Päivä kerrallaan tässä eletään. Selviytyminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivä kerrallaan tässä eletään. Selviytyminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kanssa"

Transkriptio

1 Päivä kerrallaan tässä eletään Selviytyminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kanssa Maija Korvensola & Heli Rossi Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Opinnäytetyö

2 2 TIIVISTELMÄ Maija Korvensola ja Heli Rossi Päivä kerrallaan tässä eletään Selviytyminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kanssa Helsinki, kevät sivua 1 liite Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK). Tutkimus pohjautuu HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) Lasten ja nuorten sairaalan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun väliseen Lasten ja perheiden kotihoidon tukeminen projektiin välisenä aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka perhe selviää kun siihen syntyy pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi. Minkälaisia selviytymiskeinoja perheillä on? Riittävätkö yhteiskunnan tarjoamat tukimuodot? Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla kaikilta projektiin osallistuneilta kolmelta perheeltä ja kuudelta terveysalanopiskelijalta. Aineistoa on analysoitu teemoittelun avulla. Aineistossa ei ole eritelty opiskelijoiden ja perheiden vastauksia, koska ne ovat tukeneet toisiaan ja opiskelijoiden vastaukset pohjautuvat havaintoihin. Tutkimustulosten perusteella keskeisiksi asioiksi selviytymisen ja jaksamisen kannalta nousivat yhteiskunnan tuki, sosiaalinen verkosto ja vertaistuki. Myös vapaa-aika ja lapset ovat merkittäviä tekijöitä jaksamisessa ja selviytymisessä. Avainsanat: perhe, pitkäaikaissairaus, vammaisuus, selviytyminen, jaksaminen.

3 3 ABSTRACT Maija Korvensola and Heli Rossi We are getting by one day at time To cope with a chronically ill or handicapped child Helsinki, Spring 2003 Language: Finnish 53 pages 1 appendices Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The study is based on a project, Supporting family homecare for children. The project was a combined effort of the Helsinki and Uusimaa Hospital Group s children and youth hospitals and The Diaconia Polytechnic, The purpose of the study was to determine how families cope with children who have chronicle illnesses or handicaps. Some of the questions looked at are as follows: What are the family s means of coping? Are the various forms of communal help offered to the family sufficient? The study is qualitative. The material has been collected with theme-interviews carried out with 3 families and 6 polytechnic students taking part in the project. There was no differentiation made between the responses of students and families, because the responses from both groups were very similar. Also, the answers of students were based on observations during the project. Based on the results, the most relevant factors for coping proved to be communal aid, social networking and the peer support of other families. Other significant factors for coping in everyday life were seen as quality spare-time, interesting hobbies and having the time to spend with the children. Key words: family, chronicle illness, handicapped, coping

4 4 TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET JA AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Pitkäaikaissairaus ja vammaisuus Selviytyminen ja jaksaminen Perhe Perhehoitotyö Perhekeskeisyys Yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja LASTEN JA PERHEIDEN KOTIHOIDON TUKEMINEN PROJEKTI Projektin tausta Projektin osapuolet Projektin tavoitteet Projektin työsuunnitelma TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Kvalitatiivinen tutkimus Tutkimusmenetelmän valinta Teemahaastattelu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Projekti - Tällasii saisi olla lisää Jaksaminen - No tota paremminkin tietysti voisi jaksaa Selviytyminen - Onhan nää lapset ihanii Perhehoitotyö Et siel on hoidettu vähä niiku kaikkia Tukimuodot - Niitä on, jos osaa ettii TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA POHDINTAA Opinnäytetyöprosessin kuvausta Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tulevaisuuden näkymiä...48 LÄHTEET...50 LIITTEET Liite

5 5 1 JOHDANTO Vanhemmille sairaan tai vammaisen lapsen syntymä aiheuttaa järkytyksen ja usein kriisin, jonka kokemiseen ja selviytymiseen vaikuttavat vanhempien sen hetkinen elämäntilanne, aikaisemmat kokemukset ja mahdolliset menetykset. Lapsen ja vanhempien oman selviytymisen ohella vanhemmat voivat olla huolissaan muista sisaruksista. Vanhempien väsymys ja syyllisyys, suru lapsen menettämisestä saattavat altistaa heitä jopa masennukselle. Perheet kuitenkin löytävät keinoja jaksaa arjessa ja jokaisella perheellä on omat subjektiiviset selviytymiskeinonsa. Yhteiskunnan tarjoama tuki on taloudellisessa merkityksessä keskeinen asia selviytymisessä. Sosiaalinen verkosto, johon kuuluu muun muassa ystäviä ja sukulaisia, auttaa jaksamaan arjessa eteenpäin, samoin itse perhe, johon saattaa kuulua useampiakin lapsia. Vertaistuen merkitys korostuu etenkin silloin, kun perheessä on sairas tai vammainen lapsi. Vapaa-ajalla on suuri merkitys koko perheen hyvinvoinnin kannalta, vapaa-aika voi tarkoittaa ihmisille kuitenkin hyvin eri asioita. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, kuinka perhe selviytyy, kun siihen syntyy pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille niitä tekijöitä, jotka nousivat keskeisiksi ongelmiksi tutkimuksessa mukana olleiden perheiden elämässä ja nostaa esille niitä voimavaroja ja keinoja, jotka auttavat jaksamaan ja selviytymään. Tarkoituksena on myös selvittää riittävätkö yhteiskunnan tarjoamat tukimuodot, vai tarvitaanko esimerkiksi erilaisia projekteja turvaamaan perheen selviytymistä. Opinnäytetyömme kulkee tiiviisti käsi kädessä Lasten ja nuorten sairaalan osasto 6:n ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksikön välisen Pitkäaikaissairaan lapsen ja perheen kotihoidon tukeminen projektin kanssa, joka aloitettiin lokakuussa 2001 ja päättyi joulukuussa Pilottiprojektiin osallistui kolme perhettä, joissa on pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi, ja kolme opiskelijaparia, jotka opiskelevat

6 6 sairaan- tai terveydenhoitajiksi. Perheet saivat ylimääräistä apua opiskelijoilta, jotka auttoivat perheitä heidän kotonaan. Materiaalia tutkimusta varten on kerätty aikaisemmista tutkimuksista, asiaa käsittelevistä muista teoksista sekä haastattelemalla pilottiprojektiin osallistuneita perheitä ja opiskelijoita. Perheet ovat kertoneet omia kokemuksia selviytymisestä ja siihen käytettävistä keinoista, joita opiskelijoiden tekemät havainnot vahvistavat. Projektin myötä saimme huomata, kuinka vaikeaa arjessa selviytyminen saattaa olla sairaan lapsen ollessa kotihoidossa sairaalahoidon sijaan. Tulevaisuudessa terveydenhuollossa ollaan siirtymässä yhä enemmän avopainotteiseen hoitoon, joten koimme tärkeäksi nähdä perheen jokapäiväistä elämää sairaan lapsen kanssa kotioloissa.

7 7 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET JA AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 2.1 Pitkäaikaissairaus ja vammaisuus Sairaus ja vammaiskäsitteiden välinen raja on häilyvä, mutta esimerkiksi lääketieteessä on haluttu pitää ne laadullisesti erillään. Sairaudelle on tyypillistä kehon omien puolustusmekanismien käynnistyminen sairastuttua ja elimistön eräänlainen aktivoituminen taistelemaan terveyden puolesta. Vammaisuutta puolestaan pidetään anatomisena tai fysiologisena poikkeavuutena tai vajavaisuutena, jolloin elimistön omat puolustusmekanismit eivät käynnistykään. (Urponen 1989, 7.) Vuoden 1988 alussa voimaantulleen vammaispalvelulain tarkoituksena on tavoittaa kaikki erityishuollon tarpeessa olevat vammaiset ja kehittää vammaisuudesta aiheutuvien haittojen ja erityiskustannusten korvaamista. Laissa vammaisena pidetään henkilöä, jonka toimintakyvyn voidaan sairauden tai vamman johdosta arvioida yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentuneen niin, että siitä aiheutuu hänelle erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista arjen toiminnoista. (Urponen 1989, 7.) Urposen (1989) mukaan sairaus-käsitteelle ei ole olemassa vakiintunutta määrittelyä. Yleensä määrittelyjä käytetään epäspesifisti ja ylimalkaisesti riippuen siitä näkökulmasta, mistä sairautta käsitellään. Pohdittaessa käsitettä sairaus lääketieteilijä, psykologi, sosiologi tai hoitotieteilijä saattaa päätyä hyvinkin erilaisiin tuloksiin. Sairauden käsite on sidoksissa aikaan ja on siksi sopimuksenvarainen, eikä universaali käsite. (Urponen 1989, 4.) Pitkäaikaisella sairaudella ymmärretään sairautta tai vammaa, jonka lääketieteelliseen luonteeseen kuuluu pitkäaikaisuus ja joka aiheuttaa jatkuvaa, yleensä vähintään kolme kuukautta kestävää lääkinnällisen avun tarvetta. Pitkäaikaissairaita ovat muun muassa monet synnynnäiset vammat, eri tavoin epämuodostuneet lapset sekä monet veritauteja, reumaa ja allergisia sairauksia potevat lapset. Osa pitkäaikaissairauksista voidaan asianmukaisella hoidolla parantaa täysin, osa vaatii hoitoa läpi elämän, ja osa pahenee

8 8 hoidosta huolimatta ja johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Myös perheen avuntarve on erilainen eri sairauksissa. Jotkut pitkäaikaisesti sairaat lapset tarvitsevat jopa kuukausia kestävää sairaalahoitoa. Nykyään suurin osa lapsista voidaan kuitenkin hoitaa avohoidossa ja monet perheet pärjäävät sairaan lapsen kanssa kotona. (Kantero, Seppänen, Vähäkainu & Österlund 1993, 124.) Lapsen pitkäaikaissairaus on hänen elämänkulkuaan muuttava tekijä. Muutokset voivat näkyä muun muassa siinä minkälaiseksi käsitys omasta itsestä muodostuu ja siinä minkälaisiksi hänen sosiaaliset suhteensa kehittyvät. Lapsen oma näkemys itsestään ja voimavaroistaan sekä niistä tavoitteista, joihin hän uskoo yltävänsä vaikuttavat oleellisella tavalla sairauden kokemiseen. Tällä alueella perheen ja läheisten suhtautuminen sairauteen on ratkaisevassa asemassa. Lapsen pitkäaikaissairaus voidaan nähdä vaikuttavan suuressa määrin hänen sosiaaliseen kehitykseensä ja elämänkulkuunsa. (Urponen 1989, ) Lasten krooniset eli pitkäaikaissairaudet jakaantuvat erilaisiin ryhmiin, joissa kussakin on lääketieteellisiä ja sairaanhoidollisia erityispiirteitä. Pitkäaikaissairauden yhtenä tunnusmerkkinä pidetään lyhyin väliajoin toistuvia sairaalakertoja. Pitkäaikaissairauksien skaala on nopeasti ja alati muuttuvaa. Nykyään tyypillisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia ovat diabetes ja astma. Näiden sairauksien rinnalle on syntynyt myös uudenlaisia kroonisia ongelmapotilaita, kuten AIDSia ja syöpää sairastavat lapset. Pitkäaikaissairaina pidetään myös vaikeista sydänvioista leikkauksen avulla selvinneitä imeväisiä. (Siimes, Antikainen & Syvänen 1992, 173.) 2.2 Selviytyminen ja jaksaminen Käsitetä selviytyminen (coping) on määritelty monin eri tavoin. Selviytyminen määritellään muun muassa ihmisen omakohtaisena kokemuksena ja tuntemuksena omasta jaksamisesta ja pärjäämisestä. Se on siis yksilökohtainen, subjektiivinen ja kokemuksellinen asia ja tila. Selviytymättömyys tarkoittaa jaksamattomuutta, uupumista ja väsymystä, jopa suoranaista loppuun palamista ja katkeroitumista. (Ikonen 2000, 13.)

9 9 On tärkeää erottaa stressin käsite selviytymisen tai selviytymättömyyden käsitteistä. Erilaisissa kriisitiloissa ihminen kokee stressiä. Sillä tarkoitetaan yleisesti ottaen ärsykereaktio-tilaa, jossa asetetut vaatimukset ja resurssit eivät kohtaa. Puuttuvat resurssit voivat olla fyysisiä, henkisiä ja emotionaalisia. Stressiä syntyy muun muassa ihmisen kokiessa menetyksiä, läheisen sairastuttua ja työn kuormittaessa liikaa. Stressiä voi syntyä miltei kaikkialla, missä ihminen ei saavuta tavoitteitaan ja kokee joutuvansa jollain tavalla uhan alaiseksi. Selviytymättömyys johtaa usein elämän kriisiytymiseen. Kriisi on tilanne, joka uhkaa yksilön fyysistä olemassaoloa, sosiaalista identiteettiä ja perustarpeita. Elämältä putoaa ikään kuin pohja pois. Kriisit kuluttavat henkistä ja fyysistä energiaa. Selviytymättömyyteen sisältyvät uupuminen ja väsyminen voivat synnyttää pitkäaikaista sisäistä lamaantumista, jähmettymistä ja pysähtymistä. (Ikonen 2000, 13.) Annika Lillrank (1998) on tutkinut sitä kuinka lapsen sairastuminen syöpään vaikuttaa ennen kaikkea vanhempien kriisikokemukseen. Lillrank on laatinut eksistentiaalisen kriisin mallin, joka kuvaa vanhempien yksilöllisiä kokemuksia ja käytännön hoitovastuuta dynaamisena kriisikokemuksena, jonka kolme pääpiirrettä ovat ratkaisematon ongelma, identiteetin uudelleen jäsentäminen ja hyväksyttävät ratkaisut. Tutkimuksessa ilmeni, että vanhempien ja lapsen välisen suhteen menetyksen uhka vaikuttaa etenkin vanhempiin henkilökohtaisesti, heidän välisiin suhteisiin sekä myös muihin sosiaalisiin suhteisiin ja tilanteisiin. (Lillrank 1998, 9.) Selvitäkseen kriisistä ratkaisemattomana ongelmana vanhempien tärkeimmät toimintastrategiat ovat elää päivä kerrallaan sekä konstruktoida omia syyseurauskäsityksiään lääketieteellisestä selityksestä huolimatta. Kun vanhemmat jäsentävät identiteettiään udelleen, heidän roolinsa vanhempina, heidän työroolinsa samoin kuin heidän henkilökohtaiset asenteensa ha olemisensa muuttuvat. Vanhemmat jakavat sairaan lapsen hoitovastuun ja monilla tutkimukseen osallistuneilla isillä oli vastuu sekä palkkatyöstä että kotitöistä. (Lillrank 1998, 9 10.) Lillrankin tutkimuksessa nousi esille, että sairauden akuutin vaiheen jälkeen vanhemmat yrittivät löytää hyväksyttäviä ratkaisuja selvitä niin eksistentiaalisesta ongelmasta, arkielämän vaatimuksista kuin omista ura ja työsuunnitelmista. Suurin osa

10 10 tutkimukseen osallistuneista vanhemmista tuntuivat karttavan itse-reflektiota, toisin sanoen sairauden kokemuksien jäsentämistä ja prosessointia omaan elämään. Sen sijaan vanhemmat kokivat paremmaksi selviytymistä edistäväksi tekijäksi sen, että he jatkaisivat elämistä päivä kerrallaan. Niinpä tutkimus jätti avoimeksi pystyykö vanhempien enemmistö tulevaisuudessa itse-reflektion avulla jäsentämään ja prosessoimaan lapsen sairauden kokemuksiaan ja luopumaan kielletystä surusta, jota he ovat käyttäneet selviytymisstrategianaan selvitäkseen kaikesta lisääntyneestä käytännön hoitovastuusta. (Lillrank 1998, 9 10.) Selviytyminen on prosessi, johon kuuluu mikä tahansa toiminta, joka vähentää tai poistaa tehokkaasti fyysistä tai psyykkistä uhkaa. Se auttaa sekä itseä että muita tilanteen hallitsemisessa. Vaikeuksien voittaminen vaatii yksilöltä niin fyysisten kuin henkistenkin voimavarojen käyttöönottoa ja ulkoisten sosiaalisten tukiverkostojen hyödyntämistä. Aktiivisessa selviytymisessä käsitellään samanaikaisesti sekä varsinaista stressitilannetta että sen laukaisemia toimintaa rajoittavia tunteita. Aktiiviset ja myönteiset asenteet ovat tehokkaita uhkaavien stressiseuraamusten lievittäjiä. Toivo, rohkeus, neuvokkuus ja halu saattaa elämänsä uuteen järjestykseen voivat muuttaa stressin uusiksi voimanlähteiksi, joita voidaan käyttää kasvun mahdollisuuksina. (Ayalon 1996, 12.) Selviytyminen on yhteydessä olemassaolokokemukseen ja elämän tärkeyden ja merkityksen mieltämiseen. Selviytymiseen liittyy yksilön voimavaroihin tai asioihin, jotka hän on kokenut omistavansa. Voimavarat ovat fyysisiä, kognitiivisia, emotionaalisia, sosiaalisia ja spirituaalisia. Selviytymisessä on kysymys siitä, että ihminen käsittää olevansa suuressa määrin oman elämänsä muovaaja. Jokaisella on rajansa ja näissä rajoissa hän muokkaa ympäristöään ja itseään. (Ikonen 2000, 14.) Raitasalon (1995) mukaan selviytyminen on eräänlaista elämänhallintaa. Elämänhallinta voidaan nähdä kykynä toimia ennen kokemattomissa ja uusissa tilanteissa. Elämänhallinnalla tarkoitetaan myös valmiutta kohdata ja ratkaista vaikeita tilanteita, sekä ehkäistä niihin liittyviä ahdistavia ja ikäviä kokemuksia. Lisäksi se voidaan nähdä sopeutumiskykynä odottamattomiin, turvattomuutta aiheuttaviin tilanteisiin ja kykyä itse vaikuttaa elämäänsä niin, etteivät ulkopuoliset tekijät liiaksi pääse horjuttamaan sisäistä tasapainoa. Avuttomuus on elämänhallinnan vastakohta. (Raitasalo 1995, 18.)

11 11 Vaikeissa elämäntilanteissa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kaatuvat päälle hyökyaallon tavoin. Kriisissä olemme valinnan edessä. Kriisi on yksilön, perheen, ryhmän tai muun ryhmittymän elämäntilanne, johon kuuluu muutoksia. Selviytyminen edellyttää uudenlaista tapaa elää, uudenlaisia selviytymiskeinoja tai uskoa entisiin keinoihin. Kriisi on usein nähty prosessina, joka etenee vaiheittain. Pääpiirteissään kriisien on sanottu noudattelevan seuraavaa reittiä: 1. Sokkivaihe, jolloin yksilön on vaikea kohdata ahdistavaa tilannetta. Yksilö suojautuu, vetäytyy ja ehkä lamaantuu. Yksilö saattaa peittää epätoivon ja pelon tyynen ulkokuoren alle. Tämä on vaihe, jolloin järkipuhe ei auta, koska menetys, uhkaava tilanne, ero, kuolema tai sairastuminen ei ole yksilön mielestä pohjimmiltaan järjen asia. 2. Reaktiovaiheen aikana yksilö reagoi hyvin herkästi pieniinkin asioihin. Tunteet ovat valloillaan, pelko hiipii mieleen, syyllisyys nostaa päätään, viha ja kiukku nousevat pintaan, katkeruudesta puhumattakaan. Yksilö saattaa uskotella itselleen, ettei mitään ole tapahtunutkaan. Todellisuuden kohtaaminen sattuu. Ahdistava tilanne saattaa aiheuttaa fyysisiä oireita. 3. Läpityöskentely ja selviytyminen on vaihe, jossa yksilö alkaa vähitellen ymmärtää mitä on tapahtunut. Hiljalleen ihminen hyväksyy tapahtuman osaksi itseään, elämän kulkuaan. Yksilö tajuaa, ettei voi saada menetettyä takaisin, mutta tulevaisuuden suhteen hän on optimistinen. (Cullberg 1991, ) On todettu, että yksilön selviytymiseen vaikuttavat hänen käytettävissä olevat niin sanotut selviytymisvoimavarat. Selviytymisvoimavarat jaetaan henkilökohtaisiin -, ihmisten välisiin -, organisatorisiin ja yhteisöllisiin voimavaroihin. Henkilökohtaisiin voimavaroihin kuuluu asenteet, työskentelystrategiat ja vapaa-ajan toiminnot eli ne asiat, joita ihminen tekee estääkseen tai vähentääkseen uupumista. Rakkaus, ystävien tai perheen tuki, vertaisryhmät ja sosiaalinen elämä kuuluvat ihmisten välisiin voimavaroihin. Organisatosia voimavaroja ovat puolestaan organisaation sisäinen ohjaus, kuten työnohjaus. Yhteisöllisiä voimavaroja ovat kaikki, mitä yhteisöllä on

12 12 tarjottavanaan yksilölle esimerkiksi kulttuuri -, vapaa-ajan ja sosiaalipalvelujen muodossa. (Ayalon 1995, 14.) Vanhempien voimavarojen merkitys perheen jaksamisen kannalta on tärkeää. Vanhemmat saavat voimavaroista jaksamista perhe-elämäänsä ja lasten kasvatukseen haluamallaan tavalla. Voimavaroiksi voidaan määritellä tekijöitä, jotka auttavat joko välttämään haitallisia kuormittavia tekijöitä tai selviämään niistä. Henkilökohtaiset, perheen sisäiset tai ulkopuoliset voimavarat auttavat vanhempia tilanteissa, joissa he tuntevat jonkin asia uhkaavan perheen tai heidän itsensä hyvinvointia. Henkilökohtaisia voimavaroja voivat olla vanhempien ikä, sosioekonominen asema, terveys, tiedot ja taidot sekä itsetunto. Sisäisiä voimavaroja ovat myös perheenjäsenten keskinäinen vuorovaikutus, kasvatukseen liittyvät tiedot ja taidot, parisuhde, vapaa-aika ja harrastukset. Ulkoisia voimavaroja voivat olla sosiaalisista suhteista saatu tuki. (Pietilä 1999, ) Itälinna, Leinonen ja Saloviita (1994) ovat tutkineet kehitysvammaista lasta hoitavien perheiden voimavaroja ja jaksamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä keinoja, joiden avulla yhteisön ammatillisia ja muita voimavaroja voidaan parhaiten käyttää perheiden yksilöllisen tarpeiden hyväksi. Itälinnan ym. mukaan ammatillinen näkökulma kehitysvammaisuuteen on korostanut kehitysvammaisen henkilön roolia alan ammattilaisten toimenpiteiden kohteena. Lapsen oikeus normaaliin elämään omassa perheessään on tutkijoiden mielestä usein jäänyt ammatillisten tavoitteiden varjoon. (Itälinna, Leinonen & Saloviita 1994, ) Ammattilaisten keskuudessa vammaisten lasten perheitä koskevat käsitykset ovat olleet sangen kapeita. Ne ovat perustuneet sairausmalliin, joka on nähnyt monet asiatilat ehdottomina seurauksina itse vammasta, vaikka ne todellisuudessa ovat määräytyneet ihmisten keskinäisessä toiminnassa. Esimerkiksi laitoshuollon tarve on nähty kätkeytyvän lapseen itseensä, vaikka kysymyksessä on ollut asianmukaisten yhteiskunnallisten palvelujen puute tai haluttomuus tukea riittävästi lapsen kotihoitoa. (Itälinna ym. 1994, ) Vanhempien suurin haaste on asiantuntijoiden näkemysten mukaan on ollut oppia hyväksymään lapsen vammaisuus ja sen aiheuttamat väistämättömät seuraamukset.

13 13 Näihin seuraamuksiin on kuulunut se, että perheet ovat joutuneet erityisorganisaatioiden asiakkaiksi. Tutkijoiden mukaan asiantuntijoilta on jäänyt huomaamatta, että kehitysvammaisten lasten vanhemmat yleensä tarkoittavat vammaisuuden hyväksymisellä eri asiaa kuin ammattilaiset. Vanhemmille tuon hyväksymisprosessin päätekohta on vammaisen lapsen tasaveroinen ja arvostettu jäsenyys perheessä. (Itälinna ym. 1994, 15.) Itälinnan ym. tutkimuksesta ilmeni, että perheen käytössä olevat voimavarat vaikuttavat osaltaan siihen, miten rasittavaksi vanhemmat kokevat kehitysvammaisen lapsen kotihoidon. Tässä tutkimuksessa perheen voimavarat jaettiin 1) fyysisiin ja aineellisiin voimavaroihin, 2) puolisoiden väliseen suhteeseen, 3) ympäristön antamaan viralliseen ja epäviralliseen tukeen sekä 4) vanhempien toimintatapoihin stressitilanteissa ja heidän käsitykseensä oman elämän hallinnasta. (Itälinna ym. 1994, 171.) Perheen fyysisillä ja aineellisilla voimavaroilla oli vain vähän yhteyksiä koetun stressin kanssa. Vanhempien keskinäisen suhteen onnellisuus sekä puolisolta saatu runsas henkinen tuki liittyivät vähäiseen stressiin. Puolison osallistuminen lapsen hoitoon ja kotitöihin oli myös tärkeää. Sosiaalisen ympäristön tarjoama tuki ja hyväksyntä olivat vielä parisuhdettakin tärkeämpiä vanhempien kokeman stressin selittäjänä. Tutkimuksessa nousi esille, että asiantuntijoiden antama apu oli näistä tuen muodoista vähiten tärkeä eikä virallisen tuen kokonaismäärällä ollut edes yhteyttä vanhempien kokemaan stressiin. Ratkaisukeskeinen toiminta, sosiaalisen tuen etsintä ja parempi elämänhallinta liittyivät vähäisempään stressiin. Itsensä syyttäminen, toiveajattelu ja ongelmien välttely olivat yhteydessä keskimääräistä suurempaan stressiin. (Itälinna ym. 1994, 171.) Ayalon (1995) painottaa, että vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on yksi selviytymisen lähtökohdista. Sanotaan, että jaettu taakka on kevyempi eli vaikeuksista ja ahdistuksesta puhuminen, tunteiden jakaminen ja tuen vastaanottamien häpeilemättä ovat tärkeitä yksilön selviytymisprosessissa. Tiedon antaminen ja etsiminen auttavat osaltaan selviytymisen eteenpäinmenossa. Tukiverkot ovat avainasemassa kun puhutaan selviytymisestä. Vastoinkäymisiltä suojaavan, eräänlaisena puskurina toimivaan tukiverkostoon voi kuulua perheenjäseniä, ystäviä, työtovereita sekä samanlaisessa

14 14 tilanteessa olevia kohtalontovereita. Vertaistukiryhmä mahdollistaa keskinäisen samaistumisen ja rohkaisee avoimeen vuorovaikutukseen. (Ayalon 1995, ) Selviytymistä voidaan tarkastella myös ongelmanratkaisuyrityksenä ja mukautumisena siihen stressiin, joka syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Stressi ei synny siitä mitä ihmiselle tapahtuu vaan siitä miten ihminen suhtautuu asioihin ja ottaa ne vastaan. Tilanteet kuluttavat ihmisen sopeutumiskykyä, ja ihminen luokittelee erilaiset havainnot itselleen joko hyödyllisiksi tai vahingollisiksi. Selviytymistä määräävät tekijät ovat tilanne tai persoonalliset tekijät. (Ikonen 2000, 30.) Kyngäs, Nikkonen ja Seppänen (1997) ovat tutkineet leikki-ikäisenä diabetekseen sairastuneen lapsen vanhempien selviytymisprosessia neljän ensimmäisen viikon aikana lapsen diagnoosista. Tutkimuksessa ilmeni, että vanhempien selviytymisprosessiin kuuluu kuusi vaihetta: 1) epäuskon-, 2) epätietoisuuden ja syyllisyyden-, 3) hoidon opettelun-, 4) normalisoinnin-, 5) epävarmuuden- ja 6) uudelleen järjestäytymisen vaihe. Tämän selviytymisprosessin eri vaiheissa vanhempien kokema steressi ja tilanteen hallinnan tunne muuttuivat. (Kyngäs, Nikkonen & Seppänen 1997, 169.) Epäuskon vaiheessa vanhemmilla oli tapana pyrkiä selittämään lapsen sairautta pois virheellisenä diagnoosina. Ensitiedot koettiin hyvin merkityksellisenä selviytymisen kannalta. Vanhemmat etsivät syytä lapsensa sairastumiselle ja oman itsensä syyllistäminen oli tavallista epätietoisuuden ja syyllisyyden vaiheessa. Selviytymiskeino tässä vaiheessa oli tuen hakeminen puolisolta ja muilta diabeetikkolasten vanhemmilta eli vertaistuesta. (Kyngäs ym. 1997, ) Hoidon opettelun vaiheessa korostuivat sellaisten ohjaustilanteiden merkitykset, joissa paneuduttiin vanhempien ja perheen kokemiin ongelmiin. Näin heidän oli helpompi tunnistaa lapsen sairauden asettamat vaatimukset ja ottaa vastuuta diabeteksen hoidosta. Paluu mahdollisimman normaaliin arkielämään oli normalisointivaiheen selviytymiskeino. Epävarmuuden vaiheessa diabeetikkolapsen hoito ohjasi kokonaisvaltaisesti perheen arkea ja päivärytmiä. Uudelleenjärjestäytymisvaiheessa vanhemmat alkoivat sopeutua siihen, että heidän lapsensa on pitkäaikaisesti sairas ja sen aiheuttamiin muutoksiin ha vaatimuksiin perheen arjessa. (Kyngäs ym. 1997, 170.)

15 15 Vanhempien selviytymisen kannalta oleellisiksi tekijöiksi muodostuivat vanhempien kehittämät toimintamallit, jotka auttoivat hallitsemaan diabeetikkolapsen hoidon asettamia vaatimuksia. Vastuuta hoidosta ja siihen liittyvistä tekijöistä oli jaettu perheenjäsenten kesken. Emotionaalista tukea vanhemmat saivat perheenjäseniltä, omaisilta ja ystäviltä. Hoitohenkilökunnalta saatu tuki oli lähinnä sairauden lääketieteellisiin ongelmiin liittyvää. (Kyngäs ym. 1997, 174.) 2.3 Perhe Perinteiset perhemuodot ovat muutoksessa, joten perhe voidaan määritellä kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Perheen arviointikriteerit ovat nykyään henkilökohtaisia: kriteerejä ovat muun muassa käsitys oikeasta perheestä, ihmisten välinen kanssakäyminen, sitoutuminen ja kiintymykset sekä oikeus määritellä oma perhe. (Pietilä 2002, ) Perheen määritelmälle ei ole yksiselitteistä vastausta, käsitykset voivat vaihdella kulttuurin ja eri aikakausien myötä. Perinteisesti perhettä on määritelty ryhmäksi, jonka jäsenet liittyvät toisiinsa avo/avioliiton, syntymän tai adoption kautta. Perhe on sosiaalinen ja psykologinen yksikkö. Pääsääntöisesti perheitä on kuvattu kolmella päätyypillä: ydinperhe, suurperhe ja uusperhe. (Etzell ym. 1998, ) Näiden yleisimpien pääryhmien sisällä on lukuisa määrä alaryhmiä. (Linna 1994, 1 4.) Haastattelemalla opiskelijoita perhettä määriteltiin muun muassa seuraaville käsitteillä: perhe on ryhmä toisilleen tärkeitä henkilöitä, joilla on yhteinen koti. Liitto jossa puhutaan, kasvatetaan ja neuvotellaan. Perheellä on oma kehitysvaiheensa ja jäsenet tuntevat kuuluvansa yhteen. Perheenjäseniä voivat yhdistää biologiset- tai tunnesiteet. Perhe voi olla myös yhteisö, jonka jäsen tuntee olonsa turvalliseksi, rakastetuksi ja kunnioitetuksi. Esimerkiksi hoitotyössä perhettä määriteltäessä on hyvin tärkeää ottaa huomioon myös asiakkaan oma käsitys perheestä. (Etzell ym. 1998, ) Perheen sisällä on havaittavissa erilaisia osaryhmittymiä, jotka vastaavat jokainen omalta osaltaan perheen toimivuudesta. Myös erilaiset roolit tulevat selkeästi esille

16 16 tarkasteltaessa perhettä. Nämä kaikki asiat on hyvä muistaa kun tehdään perhehoitotyötä, koska niiden ymmärtäminen auttaa kokonaisvaltaisessa hoitotyössä. (Paunonen 1999, ) Parisuhteessa ihanteellinen perheen toimintamalli on selvärajainen ja sen toiminta on joustavaa. Molemmat osapuolet huolehtivat perheen tehtävistä ja johtavat toimintoja. Vuorovaikutussuhteet ovat avoimia ja erilaisille tunteille annetaan tilaa. Ilmapiiri on lämmin ja ymmärtäväinen, myöskään huumoria ei ole unohdettu. Ihanteellisessa perhemallissa korostuu parisuhteen ja vanhemmuuden yhteenkuuluvuus, joka auttaa rakentamaan selkeät rajat. Koko perhedynamiikan toimivuus ja toimimattomuus perheyhteisössä perustuu parisuhteelle. (Paunonen 1999, ) Lapsen syntyessä perheen osaryhmittymä muuttuu ja siitä muodostuu vanhemmuus, se ei kuitenkaan poista parisuhteen osaryhmittymää. Vanhemmuuden tehtävänä on huolehtia lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta huolenpidosta, lapsen kasvatus- ja sosialistamistehtävästä. Vanhemmuuteen kuuluu myös huolenpito lapsen tarpeista sekä rakastava, läheinen ja lämmin vuorovaikutussuhde. (Paunonen 1999, ) Sisarusten osaryhmittymän tehtävä on olla perheen lasten ensimmäinen harjoittelupaikka sosiaalisille suhteille, missä opetellaan tasavertaisten suhteiden luomista. Rajojen tulisi olla selkeät niin, että sisarukset voivat koetella ihmissuhdetaitojen kehittymistä ilman vanhempien väliintuloa. (Paunonen 1999, ) Isovanhemmuuden merkitys nyky-yhteiskunnassa on heikentynyt, mutta sen merkitys lapselle ei suinkaan ole vähentynyt. Edelleen isovanhemmat ovat mukana lapsen kehityksessä. Isovanhempien kautta lapsi saa ymmärtämystä vanhenemiseen ja mukavia yhteisiä hetkiä. (Paunonen 1999, ) Lapsen syntyminen perheeseen on aina suuri muutos vaikka se olisikin suunniteltua ja toivottua. Tästä syystä perhe tarvitsee tukea myös raskauden aikana. Hoitohenkilökunta voi opastamalla, neuvoa antamalla ja tukemalla lievittää pelkoja ja epäselvyyksiä, sekä tehdä ehkäisevää terveydenhoitoa koko perheelle. Synnytysvaihe on voimakas

17 17 muutosvaihe, jossa äiti siirtyy odottavan naisen roolista äidin rooliin. Raskaus aiheuttaa niin fysiologisia kuin psykologisia ja emotionaalisia muutoksia. Muutoksia tapahtuu myös ihmissuhteissa, jolloin suhde omaan äitiin, aviopuolisoon ja syntyneeseen lapseen saattaa muuttua. Myös elämäntilanteen muuttuminen saattaa mietityttää verrattuna normaaliin elämään jota on totuttu elämään. Naisen elämä voi muuttua työn, vapaa-ajan, harrastusten, talouden ja asumisen suhteen. Moniin näistä asioista varmasti löytyy myöhemmin ratkaisuja ja kompromisseja, mutta aluksi ne saattavat kovastikin hämmentää niin naista kuin koko perhettäkin. (Vehviläinen Julkunen 1999, ) Raskausaika ja lapsen syntyminen voi olla perheelle epävarmuutta ja jopa pelkoa tuova kokemus. Epävarmuus voi tuntua vaikka perheessä olisikin jo muita lapsia, jokainen lapsi on kuitenkin oma yksilö ja tuo mukanaan erilaisia haasteita. Pelkona voi olla poikkeavuus lapsen terveydentilassa. Joka tapauksessa niin terve kuin vammainenkin lapsi tarvitsee vanhempien hoivaa ja huolenpitoa. Vammainen lapsi voi tarvita kuitenkin enemmän hoitoa, riippuen vamman laadusta ja lisäsairauksista. Erään tutkimuksen mukaan valtaosa kehitysvammaisen lapsen vanhemmista oli sitä mieltä, että vammaisen lapsen vanhemmuus oli tuonut mukanaan myönteisiä asioita. Esimerkiksi tarkoituksen ja mielekkyyden kokeminen elämässä, perheen keskinäisen ymmärtämyksen lisääntyminen, elämää rikastuttavat kokemukset ja uuden oppiminen. Vanhempia rasitti enemmänkin ympäristön suhtautuminen kuin lapsen vammaisuus. (Etzell ym. 1998, ) Perhehoitotyö Perhehoitotyön tarkoituksena on ottaa huomioon sekä yksilön ja perheen, että terveyden ja sairauden väliset yhteydet hoitosuunnitelmaa ja analysointia tehtäessä. Perhehoitotyön tavoitteena on tukea perheen omia voimavaroja unohtamatta itsehoitoperiaatetta. Hoitotyön tulisikin koostua asioista, jotka tukevat erilaisin toiminnoin perheen voimavarojen ja muutosten vastaanottamista. (Hakulinen, Koponen & Paunonen 1999, )

18 18 Perheen merkitys on hoitohenkilökunnan tiedossa terveydenhuollossa ja hoitotyön tekemisessä, mutta asenteet sitä kohtaan ovat olleet hyvinkin erilaisia eri aikakausina. Tällä hetkellä perheen merkitystä potilaan ja henkilökunnan voimavarojen kannalta pidetään merkityksellisenä. Perheen ollessa mukana hoitotyössä kyseessä ei ole hoitohenkilökunnan resurssien lisääminen, vaan potilaan tukeminen ja hoidon suunnittelu. Potilaan paranemiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn perheen vaikutus on suuri. Etenkin jatkohoidoissa perhe on yleensä enemmän vastuussa kuin sairaalaoloissa, ehkä juuri tästä syystä perhe tuntee olevansa hieman ulkopuolinen perheenjäsenen ollessa osastohoidossa. Yhteistyö perheen kanssa tulee selvimmin esille äitiys- ja lastenneuvoloissa ja lastenosastoilla. (Paunonen & Vehviläinen - Julkunen 1999, ) Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) toteutti vuosina keskoslasten perheiden Kotipalvelun kehittämisprojektin eli Keskosprojektin. Ajatus Keskosprojektista ja sen tarpeellisuudesta nousi keskoslasten vanhemmilta. Useat heistä olivat sitä mieltä, että sairaalasta lähdön jälkeen tarjolla olevia palveluja ja tukimuotoja oli liian vähän tai niitä oli riittämättömästi. Toimintansa aikana Keskosprojekti tuotti palvelua 67 keskoslapsen perheelle. Projektiin osallistuminen oli maksutonta ja vapaaehtoista. (Honkamaa 2002, ) Keskosprojektin tavoitteena oli kehittää toimintamalli keskoslasten kotihoitoon ja tukea perheitä arkielämässä keskoslapsen kotiutuessa. Tarkoituksena oli, että keskoslasten perheiden elämänlaatu paranee edistämällä koko perheen hyvinvointia kiinnittämällä huomiota arkielämän sujuvuuteen, uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen, sosiaalisten suhteiden säilymiseen ja uusien tukiverkostojen löytymiseen. Yhteistyö perheiden kanssa aloitettiin lapsen ollessa sairaalassa ja varsinainen toiminta perheissä alkoi lapsen kotiutuessa sairaalasta. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2001.) Vanhemmuuden ja perhe-elämän tukemisessa merkityksellistä oli perhetyöntekijän aito läsnäolo ja riittävän pitkät kotikäynnit. Vanhempien, erityisesti äitien, jaksamista edisti se, että perhetyöntekijällä oli aikaa kuunnella ja keskustella keskoslapsen huolenpitoon liittyvien asioiden lisäksi myös muista perheen sen hetkiseen elämään kuuluvista asioista. Koko perheen hyvinvointia edistettiin muun muassa tukemalla vanhempien keskinäistä työnjakoa kodin ja lastenhoidossa. Lisäksi vanhemmille järjestettiin

19 19 lastenhoitoapua Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja perheen omien sosiaalisten verkostojen kautta. Vanhemmilla jäin näin aikaa myös perheen muille lapsille, KELA:ssa, apteekissa ja kaupassa asioimiseen, harrastuksiin ja yhteiseen aikaan puolison kanssa. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2001.) Perheenjäsenen sairastuminen ja sairaalaan joutuminen vaikuttaa koko perheen elämään hyvinkin voimakkaasti. Siihen sisältyy yleensä suurta huolta ja pelkoa selviytymisestä ja jaksamisesta. Omaisten reaktiot voivat olla hyvinkin voimakkaita shokin kaltaisia reaktioita, fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten päänsärkyä, verenpaineen nousua, vatsakipuja, ruokahaluttomuutta, väsymystä, ahdistusta, masentuneisuutta ja itkuisuutta. Omaiset voivat kokea syyllisyyttä perheen jäsenen sairastumisesta, myös pelko, häpeä ja epätietoisuus ovat yleisiä tuntemuksia. Nämä ovat asioita, joihin hoitohenkilökunta voi vaikuttaa omalla ammattitaidollaan ja vuorovaikutustaidoillaan. Perheenjäsenen ollessa sairas ja sairaalahoidossa, tapahtuu muutoksia myös kotona, muun perheen selviytyminen normaalista elämästä saattaa muuttua, esimerkiksi elannon hankkimisen, kotitöiden, harrastusten ja sosiaalisten suhteiden osalta. (Åstedt Kurki & Paavilainen 1999, ) Sairaalassa vieraileminen perheenjäsenen luona voi olla raskasta henkisesti ja matkat saattavat olla pitkiäkin, näin ollen koko perheen elämänrytmi saa muutoksia, jotta arkipäivästä selvittäisiin. Sairaalan vierailuajoista on vähitellen alettu luopumaan, mutta edelleen suositellaan aikoja jolloin hoitoja ei tehdä ja henkilökunta on omilla tauoillaan, tällöin perhe voi saada kuvan että hoitohenkilökunnan tavoittaminen on vaikeaa. Perheen mukaantulo perushoidoissa on ilman muuta sallittua, näin ollen perhe saa olla mukana hoidoissa ja kokee olevansa hyödyllinen ja tarpeellinen hoidon jäsen. Perheenjäsenellä on sairaalassa mahdollisuus läheistään tavatessa keskustella myös muiden omaisien ja hoitohenkilökunnan kanssa mieltä askarruttavista asioista. (Åstedt Kurki & Paavilainen 1999, )

20 Perhekeskeisyys Perhekeskeisen hoidon tavoitteena on, että hoitotyöntekijä tunnistaa hoitotyön vuorovaikutuksessa yksilön ja perheen voimavarat ja tukee niitä. Tavoitteena on, että perhe kykenee luomaan myönteisen ympäristön lapsen kasvulle ja selvittämään ongelmatilanteita hyvin lapsen kehityksen kannalta. Perhe on paras asiantuntija omassa elämässään, siitä syystä paras mahdollisuus auttaa perhettä on toimia sen kanssa yhteistyössä. (Etzell ym. 1998, 178.) Potilaan hoidon kannalta on hyvin tärkeää ottaa huomioon koko perhe, tämä ei kuitenkaan pelkästään tarkoita sitä, että perheen tulisi fyysisesti olla läsnä hoitojen aikana. Perheen huomioonottamisella voidaan tarkoittaa myös sitä, että tutustutaan potilaan ympärillä oleviin ihmisiin, perhetilanteeseen ja ympäristöön. Tämä on tärkeää siitä syystä, että perheenjäsenen sairastuminen ja vointi yleensä vaikuttaa muunkin perheen terveyteen ja hyvinvointiin. (Åstedt Kurki & Paavilainen 1999, ) Perhekeskeisyyden tarkoituksena on ottaa koko perhe mukaan hoitoprosessiin ja päätöksentekoon. Tähän liittyy kuitenkin monia ongelmakohtia, jotka ovat omiaan estämään perhekeskeisen hoitotyön toteutumisen. Esimerkkejä tällaisesta estyneestä perhekeskeisyydestä ovat perheen ja potilaan haluttomuus, hoitohenkilökunnan vastustus ja kiireellisyys, huonot ja ahtaat tilat sekä tietosuoja. Ensisijaisen tärkeää on perheen ja potilaan osallistumishalukkuus perhekeskeiselle hoitotyölle, myös hoitohenkilökunnan asenteella on suuri merkitys. Omaiset saatetaan kokea hoidon arvostelijana enemmän kuin hoitoon osallistuvana osana. Tilojen ahtauden ja kiireen vuoksi heidät saatetaan kokea häiriönä hoitohenkilökunnan puolelta. (Paunonen & Vehviläinen - Julkunen 1999, ) Perhekeskeinen hoitotyö käsitteen mukaan yksilö on keskeisenä henkilönä perheen ollessa taustatekijänä. Perhe kuitenkin otetaan huomioon potilaan tilaa arvioitaessa ja hoidonsuunnittelussa. Lasten hoidossa perhe on paitsi taustatekijä myös jatkuva hoidon antaja. Perhekeskeistä hoitotyötä käytetään myös psykiatrisessa hoitotyössä, äitiyshuollossa ja lastenneuvolatyössä. Erona perhehoitotyöhön perhesysteemisen

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry taina.koivunen-kutila@kvtl.fi 0207 718 328 Ensitieto Tietoa, joka annetaan perheelle, kun sikiön

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot