Työhyvinvointia johtamalla ja voimaantumalla. Vantaan työhyvinvoinnin opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointia johtamalla ja voimaantumalla. Vantaan työhyvinvoinnin opas"

Transkriptio

1 Työhyvinvointia johtamalla ja voimaantumalla Vantaan työhyvinvoinnin opas

2 Sisältö Positiivisuus voimavaraksi... 3 Työhyvinvoinnin tekijät Vantaalla... 4 Osaaminen... 5 Perustehtävä... 6 Työyhteisön toiminta... 7 Työolot... 8 Johtaminen... 9 Yksilön toiminta...12 Työhyvinvoinnin kehittämisen käytänteet Vantaalla...13 Aktiivinen välittäminen...14 Työhyvinvoinnin mittaaminen ja arviointi...15 Työhyvinvoinnin johtaminen on osa kaupungin strategiaa...16 Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteistä toimintaa...17 Työhyvinvoinnin muita tukimateriaaleja...19

3 Positiivisuus voimavaraksi Työhyvinvointi on yksilöllinen ja yhteisöllinen kokemus sujuvasta työn tekemisestä. Se koostuu turvallisesta, terveellisestä ja tuottavasta työstä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi jolloin työ on osa merkityksellistä elämää. Työhyvinvointi on vahvasti yhteydessä toiminnan tuloksellisuuteen, joka näkyy kykynä järjestää palvelut taloudellisesti. Tuloksellisuuden näkökulmat ovat palvelujen vaikuttavuus ja laatu, toimintaprosessien sujuvuus sekä henkilöstön tuottavan työn määrä. Jotta näissä kaikissa onnistutaan, on henkilöstön oltava osaavaa, hyvinvoivaa, motivoitunutta ja sitoutunutta. Työstä ja sen kehittämisestä keskusteltaessa keskitytään useimmiten suoraan työn haasteisiin, esteisiin ja ongelmiin sen sijaan, että aktiivisesti lähdetään miettimään työtä yksilöä voimaannuttavana ja elämään sisältöä ja merkityksellisyyttä tuovana positiivisena asiana. Mieluummin pitäisi puhua työn ilosta ja imusta sekä positiivisen ilmapiirin mahdollistavasta tehokkaasta työskentelystä. Positiivinen vuorovaikutus tuo lisäarvoa työpaikalle. Positiiviset tunteet ja asenteet vuorovaikutussuhteissa parantavat organisaation ilmapiiriä. Positiivinen ilmapiiri mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja sillä on vaikutusta työn tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Lisäämällä positiivisia tunteita työyhteisössä ja organisaatiossa saamme aikaan myönteistä käyttäytymistä. Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstöjohtaja 3

4 Työhyvinvoinnin tekijät Vantaalla Vantaalla keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kehittämistoiminnan kohteita ovat: 1. Osaaminen; työn edellyttämä osaaminen ja motivaatio 2. Perustehtävä; perustehtävään keskittyminen 3. Työyhteisön toiminta; työyhteisön toimivuus 4. Työolot; terveelliset ja turvalliset työolot 5. Johtaminen; työn tekoa ja muutosta tukeva 6. Yksilön toiminta; itsensä johtaminen Tuloksellisuus Osaaminen Työhyvinvointi Työolot Perustehtävä Johtaminen Työyhteisön toiminta Yksilön toiminta 4

5 Osaaminen Ammattitaitoinen henkilöstö kehittää jatkuvasti omaa työtään ja osaamistaan. Osaamistarpeet arvioidaan suhteessa perustehtävään sekä työtehtäviin liittyviin tavoitteisiin. Tulos- ja kehityskeskusteluissa selvitetään osaamisen kehittämisen tarpeet ja tehdään niihin perustuva kehittymissuunnitelma. Osaamisen kehittämisen yhtenä edellytyksenä on työntekijän oma motivaatio, jota voidaan myös tavoitteellisesti lisätä. Osaamista kehitetään mm. täydennyskoulutuksella, työpajoissa, kehittämishankkeissa ja verkostoissa, mentoroinnilla, coachauksella, työkierrolla, benchmarkingilla, varjostuksella jne. Palaute on osa työssäoppimista. Esimies varmistaa, että työntekijät kehittävät osaamistaan työn ja toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti tunnistaa työkyvyn haasteet ennakoivasti, sillä työkyvyn arviointi ja mahdolliset tehtäväkuvien muutokset vaativat aikaa käyttää hyväkseen erilaista osaamista työn järjestelyissä Työntekijä vastaa oman osaamisensa kehittämisestä jakaa osaamista työyhteisölle esim. kertomalla käymistään koulutuksista hyväksyy monimuotoisuuden ja erilaiset ammatilliset osaamiset työyhteisössä 5

6 Perustehtävä Työn sujuvuuden edellytyksenä on, että yksilön ja työyhteisön perustehtävä ja työn tavoitteet ovat selvillä ja ne ovat strategisten tavoitteiden mukaisia. Perustehtävässä tapahtuvat muutokset käsitellään yhdessä. Jokaiselle on tärkeää, että työn sisältö tyydyttää yksilöllisiä tarpeita. Perustehtävää on hyvä käsitellä yhteisissä keskusteluissa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän kanssa. Esimies varmistaa mahdollisuudet työn sujuvaan hoitamiseen asettaa tavoitteet, seuraa niitä ja antaa palautetta Työntekijä tekee tehtävät tavoitteiden mukaisesti keskittyen perustehtäväänsä on aktiivinen työn sisällön, sujuvuuden ja työyhteisön toiminnan kehittämisessä 6

7 Työyhteisön toiminta Vantaan menestyksen perustana ovat toimivat, tuottavat ja voimaannuttavat työyhteisöt, joissa vallitsee yhteisöllisyyden tunne. Työyhteisön toimivuutta edesauttaa, että jokainen ymmärtää toistensa työpanoksen merkityksen ja kykenee monipuoliseen asiantuntemuksen hyödyntämiseen muun muassa verkostoitumalla. Oppiminen ja uudistuminen on tehokasta silloin, kun se tapahtuu yhteisten kokemusten kautta. Monimuotoisuus on osa jokaisen työyhteisön arkea. Positiivinen vuorovaikutus kehittää työyhteisöjä. Esimies on oikeudenmukainen johtamisessaan arvostaa työntekijöitään ylläpitää riittäviä keskustelufoorumeita luo positiivisen vuorovaikutuksen ilmapiiriä Työntekijä osallistuu yhteiseen kehittämistyöhön kuuntelee arvostaen työkavereitaan ja esimiestään noudattaa yhteisiä pelisääntöjä kantaa itse vastuun asenteestaan ja käyttäytymisestään 7

8 Työolot Terveelliset ja turvalliset työolot tukevat ja edistävät henkilöstön hyvinvointia työssä. Sopiva työn kuormitus, hyvät työolosuhteet ja toimivat työvälineet muodostavat perustan terveellisille ja turvallisille työoloille. Henkisten ja fyysisten työolojen arviointi, kehittäminen ja parantaminen edellyttävät jatkuvaa tavoitteellista ja ennakoivaa työskentelyä työyhteisössä esimiehen johdolla. Esimies vastaa työolojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta toimii ennaltaehkäisevästi työolojen kehittämisessä Työntekijä huolehtii omalta osaltaan työnteon terveellisyydestä ja turvallisuudesta. 8

9 Johtaminen Tuloksellinen johtaminen tarkoittaa selkeitä tavoitteita, toimivia vaikuttamisen rakenteita, menetelmiä ja arvostavaa vuoropuhelua sekä hyvää ihmisten johtamisen taitoa. Esimies seuraa henkilöstöresurssien optimaalista käyttöä strategian mukaisten tavoitteiden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Johtamiseen liittyy molemminpuolinen luottamus ja arvostus sekä ihmisten kyky itsensä johtamiseen. Hyvä organisaatiokulttuuri muodostuu kokonaisuudesta, jossa monimuotoisuus on huomioitu. Vantaalla kehitetään systemaattisesti johtamista erilaisilla valmennuksilla. Lisäksi kehitetään tulosalueiden johtamisjärjestelmiä ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Esimies vastaa johtamistyöstä ja vuorovaikutuksesta työyhteisön kanssa on riittävästi läsnä työyhteisössä antaa palautetta työntekijälle ymmärtää oman roolinsa työyhteisön auktoriteettina tuo työhön tietyt velvollisuudet ja samalla oikeudet toteuttaa niitä toimii linkkinä koko organisaation ja oman ryhmänsä välillä. Työntekijä vastaa itsensä johtamisesta ja siitä, että työ tulee tehdyksi sovitusti ylläpitää ja kehittää omaa hyvinvointiaan antaa esimiehelle palautetta ja kehittämisaloitteita on aktiivisena vuorovaikuttajana työyhteisössä ei vaadi esimieheltä kohtuuttomia 9

10 Esimiehen tehtäväkenttä on moninainen, hänen on ymmärrettävä erityisen hyvin oman organisaationsa perustehtävä ja visio voidakseen välittää tätä sanomaa eteenpäin. Seuraavassa kuvassa on jaoteltu esimiehen tehtävät kolmeen tienviittaan, jotka kaikki vaikuttavat työhyvinvointiin. 10

11 Suunnan näyttäjä, viestin välittäjä ja päätösten tekijä tiedon välittäjä organisaation tavoitteista työntekijöille valmentaa työntekijän hyviin suorituksiin työstä saadun tiedon välittäjä tarvittavien päätösten tekijä Motivaation ja yhteisöllisyyden edistäjä tiedonvälittäjä työntekijöille jokaisen työn tarpeellisuudesta organisaation tavoitteiden ja työntekijän tarpeiden yhteensovittaja mahdollisuuden antaja työntekijöille omaan työhön vaikuttamiseen yhteenkuuluvuuden edistäjä toisia arvostavan ja rakentavan keskustelukulttuurin edistäjä ja palautteen antaja työyhteisön oikeudenmukaisuuden edistäjä sosiaalisen tuen antaja ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtija Työn tuottavuudesta huolehtija töiden organisoija sen varmistaja, että oikeita asioita tehdään oikealla tavalla oikeaan aikaan resursseista huolehtija: oikean henkilöstömäärän ja osaamisen varmistaja yksilön osaamisen monistaminen työyhteisön osaamiseksi taloudelliset edellytykset työvälineet, olosuhteet jaksamisesta huolehtiminen, työajan hallinta (mukaellen Marja-Liisa Manka) 11

12 Yksilön toiminta Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten itse toimii työyhteisön jäsenenä ja miten pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Itsensä johtaminen on oman tietoisuuden laaja-alaista, syvällistä ja käytännöllistä kehittämistä, jossa keho, mieli, tunteet, arvot ja työ ovat tasapainossa. Hyvinvoinnin kannalta on merkittävää, miten oma toiminta ja valinnat vapaa-ajalla tukevat hyvinvointia ja palautumista työstä. Ravinto, liikunta, kulttuuri, lepo ja ihmissuhteet vaikuttavat yksilön hyvinvointiin ja itseään johtamalla ihminen tekee jatkuvasti hyvinvointiin liittyviä valintoja. Alkoholin, tupakan ja muiden päihteiden käyttö ovat yhtä lailla yksilön valintoja, jotka heikentävät hyvinvointia ja voivat heijastua työkykyyn. Työntekijä voi vaikuttaa työpäivän aikana taukojensa sisältöön muun muassa nauttimalla monipuolista lounasta, rentoutusharjoituksilla, venyttelemällä ja muulla taukoliikunnalla. Liikunnan voi yhdistää työmatkaan ja työpäivän aikana voi lisätä liikuntaa mahdollisuuksien mukaan esim. kulkemalla kävellen portaat ylös ja kävelemällä lyhyet välimatkat. Vantaan kaupunki järjestää henkilöstölle tuettua liikuntaa niin omana kuin myös yhteistyökumppaneiden toteuttamana toimintana. Yhtä lailla kaupunki tarjoaa henkilöstölleen tuetusti kulttuuria ja virkistystä. Omasta ja työtoverin hyvinvoinnista voi ottaa vastuuta olemalla: reilu ja kohtelias aktiivinen auttaja ja kiinnostunut toisen työstä työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiva yhteistyössä työkavereiden ja esimiesten kanssa, kysymällä ja kuuntelemalla työyhteisön asioiden eteenpäin viejä aktiivinen osallistuja työpaikan kehittämistyössä 12

13 Muista myös: arvioida omat voimavarasi ja tuntea rajasi itsetuntemuksesi lisääminen olla aktiivinen työelämän muutoksissa: miten pysyn tekijänä ja muutosten eteenpäin viejänä rentoutumisen opetteleminen, anna aikaa myös ajatuksille harrastukset, työ, perhe, ystävät, oma kehittyminen liikunta, riittävä uni ja hyvinvointia vahvistavat elämäntavat (mukaellen Marja-Liisa Manka) Työhyvinvoinnin kehittämisen käytänteet Vantaalla Työhyvinvoinnin laaja-alaisuutta kuvastaa, että lähes kaikki henkilöstöjohtaminen voidaan katsoa liittyvän työhyvinvointiin ja sen edistämiseen. Vantaalla työhyvinvoinnin kehittämisen välineitä ovat: Terveysjohtaminen / aktiivinen välittäminen Työhyvinvoinnin mittaaminen, arviointi ja kehittäminen Kunta 10 kyselyn toteutus ja siihen liittyvä kehittämistyö Työolojen arviointi ja siihen liittyvä kehittämistyö Perehdyttäminen Osaamisen kehittäminen Tulos- ja kehityskeskusteluiden käyminen Päihdehaittojen ehkäiseminen Kiusaamisen ehkäiseminen Suorituksen johtaminen Viestintä 13

14 Näistä esitellään tässä yhteydessä Vantaan työhyvinvoinnin johtamisen ja edistämisen keskeiset prosessit eli aktiivinen välittäminen ja työhyvinvoinnin mittaaminen, arviointi ja kehittäminen. Muista prosesseista on lisätietoa kaupungin intrassa henkilöstön alla. Teemoista on julkaistu henkilöstökeskuksen oppaita. Aktiivinen välittäminen Terveysjohtaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jolla vähennetään henkilöstön terveysriskejä ja sairauspoissaoloja. Terveysjohtamisella parannetaan työhyvinvointia ja kilpailukykyä. Vantaalla kaupunkitasoisena tavoitteena on vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja. Terveysjohtamista on toteutettu Vantaalla muun muassa kehittämällä yhdessä aktiivisen välittämisen toimintatapa, jolla varmistetaan yhtenäinen ja oikeudenmukainen työkykytoiminta. Aktiiviseen välittämiseen sisältyy kyky havaita työkyvyn heikkenemisen ennusmerkit ajoissa sekä taito ottaa asia rakentavasti puheeksi ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön työkykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä. Peruspilareina ovat työkykyasioiden puheeksiottaminen varhaisessa vaiheessa ja tarvittavat työkyvyn tukitoimet, yhteydenpitäminen sairauspoissaolijaan, turvattu ja oikea-aikainen työhönpaluu sairauspoissaolon jälkeen, terveysperusteisten poissaolojen seuranta ja reagointi sovitulla tavalla sekä yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Jokainen on vastuussa omasta työkyvystään. Työterveyshuolto tukee omalta osaltaan työntekijöiden työkykyä siten, että työntekijä voisi työskennellä sellaisessa työssä, johon hänen työkykynsä soveltuu. Mikäli työkyky ennaltaehkäisevistä toimista, hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta heikkenee, on työterveyshuolto mukana suunnittelemassa kuinka työssä jatkaminen olisi mahdollista. 14

15 Esimies vastaa aktiivisen välittämisen toimintatavan mukaisesta toiminnasta varmistaessaan henkilöstön työkykyä tuo työkykyasiat esille rakentavasti etsien ratkaisuja työssäjatkamiseen toimii yhteistyössä työntekijän ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Työntekijä tunnistaa oman tilanteensa ja käy esimiehen kanssa ennakoivasti vuoropuhelua. on joustava työyhteisön aktiiviseen välittämiseen liittyvien ratkaisujen suhteen Työhyvinvoinnin mittaaminen, arviointi ja kehittäminen Vantaalla on käytössä tunnuslukuja, joilla mitataan henkilöstön työhyvinvointia. Tavoitteena on, että esimies hyödyntää tietoa omassa johtamisessaan ja jakaa tietoa työyhteisössään ja omalle esimiehelleen. Keskeisiä välineitä ovat Kunta 10-kysely ja Työolojen arviointi. Kunta 10 -kysely toteutetaan joka toinen vuosi ja joka neljäs vuosi se on laajempi terveyssisällöltään. Tulosten hyödyntämiseen on vahva rakenteellinen tuki, sillä kyselyn tuloksista tehdään nostoja aina kaupunkitasoiseen strategiaan saakka. Henkisten ja fyysisten työolojen arviointi on jatkuvaa työtä, jossa esimies päivittää tilanteen yhdessä työyhteisön kanssa aina olosuhteiden muuttuessa. Jos olosuhteet ovat vakaat, arviointi tehdään joka toinen vuosi Kunta 10 prosessiin yhdistettynä. Työyhteisöt tekevät Kunta 10 -kyselystä ja Työolojen arvioinnista yhteiset nostot, mitä lähdetään kehittämään. Nämä nostot on 15

16 hyvä kirjata yksikön toimintasuunnitelmaan. Olennaista on myös määritellä, miten kehittämistä seurataan ja arvioidaan. Muita mittareita ovat tulos- ja kehityskeskustelut sekä niissä tehdyt kehittymissuunnitelmat, johtamisarvioinnit, aktiivisen välittämisen raportit ja henkilöstökapasiteettiraportit. Työhyvinvoinnin mittareiksi luetaan sairauspoissaolot, työtapaturmatilastot, vaihtuvuus, asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt, osaaminen, eläköityminen sekä työ ja ajankäyttö. Vantaalla valitaan vuosittain työyhteisö, joka on erityisesti onnistunut omassa työhyvinvointia edistävässä työssään. Työhyvinvoinnin johtaminen on osa kaupungin strategiaa Työhyvinvointi on organisaation toimintakokonaisuus, jota johdetaan tavoitteellisesti samoin kuin muitakin organisaation toimintakokonaisuuksia. Työhyvinvointia johdetaan osana kokonaisuutta: ensin ylhäältä alas sitten myös alhaalta ylös. Hyvinvoinnin johtaminen jakaantuu strategiseen hyvinvointiin ja työkykytoimintoihin. Strateginen hyvinvointi tukee organisaation varsinaista toimintaa lähtien organisaation strategisista tavoitteista ja arvoista. Strategisen hyvinvoinnin rinnalla ovat työkykytoiminnot, jotka ovat pääosin toimialasta ja organisaatiorakenteesta riippumattomia ja joista osa pohjautuu lainsäädäntöön (työsopimuslaki, työterveyshuolto- ja työsuojelulaki). Vantaalla henkilöstön hyvinvoinnin kaupunkitasoiset tavoitteet kirjataan kaupungin strategiaan. Tuloskorttien henkilöstöosiossa on vuotuiset tavoitteet, joilla työhyvinvointia vahvistetaan. Tulevaisuudessa strategisen hyvinvoinnin kehittämisalueita voisivat olla esim. aikaansaavan asiakaskumppanuuden kehittäminen, tehokkaan ja turvallisen tiimityön kehittäminen, myönteisen ilmapiirin johtaminen ja aktiivinen hyvinvoinnin kehittäminen. Työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet tulee näkyä organisaation eri tasoilla tuloskorteissa ja toimintasuunnitelmissa. 16

17 Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteistä toimintaa Vantaalla työhyvinvoinnin toimijoita ovat johto, esimiehet ja työntekijät. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tehty työ todentuu joka päivä vantaalaisissa työyhteisöissä. Työhyvinvointia edistää myös työhyvinvoinnin verkosto, johon kuuluvat työsuojelun, työterveyshuollon, toimialojen henkilöstöyksiköiden ja henkilöstökeskuksen edustajat. Verkoston työllä saavutetaan vaikuttavuutta ja tuki kohdentuu mahdollisimman optimaalisesti vantaalaisiin työyhteisöihin. Hyvä ja toimiva työterveyshuolto tukee henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ja tuottaa tietoa johdolle ja esimiehille. Henkilöstökeskus ohjaa ja koordinoi yhteistyötä. Toimenpiteet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaksi. Vantaan työyhteisön ja esimiestyön kehittämisen prosessi Lähtötilanteen kartoitus Toteutusvaihe Vaikuttavuuden arviointi ja kehittämisen jatko Yksilön kehittyminen Yhteisön kehittyminen Organisaation kehittyminen 17

18 Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään asiat, joilla voi olla vaikutusta työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen tai työkykyyn. Yhteistoiminta-asia voi koskea niin työtä, työympäristöä kuin työyhteisöäkin. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden ja työnantajan välistä vuorovaikutusta työhyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistoiminnassa käsitellään säädösten ja Vantaan omien sopimusten edellyttämät henkilöstöön vaikuttavat asiat. Kaupungin yhteistoimintaryhmä toimii myös työsuojelutoimikuntana. Henkilöstökeskus tarjoaa työhyvinvoinnin kehittämisen tukea työyhteisöille ja työyhteisöt järjestävät myös itse työhyvinvointia edistävää toimintaa. Vantaalla työyhteisön ja esimiestyön kehittämisen prosessissa on kolme päävaihetta ja tasoa. Ensiksi kartoitetaan lähtötilanne ja asetetaan kehittämisen tavoitteet, toteutusvaiheessa työskennellään tavoitteiden mukaisesti ja arviointivaiheessa arvioidaan vaikuttavuutta ja sovitaan jatkotoimenpiteistä sekä seurannasta. Kaikessa kehittämisessä kulkee mukana aina yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotaso. Kehittämisprosesseissa tarkasteluun otetaan aina kolme näkökulmaa, jotka ovat osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja työlainsäädäntö. Työhyvinvointinäkökulmasta tarkastellaan työkykyisyyttä, terveyttä, sairauspoissaoloja, turvallisuutta, työoloja ja työyhteisön toimivuutta. 18

19 Työhyvinvoinnin muita tukimateriaaleja Henkilöstökeskuksen oppaat: Aktiivinen välittäminen, vantaalainen toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Arvioinnista kehittämiseen, opas Kunta 10 tulosten käsittelyyn Kiusaamisella on monet kasvot, miten ehkäistä epäasiallista kohtelua Kannustaminen ja palkitseminen Vantaan kaupungilla Mielekäs muutos Vantaan muutososaamisen opas Ohje työolojen arviointiin ja kehittämiseen (intrassa) Opintoja vastaava työpolku Vantaalla hyvät oppilaitosyhteistyö- ja harjoittelukäytännöt Parempaa rekrytointia Vantaan kaupungin rekrytointiopas Päihteetöntä päivää Siirtojen summa, Käsin tehtävien siirtojen ja nostojen menettelyohje Vantaan kaupungin työpaikoille Tervetuloa Vantaalle töihin, perehdytysopas uusille työntekijöille Tulos- ja kehityskeskustelu Vantaalla opas Työnohjausopas, työvälineitä osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin Uhka- ja väkivaltatilanteet ennakoimalla riskien hallintaan Muu Vantaan materiaali: Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen: Dvd-julkaisut: Viisaat ihmiset puhuvat ja Tuolin viemää Parempaa työn tekemistä ja parempaa johtamista Vantaalla huoneentaulut Savuton Vantaa -materiaali Strategiatyöväline esimiehille ja henkilöstölle arvot, toiminta-ajatus ja visio Tyhyä työyhteisöille, työhyvinvointitilaisuuksia Vantaan kaupungin työn tekijöille, Vantaan aikuisopisto Työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Vantaan kaupungin toimintatapana Työsuojelun teemakortit Vantaan kaupungin menettelytavat sisäympäristöasioissa Julkaisija Vantaan kaupunki, Henkilöstökeskus Kannen kuva Kirsi Unhola Ulkoasu Anitta Mäkinen Taitto ja kuvitus Markku Lappalainen Paino Spin Press 5/2013

20 Vantaan kaupunki Henkilöstökeskus

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Yliopistosta hyvinvoiva työyhteisö Työhyvinvoinnin kehittäminen säästövaateiden puristuksessa Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot