Vihreä maa. Ruokavallankumous! Ruokavallankumous: Ruoka omaan haltuun yhteistuumin. Maaseutu- ja erävihreät ry:n julkaisu 2 / 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreä maa. Ruokavallankumous! Ruokavallankumous: Ruoka omaan haltuun yhteistuumin. Maaseutu- ja erävihreät ry:n julkaisu 2 / 2014"

Transkriptio

1 Maaseutu- ja erävihreät ry:n julkaisu 2 / 2014 Ruokavallankumous! Ruokavallankumous: Ruoka omaan haltuun yhteistuumin Globaalin ruokajärjestelmämme ongelmat vyöryvät kauppakasseihimme ja lautasillemme. Ruokamme takia rääkätään eläimiä, köyhdytetään luonnon monimuotoisuutta, rehevöitetään vesistöjä uusiutumattomilla luonnonvaroilla ja kemikalisoidaan ympäristöä. Vihreässä liikkeessä ympäri Eurooppaa julistetaan, että on muutoksen aika. Huolimatta huikeasta teknologian kehityksestä maailman nälkää näkevien määrä ei ole viime vuosina vähentynyt, mutta sen sijaan ruoan liiasta ja epäterveellisestä kulutuksesta johtuvat terveys ongelmat kasvavat. Ongelmat eivät ole niinkään teknisiä vaan rakenteellisia. Päätäntävalta ruokamme tuotantotavoista ja -paikoista on häipynyt isoille yhtiöille, jotka eivät tuota ympäristöystävällistä, eettistä ja terveellistä ruokaa, vaikka ainakin suuri osa kuluttajista sitä haluaisi. Ruokasysteemimme ei ole erillinen muusta yhteiskunnasta vaan kytkeytyy suoraan aikamme ongelmiin, jotka nivoutuvat yhteen toisistaan riippuvaiseksi kokonaisuudeksi. Parannusta ei saada keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan, vaan on katsottava kokonaisuutta ja löydettävä ratkaisuja, jotka vaikuttavat mahdollisimman laajasti. Mene keittiöön Jos se, mistä lihasi ja luusi tulevat koostumaan, ei sinua kiinnosta, vaan jätät sen muiden huoleksi ja päätettäväksi, Tässä numerossa myös: menetät suvereniteettisi ja joku muu päättää puolestasi. Näin julistaa Peter Bane, amerikkalainen pitkän linjan permakulturisti, ekologisen ja kestävän ruoantuotantotavan opettaja. Niinpä hän käskeekin meitä menemään keittiöihimme ja ottamaan vastuun ruoastamme. Se on ihmisen perustavanlaatuinen velvollisuus, joka meiltä näyttää unohtuneen. Tämän seurauksena ruokamme tuottaminen on muiden käsissä ja joudumme toteuttamaan toisten etuja. Vallan menettäminen on hintana siitä helppoudesta, jolla ruoka tulee eteemme. jatkuu sivulla 3 Luonnonlaidunlihan tuottaminen edistää luonnon monimuotoisuutta Kumppanuusmaataloudella yhteisölliseen ruokatoimintaan Ruokavallankumouksen viisi teesiä: Maataloutta ravinteita kierrättäen ilman fossiilisia polttoaineita Viljelyä elävän maaperän ja ekosysteemien ehdoilla Tuotantoa maatalouden ja luonnon monimuotoisuutta vaalien ja rikastaen Taloutta hajautetuilla ja läpinäkyvillä, ihmisen kokoisilla rakenteilla Toimintaa ihmisiä yhdistävällä tavalla hierarkkisia rakenteita murtaen Vihreät eurovaaliehdokkaat tentissä maaseutumielipiteistään

2 2 3 Pääkirjoitus jatkoa etusivulta Ruokajärjestelmä täysremonttiin Maailmankatsomus, politiikka ja kulttuuri lautasella Ruoan merkitys elää historian kuluessa. Aluksi on kysymys sen riittämisestä, sitten mausta, vähitellen sen vaikutuksista omaan hyvinvointiin ja lopulta ympäristövaikutuksista. Ruoka on monelle jo maailmankatsomuskysymys. Sille, jolla ruokaa on, se on myös merkittävä kulttuurikysymys ja elämän rikastuttaja. Ruoka on maailmankatsomusta On vegaaneja, vegetaristeja, laktovegetaristeja, lakto-ovo-vegetaristeja, ja edelleen pesco-, pollo- ja semivegetaristeja sen mukaan syökö kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteita, kananmunia, kalaa, kanaa tai muuta kuin punaista lihaa. Oma nimitys lienee niillekin, jotka eläinkunnan tuotteista syövät ainoastaan riistaa. Joillekuille nuo periaatteet ovat kategorisia, toisille suuntaa antavia, monille siltä väliltä. Ruoan raaka-aineen lisäksi monien valintoihin vaikuttavat tuotantoeläinten elinolosuhteet, luonnonmukaisuus tai lähiruokaperiaate. Yhteistä kuitenkin on, että vakaumuksellisista kysymyksistä on tullut osa ruokakulttuuria. Noita eri vaihtoehtoja voi myös kokeilla ja vaihdella. Facebookissa levisi vegaaninen tammikuu -haaste. Se opetti kasvissyöjällekin taas uusia mahdollisuuksia ja makuja. Ruoka on politiikkaa Helsingin valtuutettujen kasvisruokakeskustelu on hyvä esimerkki poliittisesta farssista. Kasvisruokapäivää vastustettiin uskomattomin perustein. Ei ole monta sukupolvea siitä, kun koulussa oli koko joukko vakiokasvisruokia. Näin oli useamman kasvisruokapäivää vakaasti vastusta- Kohti ilmastoälykästä maataloutta Yleisesti luullaan, että vihreät eivät puhu maaseutua. Tämä alkaa olla jo myytti. Varsinkin nyt EU-vaalien aikaan on nähty, että vihreiden tavoitteet ilmastoälykkäästä maataloudesta alkavat ottaa tuulta ja toinen eurooppalainen kärkiehdokas, José Bové, on maanviljelijänä antanut kasvot vihreälle maaseudulle. Olemme viimeisten 150 vuoden aikana dumpanneet 90 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään. Ensisijaisesti onkin tärkeää saada saastuttajat öljy- ja kivihiiliteollisuus vastuuseen ja maksamaan hiilestä todellista hintaa. Niiden julkinen taloudellinen tuki on niinikään lopetettava ja investoitava hajautetun ja uusiutuvan energiantuotannon markkinoiden kehittämiseen. Mutta pelkkä saastuttamisen loppuminen ei enää riitä, sillä aika on käymässä vähiin. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen tulee YK:n mukaan tapahtua jo seuraavan 15, ei 50 vuoden aikana kuten aiemmin luultiin. Tarvitsemme siis jokaisella toimialalla pro-aktiivisia, ilmastoälykkäitä ratkaisuja. Maataloudessa tämä tarkoittaa ekosysteemipalveluiden tuottamisen korvaamista. neen valtuutetun nuoruudessa. Nyt sitten ihminen ei kuulemma pärjää tai saa syödyksi, jos aterialla ei tarjota lihaa. Kuvaavaa on helsinkiläisvaltuutetun aloite, jonka mukaan kasvisruokapäivästä pitäisi luopua. Henkilöstön mukaan kasvisruoka kuitenkin kelpaa jo yhtä hyvin kuin sekaruokakin eikä muutakaan tarvetta luopumiselle ole. Kasvisruoan vastustamisen takaa on vaikea löytää enää muuta kuin periaatteellinen maailmanparannuksen vastustaminen. Myös leipäjonot herättävät närkästystä. Monille niiden olemassaolo Suomessa on vaikea hyväksyä. Netin keskustelupalstat tarjoavat runsaasti mutu-tietoa ja vakaumuksen tukea niille, joiden mielestä leipäjonoissa on yllättävän hyvin pukeutuneita ihmisiä tai jotka epäilevät, että ruoan puute johtuu vain juopottelusta. Kannattaa mennä itse kokeeksi jonoon. Ekosysteemipalvelut tunnetaan huonosti; kenties ne otetaan itsestään selvyytenä, sillä niille ei ole määritelty hintaa. Samalla tavalla kuin hiilen ilmakehään dumppaamiselle tulee määritellä konkreettinen hinta, niin myös näille luonnon tarjoamille palveluille. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa tuotanto-, sääntely-, ylläpito- ja kulttuuripalveluihin. Niiden merkitys on suuri esimerkiksi ruoka- ja energiaturvan, vihreiden työpaikkojen, virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kehittämisen kannalta. Tuottajille kannattaakin tukien sijasta maksaa esimerkiksi puhtaan ruoan, ilman, veden ja energian tuottamisesta sekä hiilen sitomisesta ja ravinteiden kierrättämisestä. Tällä hetkellä maataloustukia maksetaan väärin, epäreiluin perustein. Tukia saavat niin jäsenmaiden kuninkaalliset ja suomalaiset miljonäärit kuin myös teollisuus kuten Ruoka on kulttuuria Ruokakulttuuri on osa identiteettiä, osa meitä. Suomessa valtaosa ihmisistä on tutustunut monien eri maiden ruokakulttuureihin. Se rikastuttaa elämää niin kuin kulttuuri yleensäkin. Ruokakulttuurin köyhtymistä on kausiruoan väheneminen. Vuoden kierto on ennen laajentanut ruokakulttuuria omalla vaihtelullaan. Kotimaiset juurekset ovat suotta joutuneet väistymään, kun talviseen tarjontaan on tullut perinteisiä kesän vihanneksia. Kevään ensimmäiset kotimaiset tomaatit maistuvat parhailta, jos ovat kevään ensimmäisiä tomaatteja. Alkukesän uusien perunoiden asemaa ei sentään mikään horjuta. Eero Karisto Valio. Tuet eivät myöskään kohdistu tarpeeksi tehokkaasti ilmaston, vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden pelastamiseen. Osa vihreistä kampanjoi maataloustukien lakkauttamisen puolesta, aivan kuten Euroopan parlamentin Alde-ryhmä, johon keskustalaiset mepit kuuluvat. EU:n maataloustuet on kuitenkin huomattavasti järkevämpää uudistaa seuraavalla ohjelmakaudella niin, että tuottajille maksetaan ekosysteemipalveluista, joita tarvitsemme itsemme, tämän planeetan sekä ilmaston pelastamiseksi. Euroopan parlamentin vihreät julkaisivat viime vuoden lopulla Euroopan ruokaturvasta raportin, jossa ruokajärjestelmätutkija Pablo Servigne hahmottelee ruokajärjestelmämme perusremonttia. Ruoantuotannon systeemimme tarvitsee sitkeyttä, kykyä selvitä vastassa olevista haasteista, kuten väkimäärän kasvusta maapallolla, ilmaston lämpenemisestä, maaperän eroosiosta ja monimuotoisuuden hupenemisesta. Biologiassa puhutaan resilienssistä, jota kuvaa hyvin suomen sana sitkeys; systeemi pystyy jatkamaan toimintaansa erilaisista haasteista huolimatta, sillä on vastustuskykyä, kykyä sopeutua ja käsitellä uhkia, jopa katastrofeja. Servigne kuvailee raportissa tällaisen ruokajärjestelmän ominaisuuksia. Luonto tuottaa runsain mitoin monia hyödykkeitä, mutta silti siellä ei näy jätekasoja. Paikallisuus Paikallisuus tuo ruokaturvallisuutta. Ei silti pidä tuijottaa pelkästään ruoan kulkemaa matkaa, vaan arvioida sitä, missä tapauksissa kuljettaminen on järkevää kestävällä pohjalla ja laskea mukaan kaikki, myös ympäristölle aiheutetut, kustannukset. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden loppu häämöttää, ja sen myötä energian hinta tulee radikaalisti nousemaan. IAASTD-raportin mukaan nälänhädän tehokkain torjuntakeino on paikallisen pienimuotoisen tuotannon tukeminen agroekologisin menetelmin. Kun teollisuusmaatkin tuottavat itse ruokansa, paine kehitysmaiden tuottavan maaperän valtaamiseen rahakasvien viljelyyn paikallisen ruoantuotannon kustannuksella vähenee. Monimuotoisuus Tuotannon monimuotoisuus on merkittävä vastustuskyvyn lisääjä. Monokulttuuriviljelmistä on siirryttävä sekaviljelyyn, laajennettava nykyistä massatuotannon supistamaa tuotantokasvi- ja -eläinvalikoimaa ja tuotettava agroekologian ja permakulttuurin periaattein yhdistämällä erilaisia kasveja ja eläimiä monipuolisesti paikallisia tarpeita tyydyttäen. Näin tuotantoa ohjaavana tekijänä eivät ole maailmanmarkkinoiden spekulaatiot. Tällä tavoin menetetään tehokkuudessa, joka teollisessa systeemissä on viety äärimmilleen, mutta voitetaan sitkeydessä: se turvaa paremmin paikalliset tarpeet eri puolilla maailmaa myös kriisiaikoina. Hajautettu Tarvitaan itsenäisesti toimimaan kykenevistä yksiköistä muodostuva verkostomainen järjestelmä, jossa päätäntävalta on hajautettua. Valta on nykyisin liian kaukana ruokajärjestelmämme hierarkian huipulla. Poliittisessa päätöksenteossa sitä on valutettava alas alueelliselle tasolle, jotta paikallisesti pystytään muodostamaan itsenäisiä kestävästi toimivia järjestelmiä. Ylätasolle jää näiden alueellisten järjestelmien yhteensovittaminen. Kierrättävä Luonto tuottaa runsain mitoin monia hyödykkeitä, mutta silti siellä ei näy jätekasoja, sillä yhden jäte on toisen resurssi kaikki kiertää. Tämä on opittava myös ruokajärjestelmässä. Hyvä esimerkki on fosfori, jota tuotetaan kaivoksista fossiilisten polttoaineiden avulla levitettäväksi pelloillemme, joista se kulkeutuu vesistöjä rehevöittämään. Ruoastakin se kulkeutuu vessojemme kautta jätteeksi vedenpuhdistamoille. Tätä systeemiä rakennettaessa ei vielä ymmärretty kulutuksen pitkäaikaisia vaikutuksia, mutta nyt tähän tietämättömyyteen ei voida enää vedota. Yhteisöllinen Vaikeista ajoista ja uuteen sopeutumisesta selvitään yhteisöllisyydellä, jossa on tilaa omille luoville ratkaisuille ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Yhteisöjen toimintakyvyn säilyttäminen ja yhtenäisyys ovat oleellisia kestävyydelle. Itseorganisoitumisen so siaaliset edellytykset on turvattava. Tätä taustaa vasten sellaisilla ilmiöillä kuin kumppanuusmaatalous, yhteisölliset kaupunkipuutarhat ja ruokapiirit luodaan tulevaisuuden toimintamalleja. Läpinäkyvä Monet etenkin ruoan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja eettisyyteen liittyvät ongelmat johtuvat nykyisen järjestelmämme salamyhkäisyydestä. Ruoantuotantoketjumme pystyy hyvin säilyttämään salaisuutensa edes siinä mukana olevat eivät tiedä toistensa toiminnasta. Tarvitsemme yksinkertaisemmat, ihmisen kokoiset ja läpinäkyvät ruoantuotantoketjut, joiden ongelmat pystymme havaitsemaan ja joihin voimme puuttua. Kohti aurinkomaataloutta Maatalouden kestävyyden tavoitteesta ollaan yksimielisiä, mutta siitä miten se toteutetaan menevät mielipiteet ristiin. Tulevaisuuden kannalta haasteista keskeisimmiksi nousevat ekosysteemien tuhoutuminen ja fossiilisten polttoaineiden loppuminen. Meidän on

3 4 5 ymmärrettävä, mitä ympäristö ja myös oma systeemimme tarvitsevat sopeutuakseen luonnon ehtoihin sen sijaan että pakotamme luonnon sopeutumaan. Tulevaisuuden maanviljelijä ei ole pelkästään ruoan tuottaja, vaan hänen tehtävänään on myös vahinkojen korjaaminen. Tulevaisuuden maanviljelijä ei ole pelkästään ruoan tuottaja, vaan hänen tehtävänään on myös vahinkojen korjaaminen: ekosysteemien eheyttäminen, maan puhdistaminen ja elävöittäminen, ilmaston lämpenemisen ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden rikastuttaminen. Tämä kaikki on toteutettava ilman fossiilisia polttoaineita, joista olemme nyt täysin riippuvaisia. Tulevaisuuden maatalous perustuu luontoa mukaillen auringosta saatavaan energiaan. Uusi, uusiutuvaan energiaan perustuva teknologia voi olla tehokasta vaikkei olekaan teollista. Muutos on silti valtava. Siirtyminen uuteen ei tule onnistumaan ilman rakenteellista muutosta. Nykyinen ajattelutapa, jossa kuluttaja on kuningas ja hänen tarpeensa tyydytetään, ei pysty vastaamaan haasteisiin. Kuluttaja ei ajattele järkevästi ja vastuullisesti. Vasta sitten voimme toimia biosfäärimme kanssa yhteensopivasti, kun opimme rajoittamaan ja ohjaamaan toimintaamme kollektiivisesti. Marja Nuora Euroopan vihreiden ruokavallankumous -kampanjasivut: Raportti Euroopan ruokaturvasta, Euroopan parlamentin Vihreät / Euroopan vapaa allianssi: Nourrir l Europe en temps de crise - Vers des systèmes alimentaires résilients: IAASTD-raportti: Mitä ruoka on syönyt? 156 Mitä ruoka on syönyt, esimerkiksi aamiaismurot, mansikkajugurtit, energiajuomat, ranskanperunat, mak karat ja pullat? Pakkausten takapuolella kerrotaan valmisruoan raaka-aineet. Mutta ymmärtääkö litaniaa ilman kemian yliopistotutkintoa ja näkeekö sitä ilman suurennuslasia? Kuinka moni tietää, että "maustetussa" 2 desin jugurtissa on sokeria 8 palan verran tai että neljänneskilon sipsipussissa on rasvaa yhtä paljon kuin 100 grammassa voita? Ruoka on jättibisnes satoja miljardeja euroja vuodessa ja siihen liittyvä lobbauskin on massiivista. EU:ssa on tehty hyviä ja huonoja päätöksiä. Hyvää on, että kuluttajalle pitää kertoa, jos ruoka on geneettisesti muunneltua. Mutta laissa on takaovi: GM-rehulla tuotettua lihaa, maitoa ja munia ei tarvitse merkitä. Kuluttajille annettavaa tietoa on parannettu. Keinomakeutettuja juomia ei pian enää saa myydä "sokerittomina", vaan makeutusaine pitää kertoa. "Kasvirasvasta" pitää kertoa, onko kyseessä esimerkiksi palmu- vai auringonkukkaöljy. Lihan alkuperämaa pitää kertoa paremmin. Tuotteen pääraaka-aineen kotimaa pitää kertoa, jos se on muu kuin valmistusmaa, esimerkiksi jos Suomessa leivotun ruisleivän jauhot tulevat muualta. Suomenkin elintarviketeollisuus muuten vastusti alkuperämaamerkintöjen parantamista. Vihreät ja kuluttajajärjestöt ajoivat valmisruokien tärkeimpiä tietoja pakkausten etupuolelle, eli paljonko kaloreita, rasvaa, suolaa ja sokeria tuote sisältää. Ajoimme myös sitä, että nämä tiedot tulisivat vihreälle, keltaiselle ja punaiselle pohjalle sen mukaan, onko määrä suuri, kohtuullinen vai pieni. Tällöin kiireinen kaupassakävijä näkisi hetkessä, sopiiko tuote jokapäiväiseen käyttöön vai ei. Jättifirmat vastustivat "liikennevaloja" raivokkaasti, eivätkä ne menneet läpi ja kaiken kukkuraksi niukka enemmistö tyrmäsi senkin, että ravintotietoja ylipäänsä tulisi pakkausten etupuolelle. Monet väännöt jatkuvat vuosia. Vuonna 2011 päätettiin, että nanolisäaineet pitää kertoa kuluttajille. Niiden riskejä kun ei tunneta kunnolla. Mutta komissio valmisteli toimeenpanosäädöksen, joka vapaut taisi merkinnästä kaikki nanolisäaineet, joita ruoissa jo on. Onneksi parlamentilla on oikeus tyrmätä toimeenpanopäätökset, ja maaliskuussa näin tehtiin. Yli 8 vuotta on väännetty elintarvikkeiden terveellisyysväitteistä. Vuonna 2006 hyväksytty asetus vaatii todistamaan ne tieteellisesti. Tätä puolta on ryhdytty panemaan toimeen, mutta ei toista puolta, joka kieltää markkinoimasta tuotetta terveydellä, jos siinä on paljon suolaa, sokeria tai tyydyttyneitä rasvoja. Päätös siitä, mitkä nämä rasva-, suola- ja sokerirajat ovat, makaa edelleen komission pöydällä. Maaliskuussa vihreät iloitsivat, kun parlamentti tyrmäsi komission ehdottaman siemenasetuksen, joka olisi uhannut viljelykasvien geneettistä monimuotoisuutta. Se ei ole mitään piiperrystä. FAO on varoittanut, että ravintokasvien geenipohjan kapeneminen uhkaa ihmiskunnan ruokkimista. Nyt hyljeksityissä maatiaislajikkeissa voi olla ominaisuuksia, jotka tulevaisuudessa ovat kultaa kalliimpia. Neuvotteluissa EU USAvapaakauppasopimuksesta eli TTIP:stä USA:lla on pitkä vaatimuslista. Hormonilihan myynti pitäisi sallia, geenimuuntelun merkintäpakosta luopua, esimerkiksi. Ei hyvä. Toivottavasti toukokuussa valittava EU-parlamentti asettuu tiedonsaannin ja terveyden puolelle. Varmaa se ei ole ratkaisevaa on, keitä parlamenttiin valitaan. Satu Hassi Suomalaisten pitää puolittaa lihankulutuksensa, mutta jäljelle jäävä osuus saisi olla nimenomaan luonnonlaidunlihaa. Sen tuotanto auttaa aidosti luontoa monimuotoisuuden turvaamisessa, kirjoittaa WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu. Perinneympäristöt, kuten niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat muodostuneet kivikaudelta lähtien perinteisen maatalouden tuloksena. Tämän kaltaisten elinympäristöjen ja niihin erikoistuneen eliölajiston historia on kuitenkin paljon ihmisen luomaa karjatalouskautta pidempi. Suurikokoiset laiduntavat kasvinsyöjänisäkkäät loivat samankaltaisia ympäristöjä Euroopassa jo tuhansia vuosia sitten. Perinneympäristöihin on siirtynyt eliölajistoa myös muilta uhatuilta elinympäristöiltä, kuten lehdoista, letoilta ja kalkkikallioilta. Perinneympäristöt ovat nykyään ihmisen ylläpidosta riippuvaisia. Perinneympäristöjen taantuminen on vakava ongelma Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Perinneympäristöissä elää yli 500 uhanalaista lajia, joita on erityisen paljon kasveissa, perhosissa, pistiäisissä ja kovakuoriaisissa. Yli sata perinneympäristölajia on arvioitu jo hävinneeksi. Lähes kaikki perinneympäristötyypit on luokiteltu uhanalaisiksi. Hakamaiden määrä kolminkertaistettava Niittyjä ja hakamaita oli ennen vanhaan huomattavasti enemmän kuin peltoja. Monien perinneympäristötyyppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 prosenttia viimeisten 50 vuoden aikana. Jotta perinneympäristöjen uhanalaistumiskehitys saataisiin pysäytettyä, tulisi hoidossa olevien kohteiden määrää merkittävästi lisätä. Esimerkiksi hakamaiden turvaaminen vaatisi hoidetun pintaalan kolminkertaistamista. Metsälaidunten määrä oli vielä 1960-luvulla yli miljoona hehtaaria, mutta nykyään vain hehtaaria. Vähentymisen syinä ovat olleet maatalouden muutokset, laidunnuksen vähentyminen ja puuntuotannon yleistyminen. Laidunnus on ainoa keino, jolla voidaan hoitaa riittävän suuria pinta-aloja vuosittain, myös pitkällä aikavälillä. Laidunnuksella luonnonympäristöissä on monia hyötyä, ja sitä olisi mahdollista edistää sertifioimalla siellä tuotettu liha. Monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää luonnonlaidunnusta Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka tulee vapaana luonnonympäristöissä laiduntavista eläimistä, kuten lampaista ja naudoista. Luonnonlaidunnus hyväksi ihmisille, eläimille ja luonnolle Luonnonlaiduntaminen on yksi harvoista ruoantuotantotavoista, joka parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa. Sen avulla voidaan pelastaa katoamassa olevia perinneympäristöjä ja niistä riippuvaisia uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Laiduntaessaan perinneympäristöissä eläimet estävät arvokkaiden alueiden umpeenkasvun. Paitsi perinneympäristöt, myös eläimet ja ihmiset hyötyisivät toimivasta ja uskottavasta luonnonlaidunlihan sertifioinnista: eläimet saisivat laiduntaa vapaana, tuottaja voisi saada lihastaan paremman hinnan ja kuluttaja voisi varmistua ostamansa tuotteen positiivisista ympäristövaikutuksista. Suomessa on jo nyt monia luonnonlaidunlihan tuottajia. Yhtenäiset tuotantokriteerit lisäävät ja vahvistavat luonnonlaidunlihan tuotantoa Suomessa sekä tarjoavat selkeyttä niin tuottajille kuin kuluttajille. Ruotsissa sertifioitua luonnonlaidunlihaa on ollut kaupan hyllyllä jo pitkään, ja sitä myydään noin kiloa vuodessa. luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa. Sen keskeisimpiä vaatimuksia ovat, että yli puolet tuotannossa olevien eläinten laitumista tulee olla luonnonlaitumia ja että eläinten tulee laiduntaa niillä vähintään puolet laidunkauden pituudesta. Laiduntaminen on naudoille ja lampaille luonnollista lajinmukaista elämää. Kriteereissä on otettu huomioon eläinten hyvinvointi talvikasvatuksen aikana, jolloin eläimen tulee saada oleskella kytkemättä esimerkiksi makuuparsipihatossa tai ulkokasvatuksessa. Eläimille tulee myös antaa asianmukainen kivunlievitys. Lisäksi käytettävä rehu on määritelty: sen tulee olla kotimaista tai luomua, ei kuitenkaan soijaa tai GMO-rehua. Seuraavaksi sertifikaatti ja brändi Seuraava vaihe on perustaa hanke, joka työstää kriteerit sertifikaatiksi, järjestää sen valvonnan ja sitoutuu sertifikaatin edistämiseen. Luonnonlaidunlihan tuottajat voisivat perustaa yhdistyksen, joka edis- Kuva: Panu Kunttu täisi sertifioidun luonnonlaidunlihan markkinointia ja järjestäisi tuotannon valvonnan. Luonnonlaidunlihasta voisi tulevaisuudessa kehittyä tunnettu ja suosittu brändi samaan tapaan kuin esimerkiksi Reilun kaupan tuotteet. Muun muassa ilmastosyistä suomalaisten on välttämätöntä puolittaa lihankulutuksensa, mutta jäljelle jäävä osuus voisi olla nimenomaan luonnonlaidunlihaa, sillä sen tuotanto auttaa aidosti luontoa. WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio edistävät luonnonlaidunnusta perinneympäristöjen hoitokeinona METSO-ohjelman hankkeessa. Siitä on lisätietoja osoitteessa Panu Kunttu WWF Suomen metsäasiantuntija Maalaisjärkeä EU:iin Laidunnus luonnonympäristöissä tuo monia hyötyjä. Luonnonlaidunlihalle kriteerit valmiina WWF on kehittänyt yhdessä eläintuottajajärjestöjen kanssa kriteerit Kuva: Panu Kunttu

4 6 7 Community-, Companion-, Kasvata-Itse-, Suoramyynti-, Community Supported Agriculture, Ruokapiiri-, Ruokaomavaraisuus-, AFN- (Alternative Food Networks) Termit, painotukset ja lähestymistavat vaihtelevat Moraali, oikeus, solidaarisuus Kumppanuusmaatalouden takana laaja kirjo arvoja Yhteisöllisessä ruoassa yhdistyvät ihmisen elämän monet aivan keskeiset tarpeet: puhdas aito ruoka, puhdas elävä ympäristö, valoisa toiveikas tulevaisuus, jakaminen, kuuluminen, yhteisöllisyys kirjoittaa luomuviljelijä Jukka Ilmonen. Syy yhteisöllisen ruokatoiminnan nopeaan kasvuun on yksinkertaisesti se, että yhä useammat ihmiset ovat saaneet tarpeekseen teollis-kemiallisesta bisneksestä nimeltään elintarviketuotanto. Kaikki julki tulleet uutiset eläinten huonosta kohtelusta, raaka-ainehuijauksista, myrkkyjen vaikutuksista pölyttäjiin ja kaikesta muusta vievät luottamuksen. Mitä enemmän ihmiset tietävät, sitä useampi ihmettelee tämän bisneksen moraalia, kestävyyttä ja kykyä vastata ihmisten perustarpeisiin ja -oikeuksiin, kuten oikeuteen tietää, mitä syö, kuka sen on tuottanut ja miten. Osalle ihmisiä tärkeää on myös oppia miten ruoka syntyy konkreettisesti, miten peruna istutetaan ja miten lammas syntyy. Monet haluavat myös päästä itse osallistumaan. Passiivisen kuluttajan rooli ei enää kelpaa kaikille. On hienoa jos voi olla tekijä, myös oman ruokansa osatekijä, yhdessä muiden samanmielisten ja usein myös ammattimaisen maanviljelijän kanssa. Arvot kulkevat vahvasti mukana Yhteisöllisyys on aivan keskeistä kumppanuusmaataloudessa. Muita yleensä esiin nostettavia arvoja ovat muun muassa tasa-arvo, reiluus, vastavuoroisuus, ekologisuus ja solidaarisuus. tarjacronberg.fi Kummit Velma, Piitu ja Rilla saattavat kummilapsensa laitumelle Omppu Tonttu -luomutilalla. Kuva: Jukka Ilmonen Näiden painotukset näyttävät vaihtelevan huomattavasti maasta ja ryhmästä toiseen. Suomessa useimmat hankkeet ovat syntyneet syöjien toimesta, ja käsittääkseni keskeisenä pontimena on yleensä ollut tarve saada puhdasta, hyvää ruokaa, mikä edelleen on hyvin työlästä perinteisiä jakelukanavia käyttäen. Tähän kun lisää ripauksen kivaa yhdessä tekemistä, niin resepti on valmis. Eikä vain ripauksen. Yleensä nämä ruokahankkeet sisältävät mahdollisuuden myös runsaaseen osallistumiseen, pellolla kitkemiseen, sadonkorjuuseen, mutta myös viestintään, torimyyntiin jne. Suomessa viljelijät pienessä roolissa Suomalaisessa tavassa toimia pistää silmiin viljelijöiden roolin pienuus. Ehkä 157 se johtuu sekä ilmiön nuoruudesta että syöjälähtöisyydestä. Kumppanuusruokahankkeet käyttävät toki yleensä ammattiviljelijöitä, mutta useimmiten palkattuina työntekijöinä, ei kumppaneina ja yrittäjinä. Sama koskee nähdäkseni useimpia Suomen lähes sadasta ruokapiiristä: niissäkin viljelijän rooli on useimmiten tavarantoimittaja. Eri puolilla Suomessa toimii tällä hetkellä kymmenkunta selkeää kumppanuusruokayhteisöä. Rahapalkkaa saavia työllistyy noin kymmenen ihmistä, ja kaikkiaan mukana on noin tuhat henkeä. Uusia yhteisöjä syntyy joka vuosi. Myös muoto vaihtelee. Useimmiten kyseessä on syöjien muodostama osuuskunta. Joskus tunneside ruokaan syntyy enemmän tunnepohjalta kuten mm. maatilojen kummius-/adoptiokuvioissa. Euroopassa yhteisöruoka-ajattelu elää erityisen vahvana Ranskassa, jossa näitä ruokayhteisöjä on jo noin 2000 ja niissä jo jäsentä. Yhdessä saksalaismallissa minua ihastuttaa sen kokonaisvaltaisuus; mukana on myös tutkimus ja rahoitus. Solidaarisuus ja oikeus esillä Alkuvuodesta pidetyssä kansainvälisessä URGENCI-verkostotapaamisessa nousivat vahvasti esiin solidaarisuus ja (pienten) perheviljelijöiden tukeminen. Ranskalaiset sanovat sen kauniisti: he pyrkivät säilyttämään Paysanne - maatalouden, jossa ihminen elää maatyöllä (travail de la terre). Tässä yhteydessä nousevat helposti myös esiin teemat oikeus ja hyväntekeväisyys. Onko ihmisellä oikeus hyvään puhtaaseen ruokaan? Jos, niin millä hinnalla? Millä omalla työpanoksella? Onko viljelijällä oikeus kohtuulliseen toimeentuloon? Nämä kysymykset korostuvat entisestään, kun mukaan otetaan ruoan tuotannon maailmanlaajuiset ulottuvuudet ja ongelmat. Muoto ja tyyli vapaa Solidaarisuus-reiluus-ajattelu on hyvin tyypillistä juuri Keski-Euroopassa. Esimerkiksi vähävaraiset saavat maksaa ruokaosuudestaan vähemmän kuin muut. Belgiassa jossa pelto on todella kallista eräs yhteisö osti lisämaata maanviljelijälleen ja takasi näin tilan kannattavuuden ja laajentumismahdollisuudet. Yksi parhaista puolista tässä ruokamaatalous-uusajattelussa on periaate: siitä vaan! Jokainen voi perustaa omia arvojaan vastaavan hankkeen ja yhteisön asian ympärille. Muoto ja tyyli vapaa. Jukka Ilmonen Paikallinen näkemys Heidi Hovilta Herttoniemestä: Suomalainen yhteisö: https://www.facebook.com/groups/suomenkumppanuusmaataloudet/ Ja kansainvälinen: Kirjoittajan oma, yhteisöllinen luomutila: https://www.facebook.com/ OmppuTonttu?ref=hl kysyi eurovaaliehdokkailta Maaseutukannoissa vivahde-eroja Vihreiden eurovaaliehdokkaiden maaseutua koskevissa käsityksissä on selkeitä sävyeroja, käy ilmi Vihreän maan kyselystä. Toiset ehdokkaat painottavat enemmän tuuli- ja aurinkoenergiaa, toiset bioperäisiä muotoja. Osa on valmis preferoimaan suurimpien ympäristöongelmien ratkaisua ohi yleisen maatalouden viherryttämisen, osa ei halua tätä jaottelua. Myös geenimuunteluun suhtautumisessa on eroja. Mihin energian tuotantomuotoon ensisijaisesti panostaisit nykyistä enemmän? Kumpi on tärkeämpää, viherryttää koko maataloutta vai panostaa enemmän niihin kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat suurimmat? Haluatko gmovapaan Euroopan? Outi Alanko-Kahiluoto Tarja Cronberg Satu Haapanen Heidi Hautala Saara Ilvessalo Maria Ohisalo Oras Tynkkynen Uusiutuvaan energiaan, etenkin päästöttömiin tuuli- ja aurinkoenergiaan. Niihin, joiden ympäristövaikutukset ovat suurimmat. Kyllä. Eero Karisto kysyi Vihreiden eurovaaliehdokkailta kolme maaseutuaiheista kysymystä. Kahdeksan ehti vastata kysymyksiimme. Kysymyksemme olivat: 1. Mihin energian tuotantomuotoon ensisijaisesti panostaisit nykyistä enemmän? 2. Kumpi on tärkeämpää, viherryttää koko maataloutta vai panostaa enemmän niihin kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat suurimmat? Hajautetun mallin uusiutuviin energioihin, koska ne luovat työtä, tukevat paikallistaloutta ja pelastavat maapallon ilmastonmuutokselta. Näihin kuuluvat auringon ja tuulen lisäksi maalämpö, biomassa ja biokaasu, myös aaltoenergia valtamerillä. Saastuttavat energiat pitää laittaa maksamaan oikeaa hintaa ilmastonmuutoksesta ja fossiilisilta poistaa tuet. Maatalouden viherryttäminen on fiksua. Tukia tulee maksaa ekosysteemipalvelujen tuottamisesta (puhdas ruoka, vesi ja ilma; monimuotoisuus; ravinteiden kierrätys; virkistys). Se myös tekisi maataloudesta ilmastoälykkään. GMO-vapaa Eurooppa on siinä mielessä mahdoton ajatus, että jo nyt jokainen meistä käyttää gmo-elintarvikkeita, sillä lähes kaikki entsyymit ja lisäaineet on tehty geenimuuntelulla, niitä ei vain tarvitse merkitä pakkaukseen, jos osuus jää alle 0.9%:n. Lisäksi siipikarjalle syötetään pääsääntöisesti GMOsoijaa rehussa, joten jos ei syö luomua, GMO:ta tulee tätä kautta. Haluan kuitenkin sellaisen GMO-vapaan Euroopan, jossa ylikansalliset yhtiöt kuten Monsanto pysyvät poissa. Niiden epäeettinen toiminta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä. 3. Haluatko gmo-vapaan Euroopan? Hajauttaminen ja lähteet esiin energiapolitiikassa Energiatuotannon kaikki ajatukset ovat tuttuja muustakin vihreiden keskustelusta. Osa vastaajista keskittyisi nimenomaan uusiutuviin ja päästöttömiin tuuleen ja aurinkoon, toiset taas nostivat esiin ensin bioenergian. Mukaan vastauksiin mahtuivat myös aaltoenergia, jätteet ja maalämpö. Energian lähteen lisäksi nousi esiin kriteeriksi energiatuotannon hajauttaminen, lähienergia. Niukat resurssit suuriin ongelmiin Useimmat kysymyksiin vastanneet ehdokkaat laittoivat tärkeysjärjestyksessä ympäristövaikutuksiltaan suurimmat kohteet etusijalle verrattuna koko maatalouden viherryttämiseen. Perusteluna oli, että niukat resurssit kannattaa käyttää siellä, missä niistä on eniten hyötyä. Metsäenergiassa on valtava potentiaali. Metsäenergia ei kilpaile maaalasta ruoantuotannon kanssa, se työllistää koko maassa ja on myös metsänhoidon näkökulmasta järkevää. Panostaisin myös toisen sukupolven polttoainejalostamoihin. Nämä eivät ole vaihtoehtoja keskenään, vaan molempia tulee edistää. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena tulee olla kestävä maatalous valitettavasti maatalousuudistuksessa epäonnistuttiin ja lyhyellä tähtäimellä on panostettava merkittävien ympäristövaikutusten kohteisiin. Ehdottomasti haluan GMO-vapaan Euroopan. Työni luomun ja lähituotannon eteen on ollut myös työtä GMO-vapaan maatalouden puolesta. Biokaasuun, jota maatilat tuottavat, ja hakkeeseen. Maatilojen pitäisi saada taloudellista ja neuvontatukea uusiutuviin energiainvestointeihin. Panostaisin aluksi niihin kohteisiin, jotka kuormittavat eniten vesistöjä ja päästävät eniten hiilidioksidia ilmaan. Hakisin vaihtoehtoja lannanlevitykselle esim. biokaasutuksen ja mahdollisten uusien tekniikoiden kautta. Kyllä. Osassa vastauksia pyydettyä tärkeysjärjestystä ei esitetty tai suoraan sanottiin, että sitä ei voi tai ei tarvitse tehdä. Yleisestä maatalouden viherryttämisestä ilmeisesti vallitsee yksimielisyys. GMO:ssa vielä paljon tutkittavaa Myös kolmas kysymys, suhtautuminen geenimanipulaatioon elintarviketuotannossa jakoi ehdokkaat. Osa haluaa Euroopan GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi. Osa katsoo, että GMO:n vaikutukset ja mahdollisuudet ovat vielä osin epäselviä ja että asiaa pitää tutkia. Maaseutuvihreitä ehdolla Euroopan parlamenttiin Vihreiden eurovaalilistoilla on kaksi maaseutu- ja erävihreää: ja Tarja Cronberg. Molemmilla on kokemusta merkittävistä poliittisista tehtävistä. Tarja Cronberg on istuva europarlamentaarikko, entinen Vihreän liiton puheenjohtaja, työministeri ja Jätteiden sekä maa- ja metsätalouden sivutuotteiden saaminen energiantuotantoon on tärkeää niin Suomessa kuin globaalistikin. Globaalisti panostaisin vielä enemmän hajautettuun aurinkoenergiaan. Kun resurssit ovat rajalliset, aloittaisin ympäristövaikutuksiltaan suurimmista kohteista mutta etenisin asteittain panoksiin koko maatalouden viherryttämiseen aina luomutuotannon pintaalatavoitteen voimakkaaseen nostamiseen. Haluan. Keskeistä on varmistaa, että neuvoteltavana oleva TTIP eli USA:n ja EU:n laaja-alainen vapaakauppasopimus ei tuo tähän uusia rajoitteita. Suomen energiantuotannossa suurin potentiaali muun muassa ympäristöjärjestöjen laskelmien mukaan on tuulivoiman lisärakentamisessa, minkä laillisia ja byrokraattisia esteitä sekä hidasteita pitää purkaa. Myös koko Euroopassa lupaavimmat uusiutuvat energiamuodot ovat nykyään tuulivoima ja jo nyt erittäin tärkeä biomassa. Vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois: Erityisiin ympäristöongelmakohtiin puuttuminen on tehokasta, mutta koko maatalouden viherryttäminen ja rakennemuutos kohti vihreää taloutta kannattaa tehdä nyt, kun suhdannetilanne on käännekohdassa. Euroopan ja Suomen täytyy määrätietoisesti kulkea kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuonna 2050, mutta muu ympäristönja luonnonsuojelu ei saa tässä työssä unohtua. Kasvien geenimuunteluun ja erityisesti suuryritysten GMO-toimintaan liittyy monia ratkaisemattomia kysymyksiä, mutta toistaiseksi tutkimuksessa ei ole havaittu merkittäviä riskejä, jotka liittyisivät suoraan geneettisesti muokattujen kasvien viljelyyn ja käyttöön. Geenimuunteluun täytyy suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaan, enkä näe tarvetta lisätä GM-tuotteiden osuutta: kuluttajat ovat vahvasti niitä vastaan. GMO-tutkimuksen puolueettomuus täytyy taata, ja kuluttajilla täytyy olla oikeus tietää, mikäli tuote sisältää geenimuunneltuja aineksia. kansanedustaja. on Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja sekä Vihreän liiton varapuheenjohtaja. Hän on edustanut vihreitä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä. Olen nykyään maalla asuva kolmen brittisuomalaisen lapsen äiti ja maailmankansalainen, jolle lähi- ja luomuruoka on sydämen asia, Anne Bland kuvailee itseään. Olen yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittäjä ja osuustoimintaihminen. Haluan Euroopan parlamenttiin tekemään työtä ihmisten ja planeetan puolesta. Tarvitsemme kestävää hyvinvointia minimaalisin ekologisin vaikutuksin, hän jatkaa. asuu Huittisissa Satakunnassa. Tarja Cronbergin alaa Euroopan parlamentissa ovat tällä kaudella olleet erityisesti ulkoasiat sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Hän on parlamentin Iran-delegaation puheenjohtaja ja Venäjä-delegaation jäsen. Cronberg on sekä tekniikan että kauppatieteiden tohtori. Hän on työskennellyt aikaisemmin mm. maakuntajohtajana, apulaisprofessorina ja rauhantutkijana, Suomessa ja ulkomailla. Maaseudun asukas ja metsänomistaja, kansainvälisesti omalta kylältä, hän määrittelee itsensä. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet murtoosaan ja esimerkiksi Saksassa aurinkoenergialla on jo merkittävä osuus. Suomessakin voitaisiin hyödyntää paremmin rakennusten kattoja ja maanteiden varsia aurinkoenergian tuotantoon ja teollisia ympäristöjä tuulivoimarakentamiseen. Näissä tuotantomuodoissa myös työllisyysvaikutukset ovat hyvät. Maataloustukia pitää kohdentaa kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin, EU:n alueella täytyy sopia typpi- ja fosforipäästöjen enimmäisrajoista. Tehotuotannosta on siirryttävä kohti kestävämpää tuotantoa. Samalla täytyy helpottaa ympäristöystävällisten kuluttajavalintojen tekemistä. Koulujen kasvisruokapäivä ei ole pois luomun suosimisesta, eikä kumpikaan saa vähentää panostuksia tuotantoeläinten olojen parantamiseksi. Geenimanipulaatio on kohtuullisen uusi teknologia ja siihen liittyviä riskejä ei tunneta kunnolla. Nykyisellään joidenkin peruselintarvikkeiden jalostuksessa käytetään säteilytystä, joka aiheuttaa geenimanipulaatiota sattumanvaraisesti, mikä ei voi olla suositeltavampaa kuin harkittu, tieteellinen ja täsmällinen kasvien perimän muuttaminen. Tulevaisuudessa näen kuitenkin mahdollisena, että kyseinen teknologia voi auttaa ratkaisemaan ruokahuoltoon ja esimerkiksi tautien leviämiseen liittyviä ongelmia, joten sen tutkimusta tarvitaan lisää. Suomessa suurimmat mahdollisuudet ovat bioenergiassa ja tuulivoimassa. Euroopassa näiden lisäksi aurinkoenergialla on valtava potentiaali. Parasta energiaa sekä talouden että ympäristön kannalta on kuitenkin sellainen energia, jota ei tarvitse tuottaa siis energiatehokkuus ja energiansäästö. Kun rahaa on niukalti, kannattaa se kohdentaa niin, että sillä saadaan suurin ympäristöhyöty. Tutkijoiden mukaan yleinen ympäristötuki on osoittautunut tehottomaksi tavaksi vähentää maatalouden ympäristöhaittoja. Siksi toimenpiteet kannattaa kohdentaa sinne, missä niillä saadaan suurimmat ympäristöhyödyt. Kaikilla Euroopan alueilla ja mailla tulee olla oikeus itse päättää siitä, haluavatko ne viljellä GMO-lajikkeita. Samoin kuluttajien pitää voida valita ja siten tietää, onko tuotteissa käytetty geenimuunneltuja raakaaineita tai rehua.

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus Juha Helenius Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Ympäristöakatemian kutsuseminaari 30.-31.8.2011 www.helsinki.fi/yliopisto Tähän menessä selvinnyt:

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli REKO Lähiruoan suoramyyntimalli Näkökulmia lähiruokaan Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi -hankkeen kumppanuuspöytä, Elimäki 13.9.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) 3.4.2014 Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa REKO-mallin

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Hiilineutraalit kunnat

Hiilineutraalit kunnat Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot