HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2014. www.harjulansetlementti.fi"

Transkriptio

1 HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2014

2 ESITTELY Harjulan Setlementti on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttä rakentava merkittävä monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteena on tuottaa terveyttä, tukea ja toimintaa yhteisöllisyyden, erilaisten ihmisten välisen yhteistyön ja lähimmäisyyden arvoihin pohjautuen. Tavoitteeseen pyritään jatkuvalla toiminnan uudistamisella ja asiakaslähtöisellä toiminnalla yhdessä hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön sekä sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistyksen palveluita päijäthämäläisille ihmisille, yhdistyksille ja yrityksille ovat lasten päivähoito, kuntoutus- ja kotihoitopalvelut, kansalaistoiminta, kansalaisopisto, ravitsemuspalvelut sekä ulkomainospaikkojen vuokraus ja monipuolinen projektitoiminta. Harjulan setlementtiperheeseen kuuluvat lisäksi Lahden Harjulan Setlementtisäätiö sekä sen omistama senioreille vuokra-asuntoja tarjoava Kiinteistöosakeyhtiö Harjulakoti. Harjulan Setlementtiyhdistys on perustettu Lahteen vuonna 1941 ja se on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen omia toimipisteitä Lahdessa ovat Harjula-keskus, Lounaan päiväkoti, Puu-Harjula ja Niemen päiväkoti. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Toimintavuosi 2014 oli Harjulan Setlementtiyhdistyksen 73. toimintavuosi. Toimintavuoden aikana ympäröivän yhteiskunnan muutosten vaikutukset ja haasteet alkoivat näkyä yhä selvemmin myös Harjulan toiminnassa ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Harjulan kansalaisopiston toimintaan kohdistuvien valtion säästötoimien jatkuminen on tehostanut pyrkimyksiä etsiä yhteistä näkemystä setlementtiopistojen valtakunnalliselle tulevaisuudelle. Tätä työtä tekemään Suomen Setlementtiliitto palkkasi selvitysmiehet laatimaan kartoitusta opistosetlementtien tilanteesta ja halusta lähteä mukaan suunnittelemaan valtakunnallista yhteistyötä tai jopa yhteistä opistoa. Selvitysmiehet tekivät vuoden 2014 aikana kartoituksen setlementtiopistojen tilanteesta ja varsinainen keskustelu aiheen ympärillä käydään vuoden 2015 aikana. Loppuvuodesta 2014 kansalaisopiston johtokunta teki merkittävän johtokunnan lakkauttamista koskevan päätösesityksen yhdistyksen hallitukselle. Esitys koski kansalaisopiston johtokunnan lakkauttamista kokonaan ja tehtävien siirtämistä yhdistyksen hallitukselle. Esitys hyväksyttiin ja johtokunta lakkautettiin vuoden 2014 lopulla. Kansalaisopisto luopui vuoden 2014 aikana Vuorikadun koulun tekstiilityön tiloista ja opetus sovitettiin Puu-Harjulan tiloihin. Työelämäpalvelujen kehittämistä jatkettiin kahden ESR-hankkeen kautta. Mahdollisuudet käyttöön! hanke ja Harjulan osuuskuntamallin kehittämishanke saivat rahoituksen Hämeen ELYkeskukselta alkuvuodesta Vuonna 2013 aloitetun isomman työelämäpalveluun liittyvän ESR-hankkeen suunniteltu hakeminen siirtyi ELY-keskuksen linjauspäätösten takia vuoden 2015 alkuun. Tämän muutoksen johdosta suunniteltiin kevään 2014 hankehakuun maahanmuuttajanuoriin kohdistuva Minun tulevaisuuteni! -hanke, jolle saatiin myönteinen rahoituspäätös syksyllä ja toiminta alkoi joulukuussa Keväällä 2014 Lahden kaupunki julkisti talousarviokäsittelynsä yhteydessä suunnitelmansa irtisanoa yksityisen päivähoidon ostopalvelusopimukset päättymään kesään Ostopalvelu-sopimuksia korvaamaan tulisivat päivähoidon palvelusetelit. Tilanne näytti uhkaavalta ja myös Harjulan päiväkotien tilanne vaati uudelleenarviointia. Kaupungin suunnitelmasta nousi kuitenkin hyvin vilkas keskustelu ostopalvelupäiväkotien keskuudessa ja sopimusten piiriin kuuluvat päiväkodit laativat vastineen suunnitelmien muuttamiseksi. Harjulan päiväkodit antoivat myös oman panoksensa yhteiseen vastineeseen. Lahden kaupungin hallitus päättikin lopulta juuri ennen kaupunginvaltuuston budjettikäsittelyä jatkaa ostopalvelusopimuksia vuodella eteenpäin ja palauttaa asian sivistyslautakunnalle tarkemman selvityksen tekemiseksi seuraavaa budjettikautta varten. Harjula-Mainos ja Lahden kaupunki aloittivat neuvottelut syksyllä 2015 päättyvän mainospaikkasopimuksen uusimisesta. Syksyllä 2014 ei asiassa juurikaan päästy aloituskeskustelua pidemmälle ja varsinaiset neuvottelut siirtyivät vuodelle Kokonaisuutena vuosi 2014 meni tyydyttävästi kaikista näistä yllättävistäkin haasteista huolimatta. Taloudellisesti tulos ylitti lievästi budjetin jääden hieman tappiolliseksi. Vuoden aikana tehtyjen ratkaisujen tavoitteena on suunnata Harjulan toimintaa lahtelaisille eri-ikäisille ihmisille ja tarjota heille kilpailukykyisiä palveluratkaisuja muuttuvassa yhteiskuntarakenteessa. 2

3 ORGANISAATIO Yhdistyksen toiminta jakautuu yleishyödylliseen toimintaan, varainkeruuseen ja palveluliiketoimintaan. Yleishyödyllinen toiminta pitää sisällään avoimen kansalaistoiminnan ja kansalaisopistotoiminnan. Varainkeruusta vastaa Harjula-Mainos, joka vuokraa ulkomainosvälineitä yrityksille ja yhteisöille. Palveluliiketoimintaan lukeutuvat kotihoito-, kuntoutus- ja kestipalvelut sekä päiväkotien toiminta. Tukitoimintayksiköitä ovat hallintopalvelut sekä kiinteistönhoito- ja it-tukipalvelut. Toiminnasta päättäviä hallintoelimiä ovat yhdistyksen vuosikokous ja hallitus. Kansalaisopiston johtokunta lakkautettiin vuoden 2014 lopulla. Yleishyödyllinen toiminta kansalaisopisto kansalaistoiminta HARJULAN SETLEMENTTI RY Palvelutoiminta kotihoito kuntoutus kestipalvelut päiväkodit Harjula terveyttä, tukea ja toimintaa Varainkeruu Harjula-mainos TALOUS Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot muodostuvat ostopalvelukorvauksista, asiakasmaksuista ja projekti- ja yleisavustuksista. Varsinaisen toiminnan tuotoista ostopalvelusopimusten osuus oli 39 %, joka koostui lähes kokonaan lasten päivähoitopalvelutuotosta. Erilaisten asiakasmaksujen osuus varsinaisen toiminnan tuloista oli 35 %. Tästä suurin osa muodostuu kotiin vietävistä palveluista (mm. ateriapalvelu ja kotihoito) sekä opiston asiakasmaksuista. Yleisavustuksista merkittävin on kansalaisopiston valtionosuus. Yleisavustuksiin kuuluu myös Lahden Harjulan Setlementtisäätiön myöntämä avustus Harjulan kansalaistoiminnalle. Varsinaisen toiminnan menot muodostuvat henkilöstökuluista (73 %), huoneistomenoista (12 %), tarvikkeista (8 %) ja palvelujen ostoista (7 %). Tämä jakauma on pysynyt suhteellisen samanlaisena vuodesta toiseen. Varainhankinta käsittää Harjula-Mainoksen ulkomainostilan vuokraustoiminnan. Harjula-Mainos toimii paikallisesti vuokraamalla yrityksille ja yhteisölle ulkomediatilaa. Harjula-Mainoksen tulot muodostuvat omasta paikallismyynnistä sekä yhteistyökumppaneilta saatavista vuokratuotoista. Harjula-Mainoksen lisäksi yhdistyksen palveluliiketoimintayksiköitä ovat kuntoutus, kestipalvelut, kotihoito sekä päiväkotitoiminta. Suurimmat haasteet tulevaisuudessa tulevat olemaan talouden tasapainottaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Merkittävä osuus tässä on päivähoitopalvelun ja Harjula-Mainoksen toimintojen turvaaminen kannattavalla tavalla nykyisten sopimusten umpeuduttua vuosina

4 HENKILÖSTÖ Harjulan henkilöstöstrategian tavoitteena ovat kehittyvät henkilöstöprosessit sekä arvojen mukaiset menettely- ja toimintatavat, jotka luovat edellytyksiä tavoitteelliselle ja asiakaslähtöiselle setlementtityön tukemiselle, lisäävät osaavan ja uudistumiskykyisen työyhteisön työhyvinvointia ja tukevat yhteisöllisyyttä rakentavaa selkeää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Vuonna 2014 Harjulan taloudellinen tilanne on kärsinyt palvelutoimintaan kohdistuneista muutoksista. Täten myös palveluliiketoimintaa tuottavien yksiköiden toimintaa ja rakenteita on arvioitu uudelleen. Muuttuneet työtilanteet ja kiristynyt palvelutarjonnan kilpailu ovat luoneet omat toimintapaineensa ja -haasteensa, mutta positiivinen, eteenpäin luotsaava tekijä on ollut tilanteesta syntynyt entistä suurempi palvelutoiminnan kehittämistarve. Tämän seurauksena vuonna 2014 Harjulan organisaatio on lähtenyt voimallisemmin mukaan uusia mahdollisuuksia kartoittavaan ja luovaan hanketoimintaan ja siihen sisältyviin erilaisiin projekteihin. Kokonaishenkilöstömäärissä on tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna lievää alentumaa lähinnä palvelutoiminnan vähentymisen johdosta. Vakituisten kokoaikaisten työntekijöiden määrä on tasaantunut eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden myötä. Tuntiopettajien ja heidän sijaistensa lukumäärä on pysynyt edellisvuotta vastaavalla tasolla ja muun tuntityön osalla tuntityöntekijöiden määrä on vähentynyt lähinnä kotihoidon vähentyneen asiakasmäärän johdosta. Työttömiä on työllistämistuin pystytty työllistämään yhä vähenevässä määrin, sillä yhdistyksille myönnettävien palkkatukien ehdot ja tukien määrät ovat kiristyneet entisestään. Positiivista on, että Harjula nähdään edelleen hyvänä ja toimivana työnantajana. Tästä ovat merkkinä edelleen korkealla olevien palkattomien työharjoittelijoiden ja opiskelijaharjoittelijoiden lukumäärät. Vuonna 2011 alkanut ja vakuutusyhtiö Varman tukema työhyvinvoinnin kehittämisprojekti on jatkunut vuoden 2014 aikana. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpitäminen on sisällytetty myös olennaiseksi osaksi Harjulan toimintastrategisia tavoitteita. Vuonna 2014 työhyvinvoinnin projekti on jatkunut mm. työkykyjohtamisen perusopintopolkukoulutuksin, esimies- ja yksikkötason koulutuksin, henkilöstölle suunnatuin Varman kanssa yhteistyössä toteutetuin työhyvinvointiluennoin sekä käytäntöön saatetuin kehittämistoimenpitein. KOKONAISHENKILÖMÄÄRÄ Työ- ja palkkasuhteiset Harjulan kuukausipalkkainen henkilökunta Vakinaiset, kokoaikaiset Vakinaiset, osa-aikaiset 7 7 Määräaikaiset, kokoaikaiset Määräaikaiset, osa-aikaiset Harjulan tuntipalkkainen henkilökunta Määräaikaiset tuntiopettajat ja sijaiset Määräaikaiset ja satunnaiset muut tuntityöntekijät Tuntipalkkaiset yhteensä Harjulan muu henkilöstö Palkkatuen piirissä olevat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Projektirahoituksen piirissä olevat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Palkkionsaajat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Työ- ja opiskelijaharjoittelijat (sis. kuntouttavan työtoiminnan) Kuntouttavan työtoiminnan harjoittelijat eriteltynä (sisältyvät yllä oleviin lukuihin) 29-vuotiaat tai alle 29-vuotiaat (erittely vuodesta 2014 lukien) Sairauspoissaolopäivien keskiarvo (pv/hlö) Sairauspoissaolopäivien keskiarvo (pv/hlö) ilman kansalaisopistoa ,70 3,06 4,43 5,34 HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAIN Vuoden 2014 aikana Muutostaito Oy:n läpi viemässä esimieskoulutuksessa keskityttiin työhyvinvoinnin parantamiseen, omien esimies- ja johtamistaitojen analysointiin ja kehittämiseen sekä luomaan enemmän yhtenäisempää johtamistapaa organisaatiotasolla. Keskiössä olivat niin valmentava johtaminen, ihmisten erilaisuuden johtaminen, muutoksen johtaminen kuin myös omien taipumusten tunnistamisen harjoitukset ja analysointi. Antoisa koulutus synnytti Harjulaan myös HERE-ryhmän (HR ja esimiehet) toiminnan. HERE-ryhmä on toiminut vuoden 2014 alkupuolelta lähtien erittäin hyödyllisenä yhteisenä työhyvinvoinnin ja henkilöstö- ja työsuhdeasioiden käsittelyfoorumina. Lisäksi ko. ryhmä toimii myös tärkeänä esimiestyön vertaistukiryhmänä. Henkilöstötiedottamisen kanavina toimivat edelleen esimiesviestintä, työ- tiimit, intranet ja henkilöstöinfot. 4

5 VIESTINTÄ Yhdistyksen viestinnän visiona on, että yhdistyksen toiminta, tavoitteet, palvelut ja arvot tunnetaan paikallisella tasolla ja sidosryhmissä laajalti ja myönteisellä tavalla. Tavoitteena on, että sidosryhmät mieltävät ja näkevät yhdistyksen uudistuskykyisenä, asiakaslähtöisenä, ihmistä palvelevana ja yhteisöllisyyttä rakentavana lahtelaisena monialatoimijana. Tärkeimmät viestinnän kohderyhmät ovat lahtelaiset ihmiset ja asukkaat, yritykset, yhteisöt sekä yhdistyksen asiakkaat, yhteistyötahot ja henkilökunta. Sähköinen viestintä ja tiedottaminen Vuoden 2014 aikana yhdistyksen viestintä painottui entistä vahvemmin sähköisiin kanaviin. Kotisivusto osoitteessa keräsi vuoden 2014 aikana yli käyntiä, joka oli yli käyntiä enemmän kuin edellisvuonna. Eri kävijöitä kotisivuilla oli lähes , joka on myös noin kävijää enemmän edellisvuoteen verrattuna. Uusien kävijöiden määrä kokonaiskävijämäärästä oli 56 % ja palaavien kävijöiden määrä 44 %. Vilkkainta kotisivulla oli huhtikuussa, kesäkuussa ja alkusyksyllä elo-syyskuussa ja loppuvuodesta loka-marras- ja joulukuussa. Lähes 66 % kotisivujen kävijöistä ohjautui sivustolle hakukoneen kautta. Suoran liikenteen osuus kotisivuille oli 24 %. Kansalaisopiston sekä lounasravintola Kestin sivut keräsivät eniten katseluita. Kaiken kaikkiaan kotisivujen kävijä- ja käyntimäärät ovat tasaisessa kasvussa. Yhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalla oli vuoden 2014 lopussa noin osoitetta. Uutiskirjeen keskimääräinen avausprosentti vuonna 2014 oli 24 %. Vuonna 2013 keskimääräinen avausprosentti oli 21. Sähköistä uutiskirjettä hyödynnettiin myös opisto-, tyky- ja kokous- ja juhlapalveluiden markkinoinnissa alueen yrityksille. Yhdistyksen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Jyvä -asiakaslehtisen painosmäärä oli kappaletta ja sitä jaeltiin suorajakelun lisäksi Harjulan omissa toimipisteissä, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimipisteissä sekä PalveluSantrassa. Asiakaslehden tavoitteena on uutiskirjettä laajemmin ja syvällisemmin viestiä sidosryhmille ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja palveluista. Asiakaslehtisen voi lukea myös näköisversiona yhdistyksen kotisivuilta. Yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta lisättiin muun muassa paikallisella verkko- ja radiomainonnalla ja lehti-ilmoittelulla sekä ulkomainonnalla. Toiminnasta tiedotettiin myös tarpeen mukaan lehdistötiedotteilla ja tapahtumatiedotteilla. Koottuja tapahtumatiedotteita Harjulan kansalaistoiminnan tapahtumista lähetettiin paikallismedialle joka kuukausi. Joulukuussa 2014 yhdistys osallistui myös Etelä-Suomen Sanomien joulukalenteriin, josta saatiin positiivista palautetta ja näkyvyyttä. Harjula osallistui ilmoituksin myös Lahden kaupungin tuottamiin vanhusten avopalveluiden ja vammaispalveluiden esitteisiin, jota jaettiin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen pisteissä sekä kaupungin palveluohjaajien asiakastapaamisissa. Tapahtumat ja yhteistyö Keväällä 2014 yhdistys osallistui jo neljättä kertaa valtakunnalliseen Vanhuus Rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttikiertueeseen suomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseksi. Konsertin järjesti Eventia Oy pääyhteistyökumppaninaan Suomen Setlementtiliitto ja liiton paikalliset setlementit. Konserttikiertue kattoi viisi paikkakuntaa ja Lahden konsertin järjestämiseen osallistuivat Harjula sekä Jyränkölän Setlementti ry Heinolasta. Vanhuus Rokkaa tapahtuman myötä Harjula sai medianäkyvyyttä Mtv3:n Studio 55 ajankohtaisohjelmassa. Lauri Karhuvaaran haastateltavina olivat toiminnanjohtaja Ari Tuupainen sekä Jyrkänkölän Setlementin toimitusjohtaja Kari Hahl. Marraskuussa 2014 Harjula sekä kauppakeskus Syke järjestivät yhdessä Sykettä Elämään senioripäivän. Tapahtumaa markkinoitiin laajasti Harjulan ja kauppakeskus Sykkeen yhteisenä päivänä. Harjulan kutsusta paikalla olivat myös muut alueen vanhustyön toimijat, kuten Lahden vanhusten asuntosäätiö, Dila, PalveluSantra sekä joukko pienempiä sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Päivä keräsi kauppakeskukseen erinomaisen määrän senioreita ja päivää pidettiin onnistuneena myös mukaan lähteneiden toimijoiden mielestä. Tunnettavuuskysely Vuoden 2014 lopulla, marras-joulukuun aikana, toteutettiin tunnettavuuskysely Harjulan tunnettavuudesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kuinka Harjula ja sen tuottamat palvelut tunnetaan lahtelaisten keskuudessa sekä millainen mielikuva vastaajilla on Harjulan toiminnasta. Kyselyyn vastasi 170 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin jalkautuen Lahden alueen nuorien, työikäisten sekä senioreiden suosimiin kohtaamispaikkoihin kuten kirjastoihin, kauppakeskuksiin sekä nuorten tiloihin. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli vuotiaat, joilta vastauksia kertyi yhteensä 40 kappaletta. Kyselytutkimuksesta selvisi mm. että, Mielikuva Harjulan toiminnasta yhdistettiin yleisemmin vanhuksiin liittyviin toimintoihin ja palveluihin sekä kansalaisopiston palveluihin. Tässä suhteessa viime vuosien mainonnan ja markkinoinnin painottuminen ikääntyviin on tuottanut tulosta. Heikommin tunnettuja palveluja olivat päiväkodit sekä Kestipalvelut. Harjulan palveluiden tunnettavuus oli tyydyttävää, mutta Harjula koettiin tunnettuna toimijana Lahden alueella. Positiivista oli myös se, että Harjula tunnettiin setlementtinä suhteellisen hyvin ja Harjulaa pidettiin yleisen hyvän tekijänä Kyselytutkimus antoi hyvän pohjan jatkaa markkinointi- ja palveluiden suunnittelutyötä. 5

6 KANSALAISOPISTO Harjulan kansalaisopisto on yksityinen aikuisoppilaitos, joka vapaan sivistystyön lain ja myönnetyn ylläpitoluvan mukaisesti järjestää Lahden ja ympäristökuntien asukkaille koulutusta ja toteuttaa kasvatustavoitteitaan setlementtiliikkeen arvopohjalta. Koulutuksessa painottuvat taide- ja taitoaineet, kielet, yhteiskunnalliset aineet, terveyttä edistävät ja hyvää ikääntymistä tukevat aineet sekä yhteisöjen hyvinvointia tukevat aineet. Koulutuksessa otetaan huomioon erityisryhmät ja maahanmuuttajat. Yleistä Vuosi 2014 oli kurssitoiminnan suhteen normaali toimintavuosi. Valtakunnallinen keskustelu setlementtiliikkeen kansalaisopistotoiminnan tulevaisuuden näkymistä jatkui. Suomen Setlementtiliitto palkkasi Toimelan Setlementti ry:n toiminnanjohtajan Minna Prunnilan ja liitohallituksen jäsenen Aaro Harjun Opetushallituksen rahoituksella tekemään selvityksen setlementtiliikkeeseen kuuluvien kansalaisopistojen toiminnallisesta yhteistyöstä ja sen mahdollisesta tiivistämisestä. Selvitystyö alkoi kartoittamalla kaikkien setlementtiopistojen tilanne syksyn 2014 aikana, ja selvitystyön välituloksia käsiteltiin loppuvuodesta yhteisessä rehtorien kokouksessa Helsingissä. Yhtenä varteenotettavana toimintamuotona oli esillä yhteisen valtakunnallisen setlementtiopiston perustaminen. Tämä selvitystyö jatkuu vuoden 2015 aikana ja alustavia päätöksiä on odotettavissa Setlementtiliiton syksyn 2015 syyskokouksessa. Tavoitteeksi on asetettu, että vuoden 2016 alussa olisi tehty ratkaisut toiminnallisen yhteistyön mahdollisesta toteuttamisesta ja vuoden 2017 alussa alkaisi tehtyjen päätösten mukainen toiminta. Kansalaisopisto oli mukana opiston henkilökunnalle ja opettajille täydennyskoulutusta tarjoavassa OSAAVA-ohjelmassa yhdessä Lahden kansanopiston, Lahden Diakonian Instituutin ja Perheniemen opiston kanssa. Hankkeen kolmas vaihe päättyi vuoden 2014 loppuun. Hankkeen aikana tehtiin mm. tuntiopettajien osaamiskartoitus sekä jatkohakemus seuraavaksi hankkeeksi. Toimintakausi Opiston kevätlukukausi alkoi ja päättyi Jatkokausi sisälsi 14 liikuntakurssia sekä omatoimisen kuntosaliryhmän kesäkuussa ja elokuussa. Uusi lukukausi alkoi syksyllä ja päättyi Opiskelijoiden toivomuksesta lisäkaudella järjestettiin seniorivesivoimistelun kurssi. Taloudesta Harjulan kansalaisopiston vuoden 2014 taloudellinen tulos parantui merkittävästi edellisestä vuodesta ollen lievästi voitollinen ja talousarviota parempi. Suurimmat tulosta parantavat toimenpiteet olivat edelleen vuokramenojen karsiminen. Kansalaisopisto luopui Vuorikadun tekstiilityön tiloista sekä karsi opetusta 280 tunnilla. Lisäksi kurssimaksukertymä parani edellisestä vuodesta. Kansalaisopiston valtionosuus laski edellisvuodesta euroa. Valtionosuustunnit laskivat edellisestä vuodesta yhteensä 538 tuntia, vuonna 2013 valtionosuus oli tuntia ja toimintavuonna 2014 oli tuntia. Kansalaisopisto sai myös Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta euroa käytettäväksi työttömien, maahanmuuttajien ja senioreiden kurssimaksujen tukemiseen. Seteleitä jaettiin yhteensä 337 kappaletta, joista 23 maahanmuuttajille, 43 työttömille ja 266 senioreille. Liipolan asuinalueen maahanmuuttajanuorten kielikoulutukseen saatiin Opetushallitukselta nuorisotakuun seteliavustusta. Kurssi toteutettiin suurelta osaltaan 2014 vuoden aikana ja loppu osa tunneista siirtyi 2015 vuoden puolelle. Oppilastöiden kevätnäyttely Taito- ja taideaineiden oppilastöiden kevätnäyttely järjestettiin jälleen Harjula-keskuksessa keväisenä viikonloppuna klo Opiskelun sosiaalisten vaikutusten arviointi ja opiskelutyytyväisyys Harjulan kansalaisopistossa tehtiin lukuvuoden lopussa opiskelijakysely, jossa kartoitettiin kursseille osallistumisen sosiaalisia vaikutuksia ja tyytyväisyyttä opiskeluun. Kyselytutkimukseen vastasi 252 opiskelijaa, joista naisia oli noin 81 % kaikista vastaajista. Vastaajista 82 % oli iältään yli 51-vuotiaita. Työssäkäyvien osuus vastaajista oli 29 %, eläkeläisiä oli 63 %. Vastaajista 32 % oli opistotason koulutus, 23 % yliopistotason koulutus ja 15 % vastaajista oli käynyt ammattikoulun. Enemmistö vastaajista (57 %) asui puolison kanssa. Yksin asuvien määrä oli 33 %. Kyselyyn vastanneista 98 % oli sitä mieltä, että käyty kurssi vastasi ennakko-odotuksia erittäin tai melko hyvin. Enemmistö vastaajista (86 %) ilmoitti tulevansa varmasti uudelleen kansalaisopiston kurssille, mahdollisesti kurssille palaavien määrä oli 14 %. Opiskelijoille suunnatun kyselytutkimuksen (2015) mukaan vastaajat olivat samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että kurssitarjonta oli mielenkiintoinen (97 %) kurssitarjonta vastasi omiin kehittymistarpeisiin ja opiskelu koettiin hyödylliseksi (96 %) kurssi lisäsi tietoja ja taitoja (99 %) kurssille osallistuminen auttoi jaksamaan arjessa paremmin (92 %) kurssi lisäsi hyvinvointia (96 %) Kokonaisuudessaan kyselytutkimus osoitti, että opiskelussa tärkeään rooliin nousee välittömien hyötyjen, kuten osaamisen kehittämisen lisäksi opiskelun positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Kyselyn mukaan opiskelu Harjulan kansalaisopistossa koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi sekä kansalaisopiston kurssitarjontaa pidettiin mielenkiintoisena ja houkuttelevana. Tekstiilityö siirtyi Vuorikadun koululta omiin tiloihin Puu-Harjulan kellarikerrokseen, jossa opetusta järjestettiin yhdessä kudonnanryhmien kanssa. Tiloihin remontoitiin tekstiilityölle sopivat tilat. 6

7 KANSALAISOPISTON TOIMINTA LUKUINA Opetustunnit Kevätkaudella Syyskaudella Opetustuntien jakautuminen eri koulutustyypeittäin Taide- ja taitoaineet Kielet Humanistiset ja esteettiset aineet Opetus, kasvatus ja koulutus Kalatalous - - Tietotekniikka Sosiaali- ja terveydenhoito Liikunta ja terveys Opetustunnit yhteensä Opiston toimipaikat Anttilanmäen koulu, Leantie 2A Harjula-keskus (päärakennus, kuntosali), Harjulankatu 7 Harjulan keramiikkasali ja Onnela, Lounaankatu 3 Harjulan kuvanveisto, Möysänkatu 3 Harjun peruskoulu, Vuorikatu 29 Kunnaksen peruskoulu, Opintokatu 4 Kärpäsen peruskoulu, Kasakkamäentie 1 Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A Mannaz, Paasikivenkatu 1 Mukkulan kirkko, Kilpiäistentie 1 Myllypohjan peruskoulu, Vanha Ahtialantie 93 Puu-Harjula, (kutomo) Lounaankatu 2 Tiirismaan peruskoulu, Ursankatu 4 Ukkopekka, kuntosali, Radanpää 4 Vuorikadun koulu, Vuorikatu 13 Kurssien lukumäärä Opiskelijat Opiskelijat (kerran laskettuna) Alle 16 v. opiskelijat Yhteensä Tuntiopettajat Kurssimaksukertymä (euro) Kurssimaksutuotot yhteensä

8 KUNTOUTUS KANNATTAA AINA Harjulan kuntoutusyksikön tavoitteena on tuottaa turvallisia ja luotettavia yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia fysioterapiapalveluja sekä vanhusten päivätoiminta- ja päivä kuntoutuspalveluja asiakasta kunnioittaen ja ystävällisellä asenteella. Vaikka monipuolisia kuntouttavia palveluja tuotetaan pääasiassa senioreille ja vanhuksille, soveltuu palveluvalikoima kaiken ikäisille erilaista kuntoutusta tarvitseville. Kuntoutuspalvelujen avulla tuetaan ikäihmisten hyvää vanhuutta, vanhuusiän toimintakykyä sekä terveyttä. Kuntoutusyksikkö tuottaa sekä sosiaalialan että terveydenhuollon palveluita. Vuonna 2014 toiminnan kehittämisen painopisteet olivat muistisairaiden hoivaan ja geriatriseen kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä reumalasten fysioterapiapalveluiden kehittämisessä. Kelan lääkinnällistä kuntoutusta tuotettiin reumalapsille sekä allasterapiana että perinteisenä fysioterapiana päiväkodeissa, asiakkaiden kotona ja Harjula-keskuksessa. Vuoden 2014 aikana kotona asuvat vanhukset saivat osallistua säännöllisesti toimintakykyä tukevaan ja virkistävään päivätoimintaan, jossa he tapaavat ikäisiään ihmisiä ja osallistuvat ryhmän toimintaan. Ryhmämuotoinen fysioterapia liikuntaongelmaisille senioreille sekä senioreiden kotikuntoutuspalvelut jatkuivat tavoitteen mukaisesti. Muistisairaille kohdennetut toimintakykyä tukevat muistikuntoutusryhmät olivat vuoden 2014 aikana kysyttyjä. Työkykyä tukevia terveysliikuntapalveluja tuotettiin edelleen yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. 8

9 HOIVAA JA HOITOA KOTIIN Harjulan kotihoitoyksikön tavoitteena on helpottaa ikäihmisten ja heidän omaistensa arkea tuottamalla kotiin vietäviä hoito-, hoiva- ja siivouspalveluja sekä turvapuhelin- ja turvalaitepalveluja kotona selviytymisen tueksi. Kotihoidon palveluja toimintavuonna 2014 olivat kotisairaanhoito, kotipalvelu ja siivouspalvelu. Uutena palveluna kotihoito aloitti turvapuhelinpalvelun sekä pienten kotona asumista turvaavien hyvinvointiteknologioiden myynti- ja vuokraustoiminnan. Palveluja tarjottiin lähinnä ikäihmisille. Kotihoidon asiakkaina olivat pääsääntöisesti itse maksavat, erikuntoiset ikäihmiset, jotka tilasivat palvelunsa joko itse, omaisen tai kaupungin palveluohjausyksikön kautta. Kaupungin vammaispalveluiden kautta tehdyt ostopalvelut vähenivät merkittävästi keväällä. Kotihoito tarjosi palveluja arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin, suoritti ennalta sovittuja kotikäyntejä sekä tarjosi turvapuhelinasiakkailleen ympärivuorokautista päivystystä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Suurin osa kotihoidon asiakkaista on pitkäaikaisia, vakituisia asiakkaita, jotka tarvitsevat yleisimmin siivousta, asiointiapua, lääkityksestä huolehtimista ja suihkuapua. Osa kotihoidon asiakaskäynneistä tehtiin myös tilapäistä apua tarvitseville kuten haavanhoitoa ja tikkien poistoa tarvitseville. Kotisairaanhoidon yleisin palvelu oli verikokeiden ottaminen. Vuoden 2014 tavoitteena oli saada asiakasmäärän kasvua ottamalla uusia palveluja käyttöön. Kaupungin ostopalvelun merkittävä vähentyminen aiheutti sen, ettei kotihoidon asiakaskäyntejä saatu lisättyä. Uusia palveluja sen sijaan otettiin käyttöön, mutta nämä eivät korvanneet käyntien vähenemistä. Asiakaskäynnit ja myynti putosivat edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa asiakaskäynneistä oli puolen tunnin käyntejä. Vuoden aikana oli tarkoitus ottaa käyttöön asiakashallintajärjestelmä DomaCaren optimointi, mutta tämä todettiin liian kalliiksi ratkaisuksi tässä vaiheessa. Uusien palveluiden opettelu vei jonkin verran kotihoidon resurssia, mutta melko pian järjestelmät ja prosessit saatiin kuntoon ja palvelut toimimaan. Harjulan kotihoidon asiakasvirrasta suurin osa tuli Lahden kaupungin kotihoidon, kotiutustiimin ja Palveluohjausyksikkö Siirin kautta, ja yhteistyö olikin tiivistä näiden tahojen kanssa. Yhteistyötä jatkettiin myös Harjulan omien toimintayksiköiden kanssa, mm. Harjulan kansalaistoiminnan, kuntoutuksen ja ateriapalvelun kanssa. Vuonna 2014 asiakasmäärä pysyi melko samanlaisena. Toimintavuoden 2014 aikana kotihoidolla oli eri asiakasta. Vuonna 2013 vastaava luku oli Ilta- ja viikonloppuasiakkaiden määrä vaihteli hieman toimintavuoden aikana. Siivouspalvelun asiakasmäärät kasvoivat. Kotihoidon tuntityöntekijöiden käyttö lopetettiin ostopalvelujen loppumisen vuoksi kokonaan, mutta silti ylimääräistä resurssia henkilöstössä oli. Henkilöstöä käytettiin hyväksi sisäisesti Harjulan kuntoutuksen ja päiväkotien kanssa. Vuoden lopulla käytiin keskusteluja kahden henkilön vähentämisestä, nämä toimenpiteet jäivät seuraavaksi vuodeksi. Erilaiset kaupungin myöntämät palvelusetelit olivat käytössä edelleen, mutta kaupunki vähensi niiden käyttöä säästösyistä, mikä vaikutti myös kotihoitoon. Vuoden 2013 vuodenvaihteeseen päättynyt Teknologiasta turvaa muistisairaan asumiseen -hanke ei saanut jatkorahoitusta, jota haettiin Savonlinnan kansanterveystyön kehittämissäätiöltä. Hyvinvointiteknologiaa otettiin omaksi palvelutoiminnaksi ja myyntituotteiksi ilman hankerahoitusta. 9

10 KANSALAISTOIMINNASTA VIRIKKEITÄ ARKEEN Harjulan kansalaistoimintayksikkö toteuttaa ikääntyneiden hyvinvointia tukevaa ja aktivoivaa avointa päivätoimintaa lahtelaisille ja ympäristökuntien asukkaille. Toimintaa tuotetaan Lahden Harjulan Setlementtisäätiön tuella ja se on merkittävä osa yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa. Kansalaistoiminta on tärkeä toimintamuoto Harjulan ikääntyville kohdennettujen palvelujen ja toimintojen kokonaisuudessa. Suurin osa tapahtumista on osallistujille maksuttomia. Kansalaistoiminta tarjoaa ikäihmisille vapaamuotoista yhdessäoloa, johon osallistua omien voimavarojensa puitteissa. Vuonna 2014 toiminta pohjautui sekä vapaaehtoistoimintaan, että ohjattuun toimintaan. Kansalaistoiminnan lähtökohtana on kaikille ikääntyneille avoin ja matalakynnyksinen toiminta, johon on vaivatonta ja helppoa tulla. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä antaa vertaistukea. Tärkeänä kansalaistoiminnan toteuttajana olivat vapaaehtoistoimijat. Vuonna 2014 kansalaistoiminnan muotoja olivat edelleen viikoittainen monipuolinen pienryhmätoiminta, yhteisöllinen toiminta, iltapäivätanssit sekä teemalliset tapahtumat, kuten juhannus- ja joulujuhlat. Maksuttomia luentoja vuonna 2014 olivat mm. Lahden reumayhdistyksen luento. Suuri mielenkiinnon kohde oli vapaaehtoisten toimijoiden ja muutaman paikallisen yrityksen kanssa toteutettu ikääntyneiden muodin ja kauneuden päivä. Konsertteja järjestettiin lähes kuukausittain yhteistyössä ammattikorkeakoulun musiikin opiskelijoiden, harrastelijamuusikoiden ja ammattilaisten kera. Taidekulttuuria oli tarjolla harrastelijamaalareiden näyttelyissä Harjula-keskuksen tiloissa. Lahden kaupunginteatterin kiertuenäyttämön ensi-iltaesitys toteutettiin Harjulassa. Kaikille avoimia tapahtumia järjestettiin vuoden aikana vilkkaasti. Muistipäivä toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen kanssa. Omaishoidon virkistyspäivä omaishoitajille sekä hoidettaville järjestettiin Omaiset ja Läheiset ry:n, Muistiyhdistyksen, Lahden seurakuntayhtymän ja Lahden kaupungin kanssa. Elokuussa vietetyt perinteiset seniorisäpinät kokosivat paikalle lukuisia kansalaisopiston liikuntamuotojen kokeilijoita. Päivän luento-osuudessa kuultiin mm. Lahden kaupungin puheenvuoro ikääntyneiden avopalveluista sekä Harjulan kotihoidon infotuokio ikääntyneiden turvallisesta asumisesta. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin yhteistyötä edellisvuosien tapaan oppilaskonserttien muodossa. Monipuolista retkitoimintaa toteutettiin kevätkaudella yhteistyössä Lahden Lähimmäispalvelun kanssa. Vapaaehtoistoiminnan muotona jatkettiin ja kehitettiin edelleen ulkoiluystäväpalvelutoimintaa. Ulkoiluystäviä välitettiin lähinnä Harjulakodin asukkaille ja Harjulan kotihoidon asiakkaille. Vapaaehtoisia ulkoiluystäviä löytyi vapaaehtoisten koulutuksesta, joka järjestettiin Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -hankkeen toimesta. Suomen Setlementtiliiton koordinoima Yhdessä mukana -hanke toteutetaan vuosina ja se kuuluu Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan Eloisa ikä -ohjelmakokonaisuuteen. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä paikallissetlementtien kanssa kuudella pilottipaikkakunnalla. Lahden osaprojektissa painottuu ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen vertaistoiminnan keinoin. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Harjulan kansalaistoiminnan kanssa järjestämällä mm. vertaistukikoulutuksia- ja ryhmiä sekä kehittämällä mm. juttu- ja ulkoiluystävätoimintaa sekä monipuolistamalla tapahtumatarjontaa. Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi Harjulan kansalaistoiminta oli edelleen mukana vuoden 2014 aikana Lahden Kumppanuusverkostohankkeessa. Kiinteistö Oy Harjulakotien senioritalojen palveluneuvojan kanssa jatkettiin edellisvuosien tapaan asukkaiden virkistystoiminnan ja yhteisöllisen toiminnan kehittämistä. Lahden seurakuntayhtymälle tarjottiin kerran kuukaudessa tilat hartauksia varten. Hartauksiin osallistui pääasiassa Harjulakodin asukkaita. Kansalaistoiminnan tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana kaiken kaikkiaan noin 4700 ikäihmistä. Harjula-keskus on myös suosittu olohuone ja tapaamispaikka ikäihmisten keskuudessa. Harjula-keskuksessa käydään kahvilla, luetaan lehtiä ja tavataan ystäviä. Vuonna 2014 näitä käyntejä sekä tilaisuuksiin osallistujia oli yhteensä noin Kansalaistoiminnan ohjaajana ja koordinoijana ja vapaaehtoisille ammatillisen tuen antajana toimi osa-aikainen työntekijä. Toiminnassa oli mukana myös opiskelijoita eri oppilaitoksista. 10

11 MONIPUOLISIA RAVITSEMUSPALVELUJA Kestipalvelut -yksikkö tuottaa monipuolisia ravitsemuspalveluita. Palveluvalikoimaan kuuluvat ateriapalvelujen tuottaminen ikäihmisille ja yrityksille, lounasravintolatoiminta Harjula-keskuksessa sekä juhla-, kokous- ja pitopalvelujen tuottaminen yksityis- ja yritysasiakkaille. Vuoden 2014 aikana ateriapalvelu valmisti aterioita toimitettaviksi kotiin ikääntyneille, kotona asuville yksityishenkilöille maanantaista perjantaihin keskimäärin 94 annosta päivittäin. Yritysasiakkaille, jotka koostuvat pääasiassa Lahden alueen yksityisistä päiväkodeista, toimitettiin keskimäärin 127 ateriaa päivittäin. Ateriapalvelu valmisti vuoden 2013 aikana yhteensä noin ateriaa. Lounasravintolassa ruokaili vuoden 2014 aikana noin henkilöä. Asiakkaille tarjottiin kerran viikossa noutopöytä, joka on osoittautunut erittäin suosituksi. Lounasravintolassa tarjoiltiin myös perinteinen ja hyvinkin suosittu jouluateria sekä monia muita teemalounaita. Teemalounaita järjestettiin yhteistyössä Harjulan kansalaistoiminnan kanssa, jonka avulla lounaiden yhteyteen tuotiin monipuolista ohjelmatarjontaa kuten musiikkia ja runonlausuntaa. Kahvituksia järjestettiin vuoden aikana kappaletta. Juhla- ja kokouspalvelu järjesti vuoden 2014 aikana eniten muistoja kokoustilaisuuksia sekä merkkipäiväjuhlia. Asiakastyytyväisyys Juhlapalveluasiakkailta vuonna 2014 kerätyn palautteen mukaan 69 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä ja 31 % melko tyytyväisiä tilaisuuden järjestelyihin. Eritysmainintoja saivat hyvä asiakaspalvelu, tilat, kattaukset ja maittava ruoka. Ateriapalvelun asiakkaille tehtiin joulukuussa 2014 asiakastyytyväisyyskysely. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan Harjulan ateriapalvelun asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kyselyyn vastanneista 95 % oli erittäin tai melko tyytyväinen ateriapalveluun kokonaisuutena. Vastaajista jopa 97 % piti aterioita laadukkaina ja maukkaina. Erityisen tyytyväisiä oltiin annosten monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen. Vastaajista 82 % piti aterian hinta-laatusuhdetta erittäin tai melko hyvänä. Asiakkaat kertoivat myös arvostavansa sitä, että ruoka toimitetaan kotiin säännöllisesti ja sopivaan aikaan. Lisäksi kiitosta sai ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta. Harjulan ateriapalvelun noin sadasta asiakkaasta noin puolet vastasi kyselyyn. Vastaajista enemmistö tilaa aterian kotiin 3-5 kertaa viikossa. 11

12 ILMETTÄ LAHTELAISELLE KATUKUVALLE Harjula-Mainos vuokraa ulkomainosvälineitä lähinnä paikallisille yrityksille, yhteisöille mutta myös yksityishenkilöille. Toiminta on perustettu vuonna 1952 ja sillä on pitkät perinteet lahtelaisessa katukuvassa. Mainosvälineiden tavoitteena onkin osaltaan lisätä katukuvan ilmettä ja vireyttä. Harjula-Mainos on Harjulan Setlementtiyhdistyksen varainhankintayksikkö, jonka tuotot ohjataan suoraan muun toiminnan kattamiseen, erityisesti yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan. Tulonlähteinä ovat oma paikallismyynti sekä vuokratuotot yhteistyökumppaneilta, joille osa mainosvälineistä on vuokrattu. Vuokrattavia mainosvälineitä vuonna 2014 olivat pylvästaulut, kaupunkisuurtaulut, jättitaulut, lähiöpysäkkitaulut, city-valotaulut ja kolmi- ja pyörivät pilarit. 12

13 LASTEN KASVUA JA PERHEIDEN ARKEA TUKEMASSA Harjulan Lounaan ja Niemen päiväkotien tavoitteena on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen turvallisessa ja lämpimässä ilmapiirissä. Välitön ja luottamuksellinen yhteistyö perheiden kanssa on hyvän varhaiskasvatuksen kulmakivi. Harjulan päiväkodeilla on ostopalvelusopimus Lahden kaupungin kanssa 99 päivähoitopaikasta. Lounaan päiväkodissa oli toimintavuoden 2014 aikana 66 hoitopaikkaa 1-6-vuotiaille lapsille neljässä hoitoryhmässä. Niemen päiväkodissa hoitopaikkoja oli 33 kahdessa hoitoryhmässä. Esiopetuksen järjestäminen Lounaan päiväkodissa päättyi kevääseen 2014 kaupungin keskittäessä esiopetuksen omiin yksikköihinsä. Lounaan päiväkodin iltahoito jatkuu vielä kauden loppuun. Lasten valinnat päivähoitopaikoille tehtiin yhteistyössä Lahden kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen ja oman alueen päiväkotien kanssa. Työn sujuvuutta ja henkilökunnan työhyvinvointia tuettiin säännöllisin talokohtaisin tiimipalaverein sekä huolehtimalla lapsiryhmien riittävistä henkilöstöresursseista. Jokaiselle ryhmälle pyrittiin varaamaan riittävästi aikaa toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Aikaisemmin alkanut Harjulan työhyvinvointiprojekti jatkui yksikkökohtaisin keskusteluin ja kehittämistoimenpitein. Lounaan päiväkoti henkilökunta 16 läsnäolopäivät hoitopaikkoja 66 Niemen päiväkoti henkilökunta 8 läsnäolopäivät 5537 hoitopaikkoja 33 Päiväkotien toiminnan tavoitteiden toteutuminen näkyi lasten saamana hyvänä hoitona, virikkeellisenä, päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelman mukaisena toimintana, ja lasten viihtymisenä päiväkodissa. Toinen tärkeä mittari tavoitteisiin pääsemisessä oli lasten vanhempien tyytyväisyys hoitoon ja toteutuneeseen kasvatuskumppanuuteen päiväkodin työntekijöiden kanssa. Päivittäisen vuorovaikutuksen ja säännöllisesti toistuvien kasvatuskeskusteluiden ohella jatkettiin päivähoidon sähköisen yhteistyövälineen Muksunetin käyttöä. Muita yhteistyökumppaneita olivat Lahden kaupungin sivistystoimen varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelut sekä perusopetuksen alkuopetus, päivähoidon psykologit, kiertävät erityislastentarhanopettajat, lastenneuvolat, Päijät-Hämeen keskussairaala, perheneuvola ja seurakunnat. Päiväkodin lapset olivat mukana Harjulan kansalaistoiminnan seniorityön tilaisuuksissa ja vierailuja tehtiin myös viereisen Onnelanpolun palvelukeskukseen. 13

14 PROJEKTITOIMINTA Työelämäpalvelujen kehittäminen on vähitellen käynnistänyt haasteellisemmassa asemassa oleville työikäisille suunnattujen toimintojen ja palvelujen kehittämisen. Kehitystyö on aloitettu ulkopuolisen rahoituksen turvin erilaisten projektien kautta. Työkokonaisuutta on kutsuttu työnimellä Työelämäpalvelut. Lähtölaukaus näiden toimintojen kehittämiselle tapahtui jo syksyllä Vuonna 2014 oli Harjulassa Työelämäpalvelut -teemaan liittyen käynnissä neljä eri julkisrahoitteista projektia, joista yksi oli käynnistynyt jo loppuvuonna Muut suunniteltiin ja rahoitus saatiin vuoden 2014 aikana. Tässä suunnittelutyössä, samoin kuin hankkeiden toteuttamisessakin työskenteli pääasiassa 2 kokoaikaista työntekijää. Hankkeiden ja ulkoisen rahoituksen avulla on tarkoitus suunnitella ja pilotoida erilaisia palvelumuotoja tälle kohderyhmälle. Samalla rakennetaan uusia yhteistyömuotoja ja verkostoja aiheeseen liittyvien, niin julkisten kuin kolmannen sektorin toimijoidenkin kesken. TYPA-projekti oli Päijät-Hämeen liiton rahoittama pieni valmisteluhanke, jonka tavoitteena oli rakentaa uusi kumppanuuspöytä-nimellä kulkenut yhteistyöryhmä ja tässä ryhmässä pohtia erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja työttömien nuorten osalta mahdollisten uusien palvelujen tarvetta, joiden tuottamiseen kolmannen sektorin toimijat voisivat osallistua. Typa-hanke oli alkanut joulukuussa 2013 ja päättyi Hankkeen kokonaisbudjetti oli TYPA-hankkeen lopputuotoksena syntyi keväällä 2014 laaja hankesuunnitelma, mikä kulki nimellä Kynnyksetön työtoiminta. Hanketta työstettiin yhdessä Lahden kaupungin työhönkuntoutuksen yksikön, TE-palveluiden ja Takataskun kanssa. Hankkeen tavoitteena olisi kehittää ja pilotoida uusi, monipuolinen toimintamalli vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden työkyvyn ylläpitämisen ja aktivoinnin tueksi. Tämä uusi hanke sai keväällä 2014 ennakkoon Lahden kaupungin osarahoituspäätöksen ( ) ja jäi odottamaan varsinaisen, teemaan soveltuvan ESRhakukierroksen avautumista 2015 alkuvuoteen. Minun Tulevaisuuteni! -projekti on Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja Harjulan hallinnoima projekti, jossa virallisena osatoteuttajana toimii myös Lahden Diakonian instituutti. Hanke käynnistyi ja kestää saakka. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten, vuotiaiden, työttömien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työelämäpolkuja erilaisilla räätälöidyillä toimenpiteillä. Aktiviteetteihin kuuluu monimuotoista toimintaa omien vahvuuksien tunnistamisesta työnhakutaitojen vahvistamiseen, ammatteihin tutustumisista organisaatiovierailuihin ja vierailijoihin sekä suomen kielen valmennuksesta aina omasta fyysisestä kunnosta huolehtimiseen saakka. Hanketta tehdään tiiviissä yhteistyössä Lahden kaupungin maahanmuuttopalveluiden ja lukuisten muiden organisaatioiden kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on (25 kk) Mahdollisuudet Käyttöön! -hanke oli välisenä aikana toteutettu Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama verkottumishanke, jonka tavoitteena oli verkottaa alueella toimivia työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kolmannen sektorin toimijoita sekä julkisten organisaatioiden toimijoita uudella lailla. Yhtenä tavoitteena oli löytää yhteisiä kehittämistarpeita ja synnyttää uusia ideoita yhteistyölle. Verkostotyön tuloksena on muun muassa käynnistetty uusia kehittämishankesuunnitteluja sekä Lahden kaupungin toimesta (Työn Kipinä) alueellisen, sähköisen toimijasivuston kehittäminen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Harjulan Osuuskuntamallin kehittäminen -projekti ( ) oli Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama suunnitteluhanke, jossa mallinnettiin uudenlainen osuuskuntatyyppi, missä yhdistyi teoreettinen kombinaatio palveluosuuskunnasta, työosuuskunnasta, laskutusosuuskunnasta sekä taustaorganisaatioiden omista toimintayksiköistä. Osuuskuntamallia lähdettiin kehittämään, koska monilla liiketoimintaa harjoittavilla kolmannen sektorin toimijoilla, kuten Harjulallakin, on yhä enemmän haasteita pärjätä taloudellisesti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kovenevassa kilpailutilanteessa. Osuuskuntamuotoinen liiketoiminta voisi tuoda uusia tulonlähteitä organisaation toiminnan tukemiseksi. Hankkeen kokonaisbudjetti oli

15 KIUSAAMISASIOIDEN TUKI- JA NEUVONTAKESKUS VALOPILKKU Valopilkku-projekti muuttui Kiusaamisasioiden tukija neuvontakeskus Valopilkuksi saatuaan pysyvämmän rahoituksen RAY:ltä. Tuki- ja neuvontakeskus tarjoaa valtakunnallisesti tietoa, tukea ja apua kiusattujen lasten vanhemmille, entisille koulukiusatuille sekä työpaikka-kiusatuille. Valopilkun toimintaan kuuluu paitsi vertaistuen tarjoaminen, myös yksilötapaamiset, sekä vertaistukiohjaajien ja ammattilaisten kouluttaminen. Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku toimii kokonaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella ja siinä työskentelee kaksi työntekijää sekä vaihteleva määrä harjoittelijoita ja muita väliaikaisia työntekijöitä. Jo projektin aikana kehitettiin Suomessa ainutlaatuinen jälkihuolto-malli kiusattujen tueksi sekä ammattilaisille suunnattu ja vertaistukiohjaaja-koulutuspaketti. Vertaistukiohjaajien kouluttaminen valtakunnallisesti on jatkunut. Syksyllä ohjaajia koulutettiin Tampereella. Lasten- ja nuorten kanssa työtä tekeville järjestetty kiusaamiseen liittyvä koulutus johti suuren kysynnän seuraksena ammattilaisille suunnatun koulutuspaketin kokoamiseen. Ensimmäinen ammattilaisten koulutus pidettiin yhteistyössä Heinolan Jyränkölän Setlementin kanssa toukokuussa. Yhteistyössä myös Hämeenlinnan Setlementin kanssa suunnitellaan koulutus- sekä vanhempainiltaa Hämeenlinnaan. Valopilkku on kouluttanut myös MLL Lahden osaston lastenhoitajia sekä tukioppilaita. Autismin talvipäivillä Lahdessa Valopilkku luennoi kiusaamisesta. Syksyllä Tampereella järjestettiin luento Omavoiman neuropsykiatrisista ongelmista kärsiville nuorille ja heidän omaisilleen. Harjulassa järjestetiin luento Autismin kirjon lasten ja nuorten vanhemmille ja Hollolassa Asberger-lasten ja nuorten vanhemmille. Valopilkku on vieraillut kevään aikana kouluissa sekä koulujen vanhempainilloissa yhteistyössä Nyt Riittää-hankkeen kanssa. Lisäksi Valopilkku luennoi niin ala-asteilla kuin ylä-asteillakin. Valopilkku oli myös mukana Vahvat ei kiusaa-tapahtumassa Lahden Messukeskuksessa. Yhteistyötä on edelleen tehty laajasti mm. Koulutuskeskus Salpauksen kuraattoreiden sekä Nastolan kunnan koulusosionomin kanssa. Nastolan nuorisopalveluiden, Ironbar Nastolan ja Ice Heartsin kanssa yhteistyönä järjestettiin toukokuussa ennakkoluulojen ja kiusaamisen vastainen tapahtuma. Tapahtumaan saatiin myös gospel-rockia soittava nastolalainen Mordokai. Valitettavasti osanotto oli laimeaa. Kuluneena vuonna Valopilkussa on työskennellyt muutama Paikka Auki RAY:n rahoittama nuori. Työsuhteet jatkuivat maaliskuun loppuun saakka, jonka jälkeen Valopilkussa aloitti yksi nuori työkokeilussa. Syksylle jatkuvassa työkokeilussa oleva nuori on suunnitellut yhteistyössä PETE-Lahden kanssa YHDESSÄ hyvälle mielelle-tapahtuman kauppakeskus Trioon. Tapahtuman teemana on mielenterveyden jälkihuolto. Sosiaalialan opinnäytetöitä Valopilkkuun liittyen on tällä hetkellä työn alla kaksi kappaletta. Vuoden aikana yksilötapaamisia on ollut entistä enemmän ja nuorten tilanteet ovat olleet entistä haastavampia. Valopilkku osallistuu edelleen Päijät-Hämeen turvallisuusverkoston työskentelyyn, ammattilaisten aamukahveihin ja hanketyöväen tapaamisiin. Valopilkun työntekijät ovat viimeisen vuoden aikana kouluttautuneet Mielenterveyden ensiapu 2-kouluttajiksi sekä pitäneet ensimmäisen koulutuksensa. 15

16 Kuvat: Harjulan kansalaisopiston kevätnäyttely 2015 sekä Harjulan kuvapankki Harjulankatu 7, Lahti puh. (03) Harjula terveyttä, tukea ja toimintaa

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI KIVALO - OPISTO 1.1.2014 KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI Kivalo-opisto on perustettu 1.1.2014 entisten Kemin työväenopiston sekä Kivalojen seutuopiston (Keminmaan, Tervolan ja Simon kansalaisopistot)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä RAI-seminaari 4.4.2013 26.3.2013 IIPA/Sari Jokinen 1 Esityksen sisältö Kuntakyselyn toteutuksesta Alustavia lukuja Kuntavastaajien esiin tuomia kehittämistarpeita

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.

Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1. Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.2016 Kelan rooli kuntoutuksen kehittämisessä Kelalla lakisääteinen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Kokemäen kansalaisopisto 25.6.2013 LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2013 31.7.2014 Syyskausi 9.9. 15.12.2013 Kevätkausi 7.1. 18.5.2014

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot