PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN"

Transkriptio

1 Urpo Jalava PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN

2 Urpo Jalava PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN Opaskirja esimiehille Koulutus- ja kehittämispalvelu Jalava & Tonteri ISBN

3 KÄYTTÖOIKEUS Tämä opaskirja on tekijänoikeuslain alaista materiaalia, joka on tarkoitettu alla nimetyn työpaikan käyttöön MUOKKAA TEKSTIÄ Mikä tahansa muu käyttö on kiellettyä. Opaskirjan tekijänoikeuden omistaa VTL, esimies- ja työyhteisövalmentaja Urpo jalava, Koulutus- ja kehittämispalvelu Jalava & Tonteri. Sähköposti: Opaskirjaa ei saa jakaa julkisessa verkossa tai antaa sen kopioita muille kuin käyttöoikeuden piiriin nimetyn työpaikan henkilöstölle. Opaskirjaa ei saa muuttaa eikä siitä saa sähköisesti erottaa osia. ISBN

4 Sisällys Aluksi: Miten lukea tätä opasta? 5. Valmenna eri tavalla 1. Johdanto: Valmentava johtaminen 5 Johtaminen on ihmisten kautta toimimista. Valmentaja kehittää ihmisten toiminta- ja suorituskykyä työssä. Ihmiset ovat osaamiseltaan eri kehitystasoilla ja oppivat ja kehittyvät eri tavoin. Valmentaminen on räätälöintiä, kaikkia ei valmenneta samalla tavalla. 6. Toimintakyvyn kehittäminen 2. Progressiivinen valmennustapa 15 Progressio tarkoittaa porrasteisesti tai syklisesti kasvavaa, uutta synnyttävää toimintaa. Vaihemallin avulla voidaan ratkaista hankaliakin kehitystehtäviä. 3. Valmentamiskolmio: Valmentajan kolme perustyökalua Valmentaja motivoi työntekijää parantamaan. Hän panostaa tavoitteisiin, palautteeseen ja valmennettavan työn tukemiseen. 4. Valmentavan keskustelun ytimiä 72 Valmennus on aina henkilön mukaan räätälöityä. Se vaatii yksilöllisen valmennussuunnitelman ja monipuolisen keinovalikoiman. 7. Tiiviitä ohjeita valmentajalle Vaikka valmentaminen on joskus haastavaa, sen perusta on varsin yksinkertainen. Kun tekee yksinkertaisia asioita systemaattisesti, onnistumisen edellytykset ovat olemassa. 47 Valmentaminen pohjautuu vuorovaikutukseen. Tässä luvussa käsitellään valmentavassa vuorovaikutuksessa motivoivia asioita. 4

5 Miten lukea tätä opasta? Tiedosta soveltamiseen Tämä on opaskirja Progressiivisen valmentamisen menettelyohjeista. Lue ensin sisällysluettelo, sen jälkeen selaa tai lue opas läpi. Näin saat kokonaiskuvan sisällöstä. Sen jälkeen voit tarkentaa itsesi eniten kiinnostaviin asioihin. Valitse itsellesi työn alle joitakin omia kehittymiskohteitasi ja valmistele itseäsi kohtaamaan paremmin valmentavan keskustelun haasteet. Pyrkimyksesi palkitaan yksilöiden ja työyhteisön suorituskyvyn paranemisena. Opasta voit käyttää sparraajana valmentaviin keskusteluihin valmistautumisessa. Valmistelu ja suunnittelu edistävät varmasti suoriutumistasi. Voit myös koota esimiesryhmän, jonka tehtävänä on pohtia valmentavien keskusteluiden teemaaluetta. Tiedetään, että osaamisen kehittyminen ja innostus ovat myös sosiaalisia asioita. Teknisiä apuvälineitä Muistiinpanot ja korostuskynä Useimmat lukevat tätä opasta käyttäen Adobe Readeria lukuohjelmanaan. Käytä hyväksi sen ominaisuuksia. Ohjelman työkalupalkki on näytön yläreunassa (ks. yllä oleva kuvio). Siinä on kaksi oppaan käyttöä parantavaa ominaisuutta, mahdollisuus omien muistiinpanojen tekemiseen puhekuplatyökalun avulla (Add sticky no- Muista kuitenkin, että oppaassa on syvyyttä. Se tarkoittaa, että saadessasi lisää kokemusta valmentavien keskusteluiden käymisestä, kiinnität luultavasti huomiota uusiin yksityiskohtiin. te) ja korostuskynä (Highlight text). Molemmat helpottavat lukemista ja tehostavat oppimista. Puhekuplasymbolin aktivoimalla voit lisätä omia muistiinpanojasi ja ideoitasi tekstin yhteyteen. Korostuskynällä voit korostaa tärkeitä kohtia. Voit jalostaa opasta eteenpäin niin, että ensimmäisen lukukerran jälkeen voit keskittyä mielestäsi olennaisiin asioihin. Vanhat korotuskynämerkinnät ja muistiinpanot voit poistaa klikkaamalla ne aktiivisiksi ja painamalla delete-näppäintä. Kirjanmerkit Voit siirtyä nopeasti sisällysluetteloon ja sisällysluettelosta lukujen alkuun sivun vasemmassa reunassa olevien kirjanmerkkien (bookmarks) avulla. Ominaisuuden tarkoituksena on helpottaa opaskirjan selaamista. 5

6 1 Johdanto: Valmentava johtaminen Johtaminen on ihmisten kautta toimimista. Valmentaja kehittää ihmisten toiminta- ja suorituskykyä työssä. 6

7 Johtamiskeskustelu Ty öelämä on täynnä keskusteluita. Johtamiskeskustelu eroaa arkipäiväisestä jutustelusta, sillä erilainen tarkoitus ja tavoitteet. Johtamiskeskustelun kautta mm. vaikutetaan, koordinoidaan yhteistoimintaa, suunnitellaan ja sovitaan asioita, innovoidaan, arvioidaan tekemisiä ja ollaan suhteissa työntekijöihin. Johtaminen on merkittävältä osaltaan keskustelua ja ajatusten vaihtamista toisten kanssa. Keskustelu on itse asiassa yleisin ja jokapäiväisin esimiesten käyttämä ohjauskeino. Se on niin tavanomainen, että sen merkitystä on jo jopa vaikea nähdä. Keskustelu on johtamisen ytimessä, erään suositus määritelmän mukaan johtaminen on vuorovaikutusta. Vanha käytännön viisaus sanoo, että suurin vaikutus saadaan parantamalla sitä, mitä tehdään eniten. Yleisyyden vuoksi keskusteluun eli vuorovaikutukseen kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota eikä missään tapauksessa pitää sitä itsestään selvyytenä. Lisäksi ilmapiiri ja luottamus ihmisten välillä on vuorovaikutuksellinen ilmiö. Keskustelu on myös uutta luovaa. Se muuttaa niitä ajatuksia, joiden mukaan toimimme, mielipiteitämme, sisäistä maailmaamme. Ymmärrämme asioita paremmalla ja yleensä toisten kanssa enemmän yhteensopivalla tavalla. 7

8 Ketjuajattelu linkittää kokonaisuuden tasolla. Koska johto ei voi antaa kovin yksiselitteisiä ohjeita työyhteisöille, niiden on luotava oma paikallinen näkemyksensä strategiasta, siis lokalisoitava se omaan toimintaansa. Lisäksi tarkoituksena on mm. luoda hyvää ilmapiiriä ja sitoutumista. St rategian tehtävänä on yhteisiä huomion kohteita osoittamalla luoda yhteistä kehityssuuntaa koko organisaatiolle. Strategia sitoo eri työyhteisöjä yhteen. Työyhteisökeskusteluja käydään yksittäisen työyhteisön Kehittävä ja valmentava keskustelu pohjautuu työyhteisössä luotuihin lokalisoituihin tavoitteisiin. Se pyrkii rakentamaan henkilökohtaisen kehityspolun ja esimies-työntekijä kumppanuussuhteen. Kun ihmiset ovat työyhteisökeskusteluiden kautta rakentaneet yhteistä näkemystä ja yhteisöllisiä tavoitteita, kehittävä ja valmentava keskustelu saa niistä runsaasti sisältöä. Se on ketjun viimeinen lenkki! 8

9 Suorituskyky riippuu työntekijöistä! Ty öpaikan suorituskyvystä n. 14 % riippuu esimiehistä ja 86 % työntekijöistä, sanovat tutkijat Nitin & Nohria Harvard Business Schoolista. Siksi työntekijöiden suorituskykyä parantava johtajuus on viisas valinta. Johtajuudessa on kyse yksilön tai ryhmän toimintaan kohdistuvasta vaikuttamisesta, jonka tarkoituksena on saada asiat tehdyiksi. Johtaminen on ennen kaikkea toisten kautta toimimista. Kun esimiehellä on alaisia, hänen tiiminsä aikaansaannokset eivät enää niinkään riipu siitä, miten hyvä ammattilainen hän itse on tai miten ahkera ja asiantunteva hän on. Ratkaisevaa sen sijaan on se, miten hän pystyy tukemaan työntekijöiden työtä. Saatat olla siunattu loistavalla työntekijöiden unelmajoukolla, mutta näin ei ole läheskään aina tai ainakaan olotila tuskin on pysyvä. Valmentava esimies keskittää huomionsa ennen kaikkea ihmisiin, hän ei jätä työtehtäviä kunkin itseymmärryksen varaan. Hän on valmentaja, ei niinkään toteuttaja. Valmentava johtaminen tähtää työntekijöiden suorituskyvyn kehittymiseen. Se perustuu esimiehen ja työntekijän väliselle keskustelulle, jossa jaetaan tietoja ja ideoita sekä asetetaan kehitystavoitteita. Valmentamisen perusidea on jatkuva parantaminen, jolle valmentamisella luodaan olosuhteet. 9

10 Valmentava rooli Es imies joutuu taipumaan moneen, hänellä on managerin, leaderin ja valmentajan roolit, jotka linkittyvät toisiinsa mutta ovat erilaiset. Managerin roolissa esimies huolehtii asioista. Hän on kiinnostunut ammatillista kysymyksistä ja hänen työkalunaan voi olla esimerkiksi prosessien ja laadun parantaminen. Hän käyttää aikaansa erilaisiin hallinnollisiin kysymyksiin. Hän kiinnittää huomiota erityisesti asioihin. Leaderin roolissa esimies luo huomion kohteita ja näyttää etenemisen suuntaa Hän luo tavoitteita ja pyrkii toteuttamaan tarpeellisia muutoksia. Hän pyrkii raken- tamaan työyhteisöä, joka puhaltaa yhteen hiileen. Valmentajan roolissa esimies on joukkueensa jäsenten auttaja ja kehittäjä. Osaamiseen liittyvät suorituskykyerot voivat nimittäin olla valtavat. Liukuhihnamaisessa työssä prosessi ohjaa voimakkaasti eikä osaava ja ahkera juuri voita vähemmän osaavaa. Ammattilaistyössä osaavan tuottavuus ja työn laatu voivat olla moninkertaisen suhteessa vähemmän osaavaan. Valmentaja huomaa ja arvostaa ihmisissä piileviä erilaisia kykyjä. Hän rakentaa vahvuuksille ja paikkaa osaamisaukkoja. Monissa ihmisissä on potentiaalia, jota ei vielä ole saatu käyttöön. 10

11 Valmentaminen rakentuu suhteelle Va lmentaja pyrkii rakentamaan vahvoja henkilökohtaisia keskustelusuhteita. Luottamus, kunnioitus ja molemminpuolinen yhdessä tekemisen kokemus luo esimiehen ja työntekijöiden välille esimiestyössä käyttökelpoisen, vaikuttavan suhteen. Ihmisten todelliset työroolit ja suoritukset eivät käytännössä näytä olevan kirjattujen tehtäväkuvausten mukaisia. Sen sijaan roolit näyttävät muotoutuvan ainakin osin se perusteella, millainen suhde esimiehellä ja työntekijällä on. Tutkimusten mukaan hyvään esimies-alais suhteeseen liittyy esimiehen positiivista huomiota, tukea, hienovaraista kohtelua, luottamusta, kunnioitusta, sitoutumista, vaikutusmahdollisuuksia, neuvotteluvaraa ja myös tilaisuuksia vaikuttaa päätöksiin enemmän kuin muilla. Hyvässä suhteessa työntekijät ovat enemmän taipuvaisia omaksumaan esimiehen vaikutteita ja odotuksia. Lisäksi he ovat voimakkaammin sitoutuneita ja vuorovaikutteisia kuin heikommassa suhteessa olevat. Laadultaan kovin eritasoiset suhteet voivat olla riski. Suhteen perusteella jotkut määrittyvät esimiehen luottohenkilöiksi ja toiset palkkatyöntekijöiksi, jotka yleensä tekevät sen, mitä heiltä vaaditaan, ei juuri enempää. 11

12 Valmennus on räätälöityä Va lmentaminen ja toisaalta kehittyminen on lopulta hyvin henkilökohtainen asia. Varsinkin isommissa organisaatioissa on tarjolla hyvä valikoima henkilöstöpalveluita, jotka ovat periaatteessa kaikille samanlaisia. Valmentaminen poikkeaa niistä, koska se on räätälöityä, valmentaja tarjoaa työntekijöilleen yksilöityä, henkilökohtaista tukea. Monille kehittyminen ja oppiminen merkitsee meritoitumista, opiskelua, koulutuksia ja todistuksia. Toinen ei taas ole kiinnostunut ensisijaisesti meritoitumisesta, vaan kehittymisen lähtökohtana on kyky palvella paremmin asiakkaita, ratkoa oman työn kysymyksiä ja rakentaa verkostoja. Myös ammattikunnat eroavat toisistaan tässä suhteessa voimakkaasti, ammattikunnan arvostuksilla on iso merkitys. Myös kehittymisen kustannukset eroavat. Pitkät koulutusohjelmat voivat maksaa hyvinkin paljon, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Toisaalta omalla työpaikalla ja omassa työssä tapahtuva oppiminen ei välttämättä juuri tuota kustannuksia. Lisäksi räätälöintiin liittyvät henkilökohtainen osaamisen taso ja oppimisen ja kehittymisen tapa. Saamme nähdä, että ihmiset ovat toimintakyvyltään eri tasoisia. Lisäksi he myös oppivat eri tavoilla tai tyyleillä. Näiden molempien asioiden huomaaminen auttaa räätälöimään valmennusta. 12

13 Valmentajan viisi peruskeinoa He nry Mintzberg on erotellut viisi perustavaa johtamiskeinoa. Pohdimme tässä, mitä nämä johtamisen perusasiat merkitsevät valmentavan johtamisen kannalta. 1 Mintzberg H. (1990) Organisaatiosuunnittelu. Structure in fives. Helsinki: Rastorjulkaisut Työprosessien hallinnan vahvistaminen. Jokaisella työpaikalla on määriteltyjä työnkulkuja ja työtapoja, joihin on hyvä kiinnittää varsinkin alkuvaiheessa huomiota. Jokaisen työntekijän on osattava oman työnsä työtavat ja ymmärrettävä, millaiseen työkokonaisuuteen oma työ liittyy. Työntekijä ei ole vastuussa tekemisistään vain esimiehelleen vaan myös muille työntekijöille ja luon- nollisesti asiakkaille. Hyvät työtavat ja niille rakentuva jämäkkä työkulttuuri rakentavat hyvän perustekemisen tason. 2 Ohjeistus. Esimies antaa neuvoja ja ohjeita työntekijälle silloin kun hän niitä pyytää ja myös oma-aloitteisesti. Ohjeiden antaminen on varsin suoraa vaikuttamista toisen toimintaan. Ohjeen noudattaminen voi perustua siihen, että toinen ei voi niistä kieltäytyä. Paremmassa tapauksessa työntekijä kokee, että ohjeen noudattaminen on hänen oman etunsa mukaista, koska ohje auttaa häntä työssä. Ohje pitäisi kuitenkin antaa niin, että myös valmennettava joutuu ajattelemaan, ei vain esimies. 13

14 Valmentajan viisi peruskeinoa 3 Sopiminen, jossa ohjaus perustuu sopimusten tekemiseen. Vaikuttaminen perustuu sitoumuksiin ja niiden aktiivisena pitämiseen. Tämä on varsin demokraattinen ohjauksen muoto, koska aito sopimus edellyttää molemminpuolista asian ymmärtämistä ja osapuolten halua toimia tietyllä tavalla. Mintzberg H. (1990) Organisaatiosuunnittelu. Structure in fives. Helsinki: Rastorjulkaisut Valmentamisen kannalta tällainen henkilökohtaisuus on ideaalista, mutta edellyttää molemmilta osapuolilta riittävästi asian hallintaa, jotta sopimuskeskustelun lopputulos on parempi kuin esimiehen ohje. 4 Suoritus- ja kehitystavoitteiden rakentaminen. Tavoitteita rakennettaessa määritellään, millaisiin lopputuloksiin työntekijän pitäisi päästä. Tavoitteet kertovat, mitä pitää tehdä ja missä aikataulussa. Hyvät tavoitteet kiinnittävät huomiota olennaisiin asioihin ja pyrkimys niiden saavuttamiseen tuo energiaa ja sitoutuneisuutta niiden saavuttamiseen. Tavoitteen märittelyn lähtökohtana on keskustelu siitä, millaisia tuloksia halutaan tuottaa. 5 Osaamisen kehittäminen. Työ muuttuu yhä enemmän osaamispainotteiseksi. Osaaminen on työsuorituksen perusta ja valmentavan esimiehen työskentelyn ydinaluetta. Kehittämistyössä on olennaista ymmärtää, millaista osaamista tarvitaan ja millaisilla keinoilla sitä voi kehittää. 14

15 Kehityskeskustelun laajentamisesta valmentamiseen Ke hityskeskustelu on systemaattinen tapa olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Kehityskeskustelu on hyvä astinlauta silloin, kun suunnitelmissa on tehostaa esimiestyötä valmennuksen avulla. Yksi vuosittainen kehityskeskustelu on varsin minimalistinen malli, joka lisäksi kannattaa harkita muutakin. Tapaamisia tihentämällä ja kokonaisajatusta muuttamalla voidaan saada aikaan huomattava esimiestyön vaikuttavuuden kehitys. Parhaiden esimiesten toimintaan liittyvä tutkimus paljastaa, että he käyvät jatkuvia lähiajan työtä koskevia päivityskeskusteluita työntekijöidensä kanssa jopa viikoittain. Nämä lyhyet keskustelut sopiva mitta voi tilanteen mukaan olla esim. puoli tuntia - mahdollistavat työn tekemisen ja kehityksen ruohonjuuritasolle laskeutumisen. Esimiehet asettavat odotuksia tulevalle viikolle, keskustelevat prioriteeteista, viimeaikaisesta työstä, auttavat pulmien ratkomisessa, tarjoavat uutta tietoa ja valmentavat. Keskustelut tarjoavat selkeyttä siitä, mitä kultakin odotetaan ja miksi ja miten kukin voi tehdä parhaansa tulevina päivinä. Seuraavassa esiteltävän progressiivisen valmentamisen mallin toteutukseen ei riitä kerran vuodessa käytävä keskustelu, tosin valmentamisen ei tarvitse olla aivan viikoittaistakaan. Tärkeätä on, että työhön ja valmennukseen säilyy tuntuma. 15

16 Strategialähtöisesti toimiva, keskusteleva ja motivoiva esimies tarvitsee työmenetelmiä ja näkemystä niiden käyttämiseen. Urpo Jalava Urpo Jalava Urpo Jalava TYÖYHTEISÖKESKUSTELUT PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN VAATIVAT KESKUSTELUT TYÖYHTEISÖKESKUSTELUT - miten johtaa ihmisiä osallistavasti? Työyhteisökeskustelut on työyhteisötasoisen esimiestyön menetelmäkirja. Työyhteisökeskusteluiden avulla motivoidaan koko työyhteisöä samaan aikaan. Työyhteisökeskustelu on vertaansa vailla oleva muutoksen johtamisen väline. Kirjassa esitellään työyhteisön johtamisen vaikuttavuuden perusta ja monipuolinen menetelmävalikoima. PROGRESSIIVINEN VALMENTAMINEN - Opaskirja esimiehille Progressiivinen valmentaminen on yksilöllisen suorituksen ja osaamisen parantamisen menetelmäkirja. Valmentava työote on esimiehen keino motivoida ja auttaa työntekijöitä kehittymään tavoitteiden suuntaisesti. Kirjassa esitellään progressiivinen valmennusprosessi ja hyvä ja monipuolinen kehittymisen keinovalikoima, joka auttaa tekemisessä. VAATIVAT KESKUSTELUT - Opaskirja esimiehille Vaativat keskustelut on ihmisten johtamisen syventävä menetelmäkirja. Vaativan keskustelun luovat osapuolten vastakkaiset näkemykset, asiaan liittyvät intressit ja tilanteessa kasvava tunnekuorma. Usein vaativat keskustelut liittyvät jonkinlaiseen työntekijän alisuoriutumiseen. Kirja antaa valmiuksia myös konfliktin välittäjänä toimimiseen.

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen esimiestyö

Ratkaisukeskeinen esimiestyö valmennus Evirassa Marianne Turja Työhyvinvointipäällikkö Mihin tilanteeseen valmennusta tarvittiin: Evira perustettiin vuonna 2006 yhdistämällä kolme virastoa: (Eläinlääkintä-ja elintarviketutkimuslaitos

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Palautteen antaminen arjessa. Verohallinnon Verotarkastusyksikön työhyvinvointihanke

Palautteen antaminen arjessa. Verohallinnon Verotarkastusyksikön työhyvinvointihanke Palautteen antaminen arjessa Verohallinnon Verotarkastusyksikön työhyvinvointihanke 2013-2014 Verotarkastus 1.5.2013 699 htv Ylijohtaja Anita Wickström Itä- Suomen VTY Kuopio Helinä Könttä Länsi- Suomen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach?

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Teppo Nurminen 1 Johtamisen kokonaiskenttä Miksi? Leadership Coaching Management Miten? Mitä, kuka, milloin? 2 Ohjaavat menetelmät Ohjattavia paljon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Pekka T. Järvinen, Jukka Rantala, Petri Ruotsalainen Kansi: Ea Söderberg,

Lisätiedot

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv )

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Järjestelmäyksikön käytännönläheinen yleinen valmennus koko henkilöstölle. Miten ihminen voi oppia työskentelemään rennon tehokkaasti keskellä muutoksia,

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat:

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Osallistava ihmisten johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 8.9.2016 Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Kari Laine Jarna Savolainen Yhdessä kehittämällä tuloksia Taloudellinen tulos Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot