KESTÄVÄN KALASTUKSEN JA LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KALASTUKSEN JA LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE"

Transkriptio

1 KESTÄVÄN KALASTUKSEN JA LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE HANKKEEN TOIMINTA- JA TIEDOTUSSUUNNITELMA Mikkeli 211 Teemu Hentinen, projektipäällikkö Puhelin: sähköposti: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

2 Kuva 1 Vaelluskalojen luonnontuotannon turvaaminen ja istutuksiin perustuvan kestävän kalastuksen edistäminen ja niiden yhteensovittaminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita, kuva Arto Lyytikäinen, Heinävesi. Kuvat Teemu Hentinen, Etelä-Savon ELY-keskus ellei muuta mainita. 2 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

3 3 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 A l k u s a n a t J o h d a n t o H a n k k e e n t a v o i t e O h j a u s - j a y h t e i s t o i m i n t a r y h m ä s e k ä t y ö r y h m ä t H e i n ä v e d e n r e i t i n K o l o v e d e n a l u e e n t y ö r y h m ä K y y v e d e n M ä n t y h a r j u n r e i t i n a l u e e n t y ö r y h m ä J o r o i s v i r r a n H a u k i v e d e n a l u e e n t y ö r y h m ä U i t o n v i r r a n r e i t i n P i h l a j a v e d e n a l u e e n t y ö r y h m ä R a h o i t u s - j a k u s t a n n u s s u u n n i t e l m a K a l a s t u k s e n j a l u o n t o m a t k a i l u n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l m a t V i e h e k a l a s t u s a l u e e t j a s ä h k ö i s e t p a l v e l u t V e s i s t ö j e n s e k ä k a l a s t u s - ja l u o n t o k o h t e i d e n s a a v u t e t t a v u u s K o s k i kal a s t u s - j a l u o n t o k o h t e i d e n r a k e n t e e t s e k ä j ä r v i l u o n n o n r e t k i s a t a m a v e r k o s t o t V e t o v o i m a i s e t k a l a k a n n a t k e s t ä v ä llä k a l a s t u k s e l l a V a e l l u s k a l a k a n t o j e n e l v y t t ä m i s h a n k e V a e l l u s k a l a k a n t o j e n k ä y t t ö - j a h o i t o s u u n n i t e l m a J ä r v i t a i m e n e n m ä t i - i s t u t u k s e t K a l a t a l o u d e l l i s e t k u n n o s t u s s u u n n i t e l m a t j a l u p a h a k e m u k s e t K a l a t a l o u d e l l i s e t r a k e n t a m i s h a n k k e e t Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

5 8 T u t k i m u s h a n k e L u o n t a i s t e n t a i m e n k a n t o j e n s e l v i t y s h a n k e Luonnonpoikasten sähkökoekalastus, T-ankkurimerkintä, DNA-näytteet Luontaisten järvitaimenien määrät järvialueilla Petokalojen suomunäytteet ja analysointi Kutupesäinventoinnit ja emokalojen vaellukset Kunnostustoiminnan ja kalastuksen säätelyn kehittäminen I s t u t e t t u j e n k a n t o j e n s e l v i t y s h a n k e Kyyvesi - Mäntyharjunreitti Joroisvirta Haukivesi Uitonvirta - Pihlajavesi Heinävedenreitti - Kolovesi V a l i s t u s - j a t i e d o t u s h a n k e S i s ä i n e n t i e d o t u s U l k o i n e n t i e d o t u s Kalastusalueet ja osakaskunnat Luonto- ja kalastusmatkailuyrittäjät sekä ammattikalastajat Vapaa-ajankalastajat ja asukkaat K o u l u t u s h a n k e S a v o n l i n n a n a m m a t t i o p i s t o n k a l a t a l o u d e n o p i n n o t J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o n k a l a t a l o u d e n o p i n n o t L ä h t e e t L i i t t e e t Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

6 6 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

7 1 Alkusanat Etelä-Savossa on maan laajimmat järvialueet sekä vedenlaadultaan ja muikkukannoiltaan erinomaiset vesistöt. Runsaiden ravintovarojen ansiosta järvilohi ja -taimen kasvavat nopeasti sekä muikkukannat uusiutuvat tehokkaasti. Järvikalastuksen ja -matkailun maakuntana Etelä-Savolla on maan suurimmat mahdollisuudet, jota ei vielä ole kuitenkaan tehokkaasti hyödynnetty. Järviin syönnökselle vaeltavia taimenkantoja on alun perin tavattu suurimmassa osassa maamme isoista järvistä. Vaeltavien taimen- ja järvilohi- sekä saimaannieriäkantojen heikkenemisen ensisijaisena syynä on ollut jälkeläistuotannon pieneneminen. Tilannetta voidaan parantaa palauttamalla olosuhteet luonnonvaraiselle lisääntymiselle otolliseksi ja istuttamalla poikasia sellaisiin vesiin, joissa niille on elinmahdollisuuksia. Luonnonkierron palauttaminen edellyttää myös sitä, että riittävästi kaloja pääsee palaamaan kudulle, mikä vaatii syönnösvaiheen aikaisia kalastusjärjestelyjä. Järvivaelluksen läpikäynyt järvitaimen ja -lohi sekä saimaannieriä lisääntyvät ensimmäisen kerran saavutettuaan 6 8 cm pituuden ja 3 6 kg painon. Jos vaelluskaloja tai muita petokaloja pyydetään tätä pienempänä, johtaa se väistämättä luontaisten järvitaimen-, -lohikantojen sekä saimaannieriän taantumiseen ja häviämiseen. Pyynti mm. nykyistä harvemmilla verkoilla ja vetouistelu kalaystävällisemmillä uistimilla edesauttaisi luonnonkantojen pelastamista, lisäisi istutusten tuottoa sekä vesistöjen vetovoimaisuutta ja käyttöä. Luonnonkannat ja istutetut vaelluskalakannat voidaan erottaa luonnossa istukkaiden rasvaeväleikkauksella (kuva 4.). Tämän ansiosta luonnonkantojen elvyttäminen sekä istutettuihin kantoihin perustuvan kestävän kalastuksen ja matkailun edistäminen samanaikaisesti on mahdollista. Toisaalta yksistään järvitaimeneen ja -loheen perustuva verkkosäätely vaikeuttaa vesistön muiden lajien pyyntiä. Vuoden 21 uhanalaisuusluokituksen perusteella kaikki taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia sekä saimaannieriä ja järvilohi äärimmäisen uhanalaisia. Vuoden 2 uhanalaisuusluokituksessa järvilohi luokiteltiin luonnosta hävinneeksi. Kalastusbiologi Lasse Hyytinen Projektipäällikkö Teemu Hentinen 7 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

8 8 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

9 2 Johdanto Järvikalastuksen ja -matkailun maakuntana Etelä-Savolla on maan suurimmat mahdollisuudet, jota ei vielä ole kuitenkaan tehokkaasti hyödynnetty. Etelä-Savossa on runsaasti olemassa olevaa mökki- ja majoitustarjontaa sekä maan laajimmat puhtaan veden järvialueet ja muikkukannoiltaan erinomaiset vesistöt. Runsaiden ravintovarojen ansiosta järvilohi ja - taimen kasvavat nopeasti (kts. kuva 2 & 3) sekä muikkukannat uusiutuvat tehokkaasti. Sisävesien petokalat ovat ympäristömyrkkyjen puolesta puhtaita. Etelä-Savon haasteena on pirstaleinen vesialueen omistus. Järvilohen kasvusta on jonkin verran tietoa saalistilastoinnin ja tutkimusten ansiosta. Kookkaiden istutustaimenten tai luontaisten vaellustaimenten kasvusta sekä esiintymisestä vesistöissä tiedetään vähemmän. Merkintätutkimusten ja saalistilastojen perusteella järvitaimenet kalastetaan järvistä kahdessa vuodessa istutuksen jälkeen, kolmannen järvivuoden ja ensimmäisen mahdollisen kutuvaellusvuoden kaloja tavataan järvistä erittäin harvoin (kuvat 5 & 6). Etelä-Savon virtavesien kunnostusohjelman mukaisesti alueella on noin 1 täysin kunnostamatonta virtavettä. Tämän lisäksi on vähintään saman verran ennallistettavissa olevia pieniä puroja. Kunnostusten kustannusarvio on yli 2 miljoonaa euroa. Vesistörakentaminen (voimalaitokset, myllypadot ja uittoperkaukset) on hävittänyt valtaosan virtakutuisten kalalajien lisääntymisalueista. Samalla on katkaistu vaelluskalalajien kulkuyhteydet syönnös- ja lisääntymisalueiden välillä. Ihmistoiminnan vuoksi luontaisesti lisääntyvät vaelluskalakannat ovat taantuneet voimakkaasti. Runsaat vaelluskala-istutukset perustuvat liian harvojen naaraskalojen geeniperimään eli kalanviljelyyn ei saada riittävästi luonnonkiertokulun käynyttä emokalastoa. Tämä vaarantaa lajin säilymisen ja heikentää istutusten tuottoa. Kalastettavia saimaannieriä-, järvitaimen- ja -lohikantoja on ylläpidetty laitosviljelyllä ja runsailla istutuksilla. Luonnonkannat ja istutetut vaelluskalakannat voidaan erottaa luonnossa istukkaiden rasvaeväleikkauksella. Tämän ansiosta luonnonkantojen elvyttäminen ja istutettuihin kantoihin perustuva kestävän kalastuksen ja matkailun kehittäminen samanaikaisesti on mahdollista. Vuoksen alueelta pyydetään taimenen emokaloja Kermankoskesta, Lieksan- ja Pielisjoesta. Näistä on saatu 2-luvulla vuosittain 1-5 sukukypsää järvitaimennaarasta. Kymijoen vesistöalueella (Mäntyharjunreitillä) laitosviljelyyn pyydetään Rautalammin reitin neljältä koskialueelta 9 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

10 luonnossa syntyneitä poikasia ja niistä kasvatetaan laitosviljelyn emokalasto. Poikaspyyntiin on siirrytty, koska vaelluksen tehneitä emokaloja ei ole saatu 2 3 vuoteen. Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelmassa on todettu, että vesistöt ja järviluonto ovat Etelä-Savon matkailun peruskivi. Runsaan mökkitarjonnan ansiosta Etelä- Savolla on johtava asema maaseutumatkailumaakuntana. Tätä asemaa ja järviluonnon tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia hyödynnetään kestävästi kehittämällä luontoa ja kulttuuria hyödyntäviä ohjelmapalveluja. Vapaa-ajan asumisella oheispalveluineen on merkittävä rooli varsinaisen matkailuelinkeinon rinnalla. Etelä-Savon tavoitteena on nousta määrällisesti ja laadullisesti vapaa-ajan asumisen ykkösmaakunnaksi. Vapaa-ajan asukkaille suunnatut palvelut vastaavat sekä matkailijoiden että maakunnan vakinaistenkin asukkaiden tarpeisiin. Valmisteilla olevassa Outdoors Finland Etelä-Savo aktiviteettien kehittämissuunnitelmassa (Mikkonen, Tahvanainen & Eskelinen 211) on mainittu nykyisistä kalastusmahdollisuuksista matkailun kannalta seuraavaa: Etelä-Savon järvialueet on jaettu 21 kalastusalueeseen. Järvikalastuskohteita on reilut 4 ja virtavesikalastuskohteita reilut kymmenen. Laajimmat järvikalastusalueet löytyvät Saimaan vesistöalueelta, kuten Puruvesi, Pihlajavesi ja Haukivesi sekä Kymijoen vesistön Kyyvesi ja Puula. Virtavesikalastuskohteista suurin osa, kuten Läsäkoski, Nykälänkosket ja Miekankoski sijaitsevat Mäntyharjunreitillä. Heinävedellä sijaitsee muun muassa Kermankoski ja Karvionkoski, jotka ovat kalastusmatkailullisesti merkittäviä kohteita. Kalastusmatkailun kannalta vetovoimaisimpia alueita, eli alueita joissa on hyvät kalakannat, kalastuspalveluita tuottavia yrityksiä ja muita matkailupalveluita, ovat mm. Heinävedellä sijaitsevat Karvion ja Kerman kosket, Savonlinnan seudulla Haukivesi, Joutenvesi ja Puruvesi, Puumalan ja Sulkavan ympäristö, Mikkelin itä- ja eteläpuolella Yövesi, Louhivesi ja Lietvesi sekä Mikkelin länsi- ja pohjoispuolella Puula, Läsäkoski ja Nykälänkosket. Kalastusalueista saatava tieto on melko hajanaista, useilla eri verkkosivuilla ja varsinkin matkailijan kannalta vaikeasti löydettävissä. Kattavimmat tiedonlähteet ovat kalastusalueita kokoavat verkkosivut ahven.net, muikkusuomi.fi ja kalapaikka.net. Lisäksi muutamalla kalastusalueella on omat verkkosivunsa. Kalastuspalveluja tarjoavien yritysten verkkosivut on etsittävä yksitellen ja niissäkin on harvoin tietoa alueen majoitusyrityksistä. Sen sijaan se 1 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

11 usein mainitaan mahdollisuutena, mutta luvista tai kalastusalueista on harvoin kootusti mitään tietoa, vaan asiakkaan on ne itse etsittävä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tiedon löytäminen alueen kalastusmahdollisuuksista on matkailijan näkökulmasta haasteellista ja Etelä-Savoon tuskin tullaan ensisijaisesti kalastusmatkalle, vaan matkakohde on päätetty muiden motiivien pohjalta ja vasta paikan päällä etsitään tietoa lähialueen kalastusmahdollisuuksista. Poikkeuksena voidaan pitää kanta-asiakkaita, joilla on kokemusta ja valmiiksi hyvät kontaktit alueen yrityksiin ja palveluihin. Pohjois-Karjalassa -kalastusmatkailun kehittämishankkeessa (F.I.S.U projekti) vuonna 1999 tutkittiin vetovoimatekijöitä, jotka laukaisevat yksityisen kalastusmatkailijan kohdevalinnan. Ylivoimaiseksi ykköseksi tulivat suuret kalat, sitä seurasivat vaivaton matkustaminen, hyvät majoitusolosuhteet ja turvallinen ympäristö. Pohjois-Karjalassa vuosina tehtyjen merkintätutkimusten mukaan 3 vuotiaana istutetuista ja 3-35 g painoisista vaelluskaloista kalastetaan ensimmäisen vuoden aikana 75 % ja seuraavana vuonna 2 %. Kun otetaan huomioon vaelluskalojen kasvupotentiaali ja luonnonkantojen elvyttäminen, ei kyseisillä kalastuskuolevuuksilla voida harjoittaa tuottavaa istutustoimintaa, kestävää kalastusta tai luontaisten kantojen elvyttämistä. Kuva 2 Järvilohen painon kehitys Puulavedellä ja 2 211, kevät-istutus 2-vuotiaana. Punaiset / vihreät arvot = Tintti-Uistimen saalistilasto Mustat / harmaat arvot = KOIVURINTA, M., SYDÄNOJA, A., MARJOMÄKI, T. HELMINEN, H. & VALKEAJÄRVI, P Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

12 3 Hankkeen tavoite Hankkeen toiminta- ja tiedotussuunnitelman tavoitteena on laatia yksityiskohtainen suunnitelma vuosille Suunnitelma toimii projektihenkilöstön, ohjausryhmän ja työryhmien työkaluna hankkeen toteuttamisessa ja seurannassa. Suunnitelmaan on koottu jo keskeisiä tuloksia vaelluskalakantojen tutkimuksista palvelemaan hankkeen tavoitteiden toteuttamista ja tiedotusta sekä ohjaus- ja työryhmätoimintaa. Olemassa olevia ja hankkeen myötä valmistuvia tuloksia tiedotetaan monipuolisesti rahoittajille, yhteistyökumppaneille, kalastajille ja vesialueen omistajille tiedotussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on edistää vesistöjen ja kalastuspaikkojen saavutettavuutta, kalakantojen vetovoimaisuutta ja kalastuskohteiden lupien ja palveluiden saatavuutta. Istutusmenetelmiä kehittämällä ja kalastusta säätelemällä voidaan hyödyntää vaelluskalojen kasvupotentiaali sekä lisätä vesistöjen vetovoimaisuutta ja luonnonkantojen elvyttämismahdollisuuksia. Pyyntikokoiset ja kalastusta kestävät vaelluskala- ja petokalakannat ovat merkittävä vesistöjen vetovoimaisuutta ja käyttöä lisäävä tekijä. Kalastettavat petokalakannat mahdollistavat laajamittaista vapaa-ajankalastusta, kalastus- ja luontomatkailua sekä lisäävät alueellista kiinnostavuutta. Kalastuksen kohdistuessa suuriin kaloihin mahdollistaa se myös luonnossa lisääntyvien kantojen elvyttämisen. Hankkeen keskeiset tavoitteet: 1) Lisätä kalastus- ja luontokohteiden palveluja, jotka vastaavat vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden sekä matkailijoiden tarpeita. 2) Lisätä alueellista viihtyvyyttä ja kalastusmahdollisuuksia. 3) Lisätä Etelä-Savon matkailullista vetovoimaa. 4) Edistää vesistöjen ja kalapaikkojen saavutettavuutta. 5) Edistää kalastusalueiden ja viehekalastusalueiden toimintaa ja palveluja. 6) Lisätä vetovoimaisia istutettuja ja kalastettavia kantoja. 7) Lisätä luonnonkantojen elvyttämisen mahdollisuuksia. 8) Kehittää kestävää ja suunnitelmallista vesistöjen käyttöä sekä kalakantojen hoitoa. 9) Kehittää kestävää kalastusta ja kalastuksen säätelyä. 1) Lisätä verkostoitumista ja yhteistoimintaa. 12 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

13 Useiden tutkimusten perusteella vaelluskalat kalastetaan 8-1 prosenttisesti järvialueelta 2 vuoden aikana, pääsääntöisesti alamittaisena ja lisääntymisen kannalta liian aikaisin. Tästä seuraa kolme keskeistä ongelmaa: 1) Vapaa-ajankalastuksen ja luontomatkailun edistäminen on vähäistä, kun vesistöjen käyttöä ja vaelluskalakantojen kasvupotentiaalia ei hyödynnetä biologisesti ja taloudellisesti järkevästi. 2) Luonnonkantojen elvyttäminen on tehotonta, kun luonnossa syntyneet vaelluskalat eivät ehdi lisääntymään ennen saaliiksi joutumistaan. 3) Istutusten tuotto on alhaisempi kuin panostus (istukkaiden paino vs. saaliin paino). Kalakantojen elvyttäminen, tutkimustiedon tuottaminen, kalastuksen säätelyn kehittäminen ja ympäristövalistus ovat keinoja vaikuttaa ongelman ratkaisemiseen. Kunnostustoimintaa, kalastuksen säätelyä ja ohjaamista, vapaa-ajankalastuksen ja luontomatkailun edistämistä sekä kalatutkimusta on tehty omina hankkeita ilman vesistöreittikohtaista suunnitelmallisuutta tai kokonaistarkastelua. Tässä hankkeessa pyritään yhteensovittamaan edellä mainittuja edistämis- ja elvyttämistoimia sekä hankkimaan niiden tueksi tutkimustietoa kohdealueilta jo olemassa olevan tiedon lisäksi. Valtion, kuntien, kalastusalueiden ja yrittäjien yhteistoiminnalla voidaan edistää vesistöjen ja kalakantojen kestävää käyttöä sekä lisätä merkittävästi alueellista viihtyvyyttä ja vetovoimaisuutta sekä kalastus- ja luontomatkailun mahdollisuuksia. Kestävän kalastusmenetelmien kehittäminen on tärkeää, jotta luontaiset vaelluskalakannat saadaan turvattua. Kuvissa 2 3 ja 5 6 on Puulaveden suomunäytteisiin perustuvien tutkimusten (Koivurinta ym. 2) takautuvasti lasketut vuosikasvut eri järvivuosiluokille. Pituuden ja painon vuosikasvu on tasattu avovesikaudelle, koska vaelluskalojen kasvu pysähtyy talveksi. Aineistoon on lisätty aikana Tintti-uistimilla saatujen saaliskalojen painoja ja pituuksia eri ajankohtana, jotta nähdään poikkeaako kasvu oleellisesti eri muikkutiheyksillä ja 15 vuoden aikana. Tintti-uistimen aineistossa ei ole eroteltu syys- ja kevät-istukkaita. 13 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

14 Kuva 3 Järvilohen pituuskasvu Puulavedellä ja 2 211, kevät-istutus 2-vuotiaana. Punaiset / vihreät arvot = Tintti-Uistimen saalistilasto. Mustat / harmaat arvot = KOIVURINTA, M., SYDÄNOJA, A., MARJOMÄKI, T. HELMINEN, H. & VALKEAJÄRVI, P. 2. Kuva 4 Rasvaeväleikkauksella voidaan erottaa luonnossa syntyneet ja istutetut vaelluskalat, kuva Miikka Kirjalainen, Mikkeli. 14 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

15 Kuva 5 Järvitaimenen kasvu Puulavedellä ja Istutettu 3-vuotiaana (yläkuva) ja 2-vuotiaana (alakuva). Punaiset / vihreät arvot = Tintti-Uistimen saalistilasto. Mustat / harmaat arvot = KOIVURINTA, M., SYDÄNOJA, A., MARJOMÄKI, T. HELMINEN, H. & VALKEAJÄRVI, P Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

16 Kuva 6 Järvitaimenen kasvu Puulavedellä ja Istutettu 3-vuotiaana (yläkuva) ja 2-vuotiaana (alakuva). Punaiset / vihreät arvot = Tintti-Uistimen saalistilasto. Mustat / harmaat arvot = KOIVURINTA, M., SYDÄNOJA, A., MARJOMÄKI, T. HELMINEN, H. & VALKEAJÄRVI, P Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

17 4 Ohjaus- ja yhteistoimintaryhmä sekä työryhmät Hanketta hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue. Hankkeen vastuuhenkilö on kalastusbiologi Lasse Hyytinen Etelä-Savon ELYkeskuksesta. Projektipäälliköksi on palkattu Teemu Hentinen ajalle Hän on osahankkeiden koordinaattori sekä taloushallinnon ja hankkeeseen liittyvän jokien kunnostuksen rakentamishankkeiden työkohteiden vastuuhenkilö. Hankkeeseen palkataan lisäksi projektityöntekijä ajalle Ohjausryhmä koordinoi kestävän kalastuksen ja luontomatkailun hanketta sekä samalla ohjaa hankkeeseen liittyvien kahden eri rakentamishankkeen valmistelua ja toteuttamista. Ohjausryhmän hallinnollisen toiminnan lisäksi toimintaan sisällytetään tutustumisia osahankkeisiin ja selvityksiin. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen on riippuvainen tiedotuksesta ja valistuksesta sekä ulkopuolisesta päätöksenteosta. Ohjausryhmän ja työryhmien jäsenet toimivat hankkeen tavoitteiden aktivaattoreina. Kohdealueiden rajaukset on esitetty kuvassa 13. Ohjausryhmän kokouspäivät: 1) Torstaina klo 1. Mikkeli, ELY-keskus 2) Torstaina klo 1. Pieksämäki 3) Torstaina klo 1. Heinävesi 4) Torstaina klo 1. Sulkava 5) Torstaina klo 1. Mikkeli, ELY-keskus 6) Torstaina klo 1. Rantasalmi tai Savonlinna Hankkeen päätöstilaisuus 7) Torstaina klo 1. Mikkeli / Kangasniemi Työryhmät kokoontuvat aina tarvittaessa suunnittelupalavereihin, joista laaditaan muistiot. Työryhmiin on koottu rahoittajien, yhteistyötahojen ja muiden keskeisten alueellisten toimijoiden verkosto. Työryhmän jäsenten kutsuminen työkokouksiin vaihtelee kulloinkin käsiteltävien asioiden mukaan. Työryhmien toiminnan tavoitteena on tuoda esille vesistöjen sekä 17 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

18 kalastus- ja luontokohteiden käyttäjien tarpeet ja toiveet kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmiin. Jäsenten rooli hankkeen ulkopuolisen rahoituksen hakemisessa ja asioiden valmistelussa sekä hankkeen rahoittamien kehittämiskohteiden osalta on keskeistä. Työryhmän jäsenet toimivat kestävän kalastuksen edistämisessä ja reittikohtaisten vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelussa sekä sen vaatimien päätösten valmistelijoina. Jäsenten rooli hankkeen tiedonvälittäjinä ja aktivaattoreina on tärkeää. Yhteistoimintaryhmän tavoitteena on tuoda esille toteutettujen kalatutkimushankkeiden ja kunnostusten kokemukset hyödynnettäväksi käytännön kunnostustoimissa sekä kalastuksen säätelyssä. Yhteistoimintaryhmän kautta yhteensovitetaan järvilohistrategian päivittämisen ja Vuoksen alueen järvitaimenen hoito-ohjelmatyö sekä vaelluskalakantojen käytön ja hoidon alueellinen suunnittelu ja kestävän kalastuksen edistäminen. Yhteistoiminnan avulla pyritään laajentamaan viranomaisten, kalatutkijoiden ja kalastusalueiden tietämystä kunnostustoiminnasta (kuva 7.) ja kalastuksen säätelystä sekä edistää uusien menetelmien käyttöönottoa. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu kerran vuodessa yhteistoimintapäiville. Lisäksi järjestetään pienemmän ryhmän yhteistyöpalavereita, suunnittelu- ja työkokouksia hankkeeseen liittyen. Yhteistoimintapäivien lisäksi ryhmän jäsenet kutsutaan vuonna 212 ja 214 järjestettäviin vaelluskala -seminaareihin. Yhteistyöpalavereiden, suunnittelu- ja työkokouksien järjestely-, matka- ja majoituskustannuksiin on varattu noin 3 4 ja ryhmän päätösten mukaisiin hankkeen tavoitteita edistäviin tutkimuksiin tai julkaisuihin 12. Vaelluskala seminaarit liittyvät hankkeen koulutusosiin, jotka järjestetään kalatalouden opiskelijoille. Hanke osallistuu seminaarien järjestelyihin, mutta osa järjestelyistä ostetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta tai / ja Jyväskylän yliopistolta. Yhteistoimintapäivät: Vaelluskala -seminaarit: Jyväskylä Heinävesi Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

19 Kuva 7 Lisääntymisalueiden rakentamisesta on saatu lisätietoa mm. kutupesäinventointien avulla. Kuva 8 Pienten petokalojen kalastuskuolevuuden alentaminen on kestävän kalastuksen tavoite. 19 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

20 4. 1 Heinävedenreitin Koloveden alueen työryhmä Kuva 9 Heinävedellä on useita koskialueita, kalastusmatkailun ykköskohteita, kuvassa Vihovuonne. Heinävedenreitillä ja Mäntyharjunreitin alueella tapahtuu monipuolista tutkimustoimintaa, mihin tutustuminen on osa työryhmän toimintaa sekä sisäistä ja ulkoista viestintää. Työryhmän kokoukset: 1) Maanantaina klo 1. Heinävesi 2) Tiistaina klo 1. Heinävesi 3) Tiistaina klo 1. Enonkoski 4) Tiistaina klo 1. Heinävesi 5) Tiistaina klo 1. Heinävesi 6) Tiistaina klo 1. Enonkoski 7) Tiistaina klo 1. Heinävesi Hankkeen päätöstilaisuus 8) Torstaina klo 1. Mikkeli / Kangasniemi 2 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

21 4. 2 Mäntyharjunreitin alueen työryhmä Kuva 1 Kissakosken uuden voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä kaloja varten rakennetaan luonnonmukainen kalatie ja vanha kalaporras puretaan. Mäntyharjunreitin alueella tapahtuu monipuolista tutkimustoimintaa, mihin tutustuminen on osa työryhmän toimintaa ja sisäistä sekä ulkoista viestintää.. Työryhmän kokoukset: 1) Keskiviikkona klo 1. Mikkeli 2) Torstaina klo 1. Mikkeli 3) Torstaina klo 1. Hirvensalmi 4) Torstaina klo 1. Läsäkoski 5) Torstaina klo 1. Mikkeli 6) Torstaina klo 1. Mikkeli 7) Torstaina klo 1. Mikkeli Hankkeen päätöstilaisuus 8) Torstaina klo 1. Mikkeli / Kangasniemi 21 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

22 4. 3 Joroisvirran Haukiveden alueen työryhmä Kuva 11 Muurinkoski ennen kalataloudellista kunnostusta. Kohdealueella tapahtuu muita alueita enemmän kunnostustoimintaa, johon tutustuminen on osa työryhmän toimintaa. Oman alueen tutkimustoiminnan lisäksi työryhmä tutustuu Heinävedenreitillä ja Mäntyharjunreitillä toteutettaviin tutkimuksiin sekä tuloksia esitellään työryhmälle. Työryhmän kokoukset: 1) Tiistaina klo 1. Rantasalmi 2) Tiistaina klo 1. Joroinen 3) Tiistaina klo 1. Savonlinna 4) Tiistaina klo 1. Rantasalmi 5) Tiistaina klo 1. Joroinen 6) Tiistaina klo 1. Savonlinna Hankkeen päätöstilaisuus 7) Torstaina klo 1. Mikkeli / Kangasniemi 22 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

23 4. 4 Uitonvirranreitin Pihlajaveden alueen työryhmä Kuva 12 Uitonvirranreitin erityispiirteinä on virtaamiltaan voimakkaasti vaihtelevat pienet kosket ja Pihlajaveden erinomaiset järvikalastuksen kehittämiskohteet, kuvassa Melasenkoski. Kohdealueelle kohdistuu muita alueita enemmän järvikalastuksen kehittämistarpeita, minkä vuoksi työryhmä keskittyy niiden edistämistoimiin. Oman alueen tutkimustoiminnan lisäksi työryhmä tutustuu Heinävedenreitillä ja Mäntyharjunreitillä toteutettaviin tutkimuksiin. Tutkimustuloksia esitellään työryhmälle. Työryhmän kokoukset: 1) Torstaina klo 1. Sulkava 2) Torstaina klo 1. Savonlinna 3) Keskiviikkona klo 1. Sulkava 4) Torstaina klo 1. Savonlinna 5) Torstaina klo 1. Sulkava 6) Torstaina klo 1. Savonlinna 7) Torstaina klo 1. Sulkava Hankkeen päätöstilaisuus 8) Torstaina klo 1. Mikkeli / Kangasniemi 23 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

24 5 Rahoitus- ja kustannussuunnitelma Hanke on EU:n osarahoitteinen kehittämishanke. Hankkeen rahoitus koostuu Euroopan aluekehitysrahaston tuesta ja omarahoituksesta. EU:n rahoitustuen on myöntänyt Etelä- Savon maakuntaliitto ja omarahoitukseen osallistuu noin 3 eri tahoa. Toimintasuunnitelman yhteydessä on päivitetty kustannussuunnitelma tutkimushankkeiden kohdentamisen ja ostopalvelujen osalta. Hankkeen henkilöstökustannuksia ei ole jaettu eri hankkeille. Rahoitus- ja kustannussuunnitelman yhteenvetotaulukot vuosille ovat liitteissä 1-3. Kuva 13 Kartta kohdealueista ja keskeisistä vesistöistä. 24 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

25 6 Kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmat Saavutettavissa olevat vetovoimaiset vesistöt, kalastuskohteet ja kalakannat ovat Etelä- Savon asukkaiden sekä kalastuksen ja luontomatkailun keskeiset kehittämistarpeet. Hankkeen toimesta tullaan edistämään neljää kalastuksen ja matkailun kehittämiskohdetta. Kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmat laaditaan kaikille neljälle kohdealueelle (kuva 13.). Kohdealueiden työryhmät toimivat tarveselvitysten tuottajana. Työryhmien jäsenten rooli kehittämiskohteiden vaatimien hankkeen ulkopuolisten päätösten valmistelussa ja hankkeen ulkopuolisessa (kalatalouden edistämisvarat) rahoituksen hakemisessa on tärkeää. Työryhmän jäsenillä on keskeinen rooli myös kestävän kalastuksen toimeenpanossa sekä vaelluskalojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien edellyttämien päätösten toimeenpanossa. Projektipäällikkö ja kuntien edustajat neuvottelevat maanomistajien, tiehoitokuntien ja osakaskuntien kanssa rakenteiden sijoittamisesta ja niihin liittyvistä sopimuksista. Kehittämissuunnitelmien kustannuksiin ei ole laskettu työryhmätoiminasta aiheutuvia kuluja ja henkilöstökuluja. Kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmien kuluihin ei ole laskettu hankkeen henkilöstökuluja ja työryhmätoiminnan kuluja. Näiden lisäksi kalastuskohteiden, kalastusalueiden ja yhteislupa-alueiden kehittämiseen ja kestävän kalastuksen toimeenpanoon on varattu rahoitusta 1. Hankkeen osuus on noin 25 ja Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämien kalatalouden edistämisvarojen osuus 75. Kehittämiskohteet ja rahoituslähteet: 1) Viehekalastusalueet ja koskikalastuskohteet sekä sähköiset palvelut. a. Kehittämiskohteisiin ELYn myöntämiä edistämisvaroja 75 b. Kalastuskohteiden ja yhteislupa-alueiden kehittämiseen hanke varaa vähintään 5 2 jaettavaksi tapauskohtaisesti mm. osakaskuntien järjestäytymistä tai yhdistymistä, kun se palvelee hankkeen tavoitteita esim. viehelupa-alueiden laajentamiseksi. 2) Vesistöjen ja kalastus- sekä luontokohteiden saavutettavuus. a. Kehittämissuunnitelmien tarveselvitykset ja maanomistajien sopimusneuvottelut rakentamishanketta varten. 3) Koskikalastus- ja luontokohteiden rakenteet sekä järviluonnon retkisatamaverkostot. a. Kehittämissuunnitelmien tarveselvitykset ja maanomistajien sopimusneuvottelut rakentamishanketta varten. 25 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

26 4) Vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella. a. Alueelliset vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä kestävän kalastuksen edistäminen. b. Kestävän kalastuksen kalastustapahtumien järjestäminen ja palkinnot 1. c. Kestävän kalastuksen saalistilastoinnin kulut ja rahapalkinto Viehekalastusalueet ja koskikalastuskohteet sekä sähköiset palvelut Viehekalastusalueet ja koskikalastuskohteet. Järjestäytyneet osakaskunnat sekä niiden yhdistyminen laajemmiksi vesialueen omistajiksi edistävät kalastuskohteiden ja yhteislupaalueiden kehittämistä sekä vesistöjen ja kalakantojen suunnitelmallista käyttöä. Suunnitelmallisuuteen kuuluu mm. luonnonkantojen huomioiminen kalastuksen järjestämisessä, istutuskäytäntöjen kehittäminen sekä niiden tuoton lisäämiseksi tarvittavien toimien käyttöönotto. Vesistöjen käytön suunnitelmallisuus edistää kalastuksen ja matkailun kehittämistä sekä kalakannan kestävää hoitoa. Työryhmissä nimetään ne keskeiset järjestäytymättömät vesialueet tai toimimattomat osakaskunnat, joille tarjotaan hankkeen toimesta rahoitusta tai työpanosta osakaskunnan järjestäytymiseen tai esim. koolle kutsumiseen mm. viehelupaalueeseen liittymiseksi. Mahdollisesti hankkeen aikana esille nousevat osakaskuntien yhdistymiset rahoitetaan tapauskohtaisesti hankkeen rahoituksen käytettävyyden mukaan. 26 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

27 Kuva 14 Veneenlaskuluiskat, veneiden laskemista ja ylös nostamista helpottavat laiturit sekä parkkialueet ja opasteet ovat järvikalastuksen ja -matkailun tarpeita, kuvassa Vintinniemi Puulavesi. Kuva 15 Koskikalastuksen edistämiseen ja järjestämiseen kuuluvat kalakannan hoitamisen ja kalastussääntöjen lisäksi mm. opasteet, tiet ja parkkialueet, infopisteet, laiturit, telttapaikat sekä puuhuolto ja nuotiokehät. 27 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

28 Sähköiset palvelut. Kalastajat ja matkailijat etsivät ja käyttävät yhä enemmän kalastuspäätöksiä tehdessään internet -sivustoja ja hyödyntävät niiden sähköisiä palveluja mm. saalistilastojen, venereittien ja veneenlaskuluiskien selvittämisessä sekä majoitus-, lupa- ja karttatuotteiden hankinnassa. Niiden kehittäminen on yksi hankkeen keskeinen kehittämiskohde. Sähköisten palvelujen, kuten saalistilastoinnin käyttöönotto hyödyntää kalastajia, viranomaisia ja kalatutkijoita sekä antaa reaaliaikaista tietoa luonnonkantojen tilasta ja kestävän kalastuksen toimeenpanosta. Hanke tuottaa viehekalastusalueista yleiskarttoja, joihin sisällytetään tärkeimmät kalastajia palvelevat asiat, kuten viehekalastusalueiden rajat, venereitit, veneenlaskuluiskat, retkisatamat ja lupatuotteiden tiedot. Yleiskartat palvelee kalastajia ja luontomatkailijoita jo hankkeen aikana, mutta lopulliset karttamateriaalit tulee tuottaa rakentamishankkeiden aikana, kun viehekalastusalueiden ja koskikalastuspaikkojen palvelut ja rakenteet on valmiina. Yleiskarttoja voidaan hyödyntää hankkeen, kalastusalueiden ja kuntien kotisivuilla. Vuosina selvitetään viehekalastusalueiden rajaukset ja niiden kattavuus sekä lupajärjestelmät, mm. yrityslupien saatavuus eri viehekalastusalueilla. Lisäksi selvitetään kalastusalueiden, kalastuskohteiden ja viehelupa-alueiden sähköiset ja muut palvelut kalastajille ja luontomatkailijoille. Selvitys tehdään työryhmäkokousten yhteydessä ja täydennetään tarvittaessa yhteislupa-alueiden ja osakaskuntien yhteyshenkilöiden puhelinkyselyllä. Selvät kehittämistarpeet nimetään työryhmien kokouksessa ja viedään työryhmän jäsenten kautta valmisteluun kalastusalue- ja yhteislupa-alueen hallituksiin. Kehittämiskohteita edistetään vuosina kunkin kalastusalueen ja yhteislupa-alueiden aktiivisuuden mukaan. Kehittämistarpeita käydään läpi vuosittain hankkeen työryhmissä ja kalastusalueiden vuosikokouksissa. Hanke rahoittaa sähköisten palvelujen kehittämistä, kuten kalastussääntöjen tuottamista ja käännöspalveluja sekä uusien lupamyyntijärjestelmien käyttöönottoa. Kestävän kalastuksen saalistilastot. Hanke maksaa kalastusalueiden internet - sivuille kestävän kalastuksen mittariksi sähköisen saalistilastoinnin ja tietokannan, johon kalastajat ilmoittavat yli 3 kg tai yli 65 cm vaellus- ja petokaloja. Kalastusalueet ja yhteislupa-alueet, jotka ottavat sähköisen saalistilaston käyttöön ja ilmoitetaan eniten vuonna 213 yli 3 kg tai yli 65 cm vaellus- ja petokaloja palkitaan hankkeen kestävän kalastuksen 2 rahapalkinnolla. 28 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

29 Näiden lisäksi hankkeen ulkopuolelta rahoitetaan kalastuskohteiden, kalastusalueiden ja yhteislupa-alueiden kotisivujen kehittämistä sekä mm. karttojen tuottamista hakemuksella ja Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämillä kalatalouden edistämisvaroilla. Etelä-Savon ELYkeskus varaa edistämisvaroja käytettäväksi 25 vuodessa vuosina Vesistöjen sekä kalastus- ja luontokohteiden saavutettavuus. Vuosina laaditaan saavutettavuusselvitykset koskien 1) järvikalastuskohteita, 2) koskikalastuskohteita ja 3) erityisluontokohteita. Selvitykseen kuuluvat opasteet, veneenlaskuluiskat, laiturit ja parkkialueet (Kuvat 13 & 14.) sekä mahdolliset uusille kohteille tarvittavat tiet. Selvitetään olemassa olevat rakenteet ja kokonaan uusien rakenteiden tarpeet. Selvityksen jälkeen neuvotellaan maanomistajien ja yksityistiehoitokuntien kanssa mahdollisuudesta edistää luonto- ja kalastuskohteiden saavutettavuutta. Maa-alueista laaditaan maanomistajien ja kuntien välinen pitkäaikainen käyttö- tai vuokrasopimus tai kunnat ostavat maa-alueet itselleen. Sopimusten jälkeen käynnistetään rakentamishanke erillisenä hankkeena alkuvuodesta 213. Rakentamishanke sisältää rakennesuunnittelun ja rakenteiden rakennuttamisen. 6.3 Koskikalastus- ja luontokohteiden rakenteet sekä järviluonnon retkisatamaverkostot. Vuosina tehdään olemassa olevien retkisatamien uusimis- ja korjausselvitys sekä kokonaan uusien retkisatamien tarveselvitys. Uusien rakenteiden osalta laaditaan maanomistajien ja kuntien välinen pitkäaikainen käyttö- tai vuokrasopimus tai kunnat ostavat maa-alueet itselleen. Sopimusten jälkeen käynnistetään rakentamishanke erillisenä hankkeena alkuvuodesta 214. Rakentamishanke sisältää rakennesuunnittelun ja rakenteiden rakennuttamisen. 6.4 Vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella. Tarkemmin kts. "7.1 Vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelma" ja "9 Valistus- ja tiedotushanke". 29 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

30 7 Vaelluskalakantojen elvyttämishanke Vaelluskalakantojen elvyttämis- ja kehittämistyöhön kuuluvat virtavesikohteiden kalataloudellisten kunnostussuunnitelmien ja lupahakemusten laatiminen, lupapäätösten edellyttämien seurantojen järjestäminen, rakentamishankkeiden valmistelu ja luonnontalouden asiantuntija- sekä projektinjohtotyöt. Elvyttämishankkeeseen kuuluvat lisäksi virtavesikohteiden mätirasiaistutusten järjestäminen ja koordinointi sekä siihen liittyvät koulutus- ja valistustehtävät. Tavoitteisiin liittyy keskeisesti kunnostustoiminnan kehittäminen ja yhteistoiminnan järjestäminen Itä-Suomessa. Elvyttämishankkeen keskeisiin toimenpiteisiin liittyy reittikohtaiset vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinta sekä kestävän kalastuksen edistäminen. Järvilohen ja taimenen ala- ja ylämitan sovittaminen luonnontuotannon turvaamiseksi sekä alamittaisten kalojen kalastuskuolevuuden alentaminen ovat keskeisiä kestävän kalastuksen ja alueellisten vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien tavoitteita (kuvat 3, 5 & 6). Valikoivassa kalastuksessa luontaiset vaelluskalat voidaan vapauttaa, mikäli kalastusmenetelmiä kehitetään. Valikoimattomissa kalastusmenetelmissä (esim. verkkokalastus & pitkäsiimakalastus) suuri kalastuskuolevuus on väistämätöntä. Vaelluskalojen ja muiden järvikalojen kalastus on yhteen sovitettava kestävällä tavalla kunkin kalakannan erityispiirteet huomioon ottaen. Kestävän kalastuksen edistämistä ja vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnittelua toteutetaan, sitä mukaan kun nykytiedon rinnalle saadaan tutkimustietoa alueiden luonnonkannoista ja istutettujen kantojen kestävästä käytöstä. Pohjois-Karjalassa vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan 3-vuotiaina istutetuista (3-35 g) vaelluskaloista kalastetaan ensimmäisen vuoden aikana 75 % ja seuraavana vuonna 2 %. Kun mietitään vaelluskalojen kasvupotentiaalin ja luonnonkantojen elvyttämistä, ei kyseisillä kalastuskuolevuuksilla voida harjoittaa tuottavaa istutustoimintaa, kestävää kalastusta tai luontaisten kantojen elvyttämistä. Se on myös taloudellisesti tuottamatonta kalastusta. 3 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

31 7. 1 Vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelma Käyttö- ja hoitosuunnitelma. Vaelluskalojen käyttö- ja hoitosuunnitelma laaditaan työryhmien avustuksella ja käsitellään ohjausryhmissä. Suunnitelmatyö etenee hankkeen aikana kerätyn olemassa olevan tiedon ja hankkeen toimesta tuotetun tutkimustiedon karttuessa. Hankkeen tavoitteiden mukaisia päätöksiä tekee pääsääntöisesti osakaskunnat, koskikalastuskohteet ja kalastusalueet. Lopullisen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistuminen ulottuu vuosille tutkimustiedon valmistumisen, työryhmien ja ohjausryhmän päätösten mukaisesti. Kalastuslain mukaan "kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen". Panostaminen istutustoiminnan ohella nykyistä enemmän lisääntyviin luonnonkantoihin olisi pysyvää tuottavuutta parhaimmillaan. Vuosina 211 ja 212 yhteensovitetaan reittikohtaiset 1) kalastuksen ja luontomatkailun kehittämissuunnitelmat ja 2) vaelluskalakantojen alueelliset käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kun tarkastellaan koskikalastuskohteita, joiden käyttöä ja matkailullista arvoa kehitetään hankkeessa, niin samalla pyritään löytämään ne jokikohteet, jotka voisivat palvella vain järvitaimenen luontaista lisääntymistä (kuva 14). Luontaisen lisääntymisen turvaaminen jokialueilla voi edellyttää kalastuksen kieltämistä kokonaan tai kalastusta on harjoitettava kestävällä tavalla. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien toimeenpano. Toimeenpanon kustannuksiin ei ole laskettu henkilöstökuluja ja valistus- ja tiedotushankkeiden kuluja. Käyttö- ja hoitosuunnitelman toimenpiteet on tarkoitus saattaa kalastusalueiden päätösten sekä niiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien kautta voimaan. 1) Valistus- ja tiedotushanke kokonaisuudessaan (katso tarkemmin 9.) edistää kestävän kalastuksen toimeenpanoa, mutta lisäksi hankkeeseen liittyy voimassa olevien päätösten tiedotus- ja valistustyö yhdessä kalastusalueiden ja koskikalastuskohteiden kanssa. Hankkeen aikana toteutettujen kalastusrajoitusten ja sääntöjen noudattamista edistetään tiedotuksella ja valvonnalla. Osakaskuntien, kalastusalueiden ja koskikalastuskohteiden oman valvonnan lisäksi hankkeen projektityöntekijät koulutetaan kalastuksen valvojiksi ja he suo- 31 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

32 rittavat valvontaa kalastusalueiden ja erityiskalastuskohteiden kalastusoikeuden omistajien päätöksellä hankkeen maastotöiden yhteydessä. Vuosina aloitetaan monipuoliset ja kohderyhmittäin suunnatut valistus- ja tiedotushankkeet (katso tarkemmin 9.) yhteistyössä työryhmien, yhdistysten, kalastusalueiden ja alan lehtien kanssa. Työryhmien kokoukseen pyydetään mm. kertomaan Pohjois- Karjalassa vuonna toteutettavan " Lohikalojen kestävän kalastuksen parhaat käytännöt järvialueilla -hankkeen tuloksia. Samalla pyydetään myös paikallisia kalastusvälinevalmistajia sekä vapaa-ajankalastajien ja uistelujärjestöjen edustajia kuulemaan ja keskustelemaan kokemuksista. Tavoitteena on haastaa kalastajia ja valmistajia testaamaan ja ottamaan käyttöön pienten kalojen tarttumista vähentäviä ja kalan vapauttamista edistäviä vetouisteluvälineitä. Kokemuksia hyödynnetään kestävän kalastuksen edistämisessä ja vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmissa. Kalastusvälinevalmistajien sivuille pyritään saamaan linkki hankkeen kotisivuista. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevia kestävän kalastuksen tutkimuksia, selvityksiä ja mallialueiden kokemuksia työryhmä- ja ohjausryhmätoiminnassa sekä tiedotuksessa. 2) Järvitaimenen luontaisen lisääntymisen kohteet. Vuosina 211 ja 212 selvitetään miten jo kunnostettujen koskialueiden kalastus on järjestetty ja kehittämismahdollisuuksia käydään läpi työryhmissä. Kunnostamattomien virtavesikohteiden omistajien kanssa neuvotellaan kalastuksen säätelystä tai kieltämisestä kokonaan. Näiden kohteiden kunnostusta tullaan vauhdittamaan niissä tapauksissa, joissa saavutetaan kalastuksen säätelysopimuksia ja elvyttämistoimilla on saavutettavissa paikallisia arvokkaita järvitaimenkantoja. 3) Kestävän kalastuksen uistelukilpailut. Kestävän kalastuksen edistämisen ja toimeenpanon keskeisiä toimenpiteitä ovat vuosina 213 ja 214 järjestettävät kestävän kalastuksen kaksi uistelukilpailua, jonka järjestelyn hanke ostaa uistelukilpailuja järjestäviltä yhdistyksiltä. Uistelukilpailu edistää kestävien kalastusmenetelmien käyttöönottoa ja tietoa menetelmistä. Tapahtumien järjestämiseen ja palkintoihin on varattu yhteensä 1 (213 & 214). 4) Kestävän kalastuksen saalistilastot. Hanke maksaa kalastusalueiden internet - sivuille kestävän kalastuksen mittariksi sähköisen saalistilastoinnin ja tietokannan, johon kalastajat 32 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

33 ilmoittavat yli 3 kg tai yli 65 cm vaellus- ja petokaloja. Kalastusalueet ja yhteislupa-alueet, jotka ottavat sähköisen saalistilaston käyttöön ja ilmoitetaan eniten vuonna 213 yli 3 kg tai yli 65 cm vaellus- ja petokaloja palkitaan hankkeen kestävän kalastuksen 2 rahapalkinnolla. 5) Muu alueellisten vaelluskalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien sekä kestävän kalastuksen toimeenpano painottuu vuosille hankkeen tulosten ja toimenpidesuositusten sekä yhteistoiminnan kautta. Kuva 16 Kunkin kohdealueen kestävän kalastuksen tavoitetaso päätetään alueen työryhmissä ja toimeenpanoa varten varataan kannustimia. 33 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

34 7. 2 Järvitaimenen mäti-istutukset Alueen virtavesiin istutetaan järvitaimenen mätiä mätirasioissa luonnonpoikasten määrien lisäämiseksi sekä kunnostetuissa kohteissa että kunnostukseen tulevissa kohteissa. Mätirasiaistutukset painottuvat alueen tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen henkilöresurssien mukaisesti kohteiden määrä voi vaihdella vuosittain, alla on esitetty kohteita joihin istutuksia tullaan kohdentamaan. Mätirasiaistutuksen hoitavat Heinävedenreitillä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat opintoihin liittyvänä työnä. Muilla alueilla mätirasiaistutuksen hoitaa projektityöntekijä. Istutukset tehdään vuosina 212, 213 ja 214. Hanke maksaa mätirasiat ja istutuslaatikot sekä suurimman osan mädistä. Osakaskunnat ja kalastusalueet voivat osallistua mädin hankintaan. Mätirasiaistutuksiin on varattu yhteensä 6. Tavoitteena on istuttaa vuosittain 5-1 litraa järvitaimenen mätiä koskipaikkoihin. Hanke hoitaa istutuksiin liittyvät luvat ja sopimukset sekä muun yhteydenpidon. Kun mätirasioita laitetaan ja poistetaan, pyydetään vesialueen omistajien edustajia tutustumaan menetelmään ja siten kannustetaan toiminnan jatkamiseen hankkeen jälkeen. Mätirasiat annetaan hankkeen jälkeen vesialueen omistajille, mikäli he jatkavat mäti-istutuksia. Kuva 17 Järvitaimenen mäti-istutuksilla pyritään palauttamaan taimenkantoja. 34 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

35 Mätirasiaistutusten kohteet vuosina , kohteen lisäksi on mainittu alapuolinen järvi sekä kunta: 1) Heinävedenreitti (Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tekee) a. Kissakoski & Haapakoski (Ruokovesi - Heinävesi) b. Vihovuonteenkoski (Ruokovesi - Heinävesi) c. Jyrkylinjoki (Ruokovesi - Heinävesi) d. Heinäjoki & Tervajoki (Kolovesi - Varkaus) e. Humala- Sulkavan-, Hyövyn- & Petrumanjoki (Kermajärvi - Heinävesi) f. Ahmonjoki & Myllyjoki (Kermajärvi - Heinävesi) g. Lapinjoki (Suvasvesi - Heinävesi) h. Kuolemanjoki Riikankoski (Suvasvesi - Leppävirta i. Kuolemanjoki Myllykoski (Suvasvesi - Leppävirta j. Kärenkoski (Haukivesi - Enonkoski) 2) Uitonvirranreitti (projektityöntekijä tekee) a. Melasen- & Hirmukoski (Pihlajavesi - Juva & Sulkava) b. Karijoki, Kissakoski, Pyöninjoki ja Kyrsyänkoski (Pihlajavesi - Juva & Sulkava) c. Lohna-, Kuha- & Tiittalankoski (Pihlajavesi - Sulkava) d. Haukkajoki (Pihlajavesi - Sulkava) 3) Joroisvirranreitti (projektityöntekijä tekee) a. Liunankoski, Muurin- ja Venäjäkoski (Joroisselkä Joroinen) b. Enonjoki (Joroiselkä Rantasalmi) c. Suihkolanjoki & Huutokoski (Joroisselkä Joroinen) d. Nurmi-, Kuikkalan- & Angeleenjoki (Maavesi Pieksämäki) 4) Mäntyharjunreitti (projektityöntekijä tekee) a. Nykälänkosket, Porsaskoski & Pitkäsjoki (Kyyvesi Mikkeli) b. Jaalan-, Rutakon- ja Harjukoski (Kyyvesi Pieksämäki) c. Kurrilanjoki, Niskakoskenjoki & Perkainjoki (Kyyvesi Pieksämäki) d. Pitkäsjoki (Kyyvesi Pieksämäki) e. Rauhasalmi & Läsäkoski (Puula Mikkeli / Kangasniemi) f. Kokkoniemen-, Vinkulan- ja Hännilänjoki (Puula Kangasniemi) 35 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

36 g. Korpikoski (Puula Mikkeli) h. Kurenjoki (Puula Kangasniemi) i. Tamaranjoki & Pienijoki (Puula Kangasniemi) j. Tuhankoski & Ripatinkoski (Vahvajärvi - Hirvensalmi) k. Hartosenjoki (Lahnavesi Mäntyharju) l. Kaivannonkoski ja sivuhaara (Lahnavesi Mäntyharju) m.pyhäkoski & Simunanjoki (Lahnavesi Mäntyharju) n. Esalan-, Juosolan- & Koskelanjoki (Lahnavesi Mäntyharju) o. Seppälänjoki & Kuorekoski (Ala-Rieveli Heinola) Kuva 18 Järvitaimenen +, 1+ ja 2+ ikäisiä poikasia Läsäkoskesta. 36 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

37 7. 3 Kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat ja lupahakemukset Hankkeessa on tarkoitus laatia kunnostussuunnitelmia siinä aikataulussa, kuin ne voidaan erillisellä rakentamishankkeella toteuttaa rahoituksen ja resurssien mukaan. Joissakin kunnostuskohteissa tarvitaan maasto- ja virtaamamittauksia (kuva 19.) sekä vedenkorkeuden seurantaa suunnitelman ja rakentamishankkeen tueksi. Suunnitteluhankkeissa pyritään aina sitomaan suunnitelmat viralliseen korkeus- ja koordinaattijärjestelmään. Kuva 19 Kalataloudellisen kunnostussuunnittelun maastomittausryhmä työssään. Suunnitteluhankkeiden kohteet ja tavoiteaikataulu: 1) Suihkolanjoen ja Enonjoen kunnostussuunnitelma (valmistuu alkuvuosi 212). 2) Rauhasalmen ja Läsäkosken kanavan kunnostussuunnitelma (valmistuu loppuvuosi 212). 3) Puulaan laskevan Synsiönreitin kunnostussuunnitelma (valmistuu loppuvuodesta 213) Kolhon-, Hännilän-, Vinkulan-, ja Kokkoniemenjoki 4) Heinävedenreitin pienvesien kunnostussuunnitelma (valmistuu alkuvuosi 214) Jyrkylin-, Heinä-, Terva-, Humala- Sulkavan-, Hyövyn-, Petruman-, Ahmon- & Myllyjoki Hankkeen käytettävissä olevien henkilöresurssien perusteella: 5) Kunnostusmahdollisuuksien selvitystyö nousuesteisillä jokireiteillä a. Kyyveden Nykälän - Naarajoenreitti, b. Puulaveden Kälkäjoenreitti, c. Puulaveden Malloksenreitti, d. Lahnaveden Volanjoenreitti. 37 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

38 7. 4 Kalataloudelliset rakentamishankkeet Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen rinnalla toteutetaan jokien kunnostamishankkeet. Konetyöt ja kunnostusmateriaalit rahoitetaan hankkeen ulkopuolelta. Muu rakentamishankkeiden kehittäminen, työnjohto- ja seurantojen järjestäminen kuuluvat kehittämishankkeen kuluihin. Kuva 2 Konetyöt ja kunnostusmateriaalit rahoitetaan EAKR-hankkeen ulkopuolelta. 38 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 511 Mikkeli

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19 - Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajan asukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle HANKESUUNNITELMA, LUONNOS

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Mäntyharjun kalastusalue

Mäntyharjun kalastusalue Mäntyharjun kalastusalue - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Teemu Hentinen

Lisätiedot

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma Hyväksytty osakaskuntien yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Koloveden viehelupa-alueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Joroisvirran - Haukiveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Joroisvirran - Haukiveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 81 2014 Joroisvirran - Haukiveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Joroisvirran Haukiveden alueen kestävän kalastuksen

Lisätiedot

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet

Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet www.kalajoroinen.info www.haukivesi.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 79 2014 Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion

Lisätiedot

Länsi-Puulan osakaskunta

Länsi-Puulan osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta www.lansipuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkannat kasvuun -seminaari Laukaa 12.6.2014 Vaeltavan taimenen tila Suomessa

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvitaimen...4 1.3 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kyyveden kalastusalue

Kyyveden kalastusalue Kyyveden kalastusalue www.kyyvesi.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijät:

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke JOKITALKKARI -hanke 2017 2018 Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI 2017-2018 2016 Porvoon kaupunki 17.3.2016

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Ylijohtaja Juha S. Niemelä Luonnonvaraosasto Maa- ja metsätalousministeriö 7.1.2016 1 KÄRKIHANKKET

Lisätiedot

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Retkisatamaverkoston tulevaisuuden haasteina ovat: Alueiden yleisvalvontaa Ympäristökasvatus ja valistus Korjaa olemassa olevia rakenteita Olemassa olevien

Lisätiedot

29. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta

29. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta 1/5 HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA v. 2014 29. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta Kalastusalue käsittää Saimaan vesistön osa-alueen Joroisten, Varkauden,

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS TEHOA ISTUTUKSIIN ETELÄ-SAVON TE-KESKUS 2007 KALAISTUTUSTEN TULOKSELLISUUDEN PARANTAMIS- TOIMENPITEET ETELÄ-SAVOSSA Kalaistutusten kehittämistyöryhmä on esittänyt muistiossaan (työryhmämuistio MMM 2004:6,

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012 Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä 15-16.11.2012 20.11.2012 Kalastuksen valvonta Lapissa järjestetty koetilaisuudet Rovaniemellä, Ivalossa ja Ylläksellä Kokeen hyväksyttävästi suorittanut 138 henkilöä

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

Näin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin. Oma esittely ja kokemukset troolauksesta: Olen harrastanut vetouistelua 25 vuotta, joista aktiivisesti 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta olen seurannut troolikalastuksen vaikutuksia Lietvedellä. Täytyy kyllä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viva Salmo Trutta! Järvitaimenkannat kasvuun Keski-Suomessa 27.11.2014 Konneveden tutkimusasema,

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys Graafinen suunnittelu: Kirsti Pohjapelto Kansien kuvat: Roni Selén Johdanto Vuoden 2001 lopussa valmistunut

Lisätiedot