PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN"

Transkriptio

1 Urpo Jalava PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN

2 Urpo Jalava PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN Opaskirja esimiehille Koulutus- ja kehittämispalvelu Jalava & Tonteri ISBN

3 KÄYTTÖOIKEUS Tämä opaskirja on tekijänoikeuslain alaista materiaalia, joka on tarkoitettu alla nimetyn työpaikan käyttöön MUOKKAA TEKSTIÄ Mikä tahansa muu käyttö on kiellettyä. Opaskirjan tekijänoikeuden omistaa VTL, esimies- ja työyhteisövalmentaja Urpo jalava, Koulutus- ja kehittämispalvelu Jalava & Tonteri. Sähköposti: Opaskirjaa ei saa jakaa julkisessa verkossa tai antaa sen kopioita muille kuin käyttöoikeuden piiriin nimetyn työpaikan henkilöstölle. Opaskirjaa ei saa muuttaa eikä siitä saa sähköisesti erottaa osia. ISBN

4 Sisällys Aluksi: Miten lukea tätä opasta? 5. Valmenna eri tavalla 1. Johdanto: Valmentava johtaminen 5 Johtaminen on ihmisten kautta toimimista. Valmentaja kehittää ihmisten toiminta- ja suorituskykyä työssä. Ihmiset ovat osaamiseltaan eri kehitystasoilla ja oppivat ja kehittyvät eri tavoin. Valmentaminen on räätälöintiä, kaikkia ei valmenneta samalla tavalla. 6. Toimintakyvyn kehittäminen 2. Progressiivinen valmennustapa 15 Progressio tarkoittaa porrasteisesti tai syklisesti kasvavaa, uutta synnyttävää toimintaa. Vaihemallin avulla voidaan ratkaista hankaliakin kehitystehtäviä. 3. Valmentamiskolmio: Valmentajan kolme perustyökalua Valmentaja motivoi työntekijää parantamaan. Hän panostaa tavoitteisiin, palautteeseen ja valmennettavan työn tukemiseen. 4. Valmentavan keskustelun ytimiä 72 Valmennus on aina henkilön mukaan räätälöityä. Se vaatii yksilöllisen valmennussuunnitelman ja monipuolisen keinovalikoiman. 7. Tiiviitä ohjeita valmentajalle Vaikka valmentaminen on joskus haastavaa, sen perusta on varsin yksinkertainen. Kun tekee yksinkertaisia asioita systemaattisesti, onnistumisen edellytykset ovat olemassa. 47 Valmentaminen pohjautuu vuorovaikutukseen. Tässä luvussa käsitellään valmentavassa vuorovaikutuksessa motivoivia asioita. 4

5 Miten lukea tätä opasta? Tiedosta soveltamiseen Tämä on opaskirja Progressiivisen valmentamisen menettelyohjeista. Lue ensin sisällysluettelo, sen jälkeen selaa tai lue opas läpi. Näin saat kokonaiskuvan sisällöstä. Sen jälkeen voit tarkentaa itsesi eniten kiinnostaviin asioihin. Valitse itsellesi työn alle joitakin omia kehittymiskohteitasi ja valmistele itseäsi kohtaamaan paremmin valmentavan keskustelun haasteet. Pyrkimyksesi palkitaan yksilöiden ja työyhteisön suorituskyvyn paranemisena. Opasta voit käyttää sparraajana valmentaviin keskusteluihin valmistautumisessa. Valmistelu ja suunnittelu edistävät varmasti suoriutumistasi. Voit myös koota esimiesryhmän, jonka tehtävänä on pohtia valmentavien keskusteluiden teemaaluetta. Tiedetään, että osaamisen kehittyminen ja innostus ovat myös sosiaalisia asioita. Teknisiä apuvälineitä Muistiinpanot ja korostuskynä Useimmat lukevat tätä opasta käyttäen Adobe Readeria lukuohjelmanaan. Käytä hyväksi sen ominaisuuksia. Ohjelman työkalupalkki on näytön yläreunassa (ks. yllä oleva kuvio). Siinä on kaksi oppaan käyttöä parantavaa ominaisuutta, mahdollisuus omien muistiinpanojen tekemiseen puhekuplatyökalun avulla (Add sticky no- Muista kuitenkin, että oppaassa on syvyyttä. Se tarkoittaa, että saadessasi lisää kokemusta valmentavien keskusteluiden käymisestä, kiinnität luultavasti huomiota uusiin yksityiskohtiin. te) ja korostuskynä (Highlight text). Molemmat helpottavat lukemista ja tehostavat oppimista. Puhekuplasymbolin aktivoimalla voit lisätä omia muistiinpanojasi ja ideoitasi tekstin yhteyteen. Korostuskynällä voit korostaa tärkeitä kohtia. Voit jalostaa opasta eteenpäin niin, että ensimmäisen lukukerran jälkeen voit keskittyä mielestäsi olennaisiin asioihin. Vanhat korotuskynämerkinnät ja muistiinpanot voit poistaa klikkaamalla ne aktiivisiksi ja painamalla delete-näppäintä. Kirjanmerkit Voit siirtyä nopeasti sisällysluetteloon ja sisällysluettelosta lukujen alkuun sivun vasemmassa reunassa olevien kirjanmerkkien (bookmarks) avulla. Ominaisuuden tarkoituksena on helpottaa opaskirjan selaamista. 5

6 1 Johdanto: Valmentava johtaminen Johtaminen on ihmisten kautta toimimista. Valmentaja kehittää ihmisten toiminta- ja suorituskykyä työssä. 6

7 Johtamiskeskustelu Ty öelämä on täynnä keskusteluita. Johtamiskeskustelu eroaa arkipäiväisestä jutustelusta, sillä erilainen tarkoitus ja tavoitteet. Johtamiskeskustelun kautta mm. vaikutetaan, koordinoidaan yhteistoimintaa, suunnitellaan ja sovitaan asioita, innovoidaan, arvioidaan tekemisiä ja ollaan suhteissa työntekijöihin. Johtaminen on merkittävältä osaltaan keskustelua ja ajatusten vaihtamista toisten kanssa. Keskustelu on itse asiassa yleisin ja jokapäiväisin esimiesten käyttämä ohjauskeino. Se on niin tavanomainen, että sen merkitystä on jo jopa vaikea nähdä. Keskustelu on johtamisen ytimessä, erään suositus määritelmän mukaan johtaminen on vuorovaikutusta. Vanha käytännön viisaus sanoo, että suurin vaikutus saadaan parantamalla sitä, mitä tehdään eniten. Yleisyyden vuoksi keskusteluun eli vuorovaikutukseen kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota eikä missään tapauksessa pitää sitä itsestään selvyytenä. Lisäksi ilmapiiri ja luottamus ihmisten välillä on vuorovaikutuksellinen ilmiö. Keskustelu on myös uutta luovaa. Se muuttaa niitä ajatuksia, joiden mukaan toimimme, mielipiteitämme, sisäistä maailmaamme. Ymmärrämme asioita paremmalla ja yleensä toisten kanssa enemmän yhteensopivalla tavalla. 7

8 Ketjuajattelu linkittää kokonaisuuden tasolla. Koska johto ei voi antaa kovin yksiselitteisiä ohjeita työyhteisöille, niiden on luotava oma paikallinen näkemyksensä strategiasta, siis lokalisoitava se omaan toimintaansa. Lisäksi tarkoituksena on mm. luoda hyvää ilmapiiriä ja sitoutumista. St rategian tehtävänä on yhteisiä huomion kohteita osoittamalla luoda yhteistä kehityssuuntaa koko organisaatiolle. Strategia sitoo eri työyhteisöjä yhteen. Työyhteisökeskusteluja käydään yksittäisen työyhteisön Kehittävä ja valmentava keskustelu pohjautuu työyhteisössä luotuihin lokalisoituihin tavoitteisiin. Se pyrkii rakentamaan henkilökohtaisen kehityspolun ja esimies-työntekijä kumppanuussuhteen. Kun ihmiset ovat työyhteisökeskusteluiden kautta rakentaneet yhteistä näkemystä ja yhteisöllisiä tavoitteita, kehittävä ja valmentava keskustelu saa niistä runsaasti sisältöä. Se on ketjun viimeinen lenkki! 8

9 Suorituskyky riippuu työntekijöistä! Ty öpaikan suorituskyvystä n. 14 % riippuu esimiehistä ja 86 % työntekijöistä, sanovat tutkijat Nitin & Nohria Harvard Business Schoolista. Siksi työntekijöiden suorituskykyä parantava johtajuus on viisas valinta. Johtajuudessa on kyse yksilön tai ryhmän toimintaan kohdistuvasta vaikuttamisesta, jonka tarkoituksena on saada asiat tehdyiksi. Johtaminen on ennen kaikkea toisten kautta toimimista. Kun esimiehellä on alaisia, hänen tiiminsä aikaansaannokset eivät enää niinkään riipu siitä, miten hyvä ammattilainen hän itse on tai miten ahkera ja asiantunteva hän on. Ratkaisevaa sen sijaan on se, miten hän pystyy tukemaan työntekijöiden työtä. Saatat olla siunattu loistavalla työntekijöiden unelmajoukolla, mutta näin ei ole läheskään aina tai ainakaan olotila tuskin on pysyvä. Valmentava esimies keskittää huomionsa ennen kaikkea ihmisiin, hän ei jätä työtehtäviä kunkin itseymmärryksen varaan. Hän on valmentaja, ei niinkään toteuttaja. Valmentava johtaminen tähtää työntekijöiden suorituskyvyn kehittymiseen. Se perustuu esimiehen ja työntekijän väliselle keskustelulle, jossa jaetaan tietoja ja ideoita sekä asetetaan kehitystavoitteita. Valmentamisen perusidea on jatkuva parantaminen, jolle valmentamisella luodaan olosuhteet. 9

10 Valmentava rooli Es imies joutuu taipumaan moneen, hänellä on managerin, leaderin ja valmentajan roolit, jotka linkittyvät toisiinsa mutta ovat erilaiset. Managerin roolissa esimies huolehtii asioista. Hän on kiinnostunut ammatillista kysymyksistä ja hänen työkalunaan voi olla esimerkiksi prosessien ja laadun parantaminen. Hän käyttää aikaansa erilaisiin hallinnollisiin kysymyksiin. Hän kiinnittää huomiota erityisesti asioihin. Leaderin roolissa esimies luo huomion kohteita ja näyttää etenemisen suuntaa Hän luo tavoitteita ja pyrkii toteuttamaan tarpeellisia muutoksia. Hän pyrkii raken- tamaan työyhteisöä, joka puhaltaa yhteen hiileen. Valmentajan roolissa esimies on joukkueensa jäsenten auttaja ja kehittäjä. Osaamiseen liittyvät suorituskykyerot voivat nimittäin olla valtavat. Liukuhihnamaisessa työssä prosessi ohjaa voimakkaasti eikä osaava ja ahkera juuri voita vähemmän osaavaa. Ammattilaistyössä osaavan tuottavuus ja työn laatu voivat olla moninkertaisen suhteessa vähemmän osaavaan. Valmentaja huomaa ja arvostaa ihmisissä piileviä erilaisia kykyjä. Hän rakentaa vahvuuksille ja paikkaa osaamisaukkoja. Monissa ihmisissä on potentiaalia, jota ei vielä ole saatu käyttöön. 10

11 Valmentaminen rakentuu suhteelle Va lmentaja pyrkii rakentamaan vahvoja henkilökohtaisia keskustelusuhteita. Luottamus, kunnioitus ja molemminpuolinen yhdessä tekemisen kokemus luo esimiehen ja työntekijöiden välille esimiestyössä käyttökelpoisen, vaikuttavan suhteen. Ihmisten todelliset työroolit ja suoritukset eivät käytännössä näytä olevan kirjattujen tehtäväkuvausten mukaisia. Sen sijaan roolit näyttävät muotoutuvan ainakin osin se perusteella, millainen suhde esimiehellä ja työntekijällä on. Tutkimusten mukaan hyvään esimies-alais suhteeseen liittyy esimiehen positiivista huomiota, tukea, hienovaraista kohtelua, luottamusta, kunnioitusta, sitoutumista, vaikutusmahdollisuuksia, neuvotteluvaraa ja myös tilaisuuksia vaikuttaa päätöksiin enemmän kuin muilla. Hyvässä suhteessa työntekijät ovat enemmän taipuvaisia omaksumaan esimiehen vaikutteita ja odotuksia. Lisäksi he ovat voimakkaammin sitoutuneita ja vuorovaikutteisia kuin heikommassa suhteessa olevat. Laadultaan kovin eritasoiset suhteet voivat olla riski. Suhteen perusteella jotkut määrittyvät esimiehen luottohenkilöiksi ja toiset palkkatyöntekijöiksi, jotka yleensä tekevät sen, mitä heiltä vaaditaan, ei juuri enempää. 11

12 Valmennus on räätälöityä Va lmentaminen ja toisaalta kehittyminen on lopulta hyvin henkilökohtainen asia. Varsinkin isommissa organisaatioissa on tarjolla hyvä valikoima henkilöstöpalveluita, jotka ovat periaatteessa kaikille samanlaisia. Valmentaminen poikkeaa niistä, koska se on räätälöityä, valmentaja tarjoaa työntekijöilleen yksilöityä, henkilökohtaista tukea. Monille kehittyminen ja oppiminen merkitsee meritoitumista, opiskelua, koulutuksia ja todistuksia. Toinen ei taas ole kiinnostunut ensisijaisesti meritoitumisesta, vaan kehittymisen lähtökohtana on kyky palvella paremmin asiakkaita, ratkoa oman työn kysymyksiä ja rakentaa verkostoja. Myös ammattikunnat eroavat toisistaan tässä suhteessa voimakkaasti, ammattikunnan arvostuksilla on iso merkitys. Myös kehittymisen kustannukset eroavat. Pitkät koulutusohjelmat voivat maksaa hyvinkin paljon, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Toisaalta omalla työpaikalla ja omassa työssä tapahtuva oppiminen ei välttämättä juuri tuota kustannuksia. Lisäksi räätälöintiin liittyvät henkilökohtainen osaamisen taso ja oppimisen ja kehittymisen tapa. Saamme nähdä, että ihmiset ovat toimintakyvyltään eri tasoisia. Lisäksi he myös oppivat eri tavoilla tai tyyleillä. Näiden molempien asioiden huomaaminen auttaa räätälöimään valmennusta. 12

13 Valmentajan viisi peruskeinoa He nry Mintzberg on erotellut viisi perustavaa johtamiskeinoa. Pohdimme tässä, mitä nämä johtamisen perusasiat merkitsevät valmentavan johtamisen kannalta. 1 Mintzberg H. (1990) Organisaatiosuunnittelu. Structure in fives. Helsinki: Rastorjulkaisut Työprosessien hallinnan vahvistaminen. Jokaisella työpaikalla on määriteltyjä työnkulkuja ja työtapoja, joihin on hyvä kiinnittää varsinkin alkuvaiheessa huomiota. Jokaisen työntekijän on osattava oman työnsä työtavat ja ymmärrettävä, millaiseen työkokonaisuuteen oma työ liittyy. Työntekijä ei ole vastuussa tekemisistään vain esimiehelleen vaan myös muille työntekijöille ja luon- nollisesti asiakkaille. Hyvät työtavat ja niille rakentuva jämäkkä työkulttuuri rakentavat hyvän perustekemisen tason. 2 Ohjeistus. Esimies antaa neuvoja ja ohjeita työntekijälle silloin kun hän niitä pyytää ja myös oma-aloitteisesti. Ohjeiden antaminen on varsin suoraa vaikuttamista toisen toimintaan. Ohjeen noudattaminen voi perustua siihen, että toinen ei voi niistä kieltäytyä. Paremmassa tapauksessa työntekijä kokee, että ohjeen noudattaminen on hänen oman etunsa mukaista, koska ohje auttaa häntä työssä. Ohje pitäisi kuitenkin antaa niin, että myös valmennettava joutuu ajattelemaan, ei vain esimies. 13

14 Valmentajan viisi peruskeinoa 3 Sopiminen, jossa ohjaus perustuu sopimusten tekemiseen. Vaikuttaminen perustuu sitoumuksiin ja niiden aktiivisena pitämiseen. Tämä on varsin demokraattinen ohjauksen muoto, koska aito sopimus edellyttää molemminpuolista asian ymmärtämistä ja osapuolten halua toimia tietyllä tavalla. Mintzberg H. (1990) Organisaatiosuunnittelu. Structure in fives. Helsinki: Rastorjulkaisut Valmentamisen kannalta tällainen henkilökohtaisuus on ideaalista, mutta edellyttää molemmilta osapuolilta riittävästi asian hallintaa, jotta sopimuskeskustelun lopputulos on parempi kuin esimiehen ohje. 4 Suoritus- ja kehitystavoitteiden rakentaminen. Tavoitteita rakennettaessa määritellään, millaisiin lopputuloksiin työntekijän pitäisi päästä. Tavoitteet kertovat, mitä pitää tehdä ja missä aikataulussa. Hyvät tavoitteet kiinnittävät huomiota olennaisiin asioihin ja pyrkimys niiden saavuttamiseen tuo energiaa ja sitoutuneisuutta niiden saavuttamiseen. Tavoitteen märittelyn lähtökohtana on keskustelu siitä, millaisia tuloksia halutaan tuottaa. 5 Osaamisen kehittäminen. Työ muuttuu yhä enemmän osaamispainotteiseksi. Osaaminen on työsuorituksen perusta ja valmentavan esimiehen työskentelyn ydinaluetta. Kehittämistyössä on olennaista ymmärtää, millaista osaamista tarvitaan ja millaisilla keinoilla sitä voi kehittää. 14

15 Kehityskeskustelun laajentamisesta valmentamiseen Ke hityskeskustelu on systemaattinen tapa olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Kehityskeskustelu on hyvä astinlauta silloin, kun suunnitelmissa on tehostaa esimiestyötä valmennuksen avulla. Yksi vuosittainen kehityskeskustelu on varsin minimalistinen malli, joka lisäksi kannattaa harkita muutakin. Tapaamisia tihentämällä ja kokonaisajatusta muuttamalla voidaan saada aikaan huomattava esimiestyön vaikuttavuuden kehitys. Parhaiden esimiesten toimintaan liittyvä tutkimus paljastaa, että he käyvät jatkuvia lähiajan työtä koskevia päivityskeskusteluita työntekijöidensä kanssa jopa viikoittain. Nämä lyhyet keskustelut sopiva mitta voi tilanteen mukaan olla esim. puoli tuntia - mahdollistavat työn tekemisen ja kehityksen ruohonjuuritasolle laskeutumisen. Esimiehet asettavat odotuksia tulevalle viikolle, keskustelevat prioriteeteista, viimeaikaisesta työstä, auttavat pulmien ratkomisessa, tarjoavat uutta tietoa ja valmentavat. Keskustelut tarjoavat selkeyttä siitä, mitä kultakin odotetaan ja miksi ja miten kukin voi tehdä parhaansa tulevina päivinä. Seuraavassa esiteltävän progressiivisen valmentamisen mallin toteutukseen ei riitä kerran vuodessa käytävä keskustelu, tosin valmentamisen ei tarvitse olla aivan viikoittaistakaan. Tärkeätä on, että työhön ja valmennukseen säilyy tuntuma. 15

16 Strategialähtöisesti toimiva, keskusteleva ja motivoiva esimies tarvitsee työmenetelmiä ja näkemystä niiden käyttämiseen. Urpo Jalava Urpo Jalava Urpo Jalava TYÖYHTEISÖKESKUSTELUT PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN VAATIVAT KESKUSTELUT TYÖYHTEISÖKESKUSTELUT - miten johtaa ihmisiä osallistavasti? Työyhteisökeskustelut on työyhteisötasoisen esimiestyön menetelmäkirja. Työyhteisökeskusteluiden avulla motivoidaan koko työyhteisöä samaan aikaan. Työyhteisökeskustelu on vertaansa vailla oleva muutoksen johtamisen väline. Kirjassa esitellään työyhteisön johtamisen vaikuttavuuden perusta ja monipuolinen menetelmävalikoima. PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN - Opaskirja esimiehille Progressiivinen valmentaminen on yksilöllisen suorituksen ja osaamisen parantamisen menetelmäkirja. Valmentava työote on esimiehen keino motivoida ja auttaa työntekijöitä kehittymään tavoitteiden suuntaisesti. Kirjassa esitellään progressiivinen valmennusprosessi ja hyvä ja monipuolinen kehittymisen keinovalikoima, joka auttaa tekemisessä. VAATIVAT KESKUSTELUT - Opaskirja esimiehille Vaativat keskustelut on ihmisten johtamisen syventävä menetelmäkirja. Vaativan keskustelun luovat osapuolten vastakkaiset näkemykset, asiaan liittyvät intressit ja tilanteessa kasvava tunnekuorma. Usein vaativat keskustelut liittyvät jonkinlaiseen työntekijän alisuoriutumiseen. Kirja antaa valmiuksia myös konfliktin välittäjänä toimimiseen.

TYÖYHTEISÖKESKUSTELUT

TYÖYHTEISÖKESKUSTELUT Urpo Jalava TYÖYHTEISÖKESKUSTELUT Urpo Jalava TYÖYHTEISÖKESKUSTELUT Miten johtaa ihmisiä osallistavasti Koulutus- ja kehittämispalvelu Jalava & Tonteri ISBN 978-952-6683-04-1 2015 v. 2.0 Urpo Jalava 2

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011

Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi. HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011 Valmentava johtajuuskulttuuri todeksi HR Next Practice Marjo-Riitta Ristikangas & Vesa Ristikangas 6.9.2011 BoMentis on valmentavan johtamisen kylväjä, joka luo organisaatioihin hyvä johtamisen ja yhteistyön

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-ohjelma Valmennuksen tavoite Valmennuksen tavoitteena on auttaa kasvuyrityksiä rakentamaan hallittu kasvusuunnitelma, tehostamaan kasvuaan sekä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst

Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst Urasuunnittelu organisaatiossa kenelle, mitä ja miksi? Henkilöst stön n ammatillinen kehittyminen työyhteis yhteisössä - valmennusohjelma Kumppanuksien orkestrointi Henry foorumi 4.11.2008 Crowne Plaza

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko Ajatuksia valmentavasta johtamisesta Pasi Juvonen Aivolinko Kysymys osallistujille Nimeä jokin mielestäsi keskeinen johtamisen haaste? Kootaan vastaukset osallistujien tarkasteltaviksi (3 minuuttia) Oma

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen Työnohjaus ja prosessikonsultaat io Yleistä työnohjauksesta Keskusteluun ja / tai toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa prosessinomaista

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen

Lisätiedot

Microsoft Project 2007 KÄYTÖN PERUSTEET. Kari J Keinonen 2008. Koulutus

Microsoft Project 2007 KÄYTÖN PERUSTEET. Kari J Keinonen 2008. Koulutus KÄYTÖN PERUSTEET Kari J Keinonen 2008 Koulutus Käyttöoikeustiedot Tämän materiaalin sisältö on suojattu tekijänoikeuslain, muiden asiaa käsitelevien lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Opintomateriaalin

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Kehityskeskustelu Heini Leino sijoitusasiantuntija Nordea Pankki Oyj Työnohjausmenetelmä: kehityskeskustelu Johtamisen perustyökalu Osa yrityksen henkilöstöhallintoa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tehokas monimuotokoulutus verkko- ja mobiilioppimisratkaisuja hyödyntäen. Virpi Slotte, FT Corporate e-learning 26.9.2007

Tehokas monimuotokoulutus verkko- ja mobiilioppimisratkaisuja hyödyntäen. Virpi Slotte, FT Corporate e-learning 26.9.2007 Tehokas monimuotokoulutus verkko- ja mobiilioppimisratkaisuja hyödyntäen Virpi Slotte, FT Corporate e-learning 26.9.2007 Monimuotokoulutuksesta tehokkuutta Vanhasta uutta kehittämisen kulttuuria Miten

Lisätiedot

TEHOKAS AJANKÄYTÖN HALLINTA VALMENNUS

TEHOKAS AJANKÄYTÖN HALLINTA VALMENNUS TEHOKAS AJANKÄYTÖN HALLINTA VALMENNUS TEHOKAS AJANKÄYTÖN HALLINTA VALMENNUS Onko sinulla sellainen olo, että aikasi ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen tarpeelliseen?? Haluaisitko saada työsi ja elämäsi

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Fasilitointi. Ryhmäprosessien kehittäminen. Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy

Fasilitointi. Ryhmäprosessien kehittäminen. Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy Fasilitointi Ryhmäprosessien kehittäminen Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy Sukupolvet 1: Hierarkia 2: Tiimit 3: Verkostot Pomo Tiimin vetäjä Valmentaja Verkostonhoitaja Autoritäärinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot