HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2014. www.harjulansetlementti.fi"

Transkriptio

1 HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2014

2 ESITTELY Harjulan Setlementti on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttä rakentava merkittävä monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteena on tuottaa terveyttä, tukea ja toimintaa yhteisöllisyyden, erilaisten ihmisten välisen yhteistyön ja lähimmäisyyden arvoihin pohjautuen. Tavoitteeseen pyritään jatkuvalla toiminnan uudistamisella ja asiakaslähtöisellä toiminnalla yhdessä hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön sekä sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistyksen palveluita päijäthämäläisille ihmisille, yhdistyksille ja yrityksille ovat lasten päivähoito, kuntoutus- ja kotihoitopalvelut, kansalaistoiminta, kansalaisopisto, ravitsemuspalvelut sekä ulkomainospaikkojen vuokraus ja monipuolinen projektitoiminta. Harjulan setlementtiperheeseen kuuluvat lisäksi Lahden Harjulan Setlementtisäätiö sekä sen omistama senioreille vuokra-asuntoja tarjoava Kiinteistöosakeyhtiö Harjulakoti. Harjulan Setlementtiyhdistys on perustettu Lahteen vuonna 1941 ja se on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen omia toimipisteitä Lahdessa ovat Harjula-keskus, Lounaan päiväkoti, Puu-Harjula ja Niemen päiväkoti. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Toimintavuosi 2014 oli Harjulan Setlementtiyhdistyksen 73. toimintavuosi. Toimintavuoden aikana ympäröivän yhteiskunnan muutosten vaikutukset ja haasteet alkoivat näkyä yhä selvemmin myös Harjulan toiminnassa ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Harjulan kansalaisopiston toimintaan kohdistuvien valtion säästötoimien jatkuminen on tehostanut pyrkimyksiä etsiä yhteistä näkemystä setlementtiopistojen valtakunnalliselle tulevaisuudelle. Tätä työtä tekemään Suomen Setlementtiliitto palkkasi selvitysmiehet laatimaan kartoitusta opistosetlementtien tilanteesta ja halusta lähteä mukaan suunnittelemaan valtakunnallista yhteistyötä tai jopa yhteistä opistoa. Selvitysmiehet tekivät vuoden 2014 aikana kartoituksen setlementtiopistojen tilanteesta ja varsinainen keskustelu aiheen ympärillä käydään vuoden 2015 aikana. Loppuvuodesta 2014 kansalaisopiston johtokunta teki merkittävän johtokunnan lakkauttamista koskevan päätösesityksen yhdistyksen hallitukselle. Esitys koski kansalaisopiston johtokunnan lakkauttamista kokonaan ja tehtävien siirtämistä yhdistyksen hallitukselle. Esitys hyväksyttiin ja johtokunta lakkautettiin vuoden 2014 lopulla. Kansalaisopisto luopui vuoden 2014 aikana Vuorikadun koulun tekstiilityön tiloista ja opetus sovitettiin Puu-Harjulan tiloihin. Työelämäpalvelujen kehittämistä jatkettiin kahden ESR-hankkeen kautta. Mahdollisuudet käyttöön! hanke ja Harjulan osuuskuntamallin kehittämishanke saivat rahoituksen Hämeen ELYkeskukselta alkuvuodesta Vuonna 2013 aloitetun isomman työelämäpalveluun liittyvän ESR-hankkeen suunniteltu hakeminen siirtyi ELY-keskuksen linjauspäätösten takia vuoden 2015 alkuun. Tämän muutoksen johdosta suunniteltiin kevään 2014 hankehakuun maahanmuuttajanuoriin kohdistuva Minun tulevaisuuteni! -hanke, jolle saatiin myönteinen rahoituspäätös syksyllä ja toiminta alkoi joulukuussa Keväällä 2014 Lahden kaupunki julkisti talousarviokäsittelynsä yhteydessä suunnitelmansa irtisanoa yksityisen päivähoidon ostopalvelusopimukset päättymään kesään Ostopalvelu-sopimuksia korvaamaan tulisivat päivähoidon palvelusetelit. Tilanne näytti uhkaavalta ja myös Harjulan päiväkotien tilanne vaati uudelleenarviointia. Kaupungin suunnitelmasta nousi kuitenkin hyvin vilkas keskustelu ostopalvelupäiväkotien keskuudessa ja sopimusten piiriin kuuluvat päiväkodit laativat vastineen suunnitelmien muuttamiseksi. Harjulan päiväkodit antoivat myös oman panoksensa yhteiseen vastineeseen. Lahden kaupungin hallitus päättikin lopulta juuri ennen kaupunginvaltuuston budjettikäsittelyä jatkaa ostopalvelusopimuksia vuodella eteenpäin ja palauttaa asian sivistyslautakunnalle tarkemman selvityksen tekemiseksi seuraavaa budjettikautta varten. Harjula-Mainos ja Lahden kaupunki aloittivat neuvottelut syksyllä 2015 päättyvän mainospaikkasopimuksen uusimisesta. Syksyllä 2014 ei asiassa juurikaan päästy aloituskeskustelua pidemmälle ja varsinaiset neuvottelut siirtyivät vuodelle Kokonaisuutena vuosi 2014 meni tyydyttävästi kaikista näistä yllättävistäkin haasteista huolimatta. Taloudellisesti tulos ylitti lievästi budjetin jääden hieman tappiolliseksi. Vuoden aikana tehtyjen ratkaisujen tavoitteena on suunnata Harjulan toimintaa lahtelaisille eri-ikäisille ihmisille ja tarjota heille kilpailukykyisiä palveluratkaisuja muuttuvassa yhteiskuntarakenteessa. 2

3 ORGANISAATIO Yhdistyksen toiminta jakautuu yleishyödylliseen toimintaan, varainkeruuseen ja palveluliiketoimintaan. Yleishyödyllinen toiminta pitää sisällään avoimen kansalaistoiminnan ja kansalaisopistotoiminnan. Varainkeruusta vastaa Harjula-Mainos, joka vuokraa ulkomainosvälineitä yrityksille ja yhteisöille. Palveluliiketoimintaan lukeutuvat kotihoito-, kuntoutus- ja kestipalvelut sekä päiväkotien toiminta. Tukitoimintayksiköitä ovat hallintopalvelut sekä kiinteistönhoito- ja it-tukipalvelut. Toiminnasta päättäviä hallintoelimiä ovat yhdistyksen vuosikokous ja hallitus. Kansalaisopiston johtokunta lakkautettiin vuoden 2014 lopulla. Yleishyödyllinen toiminta kansalaisopisto kansalaistoiminta HARJULAN SETLEMENTTI RY Palvelutoiminta kotihoito kuntoutus kestipalvelut päiväkodit Harjula terveyttä, tukea ja toimintaa Varainkeruu Harjula-mainos TALOUS Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot muodostuvat ostopalvelukorvauksista, asiakasmaksuista ja projekti- ja yleisavustuksista. Varsinaisen toiminnan tuotoista ostopalvelusopimusten osuus oli 39 %, joka koostui lähes kokonaan lasten päivähoitopalvelutuotosta. Erilaisten asiakasmaksujen osuus varsinaisen toiminnan tuloista oli 35 %. Tästä suurin osa muodostuu kotiin vietävistä palveluista (mm. ateriapalvelu ja kotihoito) sekä opiston asiakasmaksuista. Yleisavustuksista merkittävin on kansalaisopiston valtionosuus. Yleisavustuksiin kuuluu myös Lahden Harjulan Setlementtisäätiön myöntämä avustus Harjulan kansalaistoiminnalle. Varsinaisen toiminnan menot muodostuvat henkilöstökuluista (73 %), huoneistomenoista (12 %), tarvikkeista (8 %) ja palvelujen ostoista (7 %). Tämä jakauma on pysynyt suhteellisen samanlaisena vuodesta toiseen. Varainhankinta käsittää Harjula-Mainoksen ulkomainostilan vuokraustoiminnan. Harjula-Mainos toimii paikallisesti vuokraamalla yrityksille ja yhteisölle ulkomediatilaa. Harjula-Mainoksen tulot muodostuvat omasta paikallismyynnistä sekä yhteistyökumppaneilta saatavista vuokratuotoista. Harjula-Mainoksen lisäksi yhdistyksen palveluliiketoimintayksiköitä ovat kuntoutus, kestipalvelut, kotihoito sekä päiväkotitoiminta. Suurimmat haasteet tulevaisuudessa tulevat olemaan talouden tasapainottaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Merkittävä osuus tässä on päivähoitopalvelun ja Harjula-Mainoksen toimintojen turvaaminen kannattavalla tavalla nykyisten sopimusten umpeuduttua vuosina

4 HENKILÖSTÖ Harjulan henkilöstöstrategian tavoitteena ovat kehittyvät henkilöstöprosessit sekä arvojen mukaiset menettely- ja toimintatavat, jotka luovat edellytyksiä tavoitteelliselle ja asiakaslähtöiselle setlementtityön tukemiselle, lisäävät osaavan ja uudistumiskykyisen työyhteisön työhyvinvointia ja tukevat yhteisöllisyyttä rakentavaa selkeää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Vuonna 2014 Harjulan taloudellinen tilanne on kärsinyt palvelutoimintaan kohdistuneista muutoksista. Täten myös palveluliiketoimintaa tuottavien yksiköiden toimintaa ja rakenteita on arvioitu uudelleen. Muuttuneet työtilanteet ja kiristynyt palvelutarjonnan kilpailu ovat luoneet omat toimintapaineensa ja -haasteensa, mutta positiivinen, eteenpäin luotsaava tekijä on ollut tilanteesta syntynyt entistä suurempi palvelutoiminnan kehittämistarve. Tämän seurauksena vuonna 2014 Harjulan organisaatio on lähtenyt voimallisemmin mukaan uusia mahdollisuuksia kartoittavaan ja luovaan hanketoimintaan ja siihen sisältyviin erilaisiin projekteihin. Kokonaishenkilöstömäärissä on tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna lievää alentumaa lähinnä palvelutoiminnan vähentymisen johdosta. Vakituisten kokoaikaisten työntekijöiden määrä on tasaantunut eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden myötä. Tuntiopettajien ja heidän sijaistensa lukumäärä on pysynyt edellisvuotta vastaavalla tasolla ja muun tuntityön osalla tuntityöntekijöiden määrä on vähentynyt lähinnä kotihoidon vähentyneen asiakasmäärän johdosta. Työttömiä on työllistämistuin pystytty työllistämään yhä vähenevässä määrin, sillä yhdistyksille myönnettävien palkkatukien ehdot ja tukien määrät ovat kiristyneet entisestään. Positiivista on, että Harjula nähdään edelleen hyvänä ja toimivana työnantajana. Tästä ovat merkkinä edelleen korkealla olevien palkattomien työharjoittelijoiden ja opiskelijaharjoittelijoiden lukumäärät. Vuonna 2011 alkanut ja vakuutusyhtiö Varman tukema työhyvinvoinnin kehittämisprojekti on jatkunut vuoden 2014 aikana. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpitäminen on sisällytetty myös olennaiseksi osaksi Harjulan toimintastrategisia tavoitteita. Vuonna 2014 työhyvinvoinnin projekti on jatkunut mm. työkykyjohtamisen perusopintopolkukoulutuksin, esimies- ja yksikkötason koulutuksin, henkilöstölle suunnatuin Varman kanssa yhteistyössä toteutetuin työhyvinvointiluennoin sekä käytäntöön saatetuin kehittämistoimenpitein. KOKONAISHENKILÖMÄÄRÄ Työ- ja palkkasuhteiset Harjulan kuukausipalkkainen henkilökunta Vakinaiset, kokoaikaiset Vakinaiset, osa-aikaiset 7 7 Määräaikaiset, kokoaikaiset Määräaikaiset, osa-aikaiset Harjulan tuntipalkkainen henkilökunta Määräaikaiset tuntiopettajat ja sijaiset Määräaikaiset ja satunnaiset muut tuntityöntekijät Tuntipalkkaiset yhteensä Harjulan muu henkilöstö Palkkatuen piirissä olevat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Projektirahoituksen piirissä olevat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Palkkionsaajat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Työ- ja opiskelijaharjoittelijat (sis. kuntouttavan työtoiminnan) Kuntouttavan työtoiminnan harjoittelijat eriteltynä (sisältyvät yllä oleviin lukuihin) 29-vuotiaat tai alle 29-vuotiaat (erittely vuodesta 2014 lukien) Sairauspoissaolopäivien keskiarvo (pv/hlö) Sairauspoissaolopäivien keskiarvo (pv/hlö) ilman kansalaisopistoa ,70 3,06 4,43 5,34 HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAIN Vuoden 2014 aikana Muutostaito Oy:n läpi viemässä esimieskoulutuksessa keskityttiin työhyvinvoinnin parantamiseen, omien esimies- ja johtamistaitojen analysointiin ja kehittämiseen sekä luomaan enemmän yhtenäisempää johtamistapaa organisaatiotasolla. Keskiössä olivat niin valmentava johtaminen, ihmisten erilaisuuden johtaminen, muutoksen johtaminen kuin myös omien taipumusten tunnistamisen harjoitukset ja analysointi. Antoisa koulutus synnytti Harjulaan myös HERE-ryhmän (HR ja esimiehet) toiminnan. HERE-ryhmä on toiminut vuoden 2014 alkupuolelta lähtien erittäin hyödyllisenä yhteisenä työhyvinvoinnin ja henkilöstö- ja työsuhdeasioiden käsittelyfoorumina. Lisäksi ko. ryhmä toimii myös tärkeänä esimiestyön vertaistukiryhmänä. Henkilöstötiedottamisen kanavina toimivat edelleen esimiesviestintä, työ- tiimit, intranet ja henkilöstöinfot. 4

5 VIESTINTÄ Yhdistyksen viestinnän visiona on, että yhdistyksen toiminta, tavoitteet, palvelut ja arvot tunnetaan paikallisella tasolla ja sidosryhmissä laajalti ja myönteisellä tavalla. Tavoitteena on, että sidosryhmät mieltävät ja näkevät yhdistyksen uudistuskykyisenä, asiakaslähtöisenä, ihmistä palvelevana ja yhteisöllisyyttä rakentavana lahtelaisena monialatoimijana. Tärkeimmät viestinnän kohderyhmät ovat lahtelaiset ihmiset ja asukkaat, yritykset, yhteisöt sekä yhdistyksen asiakkaat, yhteistyötahot ja henkilökunta. Sähköinen viestintä ja tiedottaminen Vuoden 2014 aikana yhdistyksen viestintä painottui entistä vahvemmin sähköisiin kanaviin. Kotisivusto osoitteessa keräsi vuoden 2014 aikana yli käyntiä, joka oli yli käyntiä enemmän kuin edellisvuonna. Eri kävijöitä kotisivuilla oli lähes , joka on myös noin kävijää enemmän edellisvuoteen verrattuna. Uusien kävijöiden määrä kokonaiskävijämäärästä oli 56 % ja palaavien kävijöiden määrä 44 %. Vilkkainta kotisivulla oli huhtikuussa, kesäkuussa ja alkusyksyllä elo-syyskuussa ja loppuvuodesta loka-marras- ja joulukuussa. Lähes 66 % kotisivujen kävijöistä ohjautui sivustolle hakukoneen kautta. Suoran liikenteen osuus kotisivuille oli 24 %. Kansalaisopiston sekä lounasravintola Kestin sivut keräsivät eniten katseluita. Kaiken kaikkiaan kotisivujen kävijä- ja käyntimäärät ovat tasaisessa kasvussa. Yhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalla oli vuoden 2014 lopussa noin osoitetta. Uutiskirjeen keskimääräinen avausprosentti vuonna 2014 oli 24 %. Vuonna 2013 keskimääräinen avausprosentti oli 21. Sähköistä uutiskirjettä hyödynnettiin myös opisto-, tyky- ja kokous- ja juhlapalveluiden markkinoinnissa alueen yrityksille. Yhdistyksen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Jyvä -asiakaslehtisen painosmäärä oli kappaletta ja sitä jaeltiin suorajakelun lisäksi Harjulan omissa toimipisteissä, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimipisteissä sekä PalveluSantrassa. Asiakaslehden tavoitteena on uutiskirjettä laajemmin ja syvällisemmin viestiä sidosryhmille ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja palveluista. Asiakaslehtisen voi lukea myös näköisversiona yhdistyksen kotisivuilta. Yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta lisättiin muun muassa paikallisella verkko- ja radiomainonnalla ja lehti-ilmoittelulla sekä ulkomainonnalla. Toiminnasta tiedotettiin myös tarpeen mukaan lehdistötiedotteilla ja tapahtumatiedotteilla. Koottuja tapahtumatiedotteita Harjulan kansalaistoiminnan tapahtumista lähetettiin paikallismedialle joka kuukausi. Joulukuussa 2014 yhdistys osallistui myös Etelä-Suomen Sanomien joulukalenteriin, josta saatiin positiivista palautetta ja näkyvyyttä. Harjula osallistui ilmoituksin myös Lahden kaupungin tuottamiin vanhusten avopalveluiden ja vammaispalveluiden esitteisiin, jota jaettiin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen pisteissä sekä kaupungin palveluohjaajien asiakastapaamisissa. Tapahtumat ja yhteistyö Keväällä 2014 yhdistys osallistui jo neljättä kertaa valtakunnalliseen Vanhuus Rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttikiertueeseen suomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseksi. Konsertin järjesti Eventia Oy pääyhteistyökumppaninaan Suomen Setlementtiliitto ja liiton paikalliset setlementit. Konserttikiertue kattoi viisi paikkakuntaa ja Lahden konsertin järjestämiseen osallistuivat Harjula sekä Jyränkölän Setlementti ry Heinolasta. Vanhuus Rokkaa tapahtuman myötä Harjula sai medianäkyvyyttä Mtv3:n Studio 55 ajankohtaisohjelmassa. Lauri Karhuvaaran haastateltavina olivat toiminnanjohtaja Ari Tuupainen sekä Jyrkänkölän Setlementin toimitusjohtaja Kari Hahl. Marraskuussa 2014 Harjula sekä kauppakeskus Syke järjestivät yhdessä Sykettä Elämään senioripäivän. Tapahtumaa markkinoitiin laajasti Harjulan ja kauppakeskus Sykkeen yhteisenä päivänä. Harjulan kutsusta paikalla olivat myös muut alueen vanhustyön toimijat, kuten Lahden vanhusten asuntosäätiö, Dila, PalveluSantra sekä joukko pienempiä sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Päivä keräsi kauppakeskukseen erinomaisen määrän senioreita ja päivää pidettiin onnistuneena myös mukaan lähteneiden toimijoiden mielestä. Tunnettavuuskysely Vuoden 2014 lopulla, marras-joulukuun aikana, toteutettiin tunnettavuuskysely Harjulan tunnettavuudesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kuinka Harjula ja sen tuottamat palvelut tunnetaan lahtelaisten keskuudessa sekä millainen mielikuva vastaajilla on Harjulan toiminnasta. Kyselyyn vastasi 170 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin jalkautuen Lahden alueen nuorien, työikäisten sekä senioreiden suosimiin kohtaamispaikkoihin kuten kirjastoihin, kauppakeskuksiin sekä nuorten tiloihin. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli vuotiaat, joilta vastauksia kertyi yhteensä 40 kappaletta. Kyselytutkimuksesta selvisi mm. että, Mielikuva Harjulan toiminnasta yhdistettiin yleisemmin vanhuksiin liittyviin toimintoihin ja palveluihin sekä kansalaisopiston palveluihin. Tässä suhteessa viime vuosien mainonnan ja markkinoinnin painottuminen ikääntyviin on tuottanut tulosta. Heikommin tunnettuja palveluja olivat päiväkodit sekä Kestipalvelut. Harjulan palveluiden tunnettavuus oli tyydyttävää, mutta Harjula koettiin tunnettuna toimijana Lahden alueella. Positiivista oli myös se, että Harjula tunnettiin setlementtinä suhteellisen hyvin ja Harjulaa pidettiin yleisen hyvän tekijänä Kyselytutkimus antoi hyvän pohjan jatkaa markkinointi- ja palveluiden suunnittelutyötä. 5

6 KANSALAISOPISTO Harjulan kansalaisopisto on yksityinen aikuisoppilaitos, joka vapaan sivistystyön lain ja myönnetyn ylläpitoluvan mukaisesti järjestää Lahden ja ympäristökuntien asukkaille koulutusta ja toteuttaa kasvatustavoitteitaan setlementtiliikkeen arvopohjalta. Koulutuksessa painottuvat taide- ja taitoaineet, kielet, yhteiskunnalliset aineet, terveyttä edistävät ja hyvää ikääntymistä tukevat aineet sekä yhteisöjen hyvinvointia tukevat aineet. Koulutuksessa otetaan huomioon erityisryhmät ja maahanmuuttajat. Yleistä Vuosi 2014 oli kurssitoiminnan suhteen normaali toimintavuosi. Valtakunnallinen keskustelu setlementtiliikkeen kansalaisopistotoiminnan tulevaisuuden näkymistä jatkui. Suomen Setlementtiliitto palkkasi Toimelan Setlementti ry:n toiminnanjohtajan Minna Prunnilan ja liitohallituksen jäsenen Aaro Harjun Opetushallituksen rahoituksella tekemään selvityksen setlementtiliikkeeseen kuuluvien kansalaisopistojen toiminnallisesta yhteistyöstä ja sen mahdollisesta tiivistämisestä. Selvitystyö alkoi kartoittamalla kaikkien setlementtiopistojen tilanne syksyn 2014 aikana, ja selvitystyön välituloksia käsiteltiin loppuvuodesta yhteisessä rehtorien kokouksessa Helsingissä. Yhtenä varteenotettavana toimintamuotona oli esillä yhteisen valtakunnallisen setlementtiopiston perustaminen. Tämä selvitystyö jatkuu vuoden 2015 aikana ja alustavia päätöksiä on odotettavissa Setlementtiliiton syksyn 2015 syyskokouksessa. Tavoitteeksi on asetettu, että vuoden 2016 alussa olisi tehty ratkaisut toiminnallisen yhteistyön mahdollisesta toteuttamisesta ja vuoden 2017 alussa alkaisi tehtyjen päätösten mukainen toiminta. Kansalaisopisto oli mukana opiston henkilökunnalle ja opettajille täydennyskoulutusta tarjoavassa OSAAVA-ohjelmassa yhdessä Lahden kansanopiston, Lahden Diakonian Instituutin ja Perheniemen opiston kanssa. Hankkeen kolmas vaihe päättyi vuoden 2014 loppuun. Hankkeen aikana tehtiin mm. tuntiopettajien osaamiskartoitus sekä jatkohakemus seuraavaksi hankkeeksi. Toimintakausi Opiston kevätlukukausi alkoi ja päättyi Jatkokausi sisälsi 14 liikuntakurssia sekä omatoimisen kuntosaliryhmän kesäkuussa ja elokuussa. Uusi lukukausi alkoi syksyllä ja päättyi Opiskelijoiden toivomuksesta lisäkaudella järjestettiin seniorivesivoimistelun kurssi. Taloudesta Harjulan kansalaisopiston vuoden 2014 taloudellinen tulos parantui merkittävästi edellisestä vuodesta ollen lievästi voitollinen ja talousarviota parempi. Suurimmat tulosta parantavat toimenpiteet olivat edelleen vuokramenojen karsiminen. Kansalaisopisto luopui Vuorikadun tekstiilityön tiloista sekä karsi opetusta 280 tunnilla. Lisäksi kurssimaksukertymä parani edellisestä vuodesta. Kansalaisopiston valtionosuus laski edellisvuodesta euroa. Valtionosuustunnit laskivat edellisestä vuodesta yhteensä 538 tuntia, vuonna 2013 valtionosuus oli tuntia ja toimintavuonna 2014 oli tuntia. Kansalaisopisto sai myös Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta euroa käytettäväksi työttömien, maahanmuuttajien ja senioreiden kurssimaksujen tukemiseen. Seteleitä jaettiin yhteensä 337 kappaletta, joista 23 maahanmuuttajille, 43 työttömille ja 266 senioreille. Liipolan asuinalueen maahanmuuttajanuorten kielikoulutukseen saatiin Opetushallitukselta nuorisotakuun seteliavustusta. Kurssi toteutettiin suurelta osaltaan 2014 vuoden aikana ja loppu osa tunneista siirtyi 2015 vuoden puolelle. Oppilastöiden kevätnäyttely Taito- ja taideaineiden oppilastöiden kevätnäyttely järjestettiin jälleen Harjula-keskuksessa keväisenä viikonloppuna klo Opiskelun sosiaalisten vaikutusten arviointi ja opiskelutyytyväisyys Harjulan kansalaisopistossa tehtiin lukuvuoden lopussa opiskelijakysely, jossa kartoitettiin kursseille osallistumisen sosiaalisia vaikutuksia ja tyytyväisyyttä opiskeluun. Kyselytutkimukseen vastasi 252 opiskelijaa, joista naisia oli noin 81 % kaikista vastaajista. Vastaajista 82 % oli iältään yli 51-vuotiaita. Työssäkäyvien osuus vastaajista oli 29 %, eläkeläisiä oli 63 %. Vastaajista 32 % oli opistotason koulutus, 23 % yliopistotason koulutus ja 15 % vastaajista oli käynyt ammattikoulun. Enemmistö vastaajista (57 %) asui puolison kanssa. Yksin asuvien määrä oli 33 %. Kyselyyn vastanneista 98 % oli sitä mieltä, että käyty kurssi vastasi ennakko-odotuksia erittäin tai melko hyvin. Enemmistö vastaajista (86 %) ilmoitti tulevansa varmasti uudelleen kansalaisopiston kurssille, mahdollisesti kurssille palaavien määrä oli 14 %. Opiskelijoille suunnatun kyselytutkimuksen (2015) mukaan vastaajat olivat samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että kurssitarjonta oli mielenkiintoinen (97 %) kurssitarjonta vastasi omiin kehittymistarpeisiin ja opiskelu koettiin hyödylliseksi (96 %) kurssi lisäsi tietoja ja taitoja (99 %) kurssille osallistuminen auttoi jaksamaan arjessa paremmin (92 %) kurssi lisäsi hyvinvointia (96 %) Kokonaisuudessaan kyselytutkimus osoitti, että opiskelussa tärkeään rooliin nousee välittömien hyötyjen, kuten osaamisen kehittämisen lisäksi opiskelun positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Kyselyn mukaan opiskelu Harjulan kansalaisopistossa koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi sekä kansalaisopiston kurssitarjontaa pidettiin mielenkiintoisena ja houkuttelevana. Tekstiilityö siirtyi Vuorikadun koululta omiin tiloihin Puu-Harjulan kellarikerrokseen, jossa opetusta järjestettiin yhdessä kudonnanryhmien kanssa. Tiloihin remontoitiin tekstiilityölle sopivat tilat. 6

7 KANSALAISOPISTON TOIMINTA LUKUINA Opetustunnit Kevätkaudella Syyskaudella Opetustuntien jakautuminen eri koulutustyypeittäin Taide- ja taitoaineet Kielet Humanistiset ja esteettiset aineet Opetus, kasvatus ja koulutus Kalatalous - - Tietotekniikka Sosiaali- ja terveydenhoito Liikunta ja terveys Opetustunnit yhteensä Opiston toimipaikat Anttilanmäen koulu, Leantie 2A Harjula-keskus (päärakennus, kuntosali), Harjulankatu 7 Harjulan keramiikkasali ja Onnela, Lounaankatu 3 Harjulan kuvanveisto, Möysänkatu 3 Harjun peruskoulu, Vuorikatu 29 Kunnaksen peruskoulu, Opintokatu 4 Kärpäsen peruskoulu, Kasakkamäentie 1 Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A Mannaz, Paasikivenkatu 1 Mukkulan kirkko, Kilpiäistentie 1 Myllypohjan peruskoulu, Vanha Ahtialantie 93 Puu-Harjula, (kutomo) Lounaankatu 2 Tiirismaan peruskoulu, Ursankatu 4 Ukkopekka, kuntosali, Radanpää 4 Vuorikadun koulu, Vuorikatu 13 Kurssien lukumäärä Opiskelijat Opiskelijat (kerran laskettuna) Alle 16 v. opiskelijat Yhteensä Tuntiopettajat Kurssimaksukertymä (euro) Kurssimaksutuotot yhteensä

8 KUNTOUTUS KANNATTAA AINA Harjulan kuntoutusyksikön tavoitteena on tuottaa turvallisia ja luotettavia yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia fysioterapiapalveluja sekä vanhusten päivätoiminta- ja päivä kuntoutuspalveluja asiakasta kunnioittaen ja ystävällisellä asenteella. Vaikka monipuolisia kuntouttavia palveluja tuotetaan pääasiassa senioreille ja vanhuksille, soveltuu palveluvalikoima kaiken ikäisille erilaista kuntoutusta tarvitseville. Kuntoutuspalvelujen avulla tuetaan ikäihmisten hyvää vanhuutta, vanhuusiän toimintakykyä sekä terveyttä. Kuntoutusyksikkö tuottaa sekä sosiaalialan että terveydenhuollon palveluita. Vuonna 2014 toiminnan kehittämisen painopisteet olivat muistisairaiden hoivaan ja geriatriseen kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä reumalasten fysioterapiapalveluiden kehittämisessä. Kelan lääkinnällistä kuntoutusta tuotettiin reumalapsille sekä allasterapiana että perinteisenä fysioterapiana päiväkodeissa, asiakkaiden kotona ja Harjula-keskuksessa. Vuoden 2014 aikana kotona asuvat vanhukset saivat osallistua säännöllisesti toimintakykyä tukevaan ja virkistävään päivätoimintaan, jossa he tapaavat ikäisiään ihmisiä ja osallistuvat ryhmän toimintaan. Ryhmämuotoinen fysioterapia liikuntaongelmaisille senioreille sekä senioreiden kotikuntoutuspalvelut jatkuivat tavoitteen mukaisesti. Muistisairaille kohdennetut toimintakykyä tukevat muistikuntoutusryhmät olivat vuoden 2014 aikana kysyttyjä. Työkykyä tukevia terveysliikuntapalveluja tuotettiin edelleen yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. 8

9 HOIVAA JA HOITOA KOTIIN Harjulan kotihoitoyksikön tavoitteena on helpottaa ikäihmisten ja heidän omaistensa arkea tuottamalla kotiin vietäviä hoito-, hoiva- ja siivouspalveluja sekä turvapuhelin- ja turvalaitepalveluja kotona selviytymisen tueksi. Kotihoidon palveluja toimintavuonna 2014 olivat kotisairaanhoito, kotipalvelu ja siivouspalvelu. Uutena palveluna kotihoito aloitti turvapuhelinpalvelun sekä pienten kotona asumista turvaavien hyvinvointiteknologioiden myynti- ja vuokraustoiminnan. Palveluja tarjottiin lähinnä ikäihmisille. Kotihoidon asiakkaina olivat pääsääntöisesti itse maksavat, erikuntoiset ikäihmiset, jotka tilasivat palvelunsa joko itse, omaisen tai kaupungin palveluohjausyksikön kautta. Kaupungin vammaispalveluiden kautta tehdyt ostopalvelut vähenivät merkittävästi keväällä. Kotihoito tarjosi palveluja arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin, suoritti ennalta sovittuja kotikäyntejä sekä tarjosi turvapuhelinasiakkailleen ympärivuorokautista päivystystä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Suurin osa kotihoidon asiakkaista on pitkäaikaisia, vakituisia asiakkaita, jotka tarvitsevat yleisimmin siivousta, asiointiapua, lääkityksestä huolehtimista ja suihkuapua. Osa kotihoidon asiakaskäynneistä tehtiin myös tilapäistä apua tarvitseville kuten haavanhoitoa ja tikkien poistoa tarvitseville. Kotisairaanhoidon yleisin palvelu oli verikokeiden ottaminen. Vuoden 2014 tavoitteena oli saada asiakasmäärän kasvua ottamalla uusia palveluja käyttöön. Kaupungin ostopalvelun merkittävä vähentyminen aiheutti sen, ettei kotihoidon asiakaskäyntejä saatu lisättyä. Uusia palveluja sen sijaan otettiin käyttöön, mutta nämä eivät korvanneet käyntien vähenemistä. Asiakaskäynnit ja myynti putosivat edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa asiakaskäynneistä oli puolen tunnin käyntejä. Vuoden aikana oli tarkoitus ottaa käyttöön asiakashallintajärjestelmä DomaCaren optimointi, mutta tämä todettiin liian kalliiksi ratkaisuksi tässä vaiheessa. Uusien palveluiden opettelu vei jonkin verran kotihoidon resurssia, mutta melko pian järjestelmät ja prosessit saatiin kuntoon ja palvelut toimimaan. Harjulan kotihoidon asiakasvirrasta suurin osa tuli Lahden kaupungin kotihoidon, kotiutustiimin ja Palveluohjausyksikkö Siirin kautta, ja yhteistyö olikin tiivistä näiden tahojen kanssa. Yhteistyötä jatkettiin myös Harjulan omien toimintayksiköiden kanssa, mm. Harjulan kansalaistoiminnan, kuntoutuksen ja ateriapalvelun kanssa. Vuonna 2014 asiakasmäärä pysyi melko samanlaisena. Toimintavuoden 2014 aikana kotihoidolla oli eri asiakasta. Vuonna 2013 vastaava luku oli Ilta- ja viikonloppuasiakkaiden määrä vaihteli hieman toimintavuoden aikana. Siivouspalvelun asiakasmäärät kasvoivat. Kotihoidon tuntityöntekijöiden käyttö lopetettiin ostopalvelujen loppumisen vuoksi kokonaan, mutta silti ylimääräistä resurssia henkilöstössä oli. Henkilöstöä käytettiin hyväksi sisäisesti Harjulan kuntoutuksen ja päiväkotien kanssa. Vuoden lopulla käytiin keskusteluja kahden henkilön vähentämisestä, nämä toimenpiteet jäivät seuraavaksi vuodeksi. Erilaiset kaupungin myöntämät palvelusetelit olivat käytössä edelleen, mutta kaupunki vähensi niiden käyttöä säästösyistä, mikä vaikutti myös kotihoitoon. Vuoden 2013 vuodenvaihteeseen päättynyt Teknologiasta turvaa muistisairaan asumiseen -hanke ei saanut jatkorahoitusta, jota haettiin Savonlinnan kansanterveystyön kehittämissäätiöltä. Hyvinvointiteknologiaa otettiin omaksi palvelutoiminnaksi ja myyntituotteiksi ilman hankerahoitusta. 9

10 KANSALAISTOIMINNASTA VIRIKKEITÄ ARKEEN Harjulan kansalaistoimintayksikkö toteuttaa ikääntyneiden hyvinvointia tukevaa ja aktivoivaa avointa päivätoimintaa lahtelaisille ja ympäristökuntien asukkaille. Toimintaa tuotetaan Lahden Harjulan Setlementtisäätiön tuella ja se on merkittävä osa yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa. Kansalaistoiminta on tärkeä toimintamuoto Harjulan ikääntyville kohdennettujen palvelujen ja toimintojen kokonaisuudessa. Suurin osa tapahtumista on osallistujille maksuttomia. Kansalaistoiminta tarjoaa ikäihmisille vapaamuotoista yhdessäoloa, johon osallistua omien voimavarojensa puitteissa. Vuonna 2014 toiminta pohjautui sekä vapaaehtoistoimintaan, että ohjattuun toimintaan. Kansalaistoiminnan lähtökohtana on kaikille ikääntyneille avoin ja matalakynnyksinen toiminta, johon on vaivatonta ja helppoa tulla. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä antaa vertaistukea. Tärkeänä kansalaistoiminnan toteuttajana olivat vapaaehtoistoimijat. Vuonna 2014 kansalaistoiminnan muotoja olivat edelleen viikoittainen monipuolinen pienryhmätoiminta, yhteisöllinen toiminta, iltapäivätanssit sekä teemalliset tapahtumat, kuten juhannus- ja joulujuhlat. Maksuttomia luentoja vuonna 2014 olivat mm. Lahden reumayhdistyksen luento. Suuri mielenkiinnon kohde oli vapaaehtoisten toimijoiden ja muutaman paikallisen yrityksen kanssa toteutettu ikääntyneiden muodin ja kauneuden päivä. Konsertteja järjestettiin lähes kuukausittain yhteistyössä ammattikorkeakoulun musiikin opiskelijoiden, harrastelijamuusikoiden ja ammattilaisten kera. Taidekulttuuria oli tarjolla harrastelijamaalareiden näyttelyissä Harjula-keskuksen tiloissa. Lahden kaupunginteatterin kiertuenäyttämön ensi-iltaesitys toteutettiin Harjulassa. Kaikille avoimia tapahtumia järjestettiin vuoden aikana vilkkaasti. Muistipäivä toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen kanssa. Omaishoidon virkistyspäivä omaishoitajille sekä hoidettaville järjestettiin Omaiset ja Läheiset ry:n, Muistiyhdistyksen, Lahden seurakuntayhtymän ja Lahden kaupungin kanssa. Elokuussa vietetyt perinteiset seniorisäpinät kokosivat paikalle lukuisia kansalaisopiston liikuntamuotojen kokeilijoita. Päivän luento-osuudessa kuultiin mm. Lahden kaupungin puheenvuoro ikääntyneiden avopalveluista sekä Harjulan kotihoidon infotuokio ikääntyneiden turvallisesta asumisesta. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin yhteistyötä edellisvuosien tapaan oppilaskonserttien muodossa. Monipuolista retkitoimintaa toteutettiin kevätkaudella yhteistyössä Lahden Lähimmäispalvelun kanssa. Vapaaehtoistoiminnan muotona jatkettiin ja kehitettiin edelleen ulkoiluystäväpalvelutoimintaa. Ulkoiluystäviä välitettiin lähinnä Harjulakodin asukkaille ja Harjulan kotihoidon asiakkaille. Vapaaehtoisia ulkoiluystäviä löytyi vapaaehtoisten koulutuksesta, joka järjestettiin Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -hankkeen toimesta. Suomen Setlementtiliiton koordinoima Yhdessä mukana -hanke toteutetaan vuosina ja se kuuluu Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan Eloisa ikä -ohjelmakokonaisuuteen. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä paikallissetlementtien kanssa kuudella pilottipaikkakunnalla. Lahden osaprojektissa painottuu ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen vertaistoiminnan keinoin. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Harjulan kansalaistoiminnan kanssa järjestämällä mm. vertaistukikoulutuksia- ja ryhmiä sekä kehittämällä mm. juttu- ja ulkoiluystävätoimintaa sekä monipuolistamalla tapahtumatarjontaa. Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi Harjulan kansalaistoiminta oli edelleen mukana vuoden 2014 aikana Lahden Kumppanuusverkostohankkeessa. Kiinteistö Oy Harjulakotien senioritalojen palveluneuvojan kanssa jatkettiin edellisvuosien tapaan asukkaiden virkistystoiminnan ja yhteisöllisen toiminnan kehittämistä. Lahden seurakuntayhtymälle tarjottiin kerran kuukaudessa tilat hartauksia varten. Hartauksiin osallistui pääasiassa Harjulakodin asukkaita. Kansalaistoiminnan tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana kaiken kaikkiaan noin 4700 ikäihmistä. Harjula-keskus on myös suosittu olohuone ja tapaamispaikka ikäihmisten keskuudessa. Harjula-keskuksessa käydään kahvilla, luetaan lehtiä ja tavataan ystäviä. Vuonna 2014 näitä käyntejä sekä tilaisuuksiin osallistujia oli yhteensä noin Kansalaistoiminnan ohjaajana ja koordinoijana ja vapaaehtoisille ammatillisen tuen antajana toimi osa-aikainen työntekijä. Toiminnassa oli mukana myös opiskelijoita eri oppilaitoksista. 10

11 MONIPUOLISIA RAVITSEMUSPALVELUJA Kestipalvelut -yksikkö tuottaa monipuolisia ravitsemuspalveluita. Palveluvalikoimaan kuuluvat ateriapalvelujen tuottaminen ikäihmisille ja yrityksille, lounasravintolatoiminta Harjula-keskuksessa sekä juhla-, kokous- ja pitopalvelujen tuottaminen yksityis- ja yritysasiakkaille. Vuoden 2014 aikana ateriapalvelu valmisti aterioita toimitettaviksi kotiin ikääntyneille, kotona asuville yksityishenkilöille maanantaista perjantaihin keskimäärin 94 annosta päivittäin. Yritysasiakkaille, jotka koostuvat pääasiassa Lahden alueen yksityisistä päiväkodeista, toimitettiin keskimäärin 127 ateriaa päivittäin. Ateriapalvelu valmisti vuoden 2013 aikana yhteensä noin ateriaa. Lounasravintolassa ruokaili vuoden 2014 aikana noin henkilöä. Asiakkaille tarjottiin kerran viikossa noutopöytä, joka on osoittautunut erittäin suosituksi. Lounasravintolassa tarjoiltiin myös perinteinen ja hyvinkin suosittu jouluateria sekä monia muita teemalounaita. Teemalounaita järjestettiin yhteistyössä Harjulan kansalaistoiminnan kanssa, jonka avulla lounaiden yhteyteen tuotiin monipuolista ohjelmatarjontaa kuten musiikkia ja runonlausuntaa. Kahvituksia järjestettiin vuoden aikana kappaletta. Juhla- ja kokouspalvelu järjesti vuoden 2014 aikana eniten muistoja kokoustilaisuuksia sekä merkkipäiväjuhlia. Asiakastyytyväisyys Juhlapalveluasiakkailta vuonna 2014 kerätyn palautteen mukaan 69 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä ja 31 % melko tyytyväisiä tilaisuuden järjestelyihin. Eritysmainintoja saivat hyvä asiakaspalvelu, tilat, kattaukset ja maittava ruoka. Ateriapalvelun asiakkaille tehtiin joulukuussa 2014 asiakastyytyväisyyskysely. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan Harjulan ateriapalvelun asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kyselyyn vastanneista 95 % oli erittäin tai melko tyytyväinen ateriapalveluun kokonaisuutena. Vastaajista jopa 97 % piti aterioita laadukkaina ja maukkaina. Erityisen tyytyväisiä oltiin annosten monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen. Vastaajista 82 % piti aterian hinta-laatusuhdetta erittäin tai melko hyvänä. Asiakkaat kertoivat myös arvostavansa sitä, että ruoka toimitetaan kotiin säännöllisesti ja sopivaan aikaan. Lisäksi kiitosta sai ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta. Harjulan ateriapalvelun noin sadasta asiakkaasta noin puolet vastasi kyselyyn. Vastaajista enemmistö tilaa aterian kotiin 3-5 kertaa viikossa. 11

12 ILMETTÄ LAHTELAISELLE KATUKUVALLE Harjula-Mainos vuokraa ulkomainosvälineitä lähinnä paikallisille yrityksille, yhteisöille mutta myös yksityishenkilöille. Toiminta on perustettu vuonna 1952 ja sillä on pitkät perinteet lahtelaisessa katukuvassa. Mainosvälineiden tavoitteena onkin osaltaan lisätä katukuvan ilmettä ja vireyttä. Harjula-Mainos on Harjulan Setlementtiyhdistyksen varainhankintayksikkö, jonka tuotot ohjataan suoraan muun toiminnan kattamiseen, erityisesti yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan. Tulonlähteinä ovat oma paikallismyynti sekä vuokratuotot yhteistyökumppaneilta, joille osa mainosvälineistä on vuokrattu. Vuokrattavia mainosvälineitä vuonna 2014 olivat pylvästaulut, kaupunkisuurtaulut, jättitaulut, lähiöpysäkkitaulut, city-valotaulut ja kolmi- ja pyörivät pilarit. 12

13 LASTEN KASVUA JA PERHEIDEN ARKEA TUKEMASSA Harjulan Lounaan ja Niemen päiväkotien tavoitteena on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen turvallisessa ja lämpimässä ilmapiirissä. Välitön ja luottamuksellinen yhteistyö perheiden kanssa on hyvän varhaiskasvatuksen kulmakivi. Harjulan päiväkodeilla on ostopalvelusopimus Lahden kaupungin kanssa 99 päivähoitopaikasta. Lounaan päiväkodissa oli toimintavuoden 2014 aikana 66 hoitopaikkaa 1-6-vuotiaille lapsille neljässä hoitoryhmässä. Niemen päiväkodissa hoitopaikkoja oli 33 kahdessa hoitoryhmässä. Esiopetuksen järjestäminen Lounaan päiväkodissa päättyi kevääseen 2014 kaupungin keskittäessä esiopetuksen omiin yksikköihinsä. Lounaan päiväkodin iltahoito jatkuu vielä kauden loppuun. Lasten valinnat päivähoitopaikoille tehtiin yhteistyössä Lahden kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen ja oman alueen päiväkotien kanssa. Työn sujuvuutta ja henkilökunnan työhyvinvointia tuettiin säännöllisin talokohtaisin tiimipalaverein sekä huolehtimalla lapsiryhmien riittävistä henkilöstöresursseista. Jokaiselle ryhmälle pyrittiin varaamaan riittävästi aikaa toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Aikaisemmin alkanut Harjulan työhyvinvointiprojekti jatkui yksikkökohtaisin keskusteluin ja kehittämistoimenpitein. Lounaan päiväkoti henkilökunta 16 läsnäolopäivät hoitopaikkoja 66 Niemen päiväkoti henkilökunta 8 läsnäolopäivät 5537 hoitopaikkoja 33 Päiväkotien toiminnan tavoitteiden toteutuminen näkyi lasten saamana hyvänä hoitona, virikkeellisenä, päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelman mukaisena toimintana, ja lasten viihtymisenä päiväkodissa. Toinen tärkeä mittari tavoitteisiin pääsemisessä oli lasten vanhempien tyytyväisyys hoitoon ja toteutuneeseen kasvatuskumppanuuteen päiväkodin työntekijöiden kanssa. Päivittäisen vuorovaikutuksen ja säännöllisesti toistuvien kasvatuskeskusteluiden ohella jatkettiin päivähoidon sähköisen yhteistyövälineen Muksunetin käyttöä. Muita yhteistyökumppaneita olivat Lahden kaupungin sivistystoimen varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelut sekä perusopetuksen alkuopetus, päivähoidon psykologit, kiertävät erityislastentarhanopettajat, lastenneuvolat, Päijät-Hämeen keskussairaala, perheneuvola ja seurakunnat. Päiväkodin lapset olivat mukana Harjulan kansalaistoiminnan seniorityön tilaisuuksissa ja vierailuja tehtiin myös viereisen Onnelanpolun palvelukeskukseen. 13

14 PROJEKTITOIMINTA Työelämäpalvelujen kehittäminen on vähitellen käynnistänyt haasteellisemmassa asemassa oleville työikäisille suunnattujen toimintojen ja palvelujen kehittämisen. Kehitystyö on aloitettu ulkopuolisen rahoituksen turvin erilaisten projektien kautta. Työkokonaisuutta on kutsuttu työnimellä Työelämäpalvelut. Lähtölaukaus näiden toimintojen kehittämiselle tapahtui jo syksyllä Vuonna 2014 oli Harjulassa Työelämäpalvelut -teemaan liittyen käynnissä neljä eri julkisrahoitteista projektia, joista yksi oli käynnistynyt jo loppuvuonna Muut suunniteltiin ja rahoitus saatiin vuoden 2014 aikana. Tässä suunnittelutyössä, samoin kuin hankkeiden toteuttamisessakin työskenteli pääasiassa 2 kokoaikaista työntekijää. Hankkeiden ja ulkoisen rahoituksen avulla on tarkoitus suunnitella ja pilotoida erilaisia palvelumuotoja tälle kohderyhmälle. Samalla rakennetaan uusia yhteistyömuotoja ja verkostoja aiheeseen liittyvien, niin julkisten kuin kolmannen sektorin toimijoidenkin kesken. TYPA-projekti oli Päijät-Hämeen liiton rahoittama pieni valmisteluhanke, jonka tavoitteena oli rakentaa uusi kumppanuuspöytä-nimellä kulkenut yhteistyöryhmä ja tässä ryhmässä pohtia erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja työttömien nuorten osalta mahdollisten uusien palvelujen tarvetta, joiden tuottamiseen kolmannen sektorin toimijat voisivat osallistua. Typa-hanke oli alkanut joulukuussa 2013 ja päättyi Hankkeen kokonaisbudjetti oli TYPA-hankkeen lopputuotoksena syntyi keväällä 2014 laaja hankesuunnitelma, mikä kulki nimellä Kynnyksetön työtoiminta. Hanketta työstettiin yhdessä Lahden kaupungin työhönkuntoutuksen yksikön, TE-palveluiden ja Takataskun kanssa. Hankkeen tavoitteena olisi kehittää ja pilotoida uusi, monipuolinen toimintamalli vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden työkyvyn ylläpitämisen ja aktivoinnin tueksi. Tämä uusi hanke sai keväällä 2014 ennakkoon Lahden kaupungin osarahoituspäätöksen ( ) ja jäi odottamaan varsinaisen, teemaan soveltuvan ESRhakukierroksen avautumista 2015 alkuvuoteen. Minun Tulevaisuuteni! -projekti on Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja Harjulan hallinnoima projekti, jossa virallisena osatoteuttajana toimii myös Lahden Diakonian instituutti. Hanke käynnistyi ja kestää saakka. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten, vuotiaiden, työttömien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työelämäpolkuja erilaisilla räätälöidyillä toimenpiteillä. Aktiviteetteihin kuuluu monimuotoista toimintaa omien vahvuuksien tunnistamisesta työnhakutaitojen vahvistamiseen, ammatteihin tutustumisista organisaatiovierailuihin ja vierailijoihin sekä suomen kielen valmennuksesta aina omasta fyysisestä kunnosta huolehtimiseen saakka. Hanketta tehdään tiiviissä yhteistyössä Lahden kaupungin maahanmuuttopalveluiden ja lukuisten muiden organisaatioiden kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on (25 kk) Mahdollisuudet Käyttöön! -hanke oli välisenä aikana toteutettu Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama verkottumishanke, jonka tavoitteena oli verkottaa alueella toimivia työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kolmannen sektorin toimijoita sekä julkisten organisaatioiden toimijoita uudella lailla. Yhtenä tavoitteena oli löytää yhteisiä kehittämistarpeita ja synnyttää uusia ideoita yhteistyölle. Verkostotyön tuloksena on muun muassa käynnistetty uusia kehittämishankesuunnitteluja sekä Lahden kaupungin toimesta (Työn Kipinä) alueellisen, sähköisen toimijasivuston kehittäminen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Harjulan Osuuskuntamallin kehittäminen -projekti ( ) oli Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama suunnitteluhanke, jossa mallinnettiin uudenlainen osuuskuntatyyppi, missä yhdistyi teoreettinen kombinaatio palveluosuuskunnasta, työosuuskunnasta, laskutusosuuskunnasta sekä taustaorganisaatioiden omista toimintayksiköistä. Osuuskuntamallia lähdettiin kehittämään, koska monilla liiketoimintaa harjoittavilla kolmannen sektorin toimijoilla, kuten Harjulallakin, on yhä enemmän haasteita pärjätä taloudellisesti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kovenevassa kilpailutilanteessa. Osuuskuntamuotoinen liiketoiminta voisi tuoda uusia tulonlähteitä organisaation toiminnan tukemiseksi. Hankkeen kokonaisbudjetti oli

15 KIUSAAMISASIOIDEN TUKI- JA NEUVONTAKESKUS VALOPILKKU Valopilkku-projekti muuttui Kiusaamisasioiden tukija neuvontakeskus Valopilkuksi saatuaan pysyvämmän rahoituksen RAY:ltä. Tuki- ja neuvontakeskus tarjoaa valtakunnallisesti tietoa, tukea ja apua kiusattujen lasten vanhemmille, entisille koulukiusatuille sekä työpaikka-kiusatuille. Valopilkun toimintaan kuuluu paitsi vertaistuen tarjoaminen, myös yksilötapaamiset, sekä vertaistukiohjaajien ja ammattilaisten kouluttaminen. Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku toimii kokonaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella ja siinä työskentelee kaksi työntekijää sekä vaihteleva määrä harjoittelijoita ja muita väliaikaisia työntekijöitä. Jo projektin aikana kehitettiin Suomessa ainutlaatuinen jälkihuolto-malli kiusattujen tueksi sekä ammattilaisille suunnattu ja vertaistukiohjaaja-koulutuspaketti. Vertaistukiohjaajien kouluttaminen valtakunnallisesti on jatkunut. Syksyllä ohjaajia koulutettiin Tampereella. Lasten- ja nuorten kanssa työtä tekeville järjestetty kiusaamiseen liittyvä koulutus johti suuren kysynnän seuraksena ammattilaisille suunnatun koulutuspaketin kokoamiseen. Ensimmäinen ammattilaisten koulutus pidettiin yhteistyössä Heinolan Jyränkölän Setlementin kanssa toukokuussa. Yhteistyössä myös Hämeenlinnan Setlementin kanssa suunnitellaan koulutus- sekä vanhempainiltaa Hämeenlinnaan. Valopilkku on kouluttanut myös MLL Lahden osaston lastenhoitajia sekä tukioppilaita. Autismin talvipäivillä Lahdessa Valopilkku luennoi kiusaamisesta. Syksyllä Tampereella järjestettiin luento Omavoiman neuropsykiatrisista ongelmista kärsiville nuorille ja heidän omaisilleen. Harjulassa järjestetiin luento Autismin kirjon lasten ja nuorten vanhemmille ja Hollolassa Asberger-lasten ja nuorten vanhemmille. Valopilkku on vieraillut kevään aikana kouluissa sekä koulujen vanhempainilloissa yhteistyössä Nyt Riittää-hankkeen kanssa. Lisäksi Valopilkku luennoi niin ala-asteilla kuin ylä-asteillakin. Valopilkku oli myös mukana Vahvat ei kiusaa-tapahtumassa Lahden Messukeskuksessa. Yhteistyötä on edelleen tehty laajasti mm. Koulutuskeskus Salpauksen kuraattoreiden sekä Nastolan kunnan koulusosionomin kanssa. Nastolan nuorisopalveluiden, Ironbar Nastolan ja Ice Heartsin kanssa yhteistyönä järjestettiin toukokuussa ennakkoluulojen ja kiusaamisen vastainen tapahtuma. Tapahtumaan saatiin myös gospel-rockia soittava nastolalainen Mordokai. Valitettavasti osanotto oli laimeaa. Kuluneena vuonna Valopilkussa on työskennellyt muutama Paikka Auki RAY:n rahoittama nuori. Työsuhteet jatkuivat maaliskuun loppuun saakka, jonka jälkeen Valopilkussa aloitti yksi nuori työkokeilussa. Syksylle jatkuvassa työkokeilussa oleva nuori on suunnitellut yhteistyössä PETE-Lahden kanssa YHDESSÄ hyvälle mielelle-tapahtuman kauppakeskus Trioon. Tapahtuman teemana on mielenterveyden jälkihuolto. Sosiaalialan opinnäytetöitä Valopilkkuun liittyen on tällä hetkellä työn alla kaksi kappaletta. Vuoden aikana yksilötapaamisia on ollut entistä enemmän ja nuorten tilanteet ovat olleet entistä haastavampia. Valopilkku osallistuu edelleen Päijät-Hämeen turvallisuusverkoston työskentelyyn, ammattilaisten aamukahveihin ja hanketyöväen tapaamisiin. Valopilkun työntekijät ovat viimeisen vuoden aikana kouluttautuneet Mielenterveyden ensiapu 2-kouluttajiksi sekä pitäneet ensimmäisen koulutuksensa. 15

16 Kuvat: Harjulan kansalaisopiston kevätnäyttely 2015 sekä Harjulan kuvapankki Harjulankatu 7, Lahti puh. (03) Harjula terveyttä, tukea ja toimintaa

HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2013. www.harjulansetlementti.fi

HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2013. www.harjulansetlementti.fi HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2013 www.harjulansetlementti.fi ESITTELY Harjulan Setlementti on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttä rakentava merkittävä monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteena

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kokemäen kansalaisopisto

Kokemäen kansalaisopisto Kokemäen kansalaisopisto LUKUVUODEN 2014 2015 TOIMINTASUUNNITELMA Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2014 31.7.2015 Syyskausi 8.9. 13.12.2014 Kevätkausi 7.1. 11.5.2015 Syysloma 20.

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1 Otsikko Alaotsikko Tekijä 23.4.2015 1 100 vuotta oppimisen iloa Helsingin työväenopisto on Helsingin kaupungin omistama oppilaitos yli 16-vuotiaille Perustettu Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot