ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUSTRATEGIAN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUSTRATEGIAN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUSTRATEGIAN ARVIOINTI Arja Kortesluoma Opinnäytetyö Tammikuu 2011 Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, ylempi AMK Matkailu ja ravitsemisala

2 1 SISÄLTÖ 1 ARVIOINTI EDISTÄMÄSSÄ MATKAILUSTRATEGIAN TOTEUTUSTA JOHDANTO Opinnäytetyön tavoite ja tutkimuskysymykset MATKAILU JA STRATEGIAT Strategian tarkoitus Strategian laadintaprosessi Strategian implementointi - miten strategiaa toteutetaan Strategisten tavoitteiden saavuttaminen Strategian arviointi Arvioinnin tarkoitus Arvioinnin lähestymistapa Arviointimenetelmät Matkailutoimiala ja strategiat Suomen matkailustrategia Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille Etelä-Pohjanmaan matkailun toimintaympäristö Matkailun toimintaympäristö Etelä-Pohjanmaalla Bronfenbrennerin teorian mukaan MATKAILUSTRATEGIAN ARVIOINTI MATKAILUTOIMIJOIDEN ARVIO NYKYSTRATEGIASTA Kyselytutkimuksen toteutus ja tutkimuksen eettisyys... 31

3 2 4.2 Tutkimuksen tulokset Vastaajien taustatahot Strategian toimeenpano ja toteutus Strategian hyödynnettävyys ja merkitys Strategian sisältö ja sisällöllinen onnistuminen Strategian uudistamistarve Yhteenveto kyselytutkimuksesta Ryhmäkeskustelun tuloksia ARVIOINTITULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN - POHDINTA Toimenpide-ehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kyselylomake Liite 2: Arvioita matkailustrategian toimeenpanosta ja toteutuksesta Liite 3: Miten strategian toimeenpanoa voitaisiin edistää Liite 4: Mitä hyötyä matkailustrategiasta Liite 5: Mikä strategiassa hyvää ja huonoa Liite 6: Arvioita matkailustrategian sisällöstä Liite 7: Mitä tulee huomioida matkailustrategiaa uusittaessa KUVIOT KUVIO 1: Strategiatyö jatkuvana prosessina Kehusmaan mukaan... 9

4 3 KUVIO 2: Strategian toteutuksen elementit Niutasen & Kvistin mukaan KUVIO 3: Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategia ja toimenpideohjelma-raportti KUVIO 4: Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenyys matkailun alueorganisaatioissa KUVIO 5: Matkailuyrityksen toimintaympäristö Etelä-Pohjanmalla Bronfenbrennerin teorian pohjalta KUVIO 6: Arviointiin osallistuneiden taustaorganisaatiot KUVIO 7: Matkailustrategian tuntemus KUVIO 8: Osallistuminen strategian toteutukseen (kaikki) KUVIO 9: Osallistuminen strategian toteutukseen (taustaorganisaatiot) KUVIO 10: Tiedon saanti strategiasta ja sisällöstä KUVIO 11: Strategian käyttö työssä KUVIO 12: Strategian merkitys matkailutoimialan kehittämisessä KUVIO 13: Hankeaihioiden hyödyntäminen toimenpiteissä KUVIO 14: Arvio strategian toimivuudesta KUVIO 15: Tärkeimmät toimenpiteet strategiassa KUVIO 16: Strategian uudistamistarve KUVIO 17: Menetelmä strategian uudistamistyössä KUVIO 18: Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia jatkuvana prosessina Kehusmaan mallin pohjalta TAULUKOT TAULUKKO 1. Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian määrälliset tavoitteet 20 TAULUKKO 2. Matkailustrategian määrällisten tavoitteiden toteutuminen. 27 TAULUKKO 3. Vastaajien taustat ja arviointiin osallistuneiden määrät... 31

5 4 1 ARVIOINTI EDISTÄMÄSSÄ MATKAILUSTRATEGIAN TOTEUTUSTA JOHDANTO Matkailun kehittämistyötä Etelä-Pohjanmaalla ohjaa maakunnallinen vuonna 2007 valmistunut matkailustrategia. Strategiassa määritellään yhteiset tavoitteet ja menetelmät, joiden avulla Etelä-Pohjanmaan matkailutoimialan kasvua ja kehitystä on tarkoitus viedä eteenpäin. (Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia 2007.) Strategian toimeenpanoa pyritään edistämään ja toteutumista seurataan Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoimalla MATKO2 -Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla hankkeella. MATKO2:n toimesta käynnistettiin Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian arviointiprosessi keväällä Tämä opinnäytetyö on osa MATKO2-hankkeen työnä tehtävää strategian toteutuksen seurantaprosessia ja arviointia. Strategian toteutus on jatkuva prosessi; suunnittelua ja strategian valmistumista seuraa toteutus, seuranta ja strategian uudistaminen. Onnistunut strategia vaatii seurantaa ja tarvittaessa suunnan tarkistusta jo toteutusaikanaan. (Salminen 2008; Tuomi & Sumkin 2010.) Tämä arviointiprosessi tehtiin matkailustrategian toteutuksen ollessa ajallisesti suunnilleen puolivälissä. Arvioinnin tulosten pohjalta on strategiaa vielä mahdollista tarvittaessa muuttaa tai täydentää. Julkista toimintaa, prosesseja ja projekteja arvioidaan tänä päivänä yhä enemmän, koska julkisen sektorin on saatava vähenevillä varoilla entistä enemmän tuloksia aikaan. Matkailu on yksi toimiala, jonka kehittämisessä käytetään julkista rahoitusta. 1.1 Opinnäytetyön tavoite ja tutkimuskysymykset Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida vuosille laaditun Etelä- Pohjanmaan matkailustrategian ja toimenpidesuunnitelman toteutumista ja matkailuelinkeinon sitoutumista strategiaan sekä kartoittaa mahdollinen matkailustrategian päivitystarve. Tutkimuksella selvitettävät pääkysymykset ovat: 1) Miten matkailustra-

6 5 tegian toimeenpano ja toteutus on onnistunut? 2) Miten strategian mahdollinen päivitys / uuden strategian laadintaprosessi tulisi toteuttaa? Tavoitteena on saada konkreettisesti hyödynnettävää tietoa matkailustrategian toimeenpanon edistämiseen ja käytännön toimenpiteisiin matkailun koordinaatiotyössä. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään ja viemään käytännön toimenpiteisiin MATKO2-hankkeen toimesta matkailustrategian toteutumisen seurantaa tehtäessä.

7 6 2 MATKAILU JA STRATEGIAT Työskentelin 1980 ja lukujen taitteessa Lapissa matkailuelinkeinon kehittämistehtävissä. Jo tuolloin, kolmisenkymmentä vuotta sitten, Lapissa tehtiin erilaisia kehittämissuunnitelmia matkailun edistämiseksi. Tuolloin suunnitelmista ei vielä käytetty nimitystä strategia, vaan puhuttiin lähinnä matkailun kehittämissuunnitelmista tai -ohjelmista. Matkailustrategioista on oman kokemukseni mukaan aloitettu puhumaan ja suunnitelmista käyttämään strategianimitystä laajemmassa mittakaavassa kuluvalla vuosituhannella. 2.1 Strategian tarkoitus Strategia-sanan käyttö on yleistynyt jokapäiväisessä käytössä ja se yhdistetään usein arkikielessä myös asiayhteyksiin, joihin se ei alkuperäisen tarkoituksensa mukaan sovellu. Toisaalta strategia-sanalle on vaikea antaa yksiselitteistä määritelmää. Riippuen määrittelijästä, kohteesta tai näkökulmasta, voivat määritelmät poiketa merkittävästikin toistaan. Myös Kehusmaa (2010) toteaa strategiakäsitteelle olevan monia eri määritelmiä. Strategian ensisijaisena tavoitteena on määritellä keinot, joilla kilpailijat voitetaan. (Mts ) Sivistyssanakirjan (2001) mukaan strategia on alun perin tarkoittanut sotataitoa tai johtamistaitoa, jonka avulla voitetaan sota. Nykyisin termi yleisemmin tarkoittaa taitavaa suunnittelua, parhaan menettelytavan noudattamista ja toimintasuunnitelmaa. (Mts. 640.) Juutin (2007) mukaan strateginen johtaminen on tullut laajamittaisesti liike-elämän käyttöön toisen maailman sodan jälkeen, jolloin useissa organisaatioissa lähdettiin tekemään pitkän tähtäimen suunnittelujärjestelmiä. Pitkän aikavälin suunnitelmien avulla määritellään organisaation päämäärät ja tavoitteet vuotta pidemmille ajanjaksoille. (Mts. 14.) Kamensky (2007) määrittelee strategian olevan yrityksen tietoinen keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valinta kokoajan muuttuvassa toimintaympäris-

8 7 tössä. Hänen mukaansa isomman ryhmän, kuten konsernin tai yritysverkoston, strategia määrittelee ryhmän yhteiset tavoitteet; miksi olemme olemassa, mikä on yhteinen haluttu tahtotilamme, mitkä ovat toiminnan pääperiaatteet, missä liiketoiminnoissa olemme yhteisesti mukana ja millä painoarvoilla. Strategia on muotoutunut monien vaiheiden kautta toimintamalliksi, jota nykyisin käytetään työkaluna yritysten lisäksi myös julkisella puolella, yritysverkostoissa, aluekehittämisessä ja yhdistystoiminnassa. Strategia on jatkuvasti kehittyvä, dynaaminen ja kokonaisvaltainen työkalu johdolle ja organisaatiolle, jonka avulla varmistetaan organisaatiossa sen visioon tähtäävä toiminta (Tuomi & Sumkin 2009, 28) Strategian laadintaprosessi Yleinen käsitys arkityössä lienee, että strategian laadinta kuuluu ammattilaisille ja se tehdään jossakin kabineteissa tai johtoryhmän kokouksissa. Moni vierastaa strategiaa jo sanana eikä miellä asian edes koskettavan omaa itseään tai toimintaansa. Tähän johtopäätökseen olen tullut jo Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian laadintaprosessin aikana sekä johtaessani viime vuodet strategian toimeenpanoa. Juutin (2007) mukaan strategiaa on perinteisesti pidetty toiminnan suuntaviivana, jossa käsitellään rationaalisesti koko organisaatiota koskevia näkökulmia. Laajasti vallitseva käsitys aikaisemmin oli, että strategian määrittelyn tekee yrityksen johto. Viime aikoina on huomattu että strategian laadintaa ei voi erottaa sen toteutuksesta, vaan strategian implementointia on tehtävä yhdessä sen laadinnan kanssa. (Mts. 13.) Strategian laadintaa, sen käyttöönottoa ja strategian vaatimien muutosten toteutustapoja kuvataan strategiaprosessilla. Sitä miten strategian toteutusprosessi on yhteydessä sen avulla saatuihin tuloksiin, on verrattain vaikea määritellä, vaikka strategiaprosessia onkin tarkasteltu monista eri lähtökulmista. Yleensä strategian suunnittelu ja toteutus on jäsennetty erillisiksi vaiheiksi. (Juuti 2007, 151, 155, 161.) Strategiaprosessi on dynaaminen kokonaismalli, joka toimii joustavasti ja jonka tekemiseen osallistuu edustus koko organisaatiosta. Strategia tarkoittaa toiminnan muuttamista niin, että se ulottuu organisaation jokapäiväiseen toimintaan ja eri ta-

9 8 soille. Prosessin aikana määritellään strategian eri osat joiden avulla muodostetaan kokonaiskuva tavoitetilasta ja strategia jalkautetaan koko organisaatioon. Strategian tulee olla kaikkia koskeva, yhteinen prosessi organisaatiossa, jolloin sitä voidaan viedä eteenpäin arkityöhön, jokapäiväisiin toimintoihin liittyen. (Tuomi & Sumkin 2009, ) Jo strategian suunnitteluvaiheessa tulee huomioida se, miten organisaation eri osastot tai toimijat saadaan osallistumaan strategian eri vaiheisiin. Organisaatioissa joissa tuetaan henkilöstön osallistumista kaikkeen tekemiseen, sitoudutaan myös strategiaan paremmin, koska jo itse strategiakin luodaan ja sitä myös toteutetaan yhdessä. Strategian toteutus on aina arjen toimintaa jonka tulee näkyä jokapäiväisessä tekemisessä. Arkipäivän tekemisillä on ratkaiseva merkitys siinä toteutuuko vai kaatuuko strategia, sillä johdon tehtävä on vain enemmänkin ohjata valmentavalla otteella strategian toteutumista sekä seurata sen toteutumista eri mittarien avulla. (Niutanen & Kvist 2010, ) Strategian implementointi - miten strategiaa toteutetaan Strategian implementointi on sisäistä, organisaation operationaalista toimintaa, jonka avulla pyritään toteuttamaan strategiaa suunnitelman mukaisesti. Joissakin tapauksissa implementointi voi tarkoittaa myös strategian jalkauttamista tai maastouttamista, eli viemistä toimijatasolle. Käytännössä implementointi on strategian toteuttamista. (Salminen 2008, 17.) Hänen (2008) mukaansa strategian eri osa-alueet myös itse toteutuksessa liittyvät kiinteästi toisiinsa; suunnittelua, strategian lanseerausta, toimijoiden motivoimista, muutosenergian kasvattamista ja strategian etenemisen seurantaa, ei voi erottaa erillisiksi osioiksi (mts. 17). Kehusmaa (2010) toteaa strategiatyön olevan osa organisaation työtä, joka pitää sisällään strategian suunnittelun, toteutuksen ja strategian johtamisen. Koko organisaation tule osallistua omalla työllään strategiatyöhön, eri henkilöiden ja ryhmien roolit vain eroavat toisistaan työn eri vaiheissa. Strategiatyö on jatkuva prosessi, joka hävittää perinteiset raja-aidat operatiivisen ja strategisen toiminnan välillä. Kuten kuviosta 1. nähdään, strategiaprosessin eri vaiheet eivät ole toisiaan seuraavia, vaan

10 9 ne sijoittuvat limittäin toisiinsa nähden ja esimerkiksi strategian laatimisen yhteydessä sitä jo samalla viedään käytännön toteutukseen. Samoin seurantaa ja arviointia tehdään jo strategian toteutusaikana. (Mts ) Työmallin suunnittelu Strategian laatiminen Strategian toteutus Jatkuva Seuranta ja arviointi Strategiatyö Strategian päivitys KUVIO 1: Strategiatyö jatkuvana prosessina Kehusmaan mukaan Niutasen ja Kvistin (2010) mielestä strategian toteutus ja ydin muodostuu kuviossa 2. esitetyistä neljästä elementistä; 1) innostava ja vuoropuhelun avulla synnytetty strategia, 2) esimiesten tai prosessin johtohenkilöiden keskeinen rooli toteutuksessa, 3) yhdessä tekeminen, jonka avulla sitoutuminen strategiaan syntyy osallistumisesta sekä 4) aikaansaamisen kulttuuri, joka mahdollistaa strategian periaatteiden muuttumisen teoiksi. Heidän mukaansa strategia toteutuu sinä määrin kuin se näkyy organisaation arkipäivän toiminnassa. (Mts )

11 10 KUVIO 2: Strategian toteutuksen elementit Niutasen & Kvistin mukaan Jotta strategiaa pystytään toteuttamaan, tulee se kyetä purkamaan riittävän konkreettisiksi toimenpiteiksi. Strategiaan sisältyvällä toimenpideohjelmalla kyetään turvaamaan strategisen suunnitelman ja operatiivisen toiminnan kohtaaminen. Strategiaan voidaan sisällyttää myös toimenpideaihioita, jotka toimivat sillanrakentajina strategian ja toimenpideohjelmien välillä. (Kamensky 2004, ) Strategisten tavoitteiden saavuttaminen Strategian toteutumista ja täytäntöönpanon edistymistä voidaan seurata erilaisin menetelmin. Strategia ja sen toteutuminen on pitkällinen prosessi. Tavallisimpia virheitä mitä strategiatyössä tehdään, on unohtaa sen toteutumisen seuranta. Yleensä tuloksia arvioidaan vasta siinä vaiheessa kun strategian voimassaoloaika päättyy tai kun uutta strategiaa lähdetään suunnittelemaan. Niin kuin edellisistä kappaleista käy ilmi, strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiä pisteitä on useita strategiaprosessin eri vaiheissa. Siksi strategian arviointia ja tavoitteiden saavuttamisen seurantaa tulee tehdä koko strategian voimassaolon ja toteuttamisen ajan, eikä vasta prosessin lopussa.

12 11 Toimialalla, jossa toimintaympäristön jatkuvan muutoksen vuoksi on vaikea ennakoida kehityssuuntia, tulee strategia laatia riittävän väljäksi. Implementoinnin alussa organisaatiolle tulee osoittaa muutoksen suunta, mutta päämäärät, jotka lanseerauksessa ja strategian alussa on asetettu, eivät saa olla liian ehdottomia. Strategian onnistumista ei tule arvioida vain sen perusteella, saavutettiinko strategian lopussa sille aluksi määritellyt päämäärät. Jos strategian toteutuksessa onnistutaan, saavutetaan strategian myötä organisaatiossa voittoja lähes päivittäin mm. yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntymisen ja toiminnan parantumisen myötä. Pitkäaikaisissa strategiaprosesseissa on tärkeää, että saavutetaan myös matkan varrella välionnistumisia, joiden avulla strategia saa lisävoimaa ja henkilöstön positiivinen muutosenergia voimistuu. (Salminen 2008, , 262.) Strategian säännöllinen seuranta on siis tärkeää ja päämäärään pääsyä tulee mitata myös väliarvioinneilla. Niutasen ja Kvistin (2010) mukaan strategian toteutumisen seuranta ja tavoitteisiin pääsyn mittaaminen kuuluu johtoryhmälle. Mittareiden lisäksi seurantaan kuuluu myös välitavoitteiden asettaminen, strategiset projektit ja toimijoiden strategiaan sitoutuminen. Sitoutuminen pitää sisällään keskeisten strategisten teemojen ja painopistealueiden tuntemisen ja hyväksymisen, tunteen strategiaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä innostuksen määrän, mitä strategian toteuttaminen aiheuttaa. (Mts. 58.) Kehusmaa (2010) on todennut, että organisaatio joka toteuttaa elävää ja älykästä strategiaa arvioi jatkuvasti strategiatyönsä tuloksia ja ideoi uusia tapoja toteuttaa entistä toimivampaa strategiaa. Hänen mukaansa strategiatyötä ei voida arvioida vain yhdestä näkökulmasta, vaan strategiatyötä tulee arvioida neljästä eri näkökulmasta. Arvioinnissa tulee huomioida strategiasuunnitelma, toteutuneet tulokset, käytetty strategiatyömalli ja menetelmät sekä vallitseva organisaatiokulttuuri, arvot ja johtamismallit. (Mts ) Strategian tekemisen aikajänne on Tuomen ja Sumkinin (2010) mukaan 3-5 vuotta. Arviointia ja tarkastelua tulee kuitenkin tehdä vuosittain, jolloin tarvittavat korjaukset ja tarkennukset pystytään tekemään nopeasti. Strategian ja toimintaohjelman

13 12 toimivuutta ja toteutumista tulee strategiakauden aikana tarkastella siinä määriteltyjen mittareiden kautta. (Mts ) 2.2 Strategian arviointi Evaluointi käsitteelle on olemassa useita määritelmiä. Arviointi eli evaluointi tarkoittaa arvostelua tai arvon määrittelyä (Sivistyssanakirja 2001, 164). Arviointi on prosessi tai sellaisen prosessin tulos, jossa arvioinnin kohteena olevalle asialle, ilmiölle tai toimenpiteelle määritetään jonkin mittapuun tai standardin mukaan arvo (Robson 2001, 18 ja 25). Arviointi voi liittyä erilaisten projektien, ohjelmien, toimintojen, innovaatioiden tai palvelujen arvon, ansion tai onnistuneisuuden määrittelyyn. Arviointi sinällään on vaikeasti määriteltävä termi. Se on tietyllä tavalla asioiden mittaamista, mutta toisaalta sitä voidaan myös pitää mittaamisen vastakohta, koska arviointia käytetään yleensä sellaisten asioiden tai ilmiöiden arvottamisessa, joiden tilaa tai arvoa ei selkeiden määrällisten mittareiden avulla voida määrittää. Arviointi on yleensä hyvin arvo- ja näkökulmasidonnaista, ajan, paikan ja tilanteen mukaan vaihtelevaa. (Karjalainen 2001) Anttilan (2007) mukaan arvioinnilla tarkoitetaan systemaattista tarkasteltavan asian arvon tai merkityksen määrittämistä ja arviointikohteen suhteuttamista arvioinnin perusteisiin (mts. 15). Paasion (2005) mielestä arviointi on ensisijaisesti inhimilliseen hyvään pyrkivän toiminnan arvon eli tuloksellisuuden tietämistä ja toteutumisen mahdollistamista. Englanninkielessä arvioinnista käytetään käsitteitä evaluation, assessment ja appraisal. Evaluation viittaa prosessien, innovaatioiden ja ohjelmien arviointiin, esimerkiksi program evaluation. Assessment -käsitettä käytetään yleensä palvelujen käyttäjien tai tiedon tuottamisen arvioinnissa ja henkilöstön toimintaa arvioitaessa käytetään yleensä Appraisal käsitettä (Vuorenmaa 2001, 29).

14 Arvioinnin tarkoitus Nykyisin vaaditaan, että lähes kaiken toiminnan, erityisesti julkisella puolella ja suurissa pörssiyhtiöissä, tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää. Vaatimukset tehokkuuden ja kilpailukyvyn saavuttamiseksi ulottuvat yhteiskunnassa nykyisin lähes joka sektorille ja toimintaan. Tämän seurauksena organisaatioiden eri toimintoja, niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella, tarkastellaan ja arvioidaan. Yhteiskunnan eri toimintoja ja innovaatioita arvioidaan sen vuoksi, että voidaan selvittää, ovatko kyseiset toiminnot tarpeellisia ja toimivia tai tulisiko niiden esimerkiksi toimia nykyistä paremmin (Robson 2001, 24). Arvioinnin tehtävänä on osoittaa miten arvioitava kohde, esimerkiksi projekti, on onnistunut palvelemaan kohderyhmäänsä, miten tavoitteet on saavutettu ja miten työskentelyssä on onnistuttu (Hyttinen 2006, 11). Arviointi on hyvä työväline tulostavoitejohtamisessa ja se soveltuu myös yksilö- ja organisaatiotasojen sisäiseksi kehittämisvälineeksi. Arvioinnin avulla on mahdollista seurata työn tai asioiden edistymistä ja sitä käytetään myös erilaisten kohteiden luonnehtimiseen. Arvioinnista on muodostunut myös keskeinen hallintoväline valtion- ja kuntahallinnossa. (Anttila 2007, ) Arvioinnilla saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteisen ymmärryksen vahvistamiseen ja osallistujien sitouttamiseen, arvioitavan ohjelman tukemiseen ja ohjelman tai organisaation kehittämiseen. Kun arviointia tehdään, tulee jo arviointiprosessin aikana huomioida arviointitiedon käyttäjien näkökulmat, jotta arvioinnilla saadun tiedon hyödyntäminen helpottuu. (Pesonen 2009, 42.) Arvioinnilla on oltava tarkoitus, miksi sitä tehdään ja mihin arvioinnilla saatua tietoa käytetään. Tämä vaikuttaa myös ajankohtaan, koska arviointi tulee tehdä. Monivuotisten kehittämisohjelmien tai strategioiden arvioinnissa on tärkeää ajankohta jolloin arviointia tehdään. Esimerkiksi kehittämisohjelmia kannattaa Pesosen (2009) mukaan

15 14 arvioida vasta kun niiden käynnistämisestä on kulunut 2-4 vuotta, jotta väliarvioinnista saadaan hyötyä ohjelman jatkokehittämiseen. (Mts. 57.) Arvioinnin lähestymistapa Koska kaikkea ei voida arvioida, tulee jo arviointiin lähdettäessä päättää mistä näkökulmasta arviointia lähdetään tekemään. Arvioinnin lähestymistapoja on useita, enkä käsittele tässä yhteydessä arviointimenetelmien historiaa tai kehittymistä. Asiaa lähestytään tässä käytännön arvioinnin kannalta eikä niinkään arviointitutkimuksen tai kokeellisen arvioinnin kannalta. Robsonin (2001) mukaan suuntaus on jo tämän vuosituhannen alussa kääntynyt monitahoisen arvioinnin suuntaan (mts. 26). Erityisesti strategioita tai ohjelmia arvioitaessa pluralistinen lähestymistapa antaakin mielestäni kattavamman kuvan arvioinninkohteesta. Arvioinnin lähestymistapoja voidaan luokitella monella eri tavalla. Hyttisen (2006) mukaan arviointistrategiat voidaan jakaa vastuullisuusarviointi-, tiedontuottamisarviointi- ja kehittämisarviointimenetelmiin. Kehittämisarviointi soveltuu sellaisten projektien arviointiin, joiden tarkoituksena on luoda jotain uutta. Kehittämisarviointi kohdistuu kehittämistoiminnan etenemiseen ja sitä toteutetaan prosessiarviointina käytännön toiminnan tukena, jolloin sen tarkoituksena on muokata ja parantaa meneillään olevaa hanketta tai ohjelmaa. Tiedontuottamisarvioinnin tarkoitus on nimensä mukaan tuottaa tietoa; siinä arvioidaan ennakkoon vaikutuksia ja tarpeita. Tiedontuottamisarviointi voi olla luonteeltaan esiselvitys, jonka pohjalta voidaan käynnistää kehittämishanke, -ohjelma tai laatia strategia. Vastuullisuusarvioinnilla hankitaan tietoa arvioitavan asian tai prosessin vaikuttavuudesta, tuloksista ja tehokkuudesta. Arvioinnilla voidaan selvittää panos-tuotos seurauksia ja kustannustehokkuutta. Vastuullisuusarviointi antaa arviointitietoa mm. rahoittajille, ja se soveltuu käytettäväksi esimerkiksi ulkopuolisen tahon rahoittaman projektin arvioinnissa. (Mts ) Robson (2001) luokittelee arvioinnin sen mukaan kohdistetaanko se tarpeiden, prosessien, vaikutusten tai tehokkuuden arviointiin. Tarpeiden arviointi toimii lähesty-

16 15 mistapana uuden toimintaohjelman tai strategian suunnitteluun tai meneillään olevan ohjelman arvioinnissa voidaan tarkastella miten arvioitava strategia, ohjelma tai hanke kykenee vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin. Prosessien arvioinnissa selvitetään arvioitavan kohteen tapahtumia, toteutusta, suunnitelmanmukaisuutta ja toimintaan osallistuvia tahoja. Vaikutusten arvioinnilla selvitetään mitä seurauksia ja vaikutuksia arvioitavalla kohteella, menetelmällä tai strategialla on siihen osallistuville. Robsonin tehokkuuden arviointi tarkastelee missä suhteessa hyödyt ovat toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin ja se vastaa siis lähinnä Hyttisen vastuullisuusarviointia. Robsonin mukaan tarpeiden, prosessien, vaikutusten tai tehokkuuden arviointeja ei voi irrottaa toisistaan, koska näillä arviointityypeillä on looginen, toisiaan seuraava järjestys. (Mts ) Anttilan (2007) mielestä arviointi on kehittymässä vuorovaikutukselliseksi toiminnaksi, jossa arviointiin osallistuvien eri osapuolten osuus on merkittävä koko prosessin kannalta. Hyvään evaluointiprosessiin kytkeytyy monia arvioitavan asian sidostahoja. Näiden avulla saadaan arvioinnin kannalta vastauksia keskeisiin kysymyksiin, joiden pohjalta johtopäätökset pystytään tekemään riittävän tiedon pohjalta. (Mts. 34.) Kun arvioinnin kohteena oleva prosessi on yhä käynnissä, voidaan väliarviointi rajoittaa toimintaprosessien seurantaan tai saavutettujen vaikutusten arviointiin. Lähellä prosessiarviointia olevan formatiivisen eli muovaavan arvioinnin tarkoituksena on kehittää toimintaa arvioinnin tuloksena niin, että se auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Summatiivinen eli yhteenkokoava arviointi puolestaan osoittaa mitä tuloksia arvioinninkohteena olevalla asialla tai projektilla on saavutettu, keskittyen vaikutusten arviointiin. (Robson 2001, ) Suorituksen arvioinnissa palautetta annetaan tuloksesta ja lisäksi arvioidaan tapaa jolla tulokseen on päästy. Arvioinnin tarkoituksena on parantaa arvioitavan prosessin suorituksia. Se tarjoaa parhaimmillaan myös mahdollisuuden itsetutkiskeluun, kuinka arvioija on itse osallistunut ja vaikuttanut arvioitavaan asiaan tai prosessiin. (Kvist ja HappiTiimi 2010, 145.) Kehusmaa (2010) toteaa osuvasti, että hyvä strategia pitää jo

17 16 itsessään sisällään kriteeristön ja arviointimenetelmät strategian toteutumisen arviointiin ja seurantaan (mts. 187) Arviointimenetelmät Lähdettäessä arviointiprosessin totutukseen, tulee miettiä heti alkuvaiheessa toteutetaanko arviointi sisäisenä, ulkoisena vai monitahoisena arviointina. Jos arviointi tilataan täysin ulkopuoliselta taholta, pystytään sillä varmistamaan puolueeton ja objektiivinen arviointitulos. Sisäinen arviointi tehdään prosessiin tai hankkeeseen osallistuvien tahojen toimesta ns. sisältäpäin. Monitahoinen arviointi koostuu niin sisäisen kuin ulkoisenkin arvioinnin menettelytavoista, jossa otetaan laajasti huomioon erilaisia näkemyksiä ja käytetään monia eri menetelmiä. Ulkopuolisen tahon tekemä arviointi on yleensä summatiivista ja tuloksia tarkastelevaa. Ulkoisessa arvioinnissa sovelletaan usein erilaisia tutkimusmenetelmiä ja arviointiprosessissa on mukana tieteellisen koulutuksen saaneita tutkijoita; arvioitavan alan substanssiosaajia ei välttämättä työryhmään kuulu. Esimerkkinä ulkoisesta arvioinnista ovat erilaiset auditointiprosessit. Nykyisin käytetään entistä enemmän organisaatioissa sisäistä evaluointia. Sisäistä arviointia pidetään organisaatioissa prosessina, jolla pystytään vaikuttamaan johtamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen kokonaisuudessaan. (Anttila 2007, ) Tavanomaisimpia arviointimenetelmiä ovat arvioitsijoille tai toimijoille tehdyt haastattelut ja kyselyt, prosessin havainnointiseuranta ja erilaiset määrälliset mittarit. Anttilan (2007) mielestä realistisessa arvioinnissa tulee hyödyntää monimenetelmällistä lähestymistapaa riippuen siitä mikä tutkimusmenetelmä mahdollistaa parhaat tulokset asetettuihin kysymyksiin nähden ja tutkittavat menetelmät voivat käytännössä olla hyvinkin monimuotoisia (mts. 103). Arviointikysymykset ratkaisevat Robsonin (2001) mukaan millä menetelmillä arvioinnissa tarvittavat tiedot hankitaan. Mitään selkeää sääntöä siihen, käytetäänkö esimerkiksi strukturoimattomia haastatteluja, kyselylomakkeita tai jotain muita menetelmiä, ei hänen mukaansa voida määritellä. Ratkaisevaa on siis arviointikysymysten

18 17 muotoilu ja sen jälkeen tarkastellaan miten niihin saadaan luotettavimmat vastaukset. (Mts ) Tässä työssä ei käydä läpi yksittäisiä vaihtoehtoisia tutkimus- ja arviointimenetelmiä, vaan käsitellään myöhemmin menetelmä jota arviointiprosessissa käytetään. 2.3 Matkailutoimiala ja strategiat Matkailun vaikutuksia ja kehitystä seurataan ja suunnitellaan niin globaalisti kuin kansallisestikin. World Tourism Organization eli UNWTO on YK:n alainen matkailun kattojärjestö, joka toimii maailmanlaajuisesti. (UNWTO 2010.) Euroopassa matkailun kehittämistä ohjataan ja seurataan yhteisesti EU:n johdolla. Komissio ei ole antanut matkailun kehittämisestä erillistä direktiiviä, sen sijaa kehittämistoimia linjataan ja ohjataan lukuisien ohjelmien kautta. (European policies for tourism 2009.) UNWTO:n mukaan matkailu on tällä hetkellä nopeimmin kasvava teollisuuden ala maailmassa. Esimerkiksi vuonna 2008, maailmanlaajuisesta pankkikriisistä ja sitä seuranneesta talouslamasta huolimatta, Euroopassa päästiin kansainvälisten matkailijoiden saapumisissa 0,3 % kasvuun edellisvuoteen verrattuna (Tourism 2020 Vision 2010; Tourism Highlights 2009 Edition, 6). TEM eli Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen matkailupolitiikasta ja sille kuuluu myös valtakunnallisen matkailustrategian laadinta, toimeenpano sekä seuranta. (KTM 2006, 33, ) Matkailu on kasvava toimiala myös Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta v oli 2,3 prosenttia, mikä oli liki kaksi kertaa niin suuri kuin maatalouden osuus maamme BKT:sta (TEM 2010, Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle). Matkailun edistämiskeskuksen eli MEKin tehtävänä on toimia Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin koordinointitahona ja edistää Suomen matkailullista tunnettuutta ulkomailla. (KTM 2006, 33.)

19 18 Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2007 yhteensä 11 miljardia euroa, josta ulkomaalaisten matkailijoiden osuus oli 3,1 miljardia euroa eli 29 prosenttia. (TEM 2010). Matkailuelinkeinon merkitys korostuu Suomessa varsinkin syrjäisillä alueilla, joista osalle matkailu on lähes ainoa vaihtoehto säilyttää alueen elinvoimaisuus (VN:n periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta 2006, 6). Matkailuelinkeinon kehittämiseksi laaditaan strategioita. Matkailustrategioissa määritellään keinoja, miten alueesta saadaan houkutteleva matkailukohde ja miten toimialaa tulee kehittää. Maakunnallisia matkailustrategioita ja matkailun kehittämissuunnitelmia on matkailullisesti merkittävimmillä alueillamme tehty jo 1990-luvulla. Nykyisin lähes jokaisella maakunnalla on oma strategia ja lisäksi vielä osa matkailukeskittymistä, kaupungeista ja jopa kunnista laatii omia alueellisia matkailustrategioitaan. Ensimmäinen valtakunnallinen matkailustrategia julkistettiin vuonna (Jussila, 2010; Maakuntaliitot 2010; Vesterinen 2010; Suomen matkailustrategia 2006) Suomen matkailustrategia Vuoden kestäneen laadintaprosessin tuloksista koottiin kauppa- ja teollisuusministeriössä Suomen ensimmäinen valtakunnallinen matkailustrategia vuonna Prosessiin osallistui parisentuhatta matkailutoimijaa ympäri Suomen. Matkailustrategiassa on määritelty matkailun kehittämisen pitkän tähtäimen linjaukset vuoteen 2020 saakka. Strategisten linjausten lisäksi se sisältää vuosille toimenpideohjelman, jonka avulla strategisiin päämääriin tähdätään. (KTM 2006, 5, ) Valtakunnallisen matkailustrategian toteutumista seurataan vuositasolla erilaisten määrällisten indikaattorien, kuten yöpymisten ja matkailun taloudellisten vaikutusten, avulla. Vuosittain kesäkuussa Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää matkailuelinkeinolle ja kehittäjille matkailuseminaarin, jossa arvioidaan strategian toteutumista. (Mts. 2006, 72.) Valtakunnallisen matkailustrategian (2006, 19) päämääränä on luoda edellytykset alan ympärivuotiselle kehittymiselle ja yritystoiminnan ammattimaistumiselle. Matkailu kasvattaa Suomen taloutta ja on monella alueella merkittävä elinkeino. Strate-

20 19 gian mukaan toimialan edelleen kehittymiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja systemaattista työtä, joka edellyttää yhteistyötä sekä yksityisen että julkisen sektorin osalta. (TEM 2010) Vuonna 2006 julkistettu matkailustrategia uudistettiin vuonna Uudistetun strategian keskeinen ajatus on, että Suomen matkailun vahvuuksia vahvistetaan ja matkailukeskittymissä olevia kasvuhakuisia ja verkostoituneita yrityksiä autetaan menestymään (Matkailun ajankohtaisseminaari 2010). Uudessa matkailustrategiassa erityisesti julkisen sektorin rooli nähdään tärkeänä. Uudistettu strategia pyrkii keskittymään niihin asioihin, joihin voidaan käytännössä vaikuttaa. (Pekkarinen 2010) Ensimmäiseen valtakunnalliseen strategiaan verrattuna suurimmat erot uudistetussa strategiassa ovat painopisteen siirtäminen voimakkaammin elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja toisaalta strategia keskittyy niihin toimenpiteisiin, joihin valtion keinoin voidaan vaikuttaa (Pekkarinen 2010). Uudistettu strategia sisältää kolme toimenpidekokonaisuutta: matkailusektorin eli elinkeinon kehittäminen matkailumaakuvan vahvistaminen toimialan kehittymisen yleiset elinkeinopoliittiset lähtökohdat (TEM 2010, 19). Matkailun edistämiskeskuksen MEKin tehtävänä on toimia kansainvälisen markkinoinnin edelläkävijänä ja koordinoijana sekä edistää Suomen matkailullista tunnettuutta (KTM 2006, 32). MEKillä on oma strategia, joka painottuu matkailun maakuvan kirkastamiseen ja markkinoinnin operatiivisiin toimenpiteisiin. (TEM 2010, 5; Lehtonen 2010.) Valtakunnallisen, uudistetun strategian toteutumista seuraa elinkeinon edustajista koostuva työryhmä ja strategian toteutumisen arviointia tehdään myös TEM:n vuosittaisessa matkailun ajankohtaisseminaarissa (TEM 2010, 34). Uudistettuun strategiaan sisältyy myös strategian vaikutusten ennakkoarviointi, jossa on arvioitu strategian vaikutuksia kestävän matkailun neljän osa-alueen kautta; taloudellinen kestävyys, ympäristö, sosio-kulttuurinen vaikutus sekä sosiaalinen kestävyys. (TEM 2010, )

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki Kansainvälistyminen Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategiassa Painopistealueet:

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot