MITTAUSVIRHEIDEN HAVAITSEMINEN JA KONTROLLOINTI MAASTOMITTAUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITTAUSVIRHEIDEN HAVAITSEMINEN JA KONTROLLOINTI MAASTOMITTAUKSESSA"

Transkriptio

1 MITTAUSVIRHEIDEN HAVAITSEMINEN JA KONTROLLOINTI MAASTOMITTAUKSESSA Sanna Ruohonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2015 Rakennustekniikka Ylempi AMK-tutkinto

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Ylempi AMK-tutkinto RUOHONEN SANNA: Mittausvirheiden havaitseminen ja kontrollointi maastomittauksessa Opinnäytetyö 75 sivua, joista liitteitä 15 sivua Huhtikuu 2015 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Geopalvelu Oy:n mittausosaston suhtautuminen mittausvirheisiin maastomittauksessa. Geopalvelu Oy on konsulttitoimisto, jonka toimialoja ovat mittaus- ja kartoitustekniikka ja toimialueena on koko Suomi. Työn tavoitteena oli laatia maastomittauksen menettelyohje laatukäsikirjan osaksi. Menettelyohje on toimitettu työn tilaajalle. Tutkimustyö suoritettiin haastattelemalla mittaustyönjohtajia ja apumiehiä. Tutkimusryhmän lisäksi haastateltiin kahta vertailuryhmää ja myös mittauslaitteistojen maahantuojille lähetettiin kyselykaavake. Haastattelujen ja kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten mittausvirheitä huomataan, mistä ne johtuvat ja voitaisiinko nykykäytäntöjä muuttaa. Tutkimuksen tuloksissa korostui se, että nykymenetelmissä mittaajan on vaikea seurata mittausteknistä laskentaa, sillä nykyajan laitteistot ovat hyvin modernisoituja, ja ne tuottavat suoria tuloksia. Laitteistot perustuvat automaatiotekniikkaan ja tietokoneohjelmistoihin. Yleisimmät mittausmenetelmät olivat takymetrimittaus ja satelliittipaikannus. Oman työn kontrolloinnissa oli suuria vaihteluita tutkimusryhmien välillä. Tutkimusryhmissä toivottiin nykyistä enemmän ylläpitokoulutusta työn ohessa ja samanlaisia kalustoja koko organisaatiossa. Laiteiden maahantuojat eivät osallistuneet tutkimukseen toivotulla tavalla. Tutkimuksen perusteella maastomittauksessa syntyviä virheitä voidaan hallita hyvin. Mittaajilta vaaditaan huolellisuutta ja ammattitaitoa työn toteutukseen. Maastomittauksen virheiden korjaaminen ei ole kuitenkaan rakennusalalla ongelma, koska mittauksissa syntyviin virheisiin suhtaudutaan avoimesti ja vakavasti. Asiasanat: maastomittaus, mittaustarkkuus, satelliittipaikannus

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Construction Engineering Master`s Degree SANNA RUOHONEN: Detection of Measurement Errors and Control of Field Measurement Bachelor's thesis 75 pages, appendices 15 pages April 2015 The goal of this thesis was to investigate the attitudes of Geopalvelu Ltd's Survey Division towards measurement errors in the field measurements. Geopalvelu Ltd. is a consulting company working in the fields of measurement and surveying. The company operates in Finland. The aim was to create a field measurement procedure for their quality manual. This part of the quality manual has been submitted to the subscriber of the thesis. The research was conducted by interviewing the foremen and assistants of surveying teams. Two external reference groups were also interviewed to compare the results. In addition, a questionnaire was sent to the importers of the land surveying equipment. The interviews and the questionnaire were conducted to find out how measurement errors are discovered, how they arise and whether current practices should be changed. Results of the study highlighted the fact that with the modern measurement land surveying methods, it is difficult for the surveying team to monitor the computing process. The modern surveying equipment is based on computer software and hardware and its functions are highly automated. The most common methods of measurement were Total Station (tachymeter) surveying and satellite positioning. There were large variations between the research groups in the control of their own work. Research groups requested for more update training as a part of their job, and that similar equipment would be used in the whole organization. The equipment importers did not participate in the study as desired. The thesis shows that the errors occurring in the field measurements can be managed well. The measurers are required to be conscientious and have professional skills when conducting the work. Correction of field measurement errors is not a problem in the construction industry. Measurement errors are dealt with in an open and serious manner. Key words: satellite navigation, field measurement, measurement accuracy

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Työn taustaa Geopalvelu Oy Kehitystehtävän tavoitteet Opinnäytetyön sisältö ja rajaus MITTAUSTEKNINEN LUOKITTELU Maanmittaustekniikka ja käytännön geodesia Maastomittauksen osa-alueet Mittaustekninen laskenta YLEISIMMÄT MITTAUSMENETELMÄT JA -KOJEET Maastomittaus menetelmät Takymetrimittaus Satelliittipaikannus RTK-mittaus Vaaitus Laserkeilaus MAASTOMITTAUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ympäristö ja mittaajan ammattitaito Lähtöaineistot Laitevirheet ja häiriötekijät KOORDINAATISTOT JA KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄT Koordinaattijärjestelmät ja niiden käyttö Tasokoordinaatit ja korkeusjärjestelmät Suomen nykyiset koordinaattijärjestelmät MITTAUSVIRHEET JA NIIDEN AIHEUTTAJAT Mittausvirheiden luokittelu Mittaustyön häiriötekijät Mittaustarkkuus Mittaustyöt rakennushankkeessa Mittausvirheen havaitseminen ja sen vaikutukset MITTAAJAT JA LAITEMAAHANTUOJAT Mittaajien haastattelu Mittaajien koulutus Tutkimusryhmän haastattelut Tutkimusryhmän mittausvirheet ja niiden välttäminen Virheiden havaitseminen ja virheiden syyt... 41

5 Mittaajan keinot ja mahdollisuudet Vertailuryhmä A Vertailuryhmä A:n mittausvirheet ja niiden estäminen Vertailuryhmä B Vertailuryhmä B:n mittausvirheet ja niiden estäminen LAITEMAAHANTUOJAT RYHMIEN VERTAILU JA ONGELMAKOHDAT YRITYKSEN LAATUTARKASTELU OHJEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET POHDINTA LIITTEET Liite 1. Mittaajien haastattelu lomake Liite 2. Laitemaahantuojan kyselykaavake Liite 3: Kaavamittausohje maanmittauslaitos MML/1/012/ Liite 4: Geopalvelu Oy Kartoitus ja merkintämittaus yleisohje... 72

6 6 LYHENTEET JA TERMIT DGNSS Differentiaalinen GPS-paikannusjärjestelmä, jonka signaalia korjataan kiinteiden maatukiasemien avulla. Mittauksessa on mukana useita eri satelliittijärjestelmien satelliitteja GPS GPS (Global Positioning System) Yhdysvaltain puolustusministeriön ylläpitämä maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä. Takymetri Mittauskoje, joka mittaa vaakasuuntia, pystykulmia ja etäisyyksiä. Robottitakymetri Mittauskoje, joka mittaa vaakasuuntia, pystykulmia ja etäisyyksiä automaatiojärjestelmän avulla. Kulmaprisma Kulmaprisma on pieni prismanpala, jolla voidaan määrittää suoria kulmia maastossa. Koordinaatit Koordinaatit ovat lukuarvoja, joiden avulla voidaan määrittää sijainti. ETRS89 European Terrestial Reference System ETRS89 on maailmanlaajuinen kolmiulotteinen koordinaattijärjestelmä. ETRS on yhtenäinen WGS84 -järjestelmän kanssa. EUREF-FIN EUREF-FIN on Suomessa käytettävä realisaatio ETRS89-järjestelmästä. ETRS-GKn Suomessa ETRS89-järjestelmän kanssa käytettävä Gauss- Krugerin projektioon perustuva suorakulmainen karttakoordinaatisto. n kertoo projektion keskimeridiaanin. WGS84 World Geodetic system1984 on GPS -mittauksessa käytettävä koordinaattijärjestelmä.

7 7 Vaaituskoje Vaaituskoje on korkeuserojen mittaukseen tarkoitettu mittauskoje. Mittaamiseen tarvitaan koje ja mittalatta, josta luetaan korkeuslukema. Digitaalinen vaaituskoje Digitaalinen vaaituskoje tallentaa mittaustuloksen suoraan muistikortille. Laserkeilain Laserkeilain on nopea mittauskoje, joka mittaa lasersäteen avulla etäisyyksiä. Mittaustuloksena syntyy kolmiulotteinen pistepilvi. Satelliittipaikannin Satelliittipaikannin on mittauskoje, jonka toiminta perustuu satelliittien etäisyyksien määrittämiseen. Mittaustarkkuus Mittaustarkkuus on virheiden arvioitu suuruus. Mittaustarkkuus määrittää sopivan työtavan. Virtuaalinen tukiasema Kuvitteellinen tukiasema verkko-rtk-mittauksessa. Jokaiselle vastaanottimelle lasketaan oma tukiasemansa, jonka avulla lasketaan korjaustietoa. RTK-Mittaus Reaaliaikainen kinemaattinen mittaus (Real Time Kinematic) Mittaus-työssä käytetään tukiasemaa, joka lähettää paikantavalle vastaanottimelle vaihehavainnot. Paikantavavastaanotin laskee reaaliajassa mittauksen suureet. PDOP PDOP (Position Dilution of Precision) luku ilmaisee satelliittipaikannuksen epävarmuutta. VRS VRS (Virtual reference station) virtuaalitukiasema NAP (Normaal Amsterdams Peil) on Länsieurooppalaisten korkeusjärjestelmien lähtötaso. Se on Amsterdamissa vuonna 1684 vallinneen keskimääräisen tulvavuoksen huippu.

8 8 1 JOHDANTO 1.1. Työn taustaa Mittaustekniikalla on pitkä historia, joka alkoi paikanmäärityksistä merellä. Aluksi määrityksissä hyödynnettiin taivaankappaleita, kelloja ja kompasseja. Nykyään käytössä on satelliittijärjestelmiä, jotka laskevat koordinaattitiedot automaattisesti. Maastomittauksessa käytettävien tekniikoiden kehittyminen viime vuosikymmenen aikana on muuttanut radikaalisti työntoteutusta. Työn muuttumisen ja automatisoitumisen myötä on mittauksien tarkkuudelle asetettu uudet rajat ja mittaustyölle uudet toteutusmenetelmät. Mittaustyön kontrollointi ja hallitseminen vaatii työnsuorittajalta monipuolista osaamista ja ammattitaitoa. Laadukkaan mittaustuloksen aikaansaaminen vaatii mittaajalta teknistä osaamista sekä mittausteknisessä laskennassa että laitetekniikassa. Maastomittauksella voidaan tuottaa eritasoisia mittaustuloksia. Nämä mittaustulokset eivät koskaan ole absoluuttisia totuuksia, vaan mittaustulokseen liittyy aina useita virhelähteitä. Niiden merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta lopputuloksesta saadaan haluttu ja työn kannalta tarkoituksenmukainen. Mittauksien laatutason säilyttämisen ja varmistamisen takaamiseksi on välttämätöntä laatia menettelyohje osaksi laatukäsikirjaa. Mittaustuloksien tuottamisessa käytettävien normien ja tapojen tunnistamisen avulla, voidaan parantaa ja kehittää organisaation omia sisäisiä käytäntöjä. Kalustojen nopean kehityksen seurauksena mittaushenkilöiden osaamisen ylläpitäminen on saanut uusia piirteitä. Mittaajien tulee pystyä hahmottamaan työn erivaiheet ja tapahtumat automaatiosta huolimatta. Mittauskäytännöt ovat vaihtuneet, kahden henkilön mittausryhmä on pääasiassa yhden hengen ja robottimittauskojeen ryhmiksi.

9 Geopalvelu Oy Geopalvelu Oy on 1994 perustettu konsulttitoimisto, jonka toimialoihin kuuluvat mittausja kartoituspalvelut. Yrityksen toimialueena on koko Suomi. Yrityksen toimipisteet on esitetty kuvassa 1. Yrityksen päätoimipaikka on Ylöjärvellä. Toiminnan päätehtäviin kuuluu mittausaineistojen tuottaminen takymetri- ja satelliittipaikannuksella sekä laserkeilauksella. Mittaustuloksia käytetään sekä yrityksen sisäisissä toiminnoissa että niitä tuotetaan ulkopuolisille toimijoille jatkokäsiteltäväksi. Aineistojen tuottamisessa on mukana useita mittaajia ja erilaisia mittauskalustoja. KUVA1. Geopalvelu Oy:n toimipisteet

10 Kehitystehtävän tavoitteet Tämän kehitystehtävän tarkoituksena oli kehittää organisaation sisäistä toimintaa selvittämällä nykyiset toimintastrategiat ja työntekijöiden näkemykset toiminnasta nykytilanteessa. Tavoitteena oli myös herättää mittausorganisaatiot huomioimaan ja lisäämään oman työn kontrollointia, jotta työn laatutasoa voidaan kehittää. Lisäksi haluttiin selvittää organisaatioiden mahdolliset ongelmakohdat ja keinot niiden korjaamiseen. Tutkimuksen lopputuotteena oli tarkoitus laatia menettelyohje laatukäsikirjaan. Ohjeesta pyrittiin tekemään selkeä ja helppokäyttöinen. Ohjeeseen kirjattiin vain päänormit, joiden avulla voidaan estää mittausvirheitä ja pienentää mittausvirheiden todennäköisyyttä. Kehitystehtävän päävaiheet on esitetty kuviossa 1. Raportointi Ja Haastattelut: Tutkimusryhmä Vertailuryhmät Tulokset ja niiden analysointi Ongelmakohdat Parannuskeinot Menettelyohje Laitevalmistajat KUVIO 1. Kehitystehtävän päävaiheet

11 Opinnäytetyön sisältö ja rajaus Tässä työssä tarkastellaan mittaustyötä mittaajan näkökulmasta, jolloin mittaustyön vaiheita tarkastellaan käytännön ja kokemuksen kautta. Työssä käsitellään vain käytännön geodesiaa ja siihen liittyviä mittausmenetelmiä. Työ koostuu kahdeksasta eri pääluvusta, (kuvio 2). Luvussa yksi esitellään tutkimuksen periaatteet ja rajaus. Luvussa kaksi kuvataan, mitä mittaustekniikan osa-aluetta työssä käsitellään. Luvussa kolme esitellään yleisimmät maastomittausmenetelmät ja mittauslaitteet. Luvussa neljä käsitellään mittauksiin vaikuttavia tekijöitä. Luvussa viisi tarkastellaan erilaisia käytössä olevia koordinaattijärjestelmiä. Luvussa kuusi tarkastellaan mittausvirheitä ja mittaustarkkuutta. Luvussa seitsemän käydään läpi haastattelututkimuksien tulokset. Luvussa kahdeksan esitetään kehitystehtävän johtopäätökset. Johdanto Johtopäätökset Tavoitteet ja rajaus Haastattelujen tulokset Mittaustekniikka Koordinaattijärjestelmät Mittausmenetelmät ja -laitteet Mittausvirheet KUVIO 2. Opinnäytetyön sisältö

12 12 2 MITTAUSTEKNINEN LUOKITTELU 2.1. Maanmittaustekniikka ja käytännön geodesia Maanmittaustekniikka koostuu useasta eri osa-alueesta (kuvio 3): geodesia, kiinteistöoppi, fotogrammetria, kartografia, maaperäoppi ja arviointitekniikka. Geodesia jakautuu kahteen osa-alueeseen, joita ovat teoreettinen ja käytännön geodesia. Tässä työssä tarkastellaan käytännön geodesiaa, joka sisältää maastomittauksen ja mittaustekniikan. (Rantanen 2001, 6 7) Mittaus- ja kartoitustekniikka kuvaavat niitä geodesian sovelluksia, joita käytetään kartoituksessa ja maastomittauksessa sekä rakennetun ympäristön kartanvalmistuksessa, maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa (Laurila 2012,1). MAANMITTAUS fotogrammetria kiinteistöoppi geodesia kartografia maaperäoppi arviointitekniikka käytännön geodesia teoreettinen geodesia KUVIO 3. Maanmittauksen osa-alueet (Rantanen 2001, 6). Maanmittaustekniikka on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana. Vanhoista menetelmistä ja laitteista on siirrytty nykyaikaisiin elektronisiin ja tietoteknisiin mittauslaitteisiin ja -järjestelmiin. Nykyaikainen maanmittaus on globaalia ja tietoteknistä toimintaa. Ympäri maailmaa tehdään erilaisia mittauksia samoilla menetelmillä ja koordinaateilla. (Laurila 2012, 3)

13 Maastomittauksen osa-alueet Käytännön geodesiaan kuuluvan maastomittauksen osa-alueet ovat runkomittaus, kartoitusmittaus ja merkintämittaus, (kaavio 1). Runkomittauksen avulla rakennetaan erilaisia pisteverkkoja. Runkomittauksella mitataan taso- ja korkeuskiintopisteitä, joiden avulla voidaan muodostaa pisteverkkoja joko valtakunnallisesti tai alueellisesti. Kartoitusmittauksessa tehdään olemassa olevasta alueesta kartta halutussa tarkkuudessa. Merkintämittauksessa merkitään maastoon erilaisia asioita kuten kairapisteitä, rakennusten paikkoja, tonttien rajoja ja tielinjoja. (Rantanen 2001, 6 7) MAASTOMITTAUS MERKINTÄ KARTOITUS RUNKO KAAVIO 1. Maastomittauksen osa-alueet Useimmat merkintä- ja kartoitusmittaukset perustuvat runkomittauksella tehtyyn pisteverkkoon. Ilman pisteverkkoa ei saman alueen mittauksia saada sidottua toisiinsa tarkasti. Poikkeuksen tekee satelliittipaikannus, joka hyödyntää satelliittiyhteyttä määrittääkseen pisteen koordinaatti- ja korkeustiedot. Maastomittausta voidaan tehdä monella eri kalustolla. Kartoitustöissä käytettäviä kalustoja ovat takymetrit, satelliittipaikannin kalustot, vaaituskojeet ja laserkeilaimet. Kalustojen toiminta periaatteita on esitelty luvussa 3. Mittauskalusto valitaan aina kohteen ja halutun mittaustarkkuuden mukaan. Kappaleessa on esitelty mittaustarkkuuden perusteet.

14 Mittaustekninen laskenta Maastomittauksiin liittyvät laskennat suoritetaan nykyään ohjelmistojen ja ohjelmoitavien kalustojen avulla. Silti funktiolaskemisen merkitys ei ole vähentynyt. Valmius suorittaa matemaattisia laskentoja laskimella on tärkeää maastomittauksessa. Ilman peruslaskujen hallintaa ei kartoitustehtäviä voida suorittaa laadukkaasti. Tässä työssä käydään läpi maastomittauksen trigonometriset päälaskennat. Geodeettisen käänteistehtävän avulla voidaan ratkaista lähtösivu eli suuntakulma ja sivun pituus, S12. Koordinaatit ratkaistaan geodeettisen päätehtävän avulla. KUVA 2. Geodeettinen pää- ja käänteistehtävä voidaan ratkaista suorakulmaisen kolmion avulla (Laurila 2012, 50)

15 15 Suorakulmaisen kolmion trigonometriset kaavat: cos = X1= lähtöpisteen X-koordinaatti X2= loppu X-pisteenkoordinaatti S12= pisteiden välimatka t12 = suuntakulma sin = Y1= lähtöpisteen Y-koordinaatti Y2= loppu Y-pisteenkoordinaatti tan = KUVA 3. Geodeettisen laskennassa käytetään vaakamatkaa, suuntakulmaa ja käännettyä suuntakulmaa (Laurila 2012, 48).

16 16 Geodeettinen päätehtävä: = + cos = + sin Tangentin käänteisfunktion hyödyntäminen: = tan Pisteiden välimatka Pythagoraan lauseella: = ( ) + ( ) tai = cos = sin t12= pisteiden välinen suuntakulma (gooneina) Maanmittausala on erikoisala, jossa tasokulman yksikkönä käytetään goonia (uusaste). Tästä johtuen geodeettisessa laskennassa joudutaan tekemään kulmajärjestelmien välisiä muunnoksia, joko täyteen kulmaan 360 tai oikokulmaan 180. Oikokulma 180 =200 goonia. (Laurila 2012, 30 31) Suuntakulman laskentaan vaikuttaa tangentin käänteisfunktion määrittelyalue (-100 gon, +100 gon). Alue poikkea suuntakulman määrittelyalueesta, joka on gon. Ongelman aiheuttaa käänteistangenttifunktion jaksollisuus. (Laurila 2012, 51)

17 17 Koordinaatisto on jaettu neljään osaan, joiden avulla suuntakulmien korjaus voidaan tehdä. Korjaukset: I neljänneksen kulmia ei tarvitse korjata II ja III neljänneksen korjaus on 200 gon tai 180 IV neljänneksen korjaus on 400 gon tai 360 Suuntakulman korjaus voidaan päätellä koordinaattien merkkien avulla. Kuva 4 esitetään eri neljänneksillä tapahtuvat korjaukset (Laurila 2012, 51 52). KUVA 4. Koordinaatiston neljännekset ja suuntakulmien korjaukset (Laurila 2012, 52).

18 18 3 YLEISIMMÄT MITTAUSMENETELMÄT JA -KOJEET 3.1. Maastomittaus menetelmät Maastomittauksen päätehtävänä on selvittää kohteiden taso- ja korkeussijainti. Geodeettisten mittausmenetelmien avulla saadaan selvitettyä halutut suureet. Suorassa mittausmenetelmässä lopputulos on yhtä kuin havainto ja välillisessä menetelmässä lopputulos saadaan laskemalla. (Laurila 2012, 14) Mittausmenetelmät voidaan jakaa kahteen ryhmään: tasosijaintia määritteleviin ja korkeussijaintia määritteleviin mittauksiin. Jaottelun takana on useita syitä, joista tärkein on maan muodon matemaattinen kuvaaminen. Korkeuksien vertailutasoina ovat fysikaalinen pinta ja painovoimanarvopinta eli geoidi. Korkeuksien ja koordinaattien vertailulla on erilaiset lähtökohdat. Jakautumiseen on vaikuttanut myös kojeiden rakenne ja mittauskehityshistoria. Nykyään jaottelua on vaikea havaita, koska kojeet esittävät lopputulokset suoraan. Kun nykymenetelmiä tarkastellaan laskennan näkökulmasta, on erittely välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista. (Laurila 2012, 15) Geodeettisissa mittauksissa mitataan geometrian perusasioita. Mitattaviin ominaisuuksiin kuuluvat pituus ja kulma, suunta, tasosijainti, korkeusero, korkeussijainti, vaakasuoruus, pystysuoruus, kohtisuoruus, yhdensuuntaisuus, kappaleen ja pinnan muoto, pinta-ala ja tilavuus. (Laurila 2012,15) Tärkeimmät käytössä olevat mittauskojeet ovat takymetri, satelliittipaikannin, vaaituskoje ja erilaiset laserkeilaimet. Takymetreillä ja satelliittipaikantimilla tehdään pääosa kaikista maasto- ja työmaamittauksista. Vaaituskojeen käyttö on pysynyt vuosisatoja samanlaisena. Tärkein syy sen käyttöön on hyvä korkeustarkkuus. Uusimpana menetelmänä on tullut laserkeilaus, joka on nopea ja automaattinen mittausmenetelmä. (Laurila 2012,16)

19 Takymetrimittaus Takymetrit ovat kulma- ja etäisyysmittauskojeita, jotka koostuvat teodoliitin ja elektrooptisen etäisyysmittarin yhdistelmästä. Takymetrit ovat yleistyneet 1980-luvun jälkeen. Kojeet ovat viime vuosien aikana kehittyneet automatisoiduiksi mittausroboteiksi. Nykyaikaisilla takymetreillä voidaan mitata kulmia ja etäisyyksiä. Ne ovat monipuolisia mittauskojeita, joissa uusimpina sovelluksina on myös valokuvaus- ja laserkeilausominaisuudet. Takymetrien kehitys on johtanut siihen, että mittausryhmä koostuu pääasiassa yhdestä henkilöstä, koska automatisoitu laite ei vaadi jatkuvaa ohjausta. Kuva 5 esittää robottitakymetrimittausta. (Laurila 2012, 237) KUVA 5. Robottitakymetrimittaus (Geopalvelu Oy)

20 Satelliittipaikannus Satelliittipaikannuksen avulla kohteiden sijainti voidaan määrittää muutaman senttimetrin tarkkuudella. Mittaukset perustuivat aikaisemmin tähtitieteeseen, jonka avulla määritettiin tähtien suuntaa havaintohetken ajanmittaukseen suhteutettuna. Nämä mittaukset olivat hitaita ja sääolosuhteista riippuvaisia. Satelliittimittauksesta käytetään usein termiä GPS-mittaus, koska se on tunnetuimman satelliittipaikannusjärjestelmän nimi. Maailmassa on käytössä useita eri satelliittijärjestelmiä. GPS-paikannusjärjestelmä (Global Positioning System) on amerikkalainen reaaliaikainen paikannusjärjestelmä, joka mahdollistaa paikantamisen kaikissa sääolosuhteissa ja paikoissa. Venäläinen Glonassjärjestelmä on ollut käytössä 1990-luvulta alkaen. Euroopan unionin järjestelmä on Galileo, mutta sen käyttö ei ole vielä täysin toteutunut. Usealla maalla on vastaavanlaisia hankkeita käynnissä. (Laurila 2012, , 285) Eri maiden ylläpitämien paikannusjärjestelmien muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan GNSS-järjestelmäksi (Global Navigation Satellite System). Sen tarkoituksena on mahdollistaa eri järjestelmien yhteiskäyttö, ja siihen kuuluvat kaikki paikannuspalveluja tarjoavat toimijat ja järjestelmät. Kokonaisuus muodostaa paikannuksen infrastruktuurin, johon kuuluvat laitevalmistajat, paikannussatelliitit, satelliittijärjestelmät, tukiasemaverkot, korjauspalvelut, tietoliikennejärjestelmät sekä globaalit koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. (Laurila 2012, 289) Satelliittipaikannuksessa käytetään vähintään 24 satelliittia, jotka kiertävät maata kuudella eri ratatasolla. Kuvassa 6 on esitetty satelliittien kiertoratoja maapallon ympärillä. Satelliitit lähettävät jatkuvasti ratatietoa, kellotietoa ja tietoa järjestelmän toimivuudesta. Tieto kulkee kahdella suurtaajuusalueella kantoaaltoon moduloituna. Näitä taajuuskaistoja kutsutaan L1- ja L2 taajuuksiksi. Tiedot on koodattu eri koodeilla kantoaaltoon kohinaksi. (Rantanen 2003, )

21 21 Maassa vastaanottimet vastaanottavat satelliittisignaalin. Satelliitin lähettämän ja vastaanottimen vastaanottaman signaalien aikaero selvitetään. Signaalin tiedetään etenevän valon nopeudella, joten satelliitin ja vastaanottimen etäisyys pystytään määrittämään kaavalla: Etäisyys satelliittiin = signaalin kulkuaika * signaalin nopeus Etäisyys on saatava selvitettyä vähintään neljästä satelliitista, jotta vastaanottimen sijainti maapallolla voidaan ratkaista suorien leikkauspisteenä. Satelliittien määrän kasvaessa myös tuloksen tarkkuus paranee. (Rantanen 2003, ) KUVA 6. Satelliittien kiertoratoja (Geodeettinen laitos )

22 22 Satelliittipaikannusta voidaan toteuttaa maanpinnalla pääasiassa kolmella eri tavalla. Tapoihin vaikuttavat mittauksissa käytettävät havaintosuureet, systemaattisten virheiden korjaamistekniikka ja havaintolaitteiden lukumäärä. Mittausmenetelmät ovat absoluuttinen mittaus, differentiaalinen paikannus ja vaihehavaintoihin perustuva suhteellinen mittaus. (Laurila 2012, ) Absoluuttinen mittaus on yleisin mittaustapa. Paikannustarkkuus on tällöin alle kymmenen metriä. Differentiaalisessa tavassa signaalista korjataan mittauksen systemaattisia virheitä tukiaseman avulla. Paikannustarkkuus on 0,5-5 metriä. Vaihehavainnointiin perustuva mittaus on kaikkein tarkin mittausmenetelmä. Mittauksen perustana on kaksi samanaikaisesti toimivaa havainnointilaitetta. Taulukossa 1 on esitetty satelliittipaikannusmenetelmien mittaustarkkuudet. (Laurila 2012, ) TAULUKKO 1. Satelliittimittauksien tarkkuus (Maanmittauslaitos) Paikannusmenetelmä Paikannuksen tarkkuus Absoluuttinen paikanmääritys Differentiaalinen paikanmääritys < 10 m 0,5-5 m Suhteellinen paikanmääritys < 0,05m 3.3.1RTK-mittaus Reaaliaikainen kinemaattinen mittaus eli RTK-mittaus on maastomittauksessa käytettävä perusmenetelmä. Se sopii kartoitus- ja maastomallimittauksiin. Lisäksi menetelmää käytetään sekä merkintämittauksissa että koneohjauksessa. RTK-mittauksessa käytetään tukiasemaa, jonka sijainti tunnetaan. Se toimii mittauksessa vertailuasemana. Tukiasema lähettää tietoa mittaustyössä käytettävälle vastaanottimelle, joka ratkaisee mittauksessa tarvittavat suureet reaaliajassa. Näiden asemien välillä on joko radiomodeemilla tai matkapuhelinverkolla muodostettu tiedonsiirtoyhteys. Nykytekniikan ansiosta vaativien mittaustulosten laskennallinen toimitus toteutuu alle minuutissa. (Laurila 2012, 319)

23 23 KUVA 7. Verkko-RTK-mittaus VRS-verkossa (Geopalvelu Oy) RTK-mittauksen monipuolista ja laaja-alaista käyttöä varten kautta maailman on rakennettu tukiasemaverkostoja, joiden avulla voidaan hallita satelliittimittauksen häiriötekijöiden vaikutusta. Kappaleessa 4.3 on esitelty häiriötekijät. Tukiasemaverkostot muodostavat omia järjestelmiä, joihin kuuluu yleensä kalusto, ohjelmisto ja tiedonsiirtotekniikka. Järjestelmä toimii siten, että kiinteä tukiasema lähettää tietoa laskentakeskukseen, työskentelevä vastaanotin lähettää likimääräisen sijaintinsa, ja laskentakeskus prosessoi näitä tietoja ja muodostaa mittaustyömaalle virtuaalisen tukiaseman. Tunnetuimmat Suomessa käytössä olevat verkot ovat VRS-verkko (Maanmittauslaitos ja Geotrim Oy), jonka korjaus signaali on VRS- muodossa, ja SMARTNET-verkko (Leica), joka käyttää RTVCM v3- muotoa. Laskentakeskus lähettää mittaajan vastaanottimeen korjaustietoa koko mittauksen ajan. RTK-verkkojen ansiosta omia tukiasemia ei tarvitse enää ostaa. Mittausorganisaatioilla on käytössä pääasiassa vastaanottimia, (Kuva 7).

24 Vaaitus Tarkimmat korkeuden mittaukset tehdään vaaituskojeella. Vaaituskoje on yksinkertainen ja perinteinen mittausmenetelmä, jota on käytetty vuosisatoja. Vaaituskojeella mitataan haluttujen pintojen korkeuseroja. Mittaustyön suorittaminen vaatii yleensä kahden henkilön työpanoksen. (Laurila 2012, 205) Vaaitusta voidaan toteuttaa erilaisilla mittaussovelluksilla. Menetelmän valintaan vaikuttavat mittauskohde, välineistö ja haluttu mittaustarkkuus. Vaaituskojeiden luokittelu voidaan tehdä kolmeen eri luokkaan: rakennusvaaituskojeet, yleisvaaituskojeet ja tarkkavaaituskojeet. Tarkkavaaituksella päästään alle 0,5 mm keskihajontaan yhden kilometrin edestakaisessa vaaituksessa. Vaaituskoje voi olla digitaalinen laite, jolloin vaaitustiedot tallentuvat automaattisesti laitteen muistikortille. (Laurila 2012, ) 3.5. Laserkeilaus Laserkeilaus on mittausmenetelmä, jossa mittaus tehdään ilma-, maa- tai mobiililaserkeilaimella. Mittaus perustuu etäisyyden mittaukseen ja mittasuuntien tarkkaan määritykseen. Laserkeilain tuottaa lasersäteen, joka palaa takaisin laitteeseen ja sen avulla määritetään mitattavan kohteen sijainti. Mittaustuloksena syntyy kolmiulotteinen pistepilvi. Pistepilvestä voidaan poimia halutut tiedot tai siitä voidaan jatkokäsittelyllä muodostaa malli. Laserkeilaimien etäisyydenmittaus voi perustua valon kulkuaikaan tai vaihe-eromittaukseen. Uusimpien kojeiden tekniikat hyödyntävät valon kulkuaikaa tai molempia menetelmiä. Valon kulkuaikaa hyödyntävien laitteiden mittausetäisyydet ovat suurempia. Laserkeilain mittaa tuhansia pisteitä sekunnin aikana. Ennen mittaustuloksien täydellistä hyödyntämistä mittausaineistoa on käsiteltävä laitteiston omalla ohjelmistolla. Useampia mittauksia voidaan yhdistää toisiinsa ja muodostaa suuria pistepilvikokonaisuuksia. Menetelmä nopeuttaa maastotyöskentelyä ja samalla mittauskerralla saadaan tallennettua kaikki tieto eikä lisämittauksia tarvita.

25 25 Laserkeilauksen asemointia varten tarvitaan yleensä takymetri. Uusimmissa laserkeilaimissa on sisäänrakennettuna satelliittipaikannin. Kuvassa 8 valmistellaan laserkeilausta. Laserkeilaustyöryhmään kuuluu useita mittaajia, koska mittaustyössä tehdään valmistelevia töitä. Näitä ovat tähysten asettelu ja keilainasemien suunnittelu sekä kasaaminen ja mittaaminen. Usein keilaimen toiminnasta vastaa omaryhmä ja takymetrillä on oma mittaaja. Näin eri työvaiheita voidaan tehdä samanaikaisesti. KUVA 8. Laserkeilausjärjestelyjen valmistelua (Geopalvelu Oy)

26 26 4 MAASTOMITTAUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 4.1. Ympäristö ja mittaajan ammattitaito Maastossa työskentelyyn ja lopputuloksen onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät. Työn suoritukseen on järkevää perehtyä hyvin ja suunnitelmallisuutta voidaan pitää tärkeänä osana maastomittausta. Ennen varsinaista suoritusta tulee hankkia lähtötiedot ja varmistaa niiden oikeellisuus sekä tarkastaa tarvittava varustus ja kalusto. Mittaajan tulee huolehtia myös asianmukaisesta pukeutumisesta ja ajoneuvonsa kunnosta. Kun työ on suunniteltu hyvin, sitä on sitä helppo lähteä toteuttamaan. (Rantanen 2001, 24) Sääolojen muuttuminen on yksi mittaukseen vaikuttavista haittatekijöistä. Kaikissa sääolosuhteissa ei pystytä suorittamaan maastomittauksia. Myös rakennettu ympäristö aiheuttaa ongelmia mittauksen suoritukseen. Kappaleessa 4.3. on esitelty mittauksen häiriötekijöitä. Mittaajan työnkuva on muuttunut monipuolisemmaksi laitetekniikan kehityksen seurauksena. Mittaajien pitää sisäistää se, mihin mittaustuloksia käytetään. Mittauksissa käytetään erilaisia tarkkuuksia riippuen mittauskohteesta. Mittaajien kokemus ja ammattitaito vaikuttavat työn suorittamiseen. Mittausalalla työskentelee koulutuspohjaltaan erilaisia henkilöitä. Mittaajan työssä edellytetään pohjakoulutuksena peruskoulua. Maastomittaustehtäviin erikoistunut ammattitutkinto on maamittausalan perustutkinto, jota tarjoavat eri ammattioppilaitokset. Maanmittaustehtävissä toimii kuitenkin insinöörejä, teknikoita ja rakennusmestareita. Työssä oppiminen on merkityksellistä, ja siksi kartoittajan koulutuksen voi suorittaa oppisopimuksella Lähtöaineistot Lähtötietojen puutteellisuus voi aiheuttaa suuria ongelmia mittaajalle. Lähtötiedosta tulisi selvitä tarkkaan mittauskohteen osoite, koordinaattijärjestelmä, kiinteistöjohtotiedot (jos mittaukset liittyvät pohjatutkimuksiin) ja tilaajan yhteystiedot. Tässä työssä huomio kiinnittyy erityisesti koordinaattijärjestelmiin. Kappaleessa 5.3. on esitelty Suomessa käytössä olevat koordinaattijärjestelmät.

27 Laitevirheet ja häiriötekijät Maastomittauksessa käytetään useita eri mittausmenetelmiä, joista jokaisessa on erilaisia virhelähteitä. Laitevirheiden huomaaminen on mittaajien vastuulla. Nykyisin käytettävät laitteistot antavat virheilmoituksia eri häiriötilanteista. Näiden ilmoitusten avulla mittaaja saa tietoa laitteiston toiminnasta, mutta monimuotoisen tekniikan takia kaikissa virhetilanteissa ei ilmoitusta tule. Tämän takia mittaajan on tunnettava laitteistonsa toimintaperiaatteet. Vaaituskojeet ovat nykyään itsensä automaattisesti tasaavia, joten ennen mittausta tulee tehdä testihavainnot. Havaintojen avulla todetaan onko laitteisto mittauskunnossa. Vaaituskojeen virheet voivat johtua siitä, että hiusviiva on päässyt liikkumaan. Vaaitustulokseen vaikuttaa myös mittalatan vinous. Takymetreissä virheitä aiheuttavat eri toiminnoissa tapahtuvat virheet. Virheitä voi olla rasiatasaimessa, alhidaditasaimessa, optisessa luodissa tai akselissa. Muita mahdollisia virheitä ovat pystykehän indeksivirhe ja etäisyyden mittausvirheet. Näille virheille on olemassa erilaisia sääntötoimenpiteitä, joiden avulla laite saadaan mittauskuntoiseksi. Takymetrin käsittely vaatii huolellisuutta, koska virhetilat syntyvät kolahduksista tai laitteen valmistuksesta. Takymetrin matkanmittaukseen liittyviä virheitä ovat koje- ja prismavirheet, mittakaava- eli taajuusvirhe, vaihe-erovirhe, ilmakehästä johtuvat virheet, epäkeskisyys ja geometriset virheet. Mittauksien luotettavuuteen vaikuttavat myös kojeen virtalataus, mittausväli, heijastimien kunto ja ilmamassan tila. (Rantanen 2001, ) Satelliittipaikannuksessa virheitä aiheuttavat erilaiset häiriötekijät, joista merkittävin on ilmakehä. Satelliittien signaalit liikkuvat ilmakehän läpi ja aiheuttavat virheitä satelliittien mittaamissa etäisyyksissä. Auringon aktiivisuus vaikuttaa ilmakehän ionosfääriin, joka vaihtelee 11 vuoden jaksoissa. Muita virheitä ovat satelliittien radanmääritys ja kellovirheet, vastaanotinvirheet ja monitieheijastukset. Monitieheijastuksessa satelliittisignaalin reitti kiertää pinnan tai esineen kautta antenniin. Satelliittien geometrialla on merkitystä mittaustuloksen tarkkuuteen. Satelliittien geometrista sijaintia toisiinsa nähden tarkastellaan PDOP-arvolla (Position DOP). Arvon tulee olla alle kuusi, jotta geometrialla ei ole merkittävää vaikutusta mittaustulokseen. (Maanmittauslaitos)

28 28 5 KOORDINAATISTOT JA KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄT 5.1. Koordinaattijärjestelmät ja niiden käyttö Paikkaa ilmaisevia koordinaatteja on käytetty vuosisatojen ajan. Järjestelmiä kehitetään jatkuvasti teknisen ja yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena. Lisäksi geofysikaaliset muutokset edellyttävät järjestelmien ylläpitoa. Kehityksen seurauksena nykyään käytetään globaaleja koordinaattijärjestelmiä. (Laurila 2012, 135) Koordinaatistolla esitetään kohteen sijainti lukuarvoina matemaattisen täsmällisesti. Maastomittauksessa käytetään kolmenlaisia koordinaatistoja: maantieteellinen, ellipsoidikeskinen kolmiulotteinen suorakulmainen ja karttakeskinen suorakulmainen koordinaatisto. (Laurila 2001, 139) Koordinaattijärjestelmien luomisessa on määriteltävä järjestelmälle origo ja koordinaattiakselien orientointi. Koordinaattijärjestelmä voidaan muodostaa matemaattisesti ilman erillisiä mittauksia. Se otetaan käyttöön mittaamalla kiintopisteitä, joille on määritetty halutut koordinaatit. Ylimmän luokan kiintopisteillä muodostetaan koordinaattiverkosto, jossa maastomittauksia voidaan tehdä. (Häkli, Puupponen, Koivula, Poutanen 2009, 7) 5.2. Tasokoordinaatit ja korkeusjärjestelmät Kolmiulotteinen maailma voidaan saada tasokuvaksi karttaprojektion avulla. Karttaprojektion avulla kolmiulotteiset koordinaatit siirretään tasolle. Kuva 9. Maanpinnan muotoa ei pystytä esittämään virheettömästi kaksiulotteisella tasolla. Projektioiden ominaisuuksia ovat: oikeapintaisuus, oikeapituisuus ja oikeakulmaisuus. Karttaprojektion valinnalla vaikutetaan siihen, mikä näistä omaisuuksista on merkityksellisin. Karttaprojektiotyypit ovat taso-, -kartio- ja lieriöprojektio. Suomessa maastokartoissa käytetään poikittaisia lieriöprojektioita. (Häkli, Puupponen, Koivula, Poutanen 2009, 7)

29 29 KUVA 9: Poikittainen lieriöprojektio, Gauss-Krüger-projektio. Korkeusjärjestelmä määritellään ja mitataan vertailukorkeuden avulla korkeuskiintopisteisiin. Suomen ensimmäinen korkeusjärjestelmä oli NN-järjestelmä. Väliaikainen aikaisempaa laajemmalle alueelle ulottuva korkeusjärjestelmä oli N43. Kolmas järjestelmä oli N60. Nykyisin käytössä on N2000 -järjestelmä. Aikaisemmista järjestelmistä poiketen N2000 -järjestelmän lähtökohtana on Amsterdamin nollakohta (NAP). Aikaisemmissa järjestelmissä käytettiin Helsingin merenpinnan keskiarvoa nollakohtana. Uuteen järjestelmään siirryttäessä maanpinnankorkeus nousi cm:ä riippuen siitä missä päin Suomea se sijaitsi. Taulukossa 2 on esitetty korkeudessa tapahtunut muutos. Näiden korkeusjärjestelmien lisäksi on käytössä myös kunnallisia ja alueellisia korkeusjärjestelmiä. (Laurila 2012, 169) TAULUKKO 2. Korkeuden muutos N2000 ja N60- järjestelmien välillä Tampereella. Y X Z Korkeusjärjestelmä N N Muutos

30 Suomen nykyiset koordinaattijärjestelmät Suomessa on käytössä ETRS89-järjestelmä, jota käytetään myös kaikissa EU-maissa. Suomessa käytettävän realisaation nimi on EUREF-FIN. Tämä järjestelmä helpottaa maiden välisten tietojenvaihtoa, sillä se on tarkempi ja tasalaatuisempi kuin kartastokoordinaattijärjestelmä (KKJ). Kiinteistömittauksissa rajat ja pinta-alat vastaavat aikaisempaa paremmin maaston todellisia arvoja. Tasokoordinaatistot ovat ETRS-TM35FIN ja ETRS- GK. (Maanmittauslaitos) ETRS-TM35FIN on valtakunnallinen tasokoordinaatisto, jossa Suomi on asetettu maailmanlaajuisen UTM- projektion mukaisesti kaistalle 35. Todellisuudessa Suomi ulottuu kaistoille 34-36, mutta asiasta on tehty virallinen päätös, että mittaustöissä käytetään kaistaa 35. Merkintä TM35FIN kertoo tästä päätöksestä. ETRS-GK järjestelmää käytetään alueellisissa töissä, kuten kunnissa ja kaupungeissa. Mittauksien toteutus ei ole täysin sidoksissa kaistan leveyteen, vaan kaistoja voidaan muokata työn mukaisesti. GPS-järjestelmän koordinaattijärjestelmä on geosentrinen eli maakeskinen suorakulmainen koordinaattijärjestelmä WGS84 (World Geodetic System 1984). Tässä järjestelmässä mitattujen koordinaattien erot ovat identtisiä EUREF-FIN järjestelmän kanssa.

31 31 6 MITTAUSVIRHEET JA NIIDEN AIHEUTTAJAT 6.1. Mittausvirheiden luokittelu Mittauksissa syntyy aina erilaisia virheitä ja poikkeamia. Niitä voidaan havaita parhaiten, kun mittauksia tehdään erilaisilla kalustoilla ja käyttämällä eri kiintopisteitä. Suurin osa poikkeamista jää havaitsematta. Virheiden suuruus ratkaisee sen, onko ko. poikkeamalla vaikutusta mittaustyön lopputulokseen. Maastomittauksessa ei saada absoluuttisen tarkkoja arvoja. Mittauksille asetetaan ennen työn aloitusta mittaustarkkuusvaatimukset, joilla ohjataan työn toteutuminen haluttuun tarkkuuteen. Mittausvirheet luokitellaan karkeisiin, systemaattisiin ja satunnaisiin virheisiin. Karkeita mittausvirheitä syntyy, kun mittaaja tekee inhimillisen virheen. Näitä virheitä voidaan välttää, kun mittaaja kontrolloi omaa työtään. Systemaattisia mittausvirheitä syntyy kojeiden puutteellisen huollon tai vian seurauksena. Mittaustyön satunnaiset virheet ovat jäännösvirheitä, joita ei voida estää. Mittaustyössä pienet virheet ovat todennäköisempi kuin suuret virheet. Mitattavan suureen todellista arvoa ei tunneta mittaustyössä. (Rantanen , Salmenperä 2004, 143) Mittaustuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida sisäinen ja ulkoinen tarkkuus. Tulosten hajonta mittaa sisäistä tarkkuutta eli tulosten yhteensopivuutta. Ulkoisen tarkkuuden havainnointi on vaikeampaa (Salmenperä 2004,144) Mittaustyön häiriötekijät Mittauksen suoritukseen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset häiriötekijät. Sisäiset häiriötekijät ovat kojeiden omien komponenttien toiminnasta syntyviä, yleensä sähköisiä häiriötekijöitä. Kojeiden valmistuksessa tarkastellaan laitteen komponenttien sähkömagneettista sopivuutta. Osat valitaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. (Jäppinen 2003, 34)

32 32 Ulkopuoliset häiriötekijät koostuvat luonnollista ja keinotekoisista häiriötekijöistä. Luonnollisia häiriötekijöitä ovat erilaiset fysikaaliset ilmiöt, joiden aiheuttajiin kuuluvat mm. aurinko, ilmakehä, ilmasto, valo, hiukkaspilvet ja kosminen säteily. Keinotekoiset häiriötekijät ovat tietoliikenteen aiheuttamia. Mittauksia häiritsevät radiolinkit ja -lähetykset, tutkat, digitaaliset laitteet ja sähkönjakelu. Luonnollisten häiriötekijöiden huomioiminen on mittaajan vastuulla. Keinotekoisten häiriötekijöiden vaikutusta pyritään hallitsemaan suojaamalla ja eristämällä kojeiden herkimmät osat. (Jäppinen, 2003, 34) 6.2.1Mittaustarkkuus Maastomittauksia ei suoriteta mittaamisen takia, vaan ne liittyvät isompaan kokonaisuuteen, kuten kartan valmistamiseen tai rakentamiseen. Mittaustarkkuuksille asetetaan erilaisia vaatimuksia riippuen mittauksen käyttötarkoituksesta, (taulukko 3). Esimerkiksi teollisuusmittauksissa tarkkuusvaatimukset ovat korkeat, koska nykytekniikalla voidaan tehdä hyvin tarkkoja mittauksia. (Laurila 2012, 40 41) TAULUKKO 3. Mittaustarkkuustasot (Laurila 41). TARKKUUSTASO MITTAUKSEN TARKOITUS 100 m Halutaan tietää yleisesti, missä ollaan 10 m Halutaan pysyä reitillä ja löytää kohteeseen 1 m Kerätään paikkatietoja kartoitusta tai tutkimusta varten 0,1 m Kartoitetaan maastoa ja rakennettua ympäristöä 0,01 m Tehdään tarkkoja geodeettisia ja geofysikaalisia mittauksia 0,001 m Tehdään tieteellistä tutkimusta ja mitata erityiskohteita

33 33 Mittaustuloksia voidaan vaatia numeerisesti erilaisilla tarkkuuksilla. Merkitsevien numeroiden lukumäärän tiedostaminen mittaustyössä on erittäin tärkeää. Mittauslaskennassa on aina mukana tarkkoja arvoja ja havaintoihin perustuvia epävarmoja arvoja. Tällöin tarkkojen arvojen merkitsevät numerot kertovat millä tarkkuudella ko. työssä mitataan. (Laurila 2012,33) Maastomittauksessa koordinaattien ja havaintojen pienin yksikkö on millimetri. Tällöin myös lopputulokset esitetään millimetreinä. Lopputuloksessa merkitseviä lukuja pitää olla enintään yhtä monta kuin epätarkimmassa lähtötiedossa. (Laurila 2012, 34) Kartoitusalueiden mittaustarkkuutta voidaan säädellä erilaisilla ohjeilla. Yksi ohjeista on Maanmittauslaitoksen kaavoitusohje. Alueet luokitellaan ohjeessa kolmeen eri luokkaan käyttötarkoituksen mukaisesti, (taulukko 4). Näille luokille on annettu omat mittaustarkkuusmääritelmänsä, joissa eri kartoituskohteilla on erilaisia tarkkuuksia. (Liite 3). (Maanmittauslaitos 2003, 5)

34 34 TAULUKKO 4. Mittausluokitus (Maanmittauslaitoksen kaavoitusohje, 2003) MITTAUSLUOKKA MÄÄRITELMÄ KARTAN MITTAKAAVA 1 Taajama-alueet, joilla maa on erittäin arvokasta, rakennusoikeudet suuria ja yhdyskuntarakenne kaupunkimaista. Alueille laadittavissa asemakaavoissa on sitova tonttijako. 1:500 1:1000 1e Kunnan teknisessä suunnittelussa hyödynnettävä tarkkuus. 1:500 1: Taajama-alueet, joilla maa on arvokasta, rakentaminen pientalovaltaista mutta suhteellisen intensiivistä. Alueille laadittavissa asemakaavoissa on yleensä ohjeellinen tonttijako. 1:1000 1: Muut alueet, joille laaditaan yleiskaavaa yksityiskohtaisempi mutta vain vähäistä rakennusoikeutta tarkoittava kaava. 1: Mittaustyöt rakennushankkeessa Mittaustyöt liittyvät rakentamiseen koko hankkeen ajan. Nykyinen rakennustekniikka tukeutuu laadukkaisiin mittauksiin. Mittausten tulee olla tarkkoja ja luotettavia, jotta tekniset ja arkkitehtuuriset ratkaisut voidaan toteuttaa mahdollisimman virheettömästi.

35 35 Mittausten luotettavuuden merkitys on kasvanut kun paikallarakentamisesta on siirrytty elementtirakentamiseen. Rakennusosien pitää sopia saumattomasti toisiinsa, jotta niiden suunnitellut ominaisuudet täyttyvät valmiissa rakenteessa. Rakennustyömaiden laitteistojen kehitys on vähentänyt henkilöstötarvetta. Nykyaikaisilla kojeilla työt saadaan toteutettua entistä taloudellisemmin. (Jäppinen, 2014) Rakentamiseen kuuluvat sekä rakennustekniikka että yhdyskuntatekniikka. Näin ollen rakentaminen koostuu erilaisten rakennusten, siltojen ja teiden rakentamisesta. Hankkeiden toteuttaminen aloitetaan erilaisilla kartoitusmittauksilla, joiden avulla luodaan koko hankkeelle taso- ja korkeuskiintopisteverkko. ( Salmenperä 2004, 151) Suunnitteluvaiheessa mittaustekniikan virheteoreettinen koulutus helpottaa työn tekoa. Rakennushankkeen toteutus aloitetaan kohteen merkitsemisellä maastoon. Merkintämittaukset tehdään koordinaattitulkintojen avulla määritettyjen järjestelmälinjojen mukaisesti. Näiden linjojen avulla voidaan sijoittaa rakennuksen eri osia, kuten ovet ja seinät. Asennuksen jälkeen rakennustyömaalla tehdään kontrollimittauksia. (Salmenperä 2004, 151) Mittauksia tehdään myös rakenteen valmistumisen jälkeen erilaisina valvontamittauksina. Kuviossa 4 on esitetty rakennushankkeen läpivienti ja sen aikaiset päämittaukset. Hankkeen aikana mittauksia tehdään valvonta- ja tarkastusmittauksina. Mittauksia teettävät sekä rakennuttaja että valvontaviranomainen. (Salmenperä 2004, 6) Rakennuskohteen muotoa, kokoa ja sijaintia pitää tarkkailla hankkeen eri vaiheissa. Näiden mittauksien avulla tarkastetaan täyttääkö rakenne tai sen osa työnsuorituksille asetetut vaatimukset. Valvonta- ja muodonmuutosmittauksien avulla seurataan rakenteen käyttäytymistä, esimerkiksi kuormituksen vaikutuksesta. (Salmenperä 2004, 151)

36 36 SUUNNITTELU Kartoitus Merkintä TOTEUTUS Asennusmittaus Seurantamittaus Käytönaikaiset Seurantamittaukset KUVIO 4. Rakennushankkeen vaiheet ja mittaustyöt (Salmenperä 2004,6) Mittausvirheen havaitseminen ja sen vaikutukset Mittausvirheitä voidaan havaita rakennushankkeen eri vaiheissa. Havaituilla mittausvirheillä on vaikutuksia kaikkiin hankkeen vaiheisiin. Vaikutuksen suuruuteen ja korjattavuuteen vaikuttaa se, missä vaiheessa virhe havaitaan. Kun virhe havaitaan hankkeen alkuvaiheessa, korjaaminen voi olla helppoa. Jos työmaa ei ole vielä käynnissä ja mittauksista löytyy poikkeama suunnitelmiin nähden, mittaus voidaan suorittaa uudestaan ja tarkastaa todellinen lähtötilanne. Jos hanke on jo edennyt pitemmälle, ovat vaikutukset suuremmat ja suunnitelmia on tehtävä uudelleen. Työmaalla voidaan tulla tilanteeseen, jossa uudelleenmittaus ei enää ratkaise ongelmia. Esimerkiksi kunnallistekniikkaan liittymiseen voi tulla ongelmia, jos rakennuksen perustusten mittaamisessa on tapahtunut virhe. Pahimmillaan kaikki suoritetut rakenteet joudutaan purkamaan ja tekemään uudelleen.

37 37 7 MITTAAJAT JA LAITEMAAHANTUOJAT 7.1. Mittaajien haastattelu Tässä työssä tutkittiin eri organisaatioiden mittaushenkilöstöjä haastattelemalla. Haastattelujen tavoitteena oli kartoittaa yrityksen suhtautumista maastomittauksen virhelähteisiin, osaamisen laatua ja selvittää mahdolliset parannusta kaipaavat osa-alueet mittaustyön toteutuksessa. Haastatteluja varten laadittiin kyselykaavake (Liite 1). Kaavakkeessa oli yhteensä 11 kysymystä, joista neljä oli monivalintakysymyksiä ja seitsemään kirjattiin mittaustyönjohtajien ja -apumiesten suulliset vastaukset. Monivalintakysymyksiin, valittiin vastausvaihtoehtoihin selkeästi erilaisia vastauksia. Tämän jaottelun tavoitteena oli selkeyttää vastauksia ja herättää ajatuksia. Tutkimusryhmää haastateltiin joulukuusta 2013 tammikuuhun Laadun tarkastelua varten haastateltiin Tampereen ja Ylöjärven kaupungin mittaushenkilöstöä. Nämä ryhmät muodostavat vertailuryhmät A ja B. Tutkimusryhmään kuului kahdeksan mittaustyönjohtajaa, vertailuryhmään A kuului seitsemän mittaushenkilöä ja vertailuryhmään B kuului kahdeksan henkilöä, joista kaksi oli muissa kuin mittaustyönjohtotehtävissä. Vertailuryhmät haastateltiin maalis-huhtikuussa 2014 ja Vertailuryhmiksi valittiin kunnallisia organisaatioita, joiden kanssa tutkimusyritys ei ole kilpailuasemassa. Mittausvirhe oli asiana epäselvä ja vaikea ymmärtää. Asia määriteltiin haastattelujen yhteydessä siten, että mittausvirheellä tarkoitetaan sellaista mittaustuloksen poikkeamaa, jonka voidaan katsoa aiheuttavan lopputulokseen merkittävän virheen. Tästä virheestä aiheutuu seurauksia, jos asiaa ei korjata. Seurauksena voi olla uudelleen mittaaminen, rakenteen purkaminen tai uudelleen suunnittelu. Mittausvirheisiin hyvin suhtautumisella tarkoitetaan tässä työssä sitä, että mittaustuloksissa havaitusta virheestä voidaan keskustella avoimesti eikä sen korjaaminen aiheuta ongelmia tai huonoa työilmapiiriä.

38 Mittaajien koulutus Mittamiehen peruskoulutuksen voi suorittaa, kun on suorittanut peruskoulun tai siihen rinnastettavat opinnot. Mittamiehen tutkinnon pystyy suorittamaan myös yhteistutkintona lukio-opintojen kanssa. Lisäksi on olemassa työn ohessa suoritettava oppisopimuskoulutus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat maanmittausinsinöörien koulutusta, jolloin tehtävät voivat olla myös paikkatietojärjestelmiin liittyviä. Myös muilta insinöörialoilta valmistuneet voivat tehdä mittausteknisiä töitä. Tähän tutkimukseen osallistui maanmittausteknikoita, insinöörejä, kartoittajia, yhdyskuntatekniikan rakennusmestareita, yhdyskuntatekniikan rakennusinsinöörejä, ympäristöinsinööri, mittausmieskurssin suorittaneita, peruskoulun suorittaneita ja maanmittausalan perustutkinnon suorittaneita. Haastatteluissa oli mukana hyvin kokenutta henkilöstöä, vain muutamalla oli kokemusta alle 4 vuotta. Kokeneimmat olivat työskennelleet mittaustehtävissä yli 30 vuotta Tutkimusryhmän haastattelut Tavoitteena oli haastatella mittaajat yksitellen, jotta kysymyksiä voitiin tarvittaessa selventää. Yksi tutkimusryhmän mittaajista työskentelee maantieteellisesti kaukana, joten hänet haastateltiin sähköpostin välityksellä. Muut mittaajat haastateltiin kasvokkain. Haastatteluihin varattiin aikaa 30 minuuttia henkilöä kohden. Lomakkeen avulla saatiin selvitettyä, minkälaisilla mittauskalustoilla mittaajat mittaavat. Kalustoihin määriteltiin ne mittalaitteet, joiden käytön mittaaja mielestään hallitsee hyvin. Useimmat tutkimusryhmän mittaajat hallitsevat sekä takymetrimittauksen että satelliittipaikannuksen (GPS-mittaus). Muina mittausmenetelminä mainittiin laserkeilaus, tarkkavaaitus ja mittanauhamittaus. Kuviossa 5 on esitetty tutkimusyrityksen mittausosaaminen.

39 39 Mittausosaaminen kuvastaa hyvin tämän päivän maastomittaustyöskentelyä. Nykyaikaisen tekniikan käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Takymetrimittausta ja satelliittipaikannusta käytetään myös yhdistelmämenetelmänä, joka edellyttää molempien mittausmenetelmien hallitsemista. Mittauskalustoon kuuluu mittauslaite ja tallennin, jota voidaan käyttää molempien mittauslaitteiden kanssa. Satelliittipaikantimien käyttö on helppoa, ja sen käyttö opastetaan kaikille mittaajille ja maastotyöntekijöille. MITTAUSOSAAMINEN Mittanauha 12.5 Vaatiutuskoje 62.5 Laserkeilaus 37.5 Satelliittipaikannus Takymetrimittaus KUVIO 5. Tutkimusryhmän mittausosaaminen, %:na Tutkimusryhmän mittausvirheet ja niiden välttäminen Mittaajilta kysyttiin, minkälaisia virheitä he ovat työssään huomanneet. Tyypillisimmiksi mittausvirheiksi mainittiin satelliittipaikannuksen korkovirheet ja laiteasetuksista johtuvat virheet. Toiseksi eniten oli sauvakorkeuden muuttumisesta johtuvia virheitä, prismavakion asetusvirheitä ja sauvan kuplan toimimattomuudesta johtuvia virheitä. Muina virheinä mainittiin takymetrin väärästä tarttumisesta johtuvat virheet (mittauslaite olettaa automaattitoiminnalla löytäneensä prisman, vaikka kyseessä on jokin muu heijastava kohde, esimerkiksi työvaatteiden heijastin) ja puutteelliset lähtötiedot.

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta

Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta Suunnittelija (Maanmittaus DI) 24.1.2018 Raidegeometrian geodeettisen mittaukset osana radan elinkaarta Raidegeometrian geodeettisilla mittauksilla

Lisätiedot

1. PERUSKÄSITTEITÄ 1.1 MAAPALLON MUOTO

1. PERUSKÄSITTEITÄ 1.1 MAAPALLON MUOTO 1. PERUSKÄSITTEITÄ 1.1 MAAPALLON MUOTO Vertausellipsoidi Geoidi Geoidi on valtamerien keskivedenpintaan liittyvä pinta, jolla painovoima on vakio ja joka on kohtisuorassa luotiviivan suuntaa vastaan. Geodeettiset

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen perusteet

Satelliittipaikannuksen perusteet Satelliittipaikannuksen perusteet 21.02.2018 Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki Satelliittipaikannus tarkoittaa vastaanottimen sijainninmääritystä satelliittijärjestelmien lähettämien radiosignaalien perusteella.

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

GPS-koulutus Eräkarkku Petri Kuusela. p

GPS-koulutus Eräkarkku Petri Kuusela. p GPS-koulutus 2018 Eräkarkku Petri Kuusela tulirauta@gmail.com p. 040 772 3720 GPS toiminnallisuudet Missä olen (koordinaatit, kartalla) Opasta minut (navigointi) Paljonko matkaa (navigointi maastossa)

Lisätiedot

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

Lataa Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet - Pasi Laurila. Lataa

Lataa Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet - Pasi Laurila. Lataa Lataa Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet - Pasi Laurila Lataa Kirjailija: Pasi Laurila ISBN: 9789525923421 Sivumäärä: 407 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.46 Mb Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet

Lisätiedot

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9. Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA

EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 1 (10) EUREF-FIN/N2000-MUUNNOKSET HELSINGIN KAUPUNGISSA 5.3.2012 2 (10) Sisältö: 1 Johdanto... 3 1.1 Muunnosasetukset paikkatieto-ohjelmistoissa... 3 1.2 Lisätiedot... 3 2 Korkeusjärjestelmän muunnos NN

Lisätiedot

Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen

Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen Seppo Tötterström Katsaus VRS-teknologian nykytilaan ja tulevaisuuteen VRS-teknologia on jo vakiintunut viime vuosina päämenetelmäksi tarkoissa GPS/GNSS-mittaussovelluksissa niin Suomessa, Euroopassa kuin

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku

TURKU. http://fi.wikipedia.org/wiki/turku Turun kaupungin maastomittauspalvelut ja koordinaaattijärjestelmän vaihto käytännössä Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät Ikaalisten kylpylässä 17.-18.3.2010, Harri Kottonen Kuka Harri Kottonen, Mittaustyöpäällikkö

Lisätiedot

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen

Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Rakennusvalvontamittaus 15.02.2010-> Korkeusjärjestelmän muutos ja niiden sijoittuminen tulevaisuuteen Ongelmat suurimmillaan parin vuoden kuluttua, kun maastossa on yhtä paljon uuden korkeusjärjestelmän

Lisätiedot

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

Jos ohjeessa on jotain epäselvää, on otettava yhteys Mänttä-Vilppulan kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluihin.

Jos ohjeessa on jotain epäselvää, on otettava yhteys Mänttä-Vilppulan kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluihin. Kartoitusohje Johdanto Tämä ohje määrittää Mänttä-Vilppulan kaupungille tehtävien kaapelien ja putkien kartoitustyön vaatimukset sekä antaa ohjeet kartoitustyön suorittamiseen. Ohjeessa määritellään kartoituksen

Lisätiedot

Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä

Mittaushavaintojen täsmällinen käsittelymenenetelmä Tasoituslaskun periaate Kun mittauksia on tehty enemmän kuin on toisistaan teoreettisesti riippumattomia suureita, niin tasoituslaskun tehtävänä ja päätarkoituksena on johtaa tuntemattomille sellaiset

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN

FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN 22.3.2018 Maanmittauspäivät 2018 Marko Ollikainen 1 Esityksen sisältö: - Taustaa - Nyt - Tulevaisuutta FINNREF TUKIASEMAVERKKO JA PAIKANNUSPALVELU

Lisätiedot

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotanto Runkomittaus Kaavan pohjakartan ylläpito Maaperätutkimukset Tonttien

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä

EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä http://www.hel.fi/hki/kv/fi/kaupunkimittausosasto/kartat+ja+paikkatiedot/koordinaatisto Muutokset Helsngissä: Korkeusjärjestelmä: Tasokoordinaatisto: Pohjoiskoordinaatti

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä

5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä 5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä Taskukokoinen, maastokelpoinen Trimble R1 GNSS -vastaanotin mahdollistaa ammattitasoisen paikkatiedonkeruun. Kun R1 yhdistetään

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen perusteet

Satelliittipaikannuksen perusteet Satelliittipaikannuksen perusteet Satelliittipaikannus tarkoittaa vastaanottimen sijainninmääritystä satelliittijärjestelmien lähettämien radiosignaalien perusteella. (public domain, http://www.gps.gov/multimedia/images/constellation.gif

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio

Koordinaatistoista. Markku Poutanen Geodeettinen laitos. Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaatistoista Markku Poutanen Geodeettinen laitos Koordinaattijärjestelmä Koordinaatisto Karttaprojektio Koordinaattijärjestelmä sisältää määritelmät, Reference system contains definitions koordinaatisto

Lisätiedot

Julkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla

Julkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla Julkinen Tero Savolainen & Tommi Turkka 19.9.2018 Julkinen Tero Savolainen 2011 VR Track Oy Ratatekniikka DI, konetekniikka ABB Drive, mekaniikkasuunnittelu Pöyry Civil, teräsrakennesuunnittelu 2009 Infra

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Tontti- ja paikkatietopalvelut / MK TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 17.04.2012

Tontti- ja paikkatietopalvelut / MK TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 17.04.2012 Tontti- ja paikkatietopalvelut / MK TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 17.04.2012 RAJAMERKKIEN KARTOITUS Kirkkonummen kunta pyytää tarjoustanne rajamerkkien kartoittamiselle maastomittauksella Kirkkonummen Luomasta Kylmälään

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää

Lisätiedot

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Tarkkuuden hallinta mittausprosessissa

Tarkkuuden hallinta mittausprosessissa - Tarkkuuden hallinta mittausprosessissa Tauno Suominen/ Nordic GeoCenter Oy 21.03.2018 kuva: Tampereen kaupunki/idis Design Oy Nordic GeoCenter Oy Suomen vanhin geodeettisten 3D-laserskannereiden maahantuontiin,

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää

Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää Esittely Tutkimusaineiston laatija DI Aino Keitaanniemi Aino Keitaanniemi työskentelee Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä. Pasi Häkli Geodeettinen laitos

JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä. Pasi Häkli Geodeettinen laitos JHS-suositus 184: Kiintopistemittaus EUREF-FINkoordinaattijärjestelmässä Pasi Häkli Geodeettinen laitos Geodesian teemapäivä, Tieteiden talo, 10.9.2014 Taustaa Kiintopistemittaukset on perinteisesti tehty

Lisätiedot

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 197 EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako Liite 6: EUREF-FIN:n ja KKJ:n välinen kolmiulotteinen yhdenmuotoisuusmuunnos ja sen tarkkuus Versio: 1.0 / 3.2.2016

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

SINI- JA KOSINILAUSE. Laskentamenetelmät Geodeettinen laskenta - 1-1988-1999 M-Mies Oy

SINI- JA KOSINILAUSE. Laskentamenetelmät Geodeettinen laskenta - 1-1988-1999 M-Mies Oy SINI- JA KOSINILAUSE SINILAUSE: Kolmiossa kulman sinien suhde on sama kuin kulman vastaisten sivujen suhde. Toisin sanoen samassa kolmiossa SIN Kulma / Sivu = Vakio (Jos > 100 gon: Kulma = 200 kulma).

Lisätiedot

JHS 197 EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako Liite 2: Projektiokaavat

JHS 197 EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako Liite 2: Projektiokaavat JHS 197 EUREF-FIN -koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako Liite 2: Projektiokaavat Versio: 1.0 / 5.2.2016 Julkaistu: 5.4.2016 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Geometrian kertausta MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio Ristikulmat Ristikulmat ovat yhtä suuret keskenään Vieruskulmien summa 180 Muodostavat yhdessä oikokulman 180-50 =130 50 Samankohtaiset kulmat Kun

Lisätiedot

Mittaustekniikoiden soveltaminen arkeologisessa kenttätyössä: takymetrimittaukset ja maalaserkeilaus

Mittaustekniikoiden soveltaminen arkeologisessa kenttätyössä: takymetrimittaukset ja maalaserkeilaus Mittaustekniikoiden soveltaminen arkeologisessa kenttätyössä: takymetrimittaukset ja maalaserkeilaus Nina Heiska, TKK Hannu Heinonen, Nordic Geo Center Oy Luennon sisältö Mittausten tarve Yleiskartoitus

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje 2009 Versio 0.4 Sivu 1 (9) 14.9.2009 Ohjeen infosivu: Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Versio: 0.3 / 28.8.2009 laatinut IK Status: Yleisohje

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016 1 76111P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1 Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 016 JOHDANTO Fysiikassa pyritään löytämään luonnosta lainalaisuuksia, joita voidaan mitata kokeellisesti ja kuvata

Lisätiedot

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen

Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen Mobiilikartoitusdatan prosessointi ja hyödyntäminen Alkuprosessointi - Vaiheet 1. Ajoradan jälkilaskenta 2. Havaintodatan korjaus 3. RGB-värjäys 4. Tukipisteiden käyttö Ajoradan jälkilaskenta Korjataan

Lisätiedot

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset Versio: 1.0 Julkaistu: 6.9.2019 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Aiemmat suomalaiset korkeusjärjestelmät

Lisätiedot

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran 4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

Kansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä

Kansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys mobiilikartoitusmenetelmistä Projektin selvitys 1 Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 1.1 LYHENTEISTÄ JA TERMEISTÄ... 2 2 YLEISTÄ MOBIILIKARTOITUSJÄRJESTELMISTÄ...

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MITTAUSTEN TARKKUUDESTA JA RAJAMERKEISTÄ KIINTEISTÖTOIMITUKSISSA

MÄÄRÄYS MITTAUSTEN TARKKUUDESTA JA RAJAMERKEISTÄ KIINTEISTÖTOIMITUKSISSA MÄÄRÄYS MITTAUSTEN TARKKUUDESTA JA RAJAMERKEISTÄ KIINTEISTÖTOIMITUKSISSA 1. Johdanto... 2 1.1. Määräyksen soveltamisala... 2 1.2. Termit, määritelmät ja lyhenteet... 2 2. Mittausluokat... 5 3. Koordinaattijärjestelmät...

Lisätiedot

ETRS-GK25 JA N2000. Uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän käyttöönotto Vantaalla. Mittausosasto Kaupunkimittausinsinööri Kimmo Junttila

ETRS-GK25 JA N2000. Uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän käyttöönotto Vantaalla. Mittausosasto Kaupunkimittausinsinööri Kimmo Junttila ETRS-GK25 JA N2000 Uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän käyttöönotto Vantaalla Mittausosasto Kaupunkimittausinsinööri Taitekohtia Vantaalla kolmioverkon GPS-mittaukset ja tasoitus 1990-luvulla paikallinen

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja

Lisätiedot

Garmin GPSmap 60CSx -laite

Garmin GPSmap 60CSx -laite Garmin GPSmap 60CSx -laite GPS koulutus 20.6.2007 PAIKKATIETOPAJA -hanke Näppäimet ja laitteen osat Power - virta päälle/pois, taustavalon säätö Keinunäppäin valitse vaihtoehtoja / kenttiä, syötä tietoja,

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 3. Geoidimallit

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 3. Geoidimallit JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 3. Geoidimallit Versio: 1.0 Julkaistu: 6.9.2019 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 FIN2005N00 1.1 Mallin luonti ja tarkkuus FIN2005N00 on korkeusmuunnospinta,

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä

Lisätiedot

FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS

FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS 1. Yleistä 2. Ilmakuvaus SKM Gisair Oy Työssä määritettiin ulkoinen orientointi Sotkamon kunnan keskustan alueen ilmakuvaukselle. Ilmakuvauksen teki SKM Gisair Oy keväällä

Lisätiedot

Rakennustyömaan mittaustyöt takymetrillä

Rakennustyömaan mittaustyöt takymetrillä Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Lappeenranta Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Kari Koikkalainen Rakennustyömaan mittaustyöt takymetrillä Opinnäytetyö 2012 Tiivistelmä Kari Koikkalainen Rakennustyömaan

Lisätiedot

Seutukunnan koordinaatiston uudistamisprojekti. Maastomittaukset 2008

Seutukunnan koordinaatiston uudistamisprojekti. Maastomittaukset 2008 Seutukunnan koordinaatiston uudistamisprojekti Maastomittaukset 2008 Seutukunta MISTÄ KYSE? Tavoitteena saadaan yhtenäinen koordinaatisto seutukunnalle (Euref FIN pohjainen koordinaattijärjestelmä ja N2000

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje 35 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Kelluvien turvalaitteiden asennus- ja mittausohje Liikenneviraston ohjeita 35/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen

Lisätiedot

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta

ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta ETRS89:n ja N2000:n käyttöönotosta Esitelmän sisältö: Miksi pitäisi vaihtaa? Mihin vaihtaa? ETRS89 - koordinaattijärjestelmä N2000- korkeusjärjestelmä Uuden järjestelmän käyttöönotto Käyttöönottoprosessi

Lisätiedot

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi TIEDÄ SIJAINTISI Koordinaattihaku satakunta.punainenristi.fi Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa Karttakoordinaattien avulla on mahdollista selvittää tarkka sijainti Koordinaatit on mahdollista

Lisätiedot

Paikantaminen Nokia N76-1

Paikantaminen Nokia N76-1 Paikantaminen Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Kansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista

Kansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys MMStuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1 YLEISTÄ... 2 2 YLEISKUVAUS MMS-TUOTANTOPROSESSISTA... 2 2.1 SUUNNITTELU... 2

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ ESITYS pisteitykseksi

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ ESITYS pisteitykseksi MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.9.05 ESITYS pisteitykseksi Yleisohje tarkkuuksista: Ellei tehtävässä vaadittu tiettyä tarkkuutta, kelpaa numeerisissa vastauksissa ohjeen vastauksen lisäksi yksi merkitsevä

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen

Lisätiedot