Mari Jääskö. YHTEISTUOTANTOA VAI SANAHELINÄÄ myynnin johtamisen käytäntö. Pro gradu -tutkielma YTK / Johtaminen Johtaminen Syksy 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mari Jääskö. YHTEISTUOTANTOA VAI SANAHELINÄÄ myynnin johtamisen käytäntö. Pro gradu -tutkielma YTK / Johtaminen Johtaminen Syksy 2011"

Transkriptio

1 Mari Jääskö YHTEISTUOTANTOA VAI SANAHELINÄÄ myynnin johtamisen käytäntö Pro gradu -tutkielma YTK / Johtaminen Johtaminen Syksy 2011

2 2 Lapin yliopisto, matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta Työn nimi: Yhteistuotantoa vai sanahelinää myynnin johtamisen käytäntö Tekijä: Mari Jääskö Koulutusohjelma/oppiaine: Johtamisen koulutusohjelma Työn laji: Pro gradu työ x_ Sivulaudaturtyö Lisensiaatintyö Sivumäärä: 72 Vuosi: Syksy 2011 Tiivistelmä Pro gradu tutkielmani toteutettiin Lapland Sales Academy hankkeen yhteydessä. Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa rovaniemeläisten liikkeiden asemaa. Tutkimukseni linkittyy hankkeeseen, siten että pyrin tutkimaan myynnin johtamisen nykytilaa ja kirjallisuuden uusia suuntauksia. Tutkimukseni ensisijaisena tavoitteena oli hahmottaa myynnin johtamisen käytäntöä. Aiemmassa myynnin johtamisen kirjallisuudessa voidaan nähdä kaksi selkeästi erilaista suuntausta. Perinteinen myynnin johtamisen kirjallisuus esittää erilaisia tehtäviä, joihin paneutumalla myynnin johtaja voi kehittää joko myyntiään tai myyntiyksikköään, joka puolestaan johtaa parempiin tuloksiin. Uudessa, vasta esiin työntyvässä, suuntauksessa painotetaan roolien uudelleenjakoa. Uudenlainen roolijako mahdollistaa asiakkaan osallistumisen tuotantoon tai vähimmillään arvon luontiin. Empiiristä tutkimusta aiheesta on vielä hyvin vähän. Oman tutkimukseni tarkoituksena on lisätä empiriaa suuntauksen antamissa kehyksissä. Tutkimukseni toteutin etnografisella tutkimustavalla, havainnoimalla erään rovaniemeläisen ketjun yrityksen myynnin johtajaa viikon ajan. Tutkittava yritys haluaa pysyä anonyymina tutkimuksessa. Tutkimuksessani pyrin havainnoimaan myynnin johtajan päivittäisiä tehtäviä. Lisäksi pyrin havaitsemaan onko uudenlaisilla myynnin johtamisen ajatuksilla vaikutuksia käytännön kenttään. Tutkimustuloksena havaitsin teoreetikoiden SDL-mallikeskustelun tuomien ajatuksien virtaavan käytäntöön ja ohjaavan muutoksen suuntaa. Usein myynnin johtamisen kirjallisuudessa tehtävää kuvataan monien tehtävien kokonaisuutena. Todellisuudessa myynnin johtaminen alimmalla tasolla on kuitenkin monien tehtävien hoitamista jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, jota voisi kuvata jonkinasteiseksi kaaokseksi. Tehtävän hoitaminen ei ole millään tavalla lineaarista tehtävästä seuraavaan siirtymistä, jollaiseksi perinteinen kirjallisuus sen kuvaa. Avainsanat: myynnin johtaminen, SDL-malli (service dominant logic), yhteistuotanto (coproduction), etnografia, johtaminen Muita tietoja: Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi_x_ Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi_x_ (vain Lappia koskevat)

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tutkimuksen tausta, tavoite ja rakenne Myynnin johtaminen käsitteenä AIEMPI TUTKIMUS Myynnin johtamisen merkitys Myynnin johtamisen suuntaukset Perinteinen näkökulma, tuotekeskeisyys Palvelukeskeisyys Myynnin johtamisen tehtävät Myynnin johtamisen strategiset tehtävät Koulutus Ohjaus ja valmennus Motivointi ja palkitseminen Suunnittelu EMPIIRINEN TUTKIMUS Tutkimuskohde Tutkimuksen toteutus Aineiston analyysi Tutkijan positio Tutkimuksen eettisyys YHTEISTUOTANTOA VAI YKSISUUNTAISTA MYYNTIÄ Tutkimukseen kohdistuvat ennakko-oletukset Tutkimusviikon kuvaus Päivä Päivä Päivä Päivä Päivä Yhteenveto tutkimusviikosta... 46

4 4 4.3 Myynnin johtamisen tehtävät käytännössä Strategiset tehtävät Koulutus Ohjaus ja valmennus Motivointi ja palkitseminen Suunnittelu Muutoksen suuntana palvelukeskeisyys? Kaupankäynnin perustana palvelu Palvelun hämärtyminen Tuotteet jakelukanavina Kilpailuedun lähde Palvelukeskeisyys Asiakas arvon yhteistuottajana Asiakasorientoituneisuus Resurssien yhdistäminen Arvon yksilöllisyys Keskustelua SDL-mallin tekijöistä JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulokset Mistä on uudenlaiset myyntiareenat tehty? KIRJALLISUUS... 69

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta, tavoite ja rakenne Tutkimus on osa Lapland Sales Academy hanketta, jota suunniteltiin Pro gradututkielmani aloitusaikaan. Hankkeen tarkoituksena on tutkia Rovaniemen kauppakeskusten ja muiden keskustan liikkeiden elinvoimaisuustekijöitä. Hankkeen tarkoituksena on myös tarjota myynnin tukipalveluita keskustan yrittäjille. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on keskittyä myynnin johtamisen tutkimiseen osana hanketta. Tutkimuksessani selvitän alueen myynnin johtamisen nykytilaa etnografisella menetelmällä ja tutkielmani tarjoaa näkökulmaa myynnin johtamisen uusimpiin suuntauksiin aiemman kirjallisuuden osion myötä. Aihe kiinnostaa itseäni siitä syystä, että olen itse työskennellyt useissa vähittäismyynnin liikkeissä ja ollut mukana useissa myyntikoulutuksissa. Tutkimuksessani pyrin selvittämään myynnin johtamisen nykytilaa Rovaniemen kauppakeskuksessa olevassa liikkeessä, joka on osa laajempaa ketjuyritystä. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteenani on uudenlaisen SDL-mallin mukaisen ajattelun esiin työntyminen käytännössä. Lisäksi olen kiinnostunut myynnin johtajien asiakasnäkökulmasta. Tutkimukseni aikana pyrin selvittämään onko uudenlaisten teoreettisten keskustelujen myötä tullut uudenlaisia ajatuksia käytännön kenttään ja millaisina käytänteinä nämä ilmenevät. Tutkimukseni jakautuu viiteen osioon. Johdanto-osiossa käsittelen lyhyesti tutkimuksen taustaa ja tavoitteita. Lisäksi jaottelen myynnin johtamisen tasoja, joka helpottaa tämän tutkimuksen hahmottamista. Luvussa kaksi käsittelen myynnin johtamiseen liittyvää aiempaa kirjallisuutta ja tutkimusta. Kolmannessa luvussa käsittelen etnografisen tutkimussuuntauksen ajatuksia ja perustelen valintaani. Neljännessä luvussa kuvailen tutkimustani ja vertaan sitä aiemman kirjallisuuden suuntauksiin. Viimeisessä osiossa pohdin tutkimuksen tuloksia ja ajatuksia, joita uusimmilla tutkimussuuntauksilla on annettavana käytännön liikkeenharjoittajille.

6 6 1.2 Myynnin johtaminen käsitteenä Myynnin johtajia voidaan jakaa kahdelle tasolle. Alemmalla tasolla ovat osaston myyntijohtaja, toimialan myyntijohtaja ja maantieteellisen alueen myyntijohtaja. Ylemmällä tasolla ovat alueellinen myyntijohtaja, yleinen myyntijohtaja ja kansallinen myyntijohtaja. (Anderson et al. 1997, 57) Myynnin johtajia voidaan siis jakaa yrityksen sisäisesti vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Tutkimukseen osallistuva myynnin johtaja on yksikön myynnin johtaja, joka vastaa vain oman myymälänsä toiminnasta. Erityisesti ketjun yksikön myynnin johtajana hänellä saattaa olla rajoitettu vaikutusvalta tehtäviin toimiin. Varsinaiset suuremmat strategiset linjaukset yleensä annetaan ketjun ylemmiltä tasoilta. Tyypillistä ketjuille on keskitetty päättäminen ja yksikköjen tasolla keskitytään annettujen ohjeiden noudattamiseen. Myynnin johtajan tehtävät ovat moninaisia, joten myynnin johtajana tulee osata monenlaisia tehtäviä. Usein tehtävää värittää päällekkäisyys, jolloin paineensietokyvyn täytyy olla hyvä. Myynnin johtamisella pyritään maksimaaliseen myyntiin ja asiakkaiden lisäämiseen ja säilyttämiseen.

7 7 2 AIEMPI TUTKIMUS Myynnin johtamisen historian nähdään alkavan 1910-luvulta, jolloin huomio kiinnitettiin myynnin kulujen vähentämiseen luvun vaihteessa myynnin johtaminen alkoi uudelleen kukoistaa usean vuosikymmenen tauon jälkeen. (Ingram et al. 1997, 23-24). Kiinnostuksen puutteeseen noina vuosina vaikuttivat sodat. Talouden uuden kukoistuksen myötä, alettiin painottaa uudelleen myynnin tärkeyttä. Suurin osa nykyisistä tutkimuksista on tehty markkinoinnin saralla (Madhavaram & McDonald 2010, 1078). Avainsanoja nykyisessä myynnin johtamistutkimuksessa ovat tietopohjaisuus, asiakaskeskeisyys ja ongelmanratkaisu, joihin nykyiset myynnin johtamisen teoriat pohjautuvat. Uusien teorioiden mukaan yritysten tulisi olla asiakaskeskeisiä ongelmanratkaisijoita. Asiakkaan rooli on muuttunut aktiiviseksi toimijaksi. Muuttuneita käsitteitä myynnin johtamisen kentällä tarkastelen tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Tutkimusten mukaan myynnin johtamisen tutkimukset ovat lisääntyneet viime vuosina ja uusia teorioita ja malleja on niistä johdettu (Richards et al. 2010, 268). Tutkimuksissa myynnin johtaminen jaetaan karkeasti kahteen pääsuuntaukseen, tuotekeskeiseen ja palvelukeskeiseen (Vargo & Lusch 2004, 7). Perinteisessä tuotekeskeisessä suuntauksessa tuotteen arvo on yrityksen antama, joka toteutuu vaihtotilanteessa. Palvelukeskeisessä suuntauksessa tuotteen arvo perustuu tuotteen palveluihin ja syntyy kulutuskokemuksessa (Vargo et al. 2008, 146). Palvelukeskeisestä myynnin johtamisesta empiirisiä tutkimuksia on kuitenkin hyvin vähän sen uutuuden vuoksi.

8 8 2.1 Myynnin johtamisen merkitys Yritysten kannattaa panostaa myynnin johtamiseen, koska se on havaittu tärkeäksi kilpailutekijäksi (Madhavaram & McDonald 2010, 1079). Kaikille yrityksille myynti on tietysti tärkein osa liiketoimintaa, koska yritysten päätehtävä on tuottaa taloudellista voittoa. Taloudellisen tuottamisen roolissa myyntiyksiköillä on suuri merkitys. Pelhamin (2006, 177) mukaan yritys voi saavuttaa itselleen kestävän kilpailuedun panostamalla myynnin johtamiseen. Hänen mielestään yritysten tulisi panostaa konsulttiorientoitumiseen myynnissä, koska sen kopioiminen on vaikeaa sosiaalisen kompleksisuuden vuoksi (2006, 179). Kestävä kilpailuetu syntyy, kun yrityksellä on hallussaan jotain sellaista, jota kilpailijat eivät voi helposti saada itselleen. Kestävästä kilpailuedusta on kuitenkin kiistelty voidaanko sellaista saavuttaa lainkaan. Prahaladin ja Ramaswamyn (2004) mukaan perinteinen tehtävä myyntifunktioille on luoda tuotteelle arvo, joka perustuu tuotteeseen tai palveluun. Asiakkaiden rooli on edustaa kysyntää tuotteiden tarjonnalle. Vielä tänäkin päivänä hyvin moni ala edelleen jatkaa tällaista ajattelumallia. Uuden mallin mukaan arvo luodaan asiakkaan kanssa yhdessä, jolloin tuotteen tai palvelun arvo perustuu yhdessä luomisen kokemuksiin. (Prahalad & Ramaswamy 2004, 12 16). Aiempi malli näkee asiakkaan passiivisena objektina, jolle yritys myy tuotettaan. Uuden mallin mukaan asiakas on aktiivinen osallistuja. Mielenkiintoista omassa tutkimuksessani on, miten käytännössä myynnin johtaja suhtautuu asiakkaaseen. Tällainen yhteistuottaminen voi olla käytännössä hyvin vaikea toteuttaa, varsinkin jos yritys on jälleenmyyjä. Useat liikkeet myyvät monen valmistajan tuotteita, jolloin tuotantoon ei voi vaikuttaa millään tavalla. Jossain määrin kuitenkin Rovaniemellä on liikkeitä, jotka myyvät omia tuotteitaan, kuten The Body Shop, Change, Triumph, Gina Tricot tai Sinooperi. Mikään näistä liikkeistä ei tarjoa minkäänlaisia osallistumismahdollisuuksia internetsivuillaan. Alkeellisella asteella Rovaniemelläkin voidaan nähdä yhteistuotantoa, esimerkiksi painopalvelu Kopiplus tarjoaa mahdollisuuden yksilöllisiin tuotteisiin. Liikkeestä voi tilata erilaisia lahjaesineitä omalla kuvallaan. Tosin tämä idea on hyvin yleistynyt tällä alalla, eikä valtakunnallisesti tämä yritys

9 9 ole ainoa palvelun tarjoaja. Uusia innovatiivisia liiketoimintamalleja voisi toivoa olevan enemmän. Nykyaikaisen asiakassuhteen tulisi perustua yhteistyöhön, palvelun tai tuotteen laatuun. Tällöin yritys kykenee tarjoamaan henkilökohtaisempia tuotteita tai palveluita yrityksille. (Pelham 2006, 178). Oma näkemykseni asiakkaasta on enemmän uuden mallin mukainen. Nykyisin on yleistä tilata tuotteita internetistä. Etenkin pienillä paikkakunnilla tarjonta on hyvin suppeaa, jolloin voi helposti tilata yksilöllisempiä tuotteita internetistä. Asiakas ei ole passiivinen vastaanottaja, vaan nykyasiakas on hyvin tietoinen valinnoistaan. Kuten edellä todettu, monella alalla asiakas ei vielä pääse vaikuttamaan varsinaisesti tuotantoprosessiin. Prahalad ja Ramaswamy (2004, 120) toteavat, ettei asiakas maksa tuotantokustannuksista, vaan kokemastaan hyödystä. Asiakas on valmis maksamaan korkean hinnan, jos hän kokee sen olevan hintansa arvoinen. Myyntifunktion on nähty muuttuvan monella tavalla. Asiakkaat ovat entistä vaativampia ja tietoisempia, tähän on vahvasti vaikuttanut kommunikaatioteknologian kehitys ja leviäminen (esim. Ingram et al 1997, Rubanovitsch & Valorinta 2009, Arvidsson 2009). Myynnin osalta suurimmat muutokset koskevat asiakkaan näkemistä eri tavalla, asiakas nähdään tietoisena ja aktiivisena valitsijana ja vaikuttajana. Aiemmin asiakkaalle tarjottiin tuotteita omasta valmiista valikoimasta, joka on tuotettu yrityksen suunnitelmien mukaan. Nykyisen ihannemallin mukaan asiakas osallistuu tuotteen tuottamiseen tavalla tai toisella, jolloin tuote on yksilöllinen. Ingram et al. (1997, 9) mukaan muutos tapahtuu myyntitapahtumista asiakassuhteiden rakentamisen suuntaan. Tutkimusten mukaan pitkäaikaisten asiakassuhteiden on nähty olevan tuottavampia suhteessa käytettyihin panoksiin, kuin lyhytaikaisten asiakassuhteiden (Pelham 2006, 178). Uusien asiakassuhteiden hankkimiseen tarvitaan kalliita markkinointipanostuksia. Uudenlaisessa myyntimallissa ei painoteta volyymiin, vaan tuottavuuteen ja tuotteiden laatuun. Asiakassuhdejohtamiseen on tarjolla monenlaisia malleja ja teknologisia ratkaisuja, joita esittelen seuraavassa kappaleessa.

10 Myynnin johtamisen suuntaukset Markkinoiden käsitys on muuttunut ensimmäisten myynnin johtamissuuntausten jälkeen. Aiemmin markkinat nähtiin paikkana, jossa myyjä tarjoaa tuotettaan ja asiakas tarjoaa kysynnän. Nykyisin asiakkaat ovat huomanneet mahdollisuutensa vaikuttaa tuotantoon ja markkinat nähdään foorumina, jossa asiakas ja yritys kohtaavat (Prahalad & Ramaswamy 2004, ). Tällaisia foorumeita käytännössä ovat internet-sivustot, joista asiakas pystyy hankkimaan tietoa tuotteesta ja sen valmistuksesta. Markkinoista on tullut paikka, jossa tuotteen arvo määräytyy, johon eivät enää vaikuta tuotantokustannukset (Prahalad & Ramaswamy 2004, 119). Tässä kappaleessa käsittelen perinteistä näkökulmaa ja myöhemmin käsittelen tarkemmin uutta, palvelukeskeistä näkökulmaa. Perinteinen ja uusi näkökulma myyntijohtamiseen eroavat monella tavalla. Vargo ja Lusch (2004, 7) ovat hahmottaneet kuusi tekijää, joissa perinteinen ja uusi näkökulma merkittävimmin eroavat. 1) Perinteisessä näkökulmassa ihmiset vaihtavat tuotteita, kun puolestaan uuden näkökulman mukaan ihmiset vaihtavat kykyjä, kuten tietoa tai taitoa, tai palveluita. Työntekijät, asiakkaat, sidosryhmät tai yhteisön jäsenet tarjoavat yritykselle palvelujaan ja yritys puolestaan tuottaa niitä yhdessä eri tahojen kanssa. 2) Tuotteen merkitys perinteisessä markkinataloudessa oli lopputuote, jonka markkinoijat myyvät asiakkailleen. Uudessa ajattelutavassa tuote nähdään palvelun välittäjänä, jonka myötä saadaan asiakkaille välitettyä palvelua. 3) Aiemmin asiakas nähtiin passiivisena vastaanottaja, kun taas uudessa markkinataloudessa asiakas on yhteistuottaja. Markkinoinnin tehtävä on tuottaa interaktioita asiakkaaseen, jotta tuote saadaan tuotettua. 4) Perinteisessä ajattelutavassa yritys määritteli tuotteen arvon. Uusimman näkemyksen mukaan yritys tarjoaa arvoaan, jonka asiakas määrittää tuotetta käyttäessään. 5) Aiemman ajattelutavan mukaan asiakas on operandiresurssi. Nykyisin asiakas nähdään operanttina resurssina, joka on aktiivinen kaupankäynnissä ja yhteistuotannossa. 6) Taloudellisen kasvun lähde nähtiin aiemmin konkreettisista tuotteista johtuvana tai resurssien ylijäämänä. Nykyisin tuottavuuden nähdään kasvavan erikoistuneisuuden myötä, kun yrityksellä on tarjota erityistä tietoa tai kykyjä. Tähän tietotaitoon sisältyy kyky hyödyntää operantteja resursseja.

11 11 Seuraavaksi käsittelen lyhyesti perinteisen näkökulman suuntauksia. Sen jälkeen käsittelen tarkemmin uusinta, vielä esiin työntyvää, suuntausta. Käsittelen sitä yksityiskohtaisesti siitä syystä, että se on hyvin teoreettinen ja monimuotoinen. Suuntauksena se on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen. Lopuksi jaottelen vielä myynnin johtamiseen liittyviä tehtäviä omana kappalenaan Perinteinen näkökulma, tuotekeskeisyys Madhavaram ja McDonald (2010, ) painottavat koulutusta avainsanana myynnin johtamisessa. Heidän mielestään koulutuksia tarvitaan lisäämään myyntihenkilöstön kykyä hahmottaa asiakkaiden tarpeita. Heidän mielestään myyntihenkilöstön tulisi vaikuttaa tuotekehitykseen ja asiakassuhteiden rakentamiseen. Apuvälineenä tällaisessa tietopohjaisessa myynnin johtamisessa voitaisiin käyttää asiakassuhteiden hallinta-järjestelmää (CRM). Asiakassuhteiden hallinta-järjestelmä (CRM) esitetään asiakaskeskeisenä, mutta Prahaladin ja Ramaswamyn (2004, 133) mukaan tässä mallissa asiakas on passiivinen markkinoinnin kohde. Useissa suomalaisissa yrityksissä asiakassuhteiden hallintajärjestelmän on todettu olevan tehoton (Rubanovitsch & Valorinta 2009, 14). CRM-järjestelmän tehottomuuden vuoksi kehitettiin seuraava järjestelmä, joka numeerisen tiedon sijasta keräisi asiakkaan subjektiivisia kokemuksia. Asiakkaan kokemuksen johtamis-järjestelmän (CEM) tarkoituksena on tutkia asiakkaan kokemuksia myyntikohtaamisissa ja näin ollen tuottaa parempia kokemuksia. Asiakaskokemukseen luetaan myös yrityksen logon näkeminen. Tavoitteena on luoda asiakasuskollisuutta ja tunneside asiakkaan ja yrityksen välille (Davidkin 2010, 4, 20-23). Uusien suuntausten myötä on kehitelty myynnin johtamismalleja, joiden perusajatuksena on asiakaslähtöisyys tai konsultoiva myynti. Näiden suuntausten voidaan nähdä olevan ensimmäisiä malleja kohti palvelukeskeistä näkökulmaa. Konsultoivassa myynnissä myyjä nähdään asiakkaan ongelmanratkaisijana, joka myy

12 12 tuotteen sijasta ratkaisua ongelmaan. Konsultoivan myynnin tarkoituksena on lisätä myynnin laatua, ei määrää. Konsultoivalla myynnillä uskotaan olevan merkitystä asiakasuskollisuuteen. (Pelham 2006, ) Perinteisille myynnin johtamisteorioille on olennaista erilaisten tehtäväryhmien hallitseminen pikemmin kuin luovuus. Myöhemmin käsittelen tarkemmin erilaisia myynnin johtamisen tehtäviä, joita on jaoteltu Ingramin et al. teoksessa Sales Management: Analysis and Decision Making (1997), joka on hyvin tyypillinen myynnin johtajien opetukseen tarkoitettu kirja. Kirjassa painotetaan tiukkaa myyntiorganisaation hallintaa luovien ratkaisujen sijaan Palvelukeskeisyys Asiakkaiden ja yritysten tulisi tulevaisuudessa luoda tuotteen tai palvelun arvo yhdessä. Tämän ajatuksen pohjalta luotu myynnin johtamisen mallin suomensin palvelukeskeisen logiikan malliksi (service-dominant logic, SDL). Malli pohjautuu ajatukseen, että tuotteen tai palvelun arvo on subjektiivinen, joka perustuu asiakkaan kokemaan hyötyyn (Lusch et al. 2007, 17). Tuote kehitetään yhdessä, esimerkiksi asiakkaat voivat tehdä ehdotuksia yrityksen internet-sivustoilla. SDL-mallin mukaista yhteistuottamista vähimmillään on arvon muodostamisprosessi, jos ei varsinaista tuottamista (Vargo & Lusch 2008, 7). Tuotteen arvo nähdään SDLjohtamisessa muodostuvan ainoastaan käyttäjän kokemasta hyödystä (Lusch et al. 2007, 11). SDL-mallin perustekijät Vargon et al. (2008, 148) kehittämä ajatus palvelukeskeisestä logiikasta perustuu kymmeneen perusajatukseen: 1) Palvelu on perustavin tekijä kaupankäynnissä.

13 13 2) Epäsuora kaupankäynti hämärtää kaupankäynnin tärkeintä tekijää, palvelua. 3) Tuotteet ovat palvelun jakelukanava. 4) Kilpailuedun lähteenä ovat operantit resurssit. Operantit resurssit, kuten tieto, ovat näkymättömiä tai vaikeasti määriteltäviä (Vargo & Lusch 2004, 3). 5) Kaikki alat ovat palvelualoja. 6) Asiakas on aina arvon yhteistuottaja. 7) Yritys ei voi tuottaa arvoa. Se voi ainoastaan tarjota arvoehdotuksia. 8) Palvelukeskeinen näkökulma on luonnostaan asiakasorientoitunut. 9) Kaikki sosiaaliset ja taloudelliset toimijat ovat resurssien yhdistäjiä. 10) Arvo määräytyy yksilöllisesti sen tuottaman hyödyn mukaan. SDL-mallin voidaan nähdä olevan yksilöiden ja organisaatioiden verkosto, jossa jäsenet vaihtavat omaa osaamistaan muiden osaamiseen (Lusch et al. 2007, 5). SDLmallissa on siis kyse tilanteesta, jossa kaikki ovat toimijoita, ei ainoastaan yrityksen omat toimijat. Yrityksen tulisi kyetä näkemään mahdolliset toimijat koko ympäristössään (Lusch et al. 2007, 9). Yhteistuotanto ei ole ainoa sana, joka kuvaa SDL-mallia. Xie et al. (2008, ) ovat kehittäneet tuottajakuluttaja-käsitteen (prosumption, production-consumption), joka kuvaa prosessia yhteistuotannosta ja lopputuotteen tuottamasta hyödystä. He kuvaavat prosessia, jonka lopputulos ei välttämättä ole tuottajan vaikutettavissa. SDL-malli on uusi 2000-luvun ilmiö, jonka on mahdollistanut ennen kaikkea ITteknologian kehittyminen nykyiseen muotoonsa. Aiemmin ostajat eivät ole voineet tiedostaa kaikkea mahdollista tarjontaa. Lisäksi etäisyydet aiheuttivat kalliit toimituskustannukset ja hitaan toimituksen (Lusch et al. 2007, 10). SDL-malli on luojiensa mukaan manageriaalinen malli tai markkinoinnin malli (Vargo & Lusch 2008, 2). Siitä on hyötyä myynnin käsitteellistämiseen ja käytännön uusien ideoiden luontiin. Mallia voi soveltaa kaikille talouden aloille, perinteisille ja voittoa tavoittelemattomille yrityksille (Vargo & Lusch 2008, 6).

14 14 Tuotteen arvo Kuten jo SDL-mallin perusajatuksissa kerrotaan arvon muodostuvan joka asiakkaan kokeman hyödyn kautta, arvo on aina uniikki (Vargo et al. 2008, 148). Tuotteen arvo voi vaihdella kuluttajan mukaan. Jollekin arvo voi olla suuri, toiselle taas tuote voi olla mitätön. Jos ajatellaan vaikka puuntyöstökoneita, sen arvo on mitätön sellaiselle, joka sitä ei osaa käyttää. Arvon määrityksen voidaan nähdä jakautuvan kahteen jo Aristoteleen (via Vargo et al. 2008, 146) ajoilta, jolloin hän määritteli arvon käyttöarvoon ja kaupalliseen arvoon. SDL-mallissa arvo perustuu käyttöarvoon. Arvo on subjektiivinen ja hyötyjän määrittämä, näin ollen asiakkaasta arvon yhteisluojana muodostuu operanttiresurssi (Lusch et al. 2007, 17). Tämän ajattelun mukaan on mahdotonta, että tuottaja yksin määrittelisi tuotteen hinnan. Yhteisluotu arvo perustuu asiakkaan ja yrityksen käymien dialogien, kohtaamisten, yksilöityjen palveluiden ja yksilöityneisyyden kokemuksiin (Rajah et al. 2008, 367). Arvo muodostuu monien tekijöiden summana, ei yrityksen valmiiksi antamana. Arvo ja arvonluonti sisältyvät palveluun, siksi arvo on vaikeaselkoinen käsite (Vargo et al. 2008, 146). Arvo luodaan yhdessä, vaikka lopullisen arvon määrittää asiakas käyttökokemuksensa mukaan. Käytännössä yritys ehdottaa tuotteen arvoa myyntihinnallaan, johon asiakas vastaa hyväksymällä tai hylkäämällä sen. Usein käytännössä käy niin, että jos tuotetta ei saada myytyä, se joudutaan myymään alennetulla hinnalla jonkin ajan kuluttua. Silloin tuotteen ehdotettu arvo on ollut liian korkea, jolloin myyjä joutuu antamaan uuden hinta- eli arvoehdotuksen. Arvonluonti määrittyy käyttöarvossa, mutta se välittyy kaupallisena arvona. (Vargo et al. 2008, ) Käytännössä yksinkertaisimmillaan arvonluonnin voi ymmärtää esimerkiksi autokaupassa. Auton valmistamisessa käytetään tietoa ja taitoa sen luomiseksi. Arvonluonti tapahtuu kuluttajan ajaessa ostamaansa autoa, muuten auto on täysin arvoton. Toisena esimerkkinä voidaan nähdä kampaajan palvelu. Kampaaja lisää oman tietämyksensä ammatistaan luodakseen asiakkaalle uuden kampauksen.

15 15 Asiakas kokee työn arvon tyytyväisyytenä lopputulokseen. (Vargo et al. 2008, 146, 149) Toisaalta kaupankäynti on aina toteutunut näin. SDL-mallin myötä on luotu uudenlaiset termit asioiden käsitteellistämiseen. Arvo voidaan nähdä tuottajan lupauksena siitä, että kaupallinen arvo on suhteessa käyttöarvoon (Lusch et al. 2007, 13). Asiakas olettaa maksaessaan tuotteesta tietyn hinnan sen olevan vähintään sen arvoinen käytössä. Asiakas voi joko pettyä tai hänen odotuksensa voivat ylittyä. Ostohinta asettaa tietynlaiset odotukset tuotteelle. Arvonmuodostumisprosessi ei ole asiakkaan näkökulmasta kuitenkaan rationaalinen prosessi (Vargo & Lusch 2008, 4). Asiakas ei aina tietoisesti mieti tuotteen arvoa ja arvonmuodostusprosessiin voi vaikuttaa irrationaaliset seikat. Arvo on ennen kaikkea vaikeasti määriteltävä, heterogeeninen kokemus, yhteisluotu ja katoavainen (Vargo & Lusch 2008b, 28). Tuotteen arvo ei voi perustua tuotantokuluihin, kuten aiempi tuotekeskeinen ajattelumalli ehdottaa. Tuotantokustannukset eivät vaikuta millään tavalla siihen, miten asiakas tuotteen käytön kokee. Tuotteen arvo katoaa tuotteen loputtua, esimerkiksi ruoka ei täytä vatsaa enää seuraavana päivänä kulutuksesta, joten sen arvo on nolla. Arvonmuodostusprosessi voi perustua kokeiluun. Autoa ostaessa asiakas pääsee koeajolle, jolloin hän voi muodostaa kokemuksen tuotteen käytöstä jo ennen tuotteen ostoa (Edvardsson et al. 2005, 149). Edvardssonin et al. (2005, 150) mukaan yritykset voisivat hyödyntää hyperrealistisia vaihtoehtoja, joilla testiajoja voitaisiin laajentaa muihinkin tuotteisiin. Tällaisilla koeajoilla voidaan vähentää pettymyksiä arvonmuodostusprosessissa. Arvonmuodostusprosessi tosin on pidempi kuin yksi ajo. Auton omistaja määrittää auton arvon käytössä pidemmällä ajalla. Palvelu Kuten edellä todettu, uuden SDL-mallin mukaan palvelu on keskeinen tekijä kaupankäynnissä. Tuote on väline palvelun toimittamiseksi, ei varsinainen kaupan kohde kuten aiempi ajattelutapa näkee. Palvelu kaupan perustana ei ole uusi ajatus,

16 16 se on esitetty jo 1800-luvulla (Bastiat via Vargo & Lusch 2008b, 27). Vargo et al. (2008, 145) mukaan palvelu on kyky, joka lisätään hyödyn saavuttamiseksi. Hyöty puolestaan määrittää tuotteen arvon, jonka asiakas käyttäessään kokee. Mitä parempia palveluita tuotteeseen lisätään, sitä korkeammaksi hyöty määrittyy. Hyödyn arvo kuitenkin on riippuvainen sen kuluttajasta, kuten edellä on todettu. SDL-mallissa nähdään palvelun vaihdettavan palveluun. Asiakas tarjoaa yritykselle palveluaan yhteistuotannossa ja yritys antaa tuotteen palveluineen. Palvelusta puhuttaessa ei tulisi sekoittaa palvelua (yksikkö) palveluihin. Yksittäinen tuote palveluineen viittaa SDL-malliin, kun taas palvelumarkkinointi edustaa aikaisempaa näkökulmaa omana suuntauksenaan. Tuotteella on merkittävä rooli, mutta sen rooli on välineellinen SDL-mallissa. (Vargo 2009, 374) Ensisijaisesti on tarkoituksena tarjota palvelua, jota muiden kilpailijoiden voi olla vaikea toteuttaa. Palvelu perustuu yrityksen erityisiin kykyihin, joilla se erottuu kilpailijoistaan. Palvelun lisääminen tuotteeseen muodostaa kokemuksen. SDL-mallin mukaan kyse on ensisijaisesti kokemuksen luomisesta (Vargo & Lusch 2008, 4). Tuote sinänsä ei voi olla kokemus, vaan sen käyttö. Koska tarkoituksena on myydä kokemus, ei arvonmuodostusprosessikaan voi olla rationaalinen. Kuten edellä todettu arvon kokemukseen voi vaikuttaa irrationaaliset tekijät, kuten tunteet ja mielikuvat. Asiakkaan osallistuminen Lusch et al. (2007, 12) hahmottavat kuusi tapaa, joilla asiakas osallistuu yhteisluomisen prosessiin. 1) Asiantuntijuus. Asiakkaat, jotka omaavat tarvittavaa osaamista osallistuvat todennäköisemmin. 2) Kontrolli. Osallistuminen tapahtuu silloin, kun asiakas haluaa vaikuttaa prosessin lopputulokseen. 3) Fyysinen pääoma. Asiakas osallistuu todennäköisemmin, jos hän omaa tarvittavan fyysisen pääoman. 4) Riskin otto. Yhteisluonnin konsepti sisältää aina riskin, fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen. Yhteisluonti voi kuitenkin vähentää riskiä. 5) Fyysinen hyöty. Yhteisluontiin osallistutaan sen luoman viihdykkeen vuoksi, lopputulos on palkitseva. 6) Taloudellinen hyöty. Yhteisluonnista saavutettu taloudellinen etu on

17 17 keskeisin houkutin osallistumiseen. Tekijät määrittävät osallistumisen motivaatioiden lisäksi halukkuuden määrää. (Lusch et al. 2007, 12) Osallistumisen havainnollistamiseksi käytän esimerkkinä kultasepällä teetettyä tuotetta, joka on melkein ainoa yhteisluontiprosessi, johon Rovaniemellä voi osallistua. Asiakkaan asiantuntijuus on tieto siitä, millaisen tuotteen hän haluaa. Kultaseppä tarjoaa oman asiantuntijuutensa tuotteen valmistuksesta. Asiakas tilaa mittatilaustyönä haluamansa tuotteen, koska haluaa ainutlaatuisen tuotteen tai ei löydä mieleistänsä tuotetta olemassa olevasta tarjonnasta. Asiakas tilaa tuotteen siinä tapauksessa, että hän pystyy ilmaisemaan millaisen tuotteen haluaa. Riski syntyy kuitenkin siitä, ymmärtävätkö asiakas ja kultaseppä toisiaan täydellisesti. Koko prosessin palkinto asiakkaalle on yksilöllinen tuote, jota hän ei olisi muuten saanut. Taloudellinen etu on vaikein perustella tämän esimerkin kautta, koska yksittäisen tuotteen valmistus maksaa enemmän kuin sarjan. Toisaalta taloudellinen etu voisi toteutua, jos verrataan sellaiseen tilanteeseen, että teettämisen sijaan asiakas olisi ostanut kalliin brändin tuotteen. Tällöin asiakas olisi mahdollisesti maksanut enemmän ilmaa merkistä, kuin raakakulta ja kultasepän työ. Michel et al. (2008, 62) käyttää käytännön esimerkkinä Ikeaa, jossa asiakkaan rooli yhteisluojana on etsiä tuote hyllystä itse ja koota se kotona. Asiakas voi luoda monenlaisia, haluamiaan kokonaisuuksia Ikean tuotevalikoiman tuotteista. Ikean esimerkissä on helppo ymmärtää yhteisluonnin malli. Hinta on Ikean määrittelemä. Asiakas vastaan hintatarjoukseen joko valitsemalla Ikean tuotteen tai ostamalla kalliimman tuotteen muulta valmistajalta, joka tarjoaa kokoamisen ja mahdollisesti myös kuljetuksen. Asiakas osallistuu luomisprosessiin kokoamalla itse tuotteen ja siten säästää rahallisesti, koska Ikean tuotteet ovat edullisempia kuin muiden valmistajien. Asiakkaalla on arvonyhteisluojana kolme roolia, ostaja, käyttäjä ja maksaja. Asiakkaalla voi olla kaikki roolit tai roolit voivat jakautua useammalle henkilölle, jos tuote ostetaan jollekin muulle kuin itselle tai tuote on ilmainen. (Michel et al. 2008, 61)

18 18 Perinteinen markkinointi pyrkii saamaan asiakkaan muistamaan yrityksen tai tuotteen. Asiakkaan oppiminen voidaan jakaa kolmeen osaan, joista muistaminen on ensimmäinen. Toinen osa on sisäistäminen ja kolmas osa suhteellistaminen. Jos halutaan muuttaa asiakassuhdetta yhteisluomisen malliin, asiakkaan oppimisen tulisi sisältää kaikki vaiheet. Suhteellistaminen tarkoittaa sitä, että asiakas pystyy arvioimaan tuotetta ja omia toimiaan suhteessa tuottajaan. Se tarkoittaa arvon uudelleenarvioimista, sitä miten se vaikuttaa hänen elämään, päämääriin ja toiveisiin. (Payne et al. 2008, 88) Suomalaisessa yhteiskunnassa on selkeästi nähtävissä yhteisluonnin ajatuksien esiintyöntyminen. Ympäristöään seuratessa huomaa monenlaisia tapoja, joilla luovat yksityiset henkilöt voivat osallistua yritysten kanssa yhteistuotantoon. Monenlaisia suunnittelukilpailuja järjestetään eri yrityksien tahoilta, kuten esimerkiksi kenkien suunnittelukilpailu (Andiamo), laukun suunnittelukilpailu (Voice-radio) tai radiomainoksen suunnittelukilpailu (Radiomedia). Tällaisia kilpailuja järjestämällä yritykset voivat saada käyttöönsä edullisemmin uusia, tuoreita ideoita. Kilpailuihin osallistujat ovat tuotteiden käyttäjiä, sillä muuten he eivät edes osallistuisi. Kuten aiemmassa kappaleessa mainittu, asiakas voi osallistua koekäyttöön koeajossa eli hyperrealistisissa sovituskopeissa. Microsoft Windows 2000 beta-versiota koekäytti jopa käyttäjää, jotka antoivat palautetta Microsoftille. Asiakkaat olivat niin innokkaita kokeilemaan uutta versiota, että he olisivat olleet jopa valmiita maksamaan osallistumisestaan. (Prahalad & Ramaswamy 2000, 79) Tällainen tieto on yritykselle erittäin tärkeää tuotteiden kehittämisessä ja parhaimmassa tapauksessa melkein ilmaista. Useat yritykset hyödyntävät tätä mahdollisuutta jo käytännössä. Suomalaiset yritykset hyödyntävät koekäyttömahdollisuuksia. Etsimällä internetistä löytää monenlaisia tuotteita koekäytettäväksi. Yritysten tulisi kerätä palautetta koekäytöstä, jotta se olisi hyödyllistä myös yritykselle. Asiakkaan rooli yhteisluojana voi olla tuotannollinen monella tapaa. Asiakkaiden omaamaa tietoa voidaan saada helpomminkin kuin hyperrealistisilla sovituskopeilla, vaikka ne lisäksi saavat kokeilijat haluamaan oikeaa tuotetta. Kaikkien yritysten on kohtuullisen helppo lisätä omille sivuilleen keskustelupalstoja, joista on saatavilla paljon hyödyllistä tietoa tuottajille (Prahalad & Ramaswamy

19 , 82). Keskustelupalstoilta voidaan kerätä monenlaista tietoa asiakkaiden käyttökokemuksista. Asiakas voi toimia yrityksen yhteistuottajana tietämättään. Yritykset monitoroivat internetin keskustelupalstoja, eivätkä kaikki palstan käyttäjät ole siitä tietoisia. Osa asiakkaista osallistuu tietoisesti tuotteiden kehittämiseen, jolloin he jakavat kokemuksiaan yrityksen omilla internetsivustoilla ja toivovat parannuksia tuotteisiin. (Blazevic & Lievens 2008, ) SDL-mallin hyöty SDL-mallin käytöllä voidaan saavuttaa kilpailuetu. Kilpailuetua ei tuota tuote tai palvelu itsessään, vaan tieto eli operantit resurssit, joilla palvelun tuottaminen on mahdollista (Vargo et al. 2008, 9). Yrityksen taito vetää puoleensa kyvykkyyksiä, operantteja resursseja, takaa sille vahvan kilpailuaseman markkinoilla (Lusch et al. 2007, 9). Operanttien resurssien löytämiseksi yrityksen tulisi tarkastella kaikkia mahdollisia ympärillä olevia resursseja, joita nykyiset internetyhteydet mahdollistavat koko maailmanlaajuisesti. Koko ympäröivää yhteisöä tulisi tarkastella mahdollisten resurssien varastona, joita tarvittaessa voi hyödyntää (Lusch et al. 2007, 16). Erityisesti asiakkaita tulisi sitouttaa yrityksen kyvyiksi luomalla jatkuvia dialogeja heidän kanssaan ja saaden näistä dialogeista hyödyllistä ja arvokasta tietoa (Prahalad & Ramaswamy 2000, 82). Asiakkaiden ei aina tarvitse olla tietoisia osallistumisestaan, kuten edellä mainittu internetin monitorointi. Osallistumisen ei tarvitse perustua vapaaehtoisuuteen. Tarkoituksena on pyrkiä hyödyntämään nykyinen informaatioteknologia sen koko laajuudessaan. Tehokkaalla informaatioteknologialla voidaan vähentää nykyisiä turhia aika- tai muita panostuksia, joita arvonmuodostusprosessissa muodostuu. Informaatioteknologian tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan suunnitella järjestelmiä, jotka havaitsevat nykyisen yrityksen tarjoaman palvelun heikot kohdat ja luovat arvokkaita kokemuksia palveluprosessiin (Lusch et al. 2007, 10). Olemassa olevilla ohjelmistoilla voidaan tehokkaasti monitoroida koko internettiä, jolloin

20 20 kaikki mahdollinen tieto on yrityksen saatavilla ja tulkittavissa. SDL-malli ei olisi voinut esiintyä aiemmin, koska tarvittavia resursseja ei ollut vielä olemassa. SDL-mallin mukaisessa myynnin johtamisessa keskitytään tuottamaan ensiluokkaista palvelua, joka lisätään tuotteisiin. Yrityksen kyvykkyys lisätä korkealaatuista palvelua voi johtaa asiakasuskollisuuteen ja käyntien tiheyteen (esim. Liu 2006, 31, Flint et al. 2011, 219, Edvardsson et al. 2005, 150). Korkealaatuisella palvelulla voidaan saavuttaa asiakasuskollisuutta ja korkeampaa arvoa tuotteille. Yritykselle se tarkoittaa kannattavampaa ja tuottavampaa toimintaa. SDL-mallin nähdään yhdistävän kykyjä monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi, joka on osiaan suurempi summa. Tästä esimerkkinä Google, joka yhdistää kykyjä, asiantuntemusta, tietoa ja datoja. Googlen arvo perustuu asiakkaan käyttökokemuksiin. Google rakentuu eri käyttäjien tiedoista ja taloudellisesti nojaa maksaviin tiedon tuottajiin, mainoksiin. (Michel et al. 2008, 63) Google on saavuttanut maailmanlaajuisen aseman hakupalvelun tarjoajana. Käytännössä SDL-malli markkinoinnin välineenä toteutuu asiakas- ja markkinakeskeisyytenä, joka tarkoittaa asiakkailta tarpeiden oppimista (Vargo & Lusch 2004, 6). Hyperrealististen koekäyttömahdollisuuksien tarjoamisella voidaan oppia paljon asiakkaiden tarpeista, käyttökokemuksista ja tätä tietoa hyödyntämällä kehittää tuote entistä paremmaksi (Edvardsson et al. 2005, 150). Hyperrealistinen koekokemus sisältää fyysiset ja mentaaliset artefaktit, jotta koekäyttökokemus hyperrealistisesti olisi mahdollisimman aidontuntuinen (Edvardsson et al. 2005, 152). Koekäyttö ei ole kannattava, jos tuote todellisuudessa on toisenlainen ja asiakas kokee pettymyksen ostaessaan oikean tuotteen. Ikea on yksi yrityksistä, joka tarjoaa hyperrealistisia koekäyttökokemuksia sivustoillaan. Myös myymälöiden suunnittelu on toteutettu siten, että siellä liikkuminen olisi käyttökokemus. Osastot on suunniteltu havainnollistamaan kodin eri osia. (Edvardsson et al. 2005, 154). Empiirisen tutkimuksen mukaan asiakkaiden tarpeita voi oppia internetsivustoilta. Erilaisilta keskustelupalstoilta voi saada tietoa siitä, millaisia tuotteita asiakkaat toivoisivat tai millaisia puutteita tuotteissa on. (Blazevic & Lievens 2008, ) Tällainen tieto on arvokasta ja edullista.

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot