavalle opetukselle ja ohjaukselle opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet. Opetussuunnitelmien perusteisiin sisältyvät tiedot tutkintojen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja arviointikriteereistä. Lisäksi niihin sisältyy opiskelija-arviointia, opintoohjausta, työssäoppimista, erityisopetusta, maahanmuuttajien koulutuksen järjestämistä ja oppisopimuskoulutusta koskevia määräyksiä. Myös paikallisten, koulutuksen järjestäjäkohtaisten opetussuunnitelmien sisällöt on määritelty opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ammattioppilaitoksissa. Jos tämä ei ole opiskelijan tuen tarpeen vuoksi mahdollista, toteutetaan opetus tavallisen ammattioppilaitoksen erityisryhmässä tai erityisoppilaitoksessa. Tavoitteena on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa, niin että he saavat muiden nuorten kanssa yhtäläiset mahdollisuudet täydentää opintojaan kykyjensä mukaan. Koulutuksen järjestäjillä on päätösvalta sen suhteen, miten erityistä tukea tarvitseva opiskelija määritellään ja miten henkilökohtainen opintosuunnitelma heille laaditaan. Ammatillisessa erityisopetuksessa voidaan poiketa ammatillista opetusta koskevista yleisistä säännöksistä tietyin osin ammatillista koulutuksesta annetun lain ja opetussuunnitelman perusteiden määrittämissä puitteissa. Opiskeluaikaa ja opetusjärjestelyjä voidaan yksilöllistää opiskelijan terveydentilan ja aikaisempien opiskelujen perusteella. Finland 9

14 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) on laadittava jokaiselle ammatillista erityisopetusta saavalle opiskelijalle. Suunnitelman on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot opiskelijan erityisopetuksen perusteista, suoritettavista opinnoista ja niiden lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista sekä opiskelijan saamista erityisopetuksen ja opiskeluhuolloin palveluista ja muista tukipalveluista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) lähtökohtana ovat opiskelijan vahvuudet sekä hänen erityisen tuen tarpeen perusteensa. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat erityisopiskelijoilla samat kuin muillakin opiskelijoilla niin pitkälle kuin mahdollista. Opiskelijoiden oppiminen ja ammatillinen osaaminen arvioidaan opetussuunnitelman arviointikriteerien mukaisesti. Koulutuksen tavoitteita ja oppisisältöjä voidaan mukauttaa opiskelijan edellytykset huomioiden. Opintojen päällekkäisyyttä pyritään välttämään ottamalla huomioon opiskelijan aiemmat opinnot sekä hyväksymällä ne osaksi tutkintoa. Aiemmat toisen asteen opinnot voidaan hyväksi lukea täydentävinä ammatillisina opintoina, valinnaisina opintoina ja vapaavalintaisina opintoina. Hyväksi luettavien opintojen ja työkokemuksen tulee olla ammatilliseen koulutukseen verrattavissa ja niiden tulee vastata opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opintojen hyväksi lukemisen ehtona on, että opiskelija pystyy esittämään hyväksi luettavista opinnoista/työkokemuksista virallisen todistuksen arvosanoineen. Jos todistus puuttuu, tulee opiskelijan suorittaa ylimääräinen koe, jolla hän osoittaa muualla hankitun osaamisensa. Opiskelijoiden oppimista arvioidaan ammatillisessa koulutuksessa antamalla opiskelijalla opintojen edistymisestä sekä suullista että kirjallista palautetta. Arvioinnin suorittavat opettajat, työssäoppimisen ohjaajat ja muut opiskelijan kanssa toimineet. Opiskelijan tietoja ja taitoja verrataan jokaisen opintojakson päätyttyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman tavoite- ja sisältökriteereihin. Vapaasti valittavien opintojen sekä joidenkin valinnaisten opintojen tavoite- ja sisältökriteerit laaditaan paikallisesti. Vapaasti valittavien opintojen arvioinnissa voidaan opiskelijan luvalla käyttää suoritusmerkintää arvosanan sijaan. Yleensä arviointi perustuu näyttöihin, erilaisiin teoriakokeisiin, portfolioihin, ryhmä-arviointeihin jne. Tutkintojen sisältöjä säätelevät Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) sekä Opetushallituksen antamat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja muut määräykset. Elokuusta 2006 lähtien ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden osaamista kaikista ammatillisista tutkinnon osista on arvioitu ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Näyttö järjestetään yhteistyössä työelämän kanssa ja sen arviointiin osallistuvat opettajat ja työelämän edustajat. Uusi asetus arvioinnista 488/2008 tuli voimaan elokuussa 2008 ja otettiin käyttöön elokuun alusta vuonna Uuden arviointiasteikon myötä opiskelijoiden arvioinnissa käytetään asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Opiskelija saa tutkintotodistuksen suoritettuaan kaikki tutkintoon sisältyvät pakolliset, vapaavalintaiset ja valinnaiset opintojaksot (yhteensä 120 opintoviikkoa). Erityisopiskelijat saavat tutkintotodistuksen ja Finland 10

15 todistuksen ammattiosaamisen näytöistä vaikka tutkintotavoitteita olisi mukautettu. Mikäli opiskelija ei suorita kaikkia opinto-ohjelmaan kuuluvia tutkinnon osia hyväksytysti tai hän opiskelee valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen koulutusohjelmassa, hän saa tutkintotodistuksen sijaan todistuksen suoritetuista opinnoista. 2.3 Ammatillinen koulutus ja työllisyys Paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden ja opiskelijoiden osaamisen yhteensovittamisen strategiat ja käytänteet Ammatillinen koulutus tarjoaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarvittavia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan kehittämällä työssäoppimista lisäämällä valmistuneiden määrää ja tukemalla opintojen jälkeistä työllistymistä edistämällä innovaatioita, aluekehitystä ja yrittäjyyttä varmistamalla opiskelijoiden osaaminen ja pätevyys laatustrategioiden avulla ennakoimalla työelämän ja työmarkkinoiden muutoksia ja kehittämällä koulutusta vastaamaan niihin nopeasti ja joustavasti Yhteistyö työelämän kanssa oppilaitokset ja työpaikat tekevät entistä enemmän yhteistyötä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sisältyvät kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Näytöt annetaan ensisijaisesti aidoissa työelämän tilanteissa. opetussuunnitelmien suunnittelua, koulutuksien arviointia sekä tulevaisuuden tarpeiden ennakointia tehdään yhteistyössä työelämän kanssa 38 eri koulutusalojen tutkintotoimikuntaa (oph) oppilaitoksilla on omia toimialakohtaisia neuvottelukuntia ja yhteistyöryhmiä Opetushallitus laatii opetussuunnitelman perusteet yhdessä yritysten, ammattiliittojen, opetusalan ammattijärjestön ja opiskelijayhdistysten kanssa. Opetussuunnitelmatyö toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa tutkintotoimikunnissa, jotka edistävät myös koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä kehittävät ammatillista koulutusta. Tutkintotoimikunnat ovat kolmikantaisesti edustettuja ja niiden toimikauden kesto on 3 vuotta. Paikalliset kolmikantaiset edustajat ja myös muut työelämän edustajat toimivat neuvonantajina sekä konsultteina opetussuunnitelmien kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen tarjoajien toimikunnat hyväksyvät ammatillisen koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmat. Työssäoppiminen on osa opetussuunnitelmaa ja sitä koskevia määräyksiä sisältyy myös Lakiin ammatillisesta koulutuksesta (630/98) ja Asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (811/98). Työssäoppimiseen liittyvät muutokset ovat edistäneet ammatillisessa erityisopetuksessa jo aiemmin käytettyä oppimista käytännön kautta. Jokaiseen koulutusohjelmaan kuuluu vähintään 6 kuukautta (20 ov) työssäoppimista. Finland 11

16 Työssäoppiminen on opetussuunnitelmaperusteista työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, jota ohjataan ja valvotaan. Opiskelijoille työssäoppimisjakso on yleensä palkaton. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat suorittaa työssäoppimisjaksonsa myös ammatillisessa oppilaitoksessa. Vuodesta 2006 lähtien ammattiosaamisen näytöt ovat sisältyneet kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin. Niiden tarkoituksena on parantaa ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, kuinka hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän, ammatillisten opintojen tavoitteiden mukaisen ammattitaidon. Ammattiosaamisen näyttöjä suoritetaan koko koulutuksen ajan ja ne suunnitellaan, toteutetaan, järjestetään ja arvioidaan yhteistyössä työelämän kanssa. Näytöt annetaan todellisissa käytännön työtehtävissä. Ammattiosaamisen näyttöjen integroiminen työssäoppimisjaksoon on edistänyt näyttöjen suorittamista oikeissa työtilanteissa. Ammattiosaamisen näyttöjen myötä myös opettajien tietämys työelämästä on lisääntynyt vuotiaat erityisopiskelijat sekä heidän työhönsijoittumisensa vuotiaiden erityisopiskelijoiden määrät ammatillisissa koulutusohjelmissa kansallisella ja/tai paikallisella tasolla Opiskelijat voivat periaatteessa hakea valitsemaansa ammatilliseen koulutusohjelmaan vapaasti. Tosiasiassa, joillain ammatillisen koulutusaloilla on kuitenkin vain vähän erityisopiskelijoita. Eniten erityisopiskelijoita on tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, hotelli- ja ravintola-alalla. Liikunta-alalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla on sen sijaan opiskelemassa vain vähän erityisopiskelijoita. Taulukko 2. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat (%) kaikista opiskelijoista koulutusaloittain vuonna Lähde: Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web.ammatillisessa koulutuksessa lukuvuonna 2010/2011. Finland 12

17 2.4.2 Erityisopiskelijoiden sijoittuminen ammatillisen koulutuksen yleisopetuksen ryhmiin, erityisryhmiin ja ammatillisiin erityisoppilaitoksiin Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat vamman, kehityksen viivästymän, sairauden, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi erityisiä opetusjärjestelyjä ja oppimisen tukitoimia. Erityisopiskelijoilla on oikeus erityisopetukseen, opiskelijahuoltopalveluihin sekä opinto- ja ammatinvalintaohjaukseen. Jokainen ammatillisen koulutuksenjärjestäjä vastaa erityisopetuksen ja muiden tukipalveluiden järjestämisestä niille opiskelijoille, joilla on todettu erityisopetuksen peruste. Opiskelijoilla, joilla on lyhytaikaisia tai lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta ammatillisen yleisopetuksen yhteydessä. Suomessa suurin osa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista on integroitu ammatillisen yleisopetuksen ryhmiin. Jos ensisijainen vaihtoehto ei ole mahdollinen, järjestetään opetus tavallisen ammattioppilaitoksen erityisryhmässä tai erityisoppilaitoksessa. Ammatillisten erityisoppilaitoksien tehtävänä on tarjota opetusta ja ohjausta vaikeasti vammaisille ja muille runsaammin tukea tarvitseville. Taulukko 3. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat erityisopiskelijat erityisopetuksen toteutumispaikan mukaan. Lähde: Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web vuotiaiden erityisopiskelijoiden koulutukseen osallistuminen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaan nuorisoikäluokkaan verrattuna kansallisella ja/tai paikallisella tasolla Vuonna 2010 ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 9 prosentilla oli jonkin asteinen erityisen tuen tarve. Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Etelä- Karjalassa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osuudet ylittivät valtakunnallisen keskiarvon ja keskiarvot alittuivat Lapissa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa oli keskimääräistä vähemmän erityisopiskelijoita. Finland 13

18 Taulukko 4. Erityisopiskelijat koulutuksen toteutuspaikan ja alueen mukaan Lähde: Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web. 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa Kuvio 3. Suomen maakunnat vuonna Finland 14

19 vuotiaiden erityisopiskelijoiden koulupudokkuus kaikkiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin verrattuna kansallisella ja/tai paikallisella tasolla Peruskoulun jälkeen koulutusjärjestelmästä ulkopuolelle jääneet nuoret ovat todellinen ongelma koulutus- ja työvoimapolitiikassa. Ammatillisen koulutuksen keskeytti vuonna ,8 prosenttia opiskelijoista. Keskeyttämisillä oli useita syitä: Koulutusohjelman vaihto Opiskelu toimi koulutusalaan ja omiin ammatillisiin kykyihin tutustumisena Koulutus ei vastannut toiveita tai odotuksia Opiskelupaikka ei ollut ensisijainen vaihtoehto opiskelijalle Siitä, kuinka monella koulunsa keskeyttäneistä oli erityisen tuen tarpeita, ei ole saatavilla julkista tietoa. Esimerkiksi Suomen suurimmasta ammatillisesta erityisoppilaitoksesta, Ammattiopisto Luovista, keskeytti vuosina ,7 prosenttia opiskelijoista. Ammattiopisto Luovissa ja muissakin ammatillisissa oppilaitoksissa keskeyttäneiden määrä oli korkein luonnonvara- ja ympäristöalalla. Ammattiopisto Luovin perustutkintoopiskelijoista kaikki ovat erityisopiskelijoita. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kuuluvat opintojen keskeyttämisen riskiryhmään. Riski on suuri erityisesti silloin, jos opiskelija ei saa tarvitsemiaan erityisiä opetusjärjestelyjä ja oppimisen tukitoimia. Koulutus voi keskeytyä tukitoimista huolimatta, esimerkiksi silloin, jos opiskelijalla on vakavia mielenterveyden ongelmia tai sosiaalisia ongelmia. Koulutuksen puuttuminen lisää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työttömyysriskiä. Monet vailla toisen asteen koulutusta olevista ovat pitkäaikaistyöttömiä ja heidän työllistämisensä on vaikeaa. Noin 58 % kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja 48 % erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista suorittavat ammatillisen peruskoulutuksen kolmessa vuodessa. Neljässä vuodessa ammatillisen peruskoulutuksen läpäisee 70 prosenttia kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja 56 prosenttia erityisopiskelijoista. Monet niistä, jotka eivät ole läpäisseet ammatillista peruskoulutusta neljässä vuodessa, eivät ole suorittaneet myöskään mitään muuta tutkintoa. Jos he keskeyttävät toisen asteen koulutuksen, on heidän työttömyysriskinsä korkea. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen työpaikka, työharjoittelupaikka tai muu vastaava. Tavoitteeseen pääseminen vaatii sekä uusia työvoimapoliittisia toimenpiteitä että vanhojen uudistamista. Ensisijaisena tavoitteena on ammatillisen koulutuksen saaminen henkilöille, joilla ei ole mitään toisen asteen tutkintoa Erityisopiskelijoiden työelämään siirtyminen paikallisella ja/tai kansallisella tasolla. Nuorten työmarkkina-asema heikentyi Suomessa edellisen laman seurauksena. Nuorten työmarkkina-asema parantui laman jälkeen, mutta positiiviset muutokset eivät koskettaneet kaikkia nuoria. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten asema työmarkkinoilla on ollut vaikea myös taloudellisen noususuhdanteen aikana. Vammaisten Finland 15

20 ja muiden erityistä tukea tarvitsevien työllisyysaste on edelleen alhainen. Erityisesti vaikeavammaisten osallistuminen työelämään on vielä vähäistä. Korkea työttömyysriski koskettaa erityisesti niitä erityistä tukea tarvitsevia nuoria, joilla on matala koulutustaso. Monet heistä kuuluvat pitkäaikaistyöttömien ryhmään, johon kuuluvien työllistäminen on hankalaa. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet luvun lopulta lähtien ja mielenterveyskuntoutujien pitkäaikaistyöttömyys ja varhaiseläkkeelle jääminen ovat yleistyneet Ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijat Kaikki opiskelijat Työelämässä Työtön Opiskelija Muu Kuvio 4. Ammatillisten erityisoppilaitoksien opiskelijoiden ja kaikkien ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työhönsijoittuminen vuonna Lähde: Tilastokeskus. 2.5 Lainsäädäntö ja toimintaperiaatteet Voimassaolevat säädökset Suomen perustuslain ( /731) mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia työvoiman suojelusta ja sen tulee edistää työllisyyttä sekä pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä (Suomen perustuslaki /731). Työ- ja elinkeinoministeriö sisällytti vuosien työllistämisohjelmaan nuorisotakuun, jonka tavoitteena on vähentää ja ehkäistä nuorten työttömyyttä. Tässä eri hallinnonalojen välisessä työllistämisohjelmassa työvoimaviranomaisilla on ensisijainen vastuu nuorten työllistymisen edistämisestä. Nuorisotakuu sisältää toimenpiteitä Finland 16

21 työmarkkinoilla ja ohjelmia nuorille. Nuorisotakuun toteutukseen pyritään lisäämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä sekä tehostamalla työvoimapalveluita ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Takuun päätavoitteena on, että jokaiselle työttömälle tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään 3 kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Takuun tärkeimpänä kohderyhmänä ovat alle 25 -vuotiaat nuoret, jotka ovat olleet työttöminä kolmen kuukauden ajan Ammatillista erityisopetusta ja opiskelijoiden koulutuksesta työelämään siirtymistä koskevat pääkohteet ja periaatteet kansallisissa politiikassa. Erityistä tukea tarvitsevien tasavertainen pääsy työelämään on laajalti hyväksytty periaatetasolla. Nuorille, jotka tarvitsevat syystä tai toisesta erityistä tukea, tulee tarjota työllistymispalveluita kuten esimerkiksi ammatillista ohjausta ja urasuunnittelua. Näitä palveluita tarjoavat työvoimatoimistot ja ne perustuvat kunkin nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. Erityispalveluja ja toimenpiteitä, esimerkiksi palkkatukea, työolojen järjestelytukea ja työhön valmennusta käytetään tarvittaessa. Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota kuntoutuksen mahdollisuuksiin parantaa erityistä tukea tarvitsevien työkykyä, selviytymistä vamman tai muun terveydellisen ongelman kanssa sekä työelämään pääsyä. Työelämään päässeiden kuntoutujien lukumäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Erityistä tukea tarvitsevien työllisyysaste on kuitenkin edelleen alhainen muuhun työväestöön verrattuna. Edelleen ajatellaan usein, ettei erityistä tukea tarvitsevien tarvitsisi tehdä työtä, koska heillä on mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Monet olettavat, että vammaisuus estää henkilön työskentelemisen kokonaan ja ettei ole tarvetta palkata vammaista henkilöä, koska hän saa jo eläkettä. Nuorten työmarkkinatilanne huononi yleisesti edellisen talouslaman aikana. Se on sittemmin parantunut, mutta myönteiset muutokset eivät ole koskettaneet kaikkia työnhakijoita, esimerkiksi nuoria, joilla on jokin vamma tai terveysongelmia. Vammaisten työllisyysaste on edelleen alhainen. Trendinä näyttää olevan, että tuettujen työpaikkojen määrä on vähentynyt samalla kun työharjoittelu ja vastaavat toiminnot ovat yleistyneet. Vaikka tilanne on viime aikoina kehittynyt parempaan suuntaan, on moni erityistä tukea tarvitseva nuori edelleen työmarkkinoiden ulkopuolella. Mitä vaikeampi vamma on kyseessä, sitä vähäisempää on työelämään osallistuminen. Erityisesti työelämän ulkopuolelle jäämisen vaarassa ovat vailla toisen asteen koulutusta olevat nuoret, joilla on erityisiä tuen tarpeita. Työkyvyttömyys ja ennenaikainen eläköityminen varsinkin mielen terveydellisten syiden takia ovat lisääntyneet 1990 lopun jälkeen. Finland 17

22 2.5.3 Eri toimijoiden roolit ja vastuut institutionaalisessa kehyksessä Kuvio 5. Eduskunnan, hallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien roolit ja velvollisuudet. Lähde: Opetushallitus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Eduskunta säätää koulutuksen lait ja päättää koulutuspolitiikan yleiset periaatteet. Valtioneuvosto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö toimeenpanevat nämä periaatteet keskushallinnon tasolla. Keskeinen koulutusalan kehitysasiakirja on koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelma, jonka hallitus hyväksyy joka neljäs vuosi hyväksymisvuodesta alkaen seuraavaksi viideksi kalenterivuodeksi. Nykyinen kehittämissuunnitelma vuosille hyväksyttiin vuonna Finland 18

23 Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä tavoitteista sekä yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastuussa ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista ja niiden laajuudesta, opiskelijaksi ottamisen perusteista. Se myöntää myös luvat ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen järjestämislupa määrittää muun muassa opetettavat koulutusalat, opiskelijoiden lukumäärän sekä sen millä paikkakunnilla koulutusta voidaan järjestää. Järjestämisluvan ja kelpoisuuden määräämissä rajoissa koulutuksen järjestäjät voivat vapaasti valita, miten he järjestävät koulutuksen siten, että se kohtaa elinkeino- ja työelämän tarpeet. Peruskoulutusta, toisen asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevissa asioissa ministeriötä avustaa Opetushallitus. Opetushallitus valmistelee opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon sekä määrittelee opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetussuunnitelman perusteet muodostavat oppilaitoksille lainkaltaisen normin. Niiden tarkoitus on kuvastaa koulutuspolitiikan tavoitteita, antaa valtakunnallisesti yhtenevät ammatillisen pätevyyden kriteerit sekä luoda edellytykset opiskelijoiden oppimaan oppimiselle ja kansalaisena toimimiselle. Lisäksi opetussuunnitelman perusteiden tulee toimia kansallisten oppimistuloksien arvioinnin perustana. Opetussuunnitelman perusteet sisältävät myös opiskelija-arviointiin, opinto-ohjaukseen, työssäoppimiseen, erityisopetukseen, maahanmuuttajien koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen liittyviä määräyksiä. Paikallisen opetussuunnitelman sisältö on määritelty yleisissä opetussuunnitelman perusteissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman koulutuksenjärjestämisluvan puitteissa. Ne päättävät itsenäisesti tarjolla olevasta koulutuksesta ja opintojen suoritustavoista sekä siitä mitä koulutusyksiköitä ylläpidetään. Koulutuksen järjestäjä ottavat toimintansa suunnittelussa huomioon työmarkkinoiden koulutukselliset tarpeet ja alueen väestön. Paikalliset opetussuunnitelmat valmistellaan kansallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Aluehallinto koostuu viidestä aluehallintovirastosta, jotka valvovat koulutusta sekä opiskelijoiden oikeusturvaa. Lisäksi aluehallintovirastot tarjoavat ohjausta kouluille ja alueen viranomaisille ja arvioivat peruspalveluja. Suomessa, paikallishallinto toteuttaa valtion rahoittamat opettajien koulutukset omalla alueellaan. Lisäksi, ne myöntävät projektirahoitusta koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen ammatillisissa oppilaitoksissa. Ne myös hallinnoivat alueellista ESR-rahoitusta, joka myönnetään muun muassa työssä oppimisen kehittämiseen. Finland 19

24 2.5.4 Ammatillisen koulutuksen arvioinnin toimijat ja käytänteet Toimijat ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Koulutuksen arviointineuvosto Tilastokeskus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Suomen ammatillisen koulutuksen laadunhallinta perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamaan ammatillisen koulutuksen laatustrategia ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan suosituksiin. Tavallisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa arvioidaan tulosrahoitusmittareilla, joita ovat suoritetut opinnot, työllistyminen tai pääsy jatkoopintoihin, opettajien pätevyys, henkilöstön kehittäminen ja oppilaitoksessa opiskelevien erityisopiskelijoiden määrä. Pääajatus on se, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus tukevat ja kannustavat ammatillisen koulutuksen järjestäjiä niiden pyrkimyksissä laadukkaaseen toimintaan ja toiminnan kehittämiseen sekä luottavat siihen, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät seuraavat ja arvioivat myös itse omaa toimintaansa. Tällä hetkellä opetushallitus kehittää näyttötutkintojen tuloksien seurantaa. Seuranta kohdistuu myös erityistä tukea tarvitsevien ammatilliseen koulutukseen ja erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin. Päivitetyn opetussuunnitelman seuranta alkaa vuonna Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmä muodostuu valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista, koulutuksen järjestäjäkohtaisista opetussuunnitelmista ja opiskelijoiden henkilökohtaisista opintosuunnitelmista. Ammatillisia perustutkintoja on 53 ja niihin sisältyy 119 opinto-ohjelmaa. Koulutuksen arviointineuvosto toimii koulutuksen arvioinnin asiantuntijana yhdessä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Arviointineuvosto suunnittelee ja koordinoi valtakunnallisia koulutuksen arviointeja. Ammatillisen koulutuksen (sisältää erityistä tukea tarvitsevien ammatillisen koulutuksen) arviointikohteina ovat olleet toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon toteutus, käytännöt ja kehitys (saatavana englanninkielinen tiivistelmä) Ammatillisten näyttötutkintojen toteuttaminen (saatavana englanninkielinen tiivistelmä) Tilastokeskus tuottaa tietoa jatko-opintoihin siirtymisestä ja työllistymisestä. Valmistuneiden sijoittumista seurataan tilastoimalla, ovatko he valmistumisvuotensa lopussa työssä, työttöminä, jatko-opinnoissa, asepalveluksessa tai muussa toiminnassa. Tilastot kuvaavat myös valmistuneiden sijoittumista alueittain, alan ja työnantajasektorin mukaan. Tilastot tuotetaan yhdistelemällä tilastokeskuksen tietoja yksilöistä. Tieto on maksullinen ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Valmistuneiden kyselytutkimuksia ei ole tehty. Finland 20

25 2.6 Ammatillisen koulutuksen opettajat, ohjaajat ja muut ammattilaiset Henkilökunta ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen opetushenkilökunta koostuu ammattitaitoa tukevien oppiaineiden opettajista, ammatillisten oppiaineiden opettajista, erityisopettajista ja opintoohjaajista. Ammattitaitoa tukevien oppiaineiden opettajien pätevyysvaatimukset ovat samat kuin muillakin aineopettajilla toisen asteen koulutuksessa. Ammatillisten aineiden opettajilta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta, opettajan pedagogiset opinnot (vähintään 60 op) ja soveltuva korkeakoulututkinto. Tutkinto voi olla kandidaatin tai maisterin tutkinto tai korkein mahdollinen pätevyys omalta alalta. Ammatillinen opettajankoulutus sisältää kasvatustieteen perusopinnot, ammatillisten aineiden pedagogiset opinnot, opetusharjoittelun sekä muita opintoja. Opettajaopintoihin sisältyvässä harjoittelussa pääperiaatteena on varustaa opetusharjoittelijat keskeisillä pedagogisilla taidoilla, joita voidaan soveltaa kaikkien aineiden opetuksessa. Tämän lisäksi erityisopettajilta ja opinto-ohjaajilta edellytetään opintoja omalta erityisalaltaan. Ammatillisten aineiden opettajan, erityisopettajan ja opinto-ohjaajan koulutusta tarjotaan opettajakorkeakouluissa, jotka toimivat ammattikorkeakoulun yhteydessä. Ammatilliset erityisopettajat toimivat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa sekä ammatillisessa yleisopetuksessa että ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Taulukko 5. Opettajien pätevyydet ammattioppilaitoksissa Lähde: Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu Wera-web. Finland 21

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 of 8 21/03/2011 11:28 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1998» 6.11.1998/811 6.11.1998/811 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Asetus ammatillisesta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011

ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011 ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011 Jussi Pihkala KT, opetusneuvos Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2010 Lähde: Tilastokeskus 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot