Päivä kerrallaan tässä eletään. Selviytyminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivä kerrallaan tässä eletään. Selviytyminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kanssa"

Transkriptio

1 Päivä kerrallaan tässä eletään Selviytyminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kanssa Maija Korvensola & Heli Rossi Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Opinnäytetyö

2 2 TIIVISTELMÄ Maija Korvensola ja Heli Rossi Päivä kerrallaan tässä eletään Selviytyminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen kanssa Helsinki, kevät sivua 1 liite Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK). Tutkimus pohjautuu HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) Lasten ja nuorten sairaalan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun väliseen Lasten ja perheiden kotihoidon tukeminen projektiin välisenä aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka perhe selviää kun siihen syntyy pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi. Minkälaisia selviytymiskeinoja perheillä on? Riittävätkö yhteiskunnan tarjoamat tukimuodot? Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty teemahaastattelulla kaikilta projektiin osallistuneilta kolmelta perheeltä ja kuudelta terveysalanopiskelijalta. Aineistoa on analysoitu teemoittelun avulla. Aineistossa ei ole eritelty opiskelijoiden ja perheiden vastauksia, koska ne ovat tukeneet toisiaan ja opiskelijoiden vastaukset pohjautuvat havaintoihin. Tutkimustulosten perusteella keskeisiksi asioiksi selviytymisen ja jaksamisen kannalta nousivat yhteiskunnan tuki, sosiaalinen verkosto ja vertaistuki. Myös vapaa-aika ja lapset ovat merkittäviä tekijöitä jaksamisessa ja selviytymisessä. Avainsanat: perhe, pitkäaikaissairaus, vammaisuus, selviytyminen, jaksaminen.

3 3 ABSTRACT Maija Korvensola and Heli Rossi We are getting by one day at time To cope with a chronically ill or handicapped child Helsinki, Spring 2003 Language: Finnish 53 pages 1 appendices Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The study is based on a project, Supporting family homecare for children. The project was a combined effort of the Helsinki and Uusimaa Hospital Group s children and youth hospitals and The Diaconia Polytechnic, The purpose of the study was to determine how families cope with children who have chronicle illnesses or handicaps. Some of the questions looked at are as follows: What are the family s means of coping? Are the various forms of communal help offered to the family sufficient? The study is qualitative. The material has been collected with theme-interviews carried out with 3 families and 6 polytechnic students taking part in the project. There was no differentiation made between the responses of students and families, because the responses from both groups were very similar. Also, the answers of students were based on observations during the project. Based on the results, the most relevant factors for coping proved to be communal aid, social networking and the peer support of other families. Other significant factors for coping in everyday life were seen as quality spare-time, interesting hobbies and having the time to spend with the children. Key words: family, chronicle illness, handicapped, coping

4 4 TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET JA AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Pitkäaikaissairaus ja vammaisuus Selviytyminen ja jaksaminen Perhe Perhehoitotyö Perhekeskeisyys Yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja LASTEN JA PERHEIDEN KOTIHOIDON TUKEMINEN PROJEKTI Projektin tausta Projektin osapuolet Projektin tavoitteet Projektin työsuunnitelma TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Kvalitatiivinen tutkimus Tutkimusmenetelmän valinta Teemahaastattelu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Projekti - Tällasii saisi olla lisää Jaksaminen - No tota paremminkin tietysti voisi jaksaa Selviytyminen - Onhan nää lapset ihanii Perhehoitotyö Et siel on hoidettu vähä niiku kaikkia Tukimuodot - Niitä on, jos osaa ettii TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA POHDINTAA Opinnäytetyöprosessin kuvausta Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tulevaisuuden näkymiä...48 LÄHTEET...50 LIITTEET Liite

5 5 1 JOHDANTO Vanhemmille sairaan tai vammaisen lapsen syntymä aiheuttaa järkytyksen ja usein kriisin, jonka kokemiseen ja selviytymiseen vaikuttavat vanhempien sen hetkinen elämäntilanne, aikaisemmat kokemukset ja mahdolliset menetykset. Lapsen ja vanhempien oman selviytymisen ohella vanhemmat voivat olla huolissaan muista sisaruksista. Vanhempien väsymys ja syyllisyys, suru lapsen menettämisestä saattavat altistaa heitä jopa masennukselle. Perheet kuitenkin löytävät keinoja jaksaa arjessa ja jokaisella perheellä on omat subjektiiviset selviytymiskeinonsa. Yhteiskunnan tarjoama tuki on taloudellisessa merkityksessä keskeinen asia selviytymisessä. Sosiaalinen verkosto, johon kuuluu muun muassa ystäviä ja sukulaisia, auttaa jaksamaan arjessa eteenpäin, samoin itse perhe, johon saattaa kuulua useampiakin lapsia. Vertaistuen merkitys korostuu etenkin silloin, kun perheessä on sairas tai vammainen lapsi. Vapaa-ajalla on suuri merkitys koko perheen hyvinvoinnin kannalta, vapaa-aika voi tarkoittaa ihmisille kuitenkin hyvin eri asioita. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, kuinka perhe selviytyy, kun siihen syntyy pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille niitä tekijöitä, jotka nousivat keskeisiksi ongelmiksi tutkimuksessa mukana olleiden perheiden elämässä ja nostaa esille niitä voimavaroja ja keinoja, jotka auttavat jaksamaan ja selviytymään. Tarkoituksena on myös selvittää riittävätkö yhteiskunnan tarjoamat tukimuodot, vai tarvitaanko esimerkiksi erilaisia projekteja turvaamaan perheen selviytymistä. Opinnäytetyömme kulkee tiiviisti käsi kädessä Lasten ja nuorten sairaalan osasto 6:n ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksikön välisen Pitkäaikaissairaan lapsen ja perheen kotihoidon tukeminen projektin kanssa, joka aloitettiin lokakuussa 2001 ja päättyi joulukuussa Pilottiprojektiin osallistui kolme perhettä, joissa on pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi, ja kolme opiskelijaparia, jotka opiskelevat

6 6 sairaan- tai terveydenhoitajiksi. Perheet saivat ylimääräistä apua opiskelijoilta, jotka auttoivat perheitä heidän kotonaan. Materiaalia tutkimusta varten on kerätty aikaisemmista tutkimuksista, asiaa käsittelevistä muista teoksista sekä haastattelemalla pilottiprojektiin osallistuneita perheitä ja opiskelijoita. Perheet ovat kertoneet omia kokemuksia selviytymisestä ja siihen käytettävistä keinoista, joita opiskelijoiden tekemät havainnot vahvistavat. Projektin myötä saimme huomata, kuinka vaikeaa arjessa selviytyminen saattaa olla sairaan lapsen ollessa kotihoidossa sairaalahoidon sijaan. Tulevaisuudessa terveydenhuollossa ollaan siirtymässä yhä enemmän avopainotteiseen hoitoon, joten koimme tärkeäksi nähdä perheen jokapäiväistä elämää sairaan lapsen kanssa kotioloissa.

7 7 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET JA AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 2.1 Pitkäaikaissairaus ja vammaisuus Sairaus ja vammaiskäsitteiden välinen raja on häilyvä, mutta esimerkiksi lääketieteessä on haluttu pitää ne laadullisesti erillään. Sairaudelle on tyypillistä kehon omien puolustusmekanismien käynnistyminen sairastuttua ja elimistön eräänlainen aktivoituminen taistelemaan terveyden puolesta. Vammaisuutta puolestaan pidetään anatomisena tai fysiologisena poikkeavuutena tai vajavaisuutena, jolloin elimistön omat puolustusmekanismit eivät käynnistykään. (Urponen 1989, 7.) Vuoden 1988 alussa voimaantulleen vammaispalvelulain tarkoituksena on tavoittaa kaikki erityishuollon tarpeessa olevat vammaiset ja kehittää vammaisuudesta aiheutuvien haittojen ja erityiskustannusten korvaamista. Laissa vammaisena pidetään henkilöä, jonka toimintakyvyn voidaan sairauden tai vamman johdosta arvioida yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentuneen niin, että siitä aiheutuu hänelle erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista arjen toiminnoista. (Urponen 1989, 7.) Urposen (1989) mukaan sairaus-käsitteelle ei ole olemassa vakiintunutta määrittelyä. Yleensä määrittelyjä käytetään epäspesifisti ja ylimalkaisesti riippuen siitä näkökulmasta, mistä sairautta käsitellään. Pohdittaessa käsitettä sairaus lääketieteilijä, psykologi, sosiologi tai hoitotieteilijä saattaa päätyä hyvinkin erilaisiin tuloksiin. Sairauden käsite on sidoksissa aikaan ja on siksi sopimuksenvarainen, eikä universaali käsite. (Urponen 1989, 4.) Pitkäaikaisella sairaudella ymmärretään sairautta tai vammaa, jonka lääketieteelliseen luonteeseen kuuluu pitkäaikaisuus ja joka aiheuttaa jatkuvaa, yleensä vähintään kolme kuukautta kestävää lääkinnällisen avun tarvetta. Pitkäaikaissairaita ovat muun muassa monet synnynnäiset vammat, eri tavoin epämuodostuneet lapset sekä monet veritauteja, reumaa ja allergisia sairauksia potevat lapset. Osa pitkäaikaissairauksista voidaan asianmukaisella hoidolla parantaa täysin, osa vaatii hoitoa läpi elämän, ja osa pahenee

8 8 hoidosta huolimatta ja johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Myös perheen avuntarve on erilainen eri sairauksissa. Jotkut pitkäaikaisesti sairaat lapset tarvitsevat jopa kuukausia kestävää sairaalahoitoa. Nykyään suurin osa lapsista voidaan kuitenkin hoitaa avohoidossa ja monet perheet pärjäävät sairaan lapsen kanssa kotona. (Kantero, Seppänen, Vähäkainu & Österlund 1993, 124.) Lapsen pitkäaikaissairaus on hänen elämänkulkuaan muuttava tekijä. Muutokset voivat näkyä muun muassa siinä minkälaiseksi käsitys omasta itsestä muodostuu ja siinä minkälaisiksi hänen sosiaaliset suhteensa kehittyvät. Lapsen oma näkemys itsestään ja voimavaroistaan sekä niistä tavoitteista, joihin hän uskoo yltävänsä vaikuttavat oleellisella tavalla sairauden kokemiseen. Tällä alueella perheen ja läheisten suhtautuminen sairauteen on ratkaisevassa asemassa. Lapsen pitkäaikaissairaus voidaan nähdä vaikuttavan suuressa määrin hänen sosiaaliseen kehitykseensä ja elämänkulkuunsa. (Urponen 1989, ) Lasten krooniset eli pitkäaikaissairaudet jakaantuvat erilaisiin ryhmiin, joissa kussakin on lääketieteellisiä ja sairaanhoidollisia erityispiirteitä. Pitkäaikaissairauden yhtenä tunnusmerkkinä pidetään lyhyin väliajoin toistuvia sairaalakertoja. Pitkäaikaissairauksien skaala on nopeasti ja alati muuttuvaa. Nykyään tyypillisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia ovat diabetes ja astma. Näiden sairauksien rinnalle on syntynyt myös uudenlaisia kroonisia ongelmapotilaita, kuten AIDSia ja syöpää sairastavat lapset. Pitkäaikaissairaina pidetään myös vaikeista sydänvioista leikkauksen avulla selvinneitä imeväisiä. (Siimes, Antikainen & Syvänen 1992, 173.) 2.2 Selviytyminen ja jaksaminen Käsitetä selviytyminen (coping) on määritelty monin eri tavoin. Selviytyminen määritellään muun muassa ihmisen omakohtaisena kokemuksena ja tuntemuksena omasta jaksamisesta ja pärjäämisestä. Se on siis yksilökohtainen, subjektiivinen ja kokemuksellinen asia ja tila. Selviytymättömyys tarkoittaa jaksamattomuutta, uupumista ja väsymystä, jopa suoranaista loppuun palamista ja katkeroitumista. (Ikonen 2000, 13.)

9 9 On tärkeää erottaa stressin käsite selviytymisen tai selviytymättömyyden käsitteistä. Erilaisissa kriisitiloissa ihminen kokee stressiä. Sillä tarkoitetaan yleisesti ottaen ärsykereaktio-tilaa, jossa asetetut vaatimukset ja resurssit eivät kohtaa. Puuttuvat resurssit voivat olla fyysisiä, henkisiä ja emotionaalisia. Stressiä syntyy muun muassa ihmisen kokiessa menetyksiä, läheisen sairastuttua ja työn kuormittaessa liikaa. Stressiä voi syntyä miltei kaikkialla, missä ihminen ei saavuta tavoitteitaan ja kokee joutuvansa jollain tavalla uhan alaiseksi. Selviytymättömyys johtaa usein elämän kriisiytymiseen. Kriisi on tilanne, joka uhkaa yksilön fyysistä olemassaoloa, sosiaalista identiteettiä ja perustarpeita. Elämältä putoaa ikään kuin pohja pois. Kriisit kuluttavat henkistä ja fyysistä energiaa. Selviytymättömyyteen sisältyvät uupuminen ja väsyminen voivat synnyttää pitkäaikaista sisäistä lamaantumista, jähmettymistä ja pysähtymistä. (Ikonen 2000, 13.) Annika Lillrank (1998) on tutkinut sitä kuinka lapsen sairastuminen syöpään vaikuttaa ennen kaikkea vanhempien kriisikokemukseen. Lillrank on laatinut eksistentiaalisen kriisin mallin, joka kuvaa vanhempien yksilöllisiä kokemuksia ja käytännön hoitovastuuta dynaamisena kriisikokemuksena, jonka kolme pääpiirrettä ovat ratkaisematon ongelma, identiteetin uudelleen jäsentäminen ja hyväksyttävät ratkaisut. Tutkimuksessa ilmeni, että vanhempien ja lapsen välisen suhteen menetyksen uhka vaikuttaa etenkin vanhempiin henkilökohtaisesti, heidän välisiin suhteisiin sekä myös muihin sosiaalisiin suhteisiin ja tilanteisiin. (Lillrank 1998, 9.) Selvitäkseen kriisistä ratkaisemattomana ongelmana vanhempien tärkeimmät toimintastrategiat ovat elää päivä kerrallaan sekä konstruktoida omia syyseurauskäsityksiään lääketieteellisestä selityksestä huolimatta. Kun vanhemmat jäsentävät identiteettiään udelleen, heidän roolinsa vanhempina, heidän työroolinsa samoin kuin heidän henkilökohtaiset asenteensa ha olemisensa muuttuvat. Vanhemmat jakavat sairaan lapsen hoitovastuun ja monilla tutkimukseen osallistuneilla isillä oli vastuu sekä palkkatyöstä että kotitöistä. (Lillrank 1998, 9 10.) Lillrankin tutkimuksessa nousi esille, että sairauden akuutin vaiheen jälkeen vanhemmat yrittivät löytää hyväksyttäviä ratkaisuja selvitä niin eksistentiaalisesta ongelmasta, arkielämän vaatimuksista kuin omista ura ja työsuunnitelmista. Suurin osa

10 10 tutkimukseen osallistuneista vanhemmista tuntuivat karttavan itse-reflektiota, toisin sanoen sairauden kokemuksien jäsentämistä ja prosessointia omaan elämään. Sen sijaan vanhemmat kokivat paremmaksi selviytymistä edistäväksi tekijäksi sen, että he jatkaisivat elämistä päivä kerrallaan. Niinpä tutkimus jätti avoimeksi pystyykö vanhempien enemmistö tulevaisuudessa itse-reflektion avulla jäsentämään ja prosessoimaan lapsen sairauden kokemuksiaan ja luopumaan kielletystä surusta, jota he ovat käyttäneet selviytymisstrategianaan selvitäkseen kaikesta lisääntyneestä käytännön hoitovastuusta. (Lillrank 1998, 9 10.) Selviytyminen on prosessi, johon kuuluu mikä tahansa toiminta, joka vähentää tai poistaa tehokkaasti fyysistä tai psyykkistä uhkaa. Se auttaa sekä itseä että muita tilanteen hallitsemisessa. Vaikeuksien voittaminen vaatii yksilöltä niin fyysisten kuin henkistenkin voimavarojen käyttöönottoa ja ulkoisten sosiaalisten tukiverkostojen hyödyntämistä. Aktiivisessa selviytymisessä käsitellään samanaikaisesti sekä varsinaista stressitilannetta että sen laukaisemia toimintaa rajoittavia tunteita. Aktiiviset ja myönteiset asenteet ovat tehokkaita uhkaavien stressiseuraamusten lievittäjiä. Toivo, rohkeus, neuvokkuus ja halu saattaa elämänsä uuteen järjestykseen voivat muuttaa stressin uusiksi voimanlähteiksi, joita voidaan käyttää kasvun mahdollisuuksina. (Ayalon 1996, 12.) Selviytyminen on yhteydessä olemassaolokokemukseen ja elämän tärkeyden ja merkityksen mieltämiseen. Selviytymiseen liittyy yksilön voimavaroihin tai asioihin, jotka hän on kokenut omistavansa. Voimavarat ovat fyysisiä, kognitiivisia, emotionaalisia, sosiaalisia ja spirituaalisia. Selviytymisessä on kysymys siitä, että ihminen käsittää olevansa suuressa määrin oman elämänsä muovaaja. Jokaisella on rajansa ja näissä rajoissa hän muokkaa ympäristöään ja itseään. (Ikonen 2000, 14.) Raitasalon (1995) mukaan selviytyminen on eräänlaista elämänhallintaa. Elämänhallinta voidaan nähdä kykynä toimia ennen kokemattomissa ja uusissa tilanteissa. Elämänhallinnalla tarkoitetaan myös valmiutta kohdata ja ratkaista vaikeita tilanteita, sekä ehkäistä niihin liittyviä ahdistavia ja ikäviä kokemuksia. Lisäksi se voidaan nähdä sopeutumiskykynä odottamattomiin, turvattomuutta aiheuttaviin tilanteisiin ja kykyä itse vaikuttaa elämäänsä niin, etteivät ulkopuoliset tekijät liiaksi pääse horjuttamaan sisäistä tasapainoa. Avuttomuus on elämänhallinnan vastakohta. (Raitasalo 1995, 18.)

11 11 Vaikeissa elämäntilanteissa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kaatuvat päälle hyökyaallon tavoin. Kriisissä olemme valinnan edessä. Kriisi on yksilön, perheen, ryhmän tai muun ryhmittymän elämäntilanne, johon kuuluu muutoksia. Selviytyminen edellyttää uudenlaista tapaa elää, uudenlaisia selviytymiskeinoja tai uskoa entisiin keinoihin. Kriisi on usein nähty prosessina, joka etenee vaiheittain. Pääpiirteissään kriisien on sanottu noudattelevan seuraavaa reittiä: 1. Sokkivaihe, jolloin yksilön on vaikea kohdata ahdistavaa tilannetta. Yksilö suojautuu, vetäytyy ja ehkä lamaantuu. Yksilö saattaa peittää epätoivon ja pelon tyynen ulkokuoren alle. Tämä on vaihe, jolloin järkipuhe ei auta, koska menetys, uhkaava tilanne, ero, kuolema tai sairastuminen ei ole yksilön mielestä pohjimmiltaan järjen asia. 2. Reaktiovaiheen aikana yksilö reagoi hyvin herkästi pieniinkin asioihin. Tunteet ovat valloillaan, pelko hiipii mieleen, syyllisyys nostaa päätään, viha ja kiukku nousevat pintaan, katkeruudesta puhumattakaan. Yksilö saattaa uskotella itselleen, ettei mitään ole tapahtunutkaan. Todellisuuden kohtaaminen sattuu. Ahdistava tilanne saattaa aiheuttaa fyysisiä oireita. 3. Läpityöskentely ja selviytyminen on vaihe, jossa yksilö alkaa vähitellen ymmärtää mitä on tapahtunut. Hiljalleen ihminen hyväksyy tapahtuman osaksi itseään, elämän kulkuaan. Yksilö tajuaa, ettei voi saada menetettyä takaisin, mutta tulevaisuuden suhteen hän on optimistinen. (Cullberg 1991, ) On todettu, että yksilön selviytymiseen vaikuttavat hänen käytettävissä olevat niin sanotut selviytymisvoimavarat. Selviytymisvoimavarat jaetaan henkilökohtaisiin -, ihmisten välisiin -, organisatorisiin ja yhteisöllisiin voimavaroihin. Henkilökohtaisiin voimavaroihin kuuluu asenteet, työskentelystrategiat ja vapaa-ajan toiminnot eli ne asiat, joita ihminen tekee estääkseen tai vähentääkseen uupumista. Rakkaus, ystävien tai perheen tuki, vertaisryhmät ja sosiaalinen elämä kuuluvat ihmisten välisiin voimavaroihin. Organisatosia voimavaroja ovat puolestaan organisaation sisäinen ohjaus, kuten työnohjaus. Yhteisöllisiä voimavaroja ovat kaikki, mitä yhteisöllä on

12 12 tarjottavanaan yksilölle esimerkiksi kulttuuri -, vapaa-ajan ja sosiaalipalvelujen muodossa. (Ayalon 1995, 14.) Vanhempien voimavarojen merkitys perheen jaksamisen kannalta on tärkeää. Vanhemmat saavat voimavaroista jaksamista perhe-elämäänsä ja lasten kasvatukseen haluamallaan tavalla. Voimavaroiksi voidaan määritellä tekijöitä, jotka auttavat joko välttämään haitallisia kuormittavia tekijöitä tai selviämään niistä. Henkilökohtaiset, perheen sisäiset tai ulkopuoliset voimavarat auttavat vanhempia tilanteissa, joissa he tuntevat jonkin asia uhkaavan perheen tai heidän itsensä hyvinvointia. Henkilökohtaisia voimavaroja voivat olla vanhempien ikä, sosioekonominen asema, terveys, tiedot ja taidot sekä itsetunto. Sisäisiä voimavaroja ovat myös perheenjäsenten keskinäinen vuorovaikutus, kasvatukseen liittyvät tiedot ja taidot, parisuhde, vapaa-aika ja harrastukset. Ulkoisia voimavaroja voivat olla sosiaalisista suhteista saatu tuki. (Pietilä 1999, ) Itälinna, Leinonen ja Saloviita (1994) ovat tutkineet kehitysvammaista lasta hoitavien perheiden voimavaroja ja jaksamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä keinoja, joiden avulla yhteisön ammatillisia ja muita voimavaroja voidaan parhaiten käyttää perheiden yksilöllisen tarpeiden hyväksi. Itälinnan ym. mukaan ammatillinen näkökulma kehitysvammaisuuteen on korostanut kehitysvammaisen henkilön roolia alan ammattilaisten toimenpiteiden kohteena. Lapsen oikeus normaaliin elämään omassa perheessään on tutkijoiden mielestä usein jäänyt ammatillisten tavoitteiden varjoon. (Itälinna, Leinonen & Saloviita 1994, ) Ammattilaisten keskuudessa vammaisten lasten perheitä koskevat käsitykset ovat olleet sangen kapeita. Ne ovat perustuneet sairausmalliin, joka on nähnyt monet asiatilat ehdottomina seurauksina itse vammasta, vaikka ne todellisuudessa ovat määräytyneet ihmisten keskinäisessä toiminnassa. Esimerkiksi laitoshuollon tarve on nähty kätkeytyvän lapseen itseensä, vaikka kysymyksessä on ollut asianmukaisten yhteiskunnallisten palvelujen puute tai haluttomuus tukea riittävästi lapsen kotihoitoa. (Itälinna ym. 1994, ) Vanhempien suurin haaste on asiantuntijoiden näkemysten mukaan on ollut oppia hyväksymään lapsen vammaisuus ja sen aiheuttamat väistämättömät seuraamukset.

13 13 Näihin seuraamuksiin on kuulunut se, että perheet ovat joutuneet erityisorganisaatioiden asiakkaiksi. Tutkijoiden mukaan asiantuntijoilta on jäänyt huomaamatta, että kehitysvammaisten lasten vanhemmat yleensä tarkoittavat vammaisuuden hyväksymisellä eri asiaa kuin ammattilaiset. Vanhemmille tuon hyväksymisprosessin päätekohta on vammaisen lapsen tasaveroinen ja arvostettu jäsenyys perheessä. (Itälinna ym. 1994, 15.) Itälinnan ym. tutkimuksesta ilmeni, että perheen käytössä olevat voimavarat vaikuttavat osaltaan siihen, miten rasittavaksi vanhemmat kokevat kehitysvammaisen lapsen kotihoidon. Tässä tutkimuksessa perheen voimavarat jaettiin 1) fyysisiin ja aineellisiin voimavaroihin, 2) puolisoiden väliseen suhteeseen, 3) ympäristön antamaan viralliseen ja epäviralliseen tukeen sekä 4) vanhempien toimintatapoihin stressitilanteissa ja heidän käsitykseensä oman elämän hallinnasta. (Itälinna ym. 1994, 171.) Perheen fyysisillä ja aineellisilla voimavaroilla oli vain vähän yhteyksiä koetun stressin kanssa. Vanhempien keskinäisen suhteen onnellisuus sekä puolisolta saatu runsas henkinen tuki liittyivät vähäiseen stressiin. Puolison osallistuminen lapsen hoitoon ja kotitöihin oli myös tärkeää. Sosiaalisen ympäristön tarjoama tuki ja hyväksyntä olivat vielä parisuhdettakin tärkeämpiä vanhempien kokeman stressin selittäjänä. Tutkimuksessa nousi esille, että asiantuntijoiden antama apu oli näistä tuen muodoista vähiten tärkeä eikä virallisen tuen kokonaismäärällä ollut edes yhteyttä vanhempien kokemaan stressiin. Ratkaisukeskeinen toiminta, sosiaalisen tuen etsintä ja parempi elämänhallinta liittyivät vähäisempään stressiin. Itsensä syyttäminen, toiveajattelu ja ongelmien välttely olivat yhteydessä keskimääräistä suurempaan stressiin. (Itälinna ym. 1994, 171.) Ayalon (1995) painottaa, että vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on yksi selviytymisen lähtökohdista. Sanotaan, että jaettu taakka on kevyempi eli vaikeuksista ja ahdistuksesta puhuminen, tunteiden jakaminen ja tuen vastaanottamien häpeilemättä ovat tärkeitä yksilön selviytymisprosessissa. Tiedon antaminen ja etsiminen auttavat osaltaan selviytymisen eteenpäinmenossa. Tukiverkot ovat avainasemassa kun puhutaan selviytymisestä. Vastoinkäymisiltä suojaavan, eräänlaisena puskurina toimivaan tukiverkostoon voi kuulua perheenjäseniä, ystäviä, työtovereita sekä samanlaisessa

14 14 tilanteessa olevia kohtalontovereita. Vertaistukiryhmä mahdollistaa keskinäisen samaistumisen ja rohkaisee avoimeen vuorovaikutukseen. (Ayalon 1995, ) Selviytymistä voidaan tarkastella myös ongelmanratkaisuyrityksenä ja mukautumisena siihen stressiin, joka syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Stressi ei synny siitä mitä ihmiselle tapahtuu vaan siitä miten ihminen suhtautuu asioihin ja ottaa ne vastaan. Tilanteet kuluttavat ihmisen sopeutumiskykyä, ja ihminen luokittelee erilaiset havainnot itselleen joko hyödyllisiksi tai vahingollisiksi. Selviytymistä määräävät tekijät ovat tilanne tai persoonalliset tekijät. (Ikonen 2000, 30.) Kyngäs, Nikkonen ja Seppänen (1997) ovat tutkineet leikki-ikäisenä diabetekseen sairastuneen lapsen vanhempien selviytymisprosessia neljän ensimmäisen viikon aikana lapsen diagnoosista. Tutkimuksessa ilmeni, että vanhempien selviytymisprosessiin kuuluu kuusi vaihetta: 1) epäuskon-, 2) epätietoisuuden ja syyllisyyden-, 3) hoidon opettelun-, 4) normalisoinnin-, 5) epävarmuuden- ja 6) uudelleen järjestäytymisen vaihe. Tämän selviytymisprosessin eri vaiheissa vanhempien kokema steressi ja tilanteen hallinnan tunne muuttuivat. (Kyngäs, Nikkonen & Seppänen 1997, 169.) Epäuskon vaiheessa vanhemmilla oli tapana pyrkiä selittämään lapsen sairautta pois virheellisenä diagnoosina. Ensitiedot koettiin hyvin merkityksellisenä selviytymisen kannalta. Vanhemmat etsivät syytä lapsensa sairastumiselle ja oman itsensä syyllistäminen oli tavallista epätietoisuuden ja syyllisyyden vaiheessa. Selviytymiskeino tässä vaiheessa oli tuen hakeminen puolisolta ja muilta diabeetikkolasten vanhemmilta eli vertaistuesta. (Kyngäs ym. 1997, ) Hoidon opettelun vaiheessa korostuivat sellaisten ohjaustilanteiden merkitykset, joissa paneuduttiin vanhempien ja perheen kokemiin ongelmiin. Näin heidän oli helpompi tunnistaa lapsen sairauden asettamat vaatimukset ja ottaa vastuuta diabeteksen hoidosta. Paluu mahdollisimman normaaliin arkielämään oli normalisointivaiheen selviytymiskeino. Epävarmuuden vaiheessa diabeetikkolapsen hoito ohjasi kokonaisvaltaisesti perheen arkea ja päivärytmiä. Uudelleenjärjestäytymisvaiheessa vanhemmat alkoivat sopeutua siihen, että heidän lapsensa on pitkäaikaisesti sairas ja sen aiheuttamiin muutoksiin ha vaatimuksiin perheen arjessa. (Kyngäs ym. 1997, 170.)

15 15 Vanhempien selviytymisen kannalta oleellisiksi tekijöiksi muodostuivat vanhempien kehittämät toimintamallit, jotka auttoivat hallitsemaan diabeetikkolapsen hoidon asettamia vaatimuksia. Vastuuta hoidosta ja siihen liittyvistä tekijöistä oli jaettu perheenjäsenten kesken. Emotionaalista tukea vanhemmat saivat perheenjäseniltä, omaisilta ja ystäviltä. Hoitohenkilökunnalta saatu tuki oli lähinnä sairauden lääketieteellisiin ongelmiin liittyvää. (Kyngäs ym. 1997, 174.) 2.3 Perhe Perinteiset perhemuodot ovat muutoksessa, joten perhe voidaan määritellä kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Perheen arviointikriteerit ovat nykyään henkilökohtaisia: kriteerejä ovat muun muassa käsitys oikeasta perheestä, ihmisten välinen kanssakäyminen, sitoutuminen ja kiintymykset sekä oikeus määritellä oma perhe. (Pietilä 2002, ) Perheen määritelmälle ei ole yksiselitteistä vastausta, käsitykset voivat vaihdella kulttuurin ja eri aikakausien myötä. Perinteisesti perhettä on määritelty ryhmäksi, jonka jäsenet liittyvät toisiinsa avo/avioliiton, syntymän tai adoption kautta. Perhe on sosiaalinen ja psykologinen yksikkö. Pääsääntöisesti perheitä on kuvattu kolmella päätyypillä: ydinperhe, suurperhe ja uusperhe. (Etzell ym. 1998, ) Näiden yleisimpien pääryhmien sisällä on lukuisa määrä alaryhmiä. (Linna 1994, 1 4.) Haastattelemalla opiskelijoita perhettä määriteltiin muun muassa seuraaville käsitteillä: perhe on ryhmä toisilleen tärkeitä henkilöitä, joilla on yhteinen koti. Liitto jossa puhutaan, kasvatetaan ja neuvotellaan. Perheellä on oma kehitysvaiheensa ja jäsenet tuntevat kuuluvansa yhteen. Perheenjäseniä voivat yhdistää biologiset- tai tunnesiteet. Perhe voi olla myös yhteisö, jonka jäsen tuntee olonsa turvalliseksi, rakastetuksi ja kunnioitetuksi. Esimerkiksi hoitotyössä perhettä määriteltäessä on hyvin tärkeää ottaa huomioon myös asiakkaan oma käsitys perheestä. (Etzell ym. 1998, ) Perheen sisällä on havaittavissa erilaisia osaryhmittymiä, jotka vastaavat jokainen omalta osaltaan perheen toimivuudesta. Myös erilaiset roolit tulevat selkeästi esille

16 16 tarkasteltaessa perhettä. Nämä kaikki asiat on hyvä muistaa kun tehdään perhehoitotyötä, koska niiden ymmärtäminen auttaa kokonaisvaltaisessa hoitotyössä. (Paunonen 1999, ) Parisuhteessa ihanteellinen perheen toimintamalli on selvärajainen ja sen toiminta on joustavaa. Molemmat osapuolet huolehtivat perheen tehtävistä ja johtavat toimintoja. Vuorovaikutussuhteet ovat avoimia ja erilaisille tunteille annetaan tilaa. Ilmapiiri on lämmin ja ymmärtäväinen, myöskään huumoria ei ole unohdettu. Ihanteellisessa perhemallissa korostuu parisuhteen ja vanhemmuuden yhteenkuuluvuus, joka auttaa rakentamaan selkeät rajat. Koko perhedynamiikan toimivuus ja toimimattomuus perheyhteisössä perustuu parisuhteelle. (Paunonen 1999, ) Lapsen syntyessä perheen osaryhmittymä muuttuu ja siitä muodostuu vanhemmuus, se ei kuitenkaan poista parisuhteen osaryhmittymää. Vanhemmuuden tehtävänä on huolehtia lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta huolenpidosta, lapsen kasvatus- ja sosialistamistehtävästä. Vanhemmuuteen kuuluu myös huolenpito lapsen tarpeista sekä rakastava, läheinen ja lämmin vuorovaikutussuhde. (Paunonen 1999, ) Sisarusten osaryhmittymän tehtävä on olla perheen lasten ensimmäinen harjoittelupaikka sosiaalisille suhteille, missä opetellaan tasavertaisten suhteiden luomista. Rajojen tulisi olla selkeät niin, että sisarukset voivat koetella ihmissuhdetaitojen kehittymistä ilman vanhempien väliintuloa. (Paunonen 1999, ) Isovanhemmuuden merkitys nyky-yhteiskunnassa on heikentynyt, mutta sen merkitys lapselle ei suinkaan ole vähentynyt. Edelleen isovanhemmat ovat mukana lapsen kehityksessä. Isovanhempien kautta lapsi saa ymmärtämystä vanhenemiseen ja mukavia yhteisiä hetkiä. (Paunonen 1999, ) Lapsen syntyminen perheeseen on aina suuri muutos vaikka se olisikin suunniteltua ja toivottua. Tästä syystä perhe tarvitsee tukea myös raskauden aikana. Hoitohenkilökunta voi opastamalla, neuvoa antamalla ja tukemalla lievittää pelkoja ja epäselvyyksiä, sekä tehdä ehkäisevää terveydenhoitoa koko perheelle. Synnytysvaihe on voimakas

17 17 muutosvaihe, jossa äiti siirtyy odottavan naisen roolista äidin rooliin. Raskaus aiheuttaa niin fysiologisia kuin psykologisia ja emotionaalisia muutoksia. Muutoksia tapahtuu myös ihmissuhteissa, jolloin suhde omaan äitiin, aviopuolisoon ja syntyneeseen lapseen saattaa muuttua. Myös elämäntilanteen muuttuminen saattaa mietityttää verrattuna normaaliin elämään jota on totuttu elämään. Naisen elämä voi muuttua työn, vapaa-ajan, harrastusten, talouden ja asumisen suhteen. Moniin näistä asioista varmasti löytyy myöhemmin ratkaisuja ja kompromisseja, mutta aluksi ne saattavat kovastikin hämmentää niin naista kuin koko perhettäkin. (Vehviläinen Julkunen 1999, ) Raskausaika ja lapsen syntyminen voi olla perheelle epävarmuutta ja jopa pelkoa tuova kokemus. Epävarmuus voi tuntua vaikka perheessä olisikin jo muita lapsia, jokainen lapsi on kuitenkin oma yksilö ja tuo mukanaan erilaisia haasteita. Pelkona voi olla poikkeavuus lapsen terveydentilassa. Joka tapauksessa niin terve kuin vammainenkin lapsi tarvitsee vanhempien hoivaa ja huolenpitoa. Vammainen lapsi voi tarvita kuitenkin enemmän hoitoa, riippuen vamman laadusta ja lisäsairauksista. Erään tutkimuksen mukaan valtaosa kehitysvammaisen lapsen vanhemmista oli sitä mieltä, että vammaisen lapsen vanhemmuus oli tuonut mukanaan myönteisiä asioita. Esimerkiksi tarkoituksen ja mielekkyyden kokeminen elämässä, perheen keskinäisen ymmärtämyksen lisääntyminen, elämää rikastuttavat kokemukset ja uuden oppiminen. Vanhempia rasitti enemmänkin ympäristön suhtautuminen kuin lapsen vammaisuus. (Etzell ym. 1998, ) Perhehoitotyö Perhehoitotyön tarkoituksena on ottaa huomioon sekä yksilön ja perheen, että terveyden ja sairauden väliset yhteydet hoitosuunnitelmaa ja analysointia tehtäessä. Perhehoitotyön tavoitteena on tukea perheen omia voimavaroja unohtamatta itsehoitoperiaatetta. Hoitotyön tulisikin koostua asioista, jotka tukevat erilaisin toiminnoin perheen voimavarojen ja muutosten vastaanottamista. (Hakulinen, Koponen & Paunonen 1999, )

18 18 Perheen merkitys on hoitohenkilökunnan tiedossa terveydenhuollossa ja hoitotyön tekemisessä, mutta asenteet sitä kohtaan ovat olleet hyvinkin erilaisia eri aikakausina. Tällä hetkellä perheen merkitystä potilaan ja henkilökunnan voimavarojen kannalta pidetään merkityksellisenä. Perheen ollessa mukana hoitotyössä kyseessä ei ole hoitohenkilökunnan resurssien lisääminen, vaan potilaan tukeminen ja hoidon suunnittelu. Potilaan paranemiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn perheen vaikutus on suuri. Etenkin jatkohoidoissa perhe on yleensä enemmän vastuussa kuin sairaalaoloissa, ehkä juuri tästä syystä perhe tuntee olevansa hieman ulkopuolinen perheenjäsenen ollessa osastohoidossa. Yhteistyö perheen kanssa tulee selvimmin esille äitiys- ja lastenneuvoloissa ja lastenosastoilla. (Paunonen & Vehviläinen - Julkunen 1999, ) Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) toteutti vuosina keskoslasten perheiden Kotipalvelun kehittämisprojektin eli Keskosprojektin. Ajatus Keskosprojektista ja sen tarpeellisuudesta nousi keskoslasten vanhemmilta. Useat heistä olivat sitä mieltä, että sairaalasta lähdön jälkeen tarjolla olevia palveluja ja tukimuotoja oli liian vähän tai niitä oli riittämättömästi. Toimintansa aikana Keskosprojekti tuotti palvelua 67 keskoslapsen perheelle. Projektiin osallistuminen oli maksutonta ja vapaaehtoista. (Honkamaa 2002, ) Keskosprojektin tavoitteena oli kehittää toimintamalli keskoslasten kotihoitoon ja tukea perheitä arkielämässä keskoslapsen kotiutuessa. Tarkoituksena oli, että keskoslasten perheiden elämänlaatu paranee edistämällä koko perheen hyvinvointia kiinnittämällä huomiota arkielämän sujuvuuteen, uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen, sosiaalisten suhteiden säilymiseen ja uusien tukiverkostojen löytymiseen. Yhteistyö perheiden kanssa aloitettiin lapsen ollessa sairaalassa ja varsinainen toiminta perheissä alkoi lapsen kotiutuessa sairaalasta. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2001.) Vanhemmuuden ja perhe-elämän tukemisessa merkityksellistä oli perhetyöntekijän aito läsnäolo ja riittävän pitkät kotikäynnit. Vanhempien, erityisesti äitien, jaksamista edisti se, että perhetyöntekijällä oli aikaa kuunnella ja keskustella keskoslapsen huolenpitoon liittyvien asioiden lisäksi myös muista perheen sen hetkiseen elämään kuuluvista asioista. Koko perheen hyvinvointia edistettiin muun muassa tukemalla vanhempien keskinäistä työnjakoa kodin ja lastenhoidossa. Lisäksi vanhemmille järjestettiin

19 19 lastenhoitoapua Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja perheen omien sosiaalisten verkostojen kautta. Vanhemmilla jäin näin aikaa myös perheen muille lapsille, KELA:ssa, apteekissa ja kaupassa asioimiseen, harrastuksiin ja yhteiseen aikaan puolison kanssa. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2001.) Perheenjäsenen sairastuminen ja sairaalaan joutuminen vaikuttaa koko perheen elämään hyvinkin voimakkaasti. Siihen sisältyy yleensä suurta huolta ja pelkoa selviytymisestä ja jaksamisesta. Omaisten reaktiot voivat olla hyvinkin voimakkaita shokin kaltaisia reaktioita, fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten päänsärkyä, verenpaineen nousua, vatsakipuja, ruokahaluttomuutta, väsymystä, ahdistusta, masentuneisuutta ja itkuisuutta. Omaiset voivat kokea syyllisyyttä perheen jäsenen sairastumisesta, myös pelko, häpeä ja epätietoisuus ovat yleisiä tuntemuksia. Nämä ovat asioita, joihin hoitohenkilökunta voi vaikuttaa omalla ammattitaidollaan ja vuorovaikutustaidoillaan. Perheenjäsenen ollessa sairas ja sairaalahoidossa, tapahtuu muutoksia myös kotona, muun perheen selviytyminen normaalista elämästä saattaa muuttua, esimerkiksi elannon hankkimisen, kotitöiden, harrastusten ja sosiaalisten suhteiden osalta. (Åstedt Kurki & Paavilainen 1999, ) Sairaalassa vieraileminen perheenjäsenen luona voi olla raskasta henkisesti ja matkat saattavat olla pitkiäkin, näin ollen koko perheen elämänrytmi saa muutoksia, jotta arkipäivästä selvittäisiin. Sairaalan vierailuajoista on vähitellen alettu luopumaan, mutta edelleen suositellaan aikoja jolloin hoitoja ei tehdä ja henkilökunta on omilla tauoillaan, tällöin perhe voi saada kuvan että hoitohenkilökunnan tavoittaminen on vaikeaa. Perheen mukaantulo perushoidoissa on ilman muuta sallittua, näin ollen perhe saa olla mukana hoidoissa ja kokee olevansa hyödyllinen ja tarpeellinen hoidon jäsen. Perheenjäsenellä on sairaalassa mahdollisuus läheistään tavatessa keskustella myös muiden omaisien ja hoitohenkilökunnan kanssa mieltä askarruttavista asioista. (Åstedt Kurki & Paavilainen 1999, )

20 Perhekeskeisyys Perhekeskeisen hoidon tavoitteena on, että hoitotyöntekijä tunnistaa hoitotyön vuorovaikutuksessa yksilön ja perheen voimavarat ja tukee niitä. Tavoitteena on, että perhe kykenee luomaan myönteisen ympäristön lapsen kasvulle ja selvittämään ongelmatilanteita hyvin lapsen kehityksen kannalta. Perhe on paras asiantuntija omassa elämässään, siitä syystä paras mahdollisuus auttaa perhettä on toimia sen kanssa yhteistyössä. (Etzell ym. 1998, 178.) Potilaan hoidon kannalta on hyvin tärkeää ottaa huomioon koko perhe, tämä ei kuitenkaan pelkästään tarkoita sitä, että perheen tulisi fyysisesti olla läsnä hoitojen aikana. Perheen huomioonottamisella voidaan tarkoittaa myös sitä, että tutustutaan potilaan ympärillä oleviin ihmisiin, perhetilanteeseen ja ympäristöön. Tämä on tärkeää siitä syystä, että perheenjäsenen sairastuminen ja vointi yleensä vaikuttaa muunkin perheen terveyteen ja hyvinvointiin. (Åstedt Kurki & Paavilainen 1999, ) Perhekeskeisyyden tarkoituksena on ottaa koko perhe mukaan hoitoprosessiin ja päätöksentekoon. Tähän liittyy kuitenkin monia ongelmakohtia, jotka ovat omiaan estämään perhekeskeisen hoitotyön toteutumisen. Esimerkkejä tällaisesta estyneestä perhekeskeisyydestä ovat perheen ja potilaan haluttomuus, hoitohenkilökunnan vastustus ja kiireellisyys, huonot ja ahtaat tilat sekä tietosuoja. Ensisijaisen tärkeää on perheen ja potilaan osallistumishalukkuus perhekeskeiselle hoitotyölle, myös hoitohenkilökunnan asenteella on suuri merkitys. Omaiset saatetaan kokea hoidon arvostelijana enemmän kuin hoitoon osallistuvana osana. Tilojen ahtauden ja kiireen vuoksi heidät saatetaan kokea häiriönä hoitohenkilökunnan puolelta. (Paunonen & Vehviläinen - Julkunen 1999, ) Perhekeskeinen hoitotyö käsitteen mukaan yksilö on keskeisenä henkilönä perheen ollessa taustatekijänä. Perhe kuitenkin otetaan huomioon potilaan tilaa arvioitaessa ja hoidonsuunnittelussa. Lasten hoidossa perhe on paitsi taustatekijä myös jatkuva hoidon antaja. Perhekeskeistä hoitotyötä käytetään myös psykiatrisessa hoitotyössä, äitiyshuollossa ja lastenneuvolatyössä. Erona perhehoitotyöhön perhesysteemisen

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot