Mari Jääskö. YHTEISTUOTANTOA VAI SANAHELINÄÄ myynnin johtamisen käytäntö. Pro gradu -tutkielma YTK / Johtaminen Johtaminen Syksy 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mari Jääskö. YHTEISTUOTANTOA VAI SANAHELINÄÄ myynnin johtamisen käytäntö. Pro gradu -tutkielma YTK / Johtaminen Johtaminen Syksy 2011"

Transkriptio

1 Mari Jääskö YHTEISTUOTANTOA VAI SANAHELINÄÄ myynnin johtamisen käytäntö Pro gradu -tutkielma YTK / Johtaminen Johtaminen Syksy 2011

2 2 Lapin yliopisto, matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta Työn nimi: Yhteistuotantoa vai sanahelinää myynnin johtamisen käytäntö Tekijä: Mari Jääskö Koulutusohjelma/oppiaine: Johtamisen koulutusohjelma Työn laji: Pro gradu työ x_ Sivulaudaturtyö Lisensiaatintyö Sivumäärä: 72 Vuosi: Syksy 2011 Tiivistelmä Pro gradu tutkielmani toteutettiin Lapland Sales Academy hankkeen yhteydessä. Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa rovaniemeläisten liikkeiden asemaa. Tutkimukseni linkittyy hankkeeseen, siten että pyrin tutkimaan myynnin johtamisen nykytilaa ja kirjallisuuden uusia suuntauksia. Tutkimukseni ensisijaisena tavoitteena oli hahmottaa myynnin johtamisen käytäntöä. Aiemmassa myynnin johtamisen kirjallisuudessa voidaan nähdä kaksi selkeästi erilaista suuntausta. Perinteinen myynnin johtamisen kirjallisuus esittää erilaisia tehtäviä, joihin paneutumalla myynnin johtaja voi kehittää joko myyntiään tai myyntiyksikköään, joka puolestaan johtaa parempiin tuloksiin. Uudessa, vasta esiin työntyvässä, suuntauksessa painotetaan roolien uudelleenjakoa. Uudenlainen roolijako mahdollistaa asiakkaan osallistumisen tuotantoon tai vähimmillään arvon luontiin. Empiiristä tutkimusta aiheesta on vielä hyvin vähän. Oman tutkimukseni tarkoituksena on lisätä empiriaa suuntauksen antamissa kehyksissä. Tutkimukseni toteutin etnografisella tutkimustavalla, havainnoimalla erään rovaniemeläisen ketjun yrityksen myynnin johtajaa viikon ajan. Tutkittava yritys haluaa pysyä anonyymina tutkimuksessa. Tutkimuksessani pyrin havainnoimaan myynnin johtajan päivittäisiä tehtäviä. Lisäksi pyrin havaitsemaan onko uudenlaisilla myynnin johtamisen ajatuksilla vaikutuksia käytännön kenttään. Tutkimustuloksena havaitsin teoreetikoiden SDL-mallikeskustelun tuomien ajatuksien virtaavan käytäntöön ja ohjaavan muutoksen suuntaa. Usein myynnin johtamisen kirjallisuudessa tehtävää kuvataan monien tehtävien kokonaisuutena. Todellisuudessa myynnin johtaminen alimmalla tasolla on kuitenkin monien tehtävien hoitamista jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, jota voisi kuvata jonkinasteiseksi kaaokseksi. Tehtävän hoitaminen ei ole millään tavalla lineaarista tehtävästä seuraavaan siirtymistä, jollaiseksi perinteinen kirjallisuus sen kuvaa. Avainsanat: myynnin johtaminen, SDL-malli (service dominant logic), yhteistuotanto (coproduction), etnografia, johtaminen Muita tietoja: Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi_x_ Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi_x_ (vain Lappia koskevat)

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tutkimuksen tausta, tavoite ja rakenne Myynnin johtaminen käsitteenä AIEMPI TUTKIMUS Myynnin johtamisen merkitys Myynnin johtamisen suuntaukset Perinteinen näkökulma, tuotekeskeisyys Palvelukeskeisyys Myynnin johtamisen tehtävät Myynnin johtamisen strategiset tehtävät Koulutus Ohjaus ja valmennus Motivointi ja palkitseminen Suunnittelu EMPIIRINEN TUTKIMUS Tutkimuskohde Tutkimuksen toteutus Aineiston analyysi Tutkijan positio Tutkimuksen eettisyys YHTEISTUOTANTOA VAI YKSISUUNTAISTA MYYNTIÄ Tutkimukseen kohdistuvat ennakko-oletukset Tutkimusviikon kuvaus Päivä Päivä Päivä Päivä Päivä Yhteenveto tutkimusviikosta... 46

4 4 4.3 Myynnin johtamisen tehtävät käytännössä Strategiset tehtävät Koulutus Ohjaus ja valmennus Motivointi ja palkitseminen Suunnittelu Muutoksen suuntana palvelukeskeisyys? Kaupankäynnin perustana palvelu Palvelun hämärtyminen Tuotteet jakelukanavina Kilpailuedun lähde Palvelukeskeisyys Asiakas arvon yhteistuottajana Asiakasorientoituneisuus Resurssien yhdistäminen Arvon yksilöllisyys Keskustelua SDL-mallin tekijöistä JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulokset Mistä on uudenlaiset myyntiareenat tehty? KIRJALLISUUS... 69

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta, tavoite ja rakenne Tutkimus on osa Lapland Sales Academy hanketta, jota suunniteltiin Pro gradututkielmani aloitusaikaan. Hankkeen tarkoituksena on tutkia Rovaniemen kauppakeskusten ja muiden keskustan liikkeiden elinvoimaisuustekijöitä. Hankkeen tarkoituksena on myös tarjota myynnin tukipalveluita keskustan yrittäjille. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on keskittyä myynnin johtamisen tutkimiseen osana hanketta. Tutkimuksessani selvitän alueen myynnin johtamisen nykytilaa etnografisella menetelmällä ja tutkielmani tarjoaa näkökulmaa myynnin johtamisen uusimpiin suuntauksiin aiemman kirjallisuuden osion myötä. Aihe kiinnostaa itseäni siitä syystä, että olen itse työskennellyt useissa vähittäismyynnin liikkeissä ja ollut mukana useissa myyntikoulutuksissa. Tutkimuksessani pyrin selvittämään myynnin johtamisen nykytilaa Rovaniemen kauppakeskuksessa olevassa liikkeessä, joka on osa laajempaa ketjuyritystä. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteenani on uudenlaisen SDL-mallin mukaisen ajattelun esiin työntyminen käytännössä. Lisäksi olen kiinnostunut myynnin johtajien asiakasnäkökulmasta. Tutkimukseni aikana pyrin selvittämään onko uudenlaisten teoreettisten keskustelujen myötä tullut uudenlaisia ajatuksia käytännön kenttään ja millaisina käytänteinä nämä ilmenevät. Tutkimukseni jakautuu viiteen osioon. Johdanto-osiossa käsittelen lyhyesti tutkimuksen taustaa ja tavoitteita. Lisäksi jaottelen myynnin johtamisen tasoja, joka helpottaa tämän tutkimuksen hahmottamista. Luvussa kaksi käsittelen myynnin johtamiseen liittyvää aiempaa kirjallisuutta ja tutkimusta. Kolmannessa luvussa käsittelen etnografisen tutkimussuuntauksen ajatuksia ja perustelen valintaani. Neljännessä luvussa kuvailen tutkimustani ja vertaan sitä aiemman kirjallisuuden suuntauksiin. Viimeisessä osiossa pohdin tutkimuksen tuloksia ja ajatuksia, joita uusimmilla tutkimussuuntauksilla on annettavana käytännön liikkeenharjoittajille.

6 6 1.2 Myynnin johtaminen käsitteenä Myynnin johtajia voidaan jakaa kahdelle tasolle. Alemmalla tasolla ovat osaston myyntijohtaja, toimialan myyntijohtaja ja maantieteellisen alueen myyntijohtaja. Ylemmällä tasolla ovat alueellinen myyntijohtaja, yleinen myyntijohtaja ja kansallinen myyntijohtaja. (Anderson et al. 1997, 57) Myynnin johtajia voidaan siis jakaa yrityksen sisäisesti vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Tutkimukseen osallistuva myynnin johtaja on yksikön myynnin johtaja, joka vastaa vain oman myymälänsä toiminnasta. Erityisesti ketjun yksikön myynnin johtajana hänellä saattaa olla rajoitettu vaikutusvalta tehtäviin toimiin. Varsinaiset suuremmat strategiset linjaukset yleensä annetaan ketjun ylemmiltä tasoilta. Tyypillistä ketjuille on keskitetty päättäminen ja yksikköjen tasolla keskitytään annettujen ohjeiden noudattamiseen. Myynnin johtajan tehtävät ovat moninaisia, joten myynnin johtajana tulee osata monenlaisia tehtäviä. Usein tehtävää värittää päällekkäisyys, jolloin paineensietokyvyn täytyy olla hyvä. Myynnin johtamisella pyritään maksimaaliseen myyntiin ja asiakkaiden lisäämiseen ja säilyttämiseen.

7 7 2 AIEMPI TUTKIMUS Myynnin johtamisen historian nähdään alkavan 1910-luvulta, jolloin huomio kiinnitettiin myynnin kulujen vähentämiseen luvun vaihteessa myynnin johtaminen alkoi uudelleen kukoistaa usean vuosikymmenen tauon jälkeen. (Ingram et al. 1997, 23-24). Kiinnostuksen puutteeseen noina vuosina vaikuttivat sodat. Talouden uuden kukoistuksen myötä, alettiin painottaa uudelleen myynnin tärkeyttä. Suurin osa nykyisistä tutkimuksista on tehty markkinoinnin saralla (Madhavaram & McDonald 2010, 1078). Avainsanoja nykyisessä myynnin johtamistutkimuksessa ovat tietopohjaisuus, asiakaskeskeisyys ja ongelmanratkaisu, joihin nykyiset myynnin johtamisen teoriat pohjautuvat. Uusien teorioiden mukaan yritysten tulisi olla asiakaskeskeisiä ongelmanratkaisijoita. Asiakkaan rooli on muuttunut aktiiviseksi toimijaksi. Muuttuneita käsitteitä myynnin johtamisen kentällä tarkastelen tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Tutkimusten mukaan myynnin johtamisen tutkimukset ovat lisääntyneet viime vuosina ja uusia teorioita ja malleja on niistä johdettu (Richards et al. 2010, 268). Tutkimuksissa myynnin johtaminen jaetaan karkeasti kahteen pääsuuntaukseen, tuotekeskeiseen ja palvelukeskeiseen (Vargo & Lusch 2004, 7). Perinteisessä tuotekeskeisessä suuntauksessa tuotteen arvo on yrityksen antama, joka toteutuu vaihtotilanteessa. Palvelukeskeisessä suuntauksessa tuotteen arvo perustuu tuotteen palveluihin ja syntyy kulutuskokemuksessa (Vargo et al. 2008, 146). Palvelukeskeisestä myynnin johtamisesta empiirisiä tutkimuksia on kuitenkin hyvin vähän sen uutuuden vuoksi.

8 8 2.1 Myynnin johtamisen merkitys Yritysten kannattaa panostaa myynnin johtamiseen, koska se on havaittu tärkeäksi kilpailutekijäksi (Madhavaram & McDonald 2010, 1079). Kaikille yrityksille myynti on tietysti tärkein osa liiketoimintaa, koska yritysten päätehtävä on tuottaa taloudellista voittoa. Taloudellisen tuottamisen roolissa myyntiyksiköillä on suuri merkitys. Pelhamin (2006, 177) mukaan yritys voi saavuttaa itselleen kestävän kilpailuedun panostamalla myynnin johtamiseen. Hänen mielestään yritysten tulisi panostaa konsulttiorientoitumiseen myynnissä, koska sen kopioiminen on vaikeaa sosiaalisen kompleksisuuden vuoksi (2006, 179). Kestävä kilpailuetu syntyy, kun yrityksellä on hallussaan jotain sellaista, jota kilpailijat eivät voi helposti saada itselleen. Kestävästä kilpailuedusta on kuitenkin kiistelty voidaanko sellaista saavuttaa lainkaan. Prahaladin ja Ramaswamyn (2004) mukaan perinteinen tehtävä myyntifunktioille on luoda tuotteelle arvo, joka perustuu tuotteeseen tai palveluun. Asiakkaiden rooli on edustaa kysyntää tuotteiden tarjonnalle. Vielä tänäkin päivänä hyvin moni ala edelleen jatkaa tällaista ajattelumallia. Uuden mallin mukaan arvo luodaan asiakkaan kanssa yhdessä, jolloin tuotteen tai palvelun arvo perustuu yhdessä luomisen kokemuksiin. (Prahalad & Ramaswamy 2004, 12 16). Aiempi malli näkee asiakkaan passiivisena objektina, jolle yritys myy tuotettaan. Uuden mallin mukaan asiakas on aktiivinen osallistuja. Mielenkiintoista omassa tutkimuksessani on, miten käytännössä myynnin johtaja suhtautuu asiakkaaseen. Tällainen yhteistuottaminen voi olla käytännössä hyvin vaikea toteuttaa, varsinkin jos yritys on jälleenmyyjä. Useat liikkeet myyvät monen valmistajan tuotteita, jolloin tuotantoon ei voi vaikuttaa millään tavalla. Jossain määrin kuitenkin Rovaniemellä on liikkeitä, jotka myyvät omia tuotteitaan, kuten The Body Shop, Change, Triumph, Gina Tricot tai Sinooperi. Mikään näistä liikkeistä ei tarjoa minkäänlaisia osallistumismahdollisuuksia internetsivuillaan. Alkeellisella asteella Rovaniemelläkin voidaan nähdä yhteistuotantoa, esimerkiksi painopalvelu Kopiplus tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisiin tuotteisiin. Liikkeestä voi tilata erilaisia lahjaesineitä omalla kuvallaan. Tosin tämä idea on hyvin yleistynyt tällä alalla, eikä valtakunnallisesti tämä yritys

9 9 ole ainoa palvelun tarjoaja. Uusia innovatiivisia liiketoimintamalleja voisi toivoa olevan enemmän. Nykyaikaisen asiakassuhteen tulisi perustua yhteistyöhön, palvelun tai tuotteen laatuun. Tällöin yritys kykenee tarjoamaan henkilökohtaisempia tuotteita tai palveluita yrityksille. (Pelham 2006, 178). Oma näkemykseni asiakkaasta on enemmän uuden mallin mukainen. Nykyisin on yleistä tilata tuotteita internetistä. Etenkin pienillä paikkakunnilla tarjonta on hyvin suppeaa, jolloin voi helposti tilata yksilöllisempiä tuotteita internetistä. Asiakas ei ole passiivinen vastaanottaja, vaan nykyasiakas on hyvin tietoinen valinnoistaan. Kuten edellä todettu, monella alalla asiakas ei vielä pääse vaikuttamaan varsinaisesti tuotantoprosessiin. Prahalad ja Ramaswamy (2004, 120) toteavat, ettei asiakas maksa tuotantokustannuksista, vaan kokemastaan hyödystä. Asiakas on valmis maksamaan korkean hinnan, jos hän kokee sen olevan hintansa arvoinen. Myyntifunktion on nähty muuttuvan monella tavalla. Asiakkaat ovat entistä vaativampia ja tietoisempia, tähän on vahvasti vaikuttanut kommunikaatioteknologian kehitys ja leviäminen (esim. Ingram et al 1997, Rubanovitsch & Valorinta 2009, Arvidsson 2009). Myynnin osalta suurimmat muutokset koskevat asiakkaan näkemistä eri tavalla, asiakas nähdään tietoisena ja aktiivisena valitsijana ja vaikuttajana. Aiemmin asiakkaalle tarjottiin tuotteita omasta valmiista valikoimasta, joka on tuotettu yrityksen suunnitelmien mukaan. Nykyisen ihannemallin mukaan asiakas osallistuu tuotteen tuottamiseen tavalla tai toisella, jolloin tuote on yksilöllinen. Ingram et al. (1997, 9) mukaan muutos tapahtuu myyntitapahtumista asiakassuhteiden rakentamisen suuntaan. Tutkimusten mukaan pitkäaikaisten asiakassuhteiden on nähty olevan tuottavampia suhteessa käytettyihin panoksiin, kuin lyhytaikaisten asiakassuhteiden (Pelham 2006, 178). Uusien asiakassuhteiden hankkimiseen tarvitaan kalliita markkinointipanostuksia. Uudenlaisessa myyntimallissa ei painoteta volyymiin, vaan tuottavuuteen ja tuotteiden laatuun. Asiakassuhdejohtamiseen on tarjolla monenlaisia malleja ja teknologisia ratkaisuja, joita esittelen seuraavassa kappaleessa.

10 Myynnin johtamisen suuntaukset Markkinoiden käsitys on muuttunut ensimmäisten myynnin johtamissuuntausten jälkeen. Aiemmin markkinat nähtiin paikkana, jossa myyjä tarjoaa tuotettaan ja asiakas tarjoaa kysynnän. Nykyisin asiakkaat ovat huomanneet mahdollisuutensa vaikuttaa tuotantoon ja markkinat nähdään foorumina, jossa asiakas ja yritys kohtaavat (Prahalad & Ramaswamy 2004, ). Tällaisia foorumeita käytännössä ovat internet-sivustot, joista asiakas pystyy hankkimaan tietoa tuotteesta ja sen valmistuksesta. Markkinoista on tullut paikka, jossa tuotteen arvo määräytyy, johon eivät enää vaikuta tuotantokustannukset (Prahalad & Ramaswamy 2004, 119). Tässä kappaleessa käsittelen perinteistä näkökulmaa ja myöhemmin käsittelen tarkemmin uutta, palvelukeskeistä näkökulmaa. Perinteinen ja uusi näkökulma myyntijohtamiseen eroavat monella tavalla. Vargo ja Lusch (2004, 7) ovat hahmottaneet kuusi tekijää, joissa perinteinen ja uusi näkökulma merkittävimmin eroavat. 1) Perinteisessä näkökulmassa ihmiset vaihtavat tuotteita, kun puolestaan uuden näkökulman mukaan ihmiset vaihtavat kykyjä, kuten tietoa tai taitoa, tai palveluita. Työntekijät, asiakkaat, sidosryhmät tai yhteisön jäsenet tarjoavat yritykselle palvelujaan ja yritys puolestaan tuottaa niitä yhdessä eri tahojen kanssa. 2) Tuotteen merkitys perinteisessä markkinataloudessa oli lopputuote, jonka markkinoijat myyvät asiakkailleen. Uudessa ajattelutavassa tuote nähdään palvelun välittäjänä, jonka myötä saadaan asiakkaille välitettyä palvelua. 3) Aiemmin asiakas nähtiin passiivisena vastaanottaja, kun taas uudessa markkinataloudessa asiakas on yhteistuottaja. Markkinoinnin tehtävä on tuottaa interaktioita asiakkaaseen, jotta tuote saadaan tuotettua. 4) Perinteisessä ajattelutavassa yritys määritteli tuotteen arvon. Uusimman näkemyksen mukaan yritys tarjoaa arvoaan, jonka asiakas määrittää tuotetta käyttäessään. 5) Aiemman ajattelutavan mukaan asiakas on operandiresurssi. Nykyisin asiakas nähdään operanttina resurssina, joka on aktiivinen kaupankäynnissä ja yhteistuotannossa. 6) Taloudellisen kasvun lähde nähtiin aiemmin konkreettisista tuotteista johtuvana tai resurssien ylijäämänä. Nykyisin tuottavuuden nähdään kasvavan erikoistuneisuuden myötä, kun yrityksellä on tarjota erityistä tietoa tai kykyjä. Tähän tietotaitoon sisältyy kyky hyödyntää operantteja resursseja.

11 11 Seuraavaksi käsittelen lyhyesti perinteisen näkökulman suuntauksia. Sen jälkeen käsittelen tarkemmin uusinta, vielä esiin työntyvää, suuntausta. Käsittelen sitä yksityiskohtaisesti siitä syystä, että se on hyvin teoreettinen ja monimuotoinen. Suuntauksena se on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen. Lopuksi jaottelen vielä myynnin johtamiseen liittyviä tehtäviä omana kappalenaan Perinteinen näkökulma, tuotekeskeisyys Madhavaram ja McDonald (2010, ) painottavat koulutusta avainsanana myynnin johtamisessa. Heidän mielestään koulutuksia tarvitaan lisäämään myyntihenkilöstön kykyä hahmottaa asiakkaiden tarpeita. Heidän mielestään myyntihenkilöstön tulisi vaikuttaa tuotekehitykseen ja asiakassuhteiden rakentamiseen. Apuvälineenä tällaisessa tietopohjaisessa myynnin johtamisessa voitaisiin käyttää asiakassuhteiden hallinta-järjestelmää (CRM). Asiakassuhteiden hallinta-järjestelmä (CRM) esitetään asiakaskeskeisenä, mutta Prahaladin ja Ramaswamyn (2004, 133) mukaan tässä mallissa asiakas on passiivinen markkinoinnin kohde. Useissa suomalaisissa yrityksissä asiakassuhteiden hallintajärjestelmän on todettu olevan tehoton (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 14). CRM-järjestelmän tehottomuuden vuoksi kehitettiin seuraava järjestelmä, joka numeerisen tiedon sijasta keräisi asiakkaan subjektiivisia kokemuksia. Asiakkaan kokemuksen johtamis-järjestelmän (CEM) tarkoituksena on tutkia asiakkaan kokemuksia myyntikohtaamisissa ja näin ollen tuottaa parempia kokemuksia. Asiakaskokemukseen luetaan myös yrityksen logon näkeminen. Tavoitteena on luoda asiakasuskollisuutta ja tunneside asiakkaan ja yrityksen välille (Davidkin 2010, 4, 20-23). Uusien suuntausten myötä on kehitelty myynnin johtamismalleja, joiden perusajatuksena on asiakaslähtöisyys tai konsultoiva myynti. Näiden suuntausten voidaan nähdä olevan ensimmäisiä malleja kohti palvelukeskeistä näkökulmaa. Konsultoivassa myynnissä myyjä nähdään asiakkaan ongelmanratkaisijana, joka myy

12 12 tuotteen sijasta ratkaisua ongelmaan. Konsultoivan myynnin tarkoituksena on lisätä myynnin laatua, ei määrää. Konsultoivalla myynnillä uskotaan olevan merkitystä asiakasuskollisuuteen. (Pelham 2006, ) Perinteisille myynnin johtamisteorioille on olennaista erilaisten tehtäväryhmien hallitseminen pikemmin kuin luovuus. Myöhemmin käsittelen tarkemmin erilaisia myynnin johtamisen tehtäviä, joita on jaoteltu Ingramin et al. teoksessa Sales Management: Analysis and Decision Making (1997), joka on hyvin tyypillinen myynnin johtajien opetukseen tarkoitettu kirja. Kirjassa painotetaan tiukkaa myyntiorganisaation hallintaa luovien ratkaisujen sijaan Palvelukeskeisyys Asiakkaiden ja yritysten tulisi tulevaisuudessa luoda tuotteen tai palvelun arvo yhdessä. Tämän ajatuksen pohjalta luotu myynnin johtamisen mallin suomensin palvelukeskeisen logiikan malliksi (service-dominant logic, SDL). Malli pohjautuu ajatukseen, että tuotteen tai palvelun arvo on subjektiivinen, joka perustuu asiakkaan kokemaan hyötyyn (Lusch et al. 2007, 17). Tuote kehitetään yhdessä, esimerkiksi asiakkaat voivat tehdä ehdotuksia yrityksen internet-sivustoilla. SDL-mallin mukaista yhteistuottamista vähimmillään on arvon muodostamisprosessi, jos ei varsinaista tuottamista (Vargo & Lusch 2008, 7). Tuotteen arvo nähdään SDLjohtamisessa muodostuvan ainoastaan käyttäjän kokemasta hyödystä (Lusch et al. 2007, 11). SDL-mallin perustekijät Vargon et al. (2008, 148) kehittämä ajatus palvelukeskeisestä logiikasta perustuu kymmeneen perusajatukseen: 1) Palvelu on perustavin tekijä kaupankäynnissä.

13 13 2) Epäsuora kaupankäynti hämärtää kaupankäynnin tärkeintä tekijää, palvelua. 3) Tuotteet ovat palvelun jakelukanava. 4) Kilpailuedun lähteenä ovat operantit resurssit. Operantit resurssit, kuten tieto, ovat näkymättömiä tai vaikeasti määriteltäviä (Vargo & Lusch 2004, 3). 5) Kaikki alat ovat palvelualoja. 6) Asiakas on aina arvon yhteistuottaja. 7) Yritys ei voi tuottaa arvoa. Se voi ainoastaan tarjota arvoehdotuksia. 8) Palvelukeskeinen näkökulma on luonnostaan asiakasorientoitunut. 9) Kaikki sosiaaliset ja taloudelliset toimijat ovat resurssien yhdistäjiä. 10) Arvo määräytyy yksilöllisesti sen tuottaman hyödyn mukaan. SDL-mallin voidaan nähdä olevan yksilöiden ja organisaatioiden verkosto, jossa jäsenet vaihtavat omaa osaamistaan muiden osaamiseen (Lusch et al. 2007, 5). SDLmallissa on siis kyse tilanteesta, jossa kaikki ovat toimijoita, ei ainoastaan yrityksen omat toimijat. Yrityksen tulisi kyetä näkemään mahdolliset toimijat koko ympäristössään (Lusch et al. 2007, 9). Yhteistuotanto ei ole ainoa sana, joka kuvaa SDL-mallia. Xie et al. (2008, ) ovat kehittäneet tuottajakuluttaja-käsitteen (prosumption, production-consumption), joka kuvaa prosessia yhteistuotannosta ja lopputuotteen tuottamasta hyödystä. He kuvaavat prosessia, jonka lopputulos ei välttämättä ole tuottajan vaikutettavissa. SDL-malli on uusi 2000-luvun ilmiö, jonka on mahdollistanut ennen kaikkea ITteknologian kehittyminen nykyiseen muotoonsa. Aiemmin ostajat eivät ole voineet tiedostaa kaikkea mahdollista tarjontaa. Lisäksi etäisyydet aiheuttivat kalliit toimituskustannukset ja hitaan toimituksen (Lusch et al. 2007, 10). SDL-malli on luojiensa mukaan manageriaalinen malli tai markkinoinnin malli (Vargo & Lusch 2008, 2). Siitä on hyötyä myynnin käsitteellistämiseen ja käytännön uusien ideoiden luontiin. Mallia voi soveltaa kaikille talouden aloille, perinteisille ja voittoa tavoittelemattomille yrityksille (Vargo & Lusch 2008, 6).

14 14 Tuotteen arvo Kuten jo SDL-mallin perusajatuksissa kerrotaan arvon muodostuvan joka asiakkaan kokeman hyödyn kautta, arvo on aina uniikki (Vargo et al. 2008, 148). Tuotteen arvo voi vaihdella kuluttajan mukaan. Jollekin arvo voi olla suuri, toiselle taas tuote voi olla mitätön. Jos ajatellaan vaikka puuntyöstökoneita, sen arvo on mitätön sellaiselle, joka sitä ei osaa käyttää. Arvon määrityksen voidaan nähdä jakautuvan kahteen jo Aristoteleen (via Vargo et al. 2008, 146) ajoilta, jolloin hän määritteli arvon käyttöarvoon ja kaupalliseen arvoon. SDL-mallissa arvo perustuu käyttöarvoon. Arvo on subjektiivinen ja hyötyjän määrittämä, näin ollen asiakkaasta arvon yhteisluojana muodostuu operanttiresurssi (Lusch et al. 2007, 17). Tämän ajattelun mukaan on mahdotonta, että tuottaja yksin määrittelisi tuotteen hinnan. Yhteisluotu arvo perustuu asiakkaan ja yrityksen käymien dialogien, kohtaamisten, yksilöityjen palveluiden ja yksilöityneisyyden kokemuksiin (Rajah et al. 2008, 367). Arvo muodostuu monien tekijöiden summana, ei yrityksen valmiiksi antamana. Arvo ja arvonluonti sisältyvät palveluun, siksi arvo on vaikeaselkoinen käsite (Vargo et al. 2008, 146). Arvo luodaan yhdessä, vaikka lopullisen arvon määrittää asiakas käyttökokemuksensa mukaan. Käytännössä yritys ehdottaa tuotteen arvoa myyntihinnallaan, johon asiakas vastaa hyväksymällä tai hylkäämällä sen. Usein käytännössä käy niin, että jos tuotetta ei saada myytyä, se joudutaan myymään alennetulla hinnalla jonkin ajan kuluttua. Silloin tuotteen ehdotettu arvo on ollut liian korkea, jolloin myyjä joutuu antamaan uuden hinta- eli arvoehdotuksen. Arvonluonti määrittyy käyttöarvossa, mutta se välittyy kaupallisena arvona. (Vargo et al. 2008, ) Käytännössä yksinkertaisimmillaan arvonluonnin voi ymmärtää esimerkiksi autokaupassa. Auton valmistamisessa käytetään tietoa ja taitoa sen luomiseksi. Arvonluonti tapahtuu kuluttajan ajaessa ostamaansa autoa, muuten auto on täysin arvoton. Toisena esimerkkinä voidaan nähdä kampaajan palvelu. Kampaaja lisää oman tietämyksensä ammatistaan luodakseen asiakkaalle uuden kampauksen.

15 15 Asiakas kokee työn arvon tyytyväisyytenä lopputulokseen. (Vargo et al. 2008, 146, 149) Toisaalta kaupankäynti on aina toteutunut näin. SDL-mallin myötä on luotu uudenlaiset termit asioiden käsitteellistämiseen. Arvo voidaan nähdä tuottajan lupauksena siitä, että kaupallinen arvo on suhteessa käyttöarvoon (Lusch et al. 2007, 13). Asiakas olettaa maksaessaan tuotteesta tietyn hinnan sen olevan vähintään sen arvoinen käytössä. Asiakas voi joko pettyä tai hänen odotuksensa voivat ylittyä. Ostohinta asettaa tietynlaiset odotukset tuotteelle. Arvonmuodostumisprosessi ei ole asiakkaan näkökulmasta kuitenkaan rationaalinen prosessi (Vargo & Lusch 2008, 4). Asiakas ei aina tietoisesti mieti tuotteen arvoa ja arvonmuodostusprosessiin voi vaikuttaa irrationaaliset seikat. Arvo on ennen kaikkea vaikeasti määriteltävä, heterogeeninen kokemus, yhteisluotu ja katoavainen (Vargo & Lusch 2008b, 28). Tuotteen arvo ei voi perustua tuotantokuluihin, kuten aiempi tuotekeskeinen ajattelumalli ehdottaa. Tuotantokustannukset eivät vaikuta millään tavalla siihen, miten asiakas tuotteen käytön kokee. Tuotteen arvo katoaa tuotteen loputtua, esimerkiksi ruoka ei täytä vatsaa enää seuraavana päivänä kulutuksesta, joten sen arvo on nolla. Arvonmuodostusprosessi voi perustua kokeiluun. Autoa ostaessa asiakas pääsee koeajolle, jolloin hän voi muodostaa kokemuksen tuotteen käytöstä jo ennen tuotteen ostoa (Edvardsson et al. 2005, 149). Edvardssonin et al. (2005, 150) mukaan yritykset voisivat hyödyntää hyperrealistisia vaihtoehtoja, joilla testiajoja voitaisiin laajentaa muihinkin tuotteisiin. Tällaisilla koeajoilla voidaan vähentää pettymyksiä arvonmuodostusprosessissa. Arvonmuodostusprosessi tosin on pidempi kuin yksi ajo. Auton omistaja määrittää auton arvon käytössä pidemmällä ajalla. Palvelu Kuten edellä todettu, uuden SDL-mallin mukaan palvelu on keskeinen tekijä kaupankäynnissä. Tuote on väline palvelun toimittamiseksi, ei varsinainen kaupan kohde kuten aiempi ajattelutapa näkee. Palvelu kaupan perustana ei ole uusi ajatus,

16 16 se on esitetty jo 1800-luvulla (Bastiat via Vargo & Lusch 2008b, 27). Vargo et al. (2008, 145) mukaan palvelu on kyky, joka lisätään hyödyn saavuttamiseksi. Hyöty puolestaan määrittää tuotteen arvon, jonka asiakas käyttäessään kokee. Mitä parempia palveluita tuotteeseen lisätään, sitä korkeammaksi hyöty määrittyy. Hyödyn arvo kuitenkin on riippuvainen sen kuluttajasta, kuten edellä on todettu. SDL-mallissa nähdään palvelun vaihdettavan palveluun. Asiakas tarjoaa yritykselle palveluaan yhteistuotannossa ja yritys antaa tuotteen palveluineen. Palvelusta puhuttaessa ei tulisi sekoittaa palvelua (yksikkö) palveluihin. Yksittäinen tuote palveluineen viittaa SDL-malliin, kun taas palvelumarkkinointi edustaa aikaisempaa näkökulmaa omana suuntauksenaan. Tuotteella on merkittävä rooli, mutta sen rooli on välineellinen SDL-mallissa. (Vargo 2009, 374) Ensisijaisesti on tarkoituksena tarjota palvelua, jota muiden kilpailijoiden voi olla vaikea toteuttaa. Palvelu perustuu yrityksen erityisiin kykyihin, joilla se erottuu kilpailijoistaan. Palvelun lisääminen tuotteeseen muodostaa kokemuksen. SDL-mallin mukaan kyse on ensisijaisesti kokemuksen luomisesta (Vargo & Lusch 2008, 4). Tuote sinänsä ei voi olla kokemus, vaan sen käyttö. Koska tarkoituksena on myydä kokemus, ei arvonmuodostusprosessikaan voi olla rationaalinen. Kuten edellä todettu arvon kokemukseen voi vaikuttaa irrationaaliset tekijät, kuten tunteet ja mielikuvat. Asiakkaan osallistuminen Lusch et al. (2007, 12) hahmottavat kuusi tapaa, joilla asiakas osallistuu yhteisluomisen prosessiin. 1) Asiantuntijuus. Asiakkaat, jotka omaavat tarvittavaa osaamista osallistuvat todennäköisemmin. 2) Kontrolli. Osallistuminen tapahtuu silloin, kun asiakas haluaa vaikuttaa prosessin lopputulokseen. 3) Fyysinen pääoma. Asiakas osallistuu todennäköisemmin, jos hän omaa tarvittavan fyysisen pääoman. 4) Riskin otto. Yhteisluonnin konsepti sisältää aina riskin, fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen. Yhteisluonti voi kuitenkin vähentää riskiä. 5) Fyysinen hyöty. Yhteisluontiin osallistutaan sen luoman viihdykkeen vuoksi, lopputulos on palkitseva. 6) Taloudellinen hyöty. Yhteisluonnista saavutettu taloudellinen etu on

17 17 keskeisin houkutin osallistumiseen. Tekijät määrittävät osallistumisen motivaatioiden lisäksi halukkuuden määrää. (Lusch et al. 2007, 12) Osallistumisen havainnollistamiseksi käytän esimerkkinä kultasepällä teetettyä tuotetta, joka on melkein ainoa yhteisluontiprosessi, johon Rovaniemellä voi osallistua. Asiakkaan asiantuntijuus on tieto siitä, millaisen tuotteen hän haluaa. Kultaseppä tarjoaa oman asiantuntijuutensa tuotteen valmistuksesta. Asiakas tilaa mittatilaustyönä haluamansa tuotteen, koska haluaa ainutlaatuisen tuotteen tai ei löydä mieleistänsä tuotetta olemassa olevasta tarjonnasta. Asiakas tilaa tuotteen siinä tapauksessa, että hän pystyy ilmaisemaan millaisen tuotteen haluaa. Riski syntyy kuitenkin siitä, ymmärtävätkö asiakas ja kultaseppä toisiaan täydellisesti. Koko prosessin palkinto asiakkaalle on yksilöllinen tuote, jota hän ei olisi muuten saanut. Taloudellinen etu on vaikein perustella tämän esimerkin kautta, koska yksittäisen tuotteen valmistus maksaa enemmän kuin sarjan. Toisaalta taloudellinen etu voisi toteutua, jos verrataan sellaiseen tilanteeseen, että teettämisen sijaan asiakas olisi ostanut kalliin brändin tuotteen. Tällöin asiakas olisi mahdollisesti maksanut enemmän ilmaa merkistä, kuin raakakulta ja kultasepän työ. Michel et al. (2008, 62) käyttää käytännön esimerkkinä Ikeaa, jossa asiakkaan rooli yhteisluojana on etsiä tuote hyllystä itse ja koota se kotona. Asiakas voi luoda monenlaisia, haluamiaan kokonaisuuksia Ikean tuotevalikoiman tuotteista. Ikean esimerkissä on helppo ymmärtää yhteisluonnin malli. Hinta on Ikean määrittelemä. Asiakas vastaan hintatarjoukseen joko valitsemalla Ikean tuotteen tai ostamalla kalliimman tuotteen muulta valmistajalta, joka tarjoaa kokoamisen ja mahdollisesti myös kuljetuksen. Asiakas osallistuu luomisprosessiin kokoamalla itse tuotteen ja siten säästää rahallisesti, koska Ikean tuotteet ovat edullisempia kuin muiden valmistajien. Asiakkaalla on arvonyhteisluojana kolme roolia, ostaja, käyttäjä ja maksaja. Asiakkaalla voi olla kaikki roolit tai roolit voivat jakautua useammalle henkilölle, jos tuote ostetaan jollekin muulle kuin itselle tai tuote on ilmainen. (Michel et al. 2008, 61)

18 18 Perinteinen markkinointi pyrkii saamaan asiakkaan muistamaan yrityksen tai tuotteen. Asiakkaan oppiminen voidaan jakaa kolmeen osaan, joista muistaminen on ensimmäinen. Toinen osa on sisäistäminen ja kolmas osa suhteellistaminen. Jos halutaan muuttaa asiakassuhdetta yhteisluomisen malliin, asiakkaan oppimisen tulisi sisältää kaikki vaiheet. Suhteellistaminen tarkoittaa sitä, että asiakas pystyy arvioimaan tuotetta ja omia toimiaan suhteessa tuottajaan. Se tarkoittaa arvon uudelleenarvioimista, sitä miten se vaikuttaa hänen elämään, päämääriin ja toiveisiin. (Payne et al. 2008, 88) Suomalaisessa yhteiskunnassa on selkeästi nähtävissä yhteisluonnin ajatuksien esiintyöntyminen. Ympäristöään seuratessa huomaa monenlaisia tapoja, joilla luovat yksityiset henkilöt voivat osallistua yritysten kanssa yhteistuotantoon. Monenlaisia suunnittelukilpailuja järjestetään eri yrityksien tahoilta, kuten esimerkiksi kenkien suunnittelukilpailu (Andiamo), laukun suunnittelukilpailu (Voice-radio) tai radiomainoksen suunnittelukilpailu (Radiomedia). Tällaisia kilpailuja järjestämällä yritykset voivat saada käyttöönsä edullisemmin uusia, tuoreita ideoita. Kilpailuihin osallistujat ovat tuotteiden käyttäjiä, sillä muuten he eivät edes osallistuisi. Kuten aiemmassa kappaleessa mainittu, asiakas voi osallistua koekäyttöön koeajossa eli hyperrealistisissa sovituskopeissa. Microsoft Windows 2000 beta-versiota koekäytti jopa käyttäjää, jotka antoivat palautetta Microsoftille. Asiakkaat olivat niin innokkaita kokeilemaan uutta versiota, että he olisivat olleet jopa valmiita maksamaan osallistumisestaan. (Prahalad & Ramaswamy 2000, 79) Tällainen tieto on yritykselle erittäin tärkeää tuotteiden kehittämisessä ja parhaimmassa tapauksessa melkein ilmaista. Useat yritykset hyödyntävät tätä mahdollisuutta jo käytännössä. Suomalaiset yritykset hyödyntävät koekäyttömahdollisuuksia. Etsimällä internetistä löytää monenlaisia tuotteita koekäytettäväksi. Yritysten tulisi kerätä palautetta koekäytöstä, jotta se olisi hyödyllistä myös yritykselle. Asiakkaan rooli yhteisluojana voi olla tuotannollinen monella tapaa. Asiakkaiden omaamaa tietoa voidaan saada helpomminkin kuin hyperrealistisilla sovituskopeilla, vaikka ne lisäksi saavat kokeilijat haluamaan oikeaa tuotetta. Kaikkien yritysten on kohtuullisen helppo lisätä omille sivuilleen keskustelupalstoja, joista on saatavilla paljon hyödyllistä tietoa tuottajille (Prahalad & Ramaswamy

19 , 82). Keskustelupalstoilta voidaan kerätä monenlaista tietoa asiakkaiden käyttökokemuksista. Asiakas voi toimia yrityksen yhteistuottajana tietämättään. Yritykset monitoroivat internetin keskustelupalstoja, eivätkä kaikki palstan käyttäjät ole siitä tietoisia. Osa asiakkaista osallistuu tietoisesti tuotteiden kehittämiseen, jolloin he jakavat kokemuksiaan yrityksen omilla internetsivustoilla ja toivovat parannuksia tuotteisiin. (Blazevic & Lievens 2008, ) SDL-mallin hyöty SDL-mallin käytöllä voidaan saavuttaa kilpailuetu. Kilpailuetua ei tuota tuote tai palvelu itsessään, vaan tieto eli operantit resurssit, joilla palvelun tuottaminen on mahdollista (Vargo et al. 2008, 9). Yrityksen taito vetää puoleensa kyvykkyyksiä, operantteja resursseja, takaa sille vahvan kilpailuaseman markkinoilla (Lusch et al. 2007, 9). Operanttien resurssien löytämiseksi yrityksen tulisi tarkastella kaikkia mahdollisia ympärillä olevia resursseja, joita nykyiset internetyhteydet mahdollistavat koko maailmanlaajuisesti. Koko ympäröivää yhteisöä tulisi tarkastella mahdollisten resurssien varastona, joita tarvittaessa voi hyödyntää (Lusch et al. 2007, 16). Erityisesti asiakkaita tulisi sitouttaa yrityksen kyvyiksi luomalla jatkuvia dialogeja heidän kanssaan ja saaden näistä dialogeista hyödyllistä ja arvokasta tietoa (Prahalad & Ramaswamy 2000, 82). Asiakkaiden ei aina tarvitse olla tietoisia osallistumisestaan, kuten edellä mainittu internetin monitorointi. Osallistumisen ei tarvitse perustua vapaaehtoisuuteen. Tarkoituksena on pyrkiä hyödyntämään nykyinen informaatioteknologia sen koko laajuudessaan. Tehokkaalla informaatioteknologialla voidaan vähentää nykyisiä turhia aika- tai muita panostuksia, joita arvonmuodostusprosessissa muodostuu. Informaatioteknologian tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan suunnitella järjestelmiä, jotka havaitsevat nykyisen yrityksen tarjoaman palvelun heikot kohdat ja luovat arvokkaita kokemuksia palveluprosessiin (Lusch et al. 2007, 10). Olemassa olevilla ohjelmistoilla voidaan tehokkaasti monitoroida koko internettiä, jolloin

20 20 kaikki mahdollinen tieto on yrityksen saatavilla ja tulkittavissa. SDL-malli ei olisi voinut esiintyä aiemmin, koska tarvittavia resursseja ei ollut vielä olemassa. SDL-mallin mukaisessa myynnin johtamisessa keskitytään tuottamaan ensiluokkaista palvelua, joka lisätään tuotteisiin. Yrityksen kyvykkyys lisätä korkealaatuista palvelua voi johtaa asiakasuskollisuuteen ja käyntien tiheyteen (esim. Liu 2006, 31, Flint et al. 2011, 219, Edvardsson et al. 2005, 150). Korkealaatuisella palvelulla voidaan saavuttaa asiakasuskollisuutta ja korkeampaa arvoa tuotteille. Yritykselle se tarkoittaa kannattavampaa ja tuottavampaa toimintaa. SDL-mallin nähdään yhdistävän kykyjä monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi, joka on osiaan suurempi summa. Tästä esimerkkinä Google, joka yhdistää kykyjä, asiantuntemusta, tietoa ja datoja. Googlen arvo perustuu asiakkaan käyttökokemuksiin. Google rakentuu eri käyttäjien tiedoista ja taloudellisesti nojaa maksaviin tiedon tuottajiin, mainoksiin. (Michel et al. 2008, 63) Google on saavuttanut maailmanlaajuisen aseman hakupalvelun tarjoajana. Käytännössä SDL-malli markkinoinnin välineenä toteutuu asiakas- ja markkinakeskeisyytenä, joka tarkoittaa asiakkailta tarpeiden oppimista (Vargo & Lusch 2004, 6). Hyperrealististen koekäyttömahdollisuuksien tarjoamisella voidaan oppia paljon asiakkaiden tarpeista, käyttökokemuksista ja tätä tietoa hyödyntämällä kehittää tuote entistä paremmaksi (Edvardsson et al. 2005, 150). Hyperrealistinen koekokemus sisältää fyysiset ja mentaaliset artefaktit, jotta koekäyttökokemus hyperrealistisesti olisi mahdollisimman aidontuntuinen (Edvardsson et al. 2005, 152). Koekäyttö ei ole kannattava, jos tuote todellisuudessa on toisenlainen ja asiakas kokee pettymyksen ostaessaan oikean tuotteen. Ikea on yksi yrityksistä, joka tarjoaa hyperrealistisia koekäyttökokemuksia sivustoillaan. Myös myymälöiden suunnittelu on toteutettu siten, että siellä liikkuminen olisi käyttökokemus. Osastot on suunniteltu havainnollistamaan kodin eri osia. (Edvardsson et al. 2005, 154). Empiirisen tutkimuksen mukaan asiakkaiden tarpeita voi oppia internetsivustoilta. Erilaisilta keskustelupalstoilta voi saada tietoa siitä, millaisia tuotteita asiakkaat toivoisivat tai millaisia puutteita tuotteissa on. (Blazevic & Lievens 2008, ) Tällainen tieto on arvokasta ja edullista.

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA. KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori

ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA. KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori ARVOLUPAUKSET JA ASIAKASARVO FINANSSI- JA VAKUUTUSMARKKINOILLA KTT Pekka Puustinen, Vakuutustieteen yliopistonlehtori Arvot vs. Arvo Arvot Pirkko-pissis Arvo Rampe-Raudottaja Nykyinen logiikka Vaihdannan

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Onnistu myynnissä. Sisällysluettelo. Alkusanat. 1. Myynnin sisältö

Onnistu myynnissä. Sisällysluettelo. Alkusanat. 1. Myynnin sisältö Onnistu myynnissä Sisällysluettelo Alkusanat 1. Myynnin sisältö Myyntiä myyntiviestinnällä Myynnin perusmuodot Yrityksiin suuntautuva edustajamyynti Ovelta ovelle myynti Kotiesittelymyynti Verkostomarkkinointi

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä. Vastaajia n. 250 13.12.2013

Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä. Vastaajia n. 250 13.12.2013 Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä Vastaajia n. 250 13.12.2013 Mistä tämä tutkimus kertoo Tutkimuksemme perusteella voimme entistä vahvemmin todeta, että uudistuminen lähtee ihmisistä - ja

Lisätiedot

Mitä markkinointi on?

Mitä markkinointi on? Mitä markkinointi on? ASIAKAS Markkinoinnin tehtävä on luoda tarvittava yritystunnettuus, hyvä maine, rakentaa asiakasta houkutteleva tarjonta, varmistaa saatavuus ja pohjustaa siten myyntityötä Tavoitteena

Lisätiedot

Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä Yhteenveto 2014. Erkki Tuomi

Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä Yhteenveto 2014. Erkki Tuomi Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä Yhteenveto 2014 Erkki Tuomi Tutkimuksen perustiedot 140 ICT-alan yritystä sisältää 26 face-to-face haastattelua Vastaajat: Toimitusjohtajia Myyntijohtajia Muuta johtoa

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

MediaMark- ja NextMediahankkeiden

MediaMark- ja NextMediahankkeiden MediaMark- ja NextMediahankkeiden satoa 06.03.2012 Korjaamo Elina Koivisto Antti Sihvonen Viime vuoden löydöksiä Kuluttaja Innovaatiot Performanssi Kuluttajan arki Tutkimusta vaihtelevissa kuluttajaryhmissä

Lisätiedot

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Mistä tarve uuteen hallintokulttuuriin? Kansainvälinen finanssikriisi ja Suomen väestön muita

Lisätiedot

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot